AIESOPIMUS KUOPION SEUDUN LIIKENNEJÄRJESTELMÄN JATKUVASTA KEHITTÄMISESTÄ Päivitys vuosille 2014-2017
1. SOPIJAOSAPUOLET Tämä aiesopimus on tehty seuraavien osapuolten välille: - Kuopion kaupunki - Suonenjoen kaupunki - Juankosken kaupunki - Kaavin kunta - Rautalammin kunta - Siilinjärven kunta - Tervon kunta - Tuusniemen kunta - Vesannon kunta - Pohjois-Savon ELY-keskus - Pohjois-Savon liitto 2. TAUSTA JA TAVOITTEET Tällä aiesopimuksella sopijaosapuolet sopivat Kuopion seudun liikennestrategian päivityksen yhteydessä määritetyistä liikennejärjestelmän kehittämistoimenpiteistä. Vuonna 2005 valmistuneen Kuopion seudun liikennestrategian ja sen toteuttamiseksi solmitun aiesopimuksen toteutumista on seurattu säännöllisesti. Seurannasta on vastannut Kuopion seudun liikennestrategiaryhmä. Seurannan perusteella on päätetty, että liikennestrategia ja sen toteuttamisen aiesopimus edellyttävät laajempaa kokonaistarkastelua ja uuden aiesopimuksen solmimista. Tässä aiesopimuksessa esitetyt toimenpiteet on määritetty vuosien 2012-2014 aikana toteutetun liikennestrategian päivitystyön yhteydessä. Päivitystyön keskeisimmät tavoitteet olivat laajentaa liikennejärjestelmätyö koskemaan koko Kuopion toiminnallista kaupunkiseutua ja liittää liikenteen kehittäminen entistä tiiviimmin seudun muuhun strategiseen kehittämiseen. Lisäksi työn yhteydessä päivitettiin Kuopion seudun liikennejärjestelmätyön toimintaperiaatteet vastaamaan valtakunnallisia linjauksia ja uusimpia toimintamalleja. Aikaisemmin sovittuja liikennejärjestelmätyön painotuksia ei ole tarvetta muuttaa eikä erillisiä liikennejärjestelmän kehittämistavoitteita ole nähty tarpeelliseksi. Seudun muut strategiat (mm. kasvusopimus, aluerakennemallityö) ja niiden tavoitteet muodostavat riittävän pohjan myös liikenteen kehittämiselle. Toimenpiteet on määritetty laajojen taustatarkastelujen ja liikennestrategian päivitystyön yhteydessä käydyn vuorovaikutuksen pohjalta. Uutena lähtökohtana on asiakasnäkökulman painottaminen aiempaa huomattavasti vahvemmin. Aktivoidaan asukkaiden ja yritysten yhteistyötä, sitoutetaan asukkaat ja yritykset liikenteen kehittämiseen ja tuodaan esiin henkilö- ja yrityskohtaisten ratkaisujen merkitystä liikennejärjestelmäkokonaisuuden näkökulmasta. Samalla viedään toimenpiteitä entistä vahvemmin osaksi maankäytön, asumisen ja palvelujen suunnittelua sekä elinkeinoelämän toimintaedellytysten kehittämistä.
