TILASTOKATSAUS 22:2016

Samankaltaiset tiedostot
TILASTOKATSAUS 11:2015

TILASTOKATSAUS 2:2015

Tilastokatsaus 3:2014

Tilastokatsaus 10:2012

Tilastokatsaus 2:2010 B2:2010

TILASTOKATSAUS 23:2016

Toimintaympäristö. Muuttajien taustatiedot Jukka Tapio

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty

Työpaikka- ja elinkeinorakenne

Muuttajien taloudellinen tausta tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta

TILASTOKATSAUS 19:2016

TIEDOTE 3/2014 KUOPION MUUTTOLIIKE

Työpaikka- ja elinkeinorakenne

Ruututietokanta 2017: 250m x 250m

Ruututietokanta 2016: 250m x 250m

Ruututietokanta 2015: 250m x 250m

Ruututietokanta 2018: 250m x 250m

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne

TILASTOKATSAUS 1:2018

Ruututietokanta 2014: 250m x 250m

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Työpaikat ja työlliset 2014

Kilpailukyky ja työmarkkinat

Muuttajien taustatiedot 2005

Kannus. Kannuksen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Kuopion työpaikat 2016

Halsua. Halsuan väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Työpaikat ja työlliset 2015

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2015

TILASTOKATSAUS 7:2018

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011

Tilastokatsaus 12:2010

Tilastokatsaus 11:2010

Kuopion työpaikat 2017

Työpaikka- ja. Päivitetty

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013

Perho. Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

TILASTOKATSAUS 12:2015

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto

VIHDIN SISÄINEN VÄESTÖN- KEHITYS VUOSINA

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1

Tilastokatsaus 9:2013

KUOPION TYÖPAIKAT

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista

Muuttajien taloudellinen tausta

Kaustinen. Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT

Muuttoliike vuonna 2014

Toimintaympäristön muutokset

Tulevaisuuden megatrendit ja yrittäjyys

Työttömät työnhakijat, työttömyysasteet ja työpaikat Hämeessä maaliskuussa TEM/Työnvälitystilastot

Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne

Muuttoliike 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto

Toimintaympäristön muutoksia

Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista yrityksistä, I/2013

Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013

Tilastokatsaus 6:2014

Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne päivitetty

TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ. Työpaikkojen määrän kehitys on yhteneväinen työllisyyden kehityksen kanssa. Lähde:

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2016

Virolahti. VÄKILUKU 11/ VÄESTÖNLISÄYS (%) -4,8 % VÄESTÖENNUSTE (%) -6,3 %

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2015

TILASTOKATSAUS 8:2018

TILASTOKATSAUS 1:2016

ƒ) ± ± ± )± ã ƒ) ; ; ã Ò ƒ) ;;± ƒ; ; ;± ƒ) ƒ ;± ± ) ä ƒ)

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2016

Me-säätiö tavoite Suomessa ei ole yhtään syrjäytynyttä lasta eikä nuorta.

Lomake 2. Työpaikkaohjaajien koulutus kysely syksy 2015

Yt-tilastot Tytti Naukkarinen

Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011

TILASTOKATSAUS 16:2016

Tietoja kuntaomisteisista yrityksistä vuonna Mikko Mehtonen

Keski-Savon selvitysalue Heikki Miettinen

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 2

YT-TILASTOT Tytti Naukkarinen

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

Raahen seudun yrityspalvelut. Tilastokatsaus vuosi Risto Pietilä Raahe

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

ESPOOSEEN MUUTTANEIDEN TAUSTOJA 2013

Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino Elinkeinotoimi Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta

Miehikkälä. VÄKILUKU 11/ VÄESTÖNLISÄYS (%) -5,7 % VÄESTÖENNUSTE (%) -12,5 %

Pyhtää. VÄKILUKU 11/ VÄESTÖNLISÄYS (%) -0,6 % VÄESTÖENNUSTE (%) 0,8 % VUOTIAIDEN OSUUS VÄESTÖSTÄ (%) ,9 %

TILASTOKATSAUS 15:2016

Työvoiman saatavuus ja tulotaso

LIITE 3. Lähteet. Lähteenä käytetyt tilastoaineistot:

