< WHARFEOALEN di5- kanttieleme.tin ed sse olevan ruuntaimen tarkoirus on tarata ta.juuetoistoa jakotaajuuden tuntuma$a ja vehentiia haitauiria reunahetartuksia.vas Hifitoiston makuun paasee hankkimallo reilun 300 euron kaksitiekaiuttimet ja sijoittamalla ne akustisesti jdrkevii n paikkoihin - mieluiten iol ustoille' TamA suosittu kaiutinluokka on viimevuosina kehiw nvt h ui mo sti, i ote n ve rtoi I u sta ki n tul i y I iittdva n tasavbkinen. Kolmen kdtki nousi silti esiin, ia lisiiksi kaikista kahdestatoista kaiuttimisto tiedetddn nyt, millaisella musiikilla ne soivot pathaiten. HARRT SLIP ja MIM KOIVUSALO TOMI HEINVUA, kkninen avustut MAfll VUORIMAA, kuv.t Hifikaiuttimet 300-350 euroa/pari. AudioPro Black Pearl. BdrW DM 303. Chorus Compact 662. Elac 101. Infinitv Primus 200. Jamo E800. JBL LX 2oo2. JPW 202. Kef Cresta 2 or-160 Hi Tannoy Mercury MX 2. Wharfedale Emeruld 91 < B&W DM 3o3:n battoelementti on kiinnitetty etul vyyn pereti kahdelsalla kuusiokoloruuvilla. Syykin telvi- 55, kun elementin nroftaa: b.rtoelementin runko on kevytti muoviaja myitr.tulevy on mlovia ja liiskiselvasti ohuempaa tavae. kuin reiasta nakyvrste ainepaksuudesta voisi pletella, 5e on helponrpi suunni te La kuln eslrferkkisikoo kas Iatriakaiutif. Taman verraiun hintaluokassa t;rke:i; on myds kaksitie' kaiuttimen oslen v;hyys verrattuna monimutkai sempiin rakente elin, silla jos osia tarv tiais n enefi1 nran, niden iadusra olisi tingittavij ilkaa. Tietokone avuksi Keskeisimpi; tavoltteita hlfikaiuttimen suunnitte llrssa on tasapainoinen raaj!ultoisto. Keloista, kondensaaftor ista ja vas tuksista koostuvan jakosuotimen rehtiiva on vieda kukin eanialue omalle kaiutinelementilleen seka rasoittaa elementtien taajuustois- Jako5uotimen suunnitteluun ia komponenttien mltolttamiseen krlteraijn nykyisin tietokoneohjel mla,joten lahes kaikkien ovenallun l- ailttimien hinta ja a6- mikon halvln kailtin todetlin te! ennen kuin siina on rliftavan hyvat nenlaatu eiv:it vilttamiittlt ku j kali kddessa. saman vaimistajan vilsikertaa kal tukeva kotelo. Naita perusedelly tissd V;hintaan yhta hyvaksi kuin elementit, a5ial inen jakosuodin ia Tdr.iin totesimme vii llimplmalli. ryksia on eriftain vaikea savuttaa me <ll numerossa 3/ Vaikka olemrne teh net vanaavra alle 100 eulon kaiuitimissa. 2002, kun lesiasimme kohea sa havaintoja'emmlnkin, niilii ej voi Koska basso- ja diskanttiele' ma n merkkisl.i, jalustalle tai hyl yyn yleist:jallan pitk6lle.onhanselvaa, menlina koostuva kaksitiekaiutin stoitettavaa kaksiti-"kaiutinla. Kol- ettei kair.,tin vol ylt;a hlfltoistoon on r.kenteeltaan yksinke(ainen, 106! Tekniikan [4aailma 5/2002 nen kaiutrimien toisto yrat ovat melko tasaisia - alnakin sllloin kun ne mitataan suoraan karlrtimen Kertaluokkaa valkeammaksi kai uttimien suunnitre u muufru! heti, kun taajuunoision edellytetaan olevan hallinnasea esimerk ksi 20,
30151: jopa 60 asteen ku maan 5a:kka.Vaikka niin sanouu hal ittll s!untaavuus onkln keskeinen tavo le esimerklksi st!dlolden Iark' kai!kai!ttimissa, hifip!olella siit; ovar kilnnosluneetlih nna sloma a sei kaiuiinsuunnlttellfl. [4iltas]mme vertai un kaiuttim en toisrokayr;tyleisradio.!tto mass. huoneessa C, 20 ja 60 ar ieen klrlmassa.tiedamme ioki.et le kukaan y eensi k!unt le kaiut rlmia kotonaan 60 aste n k!lmas ta,mltta lamiin mitrauks n r.rkolls onkln s lvitta, kaiutimen kaik. k n suunriln *'ieileman;anen ta: j!us sapaino, niin sanolt! teho vaste.verta lln kaksitleka utrlmista 60 asteen lolnokayr; on hyva lik a