Lii[c sivistyslautakunnan tsityslistaan 8/1.10.2014 asbun nro 109 SELVITYS LUKIOKOULUTUKSEN TOIMINTAEDELLYTYKSISTÄ Harjavallan kaupungin vuoden 2014 talousarvioon kirjattuna toimeksiantona on selvittää lukiokoulutuksen uudelleen järjestelyt kustannusten merkittäväksi vähentämiseksi, erityisesti henkilöstövoimavarojen yhteiskäyttd yläkoulussa ja lukiossa. Yleistä lukiokoulutuksesta ja lukiokoulutuksen rahoituksesta Keväällä 2014 maassamme oli 269 + 3 (valtio) + 8 (yliopistojen haijoittelukoulut) 280 lukiokoulutuksen järjestäjää. Opetus- ja kulttuuriministeriön arvio on, että vuoden 2017 alusta lukiokoulutuksen järjestäjäverkko tulee muodostumaan suurista kunnista tai muista koulutuksen järjestäjistä, jotka palvelevat yksittäistä kuntaa laajempaa väestöpohjaa. Hallituksen esitys uusista jäijestämislupaehdoista annetaan loppusyksystä 2014 Nykyiset järjestämisluvat lakkautetaan 31.12.2016 ja uuden järjestämisluvat astuvat voimaan 1.1.2017. Lukiokoulutuksen rahoitus on osa kuntien valtionosuusjäijestelmaa. Kaikki kunnat osallistuvat lukiokoulutuksen kustannuksiin tasasuuruisen ja kunnan asukasmäärän mukaan lasketlavan rahoitusosuuden muodossa Asukaskohtainen rahoitusosuus lasketaan valtakunnallisten kokonaiskustannusten perusteella. Asukasta kohden laskettu kunnan rahoitusosuus on kaikissa kunnissa yhtä suuri. Asukaskohtainen rahoitusosuus on tällä hetkellä 94.40 euroa/ asukas. Harjavallan kaupungin osalta kyse on 699 315 euron suuruisesta rahamäärästä. Tällä euromäarallä Harjavallan kaupunki osallistuu lukiokoulutuksen rahoitukseen riippumatta silta onko kaupungilla lukiokoulutuksen järjestämislupa. Lukiokoulutuksen yksikköhinnan laskentaa varten määritellään järjestäjäkohtainen tunnusluku. Tunnusluku lasketaan lukiokoulutuksen kokonaismäärän ja keskimääräisen yksikköhinnan (valtakunnallisesti toteutuneiden keskimääräisten käyttökustannusten) perusteella. Valtioneuvosto vahvistaa vuosittain lukion keskimääräisen yksikköhinnan varainhoitovuotta edeltävän vuoden lokakuussa. Keskimääräisen yksikköhinnan kehitys on ollut laskeva. Vuodelle 2014 vahvistettu kuin vuoden 2013 lukiokoulutuksen keskimääräinen yksikköhinta 6704 euroa/opiskelija Vuodelle 2015 Kuntaliiton arvioima keskimääräinen yksikköhinta lukiokoulutuksen keskimääräinen yksikköhinta.
Lukiokoulutuksen yksikköhinta on pääsääntöisesti opiskelijaa kohden samansuuruinen. Yksikköhinta on kuitenkin korkeampi, jos lukion opiskelijamäärä on ale 200. Korotus on edelleen suurempi, jos lukion opiskelijamäärä on alle 60. Vuonna 2014 nuorten lukiokoulutuksessa keskimääräinen yksikköhinta oli 6425,98 euroa, Harjavallan lukiossa 8 323,72 euroa. Alle 200 opiskelijan lukiolle myönnetty pienen lukion lisän kokonaisvaikutus on ollut vuositasolla noin 30 miljoonaa euroa. Korotus pienentää muiden lukiokoulutuksen järjestäjien rahoitusta vastaavan euromäärän. Korotusta saavia pieniä lukioita on tällä hetkellä 175 kunnassa. Alla olevassa taulukossa Harjavallan kaupungin saarnat lukiokoulutuksen valtionosuudet ja tilinpäätöstietojen perusteella lasketut kaupungin omarahoitusosuudet vuosina 2012-2014. TP2012 TP2013 TA 2a30, 6 noimintakulut 940903 903319 84364 Roimintatuorot 47086 26650 28415 Valtonosuudst 775107 817425 776159 Oma rahoitusosuus 154893 68629 (arviot 90350 (arviot Tunnuslukujen vertailua Lukiokoulutuksen kustannusten jakautuminen toiminnoittain vaihtelee kuntakoon ja lukion opiskelijamäärän mukaan. Pienemmissä kunnissa opetuksen osuus kokonaiskustannuksista on suurempi kuin keskisuurissa ja suurissa kunnissa ja lukioissa. Pienemmissä kunnissa taas lukiokiinteistöjen opiskelijaa kohden lasketut ylläpitokustannukset ovat usein alhaisemmat kuin suuremmissa kunnissa. Harjavallan lukiossa Iukiokoulutuksen eri toimintojen prosentuaalinen osuus lukion kokonaiskustannuksista on seuraava'.
