HUS-TERVEYDENHUOLTOJÄRJESTELMÄ SELVITYS

HELSINGIN JA UUDENMAAN Hallitus 18.1.2010, SAIRAANHOITOPIIRI OHEISMATERIAALI (HUS-terveydenhuoltojärjestelmä_selvitys_14012010.doc) Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri HUS-TERVEYDENHUOLTOJÄRJESTELMÄ SELVITYS

1 JOHDANTO... 3 2 TERVEYDENHUOLTO JA TERVEYDENHUOLTOJÄRJESTELMÄ... 3 2.1 TERVEYS JA SAIRAUDET... 3 2.2 TERVEYDENHUOLTOJÄRJESTELMÄ... 3 2.3 TERVEYDENHUOLLON LAINSÄÄDÄNTÖ... 4 2.4 KUNTA- JA PALVELURAKENNE (PARAS) -HANKE... 6 3 SELVITYKSIÄ JA RAPORTTEJA... 7 3.1 PÄÄKAUPUNKISEUDUN JA UUDENMAAN ERIKOISSAIRAANHOIDON TOIMINNAN JA HALLINNON UUDISTAMISTYÖRYHMÄN (PUERTO) EHDOTUKSET... 7 3.2 TOIMINTA- JA KAPASITEETTILINJAUKSET HUS:N PERUSTAMISVAIHEESSA... 9 3.3 HALLINNOLLISIA JA KLIINISIÄ TOIMINTOJA KOSKEVIA SELVITYKSIÄ JA SUUNNITELMIA... 12 4 HUS:N TOIMINTAYMPÄRISTÖ... 13 4.1 VÄESTÖTIEDOT... 13 4.2 TOIMINTAYMPÄRISTÖTEKIJÖITÄ... 14 5 HUS-ERITYISVASTUUALUE JA ORGANISAATIO... 15 5.1 ERITYISTASON ERIKOISSAIRAANHOITO JA VALTAKUNNALLISESTI KESKITETTÄVÄ ERITYISTASON SAIRAANHOITO... 15 5.2 HUS:N SISÄINEN ORGANISAATIO... 17 6 SAIRAANHOITOALUEIDEN TOIMINTA JA PALVELUT... 18 6.1 HYKS-SAIRAANHOITOALUE... 18 6.2 LÄNSI-UUDENMAAN SAIRAANHOITOALUE... 19 6.3 LOHJAN SAIRAANHOITOALUE... 20 6.4 HYVINKÄÄN SAIRAANHOITOALUE... 21 6.5 PORVOON SAIRAANHOITOALUE... 22 7 LIIKELAITOSTEN TOIMINTA JA PALVELUT... 23 7.1 HUS-APTEEKKI LIIKELAITOS... 24 7.2 HUS-RÖNTGEN LIIKELAITOS... 25 7.3 HUSLAB LIIKELAITOS... 26 7.4 RAVIOLI LIIKELAITOS... 27 7.5 HUS-DESIKO LIIKELAITOS... 28 7.6 HUS-LOGISTIIKKA LIIKELAITOS... 31 7.7 HUS-TIETOTEKNIIKKA LIIKELAITOS... 32 7.8 HUS-LÄÄKINTÄTEKNIIKKA LIIKELAITOS... 33 7.9 HUS-SERVIS LIIKELAITOS... 34 8. HUS-TILAKESKUS... 37 LIITTEET... 38 2

1 JOHDANTO Sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntöä ollaan uudistamassa. Valmisteltu selvitys sisältää perustietoa HUS:n perustamisen jälkeiseltä ajalta. Selvityksessä on esitelty HUs-kuntayhtymän sairaanhoitoalueiden ja liikelaitosten toiminnot. Sairaanhoitoalueen johtajat ja HYKS-sairaanhoitoalueen tulosyksiköiden johtajat sekä liikelaitosten toimitusjohtajat ovat selvityksen sairaanhoitoalueet- ja liikelaitokset -osuuksissa esittäneet omia alueitaan/alojaan koskevia näkemyksiä toimintojen ja palveluiden muutoksista ja kehityksestä HUS:n toiminnan aikana vuosina 2000-2009. 2 TERVEYDENHUOLTO JA TERVEYDENHUOLTOJÄRJESTELMÄ 2.1 Terveys ja sairaudet Väestön terveydentilaan ja hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä elintavat ja sairaudet; lihavuus, diabetes, alkoholinkäyttö, tupakointi, allergiat, dementia suun ja hampaiden sairaudet; lapset - nuoret - vanhusväestö tartuntataudit ja epidemiat väestörakenne, ikääntyminen työttömyys työllisyys syrjäytyminen, asunnottomuus, päihteiden käyttö lastensuojelun tarve (STM:n Sosiaali- ja terveyskertomus vuodelta 2006, ilmestyy joka 4. vuosi). Kansansairaudet ja tautikirjo astma ja allergiat; allergisiin sairauksiin kuuluvat astma, allerginen nuha, atooppinen ihottuma ja kosketusihottuma diabetes epidemiat ja infektiotaudit keuhkoahtaumatauti ja krooninen keuhkoputkentulehdus perinnölliset sairaudet sydän- ja verisuonisairaudet; yleisimpiin sydän- ja verisuonisairauksiin kuuluvat sepelvaltimotauti, sydämen vajaatoiminta, aivoverenkiertohäiriöt, kohonnut verenpaine ja rasva- aineenvaihduntahäiriöt. syöpä tuki- ja liikuntaelinsairaudet; suomalaisten yleisimmät tuki- ja liikuntaelinsairaudet ovat nivelreuma, nivelrikko, lanneselän kiputilat, iskiasoireyhtymä sekä niska- ja hartiaseudun kipuoireyhtymä (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 2009) 2.2 Terveydenhuoltojärjestelmä Terveyden ja sairaanhoidon palveluja tuottavat sekä julkisyhteisöt että yksityiset toimijat. Julkiselle vallalle riittävien terveydenhuoltopalvelujen tuottaminen on lakisääteinen velvoite. Terveydenhuollon toimeenpanotehtävistä vastaavat ensisijaisesti kunnat ja kuntayhtymät. Ohjaus ja valvonta kuuluvat sosiaali- ja terveysministeriölle sekä alueellisesti lääninhallituksille (vuoteen 2009). Nykyisessä lainsäädännössä erotetaan erikseen säädökset, jotka koskevat palvelujen järjestämisvelvollisuutta ja tuottamista, terveydenhuollon ammattihenkilöiden toimintaa sekä potilaan asemaa ja oikeuksia. 3

