Suomen Kylätoiminta ry. (SYTY) Byaverksamhet i Finland r.f.

Transkriptio

1 LIITE 1 LUONNOS Suomen Kylätoiminta ry. (SYTY) Byaverksamhet i Finland r.f. VUOSIKERTOMUS 2016 C:/ ristomatti / hallitus /kevätkokous

2 2 SUOMEN KYLÄTOIMINTA RY:N VUOSIKERTOMUS 2016 SISÄLLYSLUETTELO 1. TOIMINNAN LUONNE 3 2. YHDISTYKSEN KOKOUKSET Hallitus ja henkilöstö Yleiskokoukset 4 3. YHDISTYKSEN VARSINAINEN TOIMINTA Yhteiskunnallinen vaikuttaminen Kylätoiminnan valtionapu Paikallisen kehittämisen valtakunnallinen ohjelma Paikalliskehittäjien juhlaseminaari - LOKAALI ja Vuoden Kylä Koulutus-, neuvonta- ja muut tukipalvelut jäsenkunnalle Viestintä ja tiedottaminen Kansainvälinen yhteistyö Avoimet Kylät -päivä 9 4. VALTAKUNNALLINEN HANKETOIMINTA Leader-asiamiestoiminta JÄSSI - Puolueettoman jätevesineuvonnan järjestäminen Työtä Kylästä - paikallistoimijoiden työllistämis- ja palvelutoiminta Koko Kylä kotouttaa Kyläpäällikkökoulutus Valmistellut uudet kehittämishankkeet DEN SVENSKSPRÅKIGA VERKSAMHETEN JÄSENISTÖ JA JÄSENJÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ YHDISTYKSEN TALOUS YHTEENVETO SAMMANDRAG 16 LIITTEET Liite 1. Hallituksen jäsenet vuonna 2016 Liite 2. SYTYn jaostojen kokoonpanot Liite 3. Kylätoiminnan tunnuslukuja vuosina Liite 4. Jäsenjärjestöt vuonna 2016 Liite 5. Yhdistyksen vuoden 2016 tuloslaskelma ja tase

3 3 1. TOIMINNAN LUONNE Maaseudun paikallinen kehittäminen, kylä- ja Leader-toiminta, kokoaa paikallisia voimavaroja ja sosiaalista pääomaa toimimaan asukkaiden vaikutusmahdollisuuksien puolesta. Haasteena on toimintaympäristön monimuotoisuus ja laajuus suhteessa toiminnan voimavaroihin. Kylätoiminnalla ei ole vielä riittäviä taloudellisia resursseja hoitaa valtakunnallisella ja maakunnallisella tasolla riittävästi paikallistoimijoiden tuki-, koulutus- ja muita palvelutehtäviä. Suomi on kylätoiminnan ja paikallisen kehittämisen uranuurtaja Euroopan tasolla. Toiminta pohjautuu Suomen maaseutupoliittiseen järjestelmään, jonka osana Suomen Kylätoiminta ry (SYTY), Leaderryhmät, maakunnalliset kyläyhdistykset ja yksittäiset kyläyhdistykset ovat. SYTYlle on muodostunut pitkäjänteisen ja määrätietoisen työn tuloksena toimivat kansainväliset yhteydet eri maiden maaseutujärjestöihin ja kylätoimintaverkostoihin. Vuonna 2016 toiminnassa edettiin usealla osa-alueella. Näitä olivat mm. ohjelmapolitiikka ja SYTYn Paikallisen kehittämisen valtakunnallisen ohjelman toimenpiteiden eteenpäinvieminen, SYTYn sekä maakunnallisten kyläyhdistysten ja Leader-ryhmien vuorovaikutuksen tiivistyminen, yhteistyö viestinnässä ja koulutuksessa mm. Maaseutuverkostopalvelujen ja Maaseudun Tulevaisuus -lehden kanssa, Leader-brändityö, sosiaalisen median haltuunotto sekä Avoimet Kylät -valtakunnallinen suurtapahtuma, kansainvälinen yhteistyö, useat valtakunnalliset verkostohankkeet mm. Leader-asiamiespalvelut, työllistämistoiminta, maahan muuttajien kotouttaminen, jätevesineuvonta sekä Kyläpäällikkökoulutus. Suurin pettymys koettiin ymmärrettävästi kylätoiminnan valtionavussa, mikä väheni merkittävästi ensimmäisen kerran tällä vuosikymmenellä. Suomen Kylätoiminta ry:n toiminta on kattanut kertomusvuonna mm. seuraavia osa-alueita: 1. paikallisen kehittämisen valtakunnallisena yhteistyöjärjestönä toimiminen 2. kylä-, Leader- ja muun paikallistoiminnan eduntekeminen 3. ohjelmapoliittisten välineiden hyödyntäminen ja oman valtakunnallisen kehittämisohjelman toteuttaminen maakunnallisten kyläyhdistysten ja yhteistyökumppaneiden kanssa 4. voimavarojen hankkiminen (mm. valtionapu, hanketoiminta, työllistämistoiminta, omavarainhankinta) ja tietotaidon välittäminen (mm. koulutus, neuvonta ja muu tukitoiminta) maakunnallisten kyläyhdistysten kautta yksittäisille kyläyhdistyksille 5. valtakunnallisten verkostohankkeiden suunnittelu ja toteuttaminen 6. julkaisutoiminta ja mielipidevaikuttaminen 7. kylien ja Leader-ryhmien koulutus-, neuvonta- ja tukitehtävät 8. juristipalvelut 9. kylä- ja paikallistoiminnan kansainvälisen verkoston työ ja sen vahvistaminen 10. ruotsinkielinen toiminta yhteistyössä SFV/Svensk Byaservicen kanssa. 2. YHDISTYKSEN KOKOUKSET 2.1 Hallitus ja henkilöstö Suomen Kylätoiminta ry:n hallitukseen kuului puheenjohtaja, kymmenen varsinaista ja kymmenen varajäsentä (Liite 1). Hallituksen puheenjohtajana on toiminut vuonna 2016 toiminnanjohtaja Petri Rinne, 1. varapuheenjohtajana maakuntajohtaja Asko Peltola Etelä-Pohjanmaan liitosta ja 2. varapuheenjohtajana kyläasiamies Reena Laukkanen-Abbey Keski-Suomen Kylät ry:stä. Hallitus kokoontui kertomusvuonna kuusi kertaa: 8.3, 11.4, 1.6, 19.9, ja Hallituksen työn tukena ovat toimineet toimiston henkilöstön lisäksi jaostoja ja työryhmiä. Näitä ovat kyläjaosto, Leader-jaosto, kansainvälisten asioiden jaosto ja talousjaosto, jotka ovat kokoontuneet säännöllisesti. Osana tätä verkostoa ovat toimineet myös maakunnalliset kyläasiamiehet, Leaderryhmät, viestintäverkosto, hankkeiden ohjaus- ja johtoryhmät sekä Svenska Byaservice.

