Lempäälän kunnan energiatehokkuustyön toteutuksen. Raportti 2011

Lempäälän kunnan energiatehokkuustyön toteutuksen Raportti 2011

1 Sisällys 1 Tiivistelmä - vuosi 2011... 2 2 Toimintasuunnitelma... 3 3 Maankäyttö ja kaavoitus 2011... 4 4 Katu- ja ulkovalaistus - sähkönkäyttö... 6 5 Liikenne ja liikkuminen... 7 6 Rakennukset ja rakentaminen... 9 6.1 Julkiset palvelurakennukset... 9 6.2 Vuokra-asunnot Kiinteistö Oy Sirkkavuori...12 7 Hankinnat, laitteiden vuokraus ja kulutus...13 8 Jätehuolto Pirkanmaan Jätehuolto Oy...14 8.1 Jätehuollon järjestäminen Tampereen kaupunkiseudun kunnissa...14 8.2 Jätehuollon kuljetukset...14 8.3 Jätteiden loppukäsittely...15 9 Vesihuolto...16 10 Energiantuotanto - Lempäälän Lämpö...17 11 Elinkeinot ja osaaminen...19 12 Koulujen ja päiväkotien energiansäästötyö...20 13 Koulutus, viestintä ja mediayhteistyö...21 14 Kestävä kehitys osana energiansäästötyötä...22 15 Sopeutumistoimet...23 16 Yhteenveto...24

2 1 Tiivistelmä - vuosi 2011 Lempäälän kunta on solminut Kuntien vapaaehtoisen energiatehokkuussopimuksen (KETS). Sopimusjärjestelmään liittyessään Lempäälä on sitoutunut ohjeelliseen 9 %:n energiankäytön tehostamiseen vuoden 2005 tasosta vuoteen 2016 mennessä. Vuonna 2010 Lempäälän kunta hyväksyi seudullisen ilmastostrategian, jonka tavoitteena on 30 %:n absoluuttinen tai 40 %:n asukaskohtainen CO 2 - päästöjen vähentäminen vuoteen 2030 mennessä. Vuonna 2011 Lempäälän kunnan julkisten palvelurakennusten, asuinrakennusten (Sirkkavuori), ulko- ja katuvalaistuksen, autojen ja työkoneiden, keittiöiden sekä vesi- ja jätevesihuollon yhteenlaskettu energiankulutus oli 30 500 MWh. Kokonaiskulutus koostui 19 400 MWh:n lämmönkäytöstä, 10 700 MWh:n sähkönkäytöstä sekä 400 MWh:n liikennepolttoaineiden käytöstä. Uusiutuvien polttoaineiden käyttö lämmitykseen oli yhteensä 0 GWh:ta. Vuonna 2011 Lempäälän kunta ei ostanut uusiutuvilla energialähteillä tuotettua sähköä. Liikennepolttoaineista uusiutuvia oli 0 MWh:a. Vettä Lempäälän kunta (palvelurakennukset ja Sirkkavuoren asunnot) käytti vuonna 2011 yhteensä 94 700 m 3. Lempäälän kunnan todellinen sähkön- ja lämmönkulutus on noussut huomattavasti vuodesta 2005. Tähän vaikuttaa kunnan kasvu ja lisääntynyt rakennuskanta. Ominaiskulutukset varsinkin lämmönkulutuksen osalta ovat olleet koko ajan laskusuunnassa. Kuntien vapaaehtoisen energiasopimuksen mukaisesti seuraamme ja raportoimme Motivalle energiansäästöä, joka lasketaan tehdyistä toimenpiteistä. Lempäälän kunnan laskennallinen energiansäästö on 700 MWh/vuosi. Tavoitteeseen pääseminen edellyttää vielä 1 600 MWh/vuosi energiankäytön tehostamista. Vuonna 2011 energiatehokkuuden kasvattamiseksi, energiansäästön saavuttamiseksi ja turhan kulutuksen estämiseksi sekä CO 2 -päästöjen alentamiseksi toimenpiteitä olivat esimerkiksi seuraavat: - Lempäälän kunta rakennutti Kuokkalankulman päiväkodin, joka täyttää matalaenergiarakennuksen kriteerit. - Katuvalaistuksessa on vaihdettu vanhoja elohopealamppuja vähemmän kuluttaviin suurpainenatriumlamppuihin. - Vesihuollossa uudessa puhdistamossa ilmastuskompressorit valittiin energiatehokkuudeltaan alkuperäistä suunnitelmaa tehokkaammiksi. - Lempäälän kunnan päiväkodeissa ja kouluissa vietettiin energiansäästöviikkoa viikolla 41 - Ateriankuljetuskilpailutuksessa palvelun tuottajan valinnassa on otettu ympäristöasiat huomioon. Palveluntarjoaja on sitoutunut Suomen taksiliiton EKO taksi ympäristöohjelmaan ja autot ovat EURO 5 päästönormit täyttäviä. - Lempäälän kunta osallistui aktiivisesti seudun kuntien energiatahokkuus- ja ilmastotoimien kehitystyöhön, esimerkiksi Tapre-hankkeeseen ja seudun kuntien KETS/KEO-henkilöiden yhteisiin tilaisuuksiin. KETS/KEO-sopimuksen ja seudullisen ilmastostrategian tavoitteen saavuttamiseksi Lempäälän kunta vuonna 2012 toteuttaa mm. seuraavia toimenpiteitä: - kartoittaa uusiutuvan energiankäytön potentiaalin ja selvittää uusiutuvan energian mahdolliset käyttökohteet yhteistyönä seudun muiden kuntien kanssa. - jatkaa energiakatselmusten tekemistä kustannustehokkaiden energiansäästötoimien löytämiseksi. - jatkaa kiinteistönhuollon huoltokirja- ja laatuprojektia. - Lempoisten koulun uudis- ja korjausrakentamisprojektissa suunnittelun alkuvaiheista asti otetaan energiatehokkuus huomioon ja eri vaihtoehtojen laskelmilla pyritään pääsemään energiatehokkuudeltaan hyvää lopputulokseen elinkaaritaloudellisuus huomioiden. Lempoisten koulu on yhtenä suunnitteluvaiheen pilot-kohteena TAPRE-hankkeessa (Tampereen seudun palvelurakennukset energiatehokkaiksi hanke). - järjestää vastuullisen kuluttamisen oppitunteja kaikkien koulujen 3. ja 7. luokille.

