Sote-palvelujen tulevaisuus Antti Parpo Sote-muutosjohtaja Turun kaupunki 11.10.2016
Sote-uudistuksen lähtökohdat Varsinais-Suomessa Väestö 7/2016 474 656 Kuntia (1.1.2015 lähtien) 27 Sote-nettokustannukset 2014: 1.55 mrd. Sote-kustannukset/asukas 2014: 3 232 (koko maan KA: 3 269 ) Kuntien ja ky:n sote-henkilöstö: 21 200 Yritysten sote-henkilöstö: 6 100 Järjestöjen sote-henkilöstö: 2 300
Valmistelutilanne syyskuu 2016 Kaikki kunnat, erityishuoltopiiri ja sairaanhoitopiiri ovat hyväksyneet sote-uudistuksen projektisuunnitelman. Kuntia, kuntayhtymiä, muita julkisen sektorin organisaatioita, ammattijärjestöjä, kolmannen sektorin toimijoita ja yrittäjiä esittämään henkilöitä sotevalmisteluorganisaatioon 30.9.2016 mennessä. Esitysten perusteella tehdään päätösesitys valmistelijoiden nimeämisistä. Nimettävät henkilöt käsitellään sote-valmisteluorganisaatiossa hierarkisesti (sote-johtajakokous johtavien viranhaltioijoiden kokous pol. ohjaryhmä kuntakokous) Yhteistyöalueen jäsenet on pyydetty nimeämään 31.10.2016 mennessä. Ministeriön rahoittamien muutosagenttien rekrytointi sote-organisaatioon aloitetaan syyskuun puolivälissä sote-johtajakokokusen jälkeen. Viestintäryhmä on alustavasti järjestäytynyt Omat verkkosivut erikseen sotelle ja muulle maakuuntavalmistelulle Sähköinen asiakirjahallinta (esityslistat, pöytäkirjat jne.) Sote-valmistelun edellyttämä budjetointi ja talousarvio laaditaan sote-organisaation järjestäytymisen jälkeen Sote-palvelujen nykytilan kuvaus laadittu. Julkaisu syyskuu
VALMISTELUN ORGANISOITUMINEN VARSINAIS-SUOMESSA
Sote-uudistuksen valmisteluorganisaatio Varsinais-Suomessa
Valtio Rahoituksen osoittaminen maakunnille, yhteiskunnallinen säätely (valinnanvapauden reunehdot) Sote-rahoitus Julkinen maakunnallinen palvelutuotanto (esh) Maakunta Yksityiskohtainen säätely, rahoituksen allokaatio tuottajille Palvelujen järjestäjä Asiakas Valinnanvapaus Julkinen maakunnallinen/kunnallinen? Oy Yksityinen palveluntuottaja 3. sektori Palveluntuottajat Muut (perhehoito,sekamallit ym.)
Sote- ja maakuntauudistuksen lakiluonnokset julkaistiin lausuttavaksi 31.8.2016 Julkaistut lakiluonnokset 1. Maakuntalaki 2. Järjestämislaki 3. Voimaanpanolaki 4. Maakuntien rahoituslaki 5. Maakuntajakolaki 6. Laki kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta 7. Verolakikokonaisuudet 8. Henkilöstön asemaa koskevat lakiluonnokset 9. Keva-laki 10. Vaalilaki 11. Sote-palvelutuotantolaki
Julkisesta tuotannosta vastaa Maakunnan on perustettava julkisoikeudellinen monialainen palvelulaitos, joka tuottaa maakunnan sille järjestämisvastuunsa perusteella osoittamat tehtävät. Tuottaminen osoitettava palvelulaitokselle ainakin Sosiaali- ja terveydenhuollossa Pelastustoimessa palvelulaitos Maakunnalla voi olla vain yksi palvelulaitos. Palvelulaitos ja sen omistamat yhteisöt ja yhtiöt muodostavat palvelulaitoskonsernin* Maakunnan palvelulaitoksella on oma hallitus ja oma palvelulaitoksen virassa toimiva johtaja. Hallitus muodostuu hallitusammattilaisista Mikäli palveluita tuotetaan kilpailuilla markkinoilla tai jos palvelut kuuluvat valinnanvapauden piiriin, on palvelulaitoksen annettava palvelutuotanto palvelulaitoksen omistaman yhtiön tai yhteisön hoidettavaksi. Voimaanpanolakiluonnoksen 42 mukaan, yhtiöittäminen tulee toteuttaa 31.12.2020 mennessä.