4 SYTYn henkilöstön lukumäärä on kasvanut vuoden 2016 aikana johtuen useasta alkaneesta uudesta kehittämishankkeesta ja palkkatuen hyödyntämisestä. Vuoden 2016 lopussa oli henkilöstö seuraava: Taulukko 1: Suomen Kylätoiminta ry:n toimihenkilöt vuonna 2016 Toimihenkilön nimi Työsuhde alkanut Toimipaikka Pääsihteeri Risto Matti Niemi Helsinki Kehittämisjohtaja Tuomas Perheentupa Karjalohja Talouspäällikkö Tuomas Rokka Perniö Työvalmentaja / projektisihteeri Marianne Liitelä Perniö (Ent. Lemettinen) Toimistoassistentti Sarah Wikman Perniö Projektipäällikkö Marjut Haapanen Jalasjärvi Projektipäällikkö Juhani Nenonen Helsinki Leader-asiamies Heli Walls Uusikaupunki Tiedottaja / projektipäällikkö Kirsi Mäkinen Helsinki (hoitovapaalla) Jätevesineuvoja Hanna-Riikka Ruokolainen Nurmes 4 Jässi-hankkeen jätevesineuvojat: Milla Hartikainen, Jari Kuronen, Pirkko Räikkönen ja Aki Virtanen Juristipalvelut (ostopalvelu) lakimiestommi Siro Lainopillinen neuvonta Turku Ruotsinkielinen palvelu SFV/Svenska Byaservice Ann-Sofie Backgren ja Kenneth Sundman Kylä-, Leader- ja kv-asiat Vaasa 2.2 Yleiskokoukset Suomen Kylätoiminta ry:n kevätkokous pidettiin Helsingissä Hotel Arthurissa. Ennen varsinaista kevätkokousta kyläkehittäjä Piia Iivonen Varsinais-Suomen Kylät ry:stä esitteli brändityön pohjaksi laatimansa selvityksen Paikalliskehittäjien asenteet ja mielikuvat kylätoiminnassa. Kevätkokouksen avauksessa SYTYn hallituksen puheenjohtaja, toiminnanjohtaja Petri Rinne piti maaseutupoliittisen tilannekatsauksen. Puheenjohtaja käsitteli avauksessaan myös kylätoiminnan suhdetta julkiseen valtaan, kylätoiminnan voimavaroja ja tulevan vuoden 2017 valtionapua ja miten kansalaistoiminnan ja julkisen vallan välinen suhde olisi järjestettävä. Avauksen yhteydessä esiteltiin myös kylätoiminnan vuoden 2015 toteutuneet indikaattoritiedot sekä arvioitiin toiminnan tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta sekä SYTYn kehittämishankkeita. Vuoden 2015 kylätoiminnan indikaattoritiedot päätettiin laittaa myös SYTYn kotisivuille. Kevätkokouksen puheenjohtajaksi valittiin Pirjo Riskilä Lappilaiset Kylät ry:stä, kokouksen sihteeriksi Suomen Kylätoiminta ry:n pääsihteeri Risto Matti Niemi sekä pöytäkirjan tarkastajiksi ja ääntenlaskijoiksi Tuomo Eronen Pohjois-Karjalan Kylät ry:stä ja Erkki Martikainen Joensuun Kylät ry:stä.

5 Kevätkokouksessa käsiteltiin yhdistyksen sääntömääräiset asiat, hyväksyttiin yhdistyksen vuosikertomus ja vahvistettiin tilinpäätös vuodelta 2015 ja päätettiin pitää jäsenmaksut kalenterivuodella 2017 edellisen vuoden tasolla. Kokousedustajien valtakirjoja esitettiin 23 kpl ja osallistujia oli yhteensä 37. Kokouksen päätteeksi kotouttamiskoordinaattori Marjut Haapanen Suomen Kylätoiminta ry:stä esitteli SYTYn valmistelussa olevaa viestintästrategiaa. SYTYn syyskokous pidettiin Helsingissä. Kokouksen avauspuheenvuorossa SYTYn puheenjohtaja Petri Rinteen tilannekatsauksessa analysoitiin kylä- ja Leader -toiminnan nykytilaa ja viimeaikaista kehitystä sekä esiteltiin paikallisen kehittämisen lähivuosien tehtäviä. Syyskokouksen puheenjohtajaksi valittiin kyläasiamies Tauno Linkoranta Varsinais-Suomen Kylät ry:stä, kokouksen sihteeriksi SYTYn pääsihteeri Risto Matti Niemi ja pöytäkirjantarkastajiksi sekä ääntenlaskijoiksi Esko Ropponen Järvi-Suomen Kylät ry:stä ja Anssi Gynther Veej jakaja ry:stä. Kokousedustajien valtakirjoja esitettiin kaikkiaan 30 kpl ja osallistujia oli yhteensä henkilöä 40. Syyskokouksessa käsiteltiin yhdistyksen sääntömääräiset asiat, hyväksyttiin yhdistyksen toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle Tilintarkastajaksi vuodelle 2016 valittiin HTM Vesa Peltola ja varatilintarkastajaksi KHT Jouni Vanhala sekä toiminnantarkastajaksi pankinjohtaja Antti Riutta ja varatoiminnantarkastajaksi Antti Huhtamäki. 3. YHDISTYKSEN VARSINAINEN TOIMINTA 3.1 Yhteiskunnallinen vaikuttaminen Kertomusvuonna on painotettu voimassa olevan oman kehittämisohjelman ja sen strategian sekä toimintasuunnitelman mukaisesti kylien ja maakunnan toiminnallisten rakenteiden uudistamista sekä vastuunkantoa SOTE- ja maakuntauudistuksessa. Näitä ovat olleet mm. kunnan ja kylien välisen suhteen järjestäminen, lähipalveluiden tuotteistaminen, fyysinen suunnittelu ja kyläkaavoitus, jätevesiasiat, arjen turvallisuuden ja lähidemokratian vahvistaminen. Teemoja on käsitelty kylätoiminnan koulutusja neuvottelupäivillä, Leader-foorumeissa ja neuvottelutapaamisissa, Kyläpäällikkö-koulutuksissa sekä puheenjohtajan maakuntakierroksilla kuten myös Paikallistoimijoiden valtakunnallisessa Juhlaseminaarissa Heinolassa syksyllä Tavoitteidensa toteuttamiseksi SYTY on osallistunut valtioneuvoston maaseutupoliittisen selonteon ja toimenpideohjelman toteutukseen ja 6. maaseutupoliittisen kokonaisohjelman esitysten eteenpäinviemiseen omalta osaltaan. SYTY on toiminut aktiivisesti eduskuntaan, sen eri valiokuntiin ja eduskuntaryhmiin sekä maatalousministeriöön päin kylätoiminnan valtionavun tasokorotuksen saamiseksi vuodelle SYTY on laatinut lukuisia kannanottoja ja pyydettyjä lausuntoja maaseutua ja kyliä koskeviin uusiin lakiesityksiin sekä laki- ja asetusmuutoksiin. SYTY on Maaseutupolitiikan neuvoston (MANE) jäsen ja SYTYn puheenjohtaja ja Leader-asiamies toimivat neuvoston apulaispääsihteereinä. SYTYn luottamus- ja toimihenkilöt ovat osallistuneet MA- NEn työhön toimimalla sen sihteeristössä ja eri teemaverkostoissa. SYTY on mukana Manner-Suomen maaseutuohjelman seurantakomiteassa sekä useiden laajojen kehittämishankkeiden ohjausryhmissä. Lisäksi SYTY oli EU:n komission Leader-ohjauskomiteassa, Seurantaloasiain neuvottelukunnassa, Maaseutumuseo Sarkan valtuuskunnassa ja Maaseudun Sivistysliiton hallituksessa. SYTY on mukana valtakunnallisen sisäisen turvallisuuden 3. ohjelman täytäntöönpanossa. Järjestö edustaa paikallistoimijoita ja kylätoimintaa sisäasiainministeriön sisäisen turvallisuuden suunnittelun ohjaus- ja seurantaryhmässä, sisäisen turvallisuuden järjestöyhteistyöryhmässä ja opetusministeriön rikoksentorjuntaneuvoston naapuriaputyöryhmässä. Kylätoiminta on osa Vapaaehtoisen Pelastuspalvelun (VAPEPA) verkostoa ja sillä on edustus sen keskustoimikunnassa. SYTY on Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön (SPEK) jäsen ja sillä on edustajansa sen valtuustossa. Euroopan tasolla suomalainen kylätoiminta ja Leader-toiminta ovat herättäneet suurta kiinnostusta. SYTY on ollut aloitteentekijä uuden eurooppalaisen yhteistyö- ja kylätoimintajärjestön European Ru- 5

