TAAJUUDEN SIIRTO JA SEKOITUS VÄLITAAJUUSVASTAANOTIN ELI SUPERHETERODYNEVASTAANOTTO

Samankaltaiset tiedostot
TAAJUUDEN SIIRTO JA SEKOITUS VÄLITAAJUUSVASTAANOTIN & SUPERHETERODYNEVASTAANOTTO

Lähettimet ja vastaanottimet

Radioamatöörikurssi 2018

nykyään käytetään esim. kaapelitelevisioverkoissa radio- ja TVohjelmien

Radioamatöörikurssi 2013

Radioamatöörikurssi 2016

Radioamatöörikurssi 2015

Kapeakaistainen signaali

Radioamatöörikurssi 2014

Lähettimet ja vastaanottimet

Lähettimet ja vastaanottimet. OH3NE:n radioamatöörikurssi

Lähettimet ja vastaanottimet. OH3TR:n radioamatöörikurssi

Radiokurssi. Modulaatiot, arkkitehtuurit, modulaattorit, ilmaisimet ja muut

Käytännön radiotekniikkaa: Epälineaarinen komponentti ja signaalien siirtely taajuusalueessa (+ laboratoriotyön 2 esittely)

SIGNAALITEORIAN KERTAUSTA OSA 2

LUKU 7 TÄRKEIMPIEN ASIOIDEN KERTAUS A Tietoliikennetekniikka I Osa 30 Kari Kärkkäinen Kevät 2015

MULTIPLEKSOINTIMENETELMÄT FDM, TDM, CDM JA QM. Tietoliikennetekniikka I A Kari Kärkkäinen Osa 22 1 (16)

ULA - vastaanotin. + sähkökomponenttien juottaminen. Tiia Hintsa, Viitaniemen koulu. Ula-vastaanotin; Kouluelektroniikka Ky, Rauma.

Spektri- ja signaalianalysaattorit

LUKU 6 TÄRKEIMPIEN ASIOIDEN KERTAUS

MULTIPLEKSOINTIMENETELMÄT FDM, TDM, CDM JA QM

Radioamatöörikurssi 2016

Ohjelmistoradio. Mikä se on:

Radioamatöörikurssi 2017

1 db Compression point

Modulaatio. f C. amplitudimodulaatio (AM) taajuusmodulaatio (FM)

521357A TIETOLIIKENNETEKNIIKKA I

Flash AD-muunnin. Ominaisuudet. +nopea -> voidaan käyttää korkeataajuuksisen signaalin muuntamiseen (GHz) +yksinkertainen

Radioamatöörikurssi 2017

Radioamatöörikurssi 2012

TIETOLIIKENNETEKNIIKKA I A

IARU Reg. 1 V/U/SHF-taajuusjakosuositus

Kehittyneiden Aaltomuotojen Käytettävyys HF-alueen Tiedonsiirrossa

83950 Tietoliikennetekniikan työkurssi Monitorointivastaanottimen perusmittaukset

TAAJUUSMAKSULASKENNAN ESIMERKIT

Ohjelmoitava päävahvistin WWK-951LTE

Ohjelmistoradio tehtävät 4. P1: Ekvalisointi ja demodulaatio. OFDM-symbolien generoiminen

Pekka Pussinen OH8HBG - oulu.fi

MONITILAISET TIEDONSIIRTOMENETELMÄT TÄRKEIMPIEN ASIOIDEN KERTAUS A Tietoliikennetekniikka II Osa 18 Kari Kärkkäinen Syksy 2015

Asennusohje Viritettävä terrestiaalipäävahvistin HMB 6. SSTL n:o ULA-VHF I, VHF III, 6 x UHF ja AUX

Laajakaistaisen RF-etupään suunnittelu kognitiiviseen radiovastaanottimeen

Radioamatöörikurssi 2014 Polyteknikkojen Radiokerho OH2TI

LABORATORIOTYÖ 2 SPEKTRIANALYSAATTORI

Lasse Latva OH3HZB PRK:n radioamatöörikurssi Radiotekniikan lyhyt oppimäärä. Lasse Latva OH3HZB. Johdanto. Perusteet.

