romantiikkaa, jännitystä, huumoria ja suurten tu

alokiila Vaasan kaupunginteatterin tiedotuslehti 1/2003 Vaasan kaupungin teatteri

Vaasan kaupunginteatteri Elon mainingit korkeina käyvät, niiden kuohuissa kulkee mun tie. En tiedä mi matkani mä Juha Lagström, Kaisa ElRamly. Kuva Jyrki Tervo. Sam Sihvo: JÄÄKÄRIN MORSIAN Ensi-ilta 1.2.2003 Suuri näyttämö Romeo Mo romantiikkaa, jännitystä, huumoria ja suurten tu Kevään odotettu ensi-ilta on yksi suomalaisen teatterin rakastetuimmista teoksista, S a m S i h v o n kirjoittama ja säveltämä laulunäytelmä JÄÄKÄRIN MORSIAN. Näytelmän e n s i - i l t a 1.2. 2003 juhlistaa jääkäriliikkeen merkkivuotta: helmikuussa 2003 tulee kuluneeksi 85 vuotta suomalaisten jääkäreiden paluusta takaisin Suomeen.Jääkäreiden pääjoukko saapui Vaasan Vaskiluotoon 25.2.1918. Jääkärin morsiamen ohjaa M a r k u s P a c k al é n, lavastuksen ja puvustuksen on suunnitellut L i i s a I k o n e n.esityksen orkesterina toimii Pohjanmaan sotilassoittokunta.musiikin johtaa Pohjanmaan sotilassoittokunnan kapellimestari H a n n u H a a h - k a l a.koreografina vierailee P i r j o V i i t a n e n ja valosuunnittelijana T i m o A l h a n e n. 2 Jääkärin morsian kertoo Suomen vapaustaisteluun valmistautuvista jääkäreistä, jotka olivat sotilaskoulutuksessa Saksassa vuosina 1915-1918. Koulutuksen myötä he joutuivat ensimmäisen maailmansodan rintamataisteluihin Saksan armeijan riveissä, mutta tutustuivat myös balttilaiseen siviilielämään Libaun kaupungissa, jonne näytelmän tapahtumat sijoittuvat. Nuori jääkärikorpraali Martti kohtaa kahvila Kulta-ankkurissa viehättävän varsovalaisen balettitanssijattaren Sabinan,jonka kahvilan omistaja, Sonja-rouva, on ottanut suojatikseen. Vaiheikkaassa tarinassa juonitellaan ja ajaudutaan rikokseen ja petokseen, mutta levottoman ajan keskellä versoo myös suuri rakkaus. Laulunäytelmän pääosissa nuorina rakastavaisina nähdään Kaisa ElRamly ja Juha Lagström. Keskeisissä tehtävissä esiintyvät myös Karoliina Kudjoi ja Ilkka Aro. Esityksen humoristisimmat roolit piirtävät Allu Tuppurainen epäonnisena vakoojana ja Johannes Lahtela omapäisenä savolaisjääkärinä. Jääkärivänrikki Sam Sihvo Jääkäriliikkeellä on ollut maamme historiaan merkittävä vaikutus.venäjän keisarin Nikolai II:n aikana yhä jyrkemmin ilmennyt sortovuosien venäläistämispolitiikka murensi Suomen suuriruhtinaskunnan autonomista asemaa. Syntyneen itsenäisyysliikkeen aktivoimana lähti lähes 2000 nuorta miestä Saksaan saamaan sotilaskoulutusta. Mukana oli merkittävä joukko miehiä myös Pohjanmaalta. Päämääränä oli Suomen itsenäisyys ja maan vapauttaminen vieraan vallan sotaväestä. Miesten värväys tapahtui salaisia, monimutkaisia etappiteitä pitkin, joita myöten värvätyt pääsivät Ruotsin kautta Saksaan. Etappireitit Ruotsiin kulkivat aluksi mm. Tornion ja Kemin kautta, myöhemmin jääkäreitä siirtyi Ruotsiin myös Merenkurkun yli. Pisimmillään jääkäreiden koulutusaika Saksassa kesti kolme vuotta. Siihen sisältyi kovaa sotilaskoulutusta leirillä Lockstedtissa, osallistumista taisteluihin Saksan itärintamalla mm. Misse-joella, Riianlahdella, Kuurinmaalla ja Aa-joella, nälkää, odotusta ja kotimaan kaipausta Libaussa. Jääkäriksi värväytyi myös nuori Sam Sihvo (1892-1927). Hän saapui Lockstedtiin lokakuussa 1915. Hän perusti pataljoonaan orkesterin ja soittokunnan ja toimi niiden johtajana ja soittajana. Leirillä hän sävelsi mm. tunnetun marssinsa Muistoja Pohjolasta. Koulutuksen ohella Sihvo osallistui

alokiila ärä, ylin riemu vai kuoloko lie. Ohjaus ja sovitus Markus Packalén Musiikinjohto Hannu Haahkala (vier.) Musiikin sovitus Teuvo Oja, Martti Tiainen Lavastus ja puvut Liisa Ikonen Koreografia Pirjo Viitanen (vier.) Valosuunnittelu Timo Alhanen (vier.) Pohjanmaan sotilassoittokunta rsian nteiden teatteria muiden tavoin Misse-joen, Riianlahden ja Aa-joen taisteluihin. Kun jääkäreiden pääjoukko 25.2.1918 palasi vapaussotaa käyvään Suomeen, seisoi Vaasan Vaskiluotoon rantautuvan Arcturus-laivan kannella myös jääkärivänrikki Sam Sihvo. Jääkärin morsian julkaistiin vuonna 1921. Näytelmässä Sihvo muistelee jääkäreiden tuntoja kaukana kotimaasta ja rakkaimmista. Useat laulunäytelmän laulut ovat säilyneet viihdemusiikin helminä, kuten Jääkärin kaiho, Oi poika Pohjolan tai Oon vuosia monta jo harhaillut. Näytelmä oli menestys ja se kuuluu yhä suomalaisen teatterin kestosuosikkeihin. 30- luvulla syntyivät myös näytelmän elokuvaversiot, ohjaajina Kalle Kaarna (1931) ja Risto Orko (1938). Kuva Jyrki Tervo Juha ja Kaisa jääkäri ja ballerina Jääkärin morsiamen romanttisena pääparina nähdään teatteriin syksyllä kiinnitetyt nuoret näyttelijät Kaisa ElRamly ja Juha Lagström. Sabinan roolia esittävä Kaisa on nähty mm.macbethissa kamarineitinä ja PekkaTöpöhännän riemastuttavana Pilli-kissana. Vilkkaalla, temperamenttisella Kaisalla on kansainvälinen tausta. Äitini on suomalainen ja isäni egyptiläinen. Äidinkielenäni puhun suomea ja englantia. Opiskelin tsekin kielellä Prahan Teatterikorkeakoulussa ja valmistuin sieltä näyttelijäksi puolitoista vuotta sitten. Ensimmäistä suurta rooliaan Kaisa tekee innostuneesti. Pieni jännityskin kutittaa vatsanpohjaa. Sabinan roolihan on joka tytön unelmarooli. Kaunis,nuori tyttö,jota kaikki rakastavat. On paljon tanssi- ja laulunumeroita. Tanssiminen hiukan jännitti Sabinahan on balettitanssija, ja tanssinumeroita on useita, joukossa myös soolo-osuuksia. Olen kyllä harrastanut tanssia, se helpottaa omaksumista. Ja koreografimme PirjoViitanen on ihana ja kannustava. Lapualaissyntyinen Juha on esittäytynyt yleisölle syksyn mittaan Macbethissa ja modernissa kotimaisessa komediassa Kapa!. Vaasaan Juha tuli Porin Teatterista,missä hän oli ehtinyt työskennellä neljä vuotta. Kunnon sankarirooli, hän hymähtää roolihenkilöään, jääkärikorpraali Marttia kuvaillessaan. Martti rakastuu Sabinaan ja on tytöstä rajun mustasukkainen. Martilla on ihanteita, hän uskoo Suomen itsenäistymisen aatteeseen ja tekee työtä sen hyväksi. Jollain tavalla riipaisee, kun näytelmän lopussa jääkärit seisovat laivan kannella ja Suomi häämöttää, ja tiedetään, että edessä ei olekaan taistelu vierasta valtaa vastaan, kuten alun perin oli tarkoitus, vaan sota omia vastaan. Jääkärin morsiamessa on molempien mielestä kaikki menestyskappaleen peruselementit. On rakkautta, mustasukkaisuutta, jännitystä, juonittelua, kiristystä, toimintaa ja upea musiikki, jonka vaikuttavuutta hieno Sotilassoittokunta vielä vahvistaa. Jääkäriliikkeen vaiheisiin ovat molemmat tutustuneet aiemmin vain koulun historiantunneilla. Kun koko työryhmä n. 40 henkeä teki harjoitusten alkuvaiheessa ekskursion Kortesjärven Jääkärimuseoon,se oli mielenkiintoinen ja avartava elämys. Asiat tulivat lähelle, konkretisoituivat, olihan jääkäreiden joukossa miehiä myös Pohjanmaan pitäjistä. Kyllä näytelmässä on viihteellisyyden alla vahva sanoma suomalaisuudesta ja kansallistunnosta. Aluksi teksti tuntui jopa pateettiselta. Ehkä se johtui vanhahtavasta kieliasusta, joka kuuluu sekä kielen rytmissä että sananvalinnoissa. Se vaati aluksi nykykielen puhujalta totuttelua, mutta tuntuu jo luontevalta. Loppujen lopuksi tyyli sinänsä ei ratkaise, vaan se, että itse uskoo sanomaansa ja koko näytelmän maailmaan,sanoo Kaisa. Teksti Kirsi Sand Achtung! Deckung! Alles auf! Stillgestanden! 3