Työvoiman saatavuus ja tulotaso

Hamina. VÄKILUKU 11/ VÄESTÖNLISÄYS (%) -2,6 % VÄESTÖENNUSTE (%) -6,4 % VUOTIAIDEN OSUUS VÄESTÖSTÄ (%) ,3 %

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi kesäkuussa 2016

LAUKAAN TILASTOKATSAUS YRITYKSET JA TOIMIPAIKAT

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi maaliskuussa 2018

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi kesäkuussa 2017

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) ja ennuste vuosille

Uusi toimialaluokitus TOL 2008

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi joulukuussa 2015

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi kesäkuussa 2018

Transkriptio:

TILASTOKATSAUS 22:216 12.12.216 TIETOJA VANTAALLE JA VANTAALTA MUUTTANEISTA Työvoimaan kuuluvista tulomuuttajista 83 prosenttia oli työllisiä. Lähtömuuttajista heitä oli 82 prosenttia. Vuonna 214 Vantaalle muutti 16 2 henkilöä, joista työvoimaan kuuluvia oli 66 prosenttia. Heistä 83 prosenttia oli työllisiä ja 17 prosenttia työttömiä. Muualta Suomesta Vantaalle muuttaneita oli 13 93 ja ulkomailta tulleita 2 26. Kotimaasta tulleista oli työvoimaan kuuluvia 68 ja ulkomailta muuttaneista 52 prosenttia. Työttömien osuus kotimaisista työvoimaan kuuluvista tulomuuttajista oli vajaa 15 ja ulkomailta muuttaneista 32 prosenttia. Lukumääräisesti työttömiä tulo oli 34 enemmän vuonna 214 kuin vuotta aiemmin. Vuonna 214 Vantaalta pois muuttaneita työllisiä oli 68 vähemmän kuin oli Vantaalle muuttaneita työllisiä. Työllisten osuus kaikista poismuuttaneista oli vajaa 55 prosenttia. Muualle Suomeen muuttaneista heidän osuutensa oli vajaa 56 ja ulkomaille muuttaneista 39 prosenttia. Työttömien osuus muualle kotimaahan muuttaneista oli 15 ja ulkomaille muuttaneista 14 prosenttia. Vuonna 214 työttömiä muutti Vantaalle 365 enemmän kuin heitä muutti pois Vantaalta. Kuvio 1. Työllisten tulo- ja lähtömuutto Kuvio 2. Työttömien tulo- ja lähtömuutto 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 2 1 8 1 6 1 4 1 2 1 8 6 4 2 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 tulomuuttajat lähtömuuttajat tulomuuttajat lähtömuuttajat Viimeksi kuluneen 1 vuoden aikana Vantaalle tulomuutossa on työllisten osuus kaikista muuttajista ollut keskimäärin 61 prosenttia. Vuonna 27 työllisten osuus tulomuuttajista oli suurimmillaan, 63 prosenttia, ja alimmillaan vuonna 214, alle 55 prosenttia. Työllisten osuus poismuuttaneista oli pienimmillään vuonna 214, alle 55 prosenttia, ja suurimmillaan, 59 prosenttia, vuonna 28. Työttömien osuus tulomuuttajista oli pienimmillään vuonna 27, runsas 5 prosenttia, ja suurimmillaan, 11 prosenttia vuonna 214. Vuonna 214 osuus lähtömuuttajista oli vajaa 1 prosenttia. Työttömien osuus kaikista muuttajista on ollut viime vuosina selvästi kasvussa. Työttömien Vantaalle tulomuuttajien osuutta kasvattaa osaltaan lisääntynyt maahanmuutto. Vuonna 214 kaikista Vantaalle muuttaneista työttömistä tuli ulkomailta 21 prosenttia ja muualta Suomesta 79 prosenttia. Maassamuutossa Vantaan nettomuutto työttömistä oli 42 henkilöä voitollinen ja maahanmuutossa työttömistä kertyi muuttovoittoa 325 henkilöä. Työllisten tulomuuttajien ikärakenne ei ole juurikaan muuttunut. Vuonna 214 tulomuuttajista 69 prosenttia oli alle 35- vuotiaita. Työllisten lähtömuuttajien ikärakenteessa 35-vuotiaiden ja sitä vanhempien osuus on melko tasaisesti kasvanut. Vuonna 214 heitä oli 32 prosenttia kaikista poislähtijöistä. Vuosina 213 ja 214 kaikissa ikäryhmissä vanhinta ryhmää lukuun ottamatta oli Vantaalle enemmän kuin kaupungista pois muuttaneita. 35 44-vuotiaiden nettomuutto on vähentynyt suhteellisen nopeasti ja oli enää vain 7 henkilöä voitollinen vuonna 213. Vuonna 214 määrä jälleen kasvoi ja oli suurempi kuin viime vuosina.