otenovasteesta,lolen sen 2v!Lla saada.n ki'silys silli, mite. kalut n siiteiee iant; formaa iin olo Iois. kun lleh kymmenen vuotta slilen, rolslol,;yrlen eror ei val enaa rilr; selirramasn kailtti mien vdll; k!! tavien eroja. Nlin' pa ku!nteemala tehdyille havain noi e on etsittav: perust lja K:')ttam;imme testa!napa, los k!unte ukeftojen sa v:hint::n kolme henk oa k!un t le-" kutak n kaillinta rilt:lvbn vaikka d gilaalnen CD rolsio ei pitk:an eriaisel a rnusilk l,:, anlaa enij; ed yra d skanrln korostamisi;, ijij.ltteet ovat v!otikym- nrle estamm enemmin tietoa k!in nopea sokkoku!ntel!, joka fl'renten saalossa muuttufeet aina jaa helpo5li turhan p nnaliseksi vain klrkkaamniksl. jopa m 1ko Ku. kaiuunt: piinaa t!t!$a ympa!!sisra,valn parin vuoden takais 5 rln6s+ useampana o vana, sen ra hrnlevyistii on.yhdytiy {eke uonne kyla selvi;a kokeneele maan uus a versio la. joihin korkeila ilanla r!lvataan aina v:in llstu. kuuntelija le va6ln p runeellis sti. Kirkkaat vai s u meat Aar ie den k:rkartam ses;a eio kysymys rallenn!ttekniikan kehitty Korkeiden;anten to nojakaa ver mlsesla vaan tietoisesta savynmu!- taiun kaiult met kirkkagiin ja su' toksesta. Adnilystapojen muokkau mejsiln. Kalkkier kohdalla jako ei tuminen sekij efektiprosessore den o e na n jyrkka, mutia i;rlpais5:i ylenmaarainen kaytto tuotannon eroon nin selva,eit; se kannaitaa eri vaihei5sa saavat aikaan ketjure oilaa hlofirioon va itessaan aktiona.ousevan d skanttlenergi omaan nrlrsilkk m3kuursa sopivi. an m;alan. Dighaalitekniikan ansiona ko.keai taajuudetalenilrvai Jos kuunrele es m rkik5i nyky vaimentu.nalto.ni.a, jolloln oppupopp a, saarraa ola ed!ksj vnlita kaiurin, jonka d skanilitoislo on Osasyy a na vain slhlsev;mp in hi ma. vaimeamp - krnhan sen ja dynamiika taan latisteturnpiin ;iinen aalu on nruui n kunnossa. Kun m!slikklt! ee$laisisb kaiut evyihin on kuunte uolosuht,"issa. Yh:l!searnmat kuunie evat ha paa timisro. monien u!sien ;; n itteid n yllk *k.aksi sa;detty d skanttl ei Akustlreni aaniretyn klassisen Nain testasimme musiikin taijazzin kuunteluun kor Toisln kuln m!ui hifild tteet, kal!t k iclen aanten tolstotaan valmea rimet k!!lostavat ei huoneissa k.iltin eisen staan sovell! kovln ef laisilta N.1yds sljotte u valk!ilaa hyvin, sile akuninen ;anltystapa saneen,e vatka parhaatkaan kai!ttimer tolsta r.uslikkia naut ftavatti, kykya.l\4u'rten sointl jad suiluisek- vaatiikaiuttimet,jossaonerottelujos ne piiottaa sohlan taaks lai kirjahyllyn paa le. [4ist; aanifteid n slrurel erot 5i1- Vertaiiun kaikk ka lttimet soivat ten johtuvat? Kun CD t!h markkinoille,osa vinrylialkakauden adnil parh-jte. soplvan kork!is lla jalus toilaja rlittavan eraa la et! ja takaselnlsta. Et nkiri pieniss; h!o' na klre:ihi ja llian kirkk?alta.tase teistt k!uloni CD le\,^/llesiirrettyi- feissa kai!itimet jo!d!taan siki syyteltlln joko CDrn digitaa ituutta use n viem;5n ;h mmasselniatairaislta, etta aanite olitehty ylikkk upottamaan kirjahyl\'yn Se nien ja kaaksi, koska riini halutliin oltaa muiden rafp ntojen lahe syysseka huomloon vlnryli evyn vaimentu kuunte ueta syyden kasvam nen n!r dlskanttitoino ja toistof p h- heikenuv:rt kuitenk n siereovaikur lmaa ja v;ritt:- v;r tolnoa, joten aj:tusla <A STEREOVAIKUTELMAN taik ustojen hankinnesta kan kuuden ja yhteneisyyden kannalta on rteiiii, etta barso-ja nattaa viedi, loppuun diskanttielementtien eteisr'),t on pie.i.chorur j. lnfinity ovat Tesraft avat kaiutlimet si tehneet kaiken voitavan, jotta joitetr ii rcllrn m trin pa6- el nentit taaraisiin niin laihelle han Ttul:n ku!nteluhuo' toisiaan, k!in se rakenteellis sri n n taka' ja slv!s inista. Kaluttim a v rtailiiin niin sanotlrssa avoimessa kuunte ussa e ka sokkotet iina. Va vottu sokkotesti antaa mahdol isuuden vef taii a l;hinn:j raal!'rstois ron erola, muft a avormessa k!unt l!ssa ka uttimia pdasee kokeilemaan vapaammin, ja niiden aitua on helpompj vertallla eri kuunte!