ESITYSLISTA HALLITUS 14.2.2011 Kokous 02/11 ASIALISTA 1 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 2 Lapin yliopiston profiilin strategisten kärkien kehittämissuunnitelma 3 Yliopistojen rahoitusmallin uudistaminen vuodesta 2013 lähtien 4 Ilmoitusasiat 5 Hallituksen syksyn kokousaikataulu 6 Muut asiat
LAPIN YLIOPISTO ESITYSLISTA 9.2.2011 Hallitus Mauri Ylä-Kotola 0400 276 288 Kokous 02/11 Paikka: Fellin Akvaariokabinetti Aika 14.2.2011 klo 14:15 Läsnä Jäsenet: Raimo Väyrynen, puheenjohtaja Markku Salomaa, varapuheenjohtaja Matti Hepola Juho Hinkkanen Tarmo Jomppanen Raija Kivilahti Rauno Korhonen Katri Kulmuni Mirva Lohiniva-Kerkelä Minna Uotila Marja Vaarama 1 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Lapin yliopiston hallintojohtosäännön 59 :n toisen momentin mukaan kutsu monijäseniseen hallintoelimen kokoukseen on lähetettävä viimeistään kolme arkipäivää ennen kokousta, jollei hallintoelin toisin ole päättänyt. Uuden hallituksen 24.8.2009 tekemän päätöksen mukaan kutsu hallintoelimen kokoukseen on lähetettävä viimeistään seitsemän vuorokautta ennen kokousta ja kokouksen asialista on lähetettävä viimeistään viisi vuorokautta ennen kokousta. Johtosäännön 61 :n mukaan yliopiston hallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja mukaan luettuna vähintään puolet jäsenistä on läsnä. Esitys Todettaneen kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
LAPIN YLIOPISTO ESITYSLISTA 9.2.2011 Hallitus Mauri Ylä-Kotola 0400 276 288 valmistelija: Tarja Särkkä 040 7322 778 Kokous 02/11 Paikka: Fellin Akvaariokabinetti Aika 14.2.2011 klo 14:15 Läsnä Jäsenet: Raimo Väyrynen, puheenjohtaja Markku Salomaa, varapuheenjohtaja Matti Hepola Juho Hinkkanen Tarmo Jomppanen Raija Kivilahti Rauno Korhonen Katri Kulmuni Mirva Lohiniva-Kerkelä Minna Uotila Marja Vaarama 2 Lapin yliopiston profiilin strategisten kärkien kehittämissuunnitelma Lapin yliopiston hallitus on keskustellut kahteen otteeseen yliopiston profiilin strategisten kärkien kehittämisestä. Liitteeseen 1 on valmisteltu työryhmien ehdotusten pohjalta luonnos kehittämissuunnitelmaksi. Suunnitelman valmistelussa on pyritty ottamaan huomioon hallituksen keskusteluissa esille tulleet näkökohdat. Tavoitteena on, että kehittämissuunnitelman valmistumisen jälkeen yliopisto julistaa haettavaksi 500 000 suuruisen tutkimusmäärärahan. Määräraha suunnataan yliopiston ulkopuolisten asiantuntijoiden vertaisarvioinnissa parhaiten menestyville tutkimusryhmille tieteellisesti/taiteellisesti korkeatasoisten hankkeiden suunnitteluun ja toteuttamiseen. Rahoituksen tarkoituksena on vahvistaa strategisten kärkien tutkimustoimintaa ja edistää tieteiden/taiteiden ja yliopiston eri yksiköiden välistä yhteistyötä kansainvälisten tutkimustulosten saavuttamiseksi, ml. referoidut kansainväliset artikkelit. Esitys Päätettäneen hyväksyä Lapin yliopiston profiilin strategisten kärkien kehittämissuunnitelma liitteen 1 mukaisena.
Liite 1 Lapin yliopiston profiilin strategiset kärjet ja niiden kehittäminen YLEISTÄ Lapin yliopiston tutkimuksen profiilialueena on arktinen ja pohjoinen tutkimus sekä matkailututkimus. Arktisen ja pohjoisen tutkimus on niin temaattisesti kuin alueellisesti laajaa yksilön, yhteiskunnan ja ympäristön sekä näiden vuorovaikutuksen tutkimusta. Matkailun tutkimus suuntautuu aluevaikuttamiseen ja liiketoimintaan ja sisältää idean matkailusta laajasti: liikkumisena, ihmisten ja kulttuurien vuorovaikutuksena, elämyksinä ja elämänä. Lapin yliopisto on paitsi tiede myös taideyliopisto, mikä antaa yliopiston profiilin strategisiin kärkiin oman lisänsä. Taiteiden tiedekunnan taiteen ja muotoilun tutkimuksella on vahva sidos yhteiskunnallisiin ilmiöihin, hyvinvointiin, ympäristöön ja luontoon. Yliopisto pyrkii kansainvälisesti tunnustetuksi tiede ja taideyliopistoksi profiilinsa kolmella kärjellä, jotka ovat: pohjoinen hyvinvointi ja muuttuva työ kestävä kehitys, oikeus ja oikeudenmukaisuus palvelumuotoilu. Strategiset kärjet linkittyvät sisällöllisesti toisiinsa. Yhteisiä, toisiaan leikkaavia alueita ovat esimerkiksi saamelais ja alkuperäiskansatutkimus, matkailu sekä kestävyyden teema yleisenä tutkimustavoitteena. Yliopiston strategisista kärjistä kaksi ensimmäistä, pohjoinen hyvinvointi ja muuttuva työ sekä kestävä kehitys, oikeus ja oikeudenmukaisuus pohjautuvat yliopiston jo olemassa oleviin vahvuuksiin. Palvelumuotoilun strategisen kärjen tutkimus ja taiteellinen toiminta on kehittyvässä vaiheessa. 1. POHJOINEN HYVINVOINTI JA MUUTTUVA TYÖ 1.1. Mitä on pohjoinen hyvinvointi ja muuttuva työ? Pohjoisen alueella korostuvat sosiaaliseen hyvinvointiin ja työn muutoksiin liittyvät kysymykset. Pohjoinen alue tarjoaa haasteita uudenlaisen pohjoisen hyvinvointipolitiikan ja sen käytäntöjen kehittämiselle. Julkisen talouden muutokset, teollisuusyhteiskunnasta jälkiteolliseen yhteiskuntaan siirtyminen, väestön ikääntyminen, luonnonvarojen hyväksikäytön globalisoituminen, sukupuolijärjestelmän jännitteet sekä uudet hallinnan muodot ovat ikääntyvän väestön, liikkuvan työvoiman ja EU:n ainoan alkuperäiskansan arjessa elettyä elämää. Alueellinen ja taloudellinen eriarvoistuminen ja ikääntyminen ovat 2000 luvulla yhä keskeisimpiä ihmisten asemaa määrittäviä tekijöitä. Pohjoiselle alueelle on ominaista samanaikaisesti marginalisoituminen ja voimakas taloudellinen kehittäminen. Esimerkkejä marginalisoitumisesta ovat nuorten ja koulutettujen, erityisesti naisten, poispäin suuntautuva muuttoliike, väestön vanheneminen, tehdasteollisuuden lakkauttaminen, työllisyyden heilahtelut, syrjäkylien tyhjentyminen ja taloudellisen ahdingon syveneminen. Samaan aikaan pohjoisen aluetta kehitetään luonnonvaroja hyödyntävän kaivos ja energiateollisuuden ja matkailun nimissä. Ilmastomuutoksen myötä pohjoisen merkitys globaalissa taloudessa kasvaa edelleen mm. uusien logististen kauppareittien takia.