Tilastokatsaus 22:216 2 Taulukko 1. Työllisten 15 64-vuotiaiden muuttajien ikärakenne vuosina 211 214 Ikä 211 212 213 214 tulo lähtö netto tulo lähtö netto tulo lähtö netto tulo lähtö netto 15 24 2 554 2 363 191 2 731 2 432 299 2 618 2 341 277 2 52 2 317 185 25 34 3 928 3 127 81 3 774 3 338 436 3 634 3 28 66 3 545 3 163 382 35 44 1 491 1 417 74 1 61 1 586 15 1 526 1 519 7 1 57 1 48 99 45 54 775 862-87 95 951-46 964 826 138 917 864 53 55 64 38 383-75 356 355 1 319 381-62 33 365-35 kaikki 9 56 8 152 94 9 367 8 662 75 9 61 8 95 966 8 81 8 117 684 Vuonna 211 työttömistä lähtömuuttajista oli 55 prosenttia alle 35-vuotiaita ja 26 prosenttia vähintään 45-vuotiaita. Vuonna 214 alle 35-vuotiaiden osuus oli yli 58 prosenttia ja vähintään 45-vuotiaiden osuus 22 prosenttia. Työttömistä tulomuuttajista alle 35-vuotiaita oli 64 prosenttia vuonna 211 ja 61 prosenttia vuonna 214. Vähintään 45-vuotiaiden osuus työttömistä tulijoista oli 21 prosenttia vuonna 211 ja 2 prosenttia vuonna 214. Taulukko 2. Työttömien 15 64-vuotiaiden muuttajien ikärakenne vuosina 211 214 Ikä 211 212 213 214 tulo lähtö netto tulo lähtö netto tulo lähtö netto tulo lähtö netto 15 24 22 211 9 259 212 47 329 297 32 417 34 77 25 34 383 273 11 425 351 74 577 4 177 674 5 174 35 44 151 173-22 218 195 23 281 256 25 347 281 66 45 54 139 131 8 159 141 18 174 29-35 246 193 53 55 64 56 97-41 78 16-28 11 121-2 117 122-5 kaikki 949 885 64 1 139 1 5 134 1 462 1283 179 1 81 1 436 365 Kuvio 3. Nettomuutto Vantaalle pääasiallisen toiminnan mukaan vuosina 25 214 nettomuuttajien määrä 1 4 1 2 1 8 6 4 2-2 -4-6 Työllinen Työtön Lapsi Opiskelija Varusmies Eläkeläinen Muut työvoiman 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 ulkopuolella olevat Työikäisten muuttovoitto on viimeksi kuluneen kymmenen vuoden aikana ollut keskimäärin 8 henkilöä vuosittain. Työttömistä on tullut kasvavaa muuttovoittoa kaikkina kymmenenä viime vuotena. Eläkeläisistä on Vantaalle viime vuosina kertynyt tasaisesti muuttotappiota. Alle 15-vuotiaiden muuttotappio on kääntynyt viime vuosina muuttovoitoksi. Vantaalle muutti ulkomailta kaikkiaan 2 26 henkilöä vuoden 214 aikana. Työllisistä tulomuuttajista oli 16 prosenttia alle 25-vuotiaita, 42 prosenttia 25 34-vuotiaita, 26 prosenttia 35 44-vuotiaita ja 16 prosenttia vähintään 45-vuotiaita. Alle 15- vuotiaiden osuus kaikista Vantaalle ulkomailta muuttaneista oli 22 prosenttia, opiskelijoita heistä oli vajaa 8 prosenttia, eläkeläisiä runsas prosentti ja muita työvoiman ulkopuolella olevia 16 prosenttia. Vantaalta muutti vuonna 214 ulkomaille 875 henkilöä, joista työvoimaan kuuluvia oli 46 prosenttia. Työvoimaan kuuluvista 86 prosenttia oli työllisiä. Alle 15-vuotiaiden osuus kaikista Vantaalta ulkomaille muuttaneista oli 18 prosenttia, opiskelijoiden osuus oli 7 prosenttia, eläkeläisten 3 prosenttia ja muiden työvoimaan kuulumattomien osuus 21 prosenttia.