Vaasassa 22.1.2003 Valokiilassa uusia näkymiä Sotilaan tarinan tekijöitä: Markus Packal n (keskellä) Sami Paavola é (vas.) ja Allu Tuppurainen. Maaliskuu tuo suurelle näyttämölle modernin, väkevän tulkinnan M i n n a C a n t h i n näytelmästä ANNA LIISA. Näytelmän ohjaajana vierailee Seinäjoen kaupunginteatterin johtaja M i k k o R o i h a, joka lupaa pyyhkiä klassikosta pölyt ja pirttirealismin ja tehdä esityksen, joka uudella ilmeellään ja kiihkeydellään puhuttelee niin nuoria kuin vanhempia katsojia. Esityksessä tullaan mm. näkemään lavalla kaksi näyttelijää Anna Liisan roolissa, ilmentämässä päähenkilön voimakkaan ristiriitaista sisäistä tunnetilaa.näytelmän ensi-ilta on teatterin suurella näyttämöllä 29.3.2003. Tässä Valokiilassa esittäytyy Vaasan kaupunginteatterin kevätkauden 2003 ohjelmisto. Sen keskeisenä antina on kolme keskenään kovin erilaista suomalaisen teatterin klassikkoa. Jääkärin morsian on viihteellisen teatteriohjelmiston kestosuosikki. Minna Canthin Anna Liisa saa vierailevan ohjaajan, persoonallisen teatterintekijän Mikko Roihan käsissä säväyttävän tulkintansa. Yrjö Kokon rakastettu Pessi ja Illusia tuo ihastuttavan lisän lapsille suunnattuun teatteritarjontaamme. Kun syyskauden suosikit myös jatkavat kevään ohjelmistossa, uskon, että teatterimme voi tarjota hyvin monipuolisia elämyksiä katsojillemme. Tänä keväänä teatterissa voi kokea suuria tunteita ja elämän iloja. Tervetuloa katsomaan ja kokemaan! Mikko Roiha valmistui alun perin Taideteollisesta korkeakoulusta elokuvaohjaajaksi ja käsikirjoittajaksi. Hän tunsi kuitenkin teatterin omimmaksi alueekseen ja on valmistumisestaan lähtien toiminut teatteriohjaajana. Vantaalta kotoisin oleva Roiha ei opintojen jälkeen jäänyt monien ikätovereidensa tapaan pääkaupunkiseudulle vaan sanojensa mukaan iski kätensä multaan : suoritettuaan vuoden siviilipalveluksen Kajaanin kaupunginteatterissa kiinnitettynä ohjaajana hän kiersi free lancerina maakuntateattereissa ympäri Suomea. Kehäkolmosen toisella puolen aukeava se toinen Suomi tuli näin tutuksi, myös eri maakuntien väliset kulttuurierot. Viimeiset kaksi vuotta Roiha on toiminut Seinäjoen kaupunginteatterin johtajana. Omaperäinen nuori ohjaaja tekee työtä persoonallisella tyylillään. Roiha tunnustaa mieluusti tarttuvansa kunnon draamaan ja klassikoihin, joista kiinnostavat erityisesti naiskirjailijoiden tekstit Roiha on ohjannut Canthin lisäksi mm. Jotunia ja Wuolijokea. Klassikoissa häntä kiinnostaa erityisesti niiden sisältämä vahva tarina. 4 Kristiina Puukko. Kuva Jyrki Tervo. Markus Packalén teatterinjohtaja alokiila Vaasan kaupunginteatterin tiedotuslehti 1/2003

alokiila Klassikon uusi tulkinta Anna Liisa on Minna Canthin vahva ja tiiviisti kudottu näytelmä, tarina nuoren naisen tiestä pimeyden läpi kohti valoa. Anna Liisa on menossa naimisiin Johanneksen kanssa, ja elämässä sykkii rakkaus ja onni. Mutta nuoren morsiamen mieltä painaa syyllisyys menneisyydestä. Neljän vuoden takainen salaisuus pyrkii esiin, kun entinen rakastettu Mikko saapuu kihlajaistaloon kutsumattomaksi vieraaksi. Hänellä on tiedossa Anna Liisan tekemä raskas rikos eikä hän häikäile käyttää tietoa hyväkseen ja kiristää tyttöä takaisin. Anna Liisa käy läpi menneisyytensä uudelleen. Onnen kulissit säröilevät. Tehty teko vaati hyvitystä. Rehellisellä tunnustuksella Anna Liisa voi saada sovituksen ja mahdollisuuden uuteen alkuun ja parempaan tulevaisuuteen. Ensi-ilta 29.3.2003 Suuri näyttämö Romeo Ohjaus, sovitus ja lavastus Mikko Roiha (vier.) Äänisuunnittelu Ville Hyvönen (vier.) On ymmärrettävää, että teatteri nykypäivänä tekee viihdettä turvatakseen toimeentulonsa. Mutta nyt olemme ajautuneet tilanteeseen, jossa teatterin perustehtävä, yhteiskunnan ja ihmiselämän arvojen puntarointi, on unohtumassa. Se lienee selitettävissä yhteiskunnan yleisellä pinnallistumisella: kaikki viihteellistyy vähitellen. Minusta ihminen tarvitsee kuitenkin myös kitkeriä kokemuksia. Teatteritaiteen ei aina tarvitse miellyttää, se voi myös pysähdyttää ja hätkähdyttää. Historiaan ovat jääneet merkittävimpinä ne näytelmät, jotka ovat järkyttäneet aikalaisia. Uskon teatterin elinvoimaan, sillä sen valttina on elävä ihminen ja esitystilanteessa yhdessä kollektiivisesti koettu hetki. Anna Liisa on minulle ennen kaikkea näytelmä syyllisyydestä, ikuinen aihe, joka on ajasta riippumaton. Samalla se on vahva nuoren naisen tarina, naisen, joka elää voimakkaassa ristiriitatilanteessa. Siksi olen myös tehnyt ratkaisun käyttää kahta näyttelijää Anna Liisan roolissa. Anna Liisassa taistelevat toisaalta rakkaus ja suuri onnen tunne, toisaalta vuosia varjellun salaisuuden luoma pelko: sisimmässään hän tietää, ettei ole tätä onnea ansainnut. Mikko Roiha: Anna Liisassa kiinnostavat vahva tarina, tunteet ja sisäinen voima Anna Liisa on jollain tavalla sukua antiikin tragedian Medeialle: totuuden on vääjäämättä tultava ilmi. Anna Liisassa on myös melodraaman aineksia: suuria tunteita ja sisäistä voimaa. Juuri se kiehtoo minua ohjaajana. Miksikö teen teatteria? Koska maailmassa on niin vähän rakkautta. Teatteri on minulle rakkauden ja sen välittämisen muoto. Asia, joka yhdistää teatterin ja rakkauden, on yhdessä kokeminen: katsominen ja katsotuksi tuleminen, se ainutlaatuinen yhteys,joka syntyy yleisön ja näyttelijän välille. Teksti Kirsi Sand Kuvat Ville Hyvönen 6. vuosikerta Julkaisija Vaasan kaupunginteatteri Päätoimittaja Markus Packalén Toimitussihteeri Kirsi Sand Painosmäärä 42 500 kpl Jakelu Vaasan ja lähiympäristön kotitaloudet Taitto Mainostoimisto Bock's Office Oy Painopaikka UPC Print Kannen näytelmäkuvat laulunäytelmästä Jääkärin morsian, kuvissa Juha Lagström ja Kaisa ElRamly. Näytelmäkuvat Jyrki Tervo. Lehden teatterikummituksen piirroshahmot Liisa Ikonen SISÄLLYS: Jääkärin morsian 2-3 Valokiilassa uusia näkymiä 4 Anna Liisa klassikon uusi tulkinta 4-5 Pekka Töpöhäntä 6 Pessi ja Illusia 7 Hurja hyppy oravanpyörästä ja miten se tehdään Kapa! 8 Kun valta houkuttaa, lupaa ja pettää Macbeth 9 Mies, viulu ja paholainen: Sotilaan tarina 9 Pajazzo-sarja 10 Romeo-salin istumakartta 10 Amadeus 11 Lavastus on tilan taidetta 12-13 Teatteripakinaa 13 Kirjailija Simo Hämäläinen: Huumori on aurinkoa arkeen 14-15 Tapahtumia keväällä 2003 15 Teatterin yhteystiedot ja hinnasto 19 Näytäntökalenteri tammikuu-toukokuu 2003 20 Vaasan kaupungin teatteri 5