Jokaisen kunnan on huolehdittava siitä, että sen asukkaat saavat tarpeellisen erikoissairaanhoidon esh-lain mukaisesti. Maa on jaettu sairaanhoitopiireihin, ja kunkin kunnan on kuuluttava johonkin sairaanhoitopiirin kuntayhtymään. Kunnat voivat toteuttaa järjestämisvastuutaan myös siten, että ne hoitavat toiminnan itse tai hankkivat ostopalveluja muilta palveluntuottajilta. Sairaanhoitopiiri vastaa siitä, että hoidon tarpeen arviointi ja hoito järjestetään yhtenäisin lääketieteellisin perustein. Lakiuudistus selkiytti osin myös kunnan ja sairaanhoitopiirin välistä asemaa ja niiden tehtäviä. Kun potilas on lähetetty saamaan erikoissairaanhoitoa, vastuu potilaan hoidosta siirtyy erikoissairaanhoidon kuntayhtymälle. Kiireellisen sairaanhoidon tarpeessa olevalle on kuten aiemminkin annettava hänen sairaudentilansa edellyttämä hoito välittömästi. Erikoissairaanhoitolain muutoksen mukaan hoidon tarpeen arviointi on aloitettava viimeistään 3 viikon kuluessa lähetteen saapumisesta sairaalaan. Hoito on järjestettävä ja aloitettava hoidon edellyttämä kiireellisyys huomioon ottaen kohtuullisessa ajassa, viimeistään kuitenkin 6 kuukauden kuluessa siitä, kun hoidon tarve on arvioitu. Jos sairaanhoitopiirin kuntayhtymä ei voi itse antaa kiireellistä hoitoa tai hoitoa säädetyssä ajassa, on sen hankittava hoito joltakin muulta palvelun tuottajalta esim. toiselta sairaanhoitopiiriltä tai yksityiseltä palvelun tuottajalta. Mikäli sairaanhoitopiiri ei voi järjestää Suomessa edellä mainittua hoitoa, on sen potilaan pyynnöstä annettava ennakkolupa hakeutua sairaanhoitopiirin kustannuksella hoitoon Euroopan talousalueen jäsenvaltioon tai Sveitsiin. Terveydenhuoltojärjestelmä, nykyinen lainsäädäntö ja lainsäädännön uudistamisen yleisperustelut esitetään hallituksen esityksessä Eduskunnalle terveydenhuoltolaiksi (Terveydenhuoltolakityöryhmän muistio, loppuraportti 16.6.2008). (Kansallinen projekti terveydenhuollon tulevaisuuden turvaamiseksi, STM:n työryhmämuistio 2002:3) 2.3 Terveydenhuollon lainsäädäntö Terveydenhuollon lainsäädäntö Kansanterveyslaki ja -asetus Erikoissairaanhoitolaki ja asetus; erikoissairaanhoitoa koskeva lainsäädäntö uudistettiin kokonaisuudessaan vuonna 1989 (Terveydenhuoltolakityöryhmän muistio, loppuraportti 16.6.2008) Valtioneuvoston asetus hoitoonpääsyn toteuttamisesta ja alueellisesta yhteistyöstä; ns. hoitotakuusäännökset sekä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelma (1.3.2005) Valtioneuvoston asetuksen (1019/2004) mukaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän ja sen alueen kuntien on laadittava yhteistyössä terveydenhuollon palvelujen järjestämissuunnitelma. Kuntayhtymä vastaa suunnitelman laatimisesta valtuustokausittain. Suunnitelman toteutumista arvioidaan vuosittain yhteistyössä kuntien kanssa ja siihen tehdään tarvittaessa muutokset. Järjestämissuunnitelmassa tulee sopia ainakin alueellisesta yhteistyöstä ja palvelujen yhteensovittamisesta sairaanhoitopiirin alueella sijaitsevien sairaaloiden, terveyskeskusten ja tarvittaessa muiden terveydenhuollon toimintayksiköiden kesken. Tähän palvelujen toiminnalliseen kokonaisuuteen tulee tarvittaessa sovittaa myös sosiaalihuollon palvelut. Palvelujen yhteensovittamiseksi SHP:n ja kuntien tulee erityisesti arvioida alueen laboratorio- ja kuvantamispalvelujen, lääkinnällisen kuntoutuksen sekä päivystys- ja ensihoidon palvelujen toiminnallinen kokonaisuus. 4

Lisäksi suunnitelmassa tulee sopia alueen kuntien ja terveyskeskusten kanssa alueellisen tietohallinnon järjestämisestä ja ottaa mahdollisuuksien mukaan huomioon yksityisten palveluntuottajien ja sosiaalihuollon tietohallinnon yhteistyötarpeet. HUS:n järjestämissuunnitelman valmistelua ohjasivat kansallisen terveysprojektin suositukset sekä erikoissairaanhoitolakiin sisällytetyt säännökset kuntayhtymälle siirtyneestä potilaiden kiireettömän hoidon järjestämisvastuusta, samoin kuin kiireettömään hoitoon pääsyn enimmäisajoista. Lisäksi suunnitelmaan vaikuttivat jäsenkuntien terveydenhuollon kehittämistavoitteet ja HUS:n strategiaohjelma 2006 2015. HUS:n järjestämissuunnitelma 2006 2008 (valtuusto 8.6.2006) koostuu kuudesta erillisestä suunnitelmasta ja sairaanhoidon järjestämisen tarkastelusta kullakin viidellä sairaanhoitoalueella. Länsi-Uudenmaan, Lohjan, Hyvinkään ja Porvoon sairaanhoitoalueiden järjestämissuunnitelmat valmisteltiin samanaikaisesti terveydenhuoltoaluehankkeiden kanssa. Terveydenhuoltolakityöryhmän mietintö Sosiaali- ja terveysministeriön asettama terveydenhuoltolakityöryhmä jätti mietintönsä kesäkuussa 2008. Mietinnöstä pyydettiin lausunnot lokakuun 2008 loppuun mennessä. HUS:n hallitus antoi lausuntonsa kokouksessaan 13.10.2008. Terveydenhuoltolakiuudistuksen tavoitteena on madaltaa sosiaali- ja terveydenhuollon välisiä raja-aitoja ja siten varmistaa väestölle laadukkaat ja yhdenvertaiset palvelut asuinpaikasta riippumatta. Tavoitteena on, että kunnissa, yhteistoiminta-alueilla ja kuntayhtymissä sosiaalihuolto ja terveydenhuolto muodostavat entistä selkeämmin yhtenäisen kokonaisuuden, jolloin hallinnolliset rakenteet ja menettelyt palvelujen ja toimintatapojen organisoimisessa on mahdollista yhdenmukaistaa. Terveydenhuoltolakityöryhmän ehdotuksessa korostetaan potilaiden mahdollisuuksia valita hoitopaikkansa, ennaltaehkäisevän toiminnan ja perusterveydenhuollon vahvistamista sekä sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyötä ja yhteisiä rakenteita. Sosiaali- ja terveysministeriö on lausuntokierroksen jälkeen jatkanut sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntöuudistuksen valmistelua. 5

2.4 Kunta- ja palvelurakenne (PARAS) -hanke Kunta- ja palvelurakennepuitelain (voimaantulo helmikuussa 2007) 6 :n mukaan laajaa väestöpohjaa edellyttävien palvelujen turvaamiseksi maa jaetaan erikoissairaanhoitolaissa tarkoitettuihin kuntayhtymiin (pohjana nykyiset sairaanhoitopiirit). Kuntayhtymä vastaa kunnan osoittamassa laajuudessa erikoissairaanhoidosta ja kehitysvammaisten erityishuollosta. Lisäksi osa erityistason sairaanhoitoon kuuluvista toimenpiteistä ja hoidoista keskitetään valtionneuvoston asetuksella valtakunnallisesti nimetyille erityisvastuualueille. Kunnat jättivät elokuuhun 2007 mennessä valtioneuvostolle puitelain edellyttämät rakenteiden uudistamista ja palvelujen järjestämistä koskevat suunnitelmansa. Kaupunkiseudut valmistelivat lisäksi suunnitelmat seudullisen yhteistyön lisäämisestä. Selvityksissä ja suunnitelmissa esitetään, miten kunnat/kaupungit aikovat vuoden 2012 loppuun mennessä täyttää lain velvoitteet kunnan tai yhteistoiminta-alueen muodostamisesta sekä laajaa väestöpohjaa edellyttävistä palveluista (vähintään 20 000 asukkaan kunta tai yhteistoiminta-alue, kuntayhtymä/isäntäkuntamalli, erityisvastuualueet). Kuntajakolain muutokset ovat osa Paras-hanketta. Vuoden 2010 alusta tulee HUSpiirissä voimaan neljän kunnan kuntaliitos (väestömäärä yhteensä 15 700 asukasta); Loviisan kaupungin muodostavat Loviisa, Pernaja, Liljendal ja Ruotsinpyhtää, joka ei ole HUS:n jäsenkunta. Vuoden 2009 alusta Lohjan sairaanhoitoalueella Sammatti liitettiin Lohjan kaupunkiin ja Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueella Karjaa, Pohja ja Tammisaari muodostivat Raaseporin kaupungin. Puitelain mukaan kuntaliitoksia ja yhteistoiminta-alueita koskevien ratkaisujen jälkeen kuntien on suuntauduttava palvelurakenteiden, tuotantotapojen ja prosessien kehittämiseen palvelujen laadun ja saatavuuden varmistamiseksi sekä tuottavuuden parantamiseksi. Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle puitelain tavoitteiden toteutumisesta siirtyi syysistuntokaudelta 2009 myöhempään ajankohtaan. Puitelain voimassaoloaika päättyy vuoden 2012 lopussa, jolloin muutosten tulee viimeistään olla valmiita. Hankkeen arviointitutkimusohjelma toteutetaan vuosina 2007 2010 Kuntaliiton koordinoimana. 6