MONIKANAVAISET OHJELMOITAVAT VAHVISTIMET

Kanavamittaus moderneja laajakaistaisia HFjärjestelmiä

Operaatiovahvistimen vahvistus voidaan säätää halutun suuruiseksi käyttämällä takaisinkytkentävastusta.

LUKU 3 TÄRKEIMPIEN ASIOIDEN KERTAUS A Tietoliikennetekniikka I Osa 23 Kari Kärkkäinen Kevät 2015

Muuntavat analogisen signaalin digitaaliseksi Vertaa sisääntulevaa signaalia referenssijännitteeseen Sarja- tai rinnakkaismuotoinen Tyypilliset

RF-tekniikan perusteet BL50A Luento Lähetin- ja vastaanotinelektroniikkaa Modulaatio (AM ja FM)

LOPPURAPORTTI Lämpötilahälytin Hans Baumgartner xxxxxxx nimi nimi

Radioastronomian käsitteitä

A B = 100, A = B = 0. D = 1.2. Ce (1.2 D. C (t D) 0, t < 0. t D. )} = Ae πjf D F{Π( t D )} = ADe πjf D sinc(df)

Ohjelmoitava päävahvistin WWK-951. Anvia TV Oy Rengastie Seinäjoki

Satelliittipaikannus

TLT-5200 Tietoliikenneteoria Tehtäväkokoelma 1 (6)

PRK:n radioamatöörikurssi Johdanto. Radiotekniikan lyhyt oppimäärä. Lasse Latva OH3HZB. PRK:n. Perusteet Radiotekniikan lyhyt

1 Määrittele seuraavat langattoman tiedonsiirron käsitteet.

Spektrianalysaattori. Spektrianalysaattori

Mobiiliverkon sisäpeiton toteuttaminen. Mobiiliverkon sisäpeiton toteuttaminen. Päivitetty 3/2015. Matti Pulkkanen

LABORATORIOTYÖ 2 A/D-MUUNNOS

C: Rulla D: Paristotila E: Käytössä / Ei käytössä - painike F: Yhteyspainike G: Optinen liikkeentunnistin

Pinces AC/DC-virtapihti ampèremetriques pour courant AC

LABORATORIOTYÖ 2 A/D-MUUNNOS

Tietoliikennesignaalit & spektri

Tuntematon järjestelmä. Adaptiivinen suodatin

Ohjelmoitava yhteisantennijärjestelmien antennivahvistin WWK-9NG. AnviaTV Oy Yrittäjäntie 15, 6010 Seinäjoki,

8. VIDEO-LÄHTÖ 9. Toimintapainikkeet 10. POWER-merkkivalo 11. PAL-merkkivalo 12. Kanavavalitsimen kytkin 13. VIDEO-TULO

Referenssit ja näytteenotto VLBI -interferometriassa

VID-TRANS150KN SUOMI. 2.4GHz LANGATON AUDIO/VIDEO LÄHETINJÄRJESTELMÄ KÄYTTÖOHJE PATENTTI.

Laajakaistainen taktinen kognitiiviradio ja RF-tekniikka. Vision Aug 20 th 2013 Ari Hulkkonen

Radiolinkkiluvan hakuohjeet ja tekniset vaatimukset

Sangean PR-D4 Käyttöohjeet

Mika Huotari LF-VASTAANOTIN

Mikä se on? Olle Holmstrand, SM6DJH (Käännös: Thomas Anderssén, OH6NT)

SIGNAALITEORIAN KERTAUSTA 1

Tekniikka ja liikenne (5) Tietoliikennetekniikan laboratorio

Flash AD-muunnin. suurin kaistanleveys muista muuntimista (gigahertsejä) pieni resoluutio (max 8) kalliita

