KOULUKYSELYT Sisällys. Kyselyistä Terminologia on vaikeaa Opettaja-oppilas vertailuja kategorioittain... 3

Samankaltaiset tiedostot
Koulutilastoja Kevät 2014

Perusopetuskysely Koko perusopetus

Perusopetuskysely Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus oppilaiden näkemyksiä RJ Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi

LÄKSYT TEKIJÄÄNSÄ NEUVOVAT

Käsityön Tutkimushanke Vanhempien käsityksiä 7.-luokkalaisten käsityön opiskelusta

Perusopetuskysely Kartanon koulu luokat 1-6

Jääkö nuorten kohtaama rasismi aikuisilta huomaamatta?

Perusopetuskysely Koko perusopetus

Hyvinvointikysely 2017 Yläkoulu ja toinen aste Joensuun kaupunki

-ohjelman vaikuttavuus Seurantatutkimuksen ALUSTAVIA TULOKSIA Lukuinto-pilottikoulujen oppilaiden kyselyiden vertailun perusteella

Alakoululaisten hyvinvointikysely 2017 Joensuun kaupunki

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa

Vuosiraportti Kuvaus Walter ry:n KYTKE-projektin toiminnasta

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study).

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Monipuolinen tiedottaminen, kulttuuriset rajanvedot ylittävän dialogin edistäminen ja rasisminvastaisuus nuorisotyössä

Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma Puumalan yhtenäiskoulu

Vastausten määrä: 82 Tulostettu :59:08

KYSELYTULOKSET. Kiitokset kaikille kyselyyn vastanneille. Kehittämistyöryhmä Kari Kunnari, rehtori SIMON KOULU

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI

LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET. Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä

Kuluttaminen, identiteetti ja taloudellinen eriarvoisuus. Leena Haanpää Lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus CYRI Turun yliopisto

VUODEN 2017 KURSSIARVIOINTI YHTEENVETO. Jari Paajanen

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI

KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 Koulupalaute: Henrikin koulu

Liperin koulun tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma

Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma Tervon yhtenäiskoulu

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14

KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2014 Koulupalaute: Tiirismaan peruskoulu

KOULUN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA Liite koulun opetussuunnitelmaan

Uutta tietoa lasten ja nuorten hyvinvoinnista. Nina Halme, erikoistutkija Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Lape -päivät, Helsinki

työtä kartoittamassa

Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista

MITÄ NUORET AJATTELEVAT KULTTUURISESTA MONINAISUUDESTA JA AVARAKATSEISUUDESTA?

R E S P E C T - P R O J E C T

Oman elämänsä ekspertit

Kouluterveyskysely Poimintoja Turun tuloksista

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset

NUORET LUUPIN ALLA KOULUKYSELY 2014

Nuorten mielenterveys ja mielenterveyspalvelujen saatavuus opiskeluhuollossa 2015

Päivähoidon asiakastyytyväisyyskyselyn vastaukset 2015

Muonion, Kolarin ja Pellon 7. luokkien kysely kevät Kyselyn toteuttanut Hanna Vuorinen, tulokset koostanut Anna-Maiju Kaakkurivaara

TYTTÖ- JA POIKAPROGGIKSET - KOKEMUKSIA ELÄVÄST STÄ. Sainio Pia-Christine

PIDETÄÄN YHTÄ TUTKIMUS

Tyytyväisyyskysely: huoltajat 2017

Kyselyt oli suunnattu erikseen lapsille (alle 13v.), nuorille (yli 13v.) sekä vanhemmille. Eniten vastauksia tuli

Koululaiskyselyn yhteenveto Taipalsaari. Lappeenrannan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma

Kuvio 1. Matematiikan seuranta-arvioinnin kaikkien tehtävien yhteenlaskkettu pistejakauma

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %

KERAVAN NAISVOIMISTELIJAT KNV ry:n ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN KOOSTE

,6 % 44,6 % 0,0 % 20,0 % 40,0 % 60,0 % 80,0 % 100,0 % Kaikki (KA:3.18, Hajonta:2.43) (Vastauksia:606)