- ja,ijoltuspai koissa 5eka monen aisin l.,aivlon etulevyrrd olev6 nuovi korgte aiheuttaa h ijastumia ko. keiden einten toistoon. Niide. ea.td virittivii v.ikutus on kuiten kin &okonai5uuden kannalta ole- V Otu3a on korkealuokkaineo ba5roelemenrti.vaikka kotelo oh vertailun kookkain, se tuntuu siki t!kevalta,(otelon siselu onki. kaksi roisiinsa liinattua, eru-ja takalevyn rkh sivuseinat yhdi5te' v55 r'stit!kea. Vaimennusainettakin kiyteteen riift;vasti. Maailma
srefeoyhd istelma;, koruala ppusre tuva in arrnorta jo tzimain vertai reota taiautosoitinta,ja lisaksi mu un parhail a kaiuttimilla, ja lajurmmin muokatut ii:initte t kur.ilosta- 5iikkisoi monessa paikassainoai vat kerrassaan sieta m:ittomi tii, ftnen kuu uv!utta ja selkettra Yh; useampi 5ah koisen musiikin voldaan tellaisissa laitteirsa parantaa supistamalla musiikin dyna mieftlmaan, hankiako huono kaiu- yste6 joutuukin ennen pitkaa mlikkaa justi, ijdnhtamallzi ja tin toistamaan huonoa,6nitetg mr.rokkaamalla basso epataf k.ksi hyvin vai hyva kaiutin toistamaan seka korostamalla ja lavdittiimalla huonoa Adniteftii huonosti. ko.keita ;ijnii. ^4onissa nyky;initteis55 1ehdrl kompromissit paias' Bassotoisto puhuttaa Hyva bassotoisto ei merkitse sita, (AIUTTIi ET roivat parhaiten, kun etta matalat iunet kuuluvat mah ne sioitr.a jalu5toille riinsvtn dollisimman ujaa.hyvi's!a bassotohtossa kyse on puhtaud sta, kauas huoneen sivu.ja tak.teinkt:i. Jamon tyylikk5at jaluitat maktarkkuudesta, ulottwuudesta ja Kapasiteetti merkitsee kai!rtl men kykya k6sitella volnrakkaita matalia aania puuroutumalta ja i- man,ettd kadon liike kasvaa liian su!r ksi. Kapasiteetin rajat eivat tule vastaan vain urkumusiikilla, 5ill; monet rock ja poplevyr sisahi, viit syntetisaattorin murinoita, joi den perurtaaluldet ulottuu jopa alle20 hertsiin.aivan oma l!kunsa ovat elokuvien matalat jy.iniit. Vaikka kaiutin ei n;in matalia taajuuksia toistaisikaan,savelet voi kulrenkin kuulla kaiuttimen toisro alueelle yltav;n ha moni!en ylasa velsarjan ansiosta. Koska matala p rustaajuus on usein harmonisid voimakkaampi, se saattaa yli$da kaiuttinren roistokapasireetin Choruksen muita selkeampi bassotoisto perustuu kammioihin jaettuun TransFlex koteloon, jonka ansiosta bassoelementti niikee kotelon tilavuuden pienentyvdn taa-' juuden kasvaessa.t6m;n periaat' teen anslosta bassoelementin liike on tavallista paremmin haliittavis sa myds erittain matalilla taajuuk silla. Chor!ksen bassotoistonkin erinomaisen tarkka ja savykds. Basson ulottuvuus merkitsee JPW:5si etulevye peittat hahaa muovimaskija kankaan tilalla on terlisverkko. Rakenteen vaikutus keskiesnten ja dirkantin toirtoon her:ini epliilyksiii, 5ilti juuii niiif 15 ts.juus.lueilla havait- ETUKAN(AIOEN kehykset vaikuttavat aina ylempien ke5kiisnten ja diskantin toiitoo. eeks stereokuvaan enemman tai vahemndn, Niinpli kai{ttinia kannatta. kuunnella reke kankaiden k.n$a ett:i ilman, JBL:n muoviristikon v.ikutut on tavallist. 3ulrempl, mlki netyy 108 tr TeknLikan Maailma 5/2002