Vaasan kaupunginteatteri Lasten teatterikevät Kuvat Jyrki Tervo. Kun taivaalle soutaa kuu nauravainen, se ennustaa KISSOILLE poutaa PEKKA TÖPÖHÄNTÄ Lis Laviola, Johannes Lahtela. Gösta Knutsson Helena Anttonen PEKKA TÖPÖHÄNTÄ Suuri näyttämö Romeo Ohjaus Kaija Viinikainen (vier.) Lavastus ja puvut Liisa Ikonen Koreografia Matti Paloniemi (vier.) 6 Sakari Tuominen Riemukas vauhtipläjäys,lasten ja koko perheen näytelmä PEKKA TÖPÖHÄNTÄ, on ollut pikkuväen ehdoton suosikki: se keräsi syksyllä jo yli 4000 katsojaa. Gösta Knutssonin lastenkirjoihin pohjautuva näytelmä kertoo urheasta, hännättömästä kissasta Pekasta, joka muuttaa asumaan Harjukujalle. Kujaa hallitsee ilkeä Monni, hupsuina adjutantteinaan Pilli ja Pulla. Joukossa vilistää muitakin mirrejä: Rauha kolmine pentuineen, Metsäkulman Murre ja monia muita. Pekkaa kiusataan hänen erilaisuutensa vuoksi, mutta nokkelana ja sisukkaana kissana hän selviytyy ja saa uusia ystäviä: viehkeän Arkadian Ullan ja Mauri Mäyräkoiran, jolla ei ole toista korvaa. Ja seikkailuja riittää eikä niissä kumma kyllä kaivata häntää: Pekka sammuttaa tulipalon, käy kissakoulua, laskee suksilla, käy teatterissa ja juhlii syntymäpäiviä makoisalla silakkakermakakulla. Njauummm! Pekka Töpöhännän on ohjannut vierailijana Kaija Viinikainen ja lavastanut ja puvustanut Liisa Ikonen. Keskeisiä rooleja esittävät mm. Johannes Lahtela (Pekka), Sakari Tuominen (Monni), Kaisa ElRamly (Pilli), Lasse Hjelt (Pulla), Lis Laviola (Arkadian Ulla) ja Kirsi Asikainen (Mauri Mäyräkoira). Vauhdikkaassa esityksessä on myös runsaasti musiikkia, hilpeitä laulunumeroita ja kissamaista musiikkiliikuntaa, joiden koreografian on suunnitellut vierailijana Matti Paloniemi. Musiikista vastaavana Rumpalikissana on Patrick Lax ja Kitaristikissana Janne Hyöty. Näytelmää suositellaan 5-vuotiaista alkaen. Lasse Hjelt (vas.), Kaisa ElRamly.

Lasten teatterikevät alokiila Kuvat Jyrki Tervo. Yrjö Kokko PESSI JA ILLUSIA Meillä on keijukaisia. Aina. Pieni näyttämö Julia Sovitus ja ohjaus Lasse Hjelt Pessi ja Musiikin sävellys Martti Tiainen Lavastus ja puvut Sonja Backlund (vier.) Koreografia Satu Rönnlöf Vaasan kaupunginteatterin ja Illusia Kuula-opiston yhteistyö Lasse Hjelt Eeva-Lotta Niemi On ihmisiä, joilla ei ole keijukaisia, eikä maahisiakaan. Minulla on. Paljon ja monia erilaisia. Minusta sellaisten ihmisten elämä, joilla on keijuja, on rikkaampaa, kauniimpaa ja onnellisempaa. Minna Pirttinen Yrjö Kokon saturomaaniin pohjautuva Pessi ja Illusia on pienen näyttämön uutuus. Herkkä ja hauska koko perheen musiikkisatu kertoo peikkopojan ja keijukaisen rakkaustarinan. Suloinen Illusia-keiju on karannut kotoaan sateenkaarelta ja lehahtanut maan päälle. Metsässä hän kohtaa pörröpäisen Pessin, jonka opastuksella hän tutustuu muihinkin metsän asukkaisiin, touhukkaaseen Kirjeenkantaja-Kimalaiseen, tanssivaan Päivänkorentoon, Pihlaja-rouvaan ja viisaaseen Pöllöön. Mutta metsässä on myös vaaroja. Kavala Ristilukki keinuu vaaniskellen verkossaan, Haukan varjo pyyhkii seudun yli Eräänä aamuna Illusia huomaa kadottaneensa siipensä ja itkee katkerasti. Miten hän nyt pääsee takaisin kotiin sateenkaarelle? Mutta kevään tullen Illusia saa huomata, että siellä, missä on ystävyys ja rakkaus,siellä on myös koti ja sateenkaari. Pessi ja Illusia toteutetaan Vaasan kaupunginteatterin ja Kuula-opiston yhteistyönä. Näytelmän on sovittanut ja ohjannut näyttelijä Lasse Hjelt. Musiikin on säveltänyt teatterin kapellimestari Martti Tiainen. Lavastuksen ja puvut on suunnitellut vierailijana Sonja Backlund. Koreografian on suunnitellut Satu Rönnlöf. Nimirooleissa nähdään nuoret vaasalaiset Eeva- Lotta Niemi ja Minna Pirttinen. Muissa rooleissa esiintyvät Lasse Hjelt, Lis Laviola ja Sami Paavola. Niittykukkina tanssii Kuula-opiston VII luokan nykytanssin opiskelijoita, joiden avulla Pessin ja Illusian metsä saa elävän ja liikkuvan muodon. Esityksessä soittaa Kuula-opiston oppilaiden muodostama viisihenkinen orkesteri. Satua suositellaan 5-vuotiaista alkaen. 7

Vaasan kaupunginteatteri HURJA HYPPY oravanpyörästä - ja miten se tehdään... KAPA! Miko Kivinen: KAPA! Pieni näyttämö Julia Ohjaus Taava Hakala Lavastus ja puvut Kaisa Rasila (vier.) Vaasan kaupunginteatterin ja ylioppilasteatteri Rampin yhteistyö Ilkka Aro Miko Kivisen kirjoittama palkittu uutuusnäytelmä KAPA! on lennokas, mustaa huumoria viljelevä tragikomedia. Se peilaa nuorten aikuisten nykytodellisuutta: työttömyyttä, toteutumattomia haaveita,läheisyyden ja lämmön kaipuuta. Näytelmän nimihenkilö Kapa on nuori jalkinealan markkinoija, joka on jäänyt työttömäksi, koska bisnesmaailma ei tarvitse haaveilijoita. Kapan unelmana on saada hirvi kotieläimeksi. Luonnon ja kulttuurin yhteensovittaminen ei kuitenkaan ole niin yksinkertaista viranomaisilta ei heru lupaa hirven ottamiseksi rivitalokodin piha-aitaukseen. Tyttöystävä Irjakaan ei tunnu ymmärtävän Kapaa. Pettyneenä Kapa haluaa vapautua kaikista rajoitteista: hypätä pois tehokkuuden ja kiireen oravanpyörästä ja palata luontoon. Ehkä joku hirvi vastaisi siellä hänen yksinäiseen kutsuhuutoonsa.metsässä hän yllättäin kohtaa hirvihankkeensa vastustajan, maatalousministeriön virkamiehen Reijo Hotisen iltalenkillään. Siitä alkaa huikea, koominen ja absurdi henkien mittelö, joka ei pääty, ennen kuin Kapa on löytänyt unelmansa. Kapa! on karnevalistinen ylistys nykyihmisestä joka stressissään on saavuttanut ahdistuksen keskipisteen ja se tuntuukin jopa rauhoittavalta! Hulppean irrotteleva, nopein leikkauksin etenevä Taava Hakalan ohjaus pitää mielenkiinnon vireillä yllätykselliseen loppuun saakka. Esitys tuotetaan yhteistyössä Ylioppilasteatteri Rampin kanssa. Rooleissa nähdään sekä ylioppilasteatteri Rampin nuoria esiintyjiä että kaupunginteatterin näyttelijöitä. Nimiroolissa esiintyy Sami Paavola (Ramppi), muissa rooleissa nähdään ramppilaiset Anna Markko ja Kristiina Puukko sekä kaupunginteatterin näyttelijät Karoliina Kudjoi, Juha Lagström, Ilkka Aro ja AlluTuppurainen. Anna Markko Karoliina Kudjoi Sami Paavola 8 Kuvat Jyrki Tervo.