3 SELVITYKSIÄ JA RAPORTTEJA 3.1 Pääkaupunkiseudun ja Uudenmaan erikoissairaanhoidon toiminnan ja hallinnon uudistamistyöryhmän (PUERTO) ehdotukset HUS-kuntayhtymän perustaminen 1.1.2000 alkaen perustuu Pääkaupunkiseudun ja Uudenmaan erikoissairaanhoidon toiminnan ja hallinnon uudistamistyöryhmän (PUERTO) työhön ja sitä seuranneeseen hallituksen lakiesitykseen (HE 164/98). Puerto-työryhmän ehdotukset (31.8.1998) Erikoissairaanhoidolle asetettavat yleiset tavoitteet Uudenmaan alueen kunnallista erikoissairaanhoitoa toteutettaessa tulee toiminnan lähtökohtaisesti vastata alueen väestön tarpeita. Tästä lähtökohdasta toiminnalle voidaan asettaa seuraavat yleiset tavoitteet: palvelujen hyvä saatavuus hoitoonohjauksen selkeys väestölle ja kuntalaiselle kuntalaisen ja kunnan vaikutusmahdollisuus hoitojärjestelyihin toiminnan koordinoitu ja rationaalinen ohjaus toiminnoittain terveydenhuollon toimijoiden roolien selkeys kustannusten hallinta ja ennustettavuus tilojen, laitteiden ja investointien tehokas hyödyntäminen opetuksen ja tutkimuksen hyödyntäminen. Uudenmaan kunnallisen erikoissairaanhoidon toiminnallinen kehittäminen Uudenmaan alueen kunnallisen erikoissairaanhoidon ongelmien ja kehittämistarpeiden sekä edellä todettujen yleisten tavoitteiden perusteella työryhmä toteaa, että Uudenmaan alueen kunnallisessa erikoissairaanhoidossa on ylikapasiteettia ja toiminnallisia päällekkäisyyksiä. Näiden poistaminen on tarpeen, jotta väestö voisi saada parhaalla mahdollisella tavalla kaikkia tarpeellisia terveydenhuollon palveluja. Tällöin alueen erikoissairaanhoito olisi myös sekä toiminnallisesti että taloudellisesti tehokasta. Tämän saavuttamiseksi Uudenmaan kunnallista erikoissairaanhoitoa tulee uudistaa seuraavasti: 1. Erikoissairaanhoidon ylikapasiteetin purkaminen: Eri selvityksissä osoitettu erikoissairaanhoidon ylikapasiteetti, joka on ensisijassa Helsingissä ja HYKS:ssa, tulee purkaa. Kokonaiskapasiteetin vähentämisessä otetaan huomioon toiminnan kehittämisen ja väestömuutosten edellyttämät järjestelyt. Osa erikoissairaanhoidon kokonaiskapasiteetin vähentämisestä toteutetaan vahvistamalla terveyskeskusten toimintaa ja siirtämällä niihin voimavaroja erikoissairaanhoidosta. 2. Päivystyksen järkeistäminen: Erikoissairaanhoidon päivystystä tulee keskittää harvempiin pisteisiin pääkaupunkiseudun sairaaloissa. Lisäksi tulee selvittää mahdollisuudet Uudenmaan muiden alueiden päivystystoiminnan uudelleen järjestelyihin. Tällöin tulee ottaa huomioon mahdollisuudet yhteistyöhön ja työnjakoon terveyskeskusten kanssa. Selvityksen pohjalta toteutetaan tarpeelliset uudelleenjärjestelyt. Perusteltua on, että ainakin suurimmissa erikoissairaanhoidon päivystyspisteissä olisi terveyskeskuspäivystys, joka toimisi etupäivystyksenä ilman lähetettä tuleville potilaille. 7

3. Erikoisalojen työnjaon tarkistaminen: Erityisesti pääkaupunkiseudun sairaaloiden kesken on uudelleenarvioitava sairaaloiden tehtävät ja rooli suurten erikoisalojen toimintojen järjestämisessä siten, että toiminnat hoidetaan toiminnallisesti ja taloudellisesti tehokkaalla tavalla. Esimerkiksi päiväkirurgista toimintaa olisi perusteltua keskittää. Tällöin tulee ottaa huomioon päivystystoiminnan järjestelyistä aiheutuvat muutokset sairaaloiden väliseen työnjakoon. Keskittämisratkaisuja tehtäessä tulee kuitenkin turvata se, että potilaat saavat suurten lääketieteellisten erikoisalojen palvelut läheisyysperiaatteen mukaisesti lähellä asuinpaikkaansa. 4. Pienten erikoisalojen toiminnot järjestetään siten, että väestön yleisimmin tarvitsemat palvelut tuotetaan hajautetusti ja harvemmin käytettävät ja sellaiset palvelut, joissa on saatavissa suurtuotannon etuja muun muassa käytettävien kalliiden laitteiden vuoksi, keskitetään yhteen palveluntuotantoyksikköön. Sairaanhoidollisen toiminnan kehittäminen pohjautuu näyttöön perustuvien toimintamuotojen käyttöönottoon. 5. Sairaanhoidollisten ja muiden tukipalvelujen keskittäminen: Sairaanhoidollisia palveluita, kuten laboratorio- ja kuvantamistoiminta, sekä hallinnon ja huollon tukipalveluita keskitetään edellä mainittujen toiminnallisten muutosten edellyttämällä tavalla mahdollisimman kustannustehokkaan järjestelyn aikaansaamiseksi. 6. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteensovittaminen: Erikoissairaanhoitoa ja perusterveydenhuoltoa tulee yhteensovittaa siten, että painopiste asetetaan perusterveydenhuoltoon. Samalla erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välille on luotava toimiva yhteistoimintajärjestelmä. Yhteistoiminnan avulla on saatava aikaan alueellisia hoito-ohjelmia, joihin potilaskohtaiset hoitosuunnitelmat perustetaan. Hoito- ja palveluketjujen määrittelyn on lähdettävä potilaan näkökulmasta siten, että potilaan kokema palvelu on kitkatonta ja sujuvaa. 7. Tehtävien ja voimavarojen siirto erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon: Nyt sairaanhoitopiireissä ja HYKS:ssa tehdään myös sellaisia erikoissairaanhoidon perustason toimintoja tai perustutkimuksia, jotka olisi tarkoituksenmukaista siirtää perusterveydenhuoltoon terveyskeskusten hoidettavaksi. Siirrot toteutetaan siirtämällä erikoissairaanhoidosta asianomaisista tehtävistä vastaava henkilöstö ja muut tarvittavat voimavarat terveyskeskuksiin. Lisäksi edellä kohtien 2-5 perusteella tehtävien rationalisointien johdosta vapautuvia voimavaroja tulee siirtää perusterveydenhuoltoon terveyskeskusten toiminnan kehittämiseksi. Samassa yhteydessä selvitetään mahdollisuudet toteuttaa palvelujen järjestämisessä verkostomaista yhteistyötä kunnallisten ja yksityisten palvelujen tuottajien kesken. 8. Palvelujen saaminen omalla äidinkielellä: Potilaille tulee turvata sairaanhoito omalla äidinkielellään suomeksi tai ruotsiksi. Tämän toteuttamiseksi potilaiden tulee tarvittaessa voida käyttää hallinnollisten rajojen estämättä sellaista oman sairaanhoitoalueensa ulkopuolista sairaalaa, jossa potilas saa hoidon äidinkielellään. Lääkäreiden sekä muun terveydenhuoltohenkilöstön perusopetukseen sisältyvää samoin kuin työssä olevan terveydenhuoltohenkilöstön kieliopetusta tulee järjestää nykyistä enemmän. Erityisesti pääkaupunkiseudulla tulee vastaanottotoiminta organisoida esimerkiksi ruotsinkielisiä vastaanottoryhmiä muodostamalla siten, että turvataan potilaiden oikeus saada hoitoa äidinkielellään. 8