ELEC-C5070 Elektroniikkapaja (5 op)

Ongelmia mittauksissa Ulkoiset häiriöt

Mittausraportti OH3NJC Hertsien Herruus taajuusmittauskilpailu

Television ja radion tulevaisuus. Suvi Juurakko

LABORATORIOTYÖ 3 VAIHELUKITTU VAHVISTIN

Radioteleskooppi. Alt atsimutaalinen pystytys. Apupeilin kiinnitys. Peilin tukirakenne. Apupeilin kannattajat. Elevaatio enkooderi.

Häiriöt ja mittaaminen. Kalvot: Eero Alkkiomäki (OH6GMT), 2003 Tiiti Kellomäki (OH3HNY), 2009

DT-120 Käyttöohje (FI)

ELEKTRONISET TOIMINNOT

Uudet teknologiat ja perinteinen antennivastaanotto

Virheen kasautumislaki

2 Käynnistä tietokone. MI-4550Xp WIRELESS OPTICAL MINI MOUSE. Tuotetiedot A B C

4. kierros. 1. Lähipäivä

Radiolinkkiluvan hakuohjeet ja tekniset vaatimukset

VAIHEKOHERENTIT BINÄÄRISET KANTOAALTOMODULAATIOT JA NIIDEN VIRHETODENNÄKÖISYYDET

Jukka Vainio OHJELMISTORADIO

Amplitudimodulaatio (AM) Esitys aikatasossa

LUKU 3 ANALOGISET KANTOAALTO- JA PULSSIMODULAATIOMENETELMÄT A Tietoliikennetekniikka I Osa 8 Kari Kärkkäinen Kevät 2015

IIR-suodattimissa ongelmat korostuvat, koska takaisinkytkennästä seuraa virheiden kertautuminen ja joissakin tapauksissa myös vahvistuminen.

Suodatus ja näytteistys, kertaus

K I F D G E L H C J. Asennus FI Aseta paristot. Liiketunnistin (G) syttyy

Kojemeteorologia. Sami Haapanala syksy Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto

Transkriptio:

1 TAAJUUDEN SIIRTO JA SEKOITUS VÄLITAAJUUSVASTAANOTIN ELI SUPERHETERODYNEVASTAANOTTO Millaista analogista signaalinkäsittelyä suoritetaan radiosignaalin vastaanotossa?

SEKOITUS UUDELLE KESKITAAJUUDELLE 2 Kantataajuussignaali (baseband) = signaali ilman modulaatiota Kaistanpäästösignaali (bandbass) = sinikantoaaltoon moduloitu Baseband spectrum Bandpass spectrum f -f C f C f Vastaanottimessa on tarve siirtää sekoituksella kaistanpäästösignaali uudelle pienemmälle keskitaajuudelle (esim. GHz-alueelta MHz-alueelle) ennen ilmaisua suodatusten ja vahvistusten suorittamiseksi laadukkaammin.

SEKOITUS UUDELLE KESKITAAJUUDELLE 3 DSB-moduloitu signaali m(t)cos(ω 1 t) taajuudella ω 1, joka siirretään uudelle taajuudelle ω 2 kertomalla signaalilla 2cos(ω 1 ±ω 2 )t. Trigonometrian vuoksi signaali siirtyy myös taajuksille, joita ei haluta päästää järjestelmään. Siksi ne komponentit KPsuodatetaan pois e(t)-signaalista. Suodattimen kaistanleveyden on lisäksi päästettävä moduloitu signaali esteettä läpi: DSB:n tapauksessa tarvitaan kaistanleveys 2W SSB: W VSB: W+ FM & PM: 2(D+1)W e( t) = m( t)cosω 2t + m( t)cos(2ω1 ± ω2)

SEKOITUS UUDELLE KESKITAAJUUDELLE 4 e( t) = m( t)cosω 2t + m( t)cos(2ω1 ± ω2)