alokiila William Shakespeare: MACBETH Suuri näyttämö Romeo Karoliina Kudjoi Kuvat Jyrki Tervo. Johannes Lahtela Kun valta houkuttaa, lupaa ja pettää macbeth Suom. Matti Rossi Sovitus ja ohjaus Jotaarkka Pennanen (vier.) Lavastus ja pukusuunnittelu Andrey von Schlippe (vier.) Musiikki Markus Fagerudd Koreografia Mia Wiik (vier.) William Shakespearen Macbeth on vahva ja vangitseva draama vallanhimosta ja ihmisen yrityksestä muuttaa kohtaloaan. Muinaiseen Skotlantiin sijoittuva tarina kertoo kuningas Duncanin kenraalista Macbethista, joka on kunnostautunut taistelussa, ja kuningas palkitsee hänet suurella maaomaisuudella. Mutta tämä ei riitä Macbethille, jolle nummen kolme noitaa on ennustanut tulevaa kuninkuutta Kiihko, kunnianhimo, vallanhalu ja vaimon, lady Macbethin, yllytys ajavat Macbethin yön pimeydessä murhaan. Shakespearen draama tarkastelee vallan vaikutusta ihmiseen. Miten käyttää valtaa mies, jota kaikki pitivät ennen kunnon miehenä ja rehtinä sotilaana? Miltä maistuu valta, joka lupaa onnea mutta jonka makeuteen sekoittuu petoksen ja väkivallan karvaus? Miten kuninkuus säilytetään, kun epäilet ympärilläsi kaikkia vihollisiksi, jopa parhainta ystävääsi? Miten ihmismieli kestää tekojen seuraukset? Raju, visuaalisesti upea esitys tarjoa suurenmoisen teatterielämyksen. Näytelmän päärooleja esittävät Johannes Lahtela ja Karoliina Kudjoi. Mies, viulu ja paholainen SOTILAAN TARINA C.F.Ramuz-Igor Stravinsky: SOTILAAN TARINA Ensi-ilta 17.5.2003 Pieni näyttämö Julia Ohjaus ja lavastus Markus Packalén Musiikinjohto Jani Telaranta Koreografia Mia Wiik Vaasan kaupunginteatterin ja kaupunginorkesterin yhteistyö Allu Tuppurainen (vas.), Sami Paavola. Kuva Markus Packal n. é Toukokuussa valmistuu teatterin pienelle näyttämölle Igor Stravinskyn omaperäinen sävelteos SOTILAAN TARINA. C.F.Ramuzin kirjoittama näytelmä on Faust-henkinen kertomus sotilaasta, joka erehtyy myymään viulunsa paholaiselle. Maksuksi hän saa paholaiselta kirjan, jonka avulla hänestä tulee rikas mies. Mutta sotilas ei ole onnellinen ilman viuluaan. Hän haluaa soittimensa takaisin, mutta paholainen on virittänyt viulun hinnan korkealle Sotilaan tarina on Vaasan kaupunginorkesterin ja kaupunginteatterin yhteisproduktio. Esityksessä yhdistyvät musiikki, teatteri ja tanssi kiehtovalla tavalla. Kaupunginorkesterin seitsemän soittajan lisäksi teoksessa esiintyvät kaupunginteatterin näyttelijät Marja Myllylä kertojana sekä Allu Tuppurainen paholaisen roolissa. Sotilaan osassa vierailee Sami Paavola. Musiikin johtaa Jani Telaranta. Koreografian suunnittelee Mia Wiik, joka myös itse tanssii esityksessä. Teoksen ohjaajana ja skenografina toimii Markus Packalén Vaasan kaupunginteatterista. Ensi-ilta on kaupunginteatterin pienellä näyttämöllä 17.5.2003. 9

Vaasan kaupunginteatteri Julia-lämpiössä: LA 25.1. klo 17.00 KITARAKONSERTTI Esiintyjänä Juha-Pekka Peltonen. Kulma-Ravintolassa: 10 LA 8.2. klo 21.30 LA 8.3. klo 17.00 LA 15.3. klo. 17.00 ROMEO-SALI ROMEO-SALI NYHJÄÄ TYHJÄSTÄ. Improvisaatioihin pohjautuvaa teatteria yleisön pyynnöstä. Yllätykselliseen, hauskaan teatterileikkiin heittäytymässä teatterin näyttelijät. MUKULAMANKELI Kuula opiston musisoiva lastenrieha! ERKKI MENDELIN, 35 vuotta estradilla Operettiaarioita, liedejä, elokuvamusiikkia, evergreenejä, balladeja eli Mendan mielimusiikkia vuosien varrelta 5 7 8 11 4 3 2 70 1 147 148 149 150 173 174 175 176 251 252 253 254 VASEN 1 2 3 4 5 6 7 8 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 46 47 48 49 50 51 52 53 54 55 71 72 73 74 75 76 77 78 79 80 LA 22.3. klo 21.30 LA 5.4. klo 17.00 LA 10.5. klo 13.15-13.45 klo 17.00-18.30 NÄYTTÄMÖ 151 152 153 154 155 156 157 158 159 160 161 177 178 179 180 181 182 183 184 185 186 187 9 NYHJÄÄ TYHJÄSTÄ. Improvisaatioihin pohjautuvaa teatteria yleisön pyynnöstä. Yllätykselliseen, hauskaan teatterileikkiin heittäytymässä teatterin näyttelijät. NÄIN SÄVEL SOI ASKELTEN Svengaavaa laulelma- ja iskemäviihdettä säkenöivällä naisenergialla! Esiintyjinä lauluyhtye Sepänkylän flikat. BALTIC PEARL CHORUS Teatterin aula BARBERSHOP-MATINEA Kulma-ravintola Studio One, USA Esitykset kuuluvat Vaasan Kuorofestivaalien ohjelmistoon. 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 56 57 58 59 60 61 62 63 64 65 66 81 82 83 84 85 86 87 88 89 90 91 21 22 44 45 95 96 97 98 99 100 101 102 103 104 105 106 107 108 109 110 111 112 113 114 115 116 117 118 119 120 162 163 164 165 166 167 168 169 170 171 172 188 189 190 191 192 193 194 195 196 197 198 199 200 201 202 203 204 205 206 207 208 209 210 211 212 213 214 215 216 217 218 219 220 221 222 223 224 9 225 226 227 228 229 230 231 232 233 234 235 236 237 238 239 240 241 242 243 244 245 246 247 248 249 250 10 10 255 256 257 258 259 260 261 262 263 264 265 266 267 268 269 270 271 272 273 274 275 276 11 277 278 279 280 281 282 283 284 285 286 287 288 289 290 291 292 293 294 295 296 297 298 299 300 301 302 12 12 303 304 305 306 307 308 309 310 311 312 313 314 315 316 317 318 319 320 321 322 323 324 325 326 327 328 13 13 329 330 331 332 333 334 335 336 337 338 339 340 341 342 343 344 345 346 347 348 349 350 351 14 14 352 353 354 355 356 357 358 359 360 361 362 363 364 365 366 367 368 369 370 371 372 373 374 15 15 1 67 68 69 2 92 93 94 6 121 122 123 124 125 126 127 128 129 130 131 132 133 134 135 136 137 138 139 140 141 142 143 144 145 146 6 3 4 OIKEA 5 7 8 9

alokiila TULOSSA SYKSYLLÄ 2003 A madeu S arvonantoa kunnes hoviin ilmestyy poikkeuksellinen lahjakkuus, nuori Mozart. Uuden tulokkaan musiikki on nerokasta, siroa ja hioutunutta, ikään kuin valmiina ja virheettömänä säveltäjän päässä syntynyttä ja vaivatta paperille piirrettyä. Salieri, jolla on herkkä musiikin taju, ei ole kuullut koskaan mitään sen kaltaista. Katkerana rehellisyyden hetkenä kunnianhimoinen Salieri tajuaa omien teostensa kalpenevan valjuksi keskinkertaisuudeksi mestarin töiden rinnalla. Mozartin musiikki on jumalaista.hänessä puhuu itse Jumalan ääni. Pelko ja mustana vellova kateus sydämessään Salieri työskentelee yhä kiihkeämmin ja rukoilee Jumalaa: Grazie Signore! Anna tuo ääni minulle! Anna minun johtaa musiikkiasi! Mutta rukoukset kaikuvat tyhjyyteen. Ja Mozart soi kaikkialla, ärsyttävän täydellisenä, vaikka nuori Amadeus on itse kaikkea muuta kuin täydellinen: hän on lapsekas, tirskuva naissankari, ivallinen, omahyväinen ja vulgääri, ja vähät välittää hovietiketistä ja moraalista Sellaiselle miehelle annettu suunnaton lahja on julmaa tuhlausta. Salieri on sairas kateudesta. Lopulta hänellä on vain yksi päämäärä: tuhota Mozartin ura, vaientaa jumalainen ääni. Se on taistelu elämästä ja kuolemasta, jossa Salierin on tunnustettava totuus: mestari voi kuolla, mutta hänen taiteensa ja musiikkinsa on ikuista. Amadeuksen ohjaa vierailijana Mika Lehtinen Tampereelta. Lavastuksen suunnittelee Liisa Ikonen. Pukusuunnittelijana vierailee Anne Lasonpalo. Näytelmän ensiilta on syyskuussa 2003. Shafferin näytelmä oli Lontoon ensi-illastaan 1979 lähtien maailmanmenestys. Se siirtyi Broadwaylle 1981 ja esitettin yli tuhat kertaa. Sekä näytelmä että siitä tehty Milos Formanin ohjaama elokuva (1984) ovat saaneet useita arvostettuja tunnustuspalkintoja. Mozartin kuuluisia oopperoita ovat KAITAHUULI ja DINGON VAINO. Ai, eivätkö? Järjestä nimien kirjaimet uudelleen, niin oikeat nimet löytyvät. Vastaus: Taikahuilu ja Don Giovanni. Peter Shaffer AMADEUS Ensi-ilta syyskuussa 2003 Suuri näyttämö Romeo Ohjaus Mika Lehtinen (vier.) Lavastus Liisa Ikonen Puvut Anne Lasonpalo (vier.) Amadeus on englantilaisen kirjailijan Peter Shafferin mestariteos, tarina häikäisevän lahjakkaasta säveltäjästä Wolfgang Amadeus Mozartista ja häntä kadehtivasta vaikutusvaltaisesta hovisäveltäjästä Antonio Salierista. Tapahtumat sijoittuvat säveltäjien kaupunkiin, 1700-luvun Wieniin. Keisari Joosef II:n hovin musiikkielämää hallitsee italialainen hovisäveltäjä Antonio Salieri. Hän menestyy ja nauttii yleisön ihailua ja 11