3 2 Toimintasuunnitelma Lempäälän kunnan energiansäästötyötä johdetaan energiatehokkuuden ohjausryhmästä käsin. Ohjausryhmä on kunnanhallituksen nimeämä. Energiansäästötyön pohjalla on energiatehokkuuden toimintasuunnitelma, joka on hyväksytty kunnanhallituksessa 25.2.2011. Ensimmäinen päivitys toimintasuunnitelmaan tehdään vuoden 2012 lopulla. Toimintasuunnitelma löytyy sähköisessä muodossa sekä kunnan intranetin puolelta että kunnan internetsivuilta. Intrassa kestävän kehityksen osiossa Kunnan internet-sivuilla www.lempaala.fi -> Asuminen, rakentaminen ja ympäristö -> Ympäristöasiat -> Energiatehokkuuden toimintasuunnitelma

4 3 Maankäyttö ja kaavoitus 2011 Tavoite ja toimintatapa - Lyhyesti periaatteet ja päätökset Kunnan strategia 2010-2025 (kunnanvaltuusto hyväksynyt 9.12.2009, muutoksia hyväksytty TS 2011-2013 ja 2012-2014 valmistelujen yhteydessä) Kaavoitusohjelma, talousarvio 2011 (kunnanvaltuusto 24.11.2010) - Kunnan oma toiminta ja seutuyhteistyö Hajarakentamista ohjaavat periaatteet (kunnanvaltuusto 28.4.2010) Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelma 2030 (kunnanvaltuusto 28.4.2010) Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelman kuntakohtainen toteuttamisohjelma 2011-2012 (kunnanvaltuusto 19.1.2011) MAL-sopimus (kunnanvaltuusto 19.1.2011) 31.8.2011 seutuhallitus hyväksyi rakennesuunnitelman ja toteuttamisohjelman yhteensopivuuden arviointiraportin ja lähetti raportin kunnanhallituksille ja kunnanvaltuustoille tiedoksi. Raportissa on esitetty vuosittain arvioitaviksi mittareiksi mm. Mikä on maaseutualueiden yleiskaavoituksen tilanne? Kuinka kaupunkiseudun yhdyskuntarakenne on tiivistynyt, erityisesti joukkoliikennevyöhykkeillä ja keskustoissa? Onko joukkoliikenneväylien varteen muodostunut asutusta? Ovatko kunnat saaneet rakennesuunnitelman tavoitteiden mukaisesti hajarakentamisen määrän vähenemään? Kuinka kunnat ovat varmistaneet keskustojen kehittämisen? Kuinka väestönkasvu on toteutunut eri alueilla ja minkälainen on kasvun trendi? Kuinka kunnat ovat päässeet alueiden ja aluepoliittisen ohjelman mukaisiin asuntojen hallintamuotojen, talotyyppijaon ja määrällisiin tavoitteisiin? Toteutuneet toimenpiteet - Lyhyesti, mitä raportointivuonna on tehty Kaavoitus on käynnistänyt ja jatkanut asemakaavahankkeita nauhataajaman tiivistämiseksi joukkoliikennekäytävän varrella vuoden 2011 kaavoitusohjelman mukaisesti. Suunnittelutarveratkaisujen ja poikkeamislupien valmistelussa ja käsittelyssä on sovellettu hajarakentamista ohjaavia periaatteita käytäntöön. Lempäälän keskustan osayleiskaava hyväksyttiin kunnanvaltuustossa 7.9.2011 ja parhaillaan odotetaan hallinto-oikeuden ratkaisuja valituksiin. Osayleiskaavatyön aikana tehtiin mm. liikenneverkkoselvitys. Vuoden 2011 aikana jatkettiin Kuokkalan-Hakkarin-Herralan osayleiskaavan muutoksen vaatimien selvitysten laadintaa. Kehityshankkeet ja seutuyhteistyö - Toimintatapojen kehittäminen

5 Vuoden 2011 aikana jatkettiin maankäytön toiminnanohjauksen täydentämistä ja päivittämistä paremmin nykyisiä käytäntöjä vastaavaksi. Seuranta - Lyhyesti mittarit, käytetyt kestävän kehityksen mittarit: Henkilöautojen määrä kunnassa 31.12.2011 11 771 kpl (Trafin netissä olevat tilastot) Henkilöautojen määrä/asukasluku 31.12.2011 11 771/ 20 879 = 0,56 Pyöräteitä 77,7 km Jalkakäytäviä 6,6, km Meluesteiden pituus yhteensä 14164 Seutulippujen määrä 7250 Junaliikenteen asiakasmäärä Lempäälän seisakkeelta o Saapuvien junien käyttö 43 800 o Lähtevien junien käyttö 30 000 - Kustannukset Höytämöntien kevyenliikenteenväylä 77 000 euroa (lisätalousarvio 2011) Kaavoituksen asiantuntijapalkkioihin ja keskustan kehittämiseen 120 000 euroa (lisätalousarvio 2011) Vastuutaho ja lisätietoja - Yksikkö ja henkilö Tekninen toimi, kaavoitus, Kaavoituspäällikkö Ilari Rasimus Kaavoitusarkkitehti Virva Suokko - Maankäyttö, kaavoitus, rakennesuunnitelma

6 4 Katu- ja ulkovalaistus - sähkönkäyttö Tavoite ja toimintatapa - Toimiva, energiaa säästävä katuvalojärjestelmä - Järjestelmiä kehitetään erillisillä investointiprojekteilla Toteutuneet toimenpiteet - Vaihdettiin n. 550 kpl 125 W:n HQ valaisinta 70 W:n SpNa valaisimiksi Kehityshankkeet ja seutuyhteistyö - Järjestelmällinen hanke valaisinten vaihdossa ja jatkossa ohjausjärjestelmän kehittäminen - Seutuyhteistyö on ollut lähinnä keskustelua ja kokemustenvaihtoa Seuranta - Vähentynyt energiankulutus - Pienemmän energiankulutuksen myötä saavutetut kustannussäästöt ja säästöillä saavutettujen varojen ohjaaminen järjestelmien kehittämiseen. Kulutustiedot - taulukko ja kaavio - Saavutetut säästöt / Motivan raportointi: o Tievalot lampunvaihdot: 118 MWh/vuosi säästöä sähkössä. Säästön laskennallinen elinikä 12 vuotta. o Katuvalojen sammutus 90 %:sti kesällä 2011 3 kk ajaksi: 150 MWh/vuosi, säästön elinikä 1 vuosi. Vastuutaho ja lisätietoja - Tekninen toimi, työpäällikkö

7 5 Liikenne ja liikkuminen Liikenteen ja liikkumisen osalta seurataan kunnan maksamia kilometrikorvauksia sekä kunnan omalla kalustolla ajettuja kilometrejä sekä työkoneiden käyttöaikatunteja. Vuoden2010 alusta maatalouslomituksen henkilöstön määrä kasvoi Lempäälän tullessa isäntäkunnaksi lomituspalveluiden hoidossa. Lomitushenkilöstö 11 kunnasta on muutoksen jälkeen Lempäälän kunnan palkkalistoilla. Tämä on syynä suureen korvattavien kilometrien määrän kasvuun. Kunnan omalla kalustolla ajetut ajot ovat vähentyneet vuonna 2011. Suurin yksittäinen muutos on ateriankuljetusten siirtyminen osittain ostopalveluiksi. Ateriankuljetuskilpailutuksessa palvelun tuottajan valinnassa on otettu ympäristöasiat huomioon. Palveluntarjoaja on sitoutunut Suomen taksiliiton EKO taksi ympäristöohjelmaan ja autot ovat EURO 5 päästönormit täyttäviä. Taulukko Lempäälän kunnan maksamat kilometrikorvaukset vuosina 2008-2011 2008 2009 2010 2011 Kilometri- korvaus, oma auto 350714,5 374391,4 497671,1 536328,7 - muutos % 7 % 33 % 8 % Km-korvaus, yli 5000 km 98501,89 90443,34 177980 180770,9 - muutos % -8 % 97 % 2 % Polkupyörä 707,16 6,63 652,75 758,29 Moottoripyörä 0 0 392,7 77,22 Mopo 0 0 263,83 416,5 Muu kulku- neuvo 385,1 42,57 693,54 362,04 Perävaunu 1741,08 90,09 655,62 852,85 Asuntovaunu 5,7 702 0 0 Koira/Tavara yli 80 kg 52,92 727,53 370,58 502,54 Lisämatkustaja 1756,71 2867,99 3421,48 4163,54 Muut matkakulut, ei kuittia 8101,33 6664,43 10312,87 8631,82