Tähän aiesopimukseen on otettu mukaan ainoastaan sellaiset toimenpiteet, joiden toteuttaminen edellyttää usean organisaation yhteistyötä ja joiden toteuttamiseen voidaan sitoutua tällä sopimuksella. Liikenteen infrastruktuuria, liikennepalveluita ja julkisen sektorin toimijoiden yhteistyötä kehitetään seudulla jatkuvasti. Asiantuntijapalveluita hankitaan pitkäjänteisesti ja resurssien käytöstä sovitaan seudullisesti. Suunnittelujärjestelmät ovat toimivia ja niitä hiotaan jatkuvasti. Sopimuksesta on jätetty pois jatkuvaan toimintaan ja toimintamalleihin (esim. liikenneturvallisuussuunnitelmien toteuttamiseen tai joukkoliikenteen kehittämiseen) liittyvät toimenpiteet, joista on päätetty laadittujen suunnitelmien käsittelyn yhteydessä. Pääteiden ja ratojen kehittämisestä päätetään valtakunnallisesti. Lentoliikenne on markkinaehtoista ja kehittämistoimenpiteitä on tarkasteltu laajasti lentoasemavyöhykkeen kehittämishankkeessa. Aiesopimusosapuolet sitoutuvat edistämään kaikkia Kuopion seudun saavutettavuutta parantavia hankkeita ja toimenpiteitä. Näistä akuutein on Jännevirran sillan rakentaminen. 3. SISÄLTÖ Aiesopimus sisältää lähivuosina toteutettavat seudulla päätettävissä olevat liikennejärjestelmän kehittämistoimenpiteet. Sopijaosapuolet varautuvat toimivaltansa ja käytettävissään olevien resurssien puitteissa toteuttamaan ja edistämään aiesopimuksessa mainittujen hankkeiden ja toimenpiteiden toteutumista. Pääperiaatteena on, uuden liikennepolitiikan mukaisesti, toteuttaa toimenpiteitä kokeillen kohdennetusti ja laajentaa hyvät käytännöt jatkossa koko seudulle. Aiesopimukseen sisältyvät hankkeet, joiden toteuttamiseen ja eteenpäin viemiseen eri osapuolet toimivaltuuksiensa mukaan sitoutuvat, ovat seuraavat: Joukkoliikenteen ja kuntien henkilökuljetusten kehittäminen - Vuonna 2015 toteutetaan Koillis-Savon (Riistavesi, Tuusniemi, Kaavi, Juankoski) kattava avoimen joukkoliikenteen ja kuntien henkilökuljetusten kokonaissuunnitelma, joka toimii pohjana asian organisoinnille ja tarkemmalle suunnittelulle vuonna 2017, kun kuntarakenneratkaisut on päätetty. Työn yhteydessä määritettävät periaatteet pyritään viemään seudullisiksi, mikä luo osaltaan pohjaa yhteistyön laajentamiselle jatkossa. Kustannukset 30 000 (kuntarahoitus 15 000 ), suunnittelukustannuksiin haetaan valtakunnallista pilotti- tai hankerahoitusta, toteutus 2015, jatkossa laajennetaan seudullisesti Työmatkaliikenteen kehittäminen joukkoliikenteen kysyntää vahvistamalla - Kuopion seudulla käynnistetään Siilinjärven, Suonenjoen ja Riistaveden työmatkaliikenteen solmujen kehittäminen ja joukkoliikenteen kysynnän lisääminen yhteisöllisten liikkumisratkaisujen avulla. Pitkän tähtäyksen tavoitteena on löytää ratkaisuja, joilla voidaan vähentää kakkosautojen tarvetta ja vapauttaa henkilöautoihin sidottua resurssia kokonaisuutta tehokkaammin palvelevien
liikennepalvelujen hankintaan. Tavoitteena on myös, että edulliset, tehokkaat ja palvelutasoltaan korkeat liikkumisen ratkaisut nähdään alueiden kilpailukykytekijöinä ja tuodaan vahvasti esiin myös esimerkiksi asumisen markkinoinnissa. Erityiskohderyhmänä ovat kuntakeskusten ja Kuopioon välillä pendelöivät. Työssä tarkastellaan liikenteen kysynnän lisäämisen ohella kattavasti myös infran kehittämistarpeet, mm. liityntäpysäköinti. Tuloksia viedään jatkuvasti myös muille pendelöintiyhteisväleille niin seudun sisällä kuin seuturajojen yli. (Kustannukset 40 000, toteutus 2016) Viisaan liikkumisen aktivointi - Liikenneturvallisuustyössä painotetaan entistä vahvemmin kävelyn ja pyöräilyn positiivisia näkökulmia liittämällä viisaan liikkumisen edistäminen kiinteästi liikenneturvallisuustyöhön (terveellisyys, taloudellisuus, ekologisuus ja esteettömyys). Hyödynnetään valtakunnallisia kampanjoita ja tuetaan paikallisten