6 ral Community Alliance n (ERCA) perustamisessa. SYTY on ollut myös aloitteellinen pohjoismaisen kylätoimintajärjestön (HNSL) ja Leader-ryhmien eurooppalaisen järjestön (ELARD) vahvistamisessa. 3.2 Kylätoiminnan valtionapu Eduskunta on tunnustanut kylätoiminnan yhteiskunnallisen merkityksen osoittamalla vuodesta 2003 lähtien kylätoimintaan valtionapua. Vuonna 2016 valtionavustus oli 0,9 milj. euroa, eli euroa edellisvuotta vähemmän. Tämä ei vastaa maaseutupoliittisessa kokonaisohjelmassa, valtioneuvoston maaseutupoliittisessa selonteossa tai toimenpideohjelmassa esitettyä vuosittaista lisäystarvetta. Sovittu valtionavun jakoperiaate SYTYn ja maakunnallisten kyläyhdistysten välillä on ollut se, että valtionavustuksen kasvaessa/vähentyessä eurolla, maakunnallisten kyläyhdistysten osuus rahoituksesta kasvaa/vähentyy yhdellä prosenttiyksiköllä. Maakuntien ja kylätoiminnan ruotsinkielisen toiminnan valtionavustuksen osuus oli vuonna 2016 yhteensä 65,7 ja SYTYn osuus 34,3 %. SYTYn hallitus on linjannut valtionapukirjeessään maakunnallisille kyläyhdistyksille seuraavia valtionavun käyttötarkoituksia: maakunnallisen kyläasiamiehen palkkaus ja matkakustannusten korvaukset, kyläyhdistysten rekisteröitymisen ja kyläsuunnitelmien laadinnan edistäminen, maakunnallisen kyläohjelman laadinta/päivittäminen, kyläyhdistysten neuvonta ja koulutus, lähipalvelujen tuotteistaminen, viestintä ja lehtien julkaiseminen, omien kotisivujen tuottaminen, yhteistyön tiivistäminen kuntien kanssa sekä kunnan ja kylien välisen neuvottelumekanismin aikaan saaminen. Kylätoiminnan toteutuneet tunnusluvut vuodelta 2016 esitetään liitteessä 3. Kylätoiminnan valtionapua ja sen käytön raportointiin ja tilityksiin on annettu koulutusta ja puhelinneuvontaa maakunnallisille kyläyhdistyksille, niiden luottamushenkilöille, kyläasiamiehille ja talousasioista vastaaville sekä myös kylätoiminnan neuvottelupäivien ja muiden tilaisuuksien yhteydessä. 3.3 Paikallisen kehittämisen valtakunnallinen ohjelma Valtakunnallisessa Voimistuvat kylät - Vahvistuvat lähiyhteisöt -ohjelmassa on painotettu paikallistoiminnan strategian kehittämistä ja konkreettisten toimenpide-ehdotusten toteuttamista. Kyläja Leader-toiminnan ohella uusina toimintamuotoina ohjelmassa ovat mukana kaupunginosatoiminta sekä lähidemokratia. Kyseessä on järjestyksessään neljäs valtakunnallinen paikallistoiminnan ohjelma. Siinä on kaikkiaan 53 toimenpide-ehdotusta. Ohjelman toteutumista tarkastellaan säännöllisin väliajoin. Ohjelman sisältöä tarkistetaan vuoden 2018 alkupuolella. 3.4 Paikalliskehittäjien juhlaseminaari - LOKAALI ja Vuoden Kylä 2016 Vuosittain järjestettävä paikallistoimijoiden valtakunnallinen juhlaseminaari - LOKAALI on vuoden merkittävin tapahtuma kylä-, Leader- ja muille paikallistoimijoille. Juhlaseminaarissa nimetään ja palkitaan Vuoden Kylä ja kunnianmaininnan saavat kylät sekä Kylätoiminnan tiennäyttäjät, Vuoden Maaseututoimija ja vuodesta 2012 lähtien Vuoden Maaseutukasvo. Vuoden 2016 tapahtuma järjestettiin Heinolassa. Edeltävänä päivänä osallistujilla oli mahdollisuus tutustua Päijät-Hämeen ja erityisesti Heinolan lähialueiden kylätoimintaan ja maaseudun kehittämiseen sekä osallistua yhteiseen iltajuhlaan. Järjestelyt toteutettiin yhdessä SYTYn, Päijät- Hämeen Kylät ry:n, maakunnan Leader-ryhmien, Maaseutuverkostopalvelujen, Päijät-Hämeen liiton, Heinolan kaupungin, Maaseudun Sivistysliiton sekä alueen maaseutuyrittäjien kanssa. Juhlaseminaariin osallistui noin 200 henkilöä. Valtiovallantervehdyksen toi Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Kalle Jokinen ja juhla-alustuksen piti kirjailija-käsikirjoittaja Kirsti Manninen. 6

7 Juhlaseminaarin yhteydessä julkistettiin Vuoden Kylä 2016, minkä tunnustuksen sai Kerässiepin kylä Muoniosta. Ensimmäisen kunniamaininnan sai Pihlajavesi Keski-Suomen Keuruun kunnasta ja toisen Lohjan saaristo Länsi-Uudeltamaalta. Kylätoiminnan tiennäyttäjiksi nimettiin yhteisövastaava Tarja Martikainen Iisalmelta, emeritusemäntä Eila Puhakainen Juvalta ja teknikko Matti Sevonkari Raahesta. Vuoden Maaseututoimijaksi nimettiin toiminnanjohtaja Anne Anttila Tervaojan kylästä Pellosta. Uutena huomionosoituksena vuodesta 2012 lähtien juhlaseminaarissa on nimetty myös Vuoden Maaseutukasvo. Vuonna 2016 tämä huomionosoitus myönnettiin kirjailija Kirsti Manniselle Jokelanseudun kylästä, Mäntsälästä. 3.5 Koulutus-, neuvonta- ja muut tukipalvelut jäsenkunnalle Suomen Kylätoiminta ry on tarjonnut jäsenkunnalleen neuvontaa, koulutusta ja tiedonvälitystä kylätoiminnasta, Leader-työstä ja paikallistoiminnasta sekä esimerkkejä hyvistä toimintatavoista. Näitä palveluja on tuotettu pääosin valtionavulla, mutta osin myös eri valtakunnallisten kehittämishankkeiden kautta. Kanavia ovat olleet mm. Kyläapu -hanke, Jässi -jätevesineuvontahankkeet, Koko Kylä Kotouttaa -hanke, Leader-tukitoiminta ostopalveluna sekä ruotsinkielinen palvelu Svensk Byaservicen kautta. Muita välineitä ovat olleet -sivusto ja sosiaalinen media facebooksivustojen kautta. Sosiaalisen median käyttökoulutusta on vuonna 2016 kohdennettu kylätoimijoille keväällä Kylätoiminnan kaksipäiväiset valtakunnalliset koulutus- ja neuvottelupäivät järjestettiin kevätkaudella ja syyskaudella Tampereella. Lisäksi SYTY oli mukana maakunnallisten kyläasiamiesten kesätapaamisessa Rovaniemellä Muita tapahtumia olivat Leadertapaamiset ja Leader-ryhmien yhteiset kokoukset. Puhelinneuvonta jäsenyhdistyksille ja paikallisille kyläyhdistyksille ovat niin ikään osia SYTYn tarjoamista paikallistoiminnan koulutus- ja tukipalveluista. Henkilöstö on tarjonnut neuvontapalveluja ja osallistunut alustajina sekä kouluttajina paikallisiin tilaisuuksiin. Paikallistoimijoiden käytössä on juridinen puhelinpalvelu, jonka kautta jäsenyhdistykset saavat maksutonta puhelinneuvontaa mm. työnantaja-, verotus- ja sopimusoikeudellisissa kysymyksissä. Palvelu on käyttäjille maksutonta (tunti/case) ja se on toteutettu ostopalveluna turkulaisen Lakiasiaintoimisto Siron kanssa. Lisäksi SYTYn talouspäällikkö on opastanut maakunnallisia kyläyhdistyksiä taloushallinnossa, kuten valtioavun käyttösuunnitelmiin, selvityksiin sekä tilinpäätöksiin liittyvissä asioissa. Eri hankkeiden projektityöntekijät ovat antaneet oman alansa neuvontaa eri toimijatahoille. SYTY on hakemuksesta myöntänyt omasta pääomastaan likviditeettilainoja maakunnallisille kyläyhdistyksille hankkeiden väliaikaisrahoituksen tueksi hallituksen päätöksellä. Lainamäärä on ollut enintään euroa. SYTYllä on myös ansiomerkkijärjestelmä ansioituneiden paikallistoimijoiden palkitsemiseksi. 3.6 Viestintä ja tiedottaminen Ulkoinen tiedottaminen SYTY on vahvistanut kylätoiminnan, Leader-ryhmien ja muun paikallisen kehittämisen näkyvyyttä viestinnällään. Viestintää toteutetaan monikanavaisesti ja hyödyntämällä myös yhteistyökumppaneiden jakelualustoja. SYTY viestitti verkkosivuilla sekä sosiaalisessa mediassa paitsi omasta toiminnastaan myös seuraten paikallisen kehittämisen ja ylipäänsä maaseudun ajankohtaisia aiheita. Leader-ryhmien yhtenäinen brändäystyö jatkui vuonna Brändillä on oma ilme ja Leaderryhmillä on oma markkinointiverkkosivusto, jonka päätoimittajuus on SYTYllä. Kylätoiminnan brändäystä käynnistettiin jo vuonna 2014 hahmottelemalla kylätoiminnan yhteistä tahtotilaa. Vuonna 2016 on selvitetty mahdollisuutta luoda yhteinen paikallistoimijoiden brändi, mutta työ ei ole vielä konkretisoitunut. Leader-ryhmien brändityön jatkuu tulevaisuusvisioinnin kautta. Leadersuomi.fi-sivujen ekstranet tarjoavat uusia viestinnällisiä palveluita ja vahvistavat ryhmien välistä vuorovaikutusta. 7