Tasa-arvosuunnitelma KAURASLAMMEN KOULU (LUOKAT 7-9) LUKUVUOSI 2017/2018

Sukupuolistereotypiat opettajien kokemina

Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus Nuoret luupin alla Leena Haanpää ja Sanna Roos 2014

Tekijänoikeus Tekijänoikeusbarometri_ttu&ple

Yksinäisyys lasten silmin. Ida Spets, sosiaalityön opiskelija

2 (8) Taulukko 1 Leirien väittämät ja tulokset ESPOON KAUPUNKI ESPOON KAUPUNKI ESBO STAD ESBO STAD

#lupakertoa - asennekysely

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI

MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA?

PORVOOLAISTEN NUORTEN ÄÄNESTYSAKTIIVISUUSKYSELY

Elina Harjunen Elina Harjunen

YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA Lasten asioista vastaavat sosiaalityöntekijät

Arviointikysely vanhemmille, kevät 2011

Vantaa. PKS 2. luokkien palvelukykykysely VANTAA HeikkiMiettinen

Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma. Rauman musiikkiopisto

KAUPUNKIKUVATUTKIMUS 2017 Hämeenlinnan kaupunki. Etta Partanen Meiju Ahomäki Tiina Müller

Kyselytutkimus Tajua Mut! toimintamallista 2017

Suodatukset ei avoimia Tyytyväisyyskysely 2019

Suodatukset ei avoimia Tyytyväisyyskysely 2019

TUKENA-hanke Kysely perheryhmäkotien työntekijöille 9/2018

Pääkaupunkiseudun kuntien päivähoidon asiakaskysely 2011

Koululaiskyselyn yhteenveto Savitaipale. Lappeenrannan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma

OPISKELIJAPALAUTTEET

LÄÄKÄRI Kyselytutkimus lääkäreille


Kuinka tärkeää on, että päättäjät kuuntelevat nuorten mielipiteitä?

Suomalaisten käsityksiä kirjastoista

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI

Maahanmuuttajatyttöjen aktiivinen toimijuus koulusiirtymistä puhuttaessa

Kysely huoltajille arviointikeskustelun järjestelyistä ja annista

Ulkomaalaistaustaisen nuoren psyykkisen tuen asiakaspolku:

Huoltajakysely, kevät 2011 Ojakkalan koulu. Vihdin vanhemmat ry

Kysely huoltajille Järvenpään perusopetuspalveluista 2018

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä

Vanhemmat nuoren ammatinvalinnan tukena. Auri Kohola Taloudellinen tiedotustoimisto TAT

TUKEVASTI ALKUUN, VAHVASTI KASVUUN -HANKE Paula Jaatinen ja Tuulikki Leinonen, opiskelijat Metropolia ammattikorkeakoulu

MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA

Espoo. PKS 2. luokkien palvelukykykysely ESPOO HeikkiMiettinen

KOULUN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA Liite koulun opetussuunnitelmaan

KUNTALAISTEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY VUONNA 2008 TEUVAN KUNTA OSA-RAPORTTI. Hannele Laaksonen

Nuorten ryhmienvälisiin suhteisiin vaikuttaminen kouluissa

NUORET HELSINGISSÄ 2011 TUTKIMUS

Yhteiskunnallisten aineiden oppimistulokset perusopetuksen päättövaiheessa Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi

Suomen koululaitos Maailman paras? Tuusulan rotaryklubi, Kauko Hämäläinen, professori emeritus

Orgaanisia molekyylejä lukion ensimmäiselle kurssille suunnattu ChemSketch -harjoitus

007(40) lupa kasvattaa kyselyn tulokset

Transkriptio:

KOULUKYSELYT 2014 Sisällys Kyselyistä... 2 Terminologia on vaikeaa... 2 Opettaja-oppilas vertailuja kategorioittain... 3 KYTKE -työpajat ovat hyödyllisiä ja niistä jää hyvä mieli... 3 Syrjintää on enemmän kuin mihin opettajat voivat puuttua... 5 Syrjinnästä on hankala puhua... 6 Opettajat tarvitsevat tukea monikulttuurisuuden käsittelyyn... 6 Omien ennakkokäsitysten vaikutusta ei tunnisteta... 7 Avarakatseisuuden koetaan liittyvän monikulttuurisuuteen... 8 Taustumuuttujittain... 9 Pääkaupunkiseutu ei poikkea muusta maasta... 9 Tytöt tiedostavat syrjinnän vahvemmin... 9 Vanhempainillat... Myönteinen suhtautuminen monikulttuurisuuteen... Vanhempainilloista hyötyä kotiin... 12 Kyselylomakkeet... 13 1

Kyselyistä KYTKE -työpajojen jälkeen kerättyyn palautteeseen vastasi 758 oppilasta ja 328 opettajaa eri puolilta Suomea. Vastauksista on koostettu tähän. Kyselylomakkeet toteutettiin siten, että opettajilta ja oppilailta kysyttiin useita samantapaisia kysymyksiä, jolloin tuloksista voidaan vertailla opettajien ja oppilaiden käsityksien yhtäläisyyksiä ja eroavaisuuksia. Kyselylomakkeet täytettiin nimettömästi, keräten oppilailta vuosiluokka ja sukupuoli taustamuuttujiksi. Kaikkien vastausten paikkakunta ja koulu myös merkittiin vastauksien yhteyteen. Useasta paikkakunnasta otos on kuitenkin liian pieni tuottaakseen luotettavia tietoja, joten ainoa paikkakuntajaottelu, joka tiedoille tehtiin, oli pääkaupunkiseutu (Helsinki + Vantaa + Espoo) ja muu Suomi. Tällä jaottelulla ei kuitenkaan osoittautunut olevan merkittävää vaikutusta vastausten jakaumaan, joten sitä ei esitellä tässä raportissa. Oppilaiden määrä Oppilaiden jakauma painottaa tyttöjen vastauksia. Sukupuolen mukaan tilastollisesti merkittäviä eroavaisuuksia oli 148 vähän. Ne on tuotu esiin alempana. 70 5 72 7 105 26 23 82 Oppilaat merkitsivät taustamuuttujansa kiitettävästi lomakkeisiin, mahdollistaen tarvittaessa tarkemman selvityksen näiden mukaan. Muu -kategoria viittaa yleisimmin 10- tai valmistavan luokan oppilaisiin. Terminologia on vaikeaa Kyselylomakkeissamme käytimme termejä kuten monikulttuurinen nuori, monikulttuuriset vanhemmat, suomalainen, etninen tausta, avarakatseisuus ja monikulttuurisuus. Oppilaille hankalimmaksi termiksi osoittautui avarakatseisuus. Sanan sisältävät kyselyt saivat noin 3 % vähemmän vastauksia kuin muut. Täysin tuntemattomia termejä yleisempää oli kuitenkin ottaa muut moniselitteiset termit ja tulkita ne välittömästi kyseenalaistamatta niitä. Yksikään oppilaista tai opettajista ei kyseenalaistanut mitä tarkoittaa monikulttuurinen nuori tai suomalainen kyselylomakkeessamme. Tämä siitä huolimatta, että erityisesti opettajat tekivät moneen kysymykseen täsmentäviä merkintöjä ja lisäselvityksiä. 2

OPETTAJAT OPPILAAT Opettaja-oppilas vertailuja kategorioittain KYTKE -työpajat ovat hyödyllisiä ja niistä jää hyvä mieli Opettajat kokevat lähes yksimielisesti KYTKE -työpajat niin hyödyllisiksi, että suosittelisivat niitä myös muille kouluille. Oppilaista 94 % toivoisi lisää vastaavia tilaisuuksia, 6 % on vailla mielipidettä, mutta kukaan ei suhtaudu työpajaan negatiivisesti, vakavista teemoista huolimatta. Vastauksissa Walter ry:n tilaisuus viittaa yksinomaan KYTKE -työpajoihin. Suosittelisin Walter ry:n tilaisuutta muillekin kouluille. 0% 0% 0% Lisää tällaisia Walter ry:n tilaisuuksia 0% 0% 6% 6% 16% 94% 78% 3