Vaasan kaupunginteatteri Teatteriammatti: lavastaja Lavastus on tilan taidetta Kuva Minna Broman Viime syksynä Vaasassa työnsä aloittaneella lavastaja L i i s a I k o s e l l a on kiinnostava tausta.hän on valmistunut lavastustaiteen lisensiaatiksi Taideteollisesta korkeakoulusta vuonna 1996. Liisan käteen sopii myös vasara ja nauloja ansioluettelossa on myös puusepän tutkinto.työhistoriaan mahtuu free lancer -lavastajavierailuja eri teattereissa ja kymmenen vuotta opetustoimintaa Taideteollisessa korkeakoulussa sekä tutkimustyötä teatterintekemisen kollektiivisista työtavoista oman vapaan teatteriryhmän Hypnoksen parissa. Vaasaan lähdön laukaisi sattuma tai kohtalo. Työskenneltyäni pitkään Taideteollisen korkeakoulun tutkijana ja opettajana minulle tuli sisäinen liikkeelle lähdön ja muutoksen tarve.vaasassa oli juuri silloin lavastajan paikka avoinna. Tulin valituksi ja tässä olen, Liisa kertoo. On kiinnostavaa pitkästä aikaa tehdä työtä kiinteässä ammattiteatterissa. Toimenkuvani on laaja.päätehtäväni on lavastaminen, mutta teen myös pukusuunnittelua ja olen mukaan luomassa teatterin graafista yhtenäisilmettä. 12 Lavastajan opinnot Taideteollisessa korkeakoulussa tähtäsivät laitosteattereissa omaksuttuun työtapaan, jolle on tunnusomaista työn perinpohjainen etukäteissuunnittelu ja tehokas organisoiminen sekä tekstilähtöisyys: niin ohjaajan, näyttelijän kuin visualistinkin työ pohjautuu ennalta valittuun näytelmätekstiin. Lisensiaattityössään Liisa kuitenkin valottaa teatterintekemisen vaihtoehtoista mallia: kollektiivista työtapaa. Tutkimuksessaan hän seurasi ohjaajaystävänsä kanssa perustamansa espoolaisen Hypnos-teatteriryhmän työskentelyä vuosina 1993-95. Hypnos-ryhmä valmisti teatteriesityksiä ilman käsitteellistä ennakkosuunnittelua eikä työskennellyt tekstin pohjalta. Osallistuin myös itse ryhmän työskentelyyn lavastajana, Liisa kertoo. Harjoitusten alkuvaiheessa emme keskustelleet ohjaajan kanssa etukäteen keskenämme lainkaan, kaikki kommunikaatio tapahtui näyttämöllä. Jokaiseen visuaaliseen tekooni kuvaan, esineeseen, seinään tms. vastattiin näyttelijäntyöllä, valoilla ja äänitehosteilla. Esitys hioutui valmiiksi vähitellen. Varsinaista ensi-iltaa ei ollut, vaan yleisö tuli jakson loppuvaiheessa mukaan ja esitys eli ja muuttui joka esityskerralla aivan loppuun saakka. Erilainen työtapa ja pieni ryhmä sallivat taiteilijalle suuren vapauden. Ideoita saattoi toteuttaa itsenäisesti omista taiteellisista lähtökohdista käsin. Laitosteatteri on toisenlainen työympäristö. Ennakkosuunnittelu on välttämätöntä ja se tehdään varhain. Lavastus- ja pukusuunnitelmat ovat valmiina ja niiden toteutus jo työn alla, kun näyttelijä saapuu ensimmäisiin harjoituksiin. Suunnittelutyö edellyttää yhteistyötä muun suunnittelevan tiimin kanssa,erityisesti ohjaajan. Lavastaja ei työskentele muista riippumatta, hän ei toteuta näyttämöllä vain omaa sielunmaisemaansa, Liisa sanoo. On sitouduttava työryhmän työskentelytapoihin ja taiteelliseen ajatteluun. Näytelmän visuaalisen toteutuksen lähtökohtana on toki oma tulkinta, mutta vain lähtökohta, josta lähtee keskustelu. Tärkein yhteistyö- ja keskustelukumppani on ohjaaja, jonka tapa ja kyky käyttää hyväkseen näyttämöä ja sinne suunniteltavaa tilaa vaikuttavat paljonkin lavastajan työhön. Lavastusten ja pukujen valmistusvaiheen aikana saan hyödyllisiä ideoita myös tekniseltä henkilökunnalta. Avaruus, tyhjä tila, hiljaisuus Lavastajan työ on perimmiltään suunnittelutyötä, ajatustyötä. Mutta lavastajan arkipäivään kuuluu kyllä paljon myös proosallista käsillä tekemistä: painavien tavaroiden siirtelyä, voimakkaanhajuisten aineiden käsittelyä, likaisia vaatteita ja jatkuvaa kiirettä, naurahtaa Liisa, jonka päivä on ennen haastattelua kulunut verstaalla Jääkärin morsiamen seinäelementtien käsittelyssä. Lavastustaiteen erottaa muusta kuvataiteesta se, että se on osa NYT-hetkessä tapahtuvaa elävää kerrontaa. Lavastuksessa ei ole kyse kuvasta vaan tilasta. Teatteriesitys tapahtuu aina kolmiulotteisessa tilassa ja se tekee lavastustaiteesta erilaista kuin mikään muu visuaalinen taidemuoto. Näyttämöä ei koeta vain silmillä se on myös kehollinen kokemus. Näyttämötilassa liikutaan. Se voi olla avara tai ahdas. Näyttämö on aluksi tyhjä musta laatikko. Jokainen sinne tuotu esine tai tilaa rajaava seinämä on kannanotto. Merkityksetöntä muotoa ei ole, ei ole samantekevää, onko

alokiila Teatteripakinaa huonekalu tai taso lähellä vai kaukana, suora vai vino, korkea vai matala. Lavastusta suunnitellessani minulle onkin juuri tärkeää itse arkkitehtonisen tilan hahmottaminen ja jaottelu. Värit ja materiaalit tulevat vasta sen jälkeen. Minua miellyttää eniten avaruus, tyhjä tila ja hiljaisuus. Niissä ei ole rajoja, on mahdollisuus mihin vain. Tämä näkyy esimerkiksi Jääkärin morsiamessa, jossa olen, kiitos ohjaajan, saanut vapauden tehdä tyyliteltyjä ja rohkeitakin ratkaisuja. Avoin, pelkistetty näyttämökuva miellyttää minua. Siinä annetaan katsojan mielikuvitukselle tilaa. Kun kaikkea ei näytetä, katsoja pystyy itse täydentämään yksityiskohdat,kokemaan ja tuntemaan syvemmin. Tavoite motivoi Liisa pitää haastavasta työstään. Intensiivisen ja kiireisen työjakson jälkeen hän nauttii hiljaisuudesta, luonnosta, missä voi olla yksin maiseman keskellä. Siinä on voimaa, jota tarvitaan taas uuden työn alkaessa ja uusi alku on sinänsä aina voiman ja inspiraation lähde. Enpä osaa kuvitella, mitä työtä tekisin, ellen tätä. Teatterityössä tavoite onnistunut, kiinnostava esitys motivoi käytännön työn. Se myös palkitsee. Lavastustaide on minun tapani kommunikoida maailman kanssa, se on keino, jolla voin tuoda omaa maailmankuvaani ja elämässä tärkeinä pitämiäni asioita näkyviin. Teksti Kirsi Sand Itse pensselini jäljet mä tunnen. Valokiilan uudessa pakinasarjassa esittäytyy omintakeinen pakinoitsijamme. Nimimerkillä Hyvä Veli Heiveröinen tämä huvittunut elämäntarkkailija kommentoi teatterimaailman moninaisia ilmiöitä. MIKSI TEATTERISSA KANNATTAA KÄYDÄ ERITYISESTI KEVÄÄLLÄ? Piirros Liisa Ikonen Yleisesti tunnettu tosiseikka on, että teatterissa kannattaa käydä aina. Lukematon on se todisteiden määrä, joka oikeaksi tämän faktan osoittaa. Voidaan kuitenkin todeta, että erityisesti teattereiden kevätnäytäntökausien aikana suoritetut teatterivierailut ovat erityisen suositeltavia. Yksityistaloudellisen rahapolitiikan kannalta kevätteatterointi on syysteatterointia edukkaampaa koska auringonvalon määrän lisääntyminen vaikuttaa päivän pituuteen, jonka puolestaan uskotaan korreloivan myös teatteriesitysten kestoon. Tämän seurauksena arvoisa teatterivieras saa syksyyn verrattuna ajallisesti pidemmän näyttämöelämyksen samalla kiinteällä pääsylipun hinnalla. Makrotaloudellista merkitystä yksittäinen teatterissakäynti saa luonnollisesti tuomalla helpotusta teattereita ajoittain vaivaavaan niin sanottuun yleisön riittävyysongelmaan. Lisäksi auringonkierron vuotuiselle alkutaipaleelle osuva kesäaikaan siirtyminen aikaistaa teatteriesitysten alkua noin tunnilla, joskus jopa puolella. Tämän vuorokauden loppupäästä tavallaan säästyneen tunnin tai jopa puolikkaan voi kukin kansalainen käyttää sitten haluamallaan tavalla esimerkiksi oleiluun. Vapaa-aika täten lisääntyy. Henkisellä tasolla teatteriesityksellä myös useita merkittäviä ja suotuisia vaikutuksia on, joista mainittakoon huolella valmistetun taideteoksen kyky aikaan saada lukuisia tunteita kuten ihastusta, vihastusta, kiihtymystä, huojentumista, jännitystä ynnä relaksaatiota. Erityisen oivaa edellä kuvatuissa tuntemuksissa on se, että arvoisalla teatterivieraalla on oikeus kokea näitä tunteita täysin oman valintansa mukaisesti. Huolella valmistetuissa taideteoksissa ei ainakaan pääsääntöisesti ole liitteenä käyttö- saatikka tulkintaohjeistusta. Joka tapauksessa elävän ja koskettavan teatteriesityksen seuraaminen on monin verroin hedelmällisempää toimintaa kuin esimerkiksi viisastelevan teatteripakinan tavaaminen tiedotuslehdestä. Seuraavassa numerossa (mikäli minun sallitaan) käsittelen niitä kiistattomia etuja joita syysteatteroinnilla on verrattuna esimerkiksi kevätteatterointiin. Teidän Hyvä Veli Heiveröinen 13