Hyvinvointi jaetaan perinteisesti fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin. Pohjoisen hyvinvoinnin osatekijöitä ovat tasa arvoiset koulutusmahdollisuudet, toimivat sosiaali ja terveyspalvelut sekä yhteisöllisesti kestävät elinkeinoelämän rakenteet. Pohjoisen hyvinvoinnin kannalta on merkityksellistä, millaista työtä alueella tehdään, kuka sitä tekee ja millaisiin lähtökohtiin se perustuu. Painopistettä kuvaa sosiaalinen kestävyys. Kyse on siitä, miten työn tekemisen tavat sekä elinkeinoelämän rakenteet vaikuttavat ihmisten elettyyn hyvinvointiin. Sosiaalisesti kestävä työ pohjoisessa perustuu alueen historiaan, mentaliteetteihin ja identiteetteihin. 1.2. Pohjoisen hyvinvoinnin ja muuttuvan työn tutkimus ja taiteellinen toiminta Lapin yliopistossa Pohjoisen hyvinvoinnin ja muuttuvan työn ja pohjoisen hyvinvoinnin tutkimus on Lapin yliopiston vahvuusalue, jota tukevat toiminnassa olevat verkostot ja meneillään olevat tutkimushankkeet. Vuonna 2010 tähän tematiikkaan liittyviä monitieteisiä tutkimushankkeita oli meneillään yli 20. Tutkimushankkeiden kokonaisrahoitus on ollut vuositasolla noin 2,4 M. Eri rahoitusinstrumentit ovat olleet käytössä monipuolisesti. Vuosina 1990 2010 yliopistossa on tehty yli 20 teemaan liittyvää väitöstutkimusta. Pohjoisen hyvinvoinnin tematiikkaan liittyviä meneillään ja suunnitteluvaiheessa olevia tutkimussisältöjä ovat mm. alue ja talouspolitiikan vaikutus hyvinvoinnille, Barentsin alueen sosiaalinen kehitys, pohjoiset identiteetit ja mentaliteetit, vanhuusoikeus ja lasten ja nuorten hyvinvointi, ydinvoima, kaivos ja matkailupaikkakunnat yhteisöinä, pohjoisen sukupuolijärjestys sekä hyvinvointipalveluiden informaatioteknologiset sovellutukset. Lapin yliopistossa muuttuvaan työhön liittyviä tutkimuksia on tehty mm. seuraavista teemoista: muuttuvan työn johtaminen, vuokratyö, matkailutyö, ydinvoimatyö, kaivokset, yrittämisen muodot, työoikeus, uusi palvelutyö käytäntönä, työvoiman liikkuvuus, työmarkkinoiden rakenteiden muodostuminen, pohjoinen opettajuus, sekä pohjoisen työelämän muutosten sukupuolivaikutukset. Lapin yliopiston erityispiirre on eri tieteenalojen ja soveltavan taiteen yhteistyö hyvinvoinnin tutkimuksessa. Taideteollinen ala on mukana useissa yhteistyöhankkeissa, joissa taiteellista toimintaa on kehitetty ja sovellettu eri yhteisöjen, etnisten ryhmien ja ikäihmisten identiteettiä ja psykososiaalista hyvinvointia tukevaan toimintaan pohjoisessa. Lapin korkeakoulukonsernin innovaatio ohjelmaan kuuluu laaja ja jatkuva aineiston keruu, mikä mahdollistaa monimuotoisen hyvinvointitutkimuksen. 1.3. Visio 2020 Vuonna 2020 Lapin yliopiston on pohjoisen hyvinvoinnin ja muuttuvan työn kansallisesti ja kansainvälisesti tunnettu tutkimusyhteisö. Hyvinvoinnin ja työn tutkimus muodostaa perustan laadukkaalle koulutukselle ja yhteiskunnalliselle vuorovaikutukselle. Lapin yliopisto toteuttaa pohjoisen hyvinvoinnin ja muuttuvan työn strategisen kärjen tematiikkaan pohjautuvaa tutkimusohjelmaa. Tutkimusohjelman sisälle on rakennettu tohtoriohjelma, jonka osia toteutetaan University of the Arcticin kansainvälisten temaattisten tutkimusverkostojen yhteistyönä.