YLE: 6.10.2016 Ehdotus: Kiistelty sote-valinnanvapaus toteutuu pala kerrallaan Vaihe 1 (2019-2020) Suora valinnanvapaus koskee lääkäri- ja hammaslääkäripalveluja sekä sosiaalihuollon neuvontaa (vrt. hallituksen aikaisempi linjaus: samasta palvelusta sama hinta) Kotihoidossa käyttöön asiakasseteli. Palvelulaitos myöntää asiakkaan tarpeen määrittelyn jälkeen.
YLE: 6.10.2016 Ehdotus: Kiistelty sote-valinnanvapaus toteutuu pala kerrallaan Vaihe 2 (2020-2022) Muut peruspalvelut Käyttöön asiakassetelin lisäksi henkilökohtainen budjetti Henkilökohtainen budjetti sopii vakiintuneisiin pitkäaikaisiin palveluihin, ei akuuttipalveluihin
Maakunta: Palvelun järjestäjä ja rahoittaja Valinnanvapaus vuosina 2021 Virkamiesesitys 10.10.2016 Asiakasmaksu Kapitaatiorahoitus? + asiakasmaksu Suoran valinnan palvelut - Omatiimi palvelut (mm. sote-palvelujen ohjaus ja neuvonta, avoterveydenhuollon vastaanottopalvelut, suun terveydenhuolto) - Suoran valinnan palveluita Voidaan laajentaa maakunnan päätöksellä Asiakasseteli + asiakasmaksu Palvelulaitos - Erikoispalvelujen tuotanto (vuosibudjetointi. Järjestäjä rahoittaa) - Palvelutarpeen arviointi Asiakassetelipalvelut - Kotihoito Spekulatiivinen vahvistamaton malli
Maakunta: Palvelun järjestäjä ja rahoittaja Valinnanvapaus vuodesta 2021 Spekulatiivinen vahvistamaton malli Asiakasmaksu Kapitaatiorahoitus? + asiakasmaksu Suoran valinnan palvelut - Omatiimi palvelut (mm. sote-palvelujen ohjaus ja neuvonta, avoterveydenhuollon vastaanottopalvelut, suun terveydenhuolto) - Suoran valinnan palveluita Voidaan laajentaa maakunnan päätöksellä Asiakasseteli/henk.kohtainen budjetti + asiakasmaksu Palvelulaitos - Erikoispalvelujen tuotanto (vuosibudjetointi. Järjestäjä rahoittaa) - Palvelutarpeen arviointi Asiakassetelipalvelut ja henk.kohtaisen budjetin palvelut laajemmin erillisellä valmistelulla ja päätöksellä
Maakunta: Palvelun järjestäjä ja rahoittaja Asiakasmaksu! Kapitaatiorahoitus? + asiakasmaksu Palvelulaitos - Erikoispalvelujen tuotanto (vuosibudjetointi. Järjestäjä rahoittaa) - Palvelutarpeen arviointi Spekulatiivinen vahvistamaton malli Kuka hillitsee asiakkaiden palvelulaitokseen ohjausta? Palvelulaitos/rahoituksen insentiivit? Suoran valinnan palvelut - Omatiimi palvelut (mm. sote-palvelujen ohjaus ja neuvonta, avoterveydenhuollon vastaanottopalvelut, suun terveydenhuolto) - Suoran valinnan palveluita Voidaan laajentaa maakunnan päätöksellä Asiakasseteli/henk.kohtainen budjetti + asiakasmaksu Asiakassetelipalvelut ja henk.kohtaisen budjetin palvelut
Valinnanvapauden ulkopuolella olevat Virkamiesesitys 10.10.2016 Palvelulaitoksen tuottamat erikoisapalvelut (vrt. valinnanvapaus julkisen palvelutuotannon välillä) Lakisääteiset seulonnat palvelut Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto Äitiys- ja lastenneuvolapalvelut Muut perus- ja erikoispalvelut, joita ei määritellä valinnanvapauden piiriin
Yhtiöittämisvelvollisuus Hallituksen linjaus Palvelutuotanto on siirrettävä maakunnan omistamalle yhtiölle, jos maakunnan hoitaa sote-tehtäviä kilpailutilanteessa markkinoilla tai jos palvelut ovat laajan valinnanvapauden piirissä Virkamiesesitys 10.10.2016 Laajalla valinnanvapaudella tarkoitetaan ensivaiheessa omatiimiä eli suoran valinnanvapauden piirissä olevia palveluja Jatkovalmistelussa selvitetään, missä määrin maakunnan on yhtiöitettävä ne palvelut, joita se tarjoaa asiakasseteleillä Henkilökohtainen budjetti ja yhtiöittämisvelvoite???