Vaasan kaupunginteatteri Kirjailija Simo Hämäläinen: Kätkäläis-romaaneistaan tunnetuksi tullut pohjoiskarjalainen kirjailija Simo Hämäläinen lupaa ruveta kunnon vaasalaiseksi. Lupauksen taustalla on viimesyksyinen muutto Vaasaan Joensuusta, missä Hämäläinen ehti asua kolmekymmentä vuotta ja toimia yliopiston suomen kielen lehtorina ja sittemmin vapaana kirjailijana. Pohjois-Karjalan järvi- ja vaaramaisemat vaihtuivat merinäkymiin ja lakeuksiin. Muuttokuormaa ruvettiin kasaamaan, kun lääkärivaimoni Liisa sai syksyllä viran Vaasan keskussairaalasta. Ja tulipa tuo pakanneeksi minutkin mukaan, myhäilee kirjailija. Vaasassa uskon viihtyväni. Vaasa on kaunis kaupunki. On meri, leveitä puistikoita ja avaruutta, paljon säilyneitä vanhoja kivitaloja, kulttuurin näköä. Usein kuulee sanottavan, että pohjalaiset ovat jäyhiä ja karjalaiset vilkkaita, mutta yllättyneenä olen huomannut, että vaasalaiset ovat vähintään yhtä iloisia ja vilkkaita kuin karjalaisetkin. Juttusille pääsee helposti ja vielä molemmilla kotimaisilla. Kaksikielisyys on minusta kiehtova asia. Se antaa kulttuurille täällä oman ilmeen. HUUMORI ON AURINKOA ARKEEN Teatteri on Simo Hämäläiselle tullut läheiseksi erityisesti romaanien näyttämöversioiden myötä.ensimmäisen Kätkäläis-romaaninsa Hämäläinen dramatisoi kesäteatterille v.1980.sittemmin näyttämölle ovat nousseet Kätkäläissarjan muutkin romaanit Kätkäläisen jättipotti ja Kätkäläinen ja ulkomaan elävä sekä mm.romaanit Jätkät, Miehen mitta ja Nauravien ihmisten kylä. Esityksiä on ollut kesäteattereissa eri puolilla Suomea, Pyynikiltä Törnävälle saakka.nyt on vireillä dramatisointi tuoreesta romaanista OPERAATIO VALLAN VAIPAT, joka satiirin ja huumorin keinoin sivaltelee hyvinvointivaltion murentamista nyky-suomessa ja maalailee kutkuttavasti suurten ikäluokkien synkkää tulevaisuutta. Näytelmän käsikirjoituksen laatii kirjailija yhteistyössä ohjaaja T i m o O j a l a n kanssa, ja ensi-ilta on Vaasan kaupunginteatterissa syksyllä 2003. 14 Kitkeränkin lääkkeen tulee maistua hyvänmakuiselta, Simo Hämäläinen sanoo. Huumori on aurinkoa arkeen, se antaa toivoa. Kun asialle pääsee nauramaan, se asettuu myös hallittavissa oleviin mittasuhteisiin. Väinö Linnan mukaan huumori on ihmiselämässä kuin joustimet kieseissä: mitä kuoppaisempi tie, sitä tärkeämpää on, että joustimet ovat kunnossa. Muuten kärryt särkyvät. Olen myös joskus kuullut sellaisen kirjailijan elämäohjeen, että on turha rakkikoirana räksyttää ja ihmisiä nilkkoihin pureskella. Jokainen kai tässä yrittää tavallansa olla kelvollinen kansalainen. Mutta se, mitä pitää vihata kiukkuisesti, ovat käsistä karanneet ajatukset ja järjettömät ideat, joilla jotkut tätä maailmaa yrittävät pyörittää. Minusta teatterin ja kirjallisuuden tehtävä on tunnustautua joihinkin arvoihin ja pyrkiä kertomaan, millä puolella on ja mitä vastaan. Tällä hetkellä yhteiskun- Huumori ja satiiri ovat kirjailija Simo Hämäläiselle tuttuja aseita. Kirjoissaan hän tarttuu ajankohtaisiin aiheisiin. Kätkäläinen ja ulkomaan elävä -romaanissa Kätkävaaran isäntä, kitkerä savolaisukko ja perussuomalaisen miehen tiukea karikatyyri, saa kuulla tulleensa isoisäksi. Tyttärenpoika paljastuukin mustaihoiseksi, ja siinä on ukilla ja koko metsäpitäjällä sopeutumista. Vallan vaipoissa kepuliherrat, jotka säästötoimillaan ovat ajaneet alas vanhusten- ja terveydenhuollon ja vaarantaneet suurten ikäluokkien eläkkeet, joutuvat huikeassa veijaritarinassa maistamaan omia lääkkeitään.terävää ironiaa pehmentää kuitenkin lämmin,sovinnollinen huumori,jolla kirjailija tarkastelee elämän ilmiöitä ja ihmisiä, niin hyviä kuin pahoja. Satiiria nauruun kätkettynä Ollakseen siedettävä satiirikon pitää tekeytyä hyväntuulisemmaksi kuin onkaan.