OPETTAJAT OPETTAJAT OPPILAAT Työpajoissa keskustelua avataan jakamalla henkilökohtaisia kokemuksia. Tämä lähestymistapa koetaan sekä opettajien, että oppilaiden puolelta hyväksi kun puhutaan monikulttuurisuudesta. Oppilaista vain 2 prosenttia vieroksuvat tätä lähestymistapaan, mutta kun katsomme aiempaa tilastoa siitä tahtoisivatko he lisää vastaavia tilaisuuksia, myös he pitävät työpajaa kokonaisuutena uusimisen arvoisena. Kokemusten jakaminen on hyvä tapa käsitellä monikulttuurisuutta. 0% 0% 0% Kokemusten avoin jakaminen hyvä tapa käsitellä monikulttuurisuutta 2% 2% 14% 9% 29% 58% 86% Avoin ja rehellinen keskustelu on hyvä opetustapa. 0% 6% 0% 0% 94% Työpajoissa keskustellaan rasismista ja syrjinnästä ylipäätään suoraan, avoimesti ja rehellisesti. Oppilaat kohdataan heidän omalla tasollaan vertaisina. Opettajat kokevat tämän lähes yksimielisesti hyväksi. Kysymystä ei esitetty oppilaille. 4

OPETTAJAT OPPILAAT Syrjintää on enemmän kuin mihin opettajat voivat puuttua Lähes kaikki opettajat kokevat puuttuvansa kaikkeen syrjivään käytökseen ja moni täsmensi kyselylomakkeessa, että puuttuvat havaitsemaansa syrjivään käytökseen. Tämä on tärkeä huomio, sillä oppilaiden vastaavasta vastauksesta käy ilmi, että opettajat eivät havaitse paljoa sellaista syrjivää käytöstä jonka oppilaat havaitsevat. Oppilaista suurin osa olivat epävarmoja tai eri mieltä siitä, että opettajat puuttuisivat kaikkeen syrjivään käytökseen. Puutun kaikkeen syrjivään käytökseen. 1% 0% 0% Opettajat puuttuvat aktiivisesti kaikkeen syrjintään 25% 12% 20% 74% 22% 22% 24% Oppilailta kysyttiin ovatko he havainneet syrjintää koulussa ja vastauksista käykin ilmi, että syrjintä on todella yleistä suomalaisissa yläkouluissa. Vastauksissa on yhdistetty täysin- ja osittain samaa- sekä eri mieltä vastaukset. Olen havainnut syrjintää koulussa Eri mieltä 23% EOS 17% Samaa mieltä 60% 5

OPETTAJAT OPETTAJAT OPPILAAT Syrjinnästä on hankala puhua Vajaa puolet oppilaista kokee, että syrjinnästä on helppo puhua opettajille. Syrjintäkokemukset ovat usein hyvin henkilökohtaisia ja vaikeasti käsiteltäviä. Myös opettajat tiedostavat, etteivät oppilaat kaikki oppilaat puhu heille syrjinnästä. Näistä kokemuksista on kuitenkin puhuttava tai ne aiheuttavat suurta henkistä kärsimystä nuorille. Tämän vuoksi KYTKE -vanhempainilloissa painotetaan kodin ja vanhempien roolia Oppilaat puhuvat minulle syrjintään liittyen. Syrjinnästä on helppo puhua opettajalle 21% 2% 16% 17% 13% 5% 26% 23% 56% 21% keskusteltaessa syrjinnästä. Opettajat tarvitsevat tukea monikulttuurisuuden käsittelyyn Keräämämme palaute kertoo, että lähes puolet itsensä suomalaisiksi määrittelevät opettajat kokevat monikulttuurisen nuorten ongelmien ymmärtämisen ainakin osittain vaikeaksi. Suomalaiset eivät pysty ymmärtämään monikulttuurisen nuoren ongelmia. 13% 2% 43% 2% 40% 6

