Suomen Kylätoiminta ry. - Byaverksamhet i Finland r.f. Toimintasuunnitelma vuodelle 2017

LIITE 1 luonnos 30.11.2016 Suomen Kylätoiminta ry. - Byaverksamhet i Finland r.f. Toimintasuunnitelma vuodelle 2017 C:/ RISTOMATTI / SYTY / hallitus

2 XSS SUOMEN KYLÄTOIMINTA RY:n TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2017 SISÄLLYSLUETTELO sivu 1. JÄRJESTÖN TOIMINTA-AJATUS JA VISIO 3 1.1 Toimintakenttä ja toiminnan tarkoitus 3 1.2 Toiminnan tavoitteet 3 1.3 Uusia avauksia vuonna 2016 4 2. YHDISTYKSEN KOKOUKSET 5 2.1 Hallituksen kokoukset 5 2.2 Yleiskokoukset 5 3. YHDISTYKSEN VARSINAINEN TOIMINTA 6 3.1 Yhteiskunnallinen vaikuttaminen, eduskunta ja sidosryhmät 6 3.2 Valtakunnallisten järjestöjen yhteistyö ja paikallinen kehittämisen verkosto 6 3.3 Paikallisen kehittämisen valtakunnallinen ohjelma 2014-2020 7 3.4 Viestintä ja tiedottaminen 7 3.5 Kansallinen Maaseutuparlamentti 2017 8 3.6 Kansainvälinen yhteistyö 8 3.7 Muu kehittämistoiminta 9 4. JÄRJESTÖN VALTAKUNNALLINEN HANKETOIMINTA 9 4.1 Leader-asiamiestoiminta 2015-2017 9 4.2 JÄSSI - Puolueettoman jätevesineuvonnan järjestäminen 10 4.3 Työtä kylästä - paikallistoimijoiden työllistämis- ja palvelutoiminta 10 4.4 Koko Kylä kotouttaa 11 4.5 Suomi 100-ohjelma ja Avoimet Kylät -tapahtuma 11 4.6 Kyläpäällikkökoulutus 2015-2018 11 4.7 Uudet kehittämishankkeet 12 5. SVENSKSPRÅKIG VERKSAMHET 12 6. JÄSENJÄRJESTÖT 13 7. HENKILÖSTÖ 14 8. YHDISTYKSEN TALOUS 14 9. SAMMANDRAG 14 Suomen Kylätoiminta ry. - Byaverksamhet i Finland r.f. Lupajantie 1, 25500 PERNIÖ Email: info@kylatoiminta.fi

1. JÄRJESTÖN TOIMINTA-AJATUS JA VISIO 1.1 Toimintakenttä ja toiminnan tarkoitus 3 Suomen Kylätoiminta ry - Byaverksamhet i Finland r.f. (SYTY) on kylä- ja LEADER-toimintaa ja muuta paikallista kehittämistä edistävien verkostojen valtakunnallinen yhteistyöjärjestö. Jäseniä ovat paikallista kehittämistä edistävät valtakunnalliset järjestöt, kaikki Leader-ryhmät ja maakunnalliset kyläyhdistykset, maakunnan liittoja sekä kylä- ja kaupunginosayhdistyksiä. Sekä suomenettä ruotsinkielinen toiminta kuuluvat yhdistyksen toimialaan, mikä kattaa koko maan. SYTY edistää Suomen kaikkiaan noin 4 200 kylän, 19 maakunnallisen kyläyhdistyksen ja 54 Leader-ryhmän paikallislähtöistä kehittämistyötä. Yhdistys toimii valtakunnallisena yhteistyöjär-jestönä kylien kehittämisessä sekä asukkaiden elinolojen edistämisessä. Toiminnan tarkoituksena on paikallisyhteisöjen elinvoimaisuuden vahvistaminen niin, että asukkaille luodaan edellytykset riittävään toimeentuloon, hyvään ympäristöön, sosiaaliseen hyvinvointiin, arjen turvallisuuteen ja lähipalveluihin. Puoluepoliittisesti sitoutumattomana yhdistys edistää ja hoitaa yhteyksiä valtakunnallisiin vaikuttajiin toimien kylien ja asukkaiden viestintuojana valtakunnalliseen päätöksentekoon eduskunnassa ja muilla yhteiskuntapoliittisilla foorumeilla. SYTY viestittää omasta työstään, kylien yhteiskunnallisesta asemasta, kylä- ja Leader-toiminnasta, välittää kylille sekä niiden maakunnallisille ja kuntakohtaisille kyläyhdistyksille esimerkkejä hyvistä toimintatavoista. Järjestö toimii yhteyksien rakentajana, tiedon välittäjänä ja viestittäjänä. Suomen Kylätoiminta ry:llä ja sen maakunnallisilla jäsenyhdistyksillä on kasvava tarve aktivoida koulutustoiminta ja nostaa kylätoimijoiden ja muiden paikallistoimijoiden osaamisen tasoa ja tietotaitoa. SYTYn ja sen valtakunnallisten jäsenjärjestöjen kiinteä yhteistyö tarjoaa tähän varteenotettavia mahdollisuuksia. Vuonna 2017 jatketaan Keskitien Tukisäätiön rahoittamana yhdessä MSL:n ja maakunnallisten kyläyhdistysten kanssa Kyläpäällikkö-koulutusta ja selvitetään yhteistyömahdollisuuksia maaseudun ympäristöasioissa. Järjestö ylläpitää omia kotisivuja (www.kylatoiminta.fi) ja myös Facebook-sivustoja (https:// www.facebook.com/suomenkylatoimintary) sekä LEADER-brändityöhön liittyvää sivustoa (www.leadersuomi.fi). SYTY tuottaa paikalliseen kehittämiseen liittyviä oppaita, esitteitä ja muuta aineistoa. Näkyviä tapahtumia ovat ensi vuonna yhdessä Maaseutupolitiikan neuvoston ja sen verkostojen kanssa Leppävirralla järjestettävä Maaseutuparlamentti, joka toinen vuosi Valtakunnallinen Paikallistoimijoiden juhlaseminaari - LOKAALI Vuoden Kylä valintoineen (vuonna 2018 Etelä-Savossa), Avoimet Kylät 2017 suurtapahtuma, eri teematapahtumat, koulutuspäivät sekä kylätoiminnan neuvottelupäivät ja Leader-foorumit. SYTY toteuttaa ruotsinkielisen toimintansa SFV Bildning /Svensk Byaservicen välityksellä. Tätä kautta otetaan huomioon suomenruotsalaisten kylien ja Leader-ryhmien tarpeet. Svensk Byaservice toimii ruotsinkielisen palvelun ja koulutuksen tuottajana. 1.2 Toiminnan tavoitteet Kylätoiminnan päätavoite on maaseudun asukkaiden elinolosuhteiden ja kylien vetovoimaisuuden parantaminen vahvistamalla paikallista kehittämistä toiminnan eri tasoilla. Suomen Kylätoiminta ry:n pitkän tähtäimen tavoite on sitouttaa paikallistoimijat voimassa olevan Paikallistoimijoiden valtakunnallisen ohjelman linjauksiin kylätasolta kansainvälisiin asioihin asti. Maakunta- ja SOTEuudistus vaativat paikallisuuden vahvistamista, rakenteiden uusimista ja uusia menettelytapoja niin valtakunnan- kuin kylätasolla. SYTY laajentaa toimintaansa niin, että kylien ja maakunnallisten kyläyhdistysten lisäksi yhä useampi kaupunginosayhdistys on mukana Leader-tyyppisen toimintatavan kautta. Leader-toimintatapa