Vuosi 2013 V. Opetus 71,8 645257 Sisäinen hallinto 11,7 105349 Knnteistokulut 9 81134 Ruokailu 7,5 66891 Yhteensä 100 898631 Pääomakustannukset 17 740 Pienet hankkeet 15 000 a) Lukiokoulutuksen opetusresurssit ilmaistaan yleensä opiskelijaa kohden laskettuina lähiopetuksen vuosiviikkotunteina. Harjavallan lukiossa opiskelijaa kohden laskettujen vuosiviikkotuntien määrä (1.82 vuoslviikkotuntialopiskelija) on alle 20 000 asukkaan kuntien lukioiden tasoa. Kansalliset vertailut osoittavat, että huomattava osa lukio-opetuksen kustannusvaihteluista selittyy mittakaavatekijöista, opiskelija-opettajasuhteesta, lähiopetuksen ryhmäkoosta ja näihin sidoksissa olevista henkilöstön palkkakustannuksista. Tilastolliset aineistot osoittavat, että opiskelijaopettajasuhteen kasvaessa 10:stä 20:een kustannukset alenevat voimakkaasti.. Opiskellijakohtaisten kustannusten väheneminen muuttuu lähes malginaallseksi, kun opiskelija-opettajasuhde on suurempi kuin 25. Harjavallassa opiskelijaopettajasuhde suhdeluku on tällä hetkellä 10.1. Pienemmissä kunnissa lukiokoulutuksen suoritusajat ovat keskimäärin hieman lyhyempiä kuin suuremmissa lukioissa, joka asia myös on yhteydessä opiskelijakohtaisiin kustannuksiin. Pienemmissä lukioissa suurempi osuus lukion opiskelijoista suorittaa ylioppilastutkinnon kolmessa vuodessa. Suurimmissa kunnissa kolmessa vuodessa ylioppilastutkinnon suorittaneiden osuus on pienin. Ylioppilastutkintoa suorittavista opiskelijoista hyväksytysti tutkinnon suorittaneiden osuudessa ei ole suurta eroa. Suurissa lukiessa ylioppilastutkinto suoritetaan keskimäärin hieman paremmin arvosanoin kuin pienemmissä lukioissa. Lukion keskeyttäneiden osuus on suurin suurimpien kuntien lukioissa. Alla olevasta vedailasta käy ilmi Harjavallan lukion ja lähilukioiden opiskelijaa kohden laskettujen opetuskustannusten kehitys.