Aiemmin kansallisena tohtoriohjelmana toiminut sosiaalityön ja sosiaalipalveluiden tohtoriohjelma on laajentunut kansainväliseksi pohjoisen hyvinvointipolitiikan ja sen käytäntöjen tutkimus ja kehittämisohjelmaksi. Pohjoisen hyvinvoinnin ja muuttuvan työn tutkimuksen pohjalta Lapin yliopisto kouluttaa asiantuntijoita, jotka tunnistavat työnsä perustat ja joiden asiantuntijuus ei vanhene taloudellisten suhdanteiden ja työmarkkinarakenteiden muuttuessa. Tätä työtä tukee riittävän laajapohjainen oppiaineprofiili, joka mahdollistaa työmarkkinavalintojen tekemisen kansallisesti ja kansainvälisesti. Kansainväliset tiedeperusteiset maisteriopinnot monipuolistavat ja uudistavat perusopetusta. Yliopiston tutkimustoiminnasta vuonna 2020 noin 30 % kohdistuu pohjoiseen hyvinvointiin ja muuttuvaan työhön. Aihepiiristä valmistuu vuosittain 50 tieteellistä julkaisua, joista 25 on kansainvälisiä referee julkaisuja. Väitöskirjoja tuotetaan 10. 2. KESTÄVÄ KEHITYS, OIKEUS JA OIKEUDENMUKAISUUS 2.1. Mitä on kestävä kehitys, oikeus ja oikeudenmukaisuus? Kestävä kehitys tarkoittaa yleisesti hyväksytyn määritelmän mukaan kehitystä, joka ei vaaranna tulevien sukupolvien elinmahdollisuuksia. Kestävän kehityksen ydinkysymyksenä pidetään taloudellisen ja ekologisen kestävyyden yhdistämistä. Kehitystä voidaan kuitenkin arvioida myös sosiaalisen, poliittisen, oikeudellisen ja kulttuurisen kestävyyden kannalta. Kaikki nämä ulottuvuudet ovat eri tavoin sidoksissa toisiinsa. Kestävästä kehityksestä voidaan puhua myös taiteen ja muotoilun näkökulmasta tarkastellen laajasti ihmisen muokkaamaa ympäristöä, esinemaailmaa ja koko kulttuuria. Kestävää kehitystä ohjataan myös oikeudellisilla normeilla. Maailmanlaajuiset ilmiöt, kuten globalisaatio ja ilmastonmuutos, vaikuttavat kestävän kehityksen edellytyksiin Lapissa ja muilla pohjoisilla alueilla. 2.2. Lapin yliopiston kestävän kehityksen tutkimus ja siihen liittyvä taiteellinen toiminta Lapin yliopiston strategiassa kestävä kehitys ymmärretään oikeudenmukaisuuden näkökulmasta: millaista kehitystä, kenen ehdoilla ja kenen hyväksi pohjoisessa tuotetaan ja toteutetaan. Tällöin tutkimuskysymykset koskevat esimerkiksi yleistä aluekehitystä, luonnonvarojen ja ympäristön käyttöä, hyötyjen ja haittojen jakoa, asukkaiden mahdollisuuksia osallistua itseään koskevaan päätöksentekoon, tiedon hyödyntämistä päätöksenteossa, paikallisten kulttuuripiirteiden kunnioittamista, sosiaalista turvallisuutta, eri väestöryhmien elinoloja ja hyvinvoinnin tasa arvoa kaikissa merkityksissään. Tutkimus pitää sisällään monitieteisen ympäristötutkimuksen ja alkuperäiskansoihin, esimerkiksi saamelaisuuteen, liittyvän tutkimuksen. Monitieteinen ympäristötutkimus ja saamelaisuuteen ja alkuperäiskansoihin kohdistuva tutkimus muodostavat Lapin yliopistossa vahvan tutkimusalueen, joka nivoo yhteen yliopiston tiedekuntien ja Arktisen keskuksen osaamista. Saamelaisuuteen liittyvä tutkimus on monitieteistä ja yhteistyöverkostojen pohjalta vahvistuvaa. Yhteistyötahoja ovat saamelainen korkeakoulu Kautokeinossa, Oulun yliopiston Giellagas instituutti ja University of Arcticin temaattiset verkostot.
Viime vuosina erityisesti ilmastonmuutosta, sen hillintää ja sopeutumista koskevat luonnontieteelliset, yhteiskuntatieteelliset sekä oikeustieteelliset hankkeet ovat saaneet tutkimusrahoitusta Suomen Akatemialta ja muista rahoituslähteistä. Kestävän kehityksen tutkimusalueella on tehty vuosina 1999 2009 yhteensä 23 väitöskirjaa, joista 15 monitieteisen ympäristötutkimuksen ja kahdeksan saamelaisuuteen liittyvän tutkimuksen alueelta. Yliopiston taideteollinen ala on puolestaan kansainvälisesti tunnettu monitieteiseen tutkimukseen perustuvista ympäristötaidehankkeista, joita on toteutettu niin Suomen, Ruotsin, Norjan kuin Venäjän saamelaisten parissa. 2.3. Visio 2020 Vuonna 2020 Lapin yliopiston kestävän kehityksen strateginen kärki on vakiintunut osaksi yliopiston yksiköiden tutkimusta ja taiteellista toimintaa, tieteellistä tutkijakoulutusta ja perusopetusta. Yliopiston monitieteinen ympäristötutkimus ja pohjoisiin alkuperäiskansoihin liittyvä asiantuntemus on kansainvälisesti tunnettua. Tutkimustiedon yhteiskunnallista hyödyntämistä edistetään tiedeviestinnän ja taiteellisen toiminnan eri keinoja käyttäen. Ympäristöä tutkimuskohteena lähestytään luonnonvarapolitiikan hallinnan näkökulmasta. Lapin yliopiston kestävän kehityksen tutkimusohjelmassa tutkimuskohteina ovat mm. ympäristökansalaisuus, ympäristötieto ja asiantuntemus, ympäristöoikeus, kestävä maisema ja aluetalous, kestävä muotoilu, ympäristöjohtaminen, ilmastonmuutos, ympäristönhallinta ja ympäristöä koskevat arvostukset ja käytännöt. Lapin yliopiston erityinen ympäristötutkimuksen alue on arktisen alueen ympäristökysymysten ja hallintamekanismien oikeudellinen tutkimus. Taiteiden tiedekunta havainnollistaa tutkimusta taiteellisin ja visuaalisin keinoin. Arktisen keskuksen tiedekeskus tarjoaa tähän ympäristön. Lapin yliopiston vahvuus on saamelaisuuteen ja muihin