9. Erikoissairaanhoidon ohjaus: Erikoissairaanhoidon ohjausjärjestelmää tulee kehittää (1) parantamalla sopimusohjausta siten, että kuntien ohjausvoima lisääntyy, (2) tehostamalla sairaaloiden välistä ohjausta siten, että erikoissairaanhoidon kapasiteetti voidaan mitoittaa kuntien kanssa sovittujen palvelumäärien tasolle sekä (3) parantamalla sairaaloiden sisäistä johtamista siten, että kuntien kanssa tehdyt sopimukset pannaan täytäntöön organisaation kaikilla tasoilla. 10. Tietojärjestelmät ja tietosuoja: Erikoissairaanhoidon tietojärjestelmiä tulee yhtenäistää ja varmistaa niiden yhteensopivuus siten, että edellytykset potilaan hoitoprosessin ja organisaatioiden välisen hoitoketjun sujuvoittamiseen paranevat ja että tieto saadaan kulkemaan hoitoon osallistuville yksiköille ja henkilöstölle siten, että päällekkäisiltä ja toistuvilta tutkimuksilta voidaan välttyä ja hoitosuunnitelma toteuttaa kitkatta. Samalla on tarpeen järjestää potilastietojen saatavuus tarvittaessa säädösmuutoksin siten, että tietosuojasäännökset eivät muodostu potilaan edun mukaisten hoitojärjestelyjen esteeksi. 11. Lääketieteen opetus ja lääketieteellinen tutkimustoiminta: Lääketieteen opetuksen ja lääketieteellisen tutkimustoiminnan edellyttämät toimintamahdollisuudet turvataan toteutettavien hallinnollisten ja organisatoristen muutosten yhteydessä. Opetusta ja lääketieteellistä tutkimusta järjestettäessä hyödynnetään koko alueen sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköitä. 12. Kustannukset: Edellä todettujen toimenpiteiden toteuttaminen alentaa Uudenmaan alueen kunnallisen terveydenhuollon kustannuksia. Kustannusten aleneminen toteutuu vähitellen. Lopullisen kustannustason osalta voidaan arvioida, että mitkään seikat eivät viittaa siihen, että alueen ikä- ja sukupuolivakioitujen kustannusten tulisi olla olennaisesti korkeampia kuin koko maassa keskimäärin. Palvelujen tarvetta, käyttöä ja kustannuksia koskevia vertailuselvityksiä tulee laatia säännöllisesti Uudenmaan kuntien yhteistyönä. PUERTO-työryhmä katsoi, että em. toimenpiteet on konkretisoitava ja niiden toteuttaminen aloitettava mahdollisimman pian uuden kuntayhtymäorganisaation järjestäydyttyä. 3.2 Toiminta- ja kapasiteettilinjaukset HUS:n perustamisvaiheessa TOKA-työryhmän tehtävänä oli valmistella ottaen huomioon hallituksen lakiesityksen (HE 164/98) perustelut esitykset, jotka koskevat perustettavalle sairaanhoitopiirille siirrettävistä toiminnoista ja voimavaroista sekä perusterveydenhuoltoon siirrettävistä tehtävistä ja voimavaroista, sairaaloiden väliseksi työnjaoksi sekä niiden ja terveyskeskusten ja sosiaalitoimen välisen yhteistoiminnan periaatteiksi, niistä toimintayksiköistä, joita potilailla on oikeus asuinpaikasta riippumatta käyttää äidinkielellään suomeksi tai ruotsiksi, sekä muista toimintaa ja hoidollisia tukitoimintoja koskevista uudelleenjärjestelyistä mukaan lukien lääkärikoulutus ja lääketieteellinen tutkimus. Työryhmä käsitteli toimintalinjauksia ensisijaisesti lääketieteellisestä ja hoidollisesta näkökulmasta. Työryhmä esitti kliinisten erikoisalojen toimintalinjauksia perusteluineen. 9

TOKA-työryhmän ehdotukset Kuntien terveydenhuollon tarvepohjaiset suunnitelmat Suunnittelujärjestelmä muuttuu kuntien perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteiseksi terveyssuunnitteluksi. Sairaanhoitopiirin jäsenkuntien, perusterveydenhuollon sekä HUS-piirin edustajat valmistelevat yhdessä alueittain kuntakohtaiset vuosittain tarkistettavat suunnitelmat väestön hoidon tarpeesta, palvelujen käytöstä ja sopivat niistä sairaanhoitopiirin toimintayksiköistä, jotka tuottavat kullekin kunnalle tai alueelle sen tarvitsemat palvelut. Alueellisten suunnitelmien valmistelussa käytetään hyväksi kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon edustajien sekä erikoisalakohtaisten, ammatillista osaamista edustavien neuvottelukuntien työpanosta. Suunnitelmissa yhdistetään ajankohtaisin teoreettinen tieto ja käytännön asiantuntemus. Perusterveydenhuollon ensisijainen hoitovastuu Jäsenkunnat ovat vastuussa terveydenhuoltopalvelujen järjestämisestä asukkailleen ja väestön erikoissairaanhoitoon hakeutuminen käynnistyy terveyskeskuksista, hätätapauksia lukuun ottamatta. Perusterveydenhuollon palvelut ovat kuntalaisten ensisijaisia palveluja. Erikoissairaanhoitoon vaaditaan lähete. Perusterveydenhuollon hoitovastuuta tuetaan terveyskeskusten henkilökunnan valmiuksia lisäävällä ja kehittävällä koulutuksella, voimavarakohdennuksilla ja tietojärjestelmäratkaisuilla sekä palvelu- ja hoitoketjuja rakentamalla. Tämän perusterveydenhuoltoon panostamisen tarkoituksena on siirtää erikoissairaanhoidosta erityisesti pitkäaikaisia ja toistuvia hoitojaksoja ja avohoitoa perusterveydenhuoltoon. Tällä ratkaisulla voidaan vaikuttaa kuntien terveydenhuoltokustannuksiin. HUS-piiri vastaa sovittujen palvelujen tuottamisesta jokaiselle jäsenkunnalle vuotuisen suunnitelman mukaisesti ja huolehtii jatkuvasti myös palvelujen kustannus-, laatu- ja tuottavuuskehityksestä. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon rajanvedon vaihtelu Erikoissairaanhoitoa koskevat suunnitelmat perustuvat kuntien näkemyksiin sairaanhoitopiiriltä hankittavien palvelujen määrästä, laadusta ja kokonaiskustannuksista. Suunnitelmat pohjautuvat kunnittaisiin, paikallisten olosuhteiden mukaisiin erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon työnjakoihin sekä kuntien toisistaan huomattavastikin poikkeaviin väestömääriin ja rakenteisiin. Suunnitelmissa kiinnitetään huomiota kuntien valmiuksiin antaa väestölleen terveydenhuoltoa tukevia kotihoidon, oppilashuollon, vanhustenhuollon ja päihdehuollon palveluja sekä asumispalveluja. Helsingin kaupungin terveydenhuoltopalvelujen järjestämisratkaisut poikkeavat muiden Uudenmaan kuntien tilanteesta. Helsingin terveyskeskuksissa on jo useita vuosia ollut runsaasti omia erikoissairaanhoidon palveluja, esim. 600 pääosin sisätauteihin painottunutta sairaansijaa sekä 275 psykiatrista sairaansijaa ja seitsemän mielenterveysyksikköä. Helsinki tuottaa jatkossakin näitä palveluja omana toimintanaan. 10

