VALOKEILASSA EUROOPAN UNIONIN POLITIIKKA Koulutus, nuoriso ja urheilu Koulutus avain tulevaisuuteen Investoimalla koulutukseen voidaan tukea nuorten henkilökohtaista kehitystä ja työmahdollisuuksia.
SISÄLLYS Miksi tarvitaan EU:n toimia? 3 VALOKEILASSA EUROOPAN UNIONIN POLITIIKKA Valokeilassa Euroopan unionin politiikka Julkaisu kuuluu sarjaan, jossa esitellään EU:n toimia sekä niiden taustoja ja tuloksia eri politiikan aloilla. Laaja alainen ja kattava lähestymistapa 6 Mitä EU tekee? 10 Lisätietoa 16 Tulevaisuuden näkymät 16 Julkaisuja voi ladata verkosta: http://europa.eu/pol/index_fi.htm http://europa.eu/!xc36vk Tietoa EU:n toiminnasta 12 oppituntia Euroopasta Eurooppa 2020 -strategia: Euroopan kasvustrategia EU:n perustajat Aluepolitiikka Digitaalistrategia Elintarvikkeiden turvallisuus Energia Humanitaarinen apu ja pelastuspalvelu Ilmastonmuutos Kansainvälinen yhteistyö ja kehitysasiat Kansanterveys Kauppa Kilpailu Koulutus, nuoriso ja urheilu Kulttuuri ja audiovisuaaliala Kuluttajat Laajentuminen Liikenne Maatalous Meri- ja kalastusasiat Muuttoliike ja turvapaikka-asiat Oikeusasiat, perusoikeudet ja tasa-arvo Pankki- ja rahoitustoiminta Petostentorjunta Rajavalvonta ja turvallisuus Sisämarkkinat Talous- ja rahaliitto ja euro Talousarvio Tulli Tutkimus ja innovointi Työllisyys- ja sosiaaliasiat Ulko- ja turvallisuuspolitiikka Verotus Ympäristö Yritystoiminta Valokeilassa Euroopan unionin politiikka: Koulutus, nuoriso ja urheilu Euroopan komissio Viestinnän pääosasto Kansalaistiedotus 1049 Bryssel BELGIA Teksti on päivitetty marraskuussa 2014 Kansi ja sivun 2 kuva: Glowimages/Getty Images 16 s. 21 x 29,7 cm ISBN 978-92-79-42099-3 doi:10.2775/53734 Luxemburg: Euroopan unionin julkaisutoimisto, 2014 Euroopan unioni, 2014 Tekstin jäljentäminen on sallittua. Yksittäisten valokuvien käyttöön tai jäljentämiseen on haettava lupa suoraan tekijänoikeuden haltijalta.
K o u l u t u s, n u o r i s o j a u r h e i l u 3 Miksi tarvitaan EU:n toimia? Koulutus hyödyttää kaikkia Yksilötason hyödyt: Koulutusinvestoinnit ovat avain tulevaisuuteen, etenkin nuorten kohdalla. Toisen tai kolmannen kielen opiskelu helpottaa tutustumista vieraisiin maihin, uusiin ihmisiin ja erilaisiin elämäntapoihin. Lisäksi se voi avata mahdollisuuden opiskella tai tehdä vapaaehtoistyötä ulkomailla ja auttaa löytämään antoisan ja hyväpalkkaisen työpaikan tulevaisuudessa. Tutkimusten mukaan korkeasti koulutetut työllistyvät kaksi kertaa todennäköisemmin ja heillä on lähes kolme kertaa todennäköisemmin keskimääräistä korkeammat tulot kuin kouluttamattomilla. Kansallisen tason hyödyt: Maailman eri osat ovat yhä voimakkaammin riippuvaisia toisistaan, ja kansalliset taloudet voivat toimia täydellä teholla vain silloin, kun niiden tukena ovat vahvat koulutusjärjestelmät. Koulutukseen investoiva maa menestyy myös liike elämässä, luonnontieteissä ja taiteissa. Kun taataan kaikille tasavertaiset koulutusmahdollisuudet voidaan lisäksi turvata sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja yhteenkuuluvuus. Fotolia/MF Tiesitkö? Eurooppalaisista 20 prosentilla on alhainen koulutus, mikä vaikeuttaa heidän pääsyään työmarkkinoille ja yhteiskunnallista osallistumistaan. EU:n tason hyödyt: EU:n menestyminen maailmanmarkkinoilla perustuu ammattitaitoiseen työvoimaan sekä huippuluokan innovatiivisten tavaroiden ja palvelujen tuotantoon. Koulutus vaikuttaa kuitenkin paljon muuhunkin kuin talouteen: demokratian kukoistus Euroopassa edellyttää, että kaikki kansalaiset tuntevat kansalaisoikeutensa ja -velvollisuutensa. Aktiivista kansalaisuutta on opetettava ja opittava kotona, koulussa ja arkielämässä. Erasmus+ Koulutus vaikuttaa ratkaisevasti kansalaisten, kansakuntien ja koko Euroopan hyvinvointiin tulevaisuudessa, ja sen vuoksi EU on kehittänyt kunnianhimoisen Erasmus+ -ohjelman. Ohjelman tarkoituksena on tukea ihmisten henkilökohtaista kehitystä ja työmahdollisuuksia. Ohjelmasta tuetaan kaikkia koulutusaloja sekä nuorten epävirallista oppimista, vapaaehtoistoimintaa ja ruohonjuuritason urheilua. Erasmus+ -ohjelmalla korvataan useita aikaisempia ohjelmia, ja soveltamissääntöjä ja -menettelyjä on siinä virtaviivaistettu ja yksinkertaistettu. Vuodesta 1987 alkaen on yli kolme miljoonaa korkeakouluopiskelijaa saanut Erasmus apurahan. Erasmus+ -ohjelmassa EU:n rahoitusta on lisätty merkittävästi. Sen tarkoituksena on vuosina 2014-2020 antaa tukea 4 miljoonalle nuorelle, opiskelijalle ja aikuiselle, jotka haluavat kartuttaa kokemustaan ja taitojaan opiskelemalla tai osallistumalla nuorisovaihtoon tai vapaaehtoistoimintaan ulkomailla. Ohjelma lisää huomattavasti myös oppilaitosten ja nuorisojärjestöjen sekä koulutus- ja työelämän välisiä yhteistyömahdollisuuksia. Koulutus oli tärkeää myös klassisen Kreikan kulttuurille.
