Valtuutetut vastaavat osa 4 Kirkkovaltuusto on seurakunnan korkein päättävä elin. Kysyimme nykyisiltä valtuutetuilta asiaan liittyviä asioita. Jutut ovat luettavissa marraskuisiin vaaleihin asti. Tuulikki Hämäläinen: Ainakin meillä kylällä yhdessä tuumataan ja järjestetään toimintaa. Tuulikki Hämäläinen, mitkä ovat mielestäsi tärkeimmät asiat, joista kirkkovaltuusto päättää? - Tärkeimpiä ovat seurakunnan yhteiset asiat, verot ja muut talousasiat. Asut Keihärinkoskella. Voiko kirkkovaltuutettu vaikuttaa kylillä toteutettavaan seurakunnan toimintaan? - Kyllä voi. Ainakin meillä kylällä yhdessä tuumataan ja järjestetään toimintaa. On järjestetty esimerkiksi kinkereitä ja ompeluseuroja. Mielelläni olen järjestämässä ja sopimassa asioita. Onko jokin asia luottamushenkilönä yllättänyt tai hämmästyttänyt? - Ei varsinaisesti ole. Tavallaan osasin ajatella, millaista se on. Olen ollut tyytyväinen toimintaan.
Marjaana Kotilainen: Parhaillaan tekeillä olevaan strategiatyöskentelyyn osallistetaan työntekijät yhdessä luottamushenkilöiden rinnalla; tässä näen todellisen vaikuttamisen mahdollisuuden. Marjaana Kotilainen, mitkä ovat mielestäsi tärkeimmät asiat, joista kirkkovaltuusto päättää? - Seurakunnassa työntekijät laativat suunnitelmia yhdessä työtoverin ja tukiryhmän kanssa. Valtuustossa tehdään näiden pohjalta strategiaa toteuttavia talous- ja toimintasuunnitelmapäätöksiä. Kirkollisveroprosenttia määrätessään valtuusto elää yhteiskuntaa ohjaavien talousnäkymien mukaan, huomioiden kuitenkin kirkolle asetetun tehtävän erityisluonteen. - Kirkko ei ole olemassa itseään varten; se on jäsentensä näköinen, mutta nykyisen kirkkolain ja kirkkojärjestyksen vuoksi nimenomaan aiemmin eläneiden jäsentensä näköinen. Hallinnon muuttamisen suurin hidaste on hallinto itse. On jotain, minkä ei tahdotakaan muuttuvan. - Merkittävä työväline valtuutetuille on pitkäntähtäimen suunnittelu, johon Viitasaarella onkin tartuttu ripeästi. Parhaillaan tekeillä olevaan strategiatyöskentelyyn osallistetaan työntekijät yhdessä luottamushenkilöiden rinnalla; tässä näen todellisen vaikuttamisen mahdollisuuden. Seurakunta on yhteisö myös päätöksiä tehdessään. Olet kirkkoneuvoston varapuheenjohtaja ja olet senkin takia sekä oman työhistoriasi vuoksi hyvin perillä siitä, miten seurakunnat toimivat. Mikä toiminta voisi olla sellainen, joka ei ole suurelle yleisölle kovin tuttu? - Kirkossa ei ole mahdollista toimia seurakunnassa luottamustoimessa, jos on työsuhteessa kyseiseen seurakuntaan. Kirkkoneuvoston varapj:n tehtävään ryhtyessäni tein työtä naapurissa, liitosseurakunnassa, jonka kappelit sijoittuvat hyvin laajalle alueelle. Aiemmin olin myös hiippakuntavaltuutettu sekä varalla kirkolliskokouksessa. Nyt valittavat luottamushenkilöt osallistuvat kokonaiskirkon johtoon he valitsevat hiippakuntien ja kirkolliskokouksen maallikkoedustajat Lapuan hiippakunnan osalta.
- Muiden töideni vuoksi seurakunnat ympäri maan tulevat tutuiksi, samoin kirkon työntekijöiden ja maallikkojen koulutus. Kirkkoneuvosto tekee päätöksiä henkilöstövalinnoista; päättyvällä kaudella niitä on ollut useita. Kirkkoneuvostossa on nykykirkkolain mukaan tarjolla maallikolle vain varapuheenjohtajan tehtävä; kirkkoherra on aina kirkkoneuvoston puheenjohtaja. Tähän saattaa tulla muutos lähivuosina tosin se ei ole odotettavista muutoksista suurin, liekö tarpeenkaan. - Uskoisin, että luottamuselinten toiminnasta tiedotetaan kohtuullisen hyvin. Seurakunnan tiedotuksesta kantaa päävastuun juuri kirkkoneuvosto, kirkkoherran johdolla. Päätösten toteuttamisen seuranta sekä johtoryhmässä työskentely yhdessä muun puheenjohtajiston sekä talouspäällikön kanssa on sitä vpj:n hiljaista työtä, jota ei ehkä nähdä. Olet myös viestinnän tukiryhmässä seurakunnassa. Oletko saanut seurakuntalaisilta viestiä siitä, miten seurakunta tavoittaa jäsenensä ja koetko luottamushenkilöiden voivan vaikuttaa asiaan? - Tavoittaminen on pieni siivu siitä, mitä seurakunnalta odotetaan. Seurakuntalainen saa hengellistä ravintoa ja ohjausta sekä kohtaamisen mahdollisuuksia ja toimitusten tarjoamaa palvelua, kunhan pöytä on katettu ja työväki siellä missä pitääkin ihmisten keskellä Jumalan Sanan kanssa. Sakramenttien äärelle tullaan kirkonmäelle, josta on huolehdittu kauniisti. Mutta kirkonmäelle voi olla vaikea nousta, monessakin mielessä. On huolehdittava jumalanpalvelusradiointien jatkuvuudesta, yhäti erinomaisesta lasten ja nuorten opetuksesta eri puolilla pitäjää, sekä vahvasta lähimmäispalvelu- ja lähetysvastuun kantamisesta. - Viitasaarelle omaleimainen luonteva yhteistyö eri kirkkokuntien sekä kaupungin kanssa on arvokasta; herätysliikkeiden kirjo voisi paikkakunnalla kasvaa, tätä viestiä kuulen. Luottamushenkilö jos joku voi vaikuttaa, mikäli kokee seurakunnan sanoman eläväksi ja eteenpäinviemisen arvoiseksi. Näin koen itsekin yhä, vaikka huilaankin alkavan valtuustokauden.