4 -.,E1L11.PI 2010 2011 i 2012 NPPIPVPWN LUKIO KOKEMÄEN UKIO 6363E CU IRAN LUKIO HUI TSEN 11110 Harjavallan lukiossa määräaikaisia lehtoreita ei ole. Lukion virkalehtorit ovat kokeneita ja vaihtuvuutta opettajakunnassa ei ole juurikaan ollut. Tyttöjen ja poikien liikunnan lehtorien virat ovat perusopetuksen ja lukiokoulutuksen yhteisiä virkoja. Keskustan yläkoulun sidos lukioon on vahvistunut vuosi vuodelta. koska yläkoulun ja lukion yhteistyöllä voidaan tarjota riittävä tuntimäärä vakinaisissa viroissa oleville aineenopettajille. Jos lukion toiminta lakkaa, Keskustan yläkoulun aineenopetlajienkaan opelusvelvollisuuksia ei voida taata. Vertailuvuosina Harjavallan lukiossa valinnaisten aineiden ryhmäkokojen vaihtelu on ollut suurta. Ryhmäkokoihin puututtiin ehdotetuilla talouden sopeuttamistoimenpiteillä, jotka sivistyslautakunta hyväksyi päätöksellään 18.6 2013/62, jossa todetaan seuraavaa. LUkionsa aloittavat opiskelijat opetetaan yhtenä ryhmänä, jos aloiltavien opiskelijoiden lukumäärä jää alle 30 opiskelijan. Erittäin painavista syistä tästä linjauksesta voidaan poiketa. Opiskelijamäärä todetaan syksyn laskentapäivän (20.9.) tilanteen mukaisesti. "Lukiolla oppiaineiden pieniä opetusryhmiä pyritään välttämään. Jos opiskelijoiden määrä on pienempi kuin 10, niin käytetään seuraavia vaihtoehtoja; varkko-opetus, kurssin Itsenäinen suoritus, (opettaja antaa muutama tukitunnin), ostokurssi Isoverstaan opetustarjonnasta (www.isoverstas. fil tai kurssia el käynnistetä. Näin toimitaan aina, kun opiskelijamäärä on alle viisi. Rehtori ja opintojen ohjaaja suunnittelevat aina yhteistyössä nämä opetukselliset ratkaisut Opiskelijan ilmoittautuminen kursseilla on aina sitovaa Harjavallan lukiessa ylioppilastutkinnon oppiaineiden hyväksymis -% on ollut 94.7 (15018), mikä ylittää kansallisen keskiarvon. Valmistuneiden
opiskelijoiden hakeutuminen ja valikoituminen korkeakouluopintoihin on ollut hyvää tasoa. b) Sisäisen hallinnon kustannukset vaihtelevat lukion opiskelijamäärän mukaan. Suuremmissa kunnissa ja lukioissa sisäisen hallinnon kustannukset ovat alhaisemmat kuin pienemmissä kunnissa ja lukioissa. Yhä useammin pienemmissä yksi- ja kaksisarjaisissa lukioissa sisäinen hallinto on integroitu yläkoulun hallintoon. Sisäisen hallinnon kustannuksina raportoidaan rehtorin opetukseton työaika. Harjavallan lukion sisäisen hallinnon kuluina ilmoitetaan myös materiaalien ja palvelujen ostot (50 % lukion koulusihteerin palkkakustannuksista), koneiden ja kalustojen vuokrat ja muut sisäiseen toimintaan liittyvät kustannukset. Lisäksi sisäiseen hallintoon vyörytetään keskitetysti hoidetut talous- ja henkilöstöhallinnon, hankintapalvelun, tietohuollon, arkistoinnin ja lakipalveluiden menot. Materiaalien, palvelujen ostot sekä vyörytykset muodostavat sisäisen hallinnon kustannuksista 38.2 %. Harjavallan lukion ja naapurikuntien lukioiden sisäisen hallinnon kustannukset, kustannusten kehitys ja kansalliset keskiarvot käyvät ilmi alla olevasta opetushallituksen raportista poimitusta vertailusta. Vertailu osoittaa, että Harjavallan lukiossa sisäisen hallinnon kustannukset ovat olleet poikkeuksellisen korkeat. Nakkilan lukiossa sisäisen hallinnon kustannukset ovat vertailuun otetuista lukioista toiseksi alhaisimmat ja Säkylän lukiossa alhaisimmat. Sisäisen hallinnon alhaisia kustannuksia selittää se, että Nakkilassa ja Säkylä yläkoulun ja lukion rehtorin tehtävät on yhdistetty samalle viranhaltijalle. HARJAVALLAN L5KIO SISAINEN.LINIOI OLISKEI IIn 20la 1376E 20 2 58 JE 1 1I K W 2 0 NA KKILAN LUKIO 316E hun Luulo 12. 1 HIIInR1EN LUKIO 1 I 9 13E OnA % LA N LJKO U. KANSALLINEN NA NS f SB