8 8 SYTY otti kantaa julkiseen keskusteluun ja medialle lähetettiin tiedotteita ajankohtaisista asioista. Tiedotteiden läpimenoa ja SYTYn kiinnostavuutta seuratiin mm. Google Analytics -ohjelman avulla. Toimittajiin oltiin myös henkilökohtaisesti yhteydessä ja yhteistyö Maaseudun Tulevaisuuden kanssa toteutettiin nyt ensimmäisen kerran yhdessä Maaseutupolitiikan neuvoston ja Verkostopalvelujen kanssa julkaisemalla 8-sivuinen maahanmuuttajien kotouttamisliite. Verkkouutiset ja kotisivujen aineisto lisäsivät kylätoiminnan näkyvyyttä. Ne ovat olennainen osa kylätoiminnan julkisuuskuvaa. Julkisuuskuvaa pyritään kohottamaan myös olemalla läsnä sidosryhmien tapahtumissa ja tuomaan niissä esiin kylä- ja Leader-toimintaa ja levittämällä tietoa paikallisesta kehittämisestä. SYTY otti vuonna 2015 alkaneen valtakunnallisen koordinaatiovastuun Avoimet Kylät -tapahtumasta, joka järjestettiin nyt toisen kerran. SYTY painatti tienvarsikylttejä maakuntiin sekä loi yhtenäisen visuaalisen ilmeen ja sen mukaiset julistepohjat. SYTY vastasi myös valtakunnallisesta tiedottamisesta. Maakunnat keräsivät mukaan alueensa kylät ja niiden tapahtumat teemakarttaan sekä hoitivat maakunnallisen viestinnän. Vuoden valtakunnallisesta kylästä, tiennäyttäjistä, maaseudun kehittäjästä sekä kunniamaininnan saaneista lähetettiin mediatiedotteet syyskuussa Valtakunnallinen Vuoden Kylä Kerässieppi Lapista uutisoitiin näkyvästi paikallislehdissä ja maakunnallisissa medioissa. Sisäinen tiedottaminen SYTY tarjosi jäsenistölle neuvontaa ja tiedonvälitystä paikallistoiminnasta sekä ajankohtaisia asioita. SYTY tiedotti ja markkinoi keskitetysti ja antoi maakunnille myös muuta viestinällistä apua. Sisäisessä viestinnässä hyödynnetiin ja välitettiin yhteistyötahojen uutisia, tapahtumia ja esimerkkejä parhaista käytännöistä. Verkkosivuja ja sosiaalista mediaa hyödynnettiin reaaliaikaiseen tiedottamiseen. Vuorovaikutusta Suomen Kylätoiminta ry:n, kyläasiamiesten ja Leader-ryhmien välillä lisätiin sisäisessä viestinnässä kuten myös Verkostopalvelujen kanssa. SYTY tiedotti omista ja yhteistyötahojen ajankohtaisista asioista mm. Facebook-sivujen avulla. Instagram-tilin kautta voi lähettää kuvaterveisiä suoraan Instagramin avulla on tavoitettu erityisesti maaseudun nuoria. Kylätoiminnan brändityötä jatkettiin yhteen sovittaen Leader-brändin kanssa, erityisesti ulkoasun ja imagon osalta. 3.7 Kansainvälinen yhteistyö European Rural Alliance (ERA) ja European Rural Community Association (ERCA) Eurooppalaisten kyläliikkeiden verkosto European Rural Community Association (ERCA) perustettiin vuonna ERAn ja ERCAn yhdistymisestä päätettiin 2013 lopulla. Yhdistetyn yhdistyksen nimeksi tuli European Rural Community Alliance (Kim Smedslund hallituksen jäsen). ERA lopetettiin järjestönä vuonna Uuden ERCAn toiminta keskittyi vuonna 2016 oman toiminnan uudistamiseen. Sen lisäksi järjestö on panostanut kolmannen eurooppalaisen maaseutuparlamentin järjestämiseen ja parlamentista syntyvien aloitteiden kehittämiseen yhteistyössä muiden eurooppalaisten järjestöjen kanssa. Parlamentti järjestetään syksyllä 2017 Hollannissa. European LEADER Association for Rural Development (ELARD) Leader-ryhmien yhteisen kattojärjestön ELARDin ( tavoitteena on vahvistaa LEADERtoimintatapaa Euroopassa. SYTYn jäsenyyden kautta Suomen kaikki 54 Leader-ryhmää ovat ELAR- Din jäseniä. Vuonna 2016 Suomen edustajana EU:n hallituksessa on toiminut Raisa Ranta Karhuseutu ry:stä. Uudeksi puheenjohtajaksi valittiin vuonna 2016 Kristiina Tammets Virosta ja varapuheenjohtajiksi Pedro Brosei Portugalista sekä Tshekin Radim Srsen. Jatkossa Suomen edustajana järjestön hallituksessa toimii Marjo Tolvanen Seepra ry:stä.

9 9 Partnership for Rural Europe (PREPARE) PREPARE -verkosto (Kim Smedslund hallituksen jäsen) avustaa kehittää kansalaisyhteiskuntapohjaisia maaseutuverkostoja EU-jäsenyyttä hakevissa maissa. Se on tukenut myös omien jäsenjärjestöjänsä maaseutuverkostoja tarpeen mukaan. PREPAREn päätehtävänä on ollut kansalaislähtöisten verkostojen synnyttäminen EU-jäsenehdokasmaissa. Toiminta keskittyi mustanmeren alueelle sekä kolmanteen eurooppalaiseen maaseutuparlamenttiin ja sen järjestelyihin. PREPARE rekisteröityi yhdistykseksi vuonna 2016 ja sen kotipaikaksi tuli Belgia. Pohjoismainen yhteistyö - Hela Norden ska Leva (HNSL) Suomen kylätoiminta ry on jo useina vuosina osallistunut pohjoismaisen kylätoimintaorganisaation Hela Norden Ska Leva n - HNSL (Risto Matti Niemi hallituksen jäsen) toimintaan. Pohjoismaisen kylätoimintaliikkeiden verkoston tavoite on kehittää kylätoimintaa kansalaisvaikuttamisen ja lähidemokratian näkökulmasta. HNSL-järjestöön ovat liittyneet viiden pohjoismaan lisäksi Ahvenanmaa vuonna 2006 ja viimeisinä vuonna 2012 Färsaaret sekä Grönlanti. Puheenjohtajuus vaihtuu vuosittain, Suomella se on ollut kolme kertaa, viimeksi vuonna Pohjoismainen kylätoimintatyö on toisaalta siihen osallistuvien suoraa hyötyä ja palveluja eli pohjoismaisella toiminnalla hankitaan kokemusta, näkemystä, uusia toimintatapoja, tietoa ja yhteistyökumppaneita. Se on toisaalta myös pohjoismaiseen toimintaympäristöön vaikuttamista. Järjestön puheenjohtajamaana/koordinaattorina kaudella 2016 on toiminut Ruotsi puheenjohtajana Åse Classon Örebron läänistä. Järjestön kevätkokous pidettiin Tukholmassa ja syyskokous Tukholmassa. Hallitus on kokoontunut neljä kertaa, kevät- ja syyskokouksien yhteydessä sekä Ruotsin Landsbygdsriksdagenin yhteydessä ja puhelinkokouksena HNSLkotisivut on uudistettu ja toteutettu pohjoismaisena yhteistyönä. Sivustojen ylläpitäjänä toimi 2016 Ruotsi ( 3.8 Avoimet Kylät -päivä Avoimet Kylät -päivän tarkoituksena on lisätä kylätoiminnan tunnettuutta ja esitellä kylien monipuolista toimintaa. Avoimet Kylät -päivä on konsepti, joka on kehitetty ja toteutettu ensimmäisen kerran Satakunnassa kesällä Vuonna 2015 Avoimet Kylät -päivä järjestettiin ensimmäistä kertaa valtakunnallisena tapahtumana ja vuonna 2016 jatkettiin samalla konseptilla. Päivän organisointi ja markkinointi tehtiin pääosin maakunnallisten ja seudullisten kyläasiamiesten toimesta. Kaikkien osallistuvien kylien tiedot koottiin vuoden 2015 tapaan yhteisille kotisivuille ( sekä GoogleMaps -karttapohjalle. Päivien aikana käytettiin yhtenäistä ilmettä (logo) sekä sosiaalisessa mediassa viittausta #avoimetkylät2016. Avoimien Kylien -päivästä tiedotettiin laajasti valtakunnallisille, seudullisille ja paikallisille medioille. Medianäkyvyys oli paikallisella ja seudullisella tasolla kiitettävää ja valtakunnallisista medioista Yle Radio Suomi sekä Maaseudun Tulevaisuus huomioivat päivän. Päivässä oli mukana noin 430 kylää ympäri maata 17 eri maakunnassa. Kylien ilmoittamien kävijämäärien perusteella voidaan arvioida vierailijoita olleen osallistuvissa kylissä runsaat vierailijaa. Palaute kyliltä on ollut hyvää ja kylät haluavat osallistua Avoimet Kylät -tapahtumaan jatkossakin. 4. VALTAKUNNALLINEN HANKETOIMINTA 4.1 Leader-asiamiestoiminta Leader-asiamiestä työllistivät vuonna 2016 eniten Hyrrä-järjestelmän haasteet, juhlavuoden järjestelyt sekä maakuntauudistukseen linkittynyt tulevaisuustyö. Vaikuttamisen kanavia olivat eri työryhmien kautta tapahtuva työ, suorat tapaamiset Maaseutuviraston (Mavi) kanssa, Leader-ryhmien yhteiset ko-