4 on juurtunut jo nyt osaksi paikallista kehittämistyötä ja Suomen maaseutupoliittista järjestelmää. Tavoitteena on luoda myös kaupunginosiin vastaava työtapa rahoitusmekanismeineen yhteistyössä kaupunkien kaupunginosayhdistysten kattojärjestöjen kanssa. Tämä vahvistaisi niiden voimavaroja ja tehtäväkenttä laajentuisi. Kyläasiamiesjärjestelmän toiminta pyritään turvaamaan maakuntien omavarainhankinnan, hanketoiminnan ja osin valtionavun turvin. Tavoitteina on, että yhä useampi kylätoimikunta rekisteröityisi (nyt 3 150) ja lisätään voimassa olevien kyläsuunnitelmien lukumäärää (nyt 2 200). Maakuntien, seutukuntien ja kuntien toimintaa kehitetään kaksi kertaa vuodessa järjestettävillä kylätoiminnan neuvottelupäivillä ja Leader-foorumeilla sekä maakuntakierrosten esitysten mukaisesti. On välttämätöntä, että paikallisen kehittämistyön osaamistaso vahvistuu. SYTY on ajan tasalla maankäytön, asumisen, liikenteen ja palvelujen (MALP) ajankohtaisista asioista. Siten kolmannen sektorin suunnitelmien ja ohjelmien on oltava osa kuntasuunnittelua, seutusuunnitelmaa, maakuntaohjelmaa sekä valtakunnallisia ohjelmia. Kunnan ja sen kylien välille on järjestettävä toimiva ja vuorovaikutteinen neuvottelu- ja sopimusmekanismi. Tämä edistää suoraa lähidemokratiaa. SYTY on mukana yhdessä muun kolmannen sektorin kanssa maakunta- ja SOTE - uudistuksen ja kuntarakennemuutoksen edellyttämissä toimissa ja uudelleen järjestelyissä. Paikallisten palvelujen ja työpaikkojen turvaamiseksi kylät ovat kehittäneet jo nyt vaihtoehtoisia lähipalvelujen tuottamistapoja, perustaneet monipalvelukeskuksia, kyläosuuskuntia ja yrityksiä. Kyläyhdistykset ottavat yhä enemmän vastuuta ja suuriakin taloudellisia riskejä palvelujen järjestämisestä yhteistyössä kunnan kanssa. Rahoituspohjan vahvistamiseksi tarvitaan kylätoiminnan omarahoituksen, varainkeruun ja liiketoiminnan monipuolistamista sekä syvällinen keskustelu siirtymisestä henkilöjäsenyyteen. Suomi on pitkäjänteisen työn tuloksena kehittynyt kylätoiminnan ja paikallisen kehittämistyön uranuurtajaksi Euroopassa. Tätä tietotaitoa kysytään jo laajalti. Toimivat kansainväliset yhteydet ovat olemassa eri maihin ja organisaatioihin ja niitä vahvistetaan edelleen toiminnan joka tasolla. 1.3 Uusia avauksia vuonna 2017 Paikallisen kehittämisen valtakunnallinen ohjelma 2014-2020 sekä Varainhankintatyöryhmän loppuraportti sisältävät useita uusia strategisia ja rakenteellisia avauksia. Paikallisen kehittämisen lähivuosien työmuodot ovat kylä- ja kaupunginosatoiminta, Leader-toiminta ja lähidemokratia. Linjaukset osoittavat paikallistoimijoille uusia, yhteiskunnallisia tehtäviä ja keinoja omien varojen hankintaan. Paikallinen kehitystyö on edelleen hankevetoista, mikä onnistuakseen edellyttää yhä enemmän omia varoja ja varainhankintaa vakautta ja pitkäjänteisyyttä tuovan valtioavun rinnalle. Tehtävien uudelleen määrittelyllä tavoitellaan tilannetta, jossa paikalliskehittäjät tiedostavat tietyt yhteiskunnalliset tehtävät vastuualueikseen. SYTYn tavoitteena on lähidemokratian vahvistaminen ja aikaansaada maakunta- ja SOTE - uudistuksen mahdollistamia uusia paikallisen päätöksenteon toimintatapoja kyliin ja kaupunginosiin. Osa kunnan budjettivaltaa voidaan siirtää paikallistasolle, kuten Rovaniemellä on toteutettu menestyksellisesti jo useita vuosia. Suomen maaseutupolitiikka on pyrkinyt lisäämään maaseudun ja kaupunkien vuorovaikutusta. Tälle on ollut paljon asenteellisia ja ohjelmallisia esteitä. Kun kaikki paikalliskehittäjät saadaan saman ohjelman piiriin, minkä mahdollisuuden laajennettu Leader-menettely nyt antaa, monet vuorovaikutuksen esteet poistuvat. Kansalaisten tasa-arvoisen kohtelun kannalta ei ole perusteltua, että vain maaseudulla jatketaan kolmikantaista yhteistyötä, mutta ei kaupungeissa. Suomen Kylätoiminta ry pyrkii saamaan jäsenikseen paikallista kehitystyötä tekevät kansalaistoimijat. Kaupungeissa on jo monialaisten yhdistysten liittoja tai epävirallisia foorumeita. Niiden koti voisi olla SYTY. Jäsenistön muuttuessa järjestön nimeäkin on syytä tarkistaa. Paikalliset kyläyh-

5 distykset ja kaupunginosayhdistykset kuuluvat luonnollisesti kuntakohtaisiin ja maakunnallisiin yhdistyksiin sekä Leader-yhdistyksiin. EU on mahdollistanut Leader-metodin uudelleen monirahastoiseksi. Suomen ensimmäisellä ohjelmakaudella 1990-luvun loppupuolella Leader oli monirahastoinen ja sen soveltamisessa onnistuttiin. On toivottavaa, että aluekehitys- ja sosiaalirahastoista saadaan varoja Leaderin kautta myös maaseudulle. Nämä rahastot ovat tärkeitä kaupunkien Leader-toiminnan aloittamisessa. Tavoite on, että vuonna 2020 koko Suomi on monirahastoisen Leader-metodin piirissä. Paikallisen kehittämisen strategiset muutokset ovat suuria ja vaativat myös kylätoiminnan tunnettavuuden ja imagon kohottamista sekä näihin uusia toimintatapoja. Maakunta- ja SOTE-uudistuksen muuttaessa kuntien asemaa ja tehtäviä on myös kunnan ja kylien välinen suhde ja järjestettävä toimiviksi. Kylätoiminta edistää kylien osuutta kuntien järjestöstrategioissa. Koko maassa järjestettiin nyt toista kertaa kesällä 2016 valtakunnallinen Avoimet Kylät - teemapäivä. Tapahtuma markkinoi kyliä asuinpaikkana. Päivä keräsi mukaan 440 kylää ja keskimäärin osallistuja oli 150-200 kylää kohden. Kylä-brändin vahvistamiseksi SYTY toimii jatkossakin Avoimet Kylät -tapahtuman koordinoijana, vastaten koko maata koskevasta markkinoinnista sekä tiedottamisesta. Maakunnat ja yksittäiset kylät toteuttavat yhdessä päivän esittelytapahtumat. 2. YHDISTYKSEN KOKOUKSET 2.1 Hallituksen kokoukset Suomen Kylätoiminta ry:n hallituksessa ovat vuonna 2011 uudistettujen sääntöjen mukaisesti tasapuolisesti edustettuina: a) maakunnalliset rekisteröidyt kyläyhdistykset ja kylä -ja kaupunginosayhdistykset, b) rekisteröidyt maaseudun kehittämisyhdistykset (Leader-ryhmät) sekä c) valtakunnalliset ja maakunnalliset rekisteröidyt järjestöt sekä muut jäsenyhteisöt. Hallituksessa on puheenjohtajan lisäksi 10 varsinaista jäsentä, joista kaksi varapuheenjohtajaa ja yksi jäsen ruotsinkielisistä jäsenyhteisöistä. Hallitus on yhdistyksen toimeenpaneva elin. Hallitus vastaa toiminnan ja talouden strategiasta sekä toiminnan linjauksista aina kulloinkin voimassa olevan valtakunnallisen paikallistoimintaohjelman ja ohjelmaa tarkentavien raporttien mukaisesti. Hallituksen kokouksiin osallistuvat varsinaiset jäsenet ja heidän varajäsenensä varsinaisen jäsenen ollessa estynyt. Hallituksen kokouksen esittelijänä toimii pääsihteeri ja sihteerinä kehittämisjohtaja. Lisäksi hallitus voi kutsua kokouksiin asiantuntijoita. Hallituksen kokoukset voidaan järjestää tarpeen niin vaatiessa etäkokouksina. Hallituksella on apunaan toimiston henkilöstön lisäksi jaostoja ja työryhmiä. Näitä ovat kyläjaosto, Leader-jaosto, kv-jaosto ja talousjaosto. Osana tätä verkostoa toimivat kehittämishankkeiden ohjausryhmät. Paikallisen kehittämisen valtakunnallisen ohjelman 2014-2020 valmisteluryhmä toimii ohjelman toimeenpano- ja arviointiryhmänä. 2.2 Yleiskokoukset Suomen Kylätoiminta ry pitää vuosittain kaksi varsinaista yleiskokousta; kevätkokouksen huhtikuun loppuun mennessä ja syyskokouksen marraskuun loppuun mennessä. Kevätkokouksessa esitetään vuosikertomus, tilinpäätös ja tilintarkastajien lausunto. Kokous päättää tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille tilivelvollisille. Lisäksi kokouksessa päätetään jäsenmaksujen suuruudet seuraavalle kalenterivuodelle ja käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.