slrlj,kuinka matalia taaju!ksia kaiu rekoisiin osa a ueisiin,jotka tlten rin viel: tolnaa k!uluvasti. Loivasli piste!,tetaan erikseen Y elsaruosa askeva bassoloisto saattaa kayun.bs!a ulottua alemmas kuin jytr Toisaara vertailun antl el saa kani putoava,5ilhuone lla on la;dd koruialrse slin, jol la testaajat talpumus korostaa matallmpia ;iniil.josloisto l6ekee kovln jyrkasti, tavoin. Nilnpd pyrimme ldytema:in kuvai evat soinlia vilnin maistaiien bassot vaimentuvat nop asti k!u kaiuttlmista om nalsuudet, ioissa ne nousevat muiden ylepuol-plle. T;llaisa ovat B&W:n yleissoinlija Tarkkuusja puhtaus ka utrimen soveltuvu!s kaikenla - Bassotolston tarkkuriteen vaikuft a sen muslikin kulrnteluun, Chor!k vat mu!n muassa kotelon viitysja sen erotteleva bassotoi5to, puhdas bas5oaiueen y e staso los kaiutli diskanltl ja selkea ner ovaikutel met jo!ti ' srjorltamaan p ene n ma seka ob:n solnfin *vykkyys, huoneeseen ;h-"lie sein a, basson +fma ja rnehevi bassopotkll. yeislaso saattaa nousta lian kof NdmA kaikki kolme kaiutinta keaksl. Kotimaislssa ChorLrk5esa ja saavat nelj: t;hrea, elka niita edes ORrsb bassoalleen tasoa on as yriteta asettaa muuhun k!in aak kettu alenrmas k!in!seimmissa kosj-rlestykseen. Lait kohtaista u komaisissa kaiuttimlssa,silla 5!omessa olohuone t oval p enempi:i sevile, mika nitisls kaiuttimista arvioisla on sitirnahdo lista saada ku n muuala E!roopassa. vastaa parh:ilen llrkijan omaa Tarkkuutta v;hent;a myot yia basson korostaminen, jolla etenkin Vahaosa kaiuttimlsra sioitluitd a pienten kaiuirlmien soiniin PYrl kena: kolrnen tahden ryhmiian. ta:in tuomaan k inoteko sta m!hk urra,timbn noin sadan hertsin k in hyun tietlnlaiselle mlr!iik le,.lotkut niist; saattavit sovelua o - tletamjle asetl!van kumpar en murtajallalntoiseilanrlrs kkityyp;llii esiiniyvat p!utteet ovai pudotta- nak-"e selvest eiimerk ksi l8l:n neet tahtim:i:r;a. [40nissa ko men Bafcn puhtauita heikentavat t;hden kaiuttjm ssa on mybs selvi mybs e ementin llneaarisen ilk po kkeaman y ittymien,ja kivar;h_ uftimetkin on j,renetty loppu3i vlrheila.va kka kolmen lahcen kai ielr ja jako5uotir.ien rak ne.lois vone lssa aakkosten e k5 parem saln kaiuttimissa bassok lan feriit muuden mukaan, teksiien lopu$a tisydan ky lastyy he pon,la k sk annetaan viitteita kaiuttimjen s jo I,:n allee le tulee yhtdkkia hairidi t!misena rylrm;r sisalls. r;, ikaan kuin kailrtinelemenlu oli5i l\'1!istlrtamm vie d lopuks,ettei rlkki. Hyvissii ja k.llissa ferd ttike_ tamtn verta lun tavoifteena ole oissa ja imatydinrissa keloissa auttaa Ldytamian kal!nimia, jotka kyllsstym nen eio e onge ma. voisaman ten k pa sta ostamaan ih mm;n; kodinkonellikkeesta, Makuasioita ja laatueroja vaan sellalser kaiuttimer, joita kan Vaikka kaiuttlmien aanen aadu5sa nattaa ryhtyi itse koekuunl e- on se vasti havalttavia eroja,yksig maan - r.ieluiten omassa olohuovertailun puhtain ja erottelevin r:iln5 volfralaa on tass;kln vertai ussa mahdotonia nimet:i. Kalutln ta ostavan o.ia muslkkimak!,oo iruone j. diskanttitoisto kuultiin choruksesta, [letallikalortidirkaniin edesri solnti-ihanteet saattavat va kuttaa va intaan enemm6n kuin on loiva torvi,joka auttaa hallitse restissa hava iut erot,loten emme maan kaiuttimen 5uuntaomin6i edes yrita jakaa arvoneua kelno suukia jakotaajuuden tuntufr a$a. TANNOYN jakosuotinen vaatimattomat f etriittisydnnkelat saattavat olla syyniibasronpuuroutumiteen jakeskissnialueenhairiiiihin,joitailnen e io melko alhaisillakin kuunteluvoimakkuukrilla, Moneen menoon r STEREOPAKETTIEN ja koritearterin m a my6s num rossa 3/2002 testar y isrye5s; ed!l sia