10 koukset, Maaseutupolitiikan neuvoston (MANE) sihteeristötyö, lausuntojen antaminen sekä suora yhteydenpito viranomaisiin päin. Leader-jaosto vaikutti erityistesti Hyrrän haasteiden ratkomiseen ja parempaan resursointiin, Mavin viestintään, paperisen päätöksenteon käyttöönottoon, Leader2030 tulevaisuustyöhön ja maakuntauudistukseen. Jaosto antoi myös lausunnot säädöksien uusimisesta loppuvuonna. Jaosto järjesti yhteisiä neuvotteluja Mavin kanssa toimeenpanoon liittyvien ongelmien ratkaisemiseksi. Leader-toiminnan 20- vuotista taivalta juhlistettiin Aulangolla syyskuussa ja tapahtumassa esiteltiin Leader-työn taivalta. Asiamies toteutti Leader-brändistä kaksi webropol-kyselyä. Ensimmäisessä kartoitettiin, miten laajalti brändin elementit ja visuaalinen ilme oli otettu käyttöön Leader-ryhmissä. Kaikki ryhmät olivat ottaneet brändielementit käyttöönsä. Toisessa kyselyssä selvitettiin yhteisen valtakunnallisen viestinnän tarvetta. Kaupunki-Leaderin tilannetta kartoitettiin maakunnittain. ESR:n SOKRA -hankkeen edustajat kutsuttiin YPK-työryhmään. Syksyllä aloitettiinkin suunnittelemaan valtakunnallista hanketta kaupunki-leader -toteutusmallin levittämiseksi ja arvoimiseksi. Kaupunki-leaderin edistäminen on osoittautunut erittäin työlääksi ja haasteelliseksi. Uusia avauksia ovat olleet mm. Leader-toiminnan palvelulupauksen muotoilu uusille kunnille ja maakunnille osana tulevaisuustyötä. Yhteisellä brändillä on saavutettu laajempi näkyvyys ja painoarvo keskushallinnon ja monien eri verkostojen suuntaan. Lisäpanostusta tarvitaan vielä suuren yleisön ja asiakkaiden suuntaan sekä maakuntauudistuksen prosesseihin. Toimintaympäristön haasteissa ilmenee jatkuvasti uusia muutoksia, mitkä vaativat nopeaa reagointia. Nettisivusto leadersuomi.fi on osoittautunut liian staattiseksi ja sen sisällöt uudistetaan vuonna Loppuvuodesta otettiin käyttöön myös some-viestintäkanavista Facebook ja Twitter. Osallistumista kokouksiin etäyhteyksin (skype/lync) on lisätty työajan tehokkaan käytön ja kustannussäästöjen takia. 4.2 JÄSSI - Puolueettoman jätevesineuvonnan järjestäminen Suomen Kylätoiminta ry oli vuonna 2016 toteuttamassa kahta jätevesineuvontahanketta, Etelä- Karjalan ja Pohjois-Karjalan Jässi-jätevesineuvontahanke (projektipäällikkö Hanna-Riikka Ruokolainen). Hankkeita rahoitti ympäristöministeriö paikallisten ELY-keskusten kautta. Hankkeissa tarjottiin vakituisille ja vapaa-ajan asukkaille maksutonta, puolueetonta ja ajantasaista jätevesineuvontaa. Toimintamuotoina hankkeissa oli kiinteistökohtainen neuvonta ja yleisneuvonta. Hankkeissa tehtiin myös runsaasti tiedotusta ajankohtaisista jätevesiasioista ja hankkeen toiminnasta lehdistötiedotteiden ja nettisivujen kautta ( Etelä-Karjalan Jässi-hankkeen toiminta-alueeseen kuuluvat Imatran, Rautjärven, Parikkalan ja Ruokolahden kunnat. Toiminta-alueella tehtiin noin 433 kiinteistökohtaista neuvontakäyntiä ja järjestettiin 7 yleisneuvonnan tilaisuutta. Lisäksi hankkeessa annettiin sähköposti- ja puhelinneuvontaa. Hankkeessa työskenteli osa-aikainen projektipäällikkö sekä kaksi kesäneuvojaa. Pohjois-Karjalan Jässi-hankkeen toiminta-alueena on koko maakunta, mutta kiinteistökohtaista neuvontaa suoritettiin järjestelmällisesti kuuden kunnan alueella. Hankkeessa työskenteli projektipäällikkö ja kaksi kesäneuvojaa. Hankkeessa tehtiin 440 kiinteistökohtaista neuvontakäyntiä, järjestettiin 17 yleisneuvonnan tilaisuutta ja annettiin sähköposti- ja puhelinneuvontaa. Kiinteistökäynneillä saaduista tiedoista on koottu monipuolista tietoa sisältäviä raportteja sekä kunnittain että koko aluetta koskien. Etelä-Karjalan hanke saavutti sille asettamat tavoitteet. Pohjois-Karjalan hanke jäi kiinteistökohtaisessa neuvonnassa alle tavoitteiden, mutta yleisneuvonnan tilaisuuksissa tavoitettiin yli 300 neuvonnan tarpeessa olevaa kiinteistönomistajaa. Hankkeet otettiin alueilla hyvin vastaan, ne saivat hyvää palautetta ja neuvontatyölle on tarvetta. 4.3 Työtä Kylästä - paikallistoimijoiden työllistämis- ja palvelutoiminta Suomen Kylätoiminta käynnisti Uudellamaalla Uudenmaan TE-toimiston tuella Työtä kylästä - Jobb i byn - hankkeen toimintavuonna Hanke jatkaa aikaisemman Kyläapu -hankkeen hyviä käytäntöjä 10