alokiila Kirjailija Simo Hämäläinen (s. 1947) on kotoisin Pohjois-Karjalasta, Joensuusta, missä hän asui kolmekymmentä vuotta ennen muuttoaan Vaasaan syksyllä 2002. Simo Hämäläinen kävi koulunsa Lieksassa, opiskeli suomen kieltä Helsingin yliopistossa ja valmistui filosofian lisensiaatiksi. Hän on työskennellyt mm. toimittajana ja suomen kielen lehtorina Joensuun yliopistossa. Nykyisin hän on vapaa kirjailija ja on kirjoittanut romaaneja, novelleja ja näytelmiä. Hämäläinen nauttii 15-vuotista taiteilija-apurahaa ja on palkittu työstään mm. Karjala-palkinnolla viime vuonna. TAPAHTUMIA KEVÄÄLLÄ 2003 nassamme liikkuu esimerkiksi aivan villinä ja vapaana ajatus, että mitäpä me noista luusereista! Onhan ihan oikein, että ne, joilla on jo kaikkea, kahmivat kaiken lopunkin itselleen. Ja tällaisia ajatuksia puhuvat julkisesti ja vakavissaan ihan sivistyneet, korkealle koulutetut ihmiset! Siinä tilanteessa teatterin ja kirjallisuuden tehtävä on osoittaa tilanteen mielettömyys ja nauraa se hajalle, paljastaa todellisuudesta eristäytynyt ja sisäsiittoinen vallankäyttö. Uusi näytelmäsovitus Teatteri on kiinnostanut minua aina.teatterissa on aivan oma erityinen lumouksensa. Kun istuu yhdessä muiden kanssa pimeässä katsomossa ja seuraa näyttelijän eläytymistä ja sitä, miten syvälle hän pääsee henkilöönsä,se on valtava elämys.teatterilla on voimaa, jota millään muulla taidemuodolla ei ole. Tulevaa näytelmäänsä Vaasan kaupunginteatterissa Simo Hämäläinen valmistelee innostuneena. Kyseessä on ensimmäinen talviteatteriprojektini. Kesäteatterissa kun valaistus- ja säämestarina oli koko Luojan luonto, ja esitysiltojen tehosteisiin saattoi kuulua naapurin isännän niittokoneen säkätys tai lehmikarjan aariat aidan takana. Nyt ovat Hymy päivässä pitää happamuuden loitolla! olosuhteet toiset, on kuukausipalkkaiset valaistus- ja tehostemestarit ja muu tekninen henkilökunta ja yleisökin on sateelta suojassa, heh naurahtaa Simo Hämäläinen. Itse asiassa olen asettumassa tässä jonkinmoiseen kisällin asemaan ja aion ottaa irti kaiken opin, mitä yhteistyöstä ohjaaja Timo Ojalan kanssa saan.tarkoitus on kirjoittaa uusi näytelmä, ajankohtainen komedia, jonka pohjana on romaani Operaatio vallan vaipat. Siinä toimitaan näyttämön ehdoilla: henkilöhahmoja joudutaan yhdistelemään sekä mahdollisesti luomaan uusiakin hahmoja. Erityisen hauskaa on se, että kirjoittaessaan tuntee näyttelijäryhmän, on mielikuva ihmisistä, joille rooleja kirjoittaa. Pyrimme kevään aikana saamaan tekstin mahdollisimman pitkälle. Tulevaisuuden suunnitelmistaan Hämäläinen heittää vihjauksen: Katsotaan ensin, kuinka äijien tässä käy. Kun tässä vaasalaistutaan ja uuden kotikaupungin ja maakunnan elämänmuoto tulee tutuksi, kuka tietää, vaikka vaasalaisia, merellisiä ja pohjalaisiakin aiheita löytyisi Ajatus kiehtoo kovasti! Teksti ja kuvat Kirsi Sand Juha Turkka vierailee Anthony Swerling POLIITIKON VIIMEINEN PUHE Suom. Sanna Manninen Ohjaus Marko Leino Esittää Juha Turkka Esitykset pienellä näyttämöllä la 15.2.2003 klo 14.00 ja 19.00 Juha Turkka kiitetty monologiesitys POLIITI- KON VIIMEINEN PUHE käsittelee ajankohtaista ilmiötä: yhteiskunnan kaikissa kerroksissa kytevää muukalaisvihaa. Se on fyysinen ja hikeä roiskuva ottelu, jossa poliitikko painii itsensä kanssa, ovela, älykäs ja hauska esitys, monodraamaa parhaimmillaan. Esitys on Teatteri Avoimien Ovien ohjelmistoa. LASKIAISRIEMUA Gubbrockarna-yhtyeen konsertti Five and still alive, Romeo-näyttämöllä laskiaissunnuntaina su 2.3. klo 19.00 Rockia ja svengiä, viihdyttämässä 35 täysveristä rokkaria, ikähaitari 18-68 vuotta! Johtaa Krister Kulju. Laskiaisriehassa mukana myös kaupunginteatterin näyttelijät Kaisa ElRamly sekä Karoliina Kudjoi. KUULA-OPISTON KEVÄTNÄYTÖS Nuoret tanssioppilaat esiintyvät Kuula-opiston tanssiosaston järjestämässä perinteisessä suositussa kevätnäytöksessä. Esitykset teatterin suurella näyttämöllä su 4.5.2003 klo 16.00 ja 18.30 ma 5.5.2003 klo 10.00 ja 12.00 15

Vaasan kaupunginteatteri Olemme siellä missä sinäkin Wärtsilä on maailman johtava laivojen propulsiojärjestelmien toimittaja ja merkittävä hajautettuun energiatuotantoon tarkoitettujen voimaloiden sekä huolto- ja käyttöpalvelujen tarjoaja. Konserniin kuuluu lisäksi pohjoismainen erikoisteräsyhtiö Imatra Steel. Yli 10 000 työntekijää 50 maassa on valmiina palvelemaan asiakkaita ja toimittamaan heille asiantuntevaa palvelua kaikkialle. www.wartsila.com 16

Teatterielämys Vaasassa! Teatteripakettiin sisältyy: - yöpyminen kahden hengen huoneessa - runsas buffet-aamiainen - kuohuviinilasillinen ravintola Amarillossa - teatterilippu JÄÄKÄRIN MORSIAN Sam Sihvon rakastettu laulunäytelmä Suomen vapaustaisteluun valmistuvista jääkäreistä, jotka olivat sotilaskoulutuksessa Saksassa. Ensi-ilta 1.2. 2003. PEKKA TÖPÖHÄNTÄ Gösta Knutssonin lastenkirjoihin pohjautuva hauska ja vauhdikas koko perheen näytelmä urhean, hännättömän kissan seikkailuista. ANNA-LIISA Minna Canthin näytelmä syyllisyydestä. Uusi ja kiihkeä tulkinta on suomalainen Medeia, nuoren naisen tarina pimeyden läpi valoa kohti. Ensi-ilta 29.3.2003 Hinta alk. 42E / hlö Ja teatterin jälkeen herkuttelemaan Amarilloon! Tee pöytävarauksesi ajoissa ja valitse herkullinen 3 ruokalajin teatterimenu Paketit ovat voimassa 31.5.2003 asti. Alkaen-hinta on asiakasomistajahinta. Hotellin yhteydessä on runsaasti maksullista sisäpaikoitustilaa. VAAKUNA VAASA Rewell Center 101, Ylätori, 65100 Vaasa, puh. 020 1234 670, www.sokoshotels.fi

Vaasan kaupunginteatteri YkkösBonus-kortilla TEATTERILOMAT alk. 60 hlö/vrk ilman korttia alk. 64,50 Sisältää majoituksen 2 hengen huoneessa, runsaan aamiaisen, trooppisen allasosaston vapaan käytön sekä teatterilipun. KYLPYLÄN TEATTERILOMA ANTAA ENEMMÄN VARAUKSET 06-283 8000 www.rantasipi.fi KYLPYLÄHOTELLI TROPICLANDIA Lemmenpolku 3, Vaasa 18

JÄÄKÄRIN MORSIAN VAASAN KAUPUNGINTEATTERI Aikuiset Eläkeläiset Opiskelijat, työttömät, lapset Pitkäkatu 53 65100 VAASA Keskus (06) 325 3960 Telefax (06) 325 3969 Lippumyymälä (06) 325 3961 avoinna ma-pe klo 11-18, la klo 12-18 sekä tuntia ennen esitysten alkua Markkinointi (06) 325 3966 Studio Ticket Ylätori, 65100 VAASA 0700-96525 (1 i/min + pvm) avoinna ma-pe klo 10-17 sekä la 10-14 27 i (23 i) 23 i (22 i) 22 i (20 i) LASTENNÄYTELMÄT Aikuiset Eläkeläiset Lapset,opiskelijat,työttömät 12 i 11 i 10 i (8 i) Arkipäivän matineanäytökset (ma - pe) alennetuin hinnoin; Puhenäytelmät 9 i (8 i) Jääkärin morsian 20 i Lastennäytelmät 8i Email VKT@ vaasa.fi www.vaasa.fi/teatteri VIP-illat, yritysten sarjaliput ja tilausnäytökset: TEATTERIN PUKUVUOKRAAMO VARATTUJEN LIPPUJEN LUNASTUS tiedustelut teatterin markkinoinnista,puh.(06) 325 3966. Sijaitsee teatterirakennuksessa, käynti Rauhankadun puolelta. Avoinna ma ja to klo 15-16.Puh.(06) 325 3960. TEATTERIKAHVILA KULMA Teatterikahvila Kulma sekä toisen kerroksen baari palvelevat Teitä väliajalla. Järjestämme tilauksesta cocktail- ym. tilaisuuksia toiveittenne mukaan. Mahdollisuus tilauksesta myös ruokailuun ennen tai jälkeen teatteriesityksen. Etukäteistilaukset ja tiedustelut kahvila Kulmasta, (06) 312 6325, 050-5720330, esityspäivinä tuntia ennen esitystä sekä tiistaisin klo 13-16.Tarjoilusta huolehtiiteatterinaiset ry. Ryhmien tulee varmistaa ja lunastaa varauksensa viimeistään 3 viikkoa ennen esitystä. Yksittäisten lippujen lunastus viimeistään 2 päivää ennen esitystä. Lunastamatta jääneet liput myydään esitystä edeltävänä päivänä. Laskutuslisä 5 i. Hyvät katsojat, saavuttehan esityksiin ajoissa! Esitykset alkavat täsmällisesti. Maksettuja lippuja ei lunasteta takaisin. FORCE MAJEURE -tapauksissa, kuten sairastuminen, lakko, tulipalo tms. vaihdamme liput seuraaviin esityksiin tai maksamme rahat takaisin, mutta emme korvaa muita asiakkaille aiheutuvia kuluja. Lippujen vaihto tai takaisinlunastus tulee suorittaa kuukauden kuluessa näytännön peruuntumisesta. LIPPUJEN HINNAT KEVÄÄLLÄ 2003 Erityisryhmät Suluissa ryhmähinta. Huom! Ryhmäalennuksissa ryhmän koko väh.30 hlöä Henkilökunnan ovelta Rauhankadun puolelta on hissiyhteys näyttämöille. Pyörätuolipaikkoja on suuressa salissa kuusi/esitys. Teatterissamme on kuunteluvahvistin.lippukassamme neuvooteitä paikkojen valinnassa. PUHENÄYTELMÄT Aikuiset Eläkeläiset Opiskelijat, työttömät, lapset 15 i (12 i) 12 i (11 i) 10 i ( 8 i) Vaatesäilytysmaksu valvotussa naulakossa 1,lapsille ilmainen. Väliajan kesto 15 minuuttia. Vaasan kaupunginteatterin Vip-ilta Vip-ilta on arvokas ja juhlava tapa tarjota asiakkaille, yhdistyksen jäsenille, yhteistyökumppaneille, unohtumaton kulttuurielämys. Vip-iltaan kuuluu: Lasillinen kuohuviiniä ennen esitystä tai väliajalla Teatterilippu esitykseen Väliaikatarjoilu:(kahvi/tee ja leivos) Käsiohjelma Ilmainen vaatesäilytys Tervetuloa teatteriin! Vip-illan hinta puhenäytelmiin: 22 i Min.10 hlöä Vip-illan hinta laulunäytelmään: 33 i Min.10 hlöä Vip-liput tulisi lunastaa kolme viikkoa ennen esitystä. Tiedustelut ja varaukset:pauliina Hänninen,myynti ja markkinointisihteeri,puh.06-325 3966 tai pauliina.hanninen@vaasa.fi 19