Yliopistollisen sairaanhoitopiirin luomat mahdollisuudet ja osaamiskeskusten muodostaminen Uudellamaalla toimii ensimmäistä kertaa yliopistollinen sairaala osana sairaanhoitopiiriä. HUS-piirissä hyödynnetään uudenlaista verkostoituneena toimivaa yliopistoa sekä alueen sairaaloihin hajautettua perus- ja erikoislääkäriopetusta. Toimintamallin avulla yhtenäistetään ja kehitetään ammatillista osaamista koko sairaanhoitopiirissä. Hoito-ohjelmilla yhdenmukaistetaan ja parannetaan laadullisesti sairaanhoitopiirin eri toimintayksiköissä annettavaa hoitoa. Palvelu- ja hoitoketjuja sujuvoitetaan potilaiden hoidon parantamiseksi ja kustannusten alentamiseksi. Hoitokäytännöt pohjautuvat näyttöön perustuvaan tietoon (evidence based medicine -periaate). Sairaaloihin muodostetaan osaamiskeskuksia, joiden toiminnassa yhdistetään erikoisalarajat ylittävä tietotaito ja joilla on päävastuu oman alansa tutkimus- ja kehittämistoiminnasta. Osaamista keskittämällä voidaan purkaa toimintojen päällekkäisyyksiä, yhtenä esimerkkinä reumasairauksien hoito. Yhteispäivystykseen siirtyminen ja toimivan konsultaatiojärjestelmän luominen Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteispäivystys järjestetään sisätautien ja kirurgian erikoisaloilla traumatologiaa lukuun ottamatta. Päivystävien yleislääkärien järjestäminen sairaaloihin määräytyy päivystävän yksikön sijaintikunnan mukaan. Yhteispäivystyksen tavoitteena on välttää tarpeetonta erikoissairaanhoitopalvelujen käyttöä tilanteissa, joissa hoidontarve on terveyskeskustasoa. Sairaanhoitopiirin tehtävänä on antaa sairaanhoitopiirin sisäiset joko toimintayksiköiden tai sairaanhoitoalueiden väliset konsultaatiot sekä tuottaa perusterveydenhuollon tarvitsemat konsultaatiopalvelut. Perusterveydenhuoltopalveluja painottava yhteispäivystysjärjestelmä ja erikoissairaanhoidon vastuulla oleva konsultaatiotoiminta alentavat kuntien terveydenhuollon kustannuksia. Omakielisten palvelujen tuottaminen Sairaanhoitopiirin ja sen jäsenkuntien tehtävänä on huolehtia siitä, että potilaat saavat erikoissairaanhoidon palvelut omalla äidinkielellään, suomeksi tai ruotsiksi. Sairaaloissa on omakielisiä hoitoympäristöjä, joita käytetään myös käytännön opetusympäristöinä lääkäreiden perus- ja erikoiskoulutuksessa ja muun hoitohenkilökunnan koulutuksessa. Potilaan kieleen perustuvaa hoitopaikan valintaa ei vaikeuteta sairaanhoitoaluejaolla vaan sairaanhoitopiiri ja jäsenkunnat sopivat kotipaikkakunnasta riippumattomista omakielisten palvelujen käyttömahdollisuuksista. Henkilökuntaa hankittaessa kiinnitetään huomiota kielitaitoon. Keskeisillä erikoisaloilla kuten sisätautien, kirurgian, psykiatrian, lasten- ja nuorisopsykiatrian, lastentautien, neurologian, geriatrian ja synnytysopin aloilla tulee olla kaksikieliset hoitoyksiköt. Selvitys pääkaupunkiseudun ruotsinkielisen opetusterveyskeskustoiminnan kokeilemisesta, sen järjestämis- ja kustannusvastuista, valmistellaan kesään 2000 mennessä. Ehdotus ruotsinkielisestä opetusterveyskeskuskokeilusta on raportin liitteenä 4. HUS:n toiminnan aikana on valmisteltu vuosittaisten talousarvioiden ja taloussuunnitelmien laadintaan liittyvien ja niihin sisällytettyjen suunnitelmien ja toiminnallisten muutosten lisäksi lukuisia sekä hallinnollisia että erikoisalojen toimintoja ja palveluja koskevia selvityksiä ja suunnitelmia. 11

3.3 Hallinnollisia ja kliinisiä toimintoja koskevia selvityksiä ja suunnitelmia Keskeisiä sekä hallinnollisen että toiminnallisen näkökulman sisältäneitä selvityksiä ovat vuosina 2005 2007 kullakin sairaanhoitoalueella HYKS-sairaanhoitoaluetta lukuun ottamatta valmistellut sosiaali- ja terveysaluehankkeet: Lohjan sairaanhoitoalue: Hiiden alueen hanke, esiselvitys 7.10.2004 ja loppuraportti I-vaihe 12.1.2006 ja II vaihe 2006/2007 Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalue: Ehdotus Länsi-Uudenmaan kuntien peruslinjauksiksi terveydenhuoltopalveluiden järjestämisessä 25.10.2005 ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseksi 22.1.2007 Hyvinkään sairaanhoitoalue: Keski-Uudenmaan kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminnan kehittämishanke, esiselvitys 7.10.2005, Keski-Uudenmaan sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminnan kehittäminen (Stehu) ja loppuraportti 2007 Sopimus Kuuma-kuntien yhteistoiminnasta sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämiseksi, 16.1.2007 Porvoon sairaanhoitoalue: Ister -esiselvitys ja hankesuunnitelma 11.8.2005 Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminnan järjestäminen Itä-Uudellamaalla, 2005 2007 HIITA - Hallintomallityöryhmä, 22.1.2007 HYKS-sairaanhoitoalueen perustaminen 1.1.2006; suunnitelmat ja selvitykset vuosina 2005-2006 Puitelain 6 :n mukaisen laajaa väestöpohjaa edellyttäviä palveluja järjestävä kuntayhtymä, erikoissairaanhoidon ja kehitysvammahuollon palvelujen järjestäminen HUS-alueella, 29.5.2007 (18.6.2007) HUS:n ja Pirkanmaan sairaanhoitopiirin hanke laboratorio-organisaatioiden yhteistoiminnan lisäämiseksi ja toiminnan yhdistämiseksi, selvitys 2.3.2009 Toiminnallisia selvityksiä ovat mm. Psykiatrisen terveydenhuollon järjestämistä koskevat suunnitelmat; lukuisia suunnitelmia, joista viimeisin selvitysmies Juhani Aerin selvitys, 10.1.2009 Helsingin ja Uudenmaan kuntoutuksen järjestämissuunnitelma, 7.5.2007 Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin apuvälinepalveluiden nykytila, ongelmat ja ehdotuksia ongelmien ratkaisemiseksi, 31.01.2008 Silmätautien toiminnan järjestäminen, 16.10.2008 Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin somaattisen päivystyksen kokonaissuunnitelma 2009-2012, 8.1.2009 Tekonivelkirurgian järjestäminen, 2009 Synnytystoiminnan järjestäminen, Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen synnytystoiminnan järjestäminen, 2009 Selvitys Lohjan ja Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueiden yhdistymismahdollisuuksista, 22.11.2009 Päivystystoiminnan järjestelyt Liikelaitos-suunnitelmat Tukipalveluiden jatkosuunnittelu (hallitus 8.10.2007) Liikelaitosten perustamissuunnitelmat ja liiketoimintasuunnitelmat 2007 12

4 HUS:N TOIMINTAYMPÄRISTÖ 4.1 Väestötiedot Sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelujen tarpeeseen ja käyttöön sekä palvelurakenteen muutostarpeeseen vaikuttavia keskeisiä tekijöitä ovat jäsenkuntien väestömäärän kasvu ja väestön ikääntyminen. Palvelujen käytön lisääntyminen johtaa suurelta osin palvelujen järjestämisestä aiheutuvien kustannusten kasvuun. Jäsenkuntien väestömäärä 1.1.2009 oli 1 494 576 asukasta (28,1 % koko maan väestöstä, 1 476 751/1.1.2008). Jäsenkuntien väestömäärän kasvu HUS:n ensimmäiseen toimintavuoteen verrattuna on 8,7 % (kasvu 119 840 asukasta). Tilastokeskuksen väestöennuste vuodelle 2010 on 1 529 049 (lisäystä 1.1.2008 verrattuna 34 470 asukasta). Väestömäärän kasvu oli noin 17 825 asukasta vuodesta 2008 vuoteen 2009. Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupunkien osuus (yhteensä 1 013 594 asukasta) jäsenkuntien väestömäärästä oli 68 %. Asukasluvultaan pienimpiä jäsenkuntia 1.1.2009 olivat Liljendal (1 469 asukasta), Karjalohja (1 481 asukasta) ja Lapinjärvi (2 934 asukasta). Jäsenkuntien väestöstä oli 1.1.2009 yli 75-vuotiaiden osuus oli 5,7 %, kun osuus koko maassa oli 7,9 %. Ennusteen mukaan ikäryhmän osuus vuonna 2012 on 6,2 %. Alle 4- vuotiaiden lasten osuus pienenee; ikäryhmän osuus oli vuoden 2007 lopussa 17,4 % ja vuonna 2012 sen arvioidaan olevan 16,8 %. Synnytysikäisiä naisia (15-44-vuotiaat) oli jäsenkunnissa 368 201, osuus HUS-piirin väestöstä on 25 % (312 033/1.1.12008) ja koko maassa 1 171 197 (osuus 22 % koko maan väestömäärästä). HUS:n jäsenkuntien asukkaista oli ruotsinkielisiä 9 %. Väestöennusteen mukaan muutos vuodesta 2009 vuoteen 2010 on 18 573 asukasta (1,2 %). Eniten lisääntyy 65-74-vuotiaiden määrä (7,2 %). Prosentuaalisesti suurinta asukasluvun kasvu on Porvoon sairaanhoitoalueella (4,2 %). HYKSsairaanhoitoalueella asukkaiden määrä lisääntyy 11 311 asukkaalla (1,0 %). Yli 65-vuotiaat, joiden osuus jäsenkuntien väestöstä on noin 13 %, käyttävät HUS:n palveluista laskutuksen perusteella noin 30 %. Yli 75-vuotiaiden osuus väestöstä on noin 6 % ja he käyttävät palveluista noin 15 %. 13