Tilastokatsaus 22:216 3 Kahdella viidestä Vantaalta muualle muuttaneesta oli vain perusasteen koulutus ja joka viidennellä korkea-asteen koulutus. Ulkomaille muuttaneissa oli selvästi enemmän vain perusasteen koulutuksen saaneita kuin muualle Suomeen muuttaneissa. Korkea-asteen koulutuksen hankkineita oli likimain sama osuus kummassakin muuttajaryhmässä. Vantaalta ulkomaille muuttaneet naiset olivat miehiä koulutetumpia. Vantaalle ulkomailta muuttaneiden koulutustasosta ei ole kattavaa tietoa. Yli kaksi kolmannesta 15 64-vuotiaiden maassamuuton muuttovoitosta on kertynyt korkeasti koulutetuista vuosina 25 214 Vantaa sai 199-luvun lopun noususuhdanteessa pääosan työikäisten muuttovoitostaan keskiasteen tutkinnon suorittaneista. Myös korkea-asteen suorittaneiden muuttovoitto lisääntyi jo tuolloin tasaisesti. Vielä 199-luvun alussa, syvimmän laman aikana, Vantaan muuttovoitto koostui yksinomaan enintään perusasteen suorittaneista paremmin koulutetun väestön muuttaessa muualle. 2-luvulla maassamuuton muuttotase on ollut useimmiten voitollista pääosin korkea-asteen koulutuksen hankkineiden muuttajien ansiosta. Taulukko 3. 15 64-vuotiaiden nettomaassamuutto Vantaalle koulutusasteen ja pääasiallisen toiminnan mukaan vuosina 25 214 Pääasiallinen toiminta / 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 5-14 koulutusaste lkm lkm lkm lkm lkm lkm lkm lkm lkm lkm lkm Nettomuutto yhteensä 228 726 851 44 93 166 491-44 -51 66 2 966 * ei perusasteen jälk. tutkintoa 134 126 25 278 74-46 188 254 29 125 1 673 * keskiasteen tutkinto -1 231 214-29 -129-69 -4-331 -461-166 -844 * korkea-asteen tutkinto 194 369 387 191 148 281 37 33 12 17 2 137 Työllinen työvoima 564 814 927 619 345 381 586 194 125 228 4 783 * ei perusasteen jälk. tutkintoa 144 89 234 213 114 44 161 241 222 64 1 526 * keskiasteen tutkinto 16 322 27 157 11 71 117-14 -21 77 97 * korkea-asteen tutkinto 26 43 423 249 13 266 38 57 14 87 2 287 Työtön työvoima -83-39 -47-98 -121-6 -82-12 -95 42-685 * ei perusasteen jälk. tutkintoa -11 3-6 1-35 -44-24 2 65-4 * keskiasteen tutkinto -54-26 -3-76 -8-39 -56-9 -13-35 -589 * korkea-asteen tutkinto -18-16 -11-32 -6 23-2 -12 6 12-56 Muu kuin työvoima -253-49 -29-81 -131-155 -13-136 -81-24 -1 132 * ei perusasteen jälk. tutkintoa 1 34 22 55-5 -46 51 13 66-4 187 * keskiasteen tutkinto -26-65 -26-11 -15-11 -65-137 -157-28 -1 225 * korkea-asteen tutkinto -48-18 -25-26 24-8 1-12 1 8-94 Vuonna 214 työikäisten maassamuuton nettomuutossa muuttovoittoa kertyi sekä perusasteen että korkea-asteen tutkinnon hankkineista. Keskiasteen koulutuksen hankkineista on tullut vuodesta 28 lähtien muuttotappiota muualle Suomeen. Kymmenen viime vuoden aikana työikäisten liki 3 henkilön kotimaan muuttovoitosta 72 prosenttia on kertynyt korkea-asteen koulutetuista. Vuonna 214 Vantaalta muutti ulkomaille 716 työikäistä. Heistä 341 oli työllisiä, 57 työttömänä ja loput 318 tavalla tai toisella (opiskelijoita, eläkeläisiä tms.) työvoimaan kuulumattomia. Samana vuonna Vantaalle muutti ulkomailta 1 776 työikäistä, joista 794 oli työllisiä, 38 työtöntä ja 62 työvoimaan kuulumattomia. Suomeen ulkomailta muuttaneiden koulutuksesta ei ole kattavasti tietoa, joten yllä olevassa taulukossa tehtyä koulutustasotarkastelua ei voida heidän osaltaan tehdä. Viimeksi kuluneen 1 vuoden aikana Vantaa on kerännyt muuttovoittoa työllisistä keskimäärin 48 henkilöä vuosittain. Lähes puolet työllisistä on ollut korkea-asteen tutkinnon suorittaneita. Työttömästä työvoimasta on syntynyt muuttotappiota vajaa 7 henkilöä vuosittain.