Vuoden 2013 tilinpäätöstietojen perusteella Harjavallan lukion sisäisen hallinnon kustannukset olivat 11.7 % (105.349 euroa) kokonaiskustannuksista. Vuoden 2014 osalta sisäisen hallinnon kustannusten osuudeksi jäänee arviolta 916 euroon/opiskelija (11.6 %), c) Kansallisia tunnuslukuja vertailtaessa havaitaan, että lukiokoulutuksen järjestäjien ilmoittamissa kiinteistökuluissa on suurta vaihtelua. Sisäisiin vuokriin sisältyvät pääomakustannukset vaikuttavat merkittävästi lukiokoulutuksen kokonaiskustannuksiin ja sen myötä opiskelijakohtaisiin kustannuksiin. Useissa kunnissa sisäisiin vuokriin sisältyvät pääomakustannukset laskutetaan niin sanottuna pääomavuokrana, joka sisältää poistot, korot ja mahdollisen tonttivuokran. Pienemmissä kunnissa pääomakustannusten suhteellinen osuus on huomattavasti vähäisempi kuin suurissa kunnissa. Lukiokoululuksen kiinteistökulujen kansallinen keskiarvo vuonna 2012 on ollut 1393 euroa/opiskelija. Harjavallan lukiolla opiskelijaa kohden lasketut kiinteistökulut samaisena vuonna olivat 1472 euroa/opiskelija. Vuoden 2013 lilllnpäätöstletojen perusteella opiskelijaa kohden lasketul kiinteistökulut olivat 868 euraa/opiskelila. Arvio on, että vuonna 2014 opiskelijaa kohden lasketut kiinteistökulut tulevat olemaan 856 euroa. Alla olevasta taulukosta käy ilmi, miten Harjavallan lukion opiskelijakohtalset kiinteistökulut aiempina vuosina vertautu ivat naapurikuntien lukioiden vastaaviin. xnuavnunx LUKIO 2010 r 20 2012 KOKI,MÄ EN WKIO KANSALLINEN KL. I l 9 ] (
d) Pienemmissä kunnissa lukio-opiskelijoiden ruokapalvetuiden järjestäminen on suhteellisesti ottaen kalliimpaa kuin keskisuurissa tai suurissa kunnissa. Vuonna 2011 lukioiden opiskelijaruokailu maksoi opiskelijaa kohden laskettuna eniten alle 20 000 opiskelijan kunnissa, joissa ateriapalveluihin käytettiin keskimäärin 521 euroa kuukaudessa. Keskisuurissa kunnissa ruokailu maksoi 391 euroalopiskelija ja yli 100 000 asukkaan kunnissa 307 euroa/opiskelija. Vuonna 2012 lukiolaisen ateriapalveluihin käytettiin keskimäärin 412 euroa Vuonna 201 1 harjavaltalaisen lukio-opiskelijan ruokapalveluihin käytettiin 836 euroa ja vuonna 2012 opiskelijaa kohden 792 euroa Vuoden 2013 tilinpäätöstietojen mukaan lukiolaisen ruokapalveluista aiheutuneet kustannukset olivat 752 euroa. Vuoden 2014 ruokapalveluiden hinnaksi on muodostumassa 762 euroa eli huomattavasti yli kansallisen keskiarvon. Alla olevasta lähilukioiden vertailusta käy ilmi lukiolaisten ateriakustannusten kehitys Harjavallan ja naapurikuntien lukioissa. OKAI 2 a m 20 1 20 1 2 unvuwx woo J U - KFn/EN LUKIO, - N i LUKIO ian LUK IO 592E HIIIrRSRN IVKIO Yhteenveto ja ehdotukset kustannuatehokkuuden parantamiseksi Harjavallan kaupungin talousarviossa koulutuspalveluiden tulosyksikkö sisältää perusopeluksen ja lukiokoulutuksen. Vuoden 2014 talousarviossa koulutuspalveluiden budjetoidut toimintakulut ovat 6 490 525 euroa, josta perusopeluksen osuus on 87 % ja lukiokoulutuksen osuus 13 % eli 843 646 euroa.