8 Taulukko Lempäälän kunnan omilla autoilla ajetut kilometrit ja työkoneiden käyttötunnit 2010 2011 Työkoneet ajotunnit 2515 1860 - muutos % -26 % Ajoneuvojen kilometrit 163081 149434 - muutos % -8 %

9 6 Rakennukset ja rakentaminen 6.1 Julkiset palvelurakennukset Tavoite ja toimintatapa Energiatehokkuus on mukana tilatoimen toiminnassa läpi koko tehtäväkentän. Olemassa olevassa rakennuskannassa tehdään laajasti energiakatselmuksia. Tavoitteena on energiakatselmoida 80 % (rakennustilavuudella mitattuna) kunnan palvelurakennuksista vuoden 2013 loppuun mennessä. Energiakatselmuksissa esiin tulevia toimenpide-ehdotuksia pyritään toteuttamaan tarkoituksenmukaisuus ja kustannustehokkuus huomioiden. Pidemmän takaisinmaksuajan vaativia muutoksia pyritään toteuttamaan muun remontoimisen ja peruskorjauksen yhteydessä. Uusien kohteiden suunnittelussa otetaan huomioon elinkaaritaloudellisuus esim. ottamalla energia-asiat huomioon jo suunnittelijoiden valinnassa. Myös energialaskentaa käytetään uusien kohteiden suunnittelun apuna, jotta pystytään valitsemaan kokonaistaloudellisimmat vaihtoehdot energiatavoitteet täyttäviin ratkaisuihin. Kulutusseuranta on hyvällä tasolla tiedon keräämisen suhteen. Kulutusseurannan piirissä on nyt 52 kpl (355 690 m3) palvelurakennuksia. Sähkön osalta suurin osa kulutuksesta on tuntitasolla seurattavissa. Veden ja lämmönkulutusta seurataan kuukausitasolla. Tiedon käsittelyssä ja aktiivisessa käytössä on vielä kehitettävää. Kiinteistönhuollon laadun vaikutus rakennuskannan energiankulutukseen on huomattava. Tästä syystä on vuonna 2011 aloitettu sähköisen huoltokirjan laadinta kiinteistönhuollon käyttöön. Kiinteistönhuoltoa on myös ohjeistettu ilmanvaihdon energiatehokkaaseen käyttöön. Lyhyesti periaatteet ja päätökset Energiakatselmusten aikataulutus on määritelty energiatehokkuuden toimintasuunnitelmassa. Tätä on pääpiirteissään noudatettu. Katselmusten mukaisia investointeja tehdään harkinnan mukaan. Tosin katselmuksissa on ehdotettuja toimia paljon, ja siten toimia on odottamassa suunnittelua ja rahoitusta. Huoltokirjan käyttöönottoprojekti yhdistettynä kiinteistönhuollon laadun kehittämiseen on tehty ennen Lempäälää Ylöjärvellä ja Kangasalla. Olemme käyttäneet Ekokumppanien avulla samoja resursseja yhteisesti näissä kunnissa, joten olemme saaneet hyödynnettyä heidän kokemuksiaan. Toteutuneet toimenpiteet - Lyhyesti, mitä raportointivuonna on tehty o Energiakatselmukset 2011, yhteensä 7 kohdetta, 105 992 m 3 : Kuljun terveysasema Kanavan koulu Hakkarin koulu Mainiemi I ja II (Kunnanvirasto) Sääksjärven koulu Päiväkoti Karhumäki Päiväkoti Leikkiniitty (takuuajan käyttöönottokatselmus) Yhteensä vuoden 2011 loppuun mennessä katselmoituja kohteita on 10 kohdetta 144 222 m 3. Vuonna 2011 energiakatselmoitujen kohteiden yhteenlaskettu energiansäästöpotentiaali on 1 600 MWh lämpöenergiaa ja 600 MWh sähköenergiaa vuodessa. Tämä tarkoittaa rahassa vuoden 2011 energian hinnoilla noin 111 000 /vuosi ja hiidioksidipäästöjen vähentämisessä 1070 t/vuosi säästöpotentiaalia. Suurimmat energiansäästömahdollisuudet ovat ilmanvaihdossa. Ilmanvaihdon energiatehokkuutta voidaan parantaa käyntiaikoja

10 muuttamalla, tarpeenmukaisuuden lisäämisellä esim. käyttäen hyväksi läsnäoloantureita tai lisäaikapainikkeita sekä lämmöntalteenoton lisäämisellä ilmanvaihtojärjestelmiin. Energiansäästöinvestointien keskimääräinen takaisinmaksuaika on katselmusten mukaan 1,5 vuotta. Täytyy kuitenkin huomioida, että useat energiakatselmuksissa esitetyt toimet ovat ns. käyttöteknisiä toimenpiteitä, joiden sopimuksen mukaiseen Motivan raporttiin laskettava säästövaikutus ei ulotu vuoteen 2016 asti. Joten sopimuksen mukaan säästöjä pitää etsiä pidemmän vaikutusajan investoinneista ja toimista. Tällä säästöpotentiaalilla voidaan kuitenkin vaikuttaa energiankäytön tehostamiseen ja sitä kautta kustannuksiin ja päästöihin. o Energiansäästöinvestoinnit Kuljun terveysaseman Tampereentien puoleisen siiven ilmanvaihdon uusiminen, jonka yhteydessä lisättiin ilmanvaihtoon lämmöntalteenotto. Kuljun kirjaston ilmavaihtoremontti: Entiset sähkölämmitteiset tuloilmakojeet korvattiin tulo-poisto-ilmanvaihtokoneella, jossa pyörivä lämmönsiirrin lämmöntalteenottoa varten. o Uudisrakentaminen Päiväkoti Kuokkalankulma KVR-urakkana. Tarjouspyynnössä painotettiin elinkaarikustannuksia. Toteutunut vaihtoehto energiaselvityksen mukaisesti pääsee ominaislämpöhäviöissä 58 % (lämpimät tilat) ja 74 % (puolilämpimät tilat) tasoon vertailutasosta (määräykset täyttävä rakennus). Päiväkoti Kuokkalankulma on siten matalaenergiarakennus. Päiväkoti Kuokkalankulma on ensimmäinen Lempäälän kunnan palvelurakennus, joka on energialuokkaa A. o Muuta Sähköisen huoltokirjan käyttöönotto aloitettiin vuoden 2011 loppupuolella. Ensimmäisessä vaiheessa vikailmoitukset siirrettiin huoltokirjaohjelman kautta meneviksi. Käyttäjät jättävät kaikki vikailmoitukset intrasta (ja kunnan internet-sivujen) kautta löytyvän lomakkeen avulla. Sähköisen huoltokirjan käyttöönotossa ja samaan projektiin liittyvää kiinteistönhoidon kehittämisestä tehdään osin yhteisin voimin kaupunkiseudulla. Kehityshankkeet ja seutuyhteistyö - Toimintatapojen kehittäminen o Toimintatapojen kehittämisessä on kiinteistönhuoltoa ohjeistettu ilmanvaihdon käytössä sekä käyttöaikojen että tuloilman lämpötilojen säädöissä. Lisäksi kiinteistönhoidolle on tehty kirjalliset ohjeet ilmanvaihtokoneiden huoltotyöhön. o Toimintatapoja on kehitetty tarjouspyyntöjen energiatehokkuusasioiden huomioinnissa sekä suunnittelun ohjauksen osalta. - Erityishankkeet o Lempäälän kunta osallistuu Tampereen alueen palvelurakennukset energiatehokkaiksi (TAPRE) hankkeeseen. Lempäälästä hankkeessa on suunnitteluvaiheen pilot-kohteena Lempoisten koulun laajennus- ja peruskorjaushanke. Seuranta - Lyhyesti mittarit o Kulutuksia seurataan ominaiskulutusten avulla. - Kustannukset o Energiakatselmukset vuonna 2011 31 480. Kustannuksiin saatiin ELY-keskukselta energiatukea 50 %. o Kuljun terveysaseman ilmanvaihtosaneerauksen budjetti kokonaisuudessaan oli 180 000, joka piti sisällään myös jäähdytyksen hammashoidon vastaanottotiloihin.