SEKOITUS UUDELLE KESKITAAJUUDELLE 5 Haittana on, että taajuudella ω 1 ±2ω 2 esiintyvä muu radiokanava k(t) siirtyy myös taajuudelle ω 2. Sitä kutsutaan peilitaajuusongelmaksi (image freguency). 2k( t)cos k( t)cosω [( ω ] [ ] 1 ± 2ω2 ) t cos ( ω1 ± ω2) t t + k( t)cos[ (2ω ± 3ω ) t] 2 1 2 =

SEKOITUS UUDELLE KESKITAAJUUDELLE 6 Sekoitusperiaatetta käytetään superheterodynevastaanottimessa (keksittiin 1918). Se on tähän saakka ollut yleensä käytössä vastaanottimien RFetupäässä. Uutta taajuutta ω 2 kutsutaan välitaajuudeksi ω IF ja tulotaajuutta ω 1 radiotaajuudeksi ω RF, koska se on moduloidun radiosignaalin kantoaaltotaajuus. Oskillaattorin mahdolliset viritystaajuudet ω LO : Yläpuolinen viritys ω c + ω IF Alapuolinen viritys ω c ω IF

SUPERHETERODYNEVASTAANOTIN 7 Etuja: hyvä herkkyys (pystytään ilmaisemaan heikkoja signaaleja) hyvä selektiivisyys (pystytään ilmaisemaan lähellä toisiaan olevia signaaleja), koska kiinteätaajuinen KP-suodatin ja vahvistin Hyvälaatuinen välitaajuussuodatin on ns. esi-ilmaisusuodatin, joka rajaa kohinan signaalin kaistanleveydelle (tark. luku 7).

SUPERHETERODYNEVASTAANOTIN 8 Analoginen vahvistus ja suodatus voidaan siis suorittaa viritettävän taajuuden sijasta kiinteällä keskitaajuudella, mikä parantaa suodatuksen laatua ja siten vastaanottimen suorituskykyä. Tyypillisiä välitaajuuksia: AM-IF = 455 khz ULA-FM-IF = 10,7 MHz GSM-IF = 71 MHz

SUPERHETERODYNEVASTAANOTIN 9 Huomaa peilitaajuusuodatin peilitaajuussignaalin poistamiseksi. Esivalintasuodatin (pre-select/band-select filter) Band select filter Mirror frequency rejection filter Kanavanvalintasuodatin Channel select filter Kantataajuusosat (I/Q-DSP) "I" LO RF LNA IF LO +90 0 "Q" LNA = low noise amplifier LO Band select filter Channel select filter Valitsee taajuusalueen f f IF Valitsee kanavan f

ULA-FM-VASTAANOTIN 10 IF-asteen jälkeen seuraa normaali analogisesti tai digitaalisesti moduloidun signaalin ilmaisu. Alla FM-ilmaisu diskriminaattoria käyttäen.

SEKOITUSTAAJUUDEN VALINTA 11 SH-oskillaattorin taajuus voi olla saapuvan radiotaajuuden joko ala- tai yläpuolella. Puhutaan ala- ja yläpuolisesta virityksestä/sekoituksesta. Kumpi valitaan, riippuu siitä, kummalla saavutetaan pienempi oskillaattorin suhteellinen viritysalue. Alla yläpuolinen viritys tuottaa suhteen 2.07:1 ja alapuolinen 13.46:1. Siksi tässä kannatta valita yläpuolinen viritysalue.

PEILITAAJUUSONGELMA 12 Peilitaajuus on aina kahden välitaajuuden f IF päässä RFtulotaajuudesta f C.

PEILITAAJUUSONGELMA 13 Muu lähete siirtyy IF-kaistalle, jolloin signaaleja ei voi erottaa. Vieras lähete voi olla kaukanakin käytetystä RF-taajuudesta (riippuu perustaajuuksien valinnasta).