alkuperäiskansoihin liittyvä yhteiskuntatieteellinen ja oikeustieteellinen tutkimus. Arktisen keskuksen koordinoima Arktis tohtoriohjelma on osa pohjoisten yhteiskuntien ja kestävän luonnonvarapolitiikan tohtorikoulutusta. Ohjelman teemat kohdistuvat luonnonvarojen käytön, hallinnan ja luonnonvarapolitiikan, elinkeinoelämän sekä kulttuuristen ja sosiaalisten kysymysten kohtaamiseen. Kansainvälisesti kestävän matkailun ja matkailun liiketoiminnan tutkimus on tärkeä tutkimusteema tohtorikoulutuksessa. Monitieteiseen tohtoriohjelmaan liittyy yhteistyö sektoritutkimuslaitosten kanssa, erityisesti Metlan ja Lynet verkoston (Luonnonvara ja ympäristötutkimuksen yhteenliittymä). Tutkimusalueeseen linkittyy myös Legal Cultures in Transnational World kansainvälinen tohtoriohjelma, jonka ytimenä on Legal Cultures in Transnational World (LeCTra) tohtoriohjelma. Ohjelma painottuu kansainvälisen oikeuden ja kansainvälisen politiikan tutkimukseen ja perustuu kansainvälistä tohtoriohjelmaa suunnitelleen hankkeen, RUCHIN: Creation of a Cross Disciplinary Doctoral Programme in Contemporary Russian and Chinese Economic Law tuloksille. Tohtorikoulutusta vahvistavat eri alojen sisällölliset teemaryhmät ja tutkijaverkostot, kuten taiteiden tiedekunnan koordinoima University of the Arctic verkoston Arctic Sustainable Design temaattinen tutkimusverkosto. Tutkimusalueen tutkimustoiminta muodostaa vuonna 2020 noin 25 % yliopiston tutkimustoiminnasta. Vuonna 2015 yliopistosta valmistuu noin 30 tematiikkaan liittyvää tieteellistä julkaisua, joista kansainvälisiä referee julkaisuja vähintään 20. Väitöskirjoja tuotetaan vuosittain 4 6.
3. PALVELUMUOTOILU 3.1. Mitä on palvelumuotoilu? Palvelusektori on nykyään sekä tuotannon arvolla että työllisyydellä mitattuna laajin talouden toimiala kaikissa OECD maissa. Se vastaa tällä hetkellä noin 70 prosentin osuutta tuotannosta ja työllisyydestä ja sen osuuden kokonaistuotannosta ennakoidaan edelleen kasvavan. Työllistävän ja taloudellisen volyymin kasvamisen taustalla on palvelutuotannon sisällöllinen ja käsitteellinen laajentuminen. Siihen kuuluu erilaisten palvelutuotteiden ja uusien ammattien lisäksi myös suuri joukko erilaisia kansalaisille suunnattuja asioimis, opiskelu ja vaikuttamiskanavia. Yhteiskunnallisesti keskeisimpiä näistä ovat julkisen sektorin erilaisten toimintojen ja sosiaalipalvelujen muuttuminen sähköiseksi asioinniksi. Palvelumuotoilulla tarkoitetaan liiketaloudellista palvelujen innovointia, kehittämistä ja suunnittelua muotoilun menetelmin kiinnittämällä huomiota palveluiden tuottajan ja asiakkaan väliseen vuorovaikutukseen ja asiakkaan palvelukokemuksen laatuun. Kiinnostus palvelumuotoilua kohtaan on viime vuosina lisääntynyt sekä yrityselämässä että akateemisessa tutkimuksessa, erityisesti muotoilualan tutkimuksessa, liiketaloustieteellisessä palvelututkimuksessa ja matkailututkimuksessa. Myös taide ja kulttuurialalla palveluiden muotoiluun on kiinnitetty aiempaa enemmän huomiota. Kun taidetta käytetään taideinstituutioiden ulkopuolella taiteen ulkopuolisiin päämääriin, kuten sosiaalityöhön tai laajemmin hyvinvoinnin edistämiseen, puhutaan taidelähtöisistä palveluista. Myös oppimisen ja oppimisympäristöjen suunnittelussa palveluiden muotoilu on noussut kehittämisprosessien keskeiseksi osaksi. Palvelumuotoilun tutkimus nojaa viitekehykseen, joka pyrkii käsitteellistämään ja jäsentämään palveluprosessin kulun ja siihen kuuluvat sosiaaliset, semioottiset, teknologiset ja taloudelliset elementit. Palveluvaltaistuneessa taloudessa tällaiselle laajennetulle palvelumuotoilun näkökulmalle on tarvetta. 3.2. Palvelumuotoilun tutkimus ja taiteellinen toiminta Lapin yliopistossa Lapin yliopistossa palvelumuotoilu hyödyntää taiteiden tiedekunnan taideteollisen muotoiluosaamisen, yliopiston muiden tiedekuntien ja Arktisen keskuksen yhteistyöhön perustuvia mahdollisuuksia matkailu ja muiden elämystuotteiden, sähköisten palveluiden, hyvinvointipalveluiden sekä esteettömien ja turvallisten ympäristöjen tutkimuksessa ja kehittämisessä. Palvelumuotoilun tutkimuksen kohteina ovat käyttäjälähtöisen tuote ja konseptimuotoilun lisäksi myös koulutus ja hyvinvointipalvelut, kulttuuri ja palvelutyö sekä erilaiset ihmisen toimintaa ohjaavat ympäristöt. Taideteollisesta näkökulmasta palvelumuotoilun metodologia edellyttää proaktiivista, tulevaisuuteen luotaavaa ja ennakoivaa tutkimusotetta. Yhteiskunnalliset ilmiöt ovat luonteeltaan monitieteisiä. Tämä edellyttää myös palvelumuotoiluun kriittistä yhteiskuntatieteellistä tutkimusotetta. Palvelumuotoilun laajemman tulkinnan mukaan myös soveltava taiteellinen toiminta on osa palvelumuotoilua. Nykytaiteen yhteiskunnallisen paradigman mukaisessa yhteisö ja ympäristötaiteessa on piirteitä sekä muotoilualoilta että kasvatustieteestä, jolloin taidetoiminta ymmärretään sekä palveluna että palveluiden kehittämisen välineenä. Taide ymmärretään sosiaalisena, ja yhteisöllisenä prosessina, jossa tuotetaan yhteisiä arvoja, symboleita, merkityksiä ja tapoja toimia.