4 V A L O K E I L A S S A E U R O O P A N U N I O N I N P O L I T I I K K A Hälyttävät luvut kertovat osaamisvajeesta Maailmanlaajuinen talouskriisi on paljastanut rakenteellisia puutteita, joilla on vakavia vaikutuksia miljooniin ihmisiin. Nuorisotyöttömyysaste on koko EU:ssa yli 20 prosenttia ja joissain jäsenmaissa jopa yli 50 prosenttia. Kriisi ei kuitenkaan ole ainoa syy työttömyyteen. Alhainen koulutus ja puutteelliset taidot heikentävät työmahdollisuuksia. Tiesitkö? Luku- ja kirjoitustaidottomuus on yksilön kannalta tuhoisaa ja aiheuttaa valtavia kustannuksia yhteiskunnalle. Pelkästään kehittyneissä maissa lukutaidottomuus maksaa yli 500 000 000 000 euroa (500 miljardia euroa) joka vuosi. EU:ssa noin 20 prosenttia nuorista ei saavuta vähimmäistasoa lukemisen, matematiikan ja luonnontieteiden perustaidoissa. Kuusi miljoonaa nuorta lopettaa koulunkäynnin ylemmän perusasteen koulutuksen päättyessä tai keskeyttää jo ennen sitä. Puutteellisella koulutuksella on merkittäviä vaikutuksia: äskettäin tehty tutkimus paljastaa, että matalasti koulutetuista aikuisista vain puolet on työelämässä, kun taas korkeasti koulutettujen aikuisten keskuudessa työllisyysaste on huomattavasti korkeampi. Onko tutkinnon suorittaminen siis paras tapa työllistyä? Ainakin se on varmin tapa. Monet työnantajat etsivät epätoivoisesti ammattitaitoista työvoimaa. Joka kolmannella työnantajalla on vaikeuksia löytää osaavia työntekijöitä. Tilanne on vaikea erityisesti innovatiivisilla talouden aloilla. Esimerkiksi insinööritieteiden, luonnontieteiden ja teknologian aloilla on avoinna tuhansia työpaikkoja. Työnhakijoiden taidot eivät vastaa työnantajien edellyttämää osaamista. Tätä kutsutaan osaamisvajeeksi. Se on yksi vakavimmista ongelmista Euroopassa. Vajeen täyttämiseksi tarvitaan toimia, ja varmin keino on koulutus. Eläkeläiset nuorten tukena Eurooppalaisessa HEAR ME -hankkeessa (Highly Educated Retirees Mentoring Early School Leavers) etsittiin eläkeläisiä tai eläkeikää lähestyviä henkilöitä, jotka halusivat työskennellä nuorten kanssa. Vapaaehtoiset osallistuivat erilaisille mentorointitaitoja kehittäville kursseille. Sen jälkeen eläkeläiset toimivat tukihenkilöinä koulunkäyntinsä keskeyttäneille nuorille. Nuorille tarjottiin erityistä tukea ja neuvontaa, jota he tarvitsivat opiskelua tai työelämää varten. Tuotantolaitoksiin on vaikea löytää ammattitaitoisia työntekijöitä. Fotolia/Ingo Bartussek
K o u l u t u s, n u o r i s o j a u r h e i l u 5 Fotolia/Westend61 Toissijaisuusperiaate käytännön tasolla: kotona opittua ei tarvitse opetella enää koulussa. Tartutaan haasteisiin yhdessä Oppimisprosessiin osallistuu miljoonia ihmisiä ja organisaatioita: opiskelijoita, harjoittelijoita ja heidän vanhempiaan, opettajia, korkeakouluja, yrityksiä ja nuorisoryhmiä sekä viranomaisia, maiden hallituksia ja EU toimielimiä. Miten eri vastuualueet voitaisiin jakaa järkevästi? Tätä pohtiessa on pidettävä mielessä toissijaisuusperiaate. Periaatteen mukaisesti päätökset olisi aina tehtävä mahdollisimman lähellä niitä, joita ne koskettavat. Vastuu koulutuksesta - mitä mieltä olet? Kenellä on tärkein rooli koulutusprosessissa? Hallituksilla, kouluilla, opettajilla vai vanhemmilla? Entä mikä on oma roolisi? Miten pitkälle voit itse päättää, missä, milloin ja mitä opit? EU:n perussopimuksissa määrätään, että kukin EU maa on itse vastuussa koulutus- ja nuorisopolitiikkansa kehittämisestä. Jäsenmaiden hallitusten tehtävänä on päättää opetuksen sisällöstä ja koulutuksen järjestämisestä. Kunkin maan hallitus saa myös vapaasti määritellä, käsitelläänkö koulutusasioita alueiden vai kuntien tasolla. Monet asiat siirretään korkeakoulujen, peruskoulujen ja muiden oppilaitosten päätettäväksi. Joidenkin päätösten toteutuksesta vastaavat nuorisojärjestöt. Menestyminen edellyttää kuitenkin osaamisen lisäämistä ja laajentamista myös yli valtiollisten rajojen. Koulutus- ja nuorisopolitiikassa on oltava eurooppalainen ulottuvuus. EU maat voivat parantaa toimintapolitiikkojaan ottamalla oppia toistensa kokemuksista. Opiskelijat, harjoittelijat, vapaaehtoistyöntekijät, opettajat, nuorisotyöntekijät, koulut, yliopistot ja nuorisojärjestöt voivat tehdä yhteistyötä yli rajojen. Yhteistyö Euroopan tasolla on välttämätöntä, jotta oppimisympäristö on paras mahdollinen ja jotta opinnot johtavat arvostettuihin tutkintoihin. Koulutus- ja nuorisoalan yhteistyöohjelmat ovat kuuluneet EU:n toimintasuunnitelmaan jo vuosia: Erasmus ohjelma hyväksyttiin vuonna 1987 ja ensimmäinen eurooppalainen nuoriso ohjelma (Nuorten Eurooppa) vuonna 1988. Koulutus, ammatillinen koulutus ja nuorisoasiat lisättiin EU:n virallisiin toimivaltuuksiin kuitenkin vasta vuonna 1993 Maastrichtin sopimuksessa. Tiesitkö? Urheilu lisättiin EU:n toimivaltaan Lissabonin sopimuksessa vuonna 2009. EU:n laajuisilla toimilla voidaan tuoda esiin urheilusta ja liikunnasta saatavaa sosiaalista ja taloudellista hyötyä. Samoin tarvitaan laajaa yhteistyötä kielteisten lieveilmiöiden, kuten dopingin, tulosten manipuloinnin ja urheiluun liittyvän väkivallan, torjunnassa. Tarvitaan EU:n tasolla tapahtuvaa tiedonvaihtoa, jotta pystytään kehittämään tehokkaita menettelytapoja näiden epäkohtien korjaamiseksi.