HUS:n ennustettu väestömäärä 2010 2020 2010enn 2011enn 2012enn 2013enn 2014enn 2015enn 2020enn 0-14 258 666 260 257 262 182 264 918 267 409 270 116 282 669 15-44 639 101 641 221 642 928 644 380 647 706 650 996 666 661 45-64 417 296 416 998 416 766 416 269 414 976 414 333 415 267 65-74 123 431 133 042 141 948 149 769 156 244 162 784 176 365 75+ 90 555 93 035 96 031 99 640 103 577 106 430 133 760 1 800 000 1 600 000 1 400 000 1 200 000 1 000 000 800 000 600 000 75+ 65-74 45-64 15-44 0-14 400 000 200 000 0 2010enn 2011enn 2012enn 2013enn 2014enn 2015enn 2020enn Väestömäärän kehitys, ikäjakauma ja ennuste liitteinä 4.2 Toimintaympäristötekijöitä Sairaanhoitopiireittäisiä vertailuja, Kuntaliitto/Heikki Punnonen myyntituotot ja toimintakulut vuosina 2004-2008 euroa/asukas delflatoituna vuosina 2000 2008 vuoden 2008 toimintakulut - vuoden 2007 toimintakulut HUS:n kustannusten vertailu muiden sairaanhoitopiirien kustannuksiin osoittaa, että HUS on onnistunut kustannusten hallinnassa muita sairaanhoitopiirejä paremmin, sillä HUS:n kustannusten muutokset ovat vuosina 2004 2008 olleet pienempiä kuin muissa sairaanhoitopiireissä keskimäärin. Taulukko 4. Jäsenkunnilta saatujen myyntitulojen ja toimintakulujen muutokset (%) verrattuna talousarvioon (ta) ja edellisen vuoden tilinpäätökseen (tp) MYYNTITULOT JASENKUNNILTA TOIMINTAKULUT koko maa HUS koko maa HUS ta tp ta tp ta tp ta tp 2004 4,0 7,3 3,5 6,3 3,5 6,6 1,6 4,8 2005 2,8 7,2 1,3 7,1 3,3 7,8 0,9 7,1 2006 3,4 4,7 2,6 3,3 3,9 5,7 2,6 4,6 2007 3,6 4,9 2,2 3,9 3,6 4,9 2,9 4,6 2008*) 4,0 8,8 3,1 6,8 3,9 7,7 2,8 6,5 *) Päijät-Hämeen shp:n (uuden sosiaali- ja terveyskuntayht. erikoissairaanhoidon) tiedot puuttuivat 14

Euroa/asukas tarkastelun mukaan HUS:n asukaskohtaisten kustannusten kehitys on vuodesta 2007 alkaen ollut pienempää kuin muissa sairaanhoitopiireissä keskimäärin. 850 830 810 790 770 766 801 784 800 771 818 768 805 796 806 799 836 803 750 730 710 733 720 740 690 670 650 653 677 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 HUS sininen, muut sairaanhoitopiirit punainen Yliopistollisten sairaanhoitopiirien vuoden 2008 toimintakulujen vertailu alkuperäisiin talousarvioihin ja vuoden 2007 tilinpäätöslukuihin 08TOT 08TA Muutos 07TP Muutos yoshp 1.1.2008 M % M % H:gin ja Uudenmaan 1 405,9 1 367,9 38,0 2,8 1 320,5 85,3 6,5 Pirkanmaan 518,4 491,2 27,1 5,5 475,9 42,4 8,9 Pohjois-Pohjanmaan 401,9 387,6 14,3 3,7 364,1 37,8 10,4 Pohjois-Savon 287,0 274,0 13,0 4,8 266,4 20,6 7,7 Varsinais-Suomen 489,8 472,5 17,2 3,6 453,8 35,9 7,9 Yhteensä 4 934,9 4 744,9 190,0 4,0 4 579,8 355,1 7,8 5 HUS-ERITYISVASTUUALUE JA ORGANISAATIO 5.1 Erityistason erikoissairaanhoito ja valtakunnallisesti keskitettävä erityistason sairaanhoito Maa on jaettu neljään yliopistollisen sairaanhoitopiirin vastuulla olevaan erityisvastuualueeseen (ERVA-alueet), joilla on vaativan erikoissairaanhoidon erityistason tehtäviä, ja joille sosiaali- ja terveysministeriö on määritellyt valtakunnalliset erityistehtävät (sosiaali- ja terveysministeriön asetus 767/2006). Alueellisesti keskitettävällä erityistason sairaanhoidolla tarkoitetaan erityisvastuualueella yliopistolliseen sairaalaan tai muuhun vastaavan tasoiseen sairaalaan keskitettävää erikoissairaanhoitoa. Valtakunnallisesti keskitettävällä erityistason sairaanhoidolla tarkoitetaan harvempaan kuin viiteen yliopistosairaalaan tai vastaavaan terveydenhuollon toimintayksikköön keskitettävää hoitoa. 15

Erityistason sairaanhoitoon kuuluvat tutkimukset, toimenpiteet ja hoidot keskitetään joko alueellisesti viiteen yliopistolliseen sairaalaan tai vastaavaan terveydenhuollon toimintayksikköön taikka valtakunnallisesti harvempaan kuin viiteen yliopistolliseen sairaalaan tai vastaavaan terveydenhuollon toimintayksikköön. Valtakunnallisesti keskitettävään erityistason sairaanhoitoon kuuluvat toiminnot, jotka ovat harvinaisia ja vaativat korkeatasoista lääketieteellistä osaamista tai välineistöä. Jos muut kuin yliopistolliset sairaalat toteuttavat erityistason sairaanhoitoa joko omana toimintanaan tai ostopalveluna, niiden on erityisesti varmistuttava siitä, että palvelu vastaa yliopistollisen sairaalan erityisosaamisen laatutasoa. Kullakin viidellä yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueella sovitaan sairaaloiden ja sairaanhoitopiirien kesken ne tutkimukset, toimenpiteet ja hoidot, jotka niissä on sairauksien harvinaisuuden, hoidon vaativuuden tai sen järjestämisen asettamien erityisten vaatimusten perusteella tarkoituksenmukaista keskittää alueellisesti. Erityisvastuualueen sairaanhoitopiirit laativat alueellisesti keskitettävistä tutkimuksista, toimenpiteistä ja hoidoista yhteisen erikoisalakohtaisen luettelon sekä ylläpitävät ja päivittävät sitä. HUS:n erityisvastuualueeseen kuuluvat Helsinki ja Uusimaa (1 494 576 asukasta 1.1.2009) Etelä-Karjala (127 640 asukasta 1.1.2009) Kymenlaakso (178 561 asukasta 1.1.2009) Helsingin seudun yliopistollinen keskussairaalan erityistehtävät aivoverisuonten ohitusleikkaukset, allogeeniset luuytimen kantasolusiirrot, epikeratofakialeikkaukset, epilepsian invasiivinen diagnostiikka ja kirurginen hoito, erittäin vaikeiden palovammojen primaarihoito, huuli- ja suulakihalkiopotilaiden kokonaishoidon suunnittelu sekä leikkaushoito, imeväisten avosydänkirurgia ja muu vaativa lasten sydänkirurgia, kraniofakiaalisen epämuodostuman primaari leikkaushoito, lasten sappitieatresian hoito, lasten glaukooman leikkaushoito, luudysplasioiden (diastrofinen kasvuhäiriö, akondroplasia) vaativa leikkaushoito, luusyövän primaarinen hoito, munuaisen-, haiman-, maksan- sydämen- ja keuhkonsiirrot, oikeuspsykiatriset erityistutkimukset, mukaan lukien mielentilatutkimukset, retinoblastooman hoito, silmän malignin melanooman muu hoito kuin silmän poisto, skolioosin leikkaushoito, transseksuaalisten henkilöiden psykiatriset ja endokrinologiset tutkimukset ja hoidon aloitus sekä sukuelinkirurgia lukuun ottamatta kohdun ja munasarjojen poistoa, vaativa invasiivinen sikiötutkimus ja -hoito, vasta-ainepositiivisten (F-VIII) hemofiliapotilaiden leikkaushoito (STM:n asetus erityistason sairaanhoidon järjestämisestä ja keskittämisestä 767/2006 ja Terveydenhuoltolakityöryhmän muistio, loppuraportti 16.6.2008) 16