OPETTAJAT OPPILAAT OPETTAJAT Monikulttuuristen vanhempien kanssa toimiminen koettiin yleisemmin haasteelliseksi, hieman yli puolen vastaajien mielestä. Kummassakaan kysymyksessä ei täsmennetty, eivätkä opettajat pyytäneet täsmennystä siihen mitä tarkoitetaan monikulttuurisella nuorella, tai -vanhemmalla tai suomalaisella. Monikulttuuristen vanhempien kanssa toimiminen on haasteellista. 23% 6% 6% 13% 52% Omien ennakkokäsitysten vaikutusta ei tunnisteta Kaikilla on runsaasti ennakkokäsityksiä ja -oletuksia, myös opettajille ja oppilailla. Näiden juuret ovat usein näkemissämme tilastoissa, tutkimuksissa ja keskusteluissa. Ihmiset ovat kuitenkin aina yksilöitä ja heitä ei tule kohdata ryhmitettyjen ennakkokäsitysten valossa. Ihmiset useimmiten mukautuvat heille asetettuun rooliin, eli he saattavat vahvistaa ennakkokäsityksiä itsestään vain sen vuoksi, että heitä kohdellaan sen mukaisesti. Monella opettajalla ja oppilaalla oli ennakkokäsitys etnisyyden / monikulttuurisuuden ja koulumenestyksen / koulutusmahdollisuuksien yhteydestä. Opettajista 47 % ja oppilaista 56 % oli jotain muuta kuin täysin eri mieltä yhteyden olemassaolosta. Vaikka erityisesti opettajilta esitetyn kysymyksen muotoilu antaa mahdollisuuden vastata puhtaasti tilastojen perusteella, kuvastaa se vallitsevaa käsitystä joka opettajalla on. Korkeakouluun pääsy on epätodennäköistä monikulttuuriselle nuorelle. Etninen tausta vaikuttaa nuoren koulumenestykseen 2% 12% 4% 44% 8% 15% 53% 29% 16% 17% 7

OPETTAJAT OPETTAJAT Opettajille esitettiin erittäin vahvasti muotoiltu väittämä Eri etnisen taustan omaavan nuoren pitää varautua kohtamaan syrjintää, johon yleisin vastaus oli osittain samaa mieltä - 40 % vastaajista. Opettajat täsmensivät vastaustaan usein lisäämällä valitettavasti tai ei pitäisi joutua -lisäyksin. Kuitenkin 10 % oli väittämän kanssa täysin samaa mieltä. Runsas myönteisten vastausten määrä kertoo kuinka yleisenä ja lähes väistämättömänä syrjintää pidetään. Tällöin on vaarana, että syrjintää käsitellään luonnollisena asiana, eikä se saa ansaitsemaansa vakavuutta. Eri etnisen taustan omaavan nuoren pitää varautua kohtamaan syrjintää. 20% 10% 27% 3% 40% Avarakatseisuuden koetaan liittyvän monikulttuurisuuteen Opettajilta kysyttiin avarakatseisuusopetuksen tarpeellisuudesta erityisesti monikulttuurisissa kouluissa. Lähes puolet opettajista näki vahvan yhteyden avarakatseisuusopetuksen ja monikulttuurisuuden välillä. % opettajista oli kuitenkin vahvasti eri mieltä ja katsoi, että avarakatseisuusopetusta tarvitaan jokaisessa koulussa. Koulujen demografiat vaihtuvat nopeasti ja avarakatseisuusopetus on paitsi hoitavaa, myös ennaltaehkäisevää työtä. Avarakatseisuusopetusta tarvitaan ensisijaisesti monikulttuurisissa kouluissa. 18% % 2% 17% 44% 8