6 Syyskokouksessa hyväksytään toimintasuunnitelma ja talousarvio seuraavaa kalenterivuotta varten sekä valitaan hallituksen puheenjohtaja ja muut jäsenet ja varajäsenet erovuoroisten tilalle kahdeksi kalenterivuodeksi. Kokous valitsee yhden tilintarkastuslaissa tarkoitetun auktorisoidun tilintarkastajan sekä toiminnantarkastajan ja heille varatilintarkastajan sekä varatoiminnantarkastajan. Lisäksi kokouksessa käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat. Kylätoiminnan neuvottelupäivät järjestetään kaksi kertaa vuodessa, keväällä ja syksyllä sekä Leader-foorumi 1-2 kertaa vuodessa. Neuvottelupäivät ja Leader-foorumi ovat vuorovuosina SYTYn syyskokouksen yhteydessä. Vuosikokouksiin kutsutaan ulkopuolisia asiantuntijoita alustajiksi. 3. YHDISTYKSEN VARSINAINEN TOIMINTA 3.1 Yhteiskunnallinen vaikuttaminen, eduskunta ja sidosryhmät Kylätoimintaa ja paikallista kehittämistä ohjataan tavoitteellisempaan ja tuloksellisempaan suuntaan Paikallisen kehittämisen valtakunnallisen ohjelman 2014-2020 strategisten linjausten ja päätösten mukaisesti. Suomen Kylätoiminta ry vahvistaa kylä- ja kaupunginosatoiminnan sekä Leaderryhmien edun tekemistä ja lähidemokratian puolustamista. Tavoitteena on paikalliselle kehittämiselle myönteisemmän yhteiskunnallisen ilmapiirin aikaan saaminen. Yhdistys osallistuu kuudennen Maaseutupoliittisen kokonaisohjelman 2014-2020, valtioneuvoston vuonna 2009 eduskunnalle antaman maaseutupoliittisen selonteon ja maaseutupoliittisen toimenpideohjelman kehittämisehdotusten toteuttamiseen. Yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa yhteistyötä viranomaisten ja yhteistyöjärjestöjen kanssa tiivistetään ja jäsenjärjestöjen yhteistyömahdollisuuksia hyödynnetään nykyistä paremmin kylien- ja kaupunginosien perusedellytysten turvaamiseksi. Yhteiskunnallisen vaikuttamisen tueksi vahvistetaan yhteyttä eduskuntaan ja sen tärkeimpiin valiokuntiin ja informoidaan kansanedustajia kylien kehittämisen ja Leader-toiminnan ajankohtaisista asioista. SYTY tukee Maaseutupolitiikan neuvostoa (MANE) sen pyrkimyksissä virittää uudelleen eduskunnan maaseutuverkoston toiminta. Lisäksi SYTY liittyy oikeusministeriön alaisen Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunnan (KANE) jäseneksi. 3.2 Valtakunnallisten järjestöjen yhteistyö ja paikallisen kehittämisen verkosto Jäsenjärjestöyhteistyö tapahtuu vuonna 2017 Paikallisen kehittämisen valtakunnallinen ohjelman 2014-2020 ja sen ehdotusten mukaisesti. SYTY jatkaa jäsenjärjestöjensä ja yhteistyötahojensa yhteistyön tiivistämistä. Tämä palvelee ja edistää kaikkien osapuolten tavoitteiden toteuttamista. Maaseudun ja kaupunkien vuorovaikutuksen ja paikallisen kehittämisen edistämiseksi pyydetään kaupunginosa- ja muita keskeisiä yhdistyksiä jäseniksi maakunnallisiin kyläyhdistyksiin. Yhteistyön syventäminen ja tiivistäminen järjestöjen kesken tukee paikallisen kehittämisen laajentamista koko maan kattavaksi. SYTY tukee maakunnallisia kyläyhdistyksiä tämän verkoston rakentamisessa tavoitteena niiden toimintapohjan laajentaminen ja rakenteen monipuolistaminen sekä maakunnallisen paikallisen äänen vahvistaminen mm. maakunta- ja SOTE - uudistuksessa. Paikallisen kehittämisen verkoston voimistamiseksi SYTY myötävaikuttaa kylätoimikuntien muuttamisessa kyläyhdistyksiksi ja kuntakohtaisten kyläyhdistysten perustamista. 3.3 Paikallisen kehittämisen valtakunnallinen ohjelma 2014-2020 Valtakunnallisessa Voimistuvat kylät - Vahvistuvat lähiyhteisöt -ohjelmassa 2014-2020 painotetaan paikallistoiminnan strategian kehittämistä ja konkreettisten toimenpide-ehdotusten toteuttamista. Kylä- ja Leader-toiminnan ohella uusina toimintamuotoina ohjelmassa ovat mukana kaupunginosatoiminta sekä lähidemokratia. Kyseessä on järjestyksessään neljäs valtakunnallinen paikallistoi-