hifikaiutlimia halulaan kytked myijsmuua Le kuin kak- kuitenkian ka.nata ede5 harkit., jos tu!n Philipsln mlkrosarjaa.,vaihtoa el sikanava r in erillgl.itte stoihin.koti lahv stimen taajuustogt on sovitettu paketin omiin kaiuttimiin, kuten ieaiieriin venai un kaiut!imista sovel ruvat oikeastaan vain Cho.us ja IPW yh:j useamnin on tapana. Ne ovat magne ttisuojaulf ja nlita Pak-"tlikaiutumia konaahaan kannaiiaa valita mahdoi isihhan herkir voi o5taa yklittain. M!iden kaiuttim en seuraksi on hankittava eriryinen hif kalufiimet, joita lds5a vertaillssa keskikaiutin, joka yeend po kkeaa ovar B&w InfinitrlBL,lPw Keija Au isne is tt omlnag!uksikaan p:ikai' diopro. Eslnerkiksi Choruks n sydttj utrimlsra. ol mmekin y laityneirs ia mjsee. ei pakefiivahvisrimen teho samalla pettynemrlita,etteivrisuu_ tahdo fliiraii. Paf mmilla kaiutiimi la ret kaiutlnvalml3tajai vielik:ien ymmiift rarjota edullisia kaksitieka utti- I slaitteiston verogen - ainakin CD e- sref opaketin aa.esli saa lshes ril mia maqne ft isuojatruina, jolloin niitb voisi krrat;e my<i5 keskikanavase. Kokeilimme lilftaa vertal un kaiuni- PHrLlPslN onat pakettikaiuttimer ovar lajissaan hyvet.toistokdyristakin voi sihi paiirellii, etteiv;jt.e p;rja6 yksill k55n taman vertail!n hifikaiutti- Tel.n i[.n Maa ma 5/2002 n 109
Pa;ed!staja: Suomen Hi-Fi KLubi r B&W DM 303:een ihastu! heipost nsi kuulema ta. Solntia kuvaitiin ku!nte ukokeissa loisaksi, kif kkaaksl ja avoimeksi. Stereovaikute ma koetliin siltl hieman suppeaksi, ja a;nirahtoo jaedd ik5:in kui. kiinni kaiuttimiin. Vaikka korkeat eanet toistuvat aavhtuksen sihisevsstl, nei b kaiuilimilla ke paa ku!nne la rocki. lisaksi myds akusrisra ja kla$isia musiikkla. Mata impien taajuuksien b5nijolon aistii riittav,n se visti silloin. kun ienite.iita sisake,,t'a bassois kutkin t!ntuvat iskuiha, valk' ka ne eiv5t kuulosla aivan yhtd rasmdlieihd kuin kahde$a muu5sa neljan tehden k.iuttimessa, Llsiiksi a emballa keskialuee la havaluiln pieni korostuma. Sa$oroiston lieve pydreys ja tarkkuuden puute saatiavat osahaan johtua siit5, ettd kaiurlneemeniin runko on kevf;j muovia,eike kolelon etulevy ole yhta paksu kuin hllt:j se nettrds.sen sijaan jakoslodin on koott! ko.k al!okkaisista osisra.vaikka kaikkein tarkin erortelu jb, kln B&Wste pluttumaan, re of siti eittdin miellyrtavdsti soiva hif ikaiutin monenlahen m!siikin kuunteluun. * Peaedu3taja: Suomen Hif italo, I CHORUS soi selvani knkkaammrn kuin useimmat vertailu n kaiuttimel,ja runsaasti korkella :i5ni5 sisiilt,va ku!l05taa rasi!tavata. Kirkas solnti el kuiien' puhd4 ja erottereva, eikii se hiikirse tasapainoisesti iiitnitety. akur tisen ja 55hk(ji5en mu- Chorus kuulostaa myos tavallista ohuemma ta, Enslvaikuteiman i kuitenkaar pida antaa hjmdt;,sill5 bassotoisto on kaiuttimen kokoon n:'hden hiimm:isryl riv;n hyv:j. ureammasra kammiosta koostuva Tranr F er-kore o helpottaa basso. elementi. klormiiusla, joten matalihmat :iiinet eiviii saa kafriota heil!maan halliis mattomasti, Ba$oroisto on e.inomalsen tarkka ja $vy kas. Matali n 55nren yleislaso yldbasso kumhe pienesssk5:in huoneessa Sam.sta 3yysta kaiuttimet saattaa isommassa tila55ajouruaviemddnlihemmiis5e ne:j. Mus ikkil toaa kaiuttimisia jopa stereokuvan laidoilla, mike eiole kovi. rava lkt., ja rilan aistii se vasri mybs syvyyss!unnassa. chor!s on hieno kaluii., joka erottuu massasta ** Pieedustaja: Olavi Resi,nen oy, puh. (015)19 81r IOF kuulostaa tasapajnogelta ja mlellyrttvd taj soinnissa on juurisits eroisuutta ja klrkkautta, joha