toimijoiden aktivointityötä. Tuodaan esiin olemassa olevan väyläverkon hyödyntämistä puutteiden korostamisen sijaan. (Ei lisäkustannuksia, toteutus jatkuvaa muun muassa liikenneturvallisuustoimijahankkeen tukemana) - Toteutetaan Rautalammin keskustan viisaan liikkumisen kehittämishankkeesta saatujen kokemusten pohjalta taajamakohtaisia viisaan liikkumisen toimenpiteitä koordinoidusti seudun muissa keskustoissa. Aktivoidaan taajamien asukkaat yhdessä hakemaan ratkaisuja, joilla liikennettä voidaan rauhoittaa sekä parantaa kävelyn ja pyöräilyn houkuttelevuutta. Kuntatyöntekijät toimivat esimerkkeinä ja päätöksentekijät otetaan tehokkaasti mukaan laaja-alaiseen viisaan liikkumisen kehittämistyöhön. Viisaan liikkumisen aktivointityö liitetään entistä tiiviimmin liikenneturvallisuustyöhön ja toimenpiteiden ohjelmoinnissa hyödynnetään kuntien liikenneturvallisuusryhmiä ja Itä-Suomen liikenneturvallisuustoimijahankkeen resursseja. Aktivointitoimenpiteisiin ja innovatiivisten ratkaisujen toteuttamiseen haetaan valtionavustuksia valtakunnallisista liikkumisen ohjauksen sekä kävelyn ja pyöräilyn hankehauista. (Toteutus jatkuvaa, mahdollisten valtionavustushankkeiden kuntarahoitusosuus) - Aktiivisten kylien omaehtoisen liikkumisen tukeminen (kimppakyydit ja kyläbussit); hakeudutaan valtakunnallisiin kokeiluihin. (Toteutus jatkuvaa, mahdollisten valtionavustushankkeiden kuntarahoitusosuus) - Tarkastellaan laajasti Savilahden alueen 30 000 ihmisen asuin-, opiskelu- ja työpaikka-alue sekä matkakeskuksen ja torin välisiä liikkumisratkaisuja ottaen huomioon tuleva Haapaniemen alueen, Tasavallankadun varren sekä Siikalahden eritasoliittymäalueen kehittäminen. Työssä keskeisenä asiana selvitetään kävely- ja pyöräilyliikenne sekä paikallisliikenteen että seudullisen joukkoliikenteen palvelutason kehittäminen huomioiden opiskelu- ja työmatkaliikenne. Hanke kytketään Savilahden kehittämisprojektiin. Niiralankadun roolia kaupunkirakenteen sisäisenä yhteytenä kehitetään kävely-, pyöräily- ja joukkoliikennekäytävänä. Katutilan käyttöä toimintojen yhdistäjänä tarkastellaan ennakkoluulottomasti. Katu nähdään osana moniulotteista toiminnallista
kaupunkiympäristöä, ei vain liikenteen välittäjänä. Valtatien 5, Savonradan ja Savilahden- /Puijonlaaksontien estevaikutuksia ja rajoitteita maankäytön kehittämiselle pyritään vähentämään. Liikkumiseen liittyvät toimenpiteet suunnitellaan osana kaupunkisuunnittelua ja työhön otetaan vahvasti mukaan kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen ratkaisujen kehittäminen. Työhön kutsutaan mukaan alueen toimijoita sekä liikkumiseen ja kaupunkiympäristöön liittyviä yhdistyksiä. (Toteutus 2015-, koordinointivastuu Kuopion kaupunki) Logistiikan kehittäminen - Itä-Suomen logistiikkakeskuksen tarkoituksena on keskittää tavaraliikenteen terminaalit yhteen paikkaan. Terminaalit tulevat toimimaan runkoliikenteen solmupisteinä sekä jakeluterminaaleina palvellen koko Itä-Suomen aluetta. Kyseessä on elinkeinoelämän kannalta merkittävä liikenneinfrastruktuurihanke sekä vetovoimatekijä teollisuudelle ja kaupalle. Hanke on erittäin merkittävä myös ilmastotavoitteiden näkökulmasta. Itä-Suomen logistiikkakeskuksen toteuttamista Matkuksen alueelle edistetään ja aluevaraus yhdistettyjen kuljetusten terminaalille pidetään. Aiesopimuskaudella viedään alueen asemakaavoitus loppuun. Logistiikkakeskuksen liiketoimintamallia ja toiminnallista hankkeistamista viedään eteenpäin ja alueen käyttöönottoa valmistellaan siten, että tontit ovat luovutettavissa viimeistään 2020-luvun alussa. Ensimmäisenä toimenpiteenä toteutetaan eteläinen tieyhteys Matkuksen eritasoliittymästä logistiikka-alueelle, mikä on edellytys mm. alueen esirakentamiselle. (Kustannukset erillisten suunnitelmien mukaan, koordinointivastuu Kuopion kaupunki) - Pääväylien