7 minnan ohjelma. Ohjelman toteutumista tarkastellaan väliajoin ja ohjelma päivitetään vuoden 2018 alkupuolella. Vuoden 2015 aikana toteutettiin SYTYn ja maakuntien paikallistoimijoiden väliset maakuntakohtaiset neuvottelut, kuinka ohjelmaa toteutetaan kussakin 19 maakunnassa. Neuvotteluissa käytiin läpi kunkin maakunnan tarkemmat painotukset sekä ne toimenpiteet, joilla ohjelmassa asetettuun tavoitetilaan päästään. Neuvottelukierros loi yksituumaisuutta ja yhteistä näkemystä ohjelman toteuttamiseksi tarvittavista toimista. Vuonna 2017 jatketaan ohjelman toteuttamista yhteistyökumppaneiden kanssa. Ohjelma on monelta kohdin pitkäjänteinen, koska useita keskeisimpiä ehdotuksia on suunniteltu toteutuviksi vasta vuoteen 2020 mennessä ja ohjelma sisältää kauaskantoisesti vaikuttavia toimia. 3.4 Viestintä ja tiedottaminen Ulkoinen tiedottaminen SYTY vahvistaa kylätoiminnan, Leader-ryhmien ja muun paikallisen kehittämisen näkyvyyttä viestinnällään. Viestintää toteutetaan monikanavaisesti ja hyödyntämällä myös yhteistyökumppaneiden jakelualustoja. SYTY viestii verkkosivuilla sekä sosiaalisessa mediassa paitsi omasta toiminnastaan myös seuraten paikallisen kehittämisen ja ylipäänsä maaseudun ajankohtaisia aiheita. Tavoitteena on vuoden 2017 aikana lisätä tiedottajan työpanosta. Leadersuomi.fi -sivujen päätoimittajuus on Leader-asiamiehellä. Tarkoituksena on kartoittaa myös muita viestinnällisiä yhteensopivuuksia tavoitteena yhtenäistää paikallistoiminnan viestintää kylätoiminnan ja Leader-ryhmien brändityön ja tulevaisuusvisioinnin kautta. Leadersuomi.fi-sivujen ekstranet tarjoaa uusia viestinnällisiä palveluita ja parantaa ryhmien välistä vuorovaikutusta. SYTY ottaa kantaa julkiseen keskusteluun ja medialle lähetetään tiedotteita ajankohtaisista asioista. Tiedotteiden läpimenoa ja SYTYn kiinnostavuutta seurataan mm. Google Analytics -ohjelman avulla. Toimittajiin ollaan myös henkilökohtaisesti yhteydessä ja yhteistyötä Maaseudun Tulevaisuuden kanssa tiivistetään. Paikallistoimijoiden kolumnit ja mielipidekirjoitukset lehdistössä lisäävät SYTYn näkyvyyttä mediassa. Verkkouutiset ja kotisivujen aineisto lisäävät kylätoiminnan näkyvyyttä. Ne ovat olennainen osa kylätoiminnan julkisuuskuvaa. Julkisuuskuvaa pyritään kohottamaan olemalla läsnä sidosryhmien tapahtumissa ja tuomaan niissä SYTYn näkökulmaa esiin ja levittämällä tietoa paikallisesta kehittämisestä. Näin oma viesti kulkee kentällä nopeasti ja saadaan tärkeää tietoa yhteistyökumppaneilta. Sisäinen tiedottaminen SYTY tukee ja aktivoi paikallista viestintä- ja vaikuttamistyötä. Järjestö tarjoaa jäsenistölle neuvontaa ja tiedonvälitystä paikallistoiminnasta sekä ajankohtaisia asioita. SYTY tiedottaa ja markkinoi keskitetysti ja tarjoaa maakunnille myös muuta viestinällistä apua. Sisäisessä viestinnässä hyödynnetään ja välitetään yhteistyötahojen uutisia, tapahtumia ja esimerkkejä parhaista käytännöistä. Verkkosivuja ja sosiaalista mediaa käytetään reaaliaikaiseen tiedottamiseen. Vuorovaikutusta Suomen Kylätoiminta ry:n, kyläasiamiesten ja Leader-ryhmien välillä lisätään sisäisessä viestinnässä. Verkostopalvelujen kanssa järjestetään kylä- ja Leader-toimijoiden tulevaisuus- ja innovaatioleiri. SYTY tiedottaa omista ja yhteistyötahojen ajankohtaisista asioista mm. Facebook-sivujen avulla. Instagram-tiliä ylläpidetään ja päivitetään. Kylätoiminnan brändi-työtä jatketaan sekä arvioidaan paikallisen kehittämisen brändin edellytyksiä yhdessä Leader-brändin kanssa. Ulkoasuun ja imagoon kiinnitetään erityistä huomiota.

8 3.5 Kansallinen Maaseutuparlamentti 2017 1-3.9.2017 järjestetään Mahdottomuuksista mahdollisuuksia -otsikolla mittava Valtakunnallinen maaseutuparlamentti Leppävirralla, Pohjois-Savossa. Parlamentin järjestäjätahoina ovat Maaseutupolitiikan neuvosto (MANE), Maaseutuverkosto, Suomen Kylätoiminta ry ja Pohjois-Savon Kylät ry. Maaseutuparlamentin esikuvana on Ruotsin vastaava tapahtuma Landsbygdsriksdagen, joka saa maaseutuhenkisen väen ja poliittiset päättäjät laajasti liikkeelle. Kyseessä on ensimmäistä kertaa tässä muodossa järjestettävä tapahtuma, jonka on tarkoitus toistua joka toinen vuosi. Samalla se korvaa kyseisinä vuosina Lokaali-tapahtuman. Maaseutuparlamentin kävijätavoite on asetettu varsin suureksi, yhteensä 1 000 henkilöä. Maaseutuparlamentissa kuullaan ja keskustellaan ajankohtaisista teemoista paneeleissa ja työpajoissa. Kumppanitorilla voi tutustua valtakunnallisiin ja alueellisiin maaseudun toimijoihin. Maaseutuparlamentissa palkitaan Valtakunnallinen Vuoden Kylä, Kylätoiminnan tiennäyttäjät, Vuoden Maaseututoimija ja Maaseutukasvo. Päävastuun tapahtumasta kantaa MANE, SYTY vastaa iltagaalan sisällöstä ja käytännön järjestelyvastuu on Pohjois-Savon Kylät ry:llä. MANE on ohjannut varoja Pohjois-Savon Kylät ry:lle tapahtuman valmisteluun, muita rahoituslähteitä kartoitetaan. Tapahtuman koordinaatioryhmän puheenjohtajana toimivat MANEn pääsihteeri ja sihteerinä Pohjois-Savon Kylät ry:n kyläasiamies. 3.6 Kansainvälinen yhteistyö Suomen Kylätoiminta ry on jäsenenä useissa eurooppalaisissa maaseudun yhteistyöjärjestöissä, kuten ERCAssa (European Rural Community Alliance), ELARDssa (European LEADER Association for Rural Development), HNSLssa (Hela Norden ska Leva) ja PREPAREssa (Partnership for Rural Europe). SYTY auttaa voimavarojensa puitteissa jäsenistöään ja verkostojaan uusien kansainvälisten yhteyksien löytämisessä. ERCA (Kim Smedslund hallituksen jäsen) on Euroopan kylätoimintajärjestöjen ja laajan maaseutupolitiikan yhteistyöjärjestö. Sen edeltäjä, European Rural Comminity Association, perustettiin vuonna 2009. ERA (European Rural Alliance) on toiminut perustamisestaan vuodesta 2005 asti maaseudun kylien ja asukkaiden äänenä EU:ssa. ERA ja aiempi European Rural Communities Association, yhdistyivät vuonna 2014 ja järjestön nimeksi tuli European Rural Communities Alliance. Uusi ERCA yhdistää toiminnalliset ja poliittiset tavoitteet sekä järjestäytyy paremmin kylien ja asukkaiden äänenkantajana. ERCA osallistuu 2017 lopulla Hollannissa järjestettävään kolmanteen eurooppalaiseen maaseutuparlamenttiin yhtenä sen päätoimijoista. Vuosi 2017 kuluu parlamentista syntyvien aloitteiden kehittämiseen ja oman toiminnan uudistamiseen. Rahoituksen hankinta ja järjestöyhteistyö on tärkeätä. ELARDin tavoitteena on vahvistaa LEADER-toimintatapaa. SYTYn jäsenyyden kautta Suomen kaikki 54 Leader-ryhmää ovat ELARDin jäseniä. SYTY on järjestön toiminnassa tiiviisti mukana ja kehittää ELARDia suomalaisia Leader-ryhmiä paremmin palvelevaksi, Leader-työn eurooppalaiseksi eduntekijäksi ja vahvaksi uuden ERCAn jäseneksi. Vuonna 2017 järjestön puheenjohtajamaana toimii Viro ja Suomen edustajana hallituksessa jatkaa Raisa Ranta Karhuseutu ry:stä. HNSL-järjestössä (Risto Matti Niemi hallituksen jäsen) ovat keskeisiä yhteistyökumppaneita SY- TYn pohjoismaiset sisarjärjestöt, kuten Hela Sverige Ska Leva (HSSL) sekä Ruotsin ja Tanskan maaseutuverkostoyksiköt. HNSL-järjestö rekisteröitiin vuonna 2008 Ruotsissa. Järjestön puheenjohtajuus kiertää jäsenmaiden kesken. Ruotsi jatkaa puheenjohtajamaana vuonna 2017. PREPARE (Kim Smedslund hallituksen jäsen) on kansallisten maaseudun kehittämisorganisaatioiden asiantuntijaverkosto. Sen tavoite on synnyttää uusia kansalaisverkostoja EU:n jäsenyyttä tavoittelevissa maissa. ERCAlla, ERAlla ja PREPARElla on edustajia EU:n neuvoa-antavissa elimissä.