niin moni hifikaluriimlraan odottaa. Matalien 55n' ten toistossa on v55n rdi ja erotterua, jotei ro.kmusiikin potk! ja su!ren ork ste.ln voi ma vilhtyvat s;vykkiidstijaha t!sti.toisin sanoen ba$o elole mitenki6n huomaamaton muttei mybsksbn.ar kas. Mainjo bassotoisto pe' runuu ko.keauokkaiseen eementtiin seke vankkaan kote oo., jos3a kaksi toisiinsa liimattua.istitukea yhdkt:'i sivus-.inat sek, etu ja takale!ryn. srereokuva va itryy ravallisra paremmin, ja :ilan syvrysvaik!t lman ai5!ii selviir tl, migli ;enit sellais n!k5lrid. Hy!astekin kaiuttimesra kjyt5e aina my& pultteila, jolsta.inakin yksl nou5ee eslln muita sevemoin:or:n heikoin kohta on d skantt toiston pirtsvyys, joka saa eienkin k fkkaaksi $)detyn popm!siikin ku!- lostamaan ajoittain rasittavalta. sa malla sointisaattaaj;;da ohue. tun tuiseksi.sensiaanakurtinenmusiikki Paeed!traja: scanleknik oy, solhienosti.lijsa kaiutumessa on hi rihariastaj en kaipaamaa potk!a, 55 I ELAC soiavarastija kirkkaasti. Ker ki5;jnia!ejoka vaik!naa etenkin lau * lun ja soolosoittimien luonnolliseen ---fl =wr puhtaalra, eiks.k6ki aanren rasapalnossa havaiiru korost!mia tai vaiment!mia. Korkei de. ea.ten toistoa k hulriin pirteaksila hele- ;ksi, muttei silti miten-,0, ka;n ylikl.kk.aks.vaik' ka akustisessa :iinittel 5a havaittiin ajoittain rriil liev:i5 di5kanii. sumeulta, Elac sove!!u 3lhi monenlal selle m!siikl le. ster okuva on rever$uun.a$aiarkka ja r.sentynyt, mlrta syvyysvaikute ma ji; hieman vaisuksi. Kai!trihlen heikoin kohta on jyri'dva ba$otolsto: natalia d5nld tuntuu t!levan hieman lilkaala ne k!ulostaval bysil 1, ja pyoreirs. Napakkuurra Puuttuui ja kaiuttimen voimavarat tahtoa oppua ket ken, kun voimakasta matalaa ba$oa k!u.telee kovempaa. Yempl baesoaile saattaa i seksi ajoiftain kumista. Ongelhat saariavar johroa tiit6, etiii pie.ens kaiuttimesta y.itet:,5n saada lilan muhkeaa soinria. Vaikka E a. toistaa musjikin avarastija muilta osln tasa painoisesti, ba$otokton ongelmar pudoftaval sen veftai un teriivln miir 110. T knlikan Maaima 5/2002
Paaedurt.ja: Ha man con5umer Flnland, puh.(09) 8553400 r NFLNI'Y toistaa mlsiik n meh!k kaasti ja kirkkaasti, eike taaiuustasa_ painossa havaittu se vid vlrheir5.vain -TAMON solntitasapalnotra ei ha_ va ttu mit*in niin 5uuria virheita,etta kuunre u alkaisi Etrtaa taivesytlaa. vaikka matalien 56nten toi5- to$a havaitiiin hieman I oii telun makua, ne pysyvdt klas slsta kuunneltaessa melko hyvin k!rissa.popja ro.k sen sijaan tlovat a emdalle kesklalueelle yllmrirslsti md i nai, jota yksi ku!nt llja kuvailisanalla onrio, e l;5nljd5 ik)an kuin solmaan kailti men slsarn. Vaikka taajuls loi5roa pideniin oitta!ste. ja nsimhakten ku!nteluvaikuielmien per!5tee la rasa- painogena,sointion hermoe luneen oloinen ikdiin k! n kaiurin ei aina rietasi, mitd sen pitaisl lehdii.l mi6ntaustallav.ikutiaaainakin s, elrei koteon slsalld ole tar peeksi valmennusainetta. M!Lien niin avarasu ja miel,'tuvesd 5oiva lnfinhy PiiAedu.t6ja:lano FinLand, puroaa n5ide. virheiden vuoksi ver ial!n ler;vimmasi5 k5aesta keskkar laso le.tois.alta korkeat 5a net kuulostavat aioittain r;i_ kellis.pu!tteei eivdt o e suu_ ria, mutia kaikki kuuntelilar ki nnittiviir niihin huom ota tavalla rai toise!la.stereokuva edustaa vertailun keskitasoa, eli soitinien siajnnin erottaa ky a Levey$u! n na$a, m una syvyysvaikulelma on 6joittun!i. Ba$ossa kuuluu YLima;j_ regt; paksulna, ja vaikkei toisto oekaan Yhis jyriava klln muuiamlssa mu $a ver tal!n kaiutrimissa,par mpaa matalien