6 V A L O K E I L A S S A E U R O O P A N U N I O N I N P O L I T I I K K A Laaja alainen ja kattava lähestymistapa Koulutukseen ja nuorisotyöhön suunnatulla tuella EU pyrkii tukemaan ennakkoluulotonta suhtautumista oppimiseen ja avaamaan uusia mahdollisuuksia. Avoin mieli ja jatkuva oppiminen Elämä on oppimista. Kun lakkaat oppimasta, kuolet. (Tom Clancy) Shutterstock/Alexander Raths Joka tilanteessa voi oppia uutta: keskustelu tuntemattoman kanssa tarjoaa mahdollisuuden oppia tämän mielipiteistä ja kiinnostuksenkohteista. On lähes mahdotonta olla oppimatta. Yritä olla oppimatta mitään uutta tunnin ajan. Onko tehtävässä edes mahdollista onnistua? Ei ole. Jo valmistautuessasi tähän kokeiluun sinun on mietittävä, mitä et voi tehdä sen aikana. Tuloksena saat omien kokemustesi pohjalta selkeämmän kuvan siitä, mitä oppiminen on. Juuri omat kokemukset ovat oppimista parhaimmillaan. Oppiminen on muutakin kuin istumista luokassa. Se on tiedonjanoa. Oppimisessa on kyse elämästä. EU edistää laaja alaista ja kattavaa lähestymistapaa oppimiseen. Sen mukaisesti oppimisessa hyödynnetään erilaisia oppimismenetelmiä ja -ympäristöjä esimerkiksi epävirallista oppimista, arkioppimista ja elinikäistä oppimista. Epävirallisella oppimisella tarkoitetaan oppimista virallisen koulutusjärjestelmän ulkopuolella. Oppiminen Fotolia/paffy Opitaan yhteisvastuusta, opitaan elämästä. tapahtuu jäsennellyn toiminnan avulla, ja siihen sisältyy jonkintyyppistä oppimisen tukea, jota ovat esimerkiksi jäsennelty verkko oppiminen yrityksen sisäinen koulutus vapaaehtoistyö tai osallistuminen nuorisovaihtoon ohjelmat, joissa koulunkäyntinsä keskeyttäneille tarjotaan lukutaito opetusta tai työtehtäviin liittyvää opastusta. Arkioppimisella tarkoitetaan oppimista, joka ei ole tavoitteiden, ajankäytön ja ohjauksen osalta organisoitua tai jäsenneltyä. Arkioppimiseen sisältyvät taidot, jotka on hankittu arkielämän ja työkokemuksen kautta. Arkioppiminen ei välttämättä ole tarkoituksellista. Tällaisia taitoja ovat esimerkiksi projektinhallintataidot tai tieto- ja viestintätekniikan taidot, jotka on hankittu työssä kielitaito ja kulttuurien tuntemus, joka on hankittu oleskelemalla ulkomailla sosiaaliset taidot, jotka on hankittu vapaaehtoistoiminnassa, kulttuuritoiminnassa, urheilutoiminnassa tai kotona (esimerkiksi lasta hoitaessa). Oppimisessa on kyse elämästä.
K o u l u t u s, n u o r i s o j a u r h e i l u 7 Elinikäisellä oppimisella tarkoitetaan uusien asioiden oppimista koko elämän aikana, erityisesti ensimmäisen virallisen koulutuksen jälkeen. Oppia ikä kaikki! Kehitysvammaisten elinikäinen oppiminen Älyllisesti kehitysvammaisille elinikäinen oppiminen ei ole vain uusien taitojen opettelua. Kyse on myös yhteiskuntaan kuulumisesta, kyvystä hoitaa omia asioita ja elämänhallinnasta. Kuitenkin vain harvat koulutuskurssit sopivat älyllisesti kehitysvammaisille. Opetusmateriaali voi olla vaikeaselkoista ja opettajan puhetta voi olla vaikea ymmärtää. Sen vuoksi eri EU maiden järjestöt yhdistivät voimansa ja käynnistivät Pathways hankkeen. Hankkeeseen osallistuvat järjestöt ovat kehittäneet kursseja, kirjasia ja verkkotyökaluja, joissa selitetään, miten tiedosta voidaan tehdä paremmin saavutettavaa. Hanke helpottaa kehitysvammaisten osallistumista elinikäiseen oppimiseen. Avoimuutta ja maailmanlaajuista yhteistyötä Eurooppa ei ole suljettu yhteisö, ei etenkään koulutuksen ja nuorisotoiminnan saralla. EU tukee maailmanlaajuista yhteistyötä, jolla pyritään kehittämään ja uudistamaan kumppanimaiden korkeakouluja. Kumppanioppilaitoksia on EU:n naapurimaissa, Länsi Balkanilla, Venäjällä sekä Aasiassa, Latinalaisessa Amerikassa ja Afrikassa. EU tukee nuorisojärjestöjen yhteistyöhankkeita ympäri maailmaa. Hankkeilla pyritään parantamaan nuorisotyön, vapaaehtoistoiminnan, nuorisovaihdon ja muun epävirallisen oppimisen laatua ja tunnustamista eri puolilla maailmaa. Jean Monnet -ohjelmassa edistetään Euroopan yhdentymistä käsittelevää opetusta, tutkimusta ja keskustelua koko maailmassa. Vuosien 1990 ja 2011 välisenä aikana Jean Monnet -ohjelman avulla on perustettu noin 3 700 Euroopan yhdentymiseen liittyvää tutkimushanketta. Näihin kuuluvat 165 eurooppalaista Jean Monnet -osaamiskeskusta, noin 880 Jean Monnet -oppituolia ja lähes 2 200 pysyvää kurssia ja Eurooppa moduulia. Ohjelma toimii tällä hetkellä 72 maassa eri puolilla maailmaa. EU tiedon lisääminen koko maailmassa Jean Monnet -toimi on todella tärkeässä asemassa. Taloustieteiden ohjelma toimii nykyään välineenä, jonka avulla kehitetään EU asioiden opetussuunnitelmia, kutsutaan eurooppalaisia tutkijoita ja alan ammattilaisia sekä edistetään erilaisia toimia, joilla lisätään korealaisten tietoja EU:sta. Professori Woosik Moon, EU:n taloustieteen Jean Monnet -oppituoli Soulin kansallisessa yliopistossa Etelä Koreassa EU tukee jäsenmaitaan EU:n jäsenmaiden tehtävänä on määrittää koulutusjärjestelmän ja ammatillisen koulutuksen sisältö ja organisaatio. EU kunnioittaa kansallisten sääntöjen ja painopisteiden monimuotoisuutta eikä sillä ole oikeutta yhdenmukaistaa EU maiden lainsäädäntöä ja määräyksiä tällä alalla (Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 165 ja 166 artikla). EU:n tehtävänä ei myöskään ole asettaa koulutus- ja nuorisopolitiikkaa koskevia sääntöjä. Voiko EU siis tehdä muuta kuin tarkkailla tilannetta taustalta? Toki voi! EU:n tehtävänä eurooppalaisessa oppimisprosessissa on koordinoida ja tukea toimintaa sekä antaa neuvoja. EU kannustaa jäsenmaita yhteistyöhön ja täydentää niiden toimia. Mitä tämä tarkoittaa käytännössä?