Taustumuuttujittain Pääkaupunkiseutu ei poikkea muusta maasta Teimme vertailua pääkaupunkiseudun ja muun Suomen koulujen tuloksista, sekä oppilaiden että opettajien kyselyistä. Tulokset olivat erittäin samantapaisia molemmissa tapauksissa ja merkittäviä eroja ei ollut havaittavissa. Tarkempi vertailu on mahdotonta, sillä paikkakuntakohtaista vertailua varten otos ei ollut riittävä erityisesti opettajien osalta. Tytöt tiedostavat syrjinnän vahvemmin Oppilaiden vastaukset poikkesivat joissakin tapauksissa sekä luokka-asteen että sukupuolilinjojen suhteen. Parhaiten nämä ovat havaittavissa kun tarkastelemme tuloksia joissa molemmat taustamuuttujat näkyvät. 7. lk pojat 7. lk tytöt 8. lk pojat 8. lk tytöt 9. lk pojat 9. lk tytöt muu lk pojat muu lk tytöt Ei taustamuuttujia Opettajat puuttuvat kaikkeen syrjivään käytökseen 24 38 15 13 26 8 32 5 3 8 22 20 32 3 17 17 27 26 4 1 17 30 21 32 30 54 18 9 8 4 8 9 7 20 13 9 31 4 1 18 6 Erityisen vahvasti nämä muutokset näkyivät opettajia koskevissa kysymyksissä. Esimerkiksi kysyttäessä puuttuvatko opettajat kaikkeen syrjivään käytökseen, poikien vastaukset kautta vuosiluokkien pysyvät kohtalaisen samoina, mutta tyttöjen eri mieliset vastaukset kasvavat erittäin voimakkaasti kohti yläkoulun loppua. Kysyttäessä onko opettajille helppo puhua syrjinnästä, poikien vastaukset siirtyivät vuosiluokalta toiselle positiivisemmiksi, kun tyttöjen vahvemmin negatiiviseksi vuosi vuodelta. 7. lk pojat 7. lk tytöt 8. lk pojat 8. lk tytöt 9. lk pojat 9. lk tytöt muu lk pojat muu lk tytöt Syrjinnästä on helppo puhua opettajalle 14 12 14 15 8 4 1 18 22 26 22 31 18 23 17 24 35 34 23 25 23 58 8 4 6 4 1 Ei taustamuuttujia 20 13 16 10 7 9 27 33 4 5 14 9

Tyttöjen vahvemmin kokema syrjintä saattaa selittää myös miksi tytöt enenevässä määrin tahtovat lisää avarakatseisuutta. Poikien vastaukset pysyivät melko samantapaisina kautta vuosiluokkien, mutta tyttöjen vastaukset siirtyivät vahvemmin avarakatseisuuden lisäämistä kohti vuosi vuodelta. Kysymys asetettiin oppilaille käänteisenä ja silti lähes kaikki oppilaat olivat lukeneet kysymyksenasettelun huolella ja vastasivat yleensä jotain muuta kuin aiemmissa kysymyksissä. Avarakatseisuutta ei tarvitse lisätä 7. lk pojat 9 14 14 23 8 7. lk tytöt 8 20 25 25 34 8. lk pojat 8 16 16 8. lk tytöt 5 14 18 28 51 9. lk pojat 9 23 28 21 23 9. lk tytöt 9 13 15 35 69 muu lk pojat 1 4 3 7 muu lk tytöt 2 0 1 8 10 Ei taustamuuttujia 16 16 15 23 7. lk pojat 7. lk tytöt 8. lk pojat 8. lk tytöt 9. lk pojat 9. lk tytöt muu lk pojat muu lk tytöt Ei taustamuuttujia Olen havainnut syrjintää koulussa 12 29 21 44 21 47 10 7 31 22 28 33 31 26 60 8 10 18 13 25 21 9 3 17 9 10 21 0 4 0 12 2 10 7 17 13 14 12 7 4 3 9 Tyttöjen havaitsema syrjintä lähes tuplaantuu seitsemännen ja yhdeksännen luokan välillä, kun pojilla näyttäisi olevan huippu kahdeksannella vuosiluokalla ja sen jälkeen havaittu syrjintää palautuu seitsemännen luokan tasolle. 10