sdnten kontrollia kalva1riin etenkin rockmu5ilkkia kuunneltae5sa. Muotoilussa on tanskalal5ta iyylis, muna kanga5kehys valkurtaa srneen ravallkta enemfr an..lamon solnti el iieytii eikd osha, muttei juui innostakaan, joten kailtin asefiuu vertailu rarkkultta. Akustiset daniiteet solvar silri el5 viisti, elka l:ihei5eksi miksaitu nykym!siikkikaan kuu osia llia. pa;il ek;yvrlt;. Stereo muitei kovin tarkka. kaanjaksa tuoda;aniiesrrn. vaikka nudio*a iuoreru rock kuulostaa lamolla yleensd tasapainoi5eta, aklsunen musilkki tahtoo jardd sumeaksi, elkb dkkantln erottelu y Lli Parhaiden Piiedustaja: Harman Consumer Finland,puh.{09)855 3400 -l3l LX 2002:n solntia lelmaa basso roiston pakru!s j. er;anlainen marala honous. Kla$Gen musiikin dynafr iik_ ka klle vsliity, mutla,a!ryt eivat tahdo ror tua. Tuhii rock saa ma_ alat eaner jyr;ijmean hallit5 martoma5u, la ylempl bassoa ue alkaa jumpuitaa. on kuirenki. mahdollisia, ett:i matali n id.ten on hauttu kuulostavan juufl lsllaisilra, sile hyvbstij bassorokroia on kaiutrimia osravan ylelsdn keskuude$a monen ahia k'sityksis- [lyas korkelden dsnten kihlna saai taa olla toivonu odlnalsuut 5lle se ei pahemmln hantaa ro.kin kuuntelua. sen sljaan k assisella musiikilla diskaniin savy on hieman raaka, Keski alueen korostunat vanatval kuitenkjn kaikkla kuuntelio - ta m!siikln aj'sra riippumatta, joten n voidaa. luokite la toistovirheiktl. 5r f eovalkutelhassa el ole miteen en koi5ta;trnikuva Ia!i antuntu v5 rttyvet kyle kuunrel!paikal!e, mut tel!at kovin voihakkaasti, Kangaskehys va kuitaa iineen iavallista eiem_ mdn. IBL saattaa kirnnonaa tiettyd so!ndia met3snsvaa iockmusiik n kuunteljjaa, mutta loi5t.vlfheet pudonavat sen ko men tijhden ryhmi'n yimeirikts honotusta. Kes kiaiue n epetasais!udet i s:i;ivet soiltimlen 5;neen ajoiftain hieman pahvisen sevyn.eniien nema viheet kiu saavat klassgen musiikin kuunre iaa, mutia ockin kohdallakin nlihin kiinnitds huomlota. DGkanlin sumeus lulee sekin selvimmin esiin juuri akustsla musiikki: kuunnehaessar toisaaha erottelua pu0ttuu, m!fta korkeilla dinllli on mybs taipumus ry6ntye esiin alna Gakuuleen saakka.vaikka stereovaikurelna levhtaytyy kaiuttimien valiin koh'!ulisen i6sm:iliseni,.rpw ei tuota niradn va tavaa kolmiuloteisla tilaliimy5ts.trss;kin mlele555 rock k!uosti paremma ta kuin klassinen.ket Piaedustaja: Kruunuradio OY, rialueeila ja dgkanttnoislo55a havai t!i5ta puuueista h!ollmatta kaiutin llpw:n bassoloistoa uonnehdittiin I joinuu vertailuryhmsn puolivaliin, napakaksi ja koht!ullisen l.rkaksi. sonr!mmun humahdus tai sehk6bas_ milaan5anomattoman pydreaksi, joien rytmia la siivelkulkua on help po seugra,ke5kidsnten ja dirkanun kanssa lpwrn suunnifte iat ejvdt ole onnisiuneet yht; hyvin,sil i!auluun tulee monilla tiinitteilla TeLnrikan Maailma 5/2002 tr 11 I
P5iiedustaja:!lkokauPat Ot puh. (09)52r 733 t KEF Cresta 2 solhillitystlja GuhaLll se5ii muftei kovin rarkasti,diskanrli toisto eiole liian iumma,mutta koike_ ataanetk!ulostavatsir ti hieman suneilta, ei ldtke yksityiskohdat eotu kovln selvssti.ongelman s!uruus riipp!u &nlft eestd,sild elenkin akustinen musiikkisaat taa soida kuin verhon rakaa,lavalkk diskanr titoistossa havalluln my6s rdikeyrrt, 5e ei haitraa kevy ss5 h!siiklssa niin selvd5ti kuin klassls $a. srereokuvasta iehtjin hieman rl5iiriiiaisia havainroja: joskus soittimer eivet tunnu asettuvan palkoileen, ja aini jle kiinni kaiufiiniin, mufta ioisilla iisnitteilld tilavaikutelma.va!tuu mlkavasti- sa$op;i ei oe yletti,m;n tarkka