11 o Kuljun kirjaston ilmanvaihtosaneeraus on osa vuonna 2010 aloitettua ESCO-hanketta. Investointi on ESCO-toimijan (Lempäälän Lämpö) kustantama ja maksetaan säästyneillä energiakustannuksilla takaisin ESCO-toimijalle. Kulutustiedot - Kaavioit löytyvät kappaleesta yhteenveto. Energian kulutus on lisääntynyt kokonaisuudessaan rakennusmassan lisääntymisen myötä. Ominaiskulutuksissa lämmön kulutus on ollut laskeva jo vuodesta 2005 lähtien. Sähkön ominaiskulutus on pysynyt samalla tasolla koko seurannan ajan. - Saavutetut säästöt / Motivan raportointi. Saavutetuista säästöistä löytyy yhteenveto kappaleesta yhteenveto. Vastuutaho ja lisätietoja - Yksikkö ja henkilö - Palvelurakennukset rakentaminen, kunnossapito, peruskorjaus Tilatoimi: tilapalvelupäällikkö Mervi Järvinen ja LVI-insinööri Päivi Liejumäki

12 6.2 Vuokra-asunnot Kiinteistö Oy Sirkkavuori Toteutuneet toimenpiteet - Teräslempo, Piipontie 3, kerrostalo (29 asuntoa), valmistumisvuosi 1993, on tehty putkistosaneeraus koska vanhat putket aiheuttivat useita vuotovahinkoja. Saneerauksen yhteydessä asennettiin huoneistokohtaiset vesimittarit, aikaisemmin vesimaksu kuului vuokraan, joten vedensäästöä saadaan. Kehityshankkeet - Suunnittelu on käynnissä maalämmön saamiseksi Korpikuuseen, Peräkorventie 4, rivitalo, 12 asuntoa. Nykyinen lämmitysmuoto öljy. - Tiilimäki, Pappilantie 1, peruskorjaus ja hissit. Osittain viisikerroksinen, kolmeportainen kerrostalo, asuntoja 34, valm. vuosi 1972. Parvekkeet korjataan ja uusitaan (parvekelasit, parvekeovet, kaiteet ja väliseinät uudet), ikkunat uusitaan, lisätään eristystä mm. yläpohjaan, uusitaan porrashuoneiden ulko-ovet, uudet sisääntulokatokset, uusi vesikate, uusia pellityksiä, piharakenteiden, autopaikkojen ja jätehuollon uusimista. Hanke toteutuu vuoden 2012 aikana. Vastuutaho ja lisätietoja - Kiinteistö Oy Sirkkavuori, Arimo Heino tai Johanna Heikkilä

13 7 Hankinnat, laitteiden vuokraus ja kulutus HANKINNAT Tavoite ja toimintatapa Kuntien Hankintapalvelut KuHa Oy tuottaa keskitetysti Tampereen kehyskuntien (Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Vesilahti ja Ylöjärvi) tarvitsemat hankintatoimen palvelut, joiden avulla julkisten hankintojen kilpailuolosuhteet käytetään hyväksi mahdollisimman tehokkaasti ja saadaan toteutettua edullisia ja laadukkaita hankintoja sekä vahvistetaan hankintaosaamista osakaskunnissa. Yhtiön avulla saadaan kehitettyä osakaskuntien hankintatoimintaa kokonaisuutena ja tuotettua lisäarvoa omistajaasiakkaille. Yhtiön avulla hankinnan prosesseilla luodaan omistajille yhteistä hankintastrategiaa, jossa voidaan huomioida mm ympäristönäkökohdat. Toteutuneet toimenpiteet Vuonna 2011 päivitettiin mittavasti kehyskuntien yhteistä käsikirjatyyppistä hankintaohjetta, jossa yksi keskeinen osuus on ympäristönäkökohtien huomioiminen hankinnoissa. Varsinaisen ympäristönäkökohtia hankinnoissa käsittelevän 5-sivuisen tekstiosan lisäksi hankintaohjeen liite 11 (51-kalvoa) sisältää tarkempia käytännön toimenpiteitä ympäristönäkökulmien huomioimisesta hankinnoissa. Todettakoon suorana lainauksena kehyskuntien hankintaohjeesta, että Kehyskuntien omissa erillishankinnoissa tulee ottaa ympäristönäkökohdat huomioon mahdollisuuksien mukaan. Päivitetty hankintaohje on talven 2012 aikana hyväksyttävänä jokaisen kehyskunnan kunnanhallituksessa. Kaikkia kehyskuntia sitovissa yhteishankinnoissa, jotka siis Kuntien Hankintapalvelut KuHa Oy kilpailuttaa ja hallinnoi, huomioidaan ympäristönäkökulma lähes poikkeuksetta, aina kun se on tarkoituksenmukaista. Ympäristönäkökulma otetaan huomioon hankinnoissa tapauskohtaisesti määrittelemällä tarjouspyynnössä. Esimerkiksi tarjoajan kelpoisuusehdoissa, hankinnan kohteen määrittelyssä teknisissä eritelmissä, vertailuperusteissa, sopimusehdoissa jne. Siten Kuntien Hankintapalvelut KuHa Oy:n yhteishankinnoissa ympäristönäkökulma on osa hankinnan normaalia suunnittelua ja toimintaa. Kuntien Hankintapalvelut Kuha Oy ohjaa ja tukee kehyskuntia antamalla kuntien hankintoihin osallistuville tietoa ja kouluttamalla heitä ympäristöasioiden huomioimiseen hankinnoissa. Loppuvuodesta 2011 pidettiin kaikissa kehyskunnissa (pois lukien Lempäälä) päivän hankintakoulutus ajankohtaisasioista, jossa keskeinen painoalue oli juuri ympäristönäkökohtien huomioiminen hankinnoissa, päivitettyyn hankintaohjeeseen liittyen. Kehityshankkeet ja seutuyhteistyö Koska ympäristönäkökulman huomioonotto on osa normaalia yhteishankinnan prosessia sekä myös osa yhtiön tuottamien muiden hankintapalveluiden kokonaisuutta, se otetaan huomioon yhtiön henkilöstön omassa kouluttautumisessa sekä aktiivisesti seurataan ympäristönäkökohtien tietolähteitä. Syksyllä 2012 kehyskunnissa pidettävissä yhtiön antamissa vuosittaisissa hankintakoulutuksissa on tarkoitus yhtenä keskeisenä aiheena käsitellä energiatehokuutta hankinnoissa. Vastuutaho ja lisätietoja Kuntien Hankintapalvelut KuHa Oy, hankintajohtaja Petri Mäkinen (petri.makinen@kuhaoy.fi; 050 395 6314).