USEITA VÄLITAAJUUSASTEITA 14 Välitaajuusasteita voi olla useita peräkkäin (2 tai 3), eli tulosignaali sekoitetaan välitaajuudelle pienemmissä erissä. LNA = low noise amplifier

PEILITAAJUUSONGELMA 15 Peilitaajuusongelmalta pyritään välttymään sijoittamalla sopivia suodatinasteita RF-etupäähän. Radiotekniikkaan liittyvää materiaalia: http://www.ee.oulu.fi/~kk/atsp/tutoriaalit/liimatainen.pdf http://www.ee.oulu.fi/~kk/atsp/tutoriaalit/asikainen.pdf http://www.ee.oulu.fi/~kk/atsp/tutoriaalit/mikkola.pdf http://en.wikipedia.org/wiki/direct-conversion_receiver http://en.wikipedia.org/wiki/cognitive_radio http://lib.tkk.fi/dipl/2010/urn100271.pdf http://www.microwaves101.com/encyclopedia/index.cfm

16 MUITA VASTAANOTINPERIAATTEITA Uusia ja vanhoja ratkaisuja?

SUORAMUUNNOSVASTAANOTIN 17 Jos RF-signaali sekoitetaan suoraan alas kantataajuudelle (nollavälitaajuudelle) sanotaan periaatetta homodynevastaanottimeksi tai suoramuunnosvastaanottimeksi (direct conversion receiver). Nykyiset kännykät käyttävät tätä periaatetta! Band select filter Low-pass filter I LNA Band select filter LO LO +90 0 Low-pass filter DC Q Low-pass Filter f f

SUORAMUUNNOSVASTAANOTIN 18 Suoramuunnosvastaanotin on nykyään yksi yleisimmistä radioarkkitehtuureista, koska esivalintasuodatinta lukuunottamatta kaikki sen osat voidaan integroida yhdelle piirille. Soveltuu hyvin kännyköiden monijärjestelmä (eri taajuusalueilla 800 MHz...2400 Mhz olevat GSM, EDGE, GPRS,UMTS, LTE-A,...) tai ohjelmistopohjaisiin radioihin sekä laajakaistaisten kognitiivisten radioiden (cognitive radio) spektrisensoriin. Hyvän integroitavuuden lisäksi pieni tehonkulutus, koska erillisiä tehoa kuluttavia puskureita ei tarvita ajamaan ulkoisia komponentteja. Lisäksi vältytään peilitaajuusongelmalta, koska RF-signaali sekoitetaan suoraan nollakeskitaajuudelle (kutsutaan zero-ifvastaanottimeksi).

SUORAMUUNNOSVASTAANOTIN (S) 19 Suurin haaste LO:n vuotaminen ja 2. kl epälineaarisuus. Vuotamisesta aiheutuva DC-virhe aiheuttaa sekoittimen jälkeisten piiriosien saturoitumisen ja saattaa estää vastaanottimen toiminnan. Herkkä 1/f-kohinalle, joka signaalin kanssa samalla kaistalla nollataajuden lähellä. Lisäksi tulon taajuuskaistan laajentaminen tiukentaa eri lohkojen suorituskykyvaatimuksia. Esimerkiksi RF-osan toteuttaminen haastavaa, koska sen tulee samanaikaisesti saavuttaa tarvittava lineaarisuus ja alhainen kohinaluku kohtuullisella tehonkulutuksella.

SH VS. TUNED RADIO FREQUENCY (S) 20 Tuned radio frequency (TRF) on SH:ta vanhempi periaate. Siinä kukin taajuusalue valitaan RF-etupäässä erikseen, mistä seuraa moninkertaiset RF-osat.

GSM SUPERHETERODYNE (S) 21 Kahden välitaajuuden SH. Duplex-suodatin (kytkin) erottaa Rx/Tx-suunnat RF-etupäässä, jottei lähetin tuki vastaanottimen piensignaalivahvistimia.