eike e.oft eleva. l\'latalien iisnien pak5uu5 ei kuitenkaan YllY kuminaksi eig jyiniksi k!in ehka kaikkein luhdeinmin niksatussa rockissa, lollakin ianlfteilld jiimme kaipaanaan myo, hieman enemman 5elk rtta Lau uln ja mlihin keskiadniin. (ef Cresra 2:n puutteet eivdt arkise$a k!untelussa vbltt;matti 56yta iai h:ikilse mutta roisaalta toisto ei juuri innostakaan- Niinpd kaiutin aseftuu venail!n keski Pssedunaja: 5oundata Oy, I TANNOY kuulostaa al!ksi rauhali 5eLta ja tasapainoiselta. Eienkin sah_ kitisesri tuoterur eenilteet solvat 6iel_ merkiridvin lrenee se, etti sointi menee hef posti ikaa. klin tukkoo.. Kun i:ini1tee555 esiiniyy erirtaln maialia 5ini;i, bassorogto sa- rdytyy ja Puuroutuuio melko ma tillgi La aanenvoimak_ klukila. Kaiuin i muutenkaan lahdo sietrd kovin rdyteen sovitettua musiikkia, sil la erottelu heikkenee nop!5ti50ittlmien masdn kasva_ essa. Akustisen mlsiikln 5!- meutta ja et:iista sointia lis:ii vield 5e, etta korkeiden ien_ t n yleistaso on lufhan vai mea. SreBokuva j;jsentyy ky!e kohtuulllsen tarkasti kaiut timi n va!iin, ainakln Pieni_ muotoisra musilkkia kuun_ neltaessa, mutr. syvrasvaik!- relna jeii vaisuk5i.vaikkatan noy soikin kokonaisuutena tavallaan rasinamattomasti, diini on sa6alla verhouiunul, Ba$on rajallinen kapati te ttl ohjaa kuuntelua kamarlmlsl k- kiin taiakunkeen jaziin, vaikka dk_ kanttitoi3to olislki. pafiaimmillaan rockila.ka utin edu5taa vertailun ker IWHARFEDALEN toistoa k!valltiin eng antllagen hilityksi ia hl nonu_ neeksi mutia safralla tysdksi, sume_ aksi ja innoitomaksl. Ba$o kuulostaa hle man liioitellulta ja.ar kaanpuoleiseha.vaikkei misie5n kuminasta tal jy ndste va6inagesti valiteti!, Yk5iryiskohtia on kuitenkin va'kea eroltaa, eig basktikaan voi olla v.rma soiko vyll, Fenderin jazba* so 1960'uvulta vai Michael Toblakse. vlgikieli.en talta v!osiruhanneka- 0hkanirirolsto arvioitin klasshella musiikilla suneaksi ja erotte_ lultaan vahaiseksi, mutta toisaalta srhk6iseni tuotet!n iianitteen ylikirkas miksaus ei kuulosta kovin rasttavalta. Stereokuva j,a poikkeukselli ten vahvasi kiinni kaiuttmiln, joten syv'yf vaikutelma on vaaiihaton.vaikka Wha. feiale Emeraid 91:n vlrheti ei ni'e toisrokayrgtii kovin helposti ei valka k!untelukokelssa havaitur puutreet olelitrin 5uuria/ musiikin yk_ sityiskohdat hukkuval soinnin yei seen hielenkiinnonomuuteen. Niinpd kai!tumen eiinenlaatu arvosteltiin hi man vertailun keskirason 6lapuo' Pi:iedustajar oy Hedoy Ab, puh.{0916e231 IAUDIOPRO tunnetaan hrntaansa ndhden a5iallgista ha vemman luokan kaiultimista seka mainioisra subwoo menesty Yhte hyvi.; a:iness5 voi ku!lla toistokdyrissakin nikyvia vnheita, jolta kilpailioi den tuotteissa ei endi esiinny. Oiskanlit sihiseviit ja nihsd on nasaali, pisdva s:i!ry. Erolteiu jaa kalas vertailun parhaista kaiuttihirta, lkiidn kuin A!_ diop.o sos verhon takana Keskiainre. honot!s lyii lei mansa etenkir au u!n ja {olotoiltimjin. Batron ulot ruvuus ja laatu varkuttavar sensijaan kelvol tilra.kiih:va musta muovipinta n:ir4tre ai dolta piano akkalkse ta, mut_ t. saumat pallastavai toru! den,vaikka AudioPro ku!los raa paremma ra kuln paketti_ kalurtimet, soinriusapar.on virheet ovat nlin ilmeisii, ettei kaiuttiden muita ominai suuksa pd:jse edes avioimaan vaativamman hiilkuuntelun ka.nana Rockmusiikissa virheel eivai kuulu yht) selvesti kuln klasgessa, mufta selvasti parempia kaiufiimia on siltj tarjolla samaan hintaan. Niinpt Au dlopro Black Pear j;d tt$e veftailusea ** I l2. Tekniikan Maailma 5/2002