8 V A L O K E I L A S S A E U R O O P A N U N I O N I N P O L I T I I K K A Se tarkoittaa muun muassa sitä, että EU tukee opiskelijoita, tohtorikoulutettavia, harjoittelijoita, opettajia, kouluttajia ja luennoitsijoita, jotta he voivat opiskella, opettaa ja hankkia työkokemusta ulkomailla, sekä auttaa nuoria osallistumaan nuorisovaihtoon tai vapaaehtoistoimintaan ulkomailla kannustaa jäsenmaita uudistamaan ja nykyaikaistamaan koulutusjärjestelmiään ja kehittämään nuorisoalan toimia, jotta niiden avulla voitaisiin paremmin vastata nykyisiin ja tuleviin haasteisiin helpottaa pääsyä työmarkkinoille, erityisesti ammatillisen koulutuksen kautta edistää maiden hallitusten, yliopistojen, korkeakoulujen, peruskoulujen, ammatillisten oppilaitosten, yritysten, työmarkkinaosapuolten sekä nuoriso- ja kansalaisjärjestöjen välistä yhteistyötä. Miksi tarvitaan yhteistyötä EU:n tasolla? EU:n tason yhteistyöllä autetaan jäsenmaita parantamaan koulutusjärjestelmiään. Maat voivat toimia yhteistyössä ja oppia toisiltaan jakamalla parhaita käytäntöjä. Yhteistyö EU:n tasolla: EU ohjausjakso Eurooppa 2020 -strategia on EU:n kasvu- ja työllisyysstrategia. Sen kulmakivi on vuonna 2011 käyttöön otettu talouspolitiikan vuotuinen EU ohjausjakso, jonka avulla koordinoidaan talouspolitiikkaa ja käydään vuoropuhelua EU:n toimielinten sekä EU maiden hallitusten ja parlamenttien kesken. EU ohjausjakson maakohtaisissa suosituksissa annetaan jäsenmaille ohjeistusta, jonka avulla ne varmistavat kilpailukyvyn ja luovat lisää työpaikkoja. Koulutus on yhä tärkeämpää työllisyyden ja talouskehityksen kannalta, joten maakohtaisissa suosituksissa käsitellään myös yhä enemmän koulutukseen liittyviä kysymyksiä. Yhteistyö EU:n tasolla: liikkuvuuden tulostaulu EU on yhdessä jäsenmaidensa kanssa kehittänyt liikkuvuuden tulostaulun. Liikkuvuuden tulostaulussa keskitytään viiteen tekijään, jotka vaikuttavat nuorten motivaatioon ja kykyyn opiskella tai harjoitella ulkomailla. Tulostaulusta (tammikuu 2014) käy ilmi, että tuki vaihtelee huomattavasti jäsenmaiden välillä. Saksa, Belgia, Espanja, Ranska ja Italia antavat eniten tietoa ja neuvontaa liikkuvuusmahdollisuuksista. Kyproksessa, Luxemburgissa ja Belgian saksankielisessä osassa panostetaan eniten kieltenoppimiseen kouluissa. Tämä vaikuttaa usein merkittävästi päätökseen opiskella, harjoitella tai työskennellä ulkomailla. Belgian flaamilainen osa, Saksa, Italia ja Itävalta nousevat esiin sikäli, että niillä on hyvin kehittynyt taloudellinen tuki lähtökohdiltaan heikommille opiskelijoille, jotka haluavat opiskella tai suorittaa työharjoittelun ulkomailla. EU:n kunnianhimoiset tavoitteet Oppimisessa on kyse edistymisestä. Sama koskee koulutuspolitiikkaa. Edistymisen mittaamiseksi EU ja sen jäsenmaat ovat sopineet seuraavien vertailuarvojen saavuttamisesta vuoteen 2020 mennessä: lukemisessa, matematiikassa ja luonnontieteissä heikosti menestyvien 15-vuotiaiden osuus alle 15 prosenttia koulunkäyntinsä keskeyttävien osuus alle 10 prosenttia
K o u l u t u s, n u o r i s o j a u r h e i l u 9 nuorista aikuisista vähintään 40 prosentilla korkea asteen tutkinto korkeakoulusta valmistuneista opiskelijoista vähintään 20 prosenttia suorittanut opinto- tai harjoittelujakson ulkomailla. Fotolia/Oleksiy Mark Millainen tilanne on tällä hetkellä? Voidaanko kunnianhimoiset tavoitteet saavuttaa vuoteen 2020 mennessä? Vuoden 2012 Pisa tutkimuksen mukaan tilanne vaihtelee maiden välillä. Riippumatta siitä, mikä tulos on tietyissä oppiaineissa tai tietyissä maissa, paljon on vielä tekemättä. Niin kauan, kuin miljoonilla nuorilla EU:ssa on vaikeuksia lukemisessa, kirjoittamisessa ja matematiikassa, työtä on jatkettava. Virossa (kuvassa pääkaupunki Tallinna) taataan kaikille tasavertaiset koulutusmahdollisuudet. Vuoden 2012 Pisa tutkimus Kansainvälinen oppimistulosten arviointiohjelma Pisa on Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) toteuttama maailmanlaajuinen tutkimus. Pisa tutkimuksessa mitataan, miten suuri osa 15-vuotiaista oppilaista on saavuttanut perustiedot ja -taidot matematiikassa, lukemisessa ja luonnontieteissä. Ensimmäinen tutkimus tehtiin vuonna 2000, ja arviointi on toistettu sen jälkeen joka kolmas vuosi. Vuoden 2012 Pisa tutkimukseen osallistuivat OECD:n kaikki 34 jäsenmaata ja 31 kumppanuusmaata. Seuraavaksi esitellään joitakin tutkimuksen tuloksia. EU:n tulokset parantuneet lukemisessa ja luonnontieteissä EU on saavuttamassa tavoitteen, jonka mukaan heikosti menestyvien oppilaiden osuus on alle 15 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. Lukeminen: 23,1 % vuonna 2006 17,8 % vuonna 2012. Matematiikassa jäädään jälkeen Matematiikassa heikosti menestyvien oppilaiden keskimääräinen osuus on pysynyt ennallaan vuoden 2012 Pisa tutkimuksessa (22,1 %) verrattuna vuoden 2009 tutkimukseen (22,3 %). Osa maista erottuu edukseen Neljä EU:n jäsenmaata (Viro, Suomi, Puola, Alankomaat) on maailman parhaiten suoriutuvien maiden joukossa. Niissä on matematiikassa heikosti menestyviä alle EU:n 15 prosentin viitearvon. Virossa on pienin osuus matematiikassa heikosti menestyviä: vain 10,5 prosenttia (koko EU:ssa osuus on 22,1 %). Osa maista on kaukana tavoitteista Joissain EU:n jäsenmaissa kolmannes tai jopa puolet 15-vuotiaista jää alimmalle Pisa tasolle. Luonnontieteet: 20,3 % vuonna 2006 16,6 % vuonna 2012.