11 uudella hankekaudella. Työllisyyspoliittisessa hankkeessa kyläyhdistykset ja muut paikallistoimijat työllistivät pitkäaikaistyöttömiä palkkatuella sekä työkokeilujen avulla kyläavustajiksi. Heidän tehtävänään oli auttaa paikallisia vanhenevia asukkaita arjen askareissa. Samalla kyläavustajat tukivat kyläyhdistyksen yleishyödyllistä työtä ja palvelutoimintaa. He välittivät samalla hyötytietoa mm. energiatehokkuudesta ja asumisturvallisuudesta paikallisille asukkaille. Työllisyyspoliittista toimintaa ja Kyläavustaja-konseptia kehitettiin aikaisempien kausien kokemuksien sekä tuloksien avulla. Hankkeessa toteutettiin internetpohjainen kyselytutkimus kyläavustajille ja työnantajayhdistyksille, mikä antoi hyvää pohjaa toiminnan arvioinnille ja kehitystyölle. Työllisyyspoliittinen toiminta antoi lisäarvoa kyläyhdistyksien ja paikallistoimijoiden työhön sekä toi niille positiivista julkisuutta. Erityisesti hanke tuki paikallisyhdistyksiä niiden työnantajavastuiden hoitamisessa sekä kehitti niiden järjestöllisiä valmiuksia. Hanketoiminnan avulla ikääntyviä asukkaita pystyttiin auttamaan kokonaisvaltaisesti heidän asuinpalveluissaan. Työllisyyspoliittinen hanke nivoutui SYTYn Paikallisen kehittämisen valtakunnalliseen ohjelmaan sekä tuki paikallistoimijoita käytännön työssä mm. kylätalojen ylläpidossa. Työllisyyspoliittisen toiminnan ohessa kehitettiin sitä tukevia hankkeita, mm. kyläavustajaverkostoon nojautuvan Energiatehokkuutta kyliin viestintäkampanjaa ympäristöministeriön tuella. Kampanjan välitettiin hyötytietoa energiatehokkuudesta kyläilloissa suoraan asukkaille. Kampanjassa tehtiin yhteistyötä Motiva Oy:n kanssa. Tilaisuuksia järjestettiin Uudellamaalla, Kymenlaaksossa ja Hämeessä. Toimintavuonna 2016 SYTYn työllisyyspoliittinen hanke jakoi hyviä käytäntöjä sisarhankkeiden kanssa Etelä-Karjalassa, Kymenlaaksossa ja Hämeessä sekä muissa maakunnissa ja kaupunginosayhdistyksissä. Tavoitteiden toteuttamiseksi työllisyyspoliittiset hankkeet kehittävät sidosryhmätoimintaan sekä tekivät aktiivista koulutusyhteistyötä mm. SYTYn neuvottelupäivillä (projektipäällikkö Juhani Nenonen ja projektisihteeri/osa-aikainen työvalmentaja Marianne Liitelä). 4.4 Koko Kylä kotouttaa 2017 Koko kylä kotouttaa -hankkeen tavoitteena oli siirtää kotouttamisesta saatuja hyviä kokemuksia kyläyhdistysten ja Leader-ryhmien verkostolle sekä muokata asenteita maahanmuuttoystävällisemmiksi. Hankkeelle saatiin euron rahoitus TEM:ltä vuodelle Hankkeessa tuotettiin Maaseudun Tulevaisuus -lehden välissä laajalevikkinen Tilaa elämälle -liitelehti, joka käsitteli suurelta osin maahanmuuttajen kotouttamista. Lisäksi tuotettiin kotouttamisen ohjekirjanen paikallistoimijoille. Loppusyksystä järjestettiin Helsingissä Tulevaisuustreffit, johon osallistui noin 25 kotouttamisesta kiinnostunutta osanottajaa. Kotouttaminen oli esillä myös Kylätoiminnan koulutus- ja neuvottelupäivillä touko- ja joulukuussa Tampereella sekä monissa muissa paikallistoimintaa lähellä olevissa tilaisuuksissa. Maahanmuuttajien työllistämiskokeilua toteutettiin Suomen Kylätoiminnan Työtä kylästä -hankkeen kanssa yhteistyössä. Maahanmuuttajien työllistämistyö ostettiin ostopalveluna Etelä-Karjalan, Kainuun ja Uusimaan maakuntien työllistämistoimijoilta. Etelä-Karjalassa saatiin yksi työllistetty maahanmuuttaja, Uudellamaalla kaksi ja kotouttamistyötä pitkään tehnyt Kainuu työllisti 45 maahanmuuttajaa, joista 41 oli työkokeilussa. Hankkeessa tehtiin yhteistyötä mm. Maaseudun Sivistysliiton, SPR:n, Suomen Monikulttuurisuuskeskuskset ry:n, Suomen Lähikoulut ry:n ja Punkalaitumen kotouttamishankkeen vetäjän Maarit Tiittasen kanssa. Hanke oli esillä Myös Suomi Areenassa Porissa. 4.5 Kyläpäällikkökoulutus Kylätoimijoiden osaamisen tason nostamista on palvellut Keskitien Tukisäätiön Suomen Kylätoiminta ry:lle myöntämä rahoitus maakuntien uusien kyläpäälliköiden kouluttamiseen. Vuonna 2015 aloitettua koulutusohjelmaa jatkettiin kertomusvuonna ja sitä toteutetaan aina vuoteen 2018 asti. 11

12 12 Koulutus kohdistui viime vuonna sellaiseen kohtaan kylätoimintaa, jossa se tehokkaimmin aktivoi ihmisiä. Koulutukset on tarkoitettu kyläyhdistysten uusille luottamus- ja toimihenkilöille. Koulutuksen tarkoituksena on vahvistaa kyläyhdistysten toimijoiden valmiuksia ja osaamista sekä antaa uusia eväitä luottamustehtäviensä hoitamiseen ja rohkaista aktiiviseen kehittämistyöhön. Koulutusaiheita ovat olleet mm. paikallisen kehittämisen tulevaisuus ja käytännön valmiuksien lisääminen, valtakunnallinen järjestö kylien tukena, johtamisen hyvät neuvot, kyläyhdistyksen hallituksen vastuut ja kunnan ja kylien välinen neuvottelumekanismi. Maakunnalliset kyläyhdistykset tuottavat koulutuksen sisällön maakuntansa lähtökohdista. Maaseudun Sivistysliitto päivittää Kyläpäällikköaineiston ja Koulutuspakin mm. ottamalla huomioon maakunta- ja SOTE-uudistuksen tuomat uudet haasteet. Koulutuksen vähimmäistavoite 20 henkilöä / maakunta / vuosi on toteutunut suunnitellusti. Kunkin maakunnan alueella on järjestetty ja järjestetään vuosittain yksi - kolme koulutustilaisuutta uusille luottamus- ja toimihenkilöille. 4.6 Valmistellut uudet kehittämishankkeet Syksyllä 2016 aikana valmisteltiin Uudenmaan ELY-keskukselle Työtä kylästä -hankehakemus sekä Varsinais-Suomen ELY-keskukselle kokonaan uusi työllistämishakemus vuodelle 2017; näistä Uudenmaan hanke sai myönteisen rahoituspäätöksen aiempaa suuremmalla rahoituksella, joka mahdollistaa kahden kokoaikaisen työntekijän palkkaamisen hankkeelle. Kyläyhdistysten työllistämistoiminta laajenee vähitellen ja usea maakunnallinen kyläyhdistys toteuttaa omassa maakunnassaan palkkatuettua työllistämistä hankevaroin. Syksyllä 2016 SYTY valmisteli kaksi puolueettoman Jässi-jätevesineuvonnan jatkoprojektihakemusta vuodelle Nämä jätettiin Pohjois-Karjalan ja Etelä-Karjalan ELY-keskuksille. Rahoituspäätökset saataneen maalis-huhtikuussa SYTY hankehakemus TEM:lle maahanmuuttajien kotouttamistoiminnasta sai myönteisen rahoituspäätöksen vuodelle Koko Kylä Kotouttaa -hankkeen toiminnasta kerrotaan tarkemmin kyseisessä asiakohdassa. SYTY jätti hankesuunnitelman Valtioneuvoston kanslialle koskien valtakunnallisen Avoimet Kylät - tapahtuman rahoittamista SuomiFinland100 -ohjelmasta vuonna Suomi100 -ohjelmaan hyväksytty hanke sai euron rahoituksen vuodelle Toukokuussa 2016 SYTY valmisteli maahanmuuttajien työllistämistä koskevan hankehakemuksen Raha-automaattiyhdistykselle. Hanke ei saanut rahoitusta vuodelle 2017, mutta tavoitteena on saada hankkeelle rahoitus uudelta Veikkaukselta vuodelle DEN SVENSKSPRÅKIGA VERKSAMHETEN - RUOTSINKIELINEN TOIMINTA Den svenska verksamheten arbetar med landsbygdsutveckling på ett likvärdigt sätt som den finska verksamheten. Det finns fem tvåspråkiga regionala byarådsorganisationer; SILMU ry:s byasektion, Aktion Österbotten r.f./byaverksamheten, Varsinais-Suomen Kylät ry - Egentliga Finlands Byar r.f., Västnylands Byar r.f. - Länsi-Uudenmaan Kylät ry och Finlands öar r.f. - Suomen saaret ry (FÖSS). Verksamheten på svenska bedrivs inom ramen för SYTY:s arbetsteam, men är organiserad inom ramen för Svensk Byaservice (SB), ett samarbetsorgan gemensamt för SFV, Sydkustens landskapsförbund och Svenska Österbottens förbund för utbildning och kultur (SÖFUK/KulturÖsterbotten). SB är medlem av SYTY:s byautskott och internationella utskott. Strävan är att verksamheten, dels står för den svenska servicen, dels kompletterar den finskspråkiga verksamheten och projektverksamheten. Byaservice utgår från de specialbehov som finns på det finlandssvenska fältet och utnyttjar de möjligheter som de svenska organisationerna och nätverken ger. Den nya strategi som Landsbygdspolitiska rådet antagit, Platsbaserad politik, är en ledstjärna för SB. Det krävs såväl teoretiska diskussioner som praktiska exempel för att denna strategi skall kunna förverkligas.