Tilastokatsaus 22:216 Lähes kaikki muuttovoitto kertyi vuonna 214 yksityisellä sektorilla työskentelevistä 4 Vuoden 214 työllisistä tulomuuttajista neljä viidestä työskenteli yksityisellä sektorilla. Tulleista joka kuudes työskenteli hallinto- ja tukipalvelujen toimialalla, joka seitsemäs kaupan, joka yhdeksäs rakentamisen, joka kymmenes sosiaali- ja terveyspalvelujen ja joka yhdestoista kuljetuksen ja varastoinnin toimialalla. Työllisten lähtömuuttajien joukko oli koostumukseltaan hyvin samanlainen kuin tulomuuttajilla: yksityisellä sektorilla työskennelleiden osuus oli liki sama kuin tulomuuttajilla: joka kuudes poismuuttaneista työskenteli kaupan toimialalla, joka seitsemäs hallinto- ja tukipalvelujen, joka yhdeksäs terveys- ja sosiaalipalvelujen sekä joka yhdestoista kuljetuksen ja varastoinnin toimialalla. Työllisistä muuttovoittoa Vantaa sai eniten vuoden 214 aikana hallinto- ja tukipalvelujen sekä rakentamisen toimialoilla työskentelevistä. Vähäistä muuttotappiota kertyi eniten koulutuksen sekä taiteen, tieteen ja virkistyksen toimialoilta (kuvio 4). Julkisella sektorilla työskentelevien osuus nettomuuttajista oli merkittävä kuljetuksen ja varastoinnin, terveys- ja sosiaalipalvelujen sekä ammatillisen, tieteellisen ja teknisen toiminnan toimialoilla. Kuvio 4. Työllisten nettomuuttajien määrä Vantaalla toimialan (TOL 28) ja työnantajasektorin mukaan v. 214 Toimiala tuntematon Kansainvälisten organisaatioiden ja toimielinten Kotitalouksien toiminta työnantajina; kotitalouksien Muu palvelutoiminta Taiteet, viihde ja virkistys Terveys- ja sosiaalipalvelut Koulutus Julkinen hallinto ja maanpuolustus; pakollinen Hallinto- ja tukipalvelutoiminta Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta Kiinteistöalan toiminta Rahoitus- ja vakuutustoiminta Informaatio ja viestintä Majoitus- ja ravitsemistoiminta Kuljetus ja varastointi Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja Rakentaminen Vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto, jätehuolto ja Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, jäähdytysliiketoiminta Teollisuus Kaivostoiminta ja louhinta Maatalous, metsätalous ja kalatalous Julkinen sektori Yksityinen sektori -5 5 1 15 2 25 3 35 4 Eniten muuttaneita on ollut keskituloisissa Vantaalle kertyi muuttovoittoa kaikista sekä kunnallis- että valtionveronalaista tuloa maksaneiden tuloluokista lukuun ottamatta vähintään 52 euron vuositulot saaneita. Kaikkien Vantaalle muuttaneiden valtionveronalaiset vuositulot olivat kuitenkin keskimäärin 1 25 euroa pienemmät kuin Vantaalta pois muuttaneiden. Vuotta aiemmin (v. 213) erotus oli poismuuttaneiden eduksi 1 6 euroa. Työllisistä muuttajista Vantaa sai muuttovoittoa kaikista alle 52 euroa ansainneiden tuloluokista vuonna 214 niin kuin vuotta aiemminkin. Yli viidennes työllisten muuttovoitosta kertyi 32 41 999 euroa vuodessa ansainneista. Tässä tuloluokassa oli lukumääräisesti eniten työllisiä, lähes viidennes sekä tulo- että lähtömuuttajista. Työllisten tulomuuttajien valtionveronalaiset vuositulot olivat muuttovuonna keskimäärin 3 315 euroa (29 165 v. 213), kun taas työllisillä lähtömuuttajilla vuositulot olivat keskimäärin 31 54 (31 86 v. 213) euroa. Eroa oli 1 225 euroa (2 695 v. 213) lähtömuuttajien hyväksi.