10 V A L O K E I L A S S A E U R O O P A N U N I O N I N P O L I T I I K K A Mitä EU tekee? EU investoi 14,7 miljardia euroa Erasmus+ -ohjelmaan, joka on EU:n koulutus-, nuoriso- ja urheiluohjelma vuosiksi 2014 2020. Erasmus+ -ohjelmalla pyritään tukemaan nuorten työmahdollisuuksia ja henkilökohtaista kehitystä. Ohjelman koulutus- ja nuorisoalan toimien kautta nuoret voivat saada sellaisia taitoja, joita he tarvitsevat työmarkkinoilla ja yhteiskunnassa nyt ja tulevaisuudessa. Tässä julkaisussa on perustietoa EU:n koulutus-, nuoriso- ja urheilualan rahoituksesta. Yksityiskohtaisempia tietoja on hakijoille tarkoitetussa ohjelmaoppaassa. Ohjelmaopas ja paljon muuta tietoa on saatavilla Erasmus+ -verkkosivulla (http://ec.europa. eu/programmes/erasmus plus). Erasmus+ -ohjelman kolme avaintoimea Avaintoimi 1 - Oppimiseen liittyvä liikkuvuus: tukea opiskeluun, työskentelyyn, nuorisotoimiin osallistumiseen, opettamiseen, kouluttamiseen sekä ammattitaidon, pätevyyden ja henkilökohtaisten ominaisuuksien kehittämiseen ulkomailla Avaintoimi 2 - Yhteistyö ja kumppanuus: yhteistyö- ja kumppanuusmahdollisuuksia oppilaitosten ja nuorisojärjestöjen sekä opiskelu- ja työelämän välillä Avaintoimi 3 - Toimintapolitiikan uudistaminen: tukea koulutus- ja nuorisoalan toimintapolitiikkojen ja järjestelmien uudistamiseksi tarvittavaan selvitystyöhön, vuoropuheluun ja tietopohjan vahvistamiseen Avaintoimi 1: Oppimiseen liittyvä henkilöiden liikkuvuus Tässä osassa selvitetään, mitä mahdollisuuksia Erasmus+ tarjoaa koulutus- ja nuorisoalalla oppijoille ja työntekijöille. Oletko...... korkeakouluopiskelija ja haluat opiskella tai suorittaa harjoittelun ulkomailla?... ammatillisessa koulutuksessa ja haluat laajentaa osaamistasi?... nuori ja haluat lähteä nuorisovaihtoon tai vapaaehtoistoimintaan ulkomaille?... opettaja tai oppilaitoksessa muissa työtehtävissä tai nuorisotyöntekijä ja haluat opettaa tai kouluttaa ulkomailla? Jos vastasit myönteisesti, voit löytää tästä osasta tietoa uusista mahdollisuuksista. Kielitaito ja liikkuvuus Hyvän kielitaidon avulla voi saada enemmän irti oleskelusta ulkomailla. Useimmissa liikkuvuustoimissa vieraiden kielten harjoittelu on tärkeä osa alue. Korkeakouluopiskelijoille, vapaaehtoistyöntekijöille ja oppilaitosten henkilöstön jäsenille, jotka lähtevät ulkomaille vähintään kahdeksi kuukaudeksi, sekä ammatillisen koulutuksen opiskelijoille, jotka lähtevät ulkomaille vähintään kuukaudeksi, Erasmus+ tarjoaa mahdollisuuden parantaa opinnoissa, työssä tai vapaaehtoistoiminnassa tarvittavien kielten taitoja. Liikkuvuushakemuksen hyväksymisen jälkeen hakijoita pyydetään tarkistuttamaan kielitaitonsa ja heille tarjotaan kielikurssi joko ennen lähtöä tai ulkomailla oleskelun aikana. Hakijat saavat lisätietoa tästä uudesta Erasmus+ -mahdollisuudesta oppilaitoksestaan tai organisaatioistaan. Kielitaito kuntoon ja menoksi!
K o u l u t u s, n u o r i s o j a u r h e i l u 11 KORKEAKOULUOPISKELIJAT Opintojaksot: opiskelijat voivat opiskella 3 12 kuukautta yliopistossa tai korkeakoulussa ulkomailla. Harjoittelut: vaihtoehtoisesti opiskelijat voivat suorittaa 2-12 kuukauden työharjoittelun ulkomailla. Korkeakoulusta hiljattain valmistuneet voivat suorittaa harjoittelun ulkomailla myös vuoden sisällä valmistumisesta. Suunnittelu on kuitenkin aloitettava ajoissa! Yliopiston tai korkeakoulun on hyväksyttävä opiskelijan harjoittelu viimeisen opiskeluvuoden aikana. Erasmus+ tukee myös eurooppalaisten opiskelijoiden opintoja muualla maailmassa ja Euroopan ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden opintoja Euroopassa. Opiskelu toisessa korkeakoulussa auttoi minua laajentamaan opiskelualaani enemmän kuin koskaan. Parasta kokemuksessa olivat kuitenkin kaikki tapaamani ihmiset, joiden kanssa saan varmasti työskennellä tulevaisuudessa. Näin kertoo Robert (Yhdistynyt kuningaskunta) teollisen muotoilun opinnoista, joita hän suoritti 10 kuukauden ajan Delft University of Technology -korkeakoulussa Alankomaissa. OPINTOLAINAA MAISTERIOPINTOIHIN Erasmus+ tukee uusia edullisia lainoja, joiden avulla maisterintutkintoa suorittavat opiskelijat voivat opiskella muissa Euroopan maissa. Opiskelijat voivat hakea edullista lainaa koko maisterintutkinnon suorittamiseen ulkomailla tai enintään 12 000 euron lainaa yhden vuoden opintoihin ja enintään 18 000 euron lainaa kahden vuoden opintoihin. YHTEINEN MAISTERINTUTKINTO Erasmus+ tarjoaa maisterintutkintoa suorittaville opiskelijoille kaikkialla maailmassa mahdollisuuden hakea apurahaa, jonka turvin he voivat suorittaa kansainvälisissä kumppanuusyliopistoissa järjestettäviä yhteisiä koulutusohjelmia. Yhteisistä maisteriohjelmista valmistuneet saavat tutkinnon, jonka koulutusohjelmaan osallistuvat oppilaitokset myöntävät yhdessä. Opiskelijat saavat lisätietoa korkeakoulunsa kansainvälisten asioiden yhteyspisteestä. LIIKKUVUUS AMMATILLISESSA KOULUTUKSESSA Ammatillisessa koulutuksessa olevat nuoret voivat hankkia ulkomailla taitoja, joita tarvitaan työmarkkinoilla, missä kilpailu on kovaa. Toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa olevat opiskelijat voivat suorittaa harjoittelu- tai oppisopimusjakson ulkomailla. Harjoittelun voi järjestää yritys, työpaikka (esim. kansalaisjärjestö tai julkiselin) tai ammatillinen oppilaitos siten, että siihen sisältyy työhön perustuvaa oppimista yrityksessä. Harjoittelu voi kestää kahdesta viikosta vuoteen. Fotolia/Ekaterina Pokrovsky Opiskele ulkomailla ja laajenna maailmankuvaasi.