14 8 Jätehuolto Pirkanmaan Jätehuolto Oy 8.1 Jätehuollon järjestäminen Tampereen kaupunkiseudun kunnissa Tavoite ja toimintatapa Pirkanmaan Jätehuolto huolehtii jätelain mukaisista jätehuoltotehtävistä omistajakuntiensa alueella. Yhtiö vastaa lähinnä asumisessa syntyvästä ja siihen rinnastettavasta jätteestä. Yhtiö järjestää jätteiden keräyksen, kuljetuksen, käsittelyn ja loppusijoituksen sekä vastaa jäteneuvonnasta ja jätehuollon yleisestä kehittämisestä. Tavoitteenamme on toimia asiakkaita ja ympäristöä kuunnellen. Toimintamme keskeisiä ympäristöpäämääriä ovat: Toiminnan kehittäminen, loppusijoitettavan jätteen määrän vähentäminen (jätteen synnyn ehkäisy, ekotaseeltaan järkevän syntypaikkalajittelun lisääminen, energiahyötykäytön lisääminen), jätteenkuljetuksen päästöjen vähentäminen (kuljetustarpeen pienentäminen, hiukkaspäästöjen pienentämiseen vaikuttaminen, vahinkotilanteiden minimointi) ja jätteen teknisesti korkeatasoisen loppusijoittamisen varmistaminen. Kehityshankkeet ja seutuyhteistyö Tampereelle rakennettavan jätteiden energiasisältöä hyödyntävän energiantuotantolaitoksen suunnittelu jatkui. Tammervoima on Pirkanmaan Jätehuollon ja Tampereen Sähkölaitos-yhtiöiden yhteishanke ja voimalaitoksen on tarkoitus valmistua Tarastenjärvelle 2015. Voimalaitos täydentää jätteiden materiaalikierrätystä ja energiantuotantoon ohjataan materiaalihyötykäyttöön kelpaamattomat jätteet. Jätteiden energiahyötykäyttö monipuolistaa pirkanmaalaisen energiantuotannon polttoainevalikoimaa, ja samalla päästään eroon jätteiden kaatopaikkasijoittamisesta. Ilmastokuormitus vähenee, kun biohajoavat jätteet eivät enää tuota metaania kaatopaikalla. Vastuutaho ja lisätietoja Pentti Rantala, Pirkanmaan Jätehuolto Oy 8.2 Jätehuollon kuljetukset Tavoite ja toimintatapa Asumisessa syntyvän ja siihen rinnastettavan jätteen kuljetukset Tampereella hoitaa Pirkanmaan Jätehuolto Oy, joka kilpailuttaa jätteenkuljetukseen erikoistuneet kuljetusliikkeet erikokoisille urakka-alueille säännöllisin väliajoin. Tavoitteena on suunnitella ja toteuttaa jätteenkeräys lain edellyttämällä tavalla niin, että keräyksestä johtuvat ympäristövaikutukset ovat mahdollisimman pienet. Kehityshankkeet ja seutuyhteistyö Pirkanmaan Jätehuolto toimii omistajakuntiensa alueella (17 kuntaa) toteuttaen jätelaissa kunnille säädettyä tehtävää. Jätteenkeräyksen kehitysprojekteista keskeisimmät olivat hyödynnettävien jätteiden Kotiporttikeräys, jota laajennettiin Itä Tampereella sekä Pirkan Putkikeräys Oy, joka perustettiin Pirkanmaan Jätehuollon tytäryhtiöksi keräämään jätteet Vuoreksen kaupunginosasta. Seuranta Pirkan Putkikeräys Oy:n rakentaman jätteiden putkikeräysjärjestelmän rakennustyö on aikataulussa.

15 Vastuutaho ja lisätietoja Timo Varsala, logistiikkapäällikkö, Pirkanmaan Jätehuolto Oy. 8.3 Jätteiden loppukäsittely Tavoite ja toimintatapa - Lyhyesti periaatteet ja päätökset Toteutuneet toimenpiteet - Lyhyesti, mitä raportointivuonna on tehty Kehityshankkeet ja seutuyhteistyö - Toimintatapojen kehittäminen - Erityishankkeet Seuranta - Lyhyesti mittarit - Kustannukset Vastuutaho ja lisätietoja - Yksikkö ja henkilö Kulutustiedot - Taulukko ja kaavio tmv.

16 9 Vesihuolto Toteutuneet toimenpiteet Jätevedenpuhdistamon saneerauksen yhteydessä on uusittu ilmastuskompressorit. Kompressoreiksi on valittu energiaa vähemmän kuluttava malli. Investointi maksaa itsensä noin viidessä vuodessa. Viemäriverkoston vuotovesitutkimuksia ja korjauksia on tehty eri puolilla kuntaa. Mm. kaksi jätevedenpumppaamoa on uusittu, koska betoniset pumppaamosäiliöt olivat huonokuntoisia ja päästivät vettä sisäänpäin. Lisäksi kahden pumppaamon säiliöt on betonoitu vuotovesien vähentämiseksi. Vesijohtoverkostosta on etsitty piilovuotoja turhan vedenkulutuksen vähentämiseksi. Etsinnöissä löydettiin muutama merkittävä piilovuoto, joiden korjaamisella vedenkulutusta on saatu vähennettyä ja näin myös energiakulutus on vähentynyt. Kehityshankkeet ja seutuyhteistyö Toimintatapojen kehittämisellä on parannettu mm. vedenottamoiden toimintaa. Paremmalla ohjeistuksella pyritään saamaan aikaan vedenottamoilla kustannussäästöjä esim. säästyneen energian muodossa. Seuranta Mittarit; pumppattujen jätevesien määrä tai vesijohtoverkostoon pumpatun veden määrä => energiakulutus sekä energiakulutus yleensä (esim. ilmastuskompressorit) -Kustannuksia vesihuollon energiasäästötoimenpiteistä on kertynyt noin 155.000. Vastuutaho ja lisätietoja - Lempäälän kunta, vesihuoltolaitos, vesihuoltopäällikkö Lasse Sampakoski