Vaasan kaupunginteatteri JOUKKOKIRJE NÄYTÄNTÖKALENTERI tammikuu-toukokuu 2003 SUURI NÄYTTÄMÖ ROMEO PIENI NÄYTTÄMÖ JULIA/KULMA SUURI NÄYTTÄMÖ ROMEO PIENI NÄYTTÄMÖ JULIA/KULMA Tammikuu TO 23.1. PEKKA TÖPÖHÄNTÄ 12.00 PEKKA TÖPÖHÄNTÄ 18.30 KAPA! 19.00 PE 24.1. MACBETH 19.00 LA 25.1. MACBETH 19.00 KAPA! 14.00 Pajazzo-sarja: Kitarakonsertti 17.00 PE 31.1. JÄÄKÄRIN MORSIAN Ennakko 19.00 Helmikuu LA 1.2. JÄÄKÄRIN MORSIAN Ensi-ilta 19.00 PESSI JA ILLUSIA 14.00 KE 5.2. JÄÄKÄRIN MORSIAN 19.00 TO 6.2. JÄÄKÄRIN MORSIAN 12.00 PESSI JA ILLUSIA 10.00 JÄÄKÄRIN MORSIAN 19.00 PESSI JA ILLUSIA 18.30 PE 7.2. PEKKA TÖPÖHÄNTÄ 18.30 KAPA! 19.00 LA 8.2. PEKKA TÖPÖHÄNTÄ 14.00 PEKKA TÖPÖHÄNTÄ 18.30 TO 13.2. MACBETH 19.00 PE 14.2. JÄÄKÄRIN MORSIAN 19.00 LA 15.2. JÄÄKÄRIN MORSIAN 14.00 POLIITIKON VIIMEINEN PUHE Vier.es. 14.00 JÄÄKÄRIN MORSIAN 19.00 POLIITIKON VIIMEINEN PUHE 19.00 TI 18.2. PESSI JA ILLUSIA 10.00 KE 19.2. PESSI JA ILLUSIA 10.00 PESSI JA ILLUSIA 18.30 TO 20.2. PEKKA TÖPÖHÄNTÄ 12.00 PEKKA TÖPÖHÄNTÄ 18.30 KAPA! 19.00 PE 21.2. MACBETH 19.00 LA 22.2. JÄÄKÄRIN MORSIAN 14.00 JÄÄKÄRIN MORSIAN KE 26.2. JÄÄKÄRIN MORSIAN 19.00 TO 27.2. JÄÄKÄRIN MORSIAN 19.00 PE 28.2. MACBETH (viim.es.) 19.00 Maaliskuu 19.00 (tn.) LA 1.3. PEKKA TÖPÖHÄNTÄ 14.00 PEKKA TÖPÖHÄNTÄ 18.30 KAPA! 19.00 SU 2.3. FIVE AND STILL ALIVE Gubbrockarna. 19.00 KE 5.3. PEKKA TÖPÖHÄNTÄ 12.00 KAPA 19.00 TO 6.3. PEKKA TÖPÖHÄNTÄ 12.00 KAPA! 13.00 PE 7.3. JÄÄKÄRIN MORSIAN 19.00 LA 8.3. JÄÄKÄRIN MORSIAN 14.00 Pajazzo-sarja: Mukulamankeli 17.00 JÄÄKÄRIN MORSIAN 19.00 TO 13.3. PEKKA TÖPÖHÄNTÄ 10.00 KAPA 19.00 PE 14.3. JÄÄKÄRIN MORSIAN 12.00 JÄÄKÄRIN MORSIAN 19.00 LA 15.3. JÄÄKÄRIN MORSIAN 14.00 Pajazzo-sarja: 17.00 JÄÄKÄRIN MORSIAN 19.00 Erkki Mendelin, 35 vuotta estradilla TO 20.3. JÄÄKÄRIN MORSIAN 19.00 PE 21.3. JÄÄKÄRIN MORSIAN 19.00 LA 22.3. PEKKA TÖPÖHÄNTÄ 14.00 PEKKA TÖPÖHÄNTÄ 18.30 PE 28.3. ANNA LIISA Ennakko 19.00 LA 29.3. ANNA LIISA Ensi-ilta 19.00 KAPA! 19.00 Pajazzo-sarja: Nyhjää tyhjästä 21.30 KAPA! 19.00 Pajazzo-sarja: Nyhjää tyhjästä 21.30 LIPUT Vaasan kaupunginteatteri (06) 325 3961 (06) 325 3966 Studio Ticket 0700-96 525 (1 /min + pvm) Huhtikuu KE 2.4. PEKKA TÖPÖHÄNTÄ 12.00 KAPA! 13.00 TO 3.4. ANNA LIISA 19.00 PE 4.4. ANNA LIISA 19.00 LA 5.4. JÄÄKÄRIN MORSIAN 14.00 Pajazzo-sarja: 17.00 JÄÄKÄRIN MORSIAN 19.00 "Näin sävel soi askelten..." KE 9.4. JÄÄKÄRIN MORSIAN 19.00 TO 10.4. JÄÄKÄRIN MORSIAN 19.00 PE 11.4. PEKKA TÖPÖHÄNTÄ 18.30 KAPA! 19.00 LA 12.4. ANNA LIISA 14.00 ANNA LIISA 19.00 Teatterin pääsiäisloma 13.-21.4.2003. Ei näytöksiä. KE 23.4. JÄÄKÄRIN MORSIAN 12.00 JÄÄKÄRIN MORSIAN 19.00 TO 24.4. JÄÄKÄRIN MORSIAN 19.00 PE 25.4. ANNA LIISA 12.00 ANNA LIISA 19.00 LA 26.4. ANNA LIISA 14.00 ANNA LIISA 19.00 KE 30.4. PEKKA TÖPÖHÄNTÄ 18.30 KAPA! Viim.es. 19.00 Toukokuu PE 2.5. JÄÄKÄRIN MORSIAN 19.00 LA 3.5. JÄÄKÄRIN MORSIAN 14.00 PESSI JA ILLUSIA 14.00 JÄÄKÄRIN MORSIAN 19.00 SU 4.5. KUULA-OPISTON KEVÄTNÄYTÖS 16.00 KUULA-OPISTON KEVÄTNÄYTÖS 18..30 MA 5.5. KUULA-OPISTON KEVÄTNÄYTÖS 10.00 KUULA-OPISTON KEVÄTNÄYTÖS 12.00 TI 6.5. PESSI JA ILLUSIA 10.00 KE 7.5. PESSI JA ILLUSIA 10.00 TO 8.5. ANNA LIISA 19.00 PE 9.5. ANNA LIISA 19.00 LA 10.5. Pajazzo-sarja: BalticPearlChorus 13.15 PESSI JA ILLUSIA 14.00 JÄÄKÄRIN MORSIAN 19.00 Pajazzo-sarja: 17.00 Barbershop-matinea TO 15.5. SOTILAAN TARINA Ennakko 19.00 PE 16.5. JÄÄKÄRIN MORSIAN 19.00 LA 17.5. SOTILAAN TARINA Ensi-ilta 19.00 TI 20.5. PEKKA TÖPÖHÄNTÄ 12.00 SOTILAAN TARINA 19.00 KE 21.5. PEKKA TÖPÖHÄNTÄ 12.00 SOTILAAN TARINA 19.00 TO 22.5. PEKKA TÖPÖHÄNTÄ 12.00 SOTILAAN TARINA 19.00 PE 23.5. ANNA LIISA 19.00 LA 24.5. JÄÄKÄRIN MORSIAN 14.00 JÄÄKÄRIN MORSIAN 19.00 MA 26.5. PEKKA TÖPÖHÄNTÄ 12.00 TI 27.5. PEKKA TÖPÖHÄNTÄ 12.00 MUUTOKSET MAHDOLLISIA. TARKISTAKAA ESITYSAJAT YSTÄVÄLLISESTI PÄIVÄN LEHDISTÄ TAI LIPPUMYYMÄLÄSTÄ. Oon vuosia monta jo harhaillut elon merta mä myrskyävää. Monen lemmen oon maljasta maistanut, monta kohdannut ystävää Osuvasti sanottu! Ihan tässä herkistyy Pukija, tuokaa nenäliina!