Elina Mäkinen: Viitasaaren seurakunnalla on lapsille ja varhaisnuorille tarjolla kerhoja hyvinkin monipuolisesti ja seurakunnassa on järjestetty todella mukavia lasten tapahtumia. Elina Mäkinen, tulit kirkkovaltuustoon kesken kauden varavaltuutetun paikalta, kun kirkkovaltuuston kuopus Anssi Kekkonen anoi ja sai eron luottamustehtävästään viime vuoden tammikuussa Joensuussa asumisen ja opiskelujen sekä töiden vuoksi. Mitkä ovat mielestäsi tärkeimmät asiat, joista kirkkovaltuusto päättää? - Kirkkovaltuustohan päättää mm. kirkollisverosta, seurakunnan rakennushankkeista sekä seurakunnan toiminnan ja talouden päälinjoista. Päätöksenteossa mielenkiintoisinta on juuri käytännön tason päätökset, mm. seurakunnan käytännön toimintaan liittyvät. Olet harrastanut kuorolaulua. Haluaisitko kehittää jotenkin musiikkiharrastusta tai musiikin käyttöä seurakunnassa? - Olen itse laulanut pienenä Viitasaaren seurakunnanlapsikuorossa, josta on jäänyt todella mukavat muistot. Lapsikuoro olisi hieno saada. Olet nuori yrittäjä ja perheenäiti ja edustat kirkkovaltuuston nuorinta ikäluokkaa. Miten haluaisit kehittää lasten, nuorten tai nuorten aikuisten osallistumista tai palveluja seurakunnassa? - Viitasaaren seurakunnalla on lapsille ja varhaisnuorille tarjolla kerhoja hyvinkin monipuolisesti ja seurakunnassa on järjestetty todella mukavia lasten tapahtumia, jotka oma lapsi on ainakin kokenut kivoiksi. - Nuorille aikuisille voisi ehkä kokeilla tarjota esim. kokkikerhoa tai leivontakerhoa siinä missä lapsillekin.
Ulla Urpelainen: Olen päässyt tekemään lapsivaikutuksen arvion seurakunnan päätöksistä. Tämä on ollut antoisaa. Ulla Urpelainen, mitkä ovat mielestäsi tärkeimmät asiat, joista kirkkovaltuusto päättää? - Kirkkovaltuusto on seurakunnan ylin päättävä elin, joka päättää seurakunnan toiminnan ja talouden päälinjoista. Tärkeimpinä asioina pidänkin päätöksiä kirkollisveron määrästä, rakennus-ja kunnostushankkeista, virkojen perustamista eli seurakunnan elinvoimaa tukevat päätökset ovat tärkeitä. Olet myös kirkkoneuvoston jäsen. Miten kuvailisit kirkkoneuvoston roolia seurakunnassa? - Olen ollut kirkkoneuvoston jäsen nyt neljä vuotta. Jokainen vuosi on ollut mielenkiintoinen, opettavainen. Kirkkoneuvostohan johtaa seurakunnan käytännön toimintaa ja hallintoa eli toimii valmistelu- ja täytäntöönpanoelimenä. - Olen toiminut tämän ohella myös seurakunnassa lapsiasiain-yhdyshenkilönä yhdessä Alpo Syväsen kanssa. Tehtävänämme on tehdä lapsivaikutuksen arviointi sellaisista kirkkovaltuuston ja -neuvoston päätöksistä, joilla on vaikutusta seurakunnan lapsiin ja nuoriin. Mikä on mielenkiintoisin asia, joihin olet ottanut kantaa kirkollisissa luottamustoimissasi? - Olen siis ollut mukana lapsiasiain-yhdyshenkilö, ja olen päässyt tekemään lapsivaikutuksen arvion seurakunnan päätöksistä. Tämä on ollut antoisaa. Haastattelut: Tuija Siidorow. Kuvat: Alpo Syvänen, paitsi Marjaana Kotilaisen kuva hänen omasta albumistaan.