17 10 Energiantuotanto - Lempäälän Lämpö Tavoite ja toimintatapa - Lyhyesti periaatteet ja päätökset Tavoitteena saada kaukolämmön energiatuotannosta 2012 loppuun mennessä noin 25% ja vuoteen 2016 mennessä 90 % tuotettua uusiutuvalla energialla. - Kunnan oma toiminta ja seutuyhteistyö Toteutuneet toimenpiteet - Lyhyesti, mitä raportointivuonna on tehty Sääksjärven kaukolämmön energiatuotantoon on tehty investointipäätös biolämpölaitoksesta. Laitoksen käyttöönotto 12/2012. Maakaasun liikennekäytöstä on teetetty GasHighWay-hankkeeseen liittyen selvitystyö maakaasun julkisten tankkauspisteiden sijoittamisesta. Sääksjärvellä otetaan käyttöön syksyllä 2012 sopimusperusteinen maakaasun tankkauspiste, jossa mahdollisuus suorittaa ns. pikatankkaus. Tankkauspiste mahdollistaa kunnan ajoneuvokaluston paremman siirtymisen kaasukäyttöisiksi ja mm. luo hyvät mahdollisuudet Lempääläläisen yritystoiminnan siirtymisen puhtaampaan liikennekäyttöön. Maakaasun liikennekäytöllä saavutetaan selvät hiukkaspäästöjen väheneminen. Kaavoituksen kanssa on tehty hyvää yhteistyötä uusien alueiden energiahuoltoa suunniteltaessa. Pyritään keskitettyihin energiaverkkoratkaisuihin. Tullaan rakentamaan kaukolämpöön aluelämpöverkkoja, joissa energiantuotanto toteutetaan uusiutuvilla polttoaineilla esim. Kiimakallio. Lempäälän terveyskeskus tulee liittymään kaukokylmäverkkoon, jonka tavoitteena hyödyntää energiatehokkuuden parantamiseksi järvivettä vapaajäähdytyksessä ja kylmäprosessin lauhdutuksessa. Kaukokylmäverkon on tarkoitus palvella Lempäälän keskustaajamaa. Kehityshankkeet ja seutuyhteistyö - Toimintatapojen kehittäminen Rakennusvalvonnan kanssa on keskusteltua säännöllisten infotilaisuuksien pitämisestä uudiskohteiden rakentajille mm. lämmitysenergiaratkaisun valintaan liittyen. Nähdään että keskitetyt energiaratkaisut ovat energiatehokkuuden kannalta parhaat suurempia yhdyskuntarakenteita suunniteltaessa. Lempäälän Lämpö Oy hakee pääsyä Lempäälän Kehitys Oy:n kanssa Tekesin projektiin, jossa olisi tarkoitus kehittää mm. keskitettyjä energian tuotantojärjestelmiä. - Erityishankkeet Kaukolämpöverkon ulkopuolella olevien suurempien kulutuskohteiden kevytöljykäytöt ja sähkökäytöt lämmitysenergian tuottamiseksi tullaan selvittämään ja pyritään korvaamaan uusiutuvilla energialähteillä. Kohteita on kartoitettu Lempäälän kunnan ja KOy Sirkkavuoren kanssa. Jätevesihuollon ja teollisuuden sekundäärienergiavirrat ja hyödyntämismahdollisuudet kaukolämmöntuottamiseksi selvitetään. Biokaasun tuotannon mahdollisuuksissa halutaan olla yhteistyössä. Seuranta - Lyhyesti mittarit - Kustannukset Tuotantotiedot - Taulukko ja kaavio

18 - Tuotanto / Motivan raportointi Lempäälän Lämpö Oy on liittynyt energia-alan energiatehokkuussopimukseen, Energiateollisuus. Raportointi tapahtuu sopimuksen järjestelmän kautta. Vastuutaho ja lisätietoja - Yksikkö ja henkilö Lempäälän Lämpö Oy / Toni Laakso

19 11 Elinkeinot ja osaaminen ENERGIATEHOKKUUDEN RAPORTTI 2011 Lempäälän elinkeinotoimi TAVOITE JA TOIMINTATAPA Lempäälän elinkeinopolitiikassa huomioidaan kestävän kehityksen tavoitteet yleensä ja nykyaikaisen kansallisen strategian mukaiset Clean Tech -yritystoiminnan (ympäristöön ja energiaan liittyvä liiketoiminta) mahdollisuudet liiketoiminnalle erityisesti TOTEUTUNEET TOIMENPITEET Lempäälän kehittämisen strategiset suuntaviivat antaa Lempäälän Silta Tulevaisuuteen visio jonka johtava ajatus on ekologisesti kestävän yhdyskuntasuunnittelun ja rakentamisen toteutuminen Lempäälässä. Vision tärkeänä komponenttina on elinkeinoelämän vaikutukset yhdyskuntakehitykseen. KEHITYSHANKKEET JA SEUTUYHTEISTYÖ Lempäälän strategisen Visio-kehittämisen puitteissa on valmisteltu Urbi & Orbi -kehittämishanke joka tähtää Luovuuteen, luottamukseen ja uudenlaiseen yhteistyöhön ekologisesti kestävässä yhdyskuntakehittämisessä Lempäälässä. Hankeen tärkeä osa on paitsi rakentamisen energiatehokkuus yleensä niin bioenergian innovatiivinen hyödyntäminen Lempäälässä. Yhteistyössä kunnan ja Ideparkin ja tutkimuslaitosten kanssa on valmistunut laaja TEKES-rahoitteinen tutkimushanke jossa on suunniteltu kauppakeskusten laaja-alainen kestävän kehityksen mittaristo joka kattaa myös energiatehokkuuteen liittyvän tarkastelun. SEURANTA Toimenpiteitä tarkastellaan hankkeiden seurannan kautta ja erityisessä yhteistyössä seudun tutkimuslaitosten, Tampereen yliopiston, VTT:n, ja TAMKin kanssa VASTUUTAHO JA LISÄTIETOJA Kehitysjohtaja Timo Palander yhteistyössä kunnan ympäristöhallinnon kanssa. Timo.palander@lempaala.fi

20 12 Koulujen ja päiväkotien energiansäästötyö Kaikille kouluille ja päiväkodeille jaettiin Ekokumppanien tuottamaa materiaalia energiansäästöviikon järjestämistä varten. Päiväkotien osalta energiansäästöasiat ovat olleet esillä päiväkotien keke-verkoston kautta. Kunnan solmimasta energiatehokkuussopimuksesta ja sen mukaisesta energiansäästötyötä on käsitelty rehtorikokouksessa tammikuussa 2011. Lisäksi koulujen rehtoreille on annettu käyttöoikeudet oman koulunsa osalta kulutusseurantaohjelmaan. Koulujen sisällä energia-asiat ovat olleet monella tavalla esillä. Osa kouluista on ollut hyvin aktiivisia asian tiimoilla. Yleisimmin kouluissa on käsitelty energia-asioita henkilökunnan kokouksissa 1-2 kertaa vuoden aikana, mutta osassa kouluista asia on ollut säännöllisemmin lähes jokaisessa viikkopalaverissa esillä. Yleisimmin toimintatapoja on tarkennettu valaistuksen ja toimistolaitteiden käytössä. Sääksjärven koulu on Vihreä Lippu koulu ja sen myötä energiansäästöasioihinkin kiinnitetään erityistä huomiota. Myös tiedotus on monipuolista kohdistuen koulun henkilökunnan ja oppilaiden lisäksi myös vanhempainyhdistykseen, koulun johtokuntaan sekä vanhempainiltoihin. Vihreä Lippu -toimintaan kuuluvat esimerkiksi koulun ympäristöetsivät. Myös Nurmen koululla energiatehokkuus on mukana opetussuunnitelmassa läpäisyperiaatteella. Nurmen koululla myös tarkkaillaan energiankulutusta aktiivisesti yhdessä kiinteistönhuollon kanssa. Lukiolla toimii kehittämistyöryhmä Lukion kestävän kehityksen toiminnan sertifiointi. Työryhmässä on mukana henkilökuntaa sekä oppilaita. Lukio oli myös aktiivisesti mukana Earth Hour tapahtumassa. Lukiolla sammutettiin valot päivää ennen varsinaista Earth Hour tapahtumapäivää tunniksi ja myös haastettiin kunnan muut toimijat mukaan valojen sammutukseen. Sivistystoimen energiansäästöryhmä kokoontui kerran vuoden 2011 aikana.