9 PREPARE rekisteröityi yhdistykseksi vuonna 2016 ja sen kotipaikaksi tuli Belgia. PREPARE jatkaa toimintaansa uusien kansalaisverkostojen luomisessa. Eurooppalainen Maaseutuparlamentti (ERP European Rural Parliament) on toteutettu ERCAn, ELARDin ja PREPAREn yhteistyönä. Ensimmäinen pilotti-parlamentti pidettiin vuonna 2013, toinen 2015 ja seuraava on 2017. Tavoitteena on nostaa maaseutupolitiikka EU:n agendalle ja tiivistää eurooppalaista yhteistyötä. SYTY on mukana kansallisessa valmistelussa sekä myös Euroopantasolla. Myös vuoden 2017 ERP-valmisteluja jatketaan vuoden 2017 aikana. 3.7 Muu kehittämistoiminta Suomen Kylätoiminta ry on valtioneuvoston asettaman Maaseutupolitiikan neuvoston (MANE) jäsen. SYTY jäsenyhteisöineen osallistuu MANEn ja sen sihteeristön sekä teemaverkostojen työhön. Lisäksi SYTYn puheenjohtaja ja Leader-asiamies toimivat MANEn apulaispääsihteereinä kaudella 2016-2017. Vuonna 2017 SYTY rakentaa käytettävissä olevien rahoitusmahdollisuuksien puitteissa uusia hankkeita toiminnoille, joilla on valtakunnallista tai muutoin laajempaa merkitystä kylätoiminnan kehittämiselle. Tärkeitä aiheita ovat mm. kyläturvallisuus, kyläavustajatoiminnan ja pitkäaikaistyöttömien työllistämisen laajentaminen, maahanmuuttajien kotouttaminen ja työllistäminen sekä valmistautuminen maakuntahallinto- ja sote-uudistuksiin. Sekä keväällä että syksyllä 2017 järjestetään maakunnallisille kyläyhdistyksille ja kaikille kyläasiamiehille kaksipäiväiset Kylätoiminnan valtakunnalliset koulutus- ja neuvottelupäivät. Päiville pyritään saamaan mukaan myös seudulliset ja kuntakohtaiset kyläasiamiehet. Leader-toimijoille hallinto ja Maaseutuverkostopalvelu tarjoavat koulutusta, lisäksi SYTY järjestää 1-2 kertaa vuodessa hallitusten jäsenille ja toiminnanjohtajille Leader-foorumin yhteisistä asioista. Kylien hyvinvoinnin ja turvallisuuden parantamiseen liittyvä kehittämistyö jatkuu SPR:n, SPEK:n ja Vapaaehtoisen pelastuspalvelun kanssa. SYTY tarjoaa jäsenkunnalleen maksutonta juridista neuvontapalvelua myös vuonna 2017. Palvelulla jäsenistö saa neuvontaa oikeudellisissa kysymyksissä painottuen työsuhde- ja verotusasioihin sekä yhdistystoiminnan muihin kysymyksiin. 4. JÄRJESTÖN VALTAKUNNALLINEN HANKETOIMINTA 4.1 Leader-asiamiestoiminta 2015-2017 Suomen Kylätoiminta ry on jatkanut Leader-asiamiestoimintaa keskeytyksettä vuodesta vuoden vaihteen 2015 jälkeenkin. Kaikilta Manner-Suomen 54 Leader-ryhmältä on saatu allekirjoitetut sopimukset toiminnan jatkamisesta vuoden 2017 loppuun saakka. Asiamiestoiminta rahoitetaan Leader-ryhmien palvelumaksuilla, ja se on toimintarahasta hyväksyttävä kustannus. Vuoden 2017 aikana asiamiestoiminnassa painottuu CLLD-toiminnan (monirahastoisen yhteisölähtöisen paikalliskehittämisen) edistäminen ja levittäminen, Leader-brändityön jatkaminen sekä kuluvan ohjelmakauden toimeenpanon haasteiden ratkominen. Monirahastoisen paikalliskehittämisen tuloksien esiintuomiseen tarvitaan toimijoiden yhteinen sähköinen alusta, jonne Leader-ryhmät raportoisivat kaiken CLLD-toiminnan. Tällaista alustaa ei vielä ole, joten monirahastoinen toiminta ei tule valtakunnan tasolla tarpeeksi näkyväksi. CLLD-työn vaikuttavuus täytyy saada esiin. Kaupunki-leader- toiminnan arviointiin ja toimintatavan laajentamiseen tarvitaan valtakunnallinen pilottihanke. Hanketta suunnitellaan haettavaksi valtakunnallisesta ESR- hausta. Kuluvan ohjelmakauden toimeenpanossa tulee uusia haasteita, kun hankkeiden ja toimintarahan maksatuksista saadaan lisää päätöksiä. Ristiriitaisiin tulkintoihin puututaan ja niitä ratkotaan yhdessä Maaseutuviraston ja Ely-keskusten sekä tarvittaessa ministeriön kanssa. Yritystukien puolella