Vanhempainillat Myönteinen suhtautuminen monikulttuurisuuteen KYTKE -työpajojen lisäksi pidetyistä vanhempainilloista on myös pyydetty osallistujia täyttämään kyselylomakkeitamme. Vastauksia kertyi vuoden aikana 129. Taustamuuttujista saimme selville, että suurin osa vanhempainiltojen osallistujista on merkinnyt itsensä En ole vanhempi -kategoriaan 73 henkilöä. Tämä kattaa osan opettajista, toimittajista, nuorisotyöntekijöistä ja opiskelijoista jotka ovat osallistuneet vanhempainiltoihin. Tästä johtuen, emme voi luotettavasti jakaa vastauksia muiden taustamuuttujien perusteella. Vastauksien joukossa on myös 13 taustamuuttujatonta vastausta, joten itse vahvistettuja vanhempia jää vain 50. Tämä ei ole riittävä otos kuvaamaan vanhempien käsityksiä ja ajatuksia valtakunnallisella mittakaavalla, eikä myöskään kerro suhteesta lapsiin monikulttuurisuuteen liittyen. Näin ollen, emme esittele näitä tuloksia tässä raportissa. Sen sijaan otos on riittävä kuvaamaan vanhempainiltoihin osallistuvien yleisiä käsityksiä monikulttuurisuudesta ja itse vanhempainiltatilaisuudesta. Selkeä enemmistö osallistujista tunsi monikulttuurisuude teemana tutuksi aiheeksi ja suhtautui myönteisesti monikulttuurisuuteen Suomea Monikulttuurisuus on minulle tuttu aihe. 24% 3% 5% 0% 68% Monikulttuurisuus rikastuttaa Suomea. 16% 3% 1% 0% 80% rikastuttavana asiana. Täten, KYTKE -vanhempainiltoihin osallistuva joukko vaikuttaa erittäin yhtenäiseltä ja avarakatseiselta kerättyjen kyselyiden perusteella. Tämä selittynee vanhempainillasta tiedottamisella jossa koulut ilmoittavat aiheen etukäteen vanhemmille, jolloin vain ne vanhemmat, jotka pitävät teemaa tärkeänä tulevat paikalle. Tulevaisuuden haasteena onkin tavoittaa ne vanhemmat joilla on negatiivinen suhtautuminen monikulttuurisuuteen.

Vanhempainilloista hyötyä kotiin Aiheen tuttuudesta huolimatta, osallistujat kokivat saaneensa hyötyä KYTKE -vanhempainillasta. Vastauksissa ei tarkennettu, mikä osa illasta koettiin kaikkein hyödyllisemmäksi. Vetäjien kokemukset ovat, että eniten keskustelua herättivät keskustelut oppilaiden kanssa käydyistä ryhmätehtävistä. Erityisesti kysymykset siitä miksi ihmisestä tulee rasisti ja mitä rasismille ja syrjinnälle pitäisi tehdä. Vanhempainilloissa esitellään paljon tietoa paitsi koulutyöpajoista, myös syrjinnästä yleisesti ja mm. avataan tässä raportissa esiteltyjä tilastoja. Myös tietoosio koetaan hyödylliseksi, sillä suurin osa vastaajista ilmoittaa myös aikovansa hyödyntää vanhempainilloissa saatua tietoa. Walter ry:n vanhempainillat ovat hyödyllisiä. 2% 0% 0% 8% 90% Tulen hyödyntämään vanhempainillassa saamaani tietoa. % 6% 1% 0% 74% Esiintyjien, eli KYTKE -tiimiläisten jotka vetivät vanhempainiltaa, arvioitiin olevan lähes yksimielisesti osaavia ja päteviä. Vanhempainiltojen vetäjiksi valitaankin yleensä kokeneimmat vetäjämme. Esiintyjät olivat osaavia ja päteviä. 1% 0% 0% 5% 94% 12

Opettajat Kyselylomakkeet Oppilaat 13

Vanhemmat 14