21 13 Koulutus, viestintä ja mediayhteistyö Järjestetyt koulutustilaisuudet - Energia-asioita on käsitelty kaikissa hallintokunnissa osana henkilöstöpalavereja. - Luottamushenkilöille on esitelty lautakunnissa, jaostoissa ja kunnanhallituksessa energiatehokkuuden toimintasuunnitelmaa lausuntokierroksen aikana. - Lisäksi joissain kouluissa energia-asiat ovat olleet aiheena koulujen johtoryhmässä, vanhempainilloissa ja vanhempainyhdistyksessä. - Kuntalaisille suunnattua koulutusta ja viestintää on ollut Ilmankos-hankkeen osana. Ilmankos-hanke käynnistyi Lempäälässä syksyllä 2011. Hankkeeseen kuuluivat 30 ilmastoperhettä, joille järjestettiin sekä kursseja että tapahtumia. Lisäksi ILMANKOS-hanke järjesti yhteisiä tempauksia mm. Kuljun Kartanon kauppatempaus ja ilmalämpöpumpun hoidon opastuskurssin. ILMANKOS-hanketta rahoittaa Euroopan aluekehitysrahasto ja Pirkanmaan liitto. Käytännön työtä organisoivat Ekokumppanit Oy yhdessä kestävän kehityksen työryhmän kanssa. - Mediatiedotteet - Ilmankos-hankkeesta ja hankkeeseen osallistuvista perheistä on ollut muutama juttu paikallisessa Lempäälän-Vesilahden sanomissa - Ilmankos-hankkeesta ja energiatehokkuustyöstä on tiedotettu kunnan intranetissä sekä internetsivuilla.

22 14 Kestävä kehitys osana energiansäästötyötä Tavoite ja toimintatapa - Lyhyesti periaatteet ja päätökset - Kunnan oma toiminta ja seutuyhteistyö Kestävä kehityksen päämääränä on turvata nykyisille ja tuleville sukupolville hyvät elämisen mahdollisuudet. Päätöksenteossa ja toiminnassa ympäristö, ihminen ja talous otetaan tasavertaisesti huomioon. Kestävän kehityksen työtä koordinoidaan Lempäälän kunnan ympäristönsuojelusta. Vuosittain laaditaan mittariraportti, jossa huomioidaan myös energian käyttö. Toteutuneet toimenpiteet - Lyhyesti, mitä raportointivuonna on tehty Kestävän kehityksen työryhmä osallistui Earth hour tapahtumaan 26.3.2011 tiedottamallla tapahtumasta internet-sivuillaan ja tekemällä juttupohjan Lempäälä-Vesilahden sanomiin. 17.3. Kouluissa järjestettiin Kestävä kehitys koulussa teemailtapäivä, jonka yhtenä aiheena oli energiatehokkuussopimuksen toimintasuunnitelma Kestävän kehityksen työryhmä oli mukana ideoimassa Ilmankos kampanjaa. Ilmankos on järjestänyt vuoden 2011 aikana seuraavia energiansäästöön liittyviä tapahtumia: 27.8. Porkkanamafia tempaus K-Supermarket Kuljun kartanossa, jonka tuotto meni kaupan kylmäsäilytyksen energiatehokkuuden parantamiseen ja 6.9. tapahtuma "opi hoitamaan lämpöpumppuasi" Kehityshankkeet ja seutuyhteistyö - Toimintatapojen kehittäminen - Erityishankkeet Seutuyhteistyötä tehtiin/tehdään Ilmankos-kampanjan kautta, joka on seudullinen hanke. Lisäksi seutuyhteistyötä tehdään Ekokumppaneiden kautta muidenkin tapahtumien järjestämisessä. Seuranta - Lyhyesti mittarit - Kustannukset Keke-toiminnan kustannukset koostuivat 2011 lähinnä ulkopuolisen koordinaattorin palkkauksesta, työryhmän kokouspalkkioista sekä lehti-ilmoituksista. Vastuutaho ja lisätietoja - Yksikkö ja henkilö Kestävän kehityksen työtä koordinoidaan Lempäälän kunnan ympäristönsuojelusta. Työryhmän sihteerinä toimii ympäristöpäällikkö Tiia Levonmaa. Työryhmän puheenjohtajana toimii Saana Raatikainen - Valistus (koulut ja päiväkodit), kaupungin oma keke-työ, kuntalaisten neuvonta Kouluissa ja päiväkodeissa on omat keke-vastaavat, kunnan keke-työstä vastaa työryhmä ja kuntalaisten keke-neuvontaa tekee työryhmä sekä ympäristövalvonnan viranhaltijat. - hankinnat Ympäristöpäällikkö Tiia Levonmaa

23 15 Sopeutumistoimet Kunnallista strategiaa ilmastonmuutoksen aiheuttamiin muutoksiin sopeutumiseksi ei ole tehty. Kaavoituksen osana varaudutaan sadannan lisääntymiseen. Uusimpien kaavojen laadinnan yhteydessä tehdään hulevesiselvitys, jossa on huomioitu myös ilmastonmuutoksen mukanaan tuoman yleinen sateisuuden lisääntyminen ja rankkasateiden lisääntyminen. Hulevesiselvitysten perusteeksi on otettu noin kerran sadassa vuodessa toistuvan rankkasateen aiheuttamaa hulevesitulva. Tavoite ja toimintatapa - Lyhyesti periaatteet ja päätökset - Kunnan oma toiminta ja seutuyhteistyö Toteutuneet toimenpiteet - Lyhyesti, mitä raportointivuonna on tehty Kehityshankkeet ja seutuyhteistyö - Toimintatapojen kehittäminen - Erityishankkeet Seuranta - Lyhyesti mittarit - Kustannukset Vastuutaho ja lisätietoja - Yksikkö ja henkilö

24 16 Yhteenveto Energiankäytön kokonaiskulutus kunnassa on noussut johtuen kunnan kasvusta ja sitä kautta rakennustilavuuden kasvusta. Rakennusten lämmön ominaiskulutus on ollut laskussa vuodesta 2005 lähtien. Sähkön ominaiskulutus on pysynyt samalla tasolla vuodesta toiseen, vaikka vuosien varrella sähkökäyttöisten laitteiden käyttö onkin lisääntynyt. Suurin osa käytetystä energiasta käytetään rakennuksissa. Katu- ja ulkovalaistuksessa, vesihuollossa ja kunnan omissa ajoneuvoissa kuluu alle 20 % käytetystä energiasta kaikkiaan, noin neljännes käytetystä sähköenergiasta. Kokonaisenergiankulutuksen jakauma 2011 7 % 2 % 17 % 7 % 66% Palvelurakennukset Asuinrakennukset Katu-ja ulkovalaistus Vesihuolto Ajoneuvot Kuva 1 Energiankulutuksen jakauma vuonna 2011 eri toimintojen kesken. Energiankulutuksessa on huomioitu sekä sähkö- että lämpöenergian käyttö. (Lämmitysenergian määrä on normeerattu eli sääkorjattu) Sähkönkulutuksen jakauma 12 % 14 % 31 % 44 % Palvelurakennukset Asuinrakennukset Katu-ja ulkovalaistus Vesihuolto Kuva 2 Sähkönkulutuksen jakauma vuonna 2011 eri toimintojen kesken. Asuinrakennusten suurempi osuus sähkönkulutuksessa johtuu sähkölämmitteisistä rakennuksista.