13 13 Demokrati och medborgarinflytande är fortsatt viktiga frågor för SB. En metod som många varit intresserad av och som visat sig vara aktiverande och inkluderande är storytelling/berättande på lokal nivå. SB har under året aktivt stött aktiviteter i anslutning till berättande i samarbete med KulturÖsterbotten och Sydkustens Landskapsförbund. Nätverk, kunskaps- och erfarenhetsutbyte har också skapats till Västerbotten i Sverige, Berättarnas län, samt ut i Europa via ERASMUS+ projektet Raising Strong and Resilient Communities, där metoder för storytelling står i fokus. I projektet utgör skärgårdsön och det lokala samhället på Bergö i Malax kommun det finska pilotområdet. Ett annat område som väcker allt mera intresse inom ramen för demokrati och medborgarinflytande, är Omställningsfrågor. SB har medverkat till FACEBOOK-gruppen Omställning Österbotten och Omställning Svenskfinland, ett forum som samlar intresserade personer inom temat Omställning. Den 2 februari hölls ett diskussionstillfälle/seminarium i Korsholms vuxeninstitut på temat Demokrati, delaktighet, åsiktsbildning och åsiktsförändring i samarbete med Korsholms vuxeninstitut. Föreläsaren, PD Marina Lindell från Institutet för samhällsforskning vid Åbo Akademi i Vasa, delade med sig av sin forskning om hur medborgarna påverkas av att delta i demokratiska samtal och hur medborgarna i sk medborgarpaneler kunde delta i större utsträckning i det politiska beslutsfattandet. Inom ramen för Svensk Byaservice har SFV, Sydkustens landskapsförbund och Svenska Österbotens förbund/kultur Österbotten drivit ett projekt med namnet Svenskfinland berättar mera. Den 9 februari arrangerades en ordfördelarutbildning i Tammerfors med Sveriges enda berättarantikvarie som utbildare, Marianne Folkedotter. Dagen innan arrangerades även en berättarworkshop i Vasa i samarbete med KulturÖsterbotten. Världsberättardagen den 20 mars uppmärksammades med ett lokalt berättarcafé på Bergö. Avsikten är att lyfta fram lokala berättelser som en potential i lokalt utvecklingsarbete. Arbetet med en omstrukturering av den finlandssvenska landsbygdsutvecklingen fortgår. Målet är att ge mera tyngd åt verksamheten och garantera mera bestående strukturer. Byaservice struktur har inte förändrats sedan samarbetsorganet skapades för drygt 20 år sedan, då SYTY ännu inte hade grundats och då det ännu inte varken fanns Leader-grupper eller regionala byasammanslutningar. IDNET (Identitetsbaserat nätverk) inom Landsbygdspolitiska rådet (MANE) fungerar som ett projekt under SFV. Temagruppen och Svensk Byaservice har ett nära samarbete och arbetsfördelning. Svensk Byaservice har informerat byaaktivisterna, de lokala aktionsgrupperna och landsbygdsutvecklarna via det elektroniska nyhetsbrevet som sänds månadsvis till drygt 300 personer. Nyheterna i nyhetsbrevet kan sökas var för sig i ett bloggformat. Detta gör att nyhetsbrevet kan spridas också via bl.a. jord- och skogbruksministeriets och SYTY:s webbplatser. Dessutom har Byaservice upprätthållit hemsidan ByaNet, samt bidragit med artiklar i SFV-magasinet. Utbildningsverksamheten har bestått av regionala utbildningstillfällen, utgående från regionala behov. Tammerfors-träffarna, som hålls i samarbete med landsbygdsnätverkstjänster i Seinäjoki, fortsatte med en träff den 29 september. Programmet upptog dels en föreläsning om hållbarhetsfrågor och helhetslösningar ur en bioregional synvinkel med Daniel Hansson från Sverige och dels info om MANE:s roll, samt erfarenhetsutbyte för Leader-grupperna och byaombuden. Bakom den europeiska Landsbygdsriksdagen, som ordnas vartannat år (senast år 2015), står European Rural Community Alliance, närverket PREPARE och LEADER-gruppernas samarbetsorganisation ELARD. Svensk Byaservice har representerat den finska byarörelsen i dessa sammanhang. Svensk Byaservice har också i övrigt aktivt stött SYTY:s internationella verksamhet och nordiskt samarbete. Den traditionella finlandssvenska Landsbygdsriksdagen ordnades i Karis, Västnyland, den oktober. Programmet upptog bl.a. föreläsning av dansken Frank Erichsen, känd från TV-serien Den danske bonden, som lever sin dröm som självförsörjande bonde på en gammal gård. Vidare ingick talkshow om att våga sticka ut, Porkala parentesen lokal utveckling baserad på vår närhistoria, workshops om tredje sektorns roll vid integration och storytelling som metod inom landsbygdsutveckling, samt att det även skrevs en resolution från Landsbygdsriksdagen. Nästa landsbygdsriksdag plane-