12 V A L O K E I L A S S A E U R O O P A N U N I O N I N P O L I T I I K K A Fotolia/illustrez vous Kartuta työkokemusta maassa, jossa ovat alan parhaat asiantuntijat. koulutusohjelmien, tieto- ja viestintäteknologian ja kulttuurin aloilla. Vapaaehtoistoiminnassa nuoret vahvistavat itsetuntoaan, osallistuvat kansalaistoimintaan ja tutustuvat toisenlaiseen elämäntapaan. Vapaaehtoistoiminta voi kestää enintään vuoden ajan, ja osallistujat voivat tehdä vapaaehtoistyötä monilla aloilla joko EU:ssa tai EU:n ulkopuolella. Nuorisovaihtoon voivat osallistua 13 30-vuotiaat nuoret. Eurooppalaisen vapaaehtoispalvelun toimintaan voivat osallistua 17 30-vuotiaat nuoret. Myös äskettäin valmistuneet oppisopimusopiskelijat voivat osallistua liikkuvuustoimiin. Heidän on suoritettava harjoittelu ulkomailla vuoden sisällä valmistumisesta. Osallistuin vuoden ajan eurooppalaisen vapaaehtoispalvelun toimintaan ja opin enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Suosittelen vapaaehtoispalvelua ehdottomasti kaikille, jotka etsivät avoimin mielin uusia kokemuksia. Liikkuvuudesta on todella ollut apua urallani. Ilman kokemustani en olisi uskaltanut hakea Young Chef of the Year -kokkikilpailuun, enkä ainakaan olisi voittanut sitä. Suosittelen ulkomaille lähtöä kaikille. Aika Ranskassa oli ja on edelleen yksi parhaita muistojani. Näin kertoo Deborah (Yhdistynyt kuningaskunta) työharjoittelustaan Lyonissa, Ranskassa. Liikkuvuusmahdollisuuksista kiinnostuneet opiskelijat saavat lisätietoa oppilaitoksestaan. NUORTEN LIIKKUVUUS: NUORISOVAIHTO JA NUORTEN EUROOPPALAINEN VAPAAEHTOISTYÖ Nuorisovaihdossa nuoret hankkivat erilaisia taitoja, jotka liittyvät esimerkiksi projektinhallintaan ja tiimityöskentelyyn. Nuorille tarjotaan kouluympäristön ulkopuolella mahdollisuus osallistua jäsenneltyyn toimintaan (joka voi sisältää työpajoja, harjoituksia, keskustelua ja roolipelejä) ulkomailla joko EU:ssa tai EU:n ulkopuolella enintään 21 päivän ajan. Eurooppalainen vapaaehtoispalvelu tarjoaa nuorille erinomaisen tilaisuuden kehittää henkilökohtaisia ja ammatillisia taitoja. Nuoret osallistuvat päivittäiseen työhön organisaatioissa, jotka toimivat esimerkiksi sosiaalihuollon, ympäristön, epävirallisten Näin kertoo Clara (Saksa) osallistumisestaan hankkeeseen, jossa autettiin äskettäin saapuneita maahanmuuttajia Jozef Swinnen -keskuksessa Brysselissä, Belgiassa. Nuorten liikkuvuudesta kiinnostuneet saavat lisätietoa kotimaansa kansallisesta toimistosta. HENKILÖSTÖN JA NUORISOTYÖNTEKIJÖIDEN LIIKKUVUUS Opettajat ja yritysten työntekijät voivat opettaa ulkomaisissa oppilaitoksissa, saada uusia ammatillisia näkökulmia, laajentaa verkostojaan ja auttaa uudistamaan ja kansainvälistämään Euroopan koulutusjärjestelmiä. Opettajat, muu kuin opettava henkilöstö ja nuorisotyöntekijät voivat myös osallistua koulutukseen ulkomailla ja hankkia uusinta tietoa ja ideoita, joita he voivat hyödyntää käytännön työssä kotimaassa. Koulutusta tarjotaan esimerkiksi jäsennellyillä kursseilla, ammatillisesti suuntautuneilla kielikursseilla ja koulutustapahtumissa sekä työelämään tutustumisen kautta. Toiminta voi kestää kahdesta päivästä kahteen kuukauteen. Liikkuvuudesta kiinnostuneet työntekijät saavat lisätietoa oppilaitoksestaan tai nuorisojärjestöstään. Yritysten työntekijät tarvitsevat korkeakoulun kutsun päästäkseen opettamaan ulkomaille.
K o u l u t u s, n u o r i s o j a u r h e i l u 13 Bonnin yliopiston kansainväliseen strategiaan kuuluu nuorten tutkijoiden, opiskelijoiden ja hallintohenkilöstön vaihto ohjelmia. Tutustuin työelämään Kyproksen Kuurojen liitossa, jotta saisin oppia heidän toiminnastaan ja kokemuksistaan [...]. Tämä kokemus auttoi minua ymmärtämään paremmin Kyproksen kuurojen kulttuuria ja kehittämään viittomakielen taitojani. Lisäksi sain paremman käsityksen kuurojen opetuksessa sovellettavasta oppimisprosessista. Näin kertoo viittomakielen opettaja Christophe (Ranska) työelämään tutustumisestaan Kyproksessa. Avaintoimi 2: Yhteistyön ja kumppanuuden tuki University of Bonn / Mr. Lannert KOULUTUS- JA NUORISOALAN SEKÄ TYÖELÄMÄN STRATEGISET KUMPPANUUDET Strategisten kumppanuuksien tarkoituksena on kehittää, jakaa ja toteuttaa innovatiivisia koulutus- ja nuorisoalan käytäntöjä erilaisten organisaatioiden välisen rajat ylittävän yhteistyön kautta. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi Erasmus+ -ohjelmasta tuetaan koulutus- ja nuorisoalalla toimivia organisaatioita eri maissa. Tuettavia toimintoja ovat esimerkiksi yhteisten opinto ohjelmien, uusien opetussuunnitelmien ja innovatiivisten opetusmenetelmien kehittäminen (esimerkiksi tieto- ja viestintäteknologian hyödyntäminen aikaisempaa tehokkaammin), uusien opetus- ja koulutusmateriaalien, -menetelmien ja -käytäntöjen kehittäminen (esim. kielten osalta) verkostoituminen ja vertaisoppiminen, joiden avulla opiskelijat ja muut osallistujat saavat todellista kokemusta yritysmaailmasta; näin kehitetään yrittäjyysajattelua ja luovaa ajattelua epävirallisen ja arkioppimisen kautta hankittujen pätevyyksien validointi kansallisella tasolla, mikä toteutetaan sisällyttämällä taidot EU:n viitekehyksiin ja käyttämällä EU:n dokumentointivälineitä. Hakuohjeet: Oppilaitokset, nuorisojärjestöt ja muiden asiasta kiinnostuneiden organisaatioiden edustajat saavat lisätietoa kotimaansa kansallisesta toimistosta. Koulutus- ja nuorisoalalla toimiville järjestöille ja oppilaitoksille tarjotaan mahdollisuus työskennellä yli rajojen kollegojen tai työelämän muiden toimijoiden kanssa. Oman alan tai monialaisen vertaisoppimisen avulla innovoidaan ja uudistetaan käytäntöjä. Yrityksille, tutkimuslaitoksille, alueviranomaisille, yhdistyksille, työmarkkinaosapuolille ja kansalaisjärjestöille tarjotaan mahdollisuus tehdä yhteistyötä koulutus- ja nuorisoalan järjestöjen ja oppilaitosten kanssa. Toiminnan avulla syvennetään yhteistyötä, vaihdetaan tietoa ja kehitetään innovatiivisia käytäntöjä. Fotolia/Syda Productions Verkko-oppiminen on joustavaa ja tapahtuu oppijan ehdoilla.