Lapin yliopistossa on ollut useita palvelujen kehittämistä sivuavia monitieteisiä ja taiteisia tutkimusja kehittämishankkeita. Aihepiiristä on valmistunut useita pro gradu tasoisia tutkielmia ja siitä on valmisteilla väitöstutkimuksia. 3.3. Visio 2020 Vuonna 2020 palvelumuotoilu on Lapin yliopiston keskeinen taidetta ja tiedettä yhdistävä strateginen kärki. Palvelumuotoilu on yliopiston yksiköiden yhteinen kehittämisen kohde, joka näkyy yliopiston eri tehtäväalueilla kytkeytyneenä erityisesti yliopiston profiiliin, pohjoiseen ja arktiseen osaamiseen ja matkailuosaamiseen. Palvelumuotoilun kehittäjänä yliopisto luo edellytyksiä julkisten palveluiden, oppilaitosten ja yksityisen sektorin palvelukykyiselle palvelutuotannolle. Lapin yliopistolla on tiede ja taideosaamiseensa pohjautuen vahva palvelumuotoilun tutkimusohjelma ja rooli palvelumuotoilun menetelmien kehittäjänä. Palvelumuotoilun tutkimusohjelman sisällä toimii monitieteinen tohtoriohjelma, joka perustuu laajalle ja monitieteiselle ihmis, kulttuuri ja käyttäjälähtöisen palvelumuotoilun tutkimukselle. Sen teemoihin kuuluvat mm. palvelumuotoilun metodologia, erilaiset tietotekniset ratkaisut ja uudet palvelumallit koulutuksessa sekä sosiaali ja terveysalalla ja visuaalinen viestintä ja sen suunnittelu. Suuri osa matkailuun liittyvästä tutkimuksesta ja kehittämistyöstä on palvelumuotoilua eri muodoissaan. Tohtoriohjelmassa korostuu muotoilun tutkimuksen ja taiteen vahva sidos yhteiskunnallisiin ilmiöihin, elämyksiin, ympäristöön ja luontoon. Tohtoriohjelman kehittelytyön pohjana on toiminut kansainvälinen Erasmus rahoitteinen European Mind tohtoriohjelman suunnitteluprojekti. Osana Lapin yliopiston koordinoimaa University of the Arcticin Arctic Design and Arctic Art and Education temaattisten verkostojen toimintaa yliopisto tuottaa kansainvälisesti tunnustettua palvelumuotoilun tutkimustietoa. Lapin korkeakoulukonsernissa palvelumuotoiluun liittyvä soveltava tutkimus toteutuu sekä yhteisen innovaatio ohjelman että Matkailualan tutkimus ja koulutusinstituutin ja Pohjoisen kulttuuriinstituutin kautta. Tutkimusalueen tutkimustoiminta muodostaa vuonna 2020 noin 10 prosenttia yliopiston tutkimustoiminnasta. Vuonna 2015 yliopistosta valmistuu noin 30 tematiikkaan liittyvää tieteellistä julkaisua, joista kansainvälisiä referee julkaisuja vähintään 10. Väitöskirjoja tuotetaan vuosittain 5. 4. Konkreettiset kehittämistoimenpiteet, vastuut ja voimavarat 1. Rehtori nimeää yliopiston profiilin strategisten kärkien vastuuprofessorit. 2. Kukin vastuuprofessori verkostoi tutkimusalueen asiantuntijat ja kokoaa ryhmän, jonka tehtävänä on innovoida tutkimushankkeita ja vahvistaa tutkimuksen kansainvälisyyttä. Lisäksi ryhmä jatkaa strategiseen kärkeen suunnatun uuden tohtoriohjelman valmistelua. 3. Hankkeiden valmistelussa otetaan huomioon tiedekuntien ja Arktisen keskuksen välinen yhteistyö ja yhteistyö University of the Arcticin tutkimuksen temaattisiin verkostoihin sekä muu
kansallinen ja kansainvälinen yhteistyö. Tohtoriohjelma valmistellaan yhteistyössä yliopiston yhteisen tutkijakoulun kanssa. 4. Ryhmä valmistelee yhteistyössä yliopiston kansainvälisten asioiden yksikön kanssa strategisen kärjen kansainväliset kumppanuudet ja laatii systemaattisen yhteistyön edellyttämät yhteistyösopimukset kehittämissuunnitelmineen. 5. Ryhmä osallistuu osana Lapin yliopiston strategisten kärkien vuonna 2011 toteutettavaa itsearviointiprosessia arvioinnin organisointiin ja käytännön toteutukseen. 6. Yliopisto suuntaa tutkimusryhmille kilpailtavaa rahoitusta strategisia kärkiä vahvistavien tutkimushankkeiden toteutukseen. Lisäksi ryhmille suunnataan rahoitusta kansallisen kilpaillun tutkimusrahoituksen (SA, TEKES) ja kansainvälisen kilpaillun tutkimusrahoituksen (EU:n puiteohjelmat, EU:n tutkimusohjelmat,..) hankehakemusten valmisteluun. Hankkeiden valinta tapahtuu ulkopuolisen arvioinnin pohjalta. 7. Viestintäyksikkö laatii yhdessä nimetyn kehittämisryhmän kanssa palvelumuotoilun WWWsivustot ja ottaa tiedeviestinnässään huomioon tutkimusalan tavoitteet ja tuotokset. Voimavarat/ 2011 2014/vuosi (1000 ) Vastuuprofessorien nimeäminen (osittainen vapautus aiemmista työtehtävistä) 90 Tutkimusohjelman ja tohtoriohjelman valmistelu 30 Kv.kumppaneiden valinta ja yhteistyön käynnistäminen/vahvistaminen 50 Yliopiston sisällä kilpailtu hankerahoitus (valtionrahoitus) 500 Täydentävän rahoituksen tutkimustoiminta 6 500 Tutkimusohjelman toteutus SA TEKES EU:n puiteohjelmat ym. kansainvälinen kilpailtu rahoitus muu täydentävä rahoitus Tohtoriohjelmien toteutus SA kansainvälinen rahoitus*) ENPI Yliopiston assistentit ja muut jatkokoulutustehtävät, n. 10 htv (tsekataan) 400 *) Sisältää myös kansainvälisen vaihdon rahoituksen. Yhteensä 7 570 000