5.2 HUS:n sisäinen organisaatio HUS:n 1.1.2009 voimaantulleen hallintosäännön mukaan kuntayhtymän sairaanhoitoalueita ovat HYKS-sairaanhoitoalue, Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalue, Lohjan sairaanhoitoalue, Hyvinkään sairaanhoitoalue sekä Porvoon sairaanhoitoalue. Sairaanhoitoalueiden tulosyksiköitä ovat Medisiininen tulosyksikkö, Operatiivinen tulosyksikkö, Naistentautien ja lastentautien tulosyksikkö sekä Psykiatrian tulosyksikkö. Tulosyksikkörakenne on yhtenevä kaikilla sairaanhoitoalueilla. Tulosalueita ovat konsernihallinto ja HUS-Tilakeskus. Kuntayhtymän liiketoimintayksiköitä vuoden 2004 alusta toimintansa aloittaneet HUS-Röntgen, HUSLAB ja Ravioli vuoden 2008 alussa perustetut HUS-Apteekki, HUS-Desiko ja HUS-Logistiikka ja vuoden 2009 alusta käynnistyneet HUS-Tietotekniikka, HUS-Lääkintätekniikka ja HUS-Servis. Kuntayhtymän tytäryhtiöt HUS-Kiinteistöt Oy Uudenmaan sairaalapesula Oy 10 asunto- ja kiinteistöyhtiötä Uusi 1.1.2010 voimaan tullut hallintosääntö hyväksyttiin valtuustossa 15.12.2009. Hallintosäännön muutos koski pääosin HUS-ohjausjärjestelmää. 17

6 SAIRAANHOITOALUEIDEN TOIMINTA JA PALVELUT HYKS-sairaanhoitoalueen valmistelema katsaus toiminnallisiin ja organisatorisiin Virhe. Hakusanoja ei löytynyt.muutoksiin vuosina 2001 2010, liite sairaanhoitoalueiden ja HYKS-tulosyksiköiden johtajien valmistelemat aineistot, liite 6.1 HYKS-sairaanhoitoalue HYKS-sairaanhoitoalueen jäsenkunnat ovat Espoo, Helsinki, Kauniainen, Kerava, Kirkkonummi ja Vantaa. Tämän lisäksi HYKS hoitaa HUS:n muiden jäsenkuntien ne potilaat, joita ei voida hoitaa sairaanhoitoalueen omassa sairaalassa sekä muut sairaanhoitopiirin lähettämät erityisen vaativat potilaat ja valtakunnallisesti keskitetysti sovitut erityistason potilaat. Kuudessa jäsenkunnassa asuu 1 091 666 asukasta ja heitä hoidetaan 13 eri sairaalakiinteistössä: Psykiatriakeskus, Iho- ja allergiasairaala, Jorvin sairaala, Kirurginen sairaala, Kätilöopiston sairaala, Lastenklinikka, Lastenlinna, Meilahden sairaala, Naistenklinikka, Peijaksen sairaala, Silmä-korvasairaala, Syöpätautien klinikka, Töölön sairaala, lisäksi toimintaa on Auroran ja Herttoniemen sairaaloissa Talousarvion toimintatuottojen loppusumma vuodelle 2009 on 1 104 952 tuhatta euroa ja toimintakulujen loppusumma 1 091 677 tuhatta euroa. Henkilöstön lukumäärä vuoden 2008 lopussa oli 11 744 henkeä. HYKS sairaanhoitoalueella on hoidettu vuoden 2008 aikana 345 912 eri potilasta. HYKS-sairaanhoitoalueen pääerikoisalat ovat: sisätaudit, anestesiologia ja tehohoito, kirurgia, neurokirurgia, naistentaudit ja synnytykset, lastentaudit, lastenkirurgia, lastenneurologia, silmätaudit, korva-, nenä- ja kurkkutaudit, hammas-, suu- ja leukasairaudet, iho- ja sukupuolitaudit, syöpätaudit ja sädehoito, psykiatria, neurologia, keuhkosairaudet, perinnöllisyyslääketiede, fysiatria sekä hengityshalvaushoito. Nämä pääerikoisalat jakautuvat vielä lukuisiin suppeisiin erikoisaloihin. Aikuisille on päivystystoimintaa Meilahden sairaalassa, Jorvissa ja Peijaksessa. Naistenklinikalla, Silmä- ja korvasairaalassa ja Töölön sairaalassa. Lastenpäivystystä on Jorvissa ja Lastenklinikalla. Psykiatrista päivystystä on Jorvissa ja Peijaksessa. Osa päivystyksistä toimii yhteispäivystyspisteinä perusterveydenhuollon kanssa. Asia Lukumäärä Aikamääre asukasluku 1 091 666 01.01.2009 jäsenkunnat 6 sairaalat 13 toimintatuottojen loppusumma 1 104 952 euroa Talousarvio 2009 toimintakulujen loppusumma 1 091 677 euroa Talousarvio 2009 henkilöstön lukumäärä 11 744 31.12.2008 potilaiden lukumäärä/vuosi 345 912 vuonna 2008 erikoisalat 19 pääerikoisalaa päivystyksen järjestäminen kts. tekstissä 18

6.2 Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalue Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalue on pienin Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin sairaanhoitoalueista. Sairaanhoitoalueen jäsenkunnat: Hanko, Raasepori ja Inkoo. Asukasluku: Yhteensä 44 066 (60,0 % ruotsinkielisiä) Raasepori 28 834 (66,2 % ruotsinkielisiä) Hanko 9 657 (43,7 % ruotsinkielisiä) Inkoo 5 575 (55,0 % ruotsinkielisiä) Sairaalat: Länsi-Uudenmaan sairaala (somaattinen) ja Tammiharjun sairaala (psykiatrinen). Talousarvio 2009: Toimintatuotot 47 471 - tulot jäsenkunnilta 41 432 Toimintakulut 47 115 - henkilöstökulut 27 088 - palvelujen ostot 12 258 - tarvikkeet 4 081 - muut kulut (vuokra Tilakeskus) 3 688 Suoritteet lkm yhteensä 101 400 - hoitopäivät 37 700 - Nord DRG tuotteet 12 287 - pkl-käynnit 49 000 Keskihinta yhteensä 426 Henkilöstön lukumäärä 2009 (vakanssit): Yhteensä 488,0 Lääkärit 51,5 Hoitohenkilökuntaa 345 Erityistyöntekijät 22,5 Muu henkilökunta 69 (HUS liikelaitokset mukaan lukien noin 700) Tunnuslukuja 2008: Avohoitokäyntejä 48 438 Nord DRG tuotteita 14 700 Hoitopäiviä 38 407 Leikkauksia 2 321 Leikkauksia päivystyksenä 441 Synnytyksiä 652 Palveluja käyttäneitä hlöitä 15 474 Päivystyksen järjestäminen: Etupäivystys on jakamaton ja lukitellaan tällä hetkellä etupäivystykseksi. Kirurgian, anestesiologin, naistentautien ja synnytysten sekä lastentautien takapäivystäjän on saavuttava paikalle 30 min. kuluessa. Sisätautien takapäivystäjän 60 minuutin kuluessa. Päivystysvuoro alkaa klo 15.00 ja päättyy seruaavana aamuna klo 8.00. Viikonloppuisin päivystäjä vaihtuu klo 9.00. 19

Erikoisalat: Medisiininen tulosyksikkö Sisätautiosasto Keuhkosairaudet ja keuhkopoliklinikka Dialyysiosasto Valvontayksikkö Päivystyspoliklinikka Sisätautien poliklinikka (yleislääketiede, reuma, diabetes) Neurologian poliklinikka Ihotautien poliklinikka Erityislääkepoliklinikka ja kotisairaala Operatiivinen tulosyksikkö Kirurgian ja naistentautien osasto Päiväkirurgian osasto Leikkaus- ja anestesiaosasto Kirurgian poliklinikka (yleiskirurgia, gastroenterologia, ortopedia, urologia, verisuonikirurgia, plastiikkakirurgia, struumakonsultaatio) Korva-, nenä- ja kurkkutautien poliklinikka Naisten- ja lastenlautien tulosyksikkö Synnytysosasto Äitiyspoliklinikka Gynekologian poliklinikka Lasten- ja nuorten sekä Korva-, nenä- ja kurkkutautien osasto Lastenpsykiatria Psykiatrian tulosyksikkö Nuortenpsykiatria Akuuttipsykiatria Kuntoutus ja pitkäaikaishoito Geropsykiatria Psykiatrian poliklinikka Toiminnallinen kuntoutus 6.3 Lohjan sairaanhoitoalue Jäsenkunnat: Karjalohja, Karkkila, Lohja, Nummi-Pusula, Siuntio, Vihti (Sammatin kunta on liitetty osaksi Lohjan kaupunkia 1.1.2009) Asukasluku: 86 705 (31.12.2008), ennuste vuodelle 2009 on 89 652 Sairaalat: Alueella toimii kaksi sairaala; Lohjan sairaala (somatiikka) ja sen osana toimiva Paloniemen sairaala (psykiatria) Talousarvion loppusumma vuonna 2008 Lohjan sairaanhoitoalue Kum. toteuma (1 000 euroa) Toimintatuotot 58 191 Toimintakulut 54 098 Poistot ja arvonalentumiset 4 062 Tilikauden tulos 35 20