14 V A L O K E I L A S S A E U R O O P A N U N I O N I N P O L I T I I K K A Fotolia/Sergey Nivens Oletko valmis haasteeseen? Hanki yrittäjyystaitoja myös korkeakoulutasolla. TIETOYHTEENLIITTYMÄT: KORKEAKOULUJEN JA YRITYSTEN VÄLINEN YHTEISTYÖ Erasmus+ -ohjelmasta rahoitetaan korkeakoulujen ja yritysten välistä rakenteellista yhteistyökumppanuutta, jonka tarkoituksena on kuroa umpeen korkeakoulutuksen ja työelämän välistä kuilua. Tietoyhteenliittymien kautta parannetaan opiskelijoiden ja henkilöstön yrittäjyystaitoja ja lisätään yrittäjyysajattelua korkeakouluissa ja yrityksissä. Tietoyhteenliittymissä tuetaan toimintaa, jonka tarkoituksena on kehittää ja toteuttaa uusia oppimis- ja opetusmenetelmiä (esim. uudet monialaiset opetussuunnitelmat, oppijakeskeinen ja todellisiin ongelmiin perustuva opetus ja oppiminen) luoda korkea asteen koulutusohjelmiin rakenteita, joilla tuetaan monialaisten taitojen oppimista ja niiden soveltamista. Näitä rakenteita kehitetään yhteistyössä yritysten kanssa, millä vahvistetaan työllistettävyyttä, tuetaan luovuutta ja luodaan uusia uravaihtoehtoja sisällyttää yrittäjyyskoulutusta ja yrittäjyyshenkeä kaikkien oppiaineiden opetus- ja oppimisprosesseihin. Siten lisätään opiskelijoiden, tutkijoiden, henkilöstön ja opettajien yrittäjyystietoja ja -taitoja sekä motivaatiota osallistua yritystoimintaan. Tietoyhteenliittymiin osallistuu vähintään kuusi organisaatiota vähintään kolmesta ohjelmamaasta (vähintään kaksi yritystä ja kaksi oppilaitosta). ALAKOHTAISET OSAAMISALLIANSSIT: AMMATILLISTEN OPPILAITOSTEN JA TYÖELÄMÄN VÄLINEN YHTEISTYÖ Yrityksille ja tuotantoteollisuudelle maiden rajat ylittävät toimitusketjut ovat erittäin oleellisia. Alakohtaiset osaamisallianssit ottavat tämän huomioon ja mukauttavat opetussuunnitelmia sen mukaisesti ja auttavat ammatillisessa koulutuksessa olevia nuoria saamaan eurooppalaisilla työmarkkinoilla tarvittavia taitoja. Alakohtaiset osaamisallianssit pyrkivät auttamaan ammatillisten erityistaitojen hankkimisessa seuraavilla toimilla: ammattitaitovajetta torjutaan tehostamalla ammatillisen perus- ja täydennyskoulutuksen kykyä vastata työmarkkinoiden alakohtaisiin tarpeisiin kehitetään valtiolliset rajat ylittäviä ammatillisia koulutusohjelmia ja opetusmenetelmiä kehitetään työssäoppimista (koulussa tai yrityksissä) ja oppisopimuskoulutusta, jotta voidaan helpottaa nuorten siirtymistä opinnoista työelämään. Alakohtaisiin osaamisalliansseihin osallistuu vähintään yhdeksän eri organisaatiota vähintään kolmesta ohjelmamaasta, joista kaksi on EU:n jäsenmaita.