LAPIN YLIOPISTO ESITYSLISTA 9.2.2011 Hallitus Mauri Ylä-Kotola 0400 276 288 valmistelija Tarja Särkkä 040 7322 778 Kokous 02/11 Paikka: Fellin Akvaariokabinetti Aika 14.2.2011 klo 14:15 Läsnä Jäsenet: Raimo Väyrynen, puheenjohtaja Markku Salomaa, varapuheenjohtaja Matti Hepola Juho Hinkkanen Tarmo Jomppanen Raija Kivilahti Rauno Korhonen Katri Kulmuni Mirva Lohiniva-Kerkelä Minna Uotila Marja Vaarama 3 Yliopistojen rahoitusmallin uudistaminen vuodesta 2013 lähtien Opetus- ja kulttuuriministeriö on käynnistit syyskuussa 2010 yliopistojen rahoitusmallin uudistamisen siten, että nykyiseen rahoitusmalliin tarvittavat muutokset voidaan ottaa käyttöön kohdennettaessa yliopistoille yliopistolain 49 :n mukaista perusrahoitusta vuodelle 2013. Ministeriö pyysi valitsemiltaan asiantuntijatahoilta ehdotuksia ja näkemyksiä rahoitusmallin kehittämistarpeista. Ehdotuksia tuottaneita tahoja ovat: 1) VATT, ETLA ja Etlatieto 2) HEG (Higher Education Group, Tampereen yliopisto) 3) HEINE (Helsingin yliopiston korkeakoulu- ja innovaatiotutkimuksen verkosto) 4) RUSE (Koulutussosiologian tutkimuskeskus, Turun yliopisto) 5) OTUS (Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiö) ja 6) TaSTI (Tieteen-, teknologian ja innovaatiotutkimuksen yksikkö, Tampereen yliopisto) Asiantuntijaryhmien ehdotuksista on koottu yhteenveto liitteeseen 1. Ehdotukset yliopistojen rahoitusmallin uudistamiseksi vuodesta 2013 alkaen löytyvät opetusja kulttuuriministeriön verkkosivuilta osoitteesta: http://www.minedu.fi/opm/koulutus/yliopistokoulutus/hallinto_ohjaus_ja_rahoitus/tulossopimusohjeet/?lang=fi. Liitteenä 2 on vielä vertailun vuoksi kaavioina yliopistojen nykyinen rahoitusjärjestelmä, HEG:in esittämä dynaamisen tulosrahoituksen malli ja innovatiivinen markkinaohjausmalli. Esitys Keskusteltaneen asiantuntijatahojen tuottamista rahoitusmalliehdotuksista ja niiden mahdollisista vaikutuksista Lapin yliopiston tulevaan kehitykseen.
Liite 1 YLIOPISTOJEN VALTIONOSUUDEN MÄÄRÄYTYMISPERUSTEET VUODESTA 2013 ETEENPÄIN Opetus- ja kulttuuriministeriö on tilannut eri asiantuntijatahoilta ehdotuksia yliopistojen uudesta rahoitusjärjestelmästä. Ehdotuksia ja kehittämistarpeita pyydettiin seuraavista näkökulmista: 1. Yliopistojen rahoitusmallin kokonaisrakenne 2. Yliopistojen rahoitusmallin laskentakriteerit ja niiden painoarvot 3. Tavoitteena rahoitusmallin yksinkertaistaminen ja riittävä tasapaino muutostekijöiden ja yksittäisen yliopiston rahoituksen vakauden välillä. Ehdotuksia tuottaneita tahoja ovat: 7) VATT, ETLA ja Etlatieto 8) HEG (Higher Education Group, Tampereen yliopisto) 9) HEINE (Helsingin yliopiston korkeakoulu- ja innovaatiotutkimuksen verkosto) 10) RUSE (Koulutussosiologian tutkimuskeskus, Turun yliopisto) 11) OTUS (Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiö) ja 12) TaSTI (Tieteen-, teknologian ja innovaatiotutkimuksen yksikkö, Tampereen yliopisto) Yleisiä näkökohtia 1) VATT, ETLA ja Etlatieto rahoitusjako 55%/35%/10%: koulutus, tutkimus, strategiset tavoitteet tavoitteena vakaus ja läpinäkyvyys strategiarahoituksessa mukana komponentti, jolla varmistetaan yliopistojärjestelmän moninaisuus rahoitusmalli nykyisellään vuoteen 2015, lukuvuonna 2014-2015 tutkimuksen arviointi resurssit keskitettävä rajalliseen määrään tutkimus- ja opetusyksikköjä kuitenkin varmistaen kilpailun kannalta riittävä määrä yksiköitä -> arvioitava paljonko tarvitaan! OKM:n tueksi akateeminen neuvosto, joka määrittää, kuinka tutkimusrahoitus kohdentuu eri tieteenaloille 2) HEG lähtökohtana joko dynaaminen tulosohjausmalli tai innovatiivinen markkinaohjausmalli dynaaminen tulosohjausmalli nykyisen jatkumo, joka huomioi sidosryhmien kasvavan roolin ja profiloitumisen, innovatiivisessa markkinaohjausmallissa yliopisto aidosti markkinoilla malleissa vakautta, muutosherkkyyttä, yksinkertaisuutta Dynaaminen tulosrahoitusmalli: rahoitusjako 35%/30%/15% : koulutus, tutkimus ja tutkimus- ja innovaatiopolitiikan tavoitteet + indikaattoripooli 20% Innovatiinen markkinaohjausmalli: rahoitusjako 35%/30%/15% (kuten edellä + vakaustekijä 20% 3) HEINE suomalaisen tutkimuksen ongelmien aiheuttajia mm. panostaminen tutkimuksen sijasta tutkijankoulutukseen, pienet tieteenalayksiköt, ohut kansainvälinen yhteistyö, myöhäinen työelämään siirtyminen tavoitteena kannustavuus, läpinäkyvyys, ennakoitavuus ja strateginen kehittäminen