10 lähdetään uudelleen edistämään teemahankkeiden avaamista pienille yritystuille. Leader-ryhmille tilanne on vaikea, kun suurimmassa osassa maata ainoa hyvin toimiva työväline on investointituki, vaikka minimituen määrä tekee hankkeista liian suuria pienille ja aloittaville yrityksille. Leader-brändityön jatkaminen painottuu leadersuomi.fi -sivuston uudistamiseen, linkittyen monirahastoisen toiminnan esiintuomiseen. Leader-jaosto käynnistää osana Leader2030 - tulevaisuustyötä lähitulevaisuus - työn jossa tavoitteena on saada Leader-toimintatapa brändättyä selkeäksi palvelupaketiksi mm tulevaisuuden kunnille. Leader-asiamies on jatkossakin mukana eri työryhmissä sekä toimii myös yhteistyön edistäjänä kylätoiminnan ja Leader-ryhmien välillä. 4.2 JÄSSI - Puolueettoman jätevesineuvonnan järjestäminen paikallistasolla Suomen Kylätoiminta ry on tehnyt haja-asutusalueen jätevesineuvontaa vuodesta 2011 lähtien (vastuuhenkilö Hanna-Riikka Ruokolainen). Jätevesineuvontaa on tehty Etelä-Karjalassa Imatran seudulla ja koko Pohjois-Karjalan maakunnassa. Jätevesineuvontahankkeet ovat onnistuneet ja hankkeille asetetut tavoitteet ovat toteutuneet hyvin. Rahoitusta jätevesineuvontatyölle haetaan aina vuodeksi kerrallaan. Suomen Kylätoiminta ry hakee rahoitusta neuvontahankkeille myös vuodelle 2017 Pohjois-Karjalaan ja Etelä-Karjalaan Imatran seudulle paikallisten ELY-keskusten kautta. Jässi - jätevesineuvontahankkeissa tarjotaan haja-asutusalueen asukkaille ja mökkiläisille maksutonta, ajantasaista ja puolueetonta jätevesineuvontaa. Pääpaino hankkeissa on kiinteistökohtaisissa neuvontakäynneissä, joita suoritetaan erikseen valituilla vesiensuojelullisesti tärkeillä alueilla. Tämän lisäksi alueen asukkaille tarjotaan yleisneuvontaa neuvontapisteillä kesätapahtumissa. Paikallisten kyläyhdistysten kanssa voidaan myös järjestää jätevesi-iltoja tai neuvontapisteitä. Lisäksi neuvontaa saa sähköpostin ja puhelimen välityksellä. 4.3 Työtä kylästä - paikallistoimijoiden työllistämis- ja palvelutoiminta SYTY jatkaa Työtä Kylästä -hanketta vuonna 2017 (vastuuhenkilöt projektipäällikkö Juhani Nenonen, projektisihteeri/työvalmentaja Marianne Lemettinen). Työllisyyspoliittisessa hankkeessa kyläyhdistykset ja muut paikallistoimintayhdistykset työllistävät pitkäaikaistyöttömiä palkkatuella sekä työkokeilujen avulla kyläavustajiksi. Kyläavustajan tehtävänä on auttaa asukkaita arjen askareissa. Samalla kyläavustaja tukee työnantajana toimivan kyläyhdistyksen yleishyödyllistä työtä ja palvelutoimintaa sekä välittää hyötytietoa mm. energiatehokkuudesta ja asumisturvallisuudesta. Työllisyyspoliittista toimintaa ja Kyläapu-konseptia kehitetään aikaisempien kokemuksien ja saadun palautetiedon avulla. Hankkeessa toteutetaan selvityksiä sekä ylläpidetään palautejärjestelmää, joiden tuloksiin kehitystyö perustuu. Suurin haaste on toimintaympäristön voimakas muutos lähivuosina, jolloin ELY-keskukset ja TE-toimistot lakkautetaan ja niiden vastuulla olevien palveluiden järjestämisvastuu siirtyy maakunnille. Työllisyyspoliittinen toiminta tukee kyläyhdistyksien ja paikallistoimijoiden työtä paikallisyhteisöjen elinvoimaisuuden vahvistamiseksi sekä alueen vetovoimaisuuden parantamiseksi. Hanke tukee paikallisyhdistyksien työnantajavalmiuksia sekä lisää niiden järjestöllisiä voimavaroja. Työllisyyspoliittisen hankkeen avulla ikääntyviä asukkaita autetaan kokonaisvaltaisesti heidän asuinpalveluissaan. Kyläavustajan toimenkuvaa kehitetään niin, että palkattu henkilö voi toimia myös työnantajayhdistyksen tapahtumajärjestäjänä ja sisällöntuottajana. Hanke nivoutuu SYTYn ohjelmallisiin tavoitteisiin sekä muuhun hanketoimintaan. Työllisyyspoliittisen toiminnan ohessa kehitetään sitä tukevia hankkeita, jotka tähtäävät sidosryhmäyhteistyön laajentamiseen ja kylätalojen sekä kylän asuintalojen kunnon ja energiatehokkuuden parantamiseen. SYTYn työllisyyspoliittinen hanke jakaa hyviä käytäntöjä sisarhankkeiden kanssa Etelä-Karjalassa, Kymenlaaksossa ja Hämeessä sekä muissa maakunnissa.

11 4.4 Koko Kylä kotouttaa 2017 Suomen Kylätoiminta otti vuonna 2016 uuden yhteiskuntavastuullisen askeleen toteuttamalla maalis-joulukuussa TEM:n järjestöavustuksella Koko kylä kotouttaa -hanketta. Hankkeessa kerätään ja välitetään tietoa hyvistä kotouttamiskäytännöistä sekä verkostoiduttiin valtakunnallisesti alan toimijoiden kanssa. Uutta vastaavaa hanketta haetaan, mikäli TEM julistaa auki aiemmin syksyllä perutun valtionavustuksen hakuajan. Kotouttamishanketta jatkettaisiin mm. jalkautumalla maakuntiin yhdessä Kotona Suomessa -hankkeen kanssa. 4.5 Suomi 100 -ohjelma ja Avoimet Kylät -tapahtuma Suomen Kylätoiminta ry on saanut Valtioneuvoston kanslialta / Suomi 100- organisaatiolta 40 000 euron valtakunnallisen rahoituksen Avoimet Kylät -tapahtuman toteuttamiseen lauantaina 10.6.2017. Avoimet Kylät on hyväksytty mukaan Suomi 100 -ohjelmaan, jolloin se on saanut virallisen Suomi 100 -statuksen ja on oikeutettu käyttämään Suomi 100 -tunnusta. Osa maakunnallisista kyläyhdistyksistä on hakenut maakunnallista rahoitusta Avoimet Kylät - tapahtuman toteuttamiseen maakunnassaan. Suomen Kylätoiminta ry on avustanut maakunnallisia kyläyhdistyksiä rahoituksen hakemisessa antamalla oman Suomi 100 -hakemuksensa maakuntien käyttöön maakunnallisten hakemusten pohjaksi. Suomi 100 -ohjelman puitteissa vuonna 2017 toteutettava Avoimet kylät -tapahtuma on mittava; tavoitteena on saada mukaan noin 800 kylää. Valtakunnallinen rahoitus käytetään pääosin Avoimet kylät -tapahtuman tiedottamiseen, markkinointiin ja tapahtumaa tukevan materiaalin tuottamiseen. Yhteistyötä tehdään myös mm. ELO-säätiön kanssa Syödään yhdessä -tapahtumaan liittyen. 4.6 Kyläpäällikkökoulutus 2015-2018 Kylätoimijoiden osaamisen tason nostamista palvelee myös Keskitien Tukisäätiön Suomen Kylätoiminta ry:lle myöntämä rahoitus maakuntien uusien kyläpäälliköiden kouluttamiseen. Vuonna 2015 aloitettua maakunnallista koulutusta jatketaan vuosina 2017-2018. Koulutus kohdistetaan sellaiseen kohtaan kylätoimintaa, jossa se tehokkaimmin aktivoi ihmisiä. Tällainen kohta on kyläyhdistysten uusien toimijoiden koulutus. Tällä on suoraa vaikutusta paitsi koko kylätoimintaan myös maaseudun ja asutuskeskusten väliseen vuorovaikutukseen ja yhteisymmärrykseen. Toteutettavalla koulutuksella on suora vaikutus myös siihen, miten kylät pärjäävät suurten, kaupunkien laajojen maaseutualueiden osina liitoskuntien osana. Koulutukset on tarkoitettu kyläyhdistysten uusille luottamus- ja toimihenkilöille. Koulutuksen tarkoituksena on vahvistaa kyläyhdistysten toimijoiden valmiuksia ja osaamista sekä antaa uusia eväitä luottamustehtävänsä hoitamiseen ja rohkaista aktiiviseen kehittämistyöhön. Koulutusaiheita ovat mm. paikallisen kehittämisen tulevaisuus ja käytännön valmiuksien lisääminen, valtakunnallinen järjestö kylien tukena, johtamisen hyvät neuvot, kyläyhdistyksen hallituksen vastuut ja kunnan ja kylien välinen neuvottelumekanismi. Maakunnalliset kyläyhdistykset tuottavat koulutuksen sisällön maakuntansa lähtökohdista. Maaseudun Sivistysliitto päivittää Kyläpäällikköaineiston ja Koulutuspakin mm. ottamalla huomioon maakunta- ja SOTE-uudistuksen tuomat uudet haasteet. Vuosittainen koulutuksen vähimmäistavoite on 20 henkilöä/maakunta/vuosi. Kunkin maakunnan alueella voidaan näillä varoilla järjestää vuosittain 1-2 koulutustilaisuutta uusille luottamus- ja toimihenkilöille.