K o u l u t u s, n u o r i s o j a u r h e i l u 15 KORKEA ASTEEN KOULUTUKSEN VALMIUKSIEN PARANTAMINEN: KORKEAKOULUJEN VÄLINEN YHTEISTYÖ KUMPPANIMAISSA Erasmus+ -ohjelmasta tuetaan korkeakoulujen välisiä yhteistyöhankkeita ympäri maailmaa. Toiminnalla pyritään kehittämään ja uudistamaan kumppanimaiden korkeakouluja. Kumppanioppilaitoksia on EU:n naapurimaissa, Länsi Balkanilla, Venäjällä, Aasiassa, Latinalaisessa Amerikassa sekä Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren maissa. Tuetut hankkeet voivat olla esimerkiksi yhteishankkeita, joissa kehitetään uusia opetussuunnitelmia ja tutkintoja, oppimis- ja opetusmenetelmiä, henkilöstön osaamista, laadunvarmistusta, uusia hallinto- ja johtamisrakenteita ja -prosesseja hankkeita, joissa toteutetaan kansallisen tason rakenteellisia uudistuksia kumppanimaiden viranomaisten tuella (esimerkiksi toimintapolitiikan uudistaminen, korkea asteen koulutusjärjestelmän hallinto- ja johtamisrakenteiden kehittäminen). NUORISOALAN VALMIUKSIEN PARANTAMINEN: NUORISOJÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ KUMPPANIMAISSA Erasmus+ -ohjelmasta tuetaan nuorisoalalla toimivien järjestöjen välisiä yhteistyöhankkeita ympäri maailmaa. Nuorisoalan hankkeilla pyritään parantamaan nuorisotyön, epävirallisen oppimisen ja vapaaehtoistoiminnan laatua ja tunnustamista maailman eri alueilla ja erityisesti kehitysmaissa. Toimintaan voi kuulua esimerkiksi nuorisojärjestöjen yhteistyötä, verkostoitumista ja vertaisoppimista yhteistyötä, jolla pyritään tiedottamaan vapaaehtoistoiminnasta ja epävirallisesta oppimisesta ja tunnustamaan ne kumppanimaissa sellaisten hyvien käytäntöjen ja työkalujen kehittämistä ja toteuttamista, joilla parannetaan nuorisotyöntekijöiden ja kouluttajien ammattitaitoa. nuorisovaihtoa, vapaaehtoistyötä ulkomailla ja nuorisotyöntekijöiden liikkuvuutta. VERKKOTYÖKALUJA PERUSKOULUN JA AIKUISKOULUTUKSEN OPETTAJILLE etwinning hankkeessa tuetaan ja vahvistetaan koulujen välistä yhteistyötä tarjoamalla tukea, hyödyllisiä työkaluja ja verkkoympäristö yhteistoimintaa varten. etwinning tukee liikkuvuushankkeita, strategisia kumppanuuksia ja yhteistyötä verkossa. Lisäksi etwinning tarjoaa opetusmateriaalia verkossa ja mahdollisuuksia verkostoitumiseen koko Euroopassa, millä edistetään opettajien ja muun henkilöstön ammatillista kehitystä. Kaikki ohjelmamaiden esi- ja peruskoulut voivat milloin vain käyttää etwinning työkaluja, kun ne ovat rekisteröityneet etwinning portaaliin osoitteessa http://www.etwinning.net. Aikuiskoulutuksen EPALE verkosto (Electronic Platform for Adult Learning in Europe) on verkkopohjainen foorumi, jossa päätöksentekijät, opettajat, sidosryhmien edustajat ja kaikki muutkin aikuiskoulutuksen parissa työskentelevät voivat vaihtaa tietoja ja ajatuksia ja esitellä hyviä toimintatapoja. Hankkeessa luodaan aikuiskoulutuksen henkilöstön toimintayhteisöjä ympäri EU:ta. Foorumi on valmis vuoden 2014 loppuun mennessä. Avaintoimi 3: Toimintapolitiikan uudistamisen tuki Erasmus+ -ohjelmasta tuetaan toimia, joilla pyritään saavuttamaan Eurooppa 2020 -strategiassa sekä eurooppalaisen koulutusyhteistyön strategisissa puitteissa (ET 2020) ja muissa alakohtaisissa strategioissa (esimerkiksi korkeakoulutuksen alalla Bolognan prosessi) asetettuja tavoitteita. Tällaisia toimia ovat esimerkiksi aineiston kerääminen tietystä aiheista tai maista ja sen tutkiminen ja analysointi, viranomaisten tai keskeisten organisaatioiden väliset yhteistyöhankkeet sekä viranomaisten ja kansalaisjärjestöjen kuuleminen. Lisäksi nuoria ja päättäjiä kannustetaan jäsenneltyyn vuoropuheluun. Toiminnalla on tarkoitus parantaa koulutusjärjestelmien ja nuorisoalan toimintapolitiikkojen laatua ja tehokkuutta, edistää sitoutumista toimintapolitiikkojen uudistamiseen, tehostaa tiedotusta, edistää keskinäistä oppimista ja kansainvälistä yhteistyötä, kehittää osaamista ja kannustaa nuoria osallistumaan demokraattiseen toimintaan.
16 V A L O K E I L A S S A E U R O O P A N U N I O N I N P O L I T I I K K A Tulevaisuuden näkymät NA-06-14-041-FI-C Vuosina 2014-2020 noin neljä miljoonaa henkilöä ja 125 000 oppilaitosta saa tukea Erasmus+ ohjelmasta. Avainlukuja: Erasmus+ (2014 2020) Kokonaisbudjetti Liikkuvuusmahdollisuudet yhteensä Korkea asteen koulutus Ammatillisessa koulutuksessa olevat opiskelijat Henkilöstön liikkuvuus Vapaaehtoistoiminta ja nuorisovaihto ohjelmat Maisteriopintojen lainantakausjärjestelmä Yhteinen maisterintutkinto Strategiset kumppanuudet Tietoyhteenliittymät Alakohtaiset osaamisallianssit 14,7 miljardia euroa Lisärahoitusta osoitetaan EU:n ulkopuolisten kumppanimaiden kanssa toteuttaviin toimiin. Yli 4 miljoonaa henkilöä Noin 2 miljoonaa opiskelijaa Noin 650 000 opiskelijaa ja harjoittelijaa Noin 800 000 luennoitsijaa, opettajaa, kouluttajaa, koulutusalan työntekijää ja nuorisotyöntekijää Yli 500 000 nuorta Noin 200 000 opiskelijaa Yli 25 000 opiskelijaa Noin 25 000 strategista kumppanuutta, joissa on mukana 125 000 koulua, ammatillista oppilaitosta, korkeakoulua ja aikuiskoulutuslaitosta, nuorisojärjestöä ja yritystä Yli 150 tietoyhteenliittymää, joissa on mukana 1 500 korkeakoulua ja yritystä Yli 150 osaamisallianssia, joissa on mukana 2 000 ammatillista oppilaitosta ja yritystä Lisätietoa XX Perustietoa EU:n koulutuspolitiikasta: http://ec.europa.eu/education XX Perustietoa EU:n nuorisopolitiikasta:http://ec.europa.eu/youth XX Erasmus+: http://ec.europa.eu/programmes/erasmus plus XX Toimeenpanovirasto: http://eacea.ec.europa.eu XX Kansalliset toimistot: http://ec.europa.eu/programmes/erasmus-plus/tools/national-agencies/index_fi.htm XX Opettajainhuone: http://europa.eu/teachers corner Opettajainhuone sisältää Euroopan unionia käsittelevää opetusmateriaalia 23 kielellä. Saatavilla on monenlaista materiaalia (verkkosivuja, kirjasia, verkkopelejä, videoita jne.) peruskoulun ja keskiasteen oppilaille. Opettajat voivat saada materiaalista ideoita opetukseen, jossa käsitellään esimerkiksi EU:n historiaa sekä EU:n toimintaa toimintapolitiikkoja. Kaikki opetusmateriaalit ovat ilmaisia. XX Euroopan nuorisoportaali: http://europa.eu/youth Euroopan nuorisoportaalissa on nuorille tietoa muun muassa heidän oikeuksistaan ja heille suunnatuista palveluista Euroopassa. XX Europe Direct -palvelu vastaa kysymyksiin EU:sta ja sen toiminnasta: puh. 00 800 6 7 8 9 10 11 http://europedirect.europa.eu ISBN 978-92-79-42099-3 doi:10.2775/53734