Henkilöstön määrä 31.10.2009 Henkilöiden lkm Henkilöstöryhmät yht. 627 Hoitohenkilökunta yht. 451 Lääkärit yht. 80 Muu henkilökunta yht. 75 Erityistyöntekijät 21 Hoidettujen potilaiden lukumäärä/vuosi: 24 779 (31.12.2008) Erikoisalat: Sisätaudit (43), Kirurgia (59), Naistentaudit (10), Synnytykset (16), Silmäsairaudet (2), Korva-, nenä- ja kurkkutaudit (2), Keuhkosairaudet (8), Neurologia (12), Psykiatria (64), yhteensä 216 sairaansijaa Päivystys: Sairaalassa toimii somaattisen esh:n ympärivuotinen päivystys 6.4 Hyvinkään sairaanhoitoalue Jäsenkunnat: Hyvinkää, Järvenpää, Mäntsälä, Nurmijärvi ja Tuusula Asukasluku: 178 163 Sairaalat: Hyvinkään sairaala, Kellokosken sairaala Talousarvion 2009 loppusumma: Talousarvion 2009 toimintakulut 123 085 000 (ilman mielentilatutkimusten siirtoa Hyksistä) Henkilöstön lukumäärä: Työntekijöitä sh-alueella 1.10.2009 oli 2 035 Potilaiden lukumäärä/palveluja saaneet henkilöt 1 12/2008 51 007 1 8/2009 44 396 Erikoisalat: Sisätaudit, syöpätaudit, keuhkosairaudet, hengityshalvaushoito, neurologia, nefrologia, yleislääketiede, fysiatria, kirurgia, korva-, nenä- ja kurkkutaudit, synnytykset, naistentaudit, lastentaudit, lastenkirurgia, lastenneurologia, lastenpsykiatria, akuuttipsykiatria, oikeuspsykiatria, kuntoutuspsykiatria, psykogeriatria, nuorisopsykiatria Päivystyksen järjestäminen: erikoissairaanhoidon päivystys 24 h sairaalapäivystäjät; operatiivinen, konservatiivinen, anestesia, naistentaudit ja lastentaudit (ma-pe) perusterveydenhuollon yleislääketieteiden päivystys 24 h Hyvinkään perusterveydenhuolto 24 h, muut alueen kunnat klo 22 08 sh-vastaanotto ma pe virka-aikaan päivystysosasto, seuranta ad 2 vrk Tehostettu valvonta: 8 potilaspaikkaa Kliininen laboratorio, radiologia, leikkaussalipäivystys 24-h Takapäivystys 24-h - anestesia, sisätaudit, naistentaudit, kirurgia, lastentaudit Tiedot 31.12.2008/Taskutieto-julkaisu 21

6.5 Porvoon sairaanhoitoalue Sairaanhoitoalueen jäsenkunnat ja asukasluvut: Askola 4 761 Lapinjärvi 2 934 Liljendal 1 469 Loviisa 7 381 Pernaja 3 944 Pornainen 4 975 Porvoo 48 227 Sipoo 17 840 Yhteensä 91 531 Porvoon sairaanhoitoalueella toimii Porvoon sairaala. Psykiatrian tulosyksiköllä on lisäksi toimipisteet (poliklinikkatoimintaa) Sipoossa ja Loviisassa. Tunnuslukuja 2008: Lähetteitä 18 182 Toimenpiteeseen odottavia (31.12.08) 469 Yli 6 kk jonottaneita (31.12.08-) 0 Palveluita käyttäneitä henkilöitä 23 123 Hoitojaksoja (somatiikka) 9 946 Hoitopäiviä (psykiatria) 7 886 Avohoitokäyntejä 87 189 - joista päivystyskäyntejä 14 268 Leikkaustoimenpiteitä 4 122 - joista päivystyksenä 822 Synnytyksiä 757 Toimintatuotot 50,7 milj. euroa Toimintakulut 49,4 milj. euroa - joista henkilöstömenot 26,8 milj. euroa Poistot 2,1 milj. euroa Henkilöstön lukumäärä: Hoitohenkilökuntaa 366 Lääkäreitä 62 Muuta henkilökuntaa 78 Erityistyöntekijöitä 31 Yhteensä 537 Porvoon sairaalassa toimivat liikelaitokset ja tytäryhtiöt n. 160 henkilöä Erikoisalat ja sairaansijat: Sisätaudit ja keuhkosairaudet 46 Kirurgia 31 Psykiatria 40 Naistentaudit ja synnytykset 19 Lastentaudit 10 Yhteensä 146 + 4 tehostettu valvonta Päivystyksen järjestäminen: Sairaalan päivystyspoliklinikka päivystää ympäri vuorokauden. Alueen pth:n perusterveydenhuollon yhteispäivystys toimii Porvoon sairaalan tiloissa arkisin klo 16 22 ja viikonloppuisin klo 8-22. Perusterveydenhuollon yhteispäivystyksen hoitaa MedOne. 22

7 LIIKELAITOSTEN TOIMINTA JA PALVELUT HUS:n liiketoimintayksiköitä ovat vuoden 2004 alusta toimintansa aloittaneet HUS- Röntgen, HUSLAB ja Ravioli, vuoden 2008 alussa perustetut HUS-Apteekki, HUS- Desiko ja HUS-Logistiikka sekä vuoden 2009 alusta käynnistyneet HUS-Tietotekniikka, HUS-Lääkintätekniikka ja HUS-Servis. Liikelaitosten tunnuslukuja, talousarvio 2010 Liikelaitos Henkilöstömäärä 1.10.2009 Toimintatuotot (1 000 euroina) TA 2010 Toimintakulut (1 000 euroina) TA 2010 HUS-Apteekki 146 88 102 372 101 745 HUS-Röntgen 830 483 79 257 71 586 HUSLAB 1 729 1 017 154 107 150 842 RAVIOLI 345 232 33 294 32 450 HUS-Desiko 1 759 1 163 61 584 60 753 HUS-Logistiikka 260 177 123 190 122 773 HUS-Tietotekniikka 148 90 44 934 40 681 HUS-Lääkintätekniikka 79 51 10 064 9 981 HUS-Servis 883 538 46 981 46 922 Yhteensä 6 179 3 839 655 783 637 732 Liikelaitosten %-osuus koko HUS:n henkilöstömäärästä 29,7 % (HUS; 20 792 henkilöä) henkilötyövuosista 31,1 % (HUS; 12 340 henkilötyövuotta) toimintatuotoista 43 % (HUS; 1 512,536 milj. euroa) toimintakuluista 44 % (HUS; 1 447,304 milj. euroa) (HUS-kuntayhtymä sisältää liikelaitokset) Liikelaitosten asiakkaat ja liikevaihto talousarviovuodelta 2009 Liikelaitos HUS-Apteekki HUS-Röntgen Henkilötyövuodet 1-10/2009 HUSLAB Ravioli HUS-Desiko HUS-Logistiikka HUS-Tietotekniikka HUS- Lääkintätekniikka HUS-Servis Asiakkaat HUS-sh-alueet, pth:n lääkehuolto, muut sh-piirit, yksityisairaalat HUS-sairaalat, jäsenkuntien pth HUS-sairaalat, jäsenkuntien pth, muut sh-piirit HUS-sairaalat H:ki, Länsi- Uusimaa, Porvoo, Lohja Laitoshuolto koko HUS, välinehuolto lähes kaikki Kaikki HUS:n yksiköt, jäsenkuntia, Kela, Puolustusvoimat, MedOne Kaikki HUS:n yksiköt Kaikki HUS:n yksiköt Kaikki HUS:n yksiköt Liikevaihto 2009 (1000 euroa) 100 124 76 977 151 461 29 459 61 977 110 882 40 914 9 772 49 831 23