Vaikutukset palvelujen järjestämiseen Palvelujen järjestäjän hallinnollinen työ lisääntyy merkittävästi Sopimusten hallinta Järjestelmän yleinen ohjaus ja valvonta Laatutyö, vaikuttavuusanalyysit Hinnoittelut-, tuotteistamiset (palvelupaketit) Palvelujen järjestäminen edellyttää merkittävästi nykyistä parempia tiedolla johtamisen välineitä. Tällä hetkellä valmiudet tietojohtamiseen ovat heikot (mm. tietojärjestelmät, tietosuoja ja tiedon liikkuminen viranomaisten välillä). Palvelujen hallinnointi, ts. järjestäjäorganisaation resursointi vaatii nykyistä enemmän voimavaroja.
Valinnanvapaus ja palvelujen integraatio Toiminnallinen integraatio vs. rakenteellinen integraatio Rakenteellinen integraatio: Palvelut tuotetaan saman organisaation toimesta Toiminnallinen integraatio: Palvelut tuotetaan eri organisaatioissa, mutta ne toimivat yhteisyössä niin, että asiakkaan saamat palvelut muodostavan eheän kokonaisuuden Valinnanvapaus toteuttaa suurelta osin toiminnallista integraatiota Palvelun järjestäjä erotetaan tuottajasta Julkiset palveluntuottajat kilpailevat yksityisten palveluntuottajien kanssa (julkisen sektorin rooli kilpailijana?) 20
Soten johtamisfilosofiaan muutos Makrotaloudesta, mikrotalouteen makrotiedosta, mikrotietoon Suoritteista vaikuttavuuteen ja kokonaistaloudellisuuteen (Miten?) Sosiaalisten oikeuksien turvaamisen rinnalle vahva talousjohtaminen Markkinointi Asiakaslähtöisyys (toiminnassa, ei vain puheissa) Tiedonhallinta ja tiedon hyödyntäminen o Tiedon on liikuttava asiakkaan mukana reaaliaikaisesti (vrt. tietosuoja, suljetut ict-järjestelmät) Innovatiivisuus ja tuottavuus
Yritysten ja järjestöjen toimintakenttä Valinnanvapausmallin periaatteita ja avoinna olevia kysymyksiä Samasta palvelusta sama hinta Viranomaisvallan käyttö yhtiöissä? Valinnanvapauden piiriin tulevat palvelut? Julkisten ostopalvelujen loppuminen tai oleellinen supistuminen? Työterveyshuolto jatkaa omana järjestelmänä valinnanvapauden puristuksessa (palautetaan alkuperäiseen ennaltaehkäisevään tehtäväänsä?) Kuka kantaa vastuun palvelujen suurkäyttäjistä valinnanvapausmallissa? ICT-ratkaisut o o muutoksessa PK-yritysten ja järjestöjen mahdollisuudet digitaalisaatiossa ja tiedolla johtamiseen perustuvassa sotessa Yritykset velvoitetaan ICT-muutoksiin avointen rajapintojen hengessä
Sote-uudistuksen toimeenpanossa Sote- ja maakuntauudistuksen talousvaikutukset ja rahoitus Kansataloudelliset vaikutukset (3 mrd. kustannusten hillintä) Kuntien kiinteistöt Maakunnan kaksikielisyys, saaristolaisuus Kuntien taloudellinen asema muutoksen jälkeen Valinnanvapausmalli päättämättä??? Uudistuksen aikataulu Palvelujen integraatio ja palvelujen yhdenvertaisuus Palvelulaitoksen muodostaminen Hallintorakenne pohdituttavaa Järjestäjän ja tuottajan valtatasapaino Julkisten palvelujen yhtiöittäminen (työterveyshuolto) Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Palvelukeskusten rooli palveluntuottajina Kuntien ja maakuntien palvelujen rajapinta
Hypoteeseja tulevasta Sote-markkina muodostuu kaksijakoiseksi Valinnanvapauden sote-markkinoihin Yksityisen kulutuksen ja vakuutusten varassa toimiviin markkinoihin Osa valinnanvapauden piirissä olevista yhtiöistä vastaa sote-keskusten tuottamisesta ja mahdollisesti myös yksittäisten jatkopalvelujen tuottamisesta. Osa yhtiöistä voi keskittyä vain jatkopalvelujen tuotantoon Julkinen tuotanto supistuu ainakin alussa (brändihaitta), mutta voi pitkällä aikavälillä kasvaa, mikäli yhtiö(i)tä johdetaan hyvin Siirtymäajat yhtiöittämisvelvoitteeseen ja valinnanvapausmalliin (ICT????)