14 ras till Åland år 2018 med LEADER Åland som lokal värd. SB har även deltagit i de inledande förberedelserna inför Landsbygdsparlamentet i Leppävirta på hösten JÄSENISTÖ JA JÄSENJÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ Suomen Kylätoiminta ry:n jäsenjärjestöjen lukumäärä vuonna 2016 oli 129. Kaikki 19 maakunnallista kyläyhdistystä ja 54 Leader-ryhmää ovat SYTYn jäsenjärjestöjä. Valtakunnallisia jäsenjärjestöjä oli 17 sekä kylä- ja kaupunginosayhdistyksiä ja muita vastaavia paikallisia järjestöjä oli 29. Myös viime vuosina maakuntaliittoja on liittynyt SYTYn jäsenjärjestöiksi. Etelä-Karjalan, Etelä-Pohjanmaan, Hämeen, Kainuun, Keski-Suomen, Pohjanmaan, Pohjois-Karjalan ja Satakunnan maakunnan liitot ovat SYTYn jäsenjärjestöjä. Vuoden kevätkokous päätti pitää jäsenmaksut kalenterivuodella 2017 edellisen vuoden 2016 tasolla eli jäsenyhteisöittäin seuraavasti: valtakunnallisten järjestöt 500, maakuntaliitot 300, maakunnalliset kyläyhdistykset ja Leader-ryhmät 200, kylä- ja kaupunginosayhdistykset ja kuntakohtaiset yhdistykset 50 sekä kannattajajäsenmaksu Yhteistyötä tiivistettiin jäsenjärjestöjen ja yhteistyökumppaneiden, kansanedustajien ja viranomaisten kanssa. Suomen Kylätoiminta ry on valtioneuvoston asettaman Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän (YTR) ja sen työtä vuonna 2016 jatkaneen Maaseutupolitiikan neuvoston (MANE) jäsen. SYTYn toimi- henkilöstö osallistui MANE:n sihteeristön ja sen teemaverkostojen työhön. SYTYn puheenjohtaja ja Leader-asiamies toimivat myös neuvoston apulaispääsihteerinä oman toimensa ohella. Kylien turvallisuuden parantamiseen liittyvä kehittämistyö on tapahtunut mm. SPR:n ja Vapaaehtoisen pelastuspalvelun (VAPEPA) ja Suomen Pelastusalan Keskusliiton (SPEK) kautta. SYTY on jäsen myös Maaseudun Sivistysliitossa, oman alueensa Leader-ryhmässä Ykkösakseli ry:ssä ja Kotiseutuliitossa ja Seurantaloasiain neuvottelukunnassa. Suomen Kylätoiminta ry on Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) Erityispalveluiden Työnantajaliittoon kuuluvaan Maaseutuelinkeinojen ja neuvonta-alan työnantajayhdistyksen jäsen. Jäsenyyden kautta SYTY saa työnantajajärjestön koulutus-, neuvonta- ja juristipalveluita. Maaseudun Sivistysliiton (MSL) kanssa tehty koulutusyhteistyö on hyödyttänyt molempia järjestöjä; SYTY, kyläyhdistykset sekä Leader-ryhmät ovat voineet hyödyntää MSL:n opintotukea, ja siten tietotaidon ja osaamisen tason nostaminen on saanut kylillä vauhtia. Koulutusyhteistyö jatkuu vuonna 2017 Keskitiesäätiön rahoittaman Kyläpäällikkö -koulutusohjelman kautta yhdessä maakunnallisten kyläyhdistysten kanssa. Myös muihin paikallista kehittämistä tukeviin valtakunnallisiin järjestöihin ja alueorganisaatioihin sekä viranomaisiin kuten maa- ja metsätalousministeriöön, työ- ja elinkeinoministeriöön, Maaseutuvirastoon ja Maaseutuverkostopalveluun, maakuntien liittoihin ja ELY-keskusten maaseutu- ja työvoimaosastoihin on luotu pysyvät ja toimivat yhteistyösuhteet. 7. YHDISTYKSEN TALOUS Suomen Kylätoiminta ry:n varsinaisen toiminnan tuotot olivat vuonna 2016 yhteensä ,16 euroa. Tuotot koostuivat seuraavasti: hanketoiminnan avustustuotot ,77 euroa, Leader-toiminnan palvelutuotot ,59 euroa, muut palvelutuotot ,50 euroa, osallistumismaksuja ,50 euroa ja saatuja työllistämiskorvauksia ,80 euroa. SYTYn varsinaisen toiminnan kulut vuonna 2016 olivat yhteensä ,26 euroa. Henkilöstökuluja tähän sisältyi ,70 euroa, matkakuluja ,54 euroa ja muita kuluja yhteensä ,02 euroa. Varainhankinnan tuotot olivat yhteensä ,00 euroa. Tähän sisältyi jäsenmaksutuottoja ,00 euroa ja ansiomerkkien ja viirien tuottoja 4 290,00 euroa. Rahoitustoiminnan tuotot olivat yhteensä 283,15 euroa. Tämä koostui käyttötilin ja LIKVI-lainojen korkotuotoista. 14

15 Yleisavustuksiin sisältyy SYTYn saama valtionavustus euroa vuonna Valtionavustusta siirrettiin 20 toimintayksikölle jokaiselle ,00 euroa eli yhteensä ,00 euroa. SYTYn omaan käyttöön avustusta jäi ,00 euroa. Suomen Kylätoiminta ry:n kirjanpidollinen tasearvo oli vuonna 2016 yhteensä ,07 euroa. Taseen vastaavaa puoli pitää sisällään mm. Osuuskunta Pro Perniön osakkuuden 5 000,00 euroa, ansiomerkkivaraston 3 110,10 euroa, LIKVI-lainasaamisia ,00 euroa ja käyttötilin rahat ,58 euroa. Loppu koostuu lyhytaikaisista myyntisaamisista ja hankkeiden siirtosaamisista sekä muista pienistä saamisista. Yhdistyksen vieraspääoma koostuu hankkeiden ja palkanlaskennan jaksotuksista sekä pienistä ostoveloista. SYTY:llä ei ole pitkäaikaista lainaa. Suomen Kylätoiminta ry:n ylijäämä tilikaudelta 2016 on 9 748,05 euroa. Yhdistyksen omapääoma pitää sisällään aikaisempien vuosien ylijäämää ,27 euroa. Omapääoma pitää sisällään myös Eero Uusitalon muistorahaston, joka on vapaa rahasto. Rahastossa on 2 450,00 euroa. SYTYn omapääoma on yhteensä ,32 euroa. Vahvasta vapaasta omasta pääomasta johtuen Suomen Kylätoiminta ry on hyvin vakavarainen. SYTYn omavaraisuusaste on tilinpäätöksessä 78,9 %. Maksuvalmius on pysynyt erittäin hyvällä tasolla johtuen hyvin vahvasta kassasta. SYTYn talous on hyvin riippuvainen valtioavustuksesta. Yhdistyksen taloushallinnon kokonaisuudessaan on hoitanut SYTYn talouspäällikkö. Tilintarkastajana on toiminut Vesa Peltola (KHT) ja toiminnantarkastajana pankinjohtaja Antti Riutta Karjalohjalta. 8. YHTEENVETO Vuonna 2016 toiminnassa edettiin ja onnistuttiin usealla ja osa-alueella. Näitä olivat mm. ohjelmapolitiikka ja SYTYn Paikallisen kehittämisen valtakunnallisen ohjelman toimenpiteiden eteenpäin vieminen, SYTYn sekä maakunnallisten kyläyhdistysten ja Leader-ryhmien vuorovaikutuksen tiivistyminen, yhteistyö viestinnässä ja koulutuksessa mm. Maaseutuverkostopalvelujen ja Maaseudun Tulevaisuus - lehden kanssa, Leader-brändityö, sosiaalisen median haltuunotto sekä Avoimet Kylät - valtakunnallinen suurtapahtuma, kansainvälinen yhteistyö sekä useat jatkuvat ja uudet valtakunnalliset verkostohankkeet. Kylätoiminta ry toimii: Paikallisen kehittämisen valtakunnallisena ja eurooppalaisena yhteistyöjärjestönä Valtakunnallisella tasolla kanssakäyminen on lisääntynyt eduskunnan suuntaan, hallintoon ja sidosryhmiin sekä kansainvälisesti eurooppalaisten yhteistyöjärjestöjen työn kautta. Maakunnallisella tasolla maakunnalliset kyläyhdistykset ovat saaneet SYTYn tukipalveluja ja laajojen valtakunnallisten verkostohankkeiden myötä hyviä käytäntöjä. Seudullisella tasolla SYTY on toiminut läheisessä kanssakäymisessä kaikkien 54 Leader-ryhmien kanssa toimien niiden yhteistyöverkostona, jota SYTYn Leader-asiamies on palvellut. Kylä-, asukas- ja paikallistoiminnan tukijana ja puolestapuhujana SYTY on tukenut omaehtoista paikallistoimintaa ja kansalaisten vaikutusmahdollisuuksien laajentamista koulutuksen keinoin sekä osallistumalla maaseutupolitiikan teemaverkostotyöhön ja niiden työtä vuonna 2016 jatkaneen Maaseutupolitiikan neuvoston toimintaan. Tärkeitä työvälineitä ovat olleet oma Paikallisen kehittämisen valtakunnallinen ohjelma, maakunnalliset ja kuntakohtaiset kyläohjelmat, Leader-ryhmien omat ohjelmat sekä kyläsuunnitelmat. Myös kaupunginosille on tarjottu tukea SYTYn Leader-asiamiehen kautta. Kylien ja Leader-ryhmien tukijana SYTY on tarjonnut maakunnallisille kyläyhdistyksille ja Leader-ryhmille koulutusta sekä tiedotusta mediatiedotteiden, uutiskirjeiden ja kotisivujen sekä sosiaalisen median välityksellä koskien maaseudun kehittämistyötä. Maakunnalliset kyläyhdistykset ovat toimineet oman maakuntansa kylien tukena 15