ulkopuolisten alueiden yritysten logistiikan kehittämisessä nähdään olevan paljon kehittämismahdollisuuksia. Tämä koskee sekä yritysten välistä yhteistyötä että logistiikkaosaamisen tehokasta hyödyntämistä. Asiaa lähdetään edistämään Kuopion seudulla selvittämällä Vesannon pkyritysten logistiikkayhteistyön mahdollisuudet. Työ käynnistetään järjestämällä logistiikkaasiantuntijan alustama keskustelu yrittäjätilaisuuden yhteyteen. Keskustelu dokumentoidaan ja tuodaan esiin kehittämistarpeet ja mahdollisuudet. Työ pyritään saattamaan mahdollisimman pian yritysten väliseksi yhteistyöhankkeeksi. Asiantuntijapalveluita hyödynnetään mahdollisuuksien esiin tuonnissa ja toimenpiteiden konkretisoinnissa. Työhön liitetään jatkotoimenpiteiden hankkeistaminen ja erilaisten rahoitus- tai liiketoimintamallien määrittäminen. (Työn ohjelmointi liikennejärjestelmäkoordinaattorihankkeen osana, ei lisäkustannuksia, toteutus 2015) Liikenteen kehittämisen liittäminen muuhun seudun kehittämiseen - Liikenteen kehittämisellä tuetaan Kuopion seudun kasvusopimuksen toteuttamista. Matkakeskusalueen kärkihanketta ja Kuopion lentoasema-alueen kehittämistä tuetaan laajasti muun muassa edellä esitetyillä toiminnallisilla hankkeilla. Joukkoliikenteen kehittämistä ja uusia kokeiluja toteutetaan aiesopimuskaudella ennakkoluulottomasti niin seudullisen työmatkaliikenteen, kuntien
henkilökuljetusten kuin Savilahden ja keskustan välisten yhteyksien kehittämisen yhteydessä. Eri kulkumuotojen rooleja, todellista potentiaalia ja kehittämismahdollisuuksia tarkastellaan entistä tarkemmin ja syvällisemmin. Valtion ja kuntien yhteistyön tiivistämisen ohella kehittämiseen sisällytetään entistä vahvemmin asiakkaiden näkökulma hyödyntämällä muun muassa palvelumuotoilun periaatteita. - Seudullisen yhteistyön toimintamalleja tarkastellaan osana kehittämisen yhtenäistämistä. Asukas- ja yritysnäkökulmaa tuodaan entistä vahvemmin esiin. Tavoitteena on, että suunnittelun ja kehittämisen tavoitteet asetetaan asukkaiden ja yritysten näkökulmasta ja suunnittelu tehdään yhteistyössä asiakkaiden kanssa. Vaikka suunnittelu tulee pitää realistisena, suunnittelujärjestelmät ja organisaatioiden roolit pyritään pitämään taustalla. Tässä yhteydessä tarkastellaan myös organisaatioiden välisiä yhteistyömalleja mm. liikenteeseen ja maankäytön seudulliseen yhteistyöhön liittyen. Lisäksi osapuolet sitoutuvat yhteisesti edistämään erillisrahoituksen piiriin kuuluvia mittavia hankkeita sekä alueen ulkopuolisessa päätäntävallassa olevia alueelle tärkeitä hankkeita. Näistä tärkeimpinä: Jännevirran silta Valtateiden kehittäminen Itä-Suomen liikennestrategian linjausten mukaisesti Kuopion lentoliikenteen turvaaminen ja kehittäminen Kuopion henkilöratapihan parantaminen osana matkakeskushanketta Yaran yhteydet (radan sähköistys, kaivoksen laajennuksen edellyttämät liikenneväylien siirtotarpeet maakuntakaavaan) Itä-Suomen logistiikkakeskus Kuopion henkilöratapihan parantaminen 4. SEURANTA Aiesopimuksen toteutumista seurataan seudullisen liikennestrategiaryhmän kokoontumisissa osana seudullista liikennejärjestelmätyötä. Seurannan organisoinnista vastaa liikennejärjestelmäkoordinaattori apunaan eri sopijaosapuolten raportoinnit omien osuuksiensa toteutumisesta. Työryhmä laatii kerran vuodessa tilannekatsauksen sopimuksen toteutumisesta sekä tarkistaa, vastaako aiesopimus edelleen seudun yhteistä tahtoa ja tarvitaanko siihen muutoksia (esim. toimintaympäristön muutosten myötä). Oleelliset muutokset hyväksytetään allekirjoittavilla tahoilla, mutta pienistä muutoksista sovitaan liikennestrategiaryhmässä. Sovitut muutokset ja niiden perustelut kirjataan. Hyvissä ajoin ennen aiesopimuskauden päättymistä sovitaan uuden aiesopimuksen valmistelusta ja varmistetaan kytkentä maakuntasuunnitteluun.