Suurimman menoeran lukiokoulutuksen toimintakuluista muodostavat henkilöstömenol, jotka ovat 69.9 % (590 050 euroa). Vuonna 2013 henkilöstökulujen osuus lukion toimintakuluista on ollut 72,4 % (650 154 euroa). Opetuksen kustannukset Harjavallan lukiossa vuonna 2012 oli 7585 euroa / opiskelija kun kansallinen keskiarvo oli 4915 euraa /opiskelija. Vuonna 2013 yksikköhinta oli 8798 euroa. Kun kokonaiskustannukset oppilasta (93,5) kohti olivat 9532 euroa, erotukseksi tulee 734 eli kaupungin kustannusosuudeksi lukion kokonaiskustannuksista jää ainoastaan 68.629 euroa Vuonna 2014 yksikköhinta on 8324 euroa. Mikäli talousarvio toteutuu, kokonaiskustannukset oppilasta (90,5) kohti tulevat olemaan 9.322 euroa, erotus 998euroa ja kaupungin kustannusosuus lukion kokonaiskustannuksista olisi 90.350 euroa. Kaupunginhallitus on jo vuonna 2011 hyväksynyt ehdotetun periaatteellisen linjauksen Keskustan koulun ja lukion toiminnallisen yhteistyön tiivistämisestä ja rehtorin virkojen yhdistämisestä. Sittemmin tehty hallinnollisen ratkaisu jakoi Keskustan koulun, 560 oppilaan yhtenäiskoulun, 310 oppilaan alakouluksi ja 250 oppilaan yläkouluksi. Syyslukukauden 2014 alussa alakoulun oppilasmäärä on 313 ja yläkoulun oppilasmäärä 211. Keväästä 2014 yläkoulun oppilasmäärä on vähentynyt 41 oppilaalla, mikä omalta osaltaan luo perustaa aiemmin tehdylle linjaukselle yhdistää yläkoulun ja lukion rehtorin virat. Ehdotus on. että Keskustan yläkoulun ja lukion rehtorin virkojen yhdistämistä ryhdytään valmistelemaan siten, että 1.8.2015 alkaen Keskustan yläkoulu ja lukio siirtyvät saman rehtorin alaisuuteen Keskustan yläkoulun koulusihteerin eläköitymisen jälkeen 1.8.2015 alkaen Keskustan yläkoulun ja lukion koulusihteerin tehtävät yhdistetään, mikä vähentää lukion ja myös Keskustan yläkoulun) sisäisen hallinnon kustannuksia. alussa voimaan tullut uusi oppilas-ja opiskelijahuoltolakl laajensi kuraattori-ja psykologipalveluiden jarjestämisvastuun toiselle asteelle (lukiokoulutus ja toisen asteen ammatillinen koulutus). Kuraattoripalvelulden velvoitetta ja siitä aiheutuvia kustannusvaikutuksia kohtuullistetaan kohdentamalla uudelleen koulutuspalveluiden ja nuorisotoimen olemassa olevia henkilöstorasursseja. lehtorin viroiksi aina, kun se on opetuksellisesti mahdollista. koskien lukiokoulutuksen ryhmäkokoja ja vähennetään lähiopetuksen osuutta (lisätään etäopetuksen osuutta ) kokonaistarjonnasta 10 %: lla. Lisätään opetustarjonnassa tehtävää yhteistyötä naapurilukioiden kanssa. Rehtoriyhteistyön kautta syvennetään alueellista opiskelijoiden valintatoiveet huomioivaa lukiokoulutusta Tämän hetkisiä yhteistyöaineita ovat harvinaiset kielet
ja reaaliaineiden erilliset kurssit. Näissä yhteistarjonta koskee lähinnä syventäviä kursseja lukion opetustarjonnasta. Yksittäisen lukion yksittäisessä kurssissa tehdyt pienet valintamäärät saadaan toteutetuksi kokoamalla useammassa lukiossa valinnan tehneet opiskelijat ryhmäksi. Näiden lisäksi opiskelijat voivat tehdä yksilöllisiä yksittäisiä kurssivalintoja muista lukioista. kansallisia linjauksia seuraamalla ollaan mukana rakentamassa suuremman kuntaryhmihymän lukioratkaisua. lukiokoululuksen kustannuksiin voidaan vaikuttaa kiinnittämällä huomiota kiinteistökuluihln ja ateriapalveluiden kustannuksiin. Ehdotus on, että yhteisissä tai osin yhteisissä tiloissa toimien perusopetus ja lukiokoulutus kasvattavat tilojen ja laitteiden käyttöastetta, vähentävät kiinteistökulujaan ja kokonaiskustannuksiaan. Erityisen perusteltua tämä on silloin, kun peruskoulun ja lukion opetushenkilöstö on osin tai kokonaan yhteistä. Vertailuaineislo osoittaa, että Harjavallan lukiossa opiskelijoiden eteriakustannukset ovat huomattavan korkeat. Vertailuaineiston perusteella voidaan myös olettaa, että ateriapalveluiden tuottaminen nykyistä suuremmissa yksiköissä vaikuttaisi alentavasti opiskelijakohtaisiin kokonaiskustannuksiin. Ehdotus on, että sivistystoimi ryhtyy neuvottelemaan mahdollisuudesta sopeuttaa lukikoulutuksen aterlakustan nuksla.