25 Energiankulutus MWh 16000 14000 12000 10000 8000 6000 4000 2000 Energian kulutus 2005-2011 0 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 VUOSI Kuva 3 Energiankulutuksen muutos vuosittain 2005-2011 eri osa-alueilla. * lämmönkulutukset ovat normeerattuja eli sääkorjattuja kulutuksia. Lämmön konaiskulutus palvelurakennukset*/ MWh Sähkön kokonaiskulutus palvelurakennukset/ MWh Lämmön konaiskulutus asuinrakennukset (Sirkkavuori)* Sähkön kulutus asuinrakennuksissa (Sirkkavuori) - Katu- ja ulkovalaistuksen energiankulutus Vesihuollon energiankulutus 90,0 Energian ominaiskulutukset 2005-2011 Ominaiskulutus kwh/m3 80,0 70,0 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 0,0 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 VUOSI Sähkön ominaiskulutus, palvelurakennukset Lämmön normeerattu (eli sääkorjattu) ominaiskulutus palvelurakennuksissa Energian ominaiskulutus palvelurakennuksissa säh+lämpö normeerattu Sähkön ominaiskulutus asuinrakennuksissa (Sirkkavuori) Normeerattu (eli sääkorjattu) lämmön ominaiskulutus asuinrakennuksissa (Sirkkavuori) Kuva 4 Energian ominaiskulutus (kwh/ m3) rakennuksissa vuosina 2005-2011

26 6000 5000 4000 3000 2000 Tavoite YHTEENSÄ 2020 EU tavoite 1000 0 Kuva 5 Yllä olevassa kuvaajassa on kuvattu energiansäästön tulokset suhteessa tavoitteisiin. Siniset pylväät kuvaavat toimintasuunnitelman mukaisia välitavoitteita vuosina 2010 ja 2013 sekä kokonaistavoitetta vuodelle 2016. Punainen pylväs kuvaa vuoden 2020 EU-tavoitetta. Energiansäästöön lasketut toimet on kuvattu alla olevassa taulukossa. Taulukko 14.1: Energiansäästöinvestoinnit, jotka on raportoitu Motivalle, säästö MWh/vuosi. VUOSI -10-11 -12-13 -14-15 -16-17 -18-19 -20 Katuvalojen sammutus 100 150 kesäkuukausina Marjamäen LED-valot 8 8 8 8 8 8 8 8 8 8 8 Kanavan koulun ikkunavaihdot 25 25 25 25 25 25 25 25 25 25 25 2008 Kanavan koulun ikkunavaihdot 25 25 25 25 25 25 25 25 25 25 25 2009 Kanavan koulun ikkunavaihdot 33 33 33 33 33 33 33 33 33 33 33 2010 Kanavan koulun ikkunavaihdot 33 33 33 33 33 33 33 33 33 33 2011 Virastotalon ikkunavaihdot 2004 31 31 31 31 31 31 31 31 31 31 31 ESCO2010: Mansikkamäen IV 89 89 89 89 89 89 89 89 89 89 89 ESCO2010: Kuljun tiilikoulu ja 12 37 37 37 37 37 37 37 37 37 37 kirjasto ESCO2010: Kanavankulman IV ja 20 20 20 20 20 20 20 20 20 20 20 lämmitys Kuokkalankulman päiväkoti 169 169 169 169 169 169 169 169 169 (matalaenergia) Tievalot lampunvaihdot HQ125W 118 118 118 118 118 118 118 118 118 118 ->SpNa70W Puhdistamon 98 98 98 98 98 98 98 98 98 98 ilmastuskompressorit (2 kpl) Kuljun TA hammashoitolasiipi 46 46 46 46 46 46 46 46 46 46 LTO:n lisääminen YHTEENSÄ 343 713 732 732 732 732 732 732 732 732 732 Yllä olevaan taulukkoon on koottuna kaikki toimenpiteet, mitä Lempäälän kunnasta on raportoitu Motivan raportoinnissa saavutetuiksi säästöiksi. Kuvaajassa nähdään raportoitujen säästöjen suhde tavoitteeseen.

27 Kokonaistavoite energiansäästölle vuoden 2016 loppuun mennessä on 2268 MWh. Välitavoitteet vuonna 2010 oli 500 MWh ja vuonna 2013 on 1500 MWh. Vuoden 2010 välitavoite saavutettiin vasta vuonna 2011. Erilaisilla energiansäästön ja käytön tehostamisen toimilla on erilaisia elinkaaria. Käyttötoimenpiteistä saatavaa energiansäästöä, esimerkiksi lämpötilojen säätöjä tai ilmanvaihdon käyntiaikojen muutoksia, ei raportoida Motivaan, koska heidän ohjeidensa mukaisesti näistä toimista laskettava säästö huomioidaan vain parin vuoden ajan. Pisimpiä säästön vaikutusaikoja ovat esimerkiksi rakentamisen yhteydessä tehtävät valinnat rakenteista ja esimerkiksi valaistuksen ja ilmanvaihdon toimintatavoista. Näiden säästöajaksi lasketaan koko rakennuksen käyttöikä. Vaikka kunnan solmimassa energiansäästösopimuksessa ja sen raportoinnissa ei tule näkyviin käyttötekniset toimenpiteet eivätkä käyttäjien toimintatavat esimerkiksi laitteiden ja valaistuksen käytössä, näillä on huomattava merkitys käyttökuluihin ilman investointitarvetta.

28 Liite Olennaiset muutokset Lempäälän kunnan alueella vuodesta KETS-sopimukseen liittymisestä Lempäälän energiankäytössä tapahtuneet olennaiset muutokset liittymisvuoden 2009 jälkeen: - Lempäälän väkiluku on kasvanut 701 asukkaalla vuoden 2009 lopusta vuoden 2011 loppuun. - Lempäälän kunta on rakennuttanut 1 uuden päiväkodin (Kuokkalankulman päiväkoti), joka valmistui vuoden 2012 puolella. - Lempäälän kunta on hankkinut 2 tilapäistä koulurakennusta (2010 Sääksjärven koululle ja 2011 Kuljun koululle) ja 1 tilapäisen päiväkotirakennuksen (2011 Piiponpellon päiväkoti). - Lempäälän kunta on ulkoistanut ateriapalvelujen kuljetuksia 2011. - Lempäälän kunta on järjestänyt energiansäästöviikon tapahtumia vuodesta 2010.

29 Liite Lempäälän kunnan liittymistiedot Kuntien vapaaehtoiseen energiatehokkuussopimusjärjestelmään Kunnan/kaupungin energiankulutus Kuntien energiatehokkuussopimusjärjestelmän vertailuvuonna 2005 oli Palvelurakennukset 14 678 MWh Asuinrakennukset 5 685 MWh Muu sähkönkäyttö 3 553 MWh Muut polttoaineet - liikennepolttoaineet 786 MWh - maakaasu 494 MWh - muu, mikä MWh Yhteensä 25 196 MWh Energiansäästötavoite Välitavoite 2010, 2 % Välitavoite 2013, 6 % Kokonaistavoite 2016, 9 % 500 MWh 1 500 MWh 2 268 MWh