Tilastokatsaus 22:216 5 Kuvio 5. Vantaalle ja Vantaalta vuonna 214 muuttaneet työlliset valtionveronalaisten keskivuositulojen mukaan keskitulot vuodessa, euroa 52 + 42-51 999 32-41 999 27-31 999 22-26 999 17-21 999 12-16 999 9-11 999 6-8 999 3-5 999 2-2 999-2 -1 5-1 -5 5 1 1 5 2 Lähteneet Tulleet Poismuuttaneilla on ollut korkeammat vuositulot kuin Vantaalle tulleilla Viimeksi kuluneen kymmenen vuoden aikana ainoastaan vuonna 21 Vantaalle muuttaneiden työllisten keskimääräiset valtionveronalaiset vuositulot olivat suuremmat kuin kaupungista poismuuttaneilla. Espoossa näin on käynyt myös kerran, vuonna 27, Helsingissä ei kertaakaan. Vantaan naapurikunnista Nurmijärvellä ja Tuusulassa tilanne on ollut täysin päinvastainen: työllisten tulomuuttajien keskitulot ovat poikkeuksetta olleet muuttovuonna selvästi suuremmat kuin lähtömuuttajien. Kuvio 6. Työllisten tulo- ja lähtömuuttajien keskimääräisten valtionveronalaisten vuositulojen erotus v. 25 214 pääkaupunkiseudun kunnissa sekä Nurmijärvellä ja Tuusulassa keskitulojen erotus, euroa/v 6 4 2-2 -4-6 -8 Vantaa Espoo Helsinki Nurmijärvi Tuusula 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 Vuosien 25 214 tulo- ja lähtömuuttajien keskimääräinen tuloero muuttovuonna on ollut Vantaalla -1 24 euroa, Espoossa -1 285 euroa, Helsingissä -4 87 euroa, mutta Nurmijärvellä +2 56 euroa ja Tuusulassa +2 365 euroa. Vuonna 214 ero oli Vantaalla -1 23 euroa, Espoossa -885 ja Helsingissä -4 18 euroa (kuvio 6 edellisellä sivulla). Kuvioissa 7 ja 8 on kuvattu työllisten tulomuuttajien keskimääräisiä valtionveronalaisia vuosituloja muuttovuonna pääkaupunkiseudun kunnissa. Espooseen muuttaneilla on vuodesta toiseen ollut lähtömaasta (kotimaa, ulkomaat) riippumatta isommat tulot kuin naapureihin muuttaneilla. Kotimaan muutoissa Vantaalle muuttaneilla on ollut keskimäärin toiseksi suurimmat vuositulot ja Helsinkiin muuttaneilla pienimmät. Sen sijaan maahanmuuttajissa Vantaalle muuttaneilla on muuttovuonna ollut pienimmät vuositulot. Tilanne on kuitenkin viime vuosina tasaantunut.