12 4.7 Uudet kehittämishankkeet Uuden ohjelmakauden tarjoamia valtakunnallisia rahoitusmahdollisuuksia hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan. Näitä tarjoavat mm. Raha-automaattiyhdistys, Manner-Suomen maaseutuohjelma ja ESR-rahoitus, jossa tosin tällä ohjelmakaudella omarahoitusosuus on korkeahko. Myös hallituksen kärkihankkeiden tarjoamia mahdollisuuksia pyritään hyödyntämään erityisesti työllistämispalveluiden kehittämisessä ja valmistautumista maakuntahallintouudistukseen. SYTY on jättänyt Raha-automaattiyhdistykselle vuosille 2017-2019 ulottuva maahanmuuttajien työllistämistä koskevan hankehakemuksen, jonka rahoituspäätöksestä on odotettavissa ennakkotietoa vuoden 2016 lopussa. SYTY valmistaa Suomen Lähikoulut ry:n kanssa maakunnallista tai seudullista pilottihanketta, jossa kootaan kokemuksia pienten lähikoulujen toimimisesta kylien monipalvelukeskuksina. Keskuksissa on käyttöasteen nostamiseksi yhdistetty monia eri toimintoja mm. päiväkoti, esikoulu, peruskoulun ala-aste sekä senioreiden päiväruokailu lähiruokapohjalta. Kaavailuissa on myös jonkin taloudellisen tutkimuslaitoksen tekemä selvitys lähikoulujen lakkauttamisen todellisista säästöistä ja niiden laskentaperusteista. Maahanmuuttajien kotouttamista koskevan hankkeelle SYTY hakee jatkorahoitusta vuodelle 2017. Jässi-hankkeille haetaan rahoitusta Pohjois- ja Etelä-Karjalan ELY-keskuksilta. Suomi 100 - ohjelman rahoitus vuoden 2017 Avoimet Kylät -tapahtumalle on jo varmistunut valtakunnallisesti. Pitkäaikaistyöttömien työllistämisessä tehdään yhteistyötä mm. Etelä-Karjalan Kylät ry:n, Kymenlaakson kylät ry:n ja Hämeen Kylät ry:n hankkeiden kanssa. Jätevesineuvontahankkeita toteutetaan Pohjois- ja Etelä-Karjalan Kylät ry:n alueilla näiden kanssa yhteistyössä. SYTY selvittää Palosuojelurahaston käyttöä kylien turvallisuustoiminnan rahoitukseen, kuten muitakin valtakunnallisia rahoitusmahdollisuuksia, myös yksityisten säätiöiden rahoitusta. 5. SVENSKSPRÅKIG VERKSAMHET - RUOTSINKIELINEN TOIMINTA Svensk Byaservice (SB), som är ett samarbetsforum för landsbygdsutveckling i Svenskfinland, bildades 1994 av Nylands svenska landskapsförbund, Svenska Österbottens landskapsförbund, Åbolands kulturråd och Svenska studiecentralen/svenska folkskolans vänner (SFV). Numera är SB ett samarbetsorgan för SFV, Sydkustens landskapsförbund r.f. och samkommunen för Svenska Österbottens förbund för utbildning och kultur (SÖFUK). Statsbidraget från Byaverksamhet i Finland r.f. (SYTY) är främst till för att sköta om den svenskspråkiga delen inom SYTY. Verksamheten på svenska bedrivs inom ramen för SYTY:s arbetsteam, men är organiserad inom ramen för SB. Strävan är att verksamheten, dels står för den svenska servicen, dels kompletterar den finskspråkiga verksamheten och projektverksamheten. SB utgår från de specialbehov som finns på det finlandssvenska fältet och utnyttjar de möjligheter som de svenska organisationerna och nätverken ger. Samarbetsgruppen för SB håller minst fyra möten under det kommande året. I januari hålls ett kickoff-möte inför verksamhetsåret då också statsbidraget blivit klargjort för år 2017, i mars behandlas bland annat bokslut och verksamhetsberättelse för 2016, i juni hålls ett möte för att avstämma dels första halvan av året dels planera inför hösten, medan det fjärde mötet i september behandlar förslag till budget och verksamhetsplan för år 2018. Svensk Byaservice (tyngdpunkter år 2017): - medverkar aktivt i SYTY:s verksamhet, samt deltar i teammöten och utskott, - fortsätter arbeta med Omställning med fokus på lokal ekonomi, företagande och demokrati, - bevakar den pågående landskapsreformen och formar verksamheten i SB utgående ifrån de förändringar som sker,

13 - delar i nordiska och internationella verksamheter (Hela Sverige ska leva, Hela Norden ska leva), - informerar genom nyhetsbrev https://byaservice.wordpress.com och www.bya.net - under året utreds och utvecklas informationen mer mot sociala medier (den svenskspråkiga informationen är också en del av SYTY:s nordiska aktivitet), - fortsätter med Tammerfors-möten som fungerar som ett finlandssvenskt forum, - samarbetar med landsbygdsnätverkstjänster i Seinäjoki och erbjuder sina tjänster inom ramen för och i samförstånd med SYTY, - samarbetar med IDNET/MANE (Maaseutupolitiikan neuvosto/landsbygdspolitiska rådet), - SB fungerar som en länk till byarörelsen och de lokala aktionsgrupperna, - fortsätter samarbetet med KulturÖsterbotten och Sydkustens landskapsförbund genom storytelling, styrkan i lokala berättelser. Konceptet går under namnet Svenskfinland berättar mera, - initierar ett utökat samarbete i Svenskfinland kring kulturturism genom att sammanföra olika projekt och aktörer till ett seminarium i frågan. Den finlandssvenska Landsbygdsriksdagen, som hålls vartannat år, ordnas nästa gång 2018. Den 1-3 september 2017 hålls ett Maaseutuparlamentti i Leppävirta, Norra Savolax med anledning av Finland 100 år. Evenemanget har svenska inslag, där även SB förväntas ha en roll. SB deltar även i andra av SYTY:s aktiviteter gällande Finland 100 år. SB är ett unikt samarbetsnätverk med idag rätt långa traditioner (över 20 år). SB täcker in Svenskfinlands tvåspråkiga kommuner och organisationer i tre landskap. SB är ett neutralt samarbetsnätverk som har alla möjligheter att kunna utvecklas under rådande strukturella omständigheter. 6. JÄSENJÄRJESTÖT Suomen Kylätoiminta ry:n jäseninä voivat olla rekisteröidyt järjestöt, maakunnalliset kyläyhdistykset, Leader-yhdistykset, yksittäiset kylä- ja kaupunginosayhdistykset sekä muut oikeuskelpoiset yhteisöt, jotka hyväksyvät yhdistyksen tarkoituksen. Jäsenjärjestöjä oli marraskuussa 2016 yhteensä 126 ja uusina jäsenyhteisöinä ovat etenkin kuntakohtaiset kyläyhdistykset sekä maakunnan liitot. SYTY on Maaseutupolitiikan neuvoston, Suomen Kotiseutuliiton, Maaseudun Sivistysliiton, Vapaaehtoinen Pelastuspalvelun (Vapepa) ja Suomen Pelastusalojen Keskusliiton (SPEK) sekä Palvelualojen työnantajayhdistyksen (Palta) jäsen. Jäsenhuoltoa ja -hankintaa jatketaan vuonna 2017. Kaikki keskeiset organisaatiot, jotka ovat mukana paikallisessa kehittämistyössä valtakunnan tasolla ja näin vaikuttavat eri tavoin kylien ja kaupunginosien sekä niiden asukkaiden hyvinvoinnin edistämiseen, pyritään saamaan SYTYn jäsenjärjestöiksi. Tavoitteena on saada kaikki maakunnan liitot SYTYn jäseniksi vuoden 2017 loppuun mennessä sekä Helsingin ohella myös muiden suurten kaupunkien kaupunginosayhdistysten kattojärjestöt. SYTY suosittelee kyläyhdistyksiä liittymään muiden paikallistoiminta-järjestöjen jäseniksi. 7. HENKILÖSTÖ Suomen Kylätoiminta ry:n määräaikaisen henkilöstön lukumäärä on kasvanut jonkin verran vilkastuneen hanketoiminnan vuoksi. Tavoitteena on valtionavun, omavarainhankinnan ja hanketoiminnan laajentamisen kautta vakiinnuttaa 10 työntekijän vahvuus vuosina 2017-2018. Näin toimintasuunnitelmassa sekä Paikalliskehittäjien valtakunnallisessa ohjelmassa asetettu toiminnan taso voidaan turvata. Maakuntien tukitoiminta ja koulutus sekä seudullisten ja kuntakohtaisten kyläasiamiesten lisääminen ovat lähivuosien ensisijaisia tehtäviä. Toiminnan laajentuminen kylätoiminnan rakenteiden vahvistamisesta yhä enemmän toiminnan sisällön kehittämiseen ja hanketoiminta edellyttävät sekä osaavaa että työssään jaksavaa, yhteistyö-