mallissa tulee olla vakauttava osuus (89 75 %), kannustava osuus (3 17 %) ja strateginen osuus ja muut tavoitteet (8 %) valtakunnalliset erityistehtävät, harjoittelukoulut ja kansalliskirjasto erilleen alarakennerahasta 4) RUSE ei varsinaista rahoitusmallia, mutta ehdotus rahoitusmallin kehittämiseksi soveltamalla erilaisia tuloksellisuusluokituksia, esim. muunneltua TRF -Assesment of Academic Disciplines tuloksellisuusluokitusta, joka osoittaa RUSAn mukaan yliopistojen jokaiselle tieteenalayksikölle paikan opetuksen ja tutkimuksen tuloksellisuuden nelikentässä. jos koulutuksen ja tutkimuksen työnjakoa tarkistetaan, olisi RUSAn mukaan perusteltua tehdä jo nyt saatujen tulosten pohjalta 5) OTUS lähtökohtana kartoitus opiskelijoiden näkemyksistä yliopistojen rahoitusjärjestelmästä rahoituksen pääpainon tulisi olla valtionrahoituksessa yksityinen rahoitus yliopistojen yhteiseen rahastoon laatu mukaan rahoitusmalliin, mutta vain jos kriteerit saadaan kuntoon 6) TaSTI indikaattoreiden kehittämisen lähtökohtana tulee olla monipuolisuus, tutkimustulosten tuotosten ja toiminnan monipuolinen kuvaus, viittaukset eivät kerro tutkimuksen laadusta Koulutus 1 VATT, ETLA ja Etlatieto suoritetut kandidaatti-, maisteri- ja tohtoritutkinnot (painotukset tarvittaessa, myös tieteenalakohtaiset painot) kandidaatti- ja maisteritutkintoa suorittavat opiskelijat (painotukset tarvittaessa), tavoiteajan ylittävistä opiskelijoista vähemmän rahoitusta jatko-opiskelijoista ei erillistä rahoitusta koulutuksen laatu ei rahoitusjärjestelmään, mutta julkaistava tietoa, jonka avulla opiskelija valitsee opiskelijapaikkansa (valmistumisaika, sijoittuminen), opettaja/opiskelijasuhdetta, opetushenkilökunnan pedagogista pätevyyttä ja henkilöstön osaamisen kehittämistä ei tältä pohjalta malliin valmistuneiden työllistyminen vaikea mittari 2 HEG Dynaaminen tulosrahoitusmalli (35 %) suoritettujen alempien ja ylempien korkeakoulututkintojen määrä painotettuna tutkinnonsuorittamisen tavoiteajalla ulkomaisten opiskelijoiden ylempien korkeakoulututkintojen tavoitteet ja suoritettujen tutkintojen määrä painotettuna tutkinnonsuorittamisen tavoiteajalla tutkinnonsuorittaneiden työllistyminen 3 HEG Innovatiivinen markkinaohjausmalli (35 %) perustutkinto-opiskelijoiden koulutussetelit tai tulosidonnaisena valtionlainana maksettavat lukukausimaksut suoritettujen alempien ja ylempien korkeakoulututkintojen määrä tutkinnonsuorittaneiden työllistyminen
opiskelijapalautejärjestelmä 7) HEINE (9 %) tutkinnot (6 %), tohtorit 1 %, maisterit 3,5 % ja kandidaatit 1,5 % läpivirtaus 1 % työllistyminen 1 % kv.opetus (suoritukset) 8) OTUS myös kanditutkinnot mukaan malliin laadullinen työllistyminen, koulutusta vastaava työtehtävä opiskelijoiden tyytyväisyys järjestettyyn koulutukseen (opetuksen taso, kurssien sisällöt ja hyvinvointi) opiskelijoiden tukipalvelut (opinto-ohjaus, kirjastopalvelut, rekytointipalvelut, opintopsykologipalvelut, liikuntapalvelut, tietotekniikkapalvelut) opiskelija-opettajasuhde (todellinen opetukseen käytetty työaika) Tutkimus 1) VATT, ETLA ja Etlatieto laadun korostaminen: tieteenalakohtainen kansainvälinen vertaisarviointi, 4-6 vuoden välein rahoituksen jyrkkä porrastaminen (palkitaan laadusta) rahoitus suoraan tutkimusta tekeville yksiköille, ei yliopistolle eri tieteenalojen erilaiset julkaisukäytännöt otettava huomioon, samoin tieteenalojen kansallisuus/kansainvälisyys kansainvälinen tieteellinen neuvosto päättämään etukäteen eri tieteenaloille kohdennettavan rahoituksen suhteet mekaanisia mittareita (sitaatioindeksit) voidaan soveltaa vertaisarvioinnin tukena tutkimustulosten hyödynnettävyysmittareita ei tulisi sisällyttää malliin 2) HEG Dynaaminen tulosrahoitusmalli (30 %) bibliometrinen tulosmittari (julkaisu- ja viittaustietokanta) suoritetut tohtorintutkinnot tavoiteajalla painotettuna tohtoreiden työllistyminen 3) HEG Innovatiivinen markkinaohjausmalli (30 %) tohtoriopiskelijoiden koulutussetelit ja/tai tulosidonnaisena valtionlainana maksetut lukukausimaksut bibliometrinen tulosmittari (julkaisu- ja viittaustietokanta) suoritetut tohtoritutkinnot tohtoreiden työllistyminen kilpailtu tutkimusrahoitus 4) HEINE (8 %) tutkimusrahoitus, SA (3 %), TEKES (1 %) ja kansainvälinen kilpailtu rahoitus (0,5 %) julkaisut 3,5 % (julkaisufoorumin tulokset)