Tilastokatsaus 22:216 6 Kuvio 7. Työllisten muualta Suomesta kuntaan muuttaneiden keskimääräiset valtionveronalaiset vuositulot (euroa/henkilö) muuttovuonna Vantaalla, Espoossa ja Helsingissä vuosina 25 214 keskitulot(euroa/v) muuttovuonna 4 35 3 25 2 15 1 5 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 Vantaa Espoo Helsinki Kuvio 8. Työllisten ulkomailta kuntaan muuttaneiden keskimääräiset valtionveronalaiset vuositulot (euroa/henkilö) muuttovuonna Vantaalla, Espoossa ja Helsingissä vuosina 25 214 3 keskitulot (euroa/v) muuttovuonna 25 2 15 1 5 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 Vantaa Espoo Helsinki Vantaa on vuosittain saanut suurimman kotimaan muuttovoiton Helsingistä. Seuraavan sivun kuviossa 9 on kuvattu Vantaalle Helsingistä ja Vantaalta Helsinkiin vuoden 214 aikana muuttaneet työlliset heidän keskimääräisten valtionveronalaisten vuositulojensa mukaan. Kuviosta nähdään, että alle 17 euroa vuodessa ansainneita muutti Vantaalta Helsinkiin enemmän kuin heitä muutti Helsingistä Vantaalle. Sitä enemmän ansainneissa oli kaikissa tuloluokissa enemmän Helsingistä Vantaalle muuttaneita kuin Vantaalta Helsinkiin lähteneitä. Eniten heitä oli 32 41 999 euroa ansainneiden tuloluokassa, jossa myös (Vantaalle) nettomuuttajien määrä oli suurin, koska tulo oli 194 enemmän kuin lähtö. 1 Vantaalle muutti Espoostakin eniten 32 41 999 euroa vuodessa ansainneita. Kuitenkin tätä pienempään tuloluokkaan (27-31 999 ) muuttovuonna kuuluvista muuttajista Vantaa sai Espoosta lukumääräisesti eniten muuttovoittoa. 37 henkilöä. Muuttotappiota kaupunki kärsi alle 6 euroa, 9-21 999 ja vähintään 52 euroa ansainneista. KUUMA-seudulta suurimmat muuttotappiot