14 kykyistä henkilöstöä. Vuonna 2017 keskitytään edelleen työterveyshuollon ennalta ehkäisevään toimintaan, jolla ehkäistään työstä johtuvia terveyshaittoja ja ylläpitämään työkykyä. SYTYn henkilöstön toimintaedellytysten turvaamiseen, sisäiseen tiedottamiseen ja tiedonkulkuun kiinnitetään erityistä huomiota. Järjestön projektiorganisaation luonteesta johtuen henkilöstö on hajasijoittunut eri paikkakunnille. Koska työntekijöillä on laaja etätyömahdollisuus käytössään, tarvitaan tehokasta tiimityöskentelyä, jota toteutetaan joka 5. viikko järjestettävissä tiimipalaverissa. Lisäksi vuonna 2016 syksyllä aloitettua työnaikaseuranta vakiinnutetaan jatkuvaksi toiminnaksi. 8. YHDISTYKSEN TALOUS Suomen Kylätoiminta ry:n varsinaisen toiminnan tulot muodostuvat vuonna 2017 jäsenmaksuista, 15. kertaa osoitettavasta 400 000 euron valtionavusta, palvelutuotteista ja omasta pienimuotoisesta varainhankinnasta. Lisäksi yhdistys toteuttaa laajaa valtakunnallista verkostohanketoimintaa. Hankepohjaisella rahoituksella kehittämistehtävää on kuitenkin vaikea toteuttaa mm. vaadittavan omarahoituksen ja pidentyneiden maksatusaikojen vuoksi. Toiminta vaatii vakaampaa rahoituspohjaa, haavoittuvaisen rahoitusrakenteen uusimista ja laajempaa omavarainhankintaa. Yhdistys toimii maa- ja metsätalousministeriöön, eduskuntaan sekä poliittisiin puolueisiin päin tasokorotuksen saamiseksi kylätoiminnan valtionapuun. Pitkän aikavälin tavoitteena on saada valtiotalouden vuosien 2018-2020 kehyksiin kylätoiminnan valtionapuun tarvetta vastaava korotus (momentti 30.10.63 Maaseudun kehittäminen). Tällöin kylätoiminnan valtionapua nostettaisiin asteittain niin, että saavutetaan suhteessa sama taso kuin toiminnaltaan saman laajuisilla muilla vastaavilla maaseutujärjestöillä. Näin on esitetty myös valtioneuvoston maaseutupoliittisessa selonteossa. Valtionavun lisääntyessä suureneva osa kohdistetaan alueelliseen toimintaan maakunnallisten kyläyhdistysten kautta. Toiminnan vaikuttavuuden toteamiseksi parannetaan kylätoimintaa koskevia indikaattorimittareita. Vuoden 2017 taloudellinen tilanne on huolestuttava ja se on tunnistettu. Jos eduskunta ei muuta ja nosta kylätoiminnan valtioapua vähintään kuluvan vuoden tasolle (900 000 e) eduskuntakäsittelyssä, laatii hallitus alkukeväällä toimenpidesuunnitelman talousarviossa olevan alijäämän kattamiseksi. Tilanteessa olisi ryhdyttävä talouden tasapainottamistoimenpiteisiin, vaikka yhdistyksen omapääoma on vahva. Lisäksi pyritään järjestön sisäisellä kehittämistoiminnalla kasvattamaan kylätoiminnan yksityisrahoitusta ja omatoimista varainhankintaa sekä nostamalla jäsenmaksuja vaikuttavaksi omarahoitusmuodoksi. Näin toiminnan rahoitus ei olisi tulevaisuudessa niin vahvasti sidoksissa julkisten varojen saamiseen. Omaa taloushallinnon osaamista parannetaan panostamalla koulutukseen ja taloushallinnon ohjelmistoihin. SYTYn taloushallinto on siirtynyt syksyllä 2015 kokonaisuudessaan hoidettavaksi oman henkilökunnan voimin. Tämä on tuonut merkittäviä kustannussäästöjä. Taloushallintoa on tarkoitus kehittää siirtymällä käyttämään yhä enemmän sähköisiä palveluita. 9. SAMMANDRAG Byaverksamhet i Finland r.f. (SYTY) är en nationell tvåspråkig samarbetsorganisation för byaverksamhet, Leaderarbete och andra lokala utvecklingsorganisationer. Som medlemmar har SYTY nästan alla nationella organisationer med förankring i det lokala, landsbygdens utvecklingsföreningar (Leader-grupperna), de regionala byaorganisationerna, samt enstaka bya- och stadsdelsföreningar. SYTY befrämjar det frivilliga och lokalt förankrade utvecklingsarbetet i Finland för sammanlagt ca 4 200 byar, 19 regionala byaorganisationer och 54 Leadergrupper. SYTY fungerar som en nationell samarbetsorganisation för byarnas och stadsdelarnas utveckling, samt i främjandet av invånarnas

15 levnadsförhållanden. Organisationen strävar till en fördjupad växelverkan mellan städer och landsbygden. Det centrala är samarbetet och nätverksbyggande som överskrider sektorgränserna. Målet med verksamheten är att utveckla byarna och stärka deras vitalitet, så att man skapar förutsättningar till arbete och tillräcklig utkomst för invånarna, liksom god miljö, mänsklig och social välfärd, samt tillräcklig service. Som partipolitiskt obunden, SYTY befrämjar och sköter föreningen kontakter till nationella påverkare genom att fungera som byarnas och de lokala invånarnas budbärare i det nationella beslutsfattandet och massmedia. SYTY informerar om sitt eget arbete, byaverksamheten och Leaderarbetet, samt förmedlar goda exempel på användbara verksamhetssätt, som sysselsättnings- och serviceprojekt åt Leadergrupperna, byarna och deras regionala byaorganisationer. SYTY fungerar som brobyggare på bya-, kommun-, region-, landskaps- som nationell nivå mellan olika aktörer och delar av landet. Byaverksamhet i Finland och dess regionala medlemsföreningar har ett ökat behov av att effektivera utbildningsverksamheten för de lokala aktörerna och höja deras kompetensnivå och know-how. Det allt intensivare samarbetet mellan SYTYs medlemsorganisationer erbjuder betydande möjligheter, vad gäller stödformer och ekonomiska resurser. Organisationen upprätthåller egna hemsidor för landsbygdsutvecklingen (www.kylatoiminta.fi eller www.avoimetkylat.fi och för Leader-arbetet (www.leadersuomi.fi) samt Facebook-sidor (https:// www.facebook.com/suomenkylatoimintary). SYTY framställer guider, broschyrer och annat material för bya- och Leader-verksamheten. Uppmärksammade händelser är bl.a. Landsbygdsriksdagen 2017, det var annat år arrangerat LOKAL - De lokala utvecklarnas nationella jubileumsseminarium - med valet av Årets by och olika temadagar, samt utbildningstillfällen och seminarier. Verksamheten år 2017 inom nationell byaverksamhet förverkligas delvis med statsbidrag, delvis med hjälp av nationella nätverksprojekt. Målet är att Byaverksamhet i Finland, vid sidan av andra projekt, erbjuder byverksamhetan samt Leadergrupperna tillräcklig service i samarbete med landsbygdsnätverk. SYTY förverkligar den svenskspråkiga verksamheten genom SFV Bildning och Svensk Byaservice. På det här sättet tas de finlandssvenska byarnas och Leadergruppernas behov i beaktande. Byaservice förverkligar den svenska servicen, även för SYTYs centrala projekt. Byaservice upprätthåller även en svenskspråkig hemsida, www.bya.net.