5) OTUS henkilökunnan tutkimukseen käyttämä työaika gradut osana tutkimushankkeita kunnianosoitukset ja palkinnot 6) TaSTI opetus- ja tutkimushenkilökunnan henkilötyövuodet tohtoritutkintototeutumat tutkimusrahoitus, erän painotukset: SA 40 %, TEKES 20 %, kotimainen yritysrahoitus ja EUrakennerahastot 20% ja ministeriön rahoitus ja korkeakoulun omat varat 20% tieteellinen julkaisutoiminta: kansainväliset ja kotimaiset referee-artikkelit kansainväliset ja kotimaiset tieteelliset monografiat kansainvälisisissä ja kotimaisissa kokoomateoksissa tai painetuissa konferenssijulkaisuissa julkaistut artikkelit tutkijakoulutuksen laatu ja vaikuttavuus: yliopiston tutkijakoulurahoituksen käyttö (SA) 10 vuotta aiemmin aloittaneiden osuus tohtoritutkinnon suorittaneista tutkimuksen kansainvälisyys: kilpailtu kansainvälinen tutkimus- ja kehittämisrahoitus 60 % opettajien ja tutkijoiden pidempiaikainen liikkuvuus, vähintään 2 vk 20 % esitelmät kansainvälisissä tieteellisissä konferensseissa 20 % Strategiset tavoitteet, koulutus-, tiede- ja innovaatiopolitiikan tavoitteet, indikaattoripooli 1) VATT, ETLA ja Etlatieto rahoitus kohdennettava kilpailutetusti mittarit määriteltävä eksplisiittisesti, jako: pysyvät ja väliaikaiset rahoitusosatekijät pysyville osatekijöille ei kytkentää mittareihin, tavoitteena esim. yliopistojärjestelmän moninaisuuden ylläpitäminen 2) HEG Dynaaminen tulorahoitusmalli Koulutus-, tiede- ja innovaatiopolitiikan tavoitteet (15 %) koulutus-, tiede- ja innovaatiopolitiikan tavoitteet, koulutus- ja tieteenalarakenne (entiset kustannuskertoimet) indikaattoripooli (20 %) indikaattorijoukko, josta jokainen yliopisto voi valita strategiaansa ja profiiliansa parhaiten tukevan mittaristo 3) HEG Innovatiivinen markkinaohjausmalli koulutus, tiede- ja innovaatiopolitiikan tavoitteet (15 %) koulutus-, tiede- ja innovaatiopolitiikan strategiset tavoitteet koulutus- ja tieteenalarakenne yrityksille kohdennetut innovaatiosetelit
vakaustekijä (20 %) yliopistojen vapaasti kohdennettavissa oleva rahoitusosuus, esim. 20 % edellisen tusokauden rahoituksesta 4) HEINE strateginen kehittäminen ja muut tavoitteet 8 % (oma kriteeristö) aiempaan toiminnan laajuuteen perustuva rahoitus 75-89 % 5) OTUS Yhteiskunnallinen vaikuttaminen: tieteen popularisointi ja alueellinen kehittäminen
LAPIN YLIOPISTO Hallitus ESITYSLISTA 9.2.2011 Mauri Ylä-Kotola 0400 276 288 Kokous 02/11 Paikka: Fellin Akvaariokabinetti Aika 14.2.2011 klo 14:15 Läsnä Jäsenet: Raimo Väyrynen, puheenjohtaja Markku Salomaa, varapuheenjohtaja Matti Hepola Juho Hinkkanen Tarmo Jomppanen Raija Kivilahti Rauno Korhonen Katri Kulmuni Mirva Lohiniva-Kerkelä Minna Uotila Marja Vaarama 4 Ilmoitusasiat Esitys Lapin korkeakoulukonsernin tukipalvelukeskuksen tilannekatsaus. - Lapin korkeakoulukonsernin hallitusten yhteisseminaari 4.4.2011, ohjelma liitteenä 1. Todettaneen.
Hallitusten yhteisseminaari Aika 4.4.2011 Paikka Lapin yliopisto OHJELMA 9:30 Varaus hallitusten kokouksille 12:00 Lounas 13:00 Seminaarin avaus Hallituksen puheenjohtaja Raimo Väyrynen, Lapin yliopisto 13:15 Korkeakoulupolitiikka ja korkeakoulutuksen tulevaisuus Lapissa Strategiaryhmän puheenjohtaja Arvo Jäppinen 14:00 Kahvi 14:15 Ajankohtaista LY, LAPPIA, RKK, AMK:t Hpj Väyrynen / rehtori Ylä-Kotola Hpj Keinänen / kuntayhtymän johtaja Leipälä Hpj Paananen / kuntayhtymän johtaja Ylitalo Rehtori Lampela 15:00 Luottamushenkilöiden kyselytunti Vastaajana konsernin johtoryhmä 15:45 Yhteenveto ja tilaisuuden päättäminen Rehtori Reijo Tolppi, Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu
LAPIN YLIOPISTO Hallitus ESITYSLISTA 9.2.2011 Mauri Ylä-Kotola 0400 276 288 Kokous 02/11 Paikka: Fellin Akvaariokabinetti Aika 14.2.2011 klo 14:15 Läsnä Jäsenet: Raimo Väyrynen, puheenjohtaja Markku Salomaa, varapuheenjohtaja Matti Hepola Juho Hinkkanen Tarmo Jomppanen Raija Kivilahti Rauno Korhonen Katri Kulmuni Mirva Lohiniva-Kerkelä Minna Uotila Marja Vaarama 5 Hallituksen syksyn kokousaikataulut Esitys Päätettäneen vahvistaa hallituksen syksyn kokousaikataulu seuraavasti: Maanantaina 22.8.2011 klo 12:00 Maanantaina 19.9.2011 klo 12:00 Maanantaina 17.10.2011 klo 12:00 Maanantaina 21.11.2011 klo 12:00 Maanantaina 12.12.2011 klo 12:00
LAPIN YLIOPISTO Hallitus ESITYSLISTA 9.2.2011 Mauri Ylä-Kotola 0400 276 288 Kokous 02/11 Paikka: Fellin Akvaariokabinetti Aika 14.2.2011 klo 14:15 Läsnä Jäsenet: Raimo Väyrynen, puheenjohtaja Markku Salomaa, varapuheenjohtaja Matti Hepola Juho Hinkkanen Tarmo Jomppanen Raija Kivilahti Rauno Korhonen Katri Kulmuni Mirva Lohiniva-Kerkelä Minna Uotila Marja Vaarama 6 Muut asiat Lapin yliopiston hallintojohtosäännön 59 :n mukaan hallintoelin voi läsnä olevien jäsenten yksimielisellä päätöksellä ottaa käsiteltäväkseen asian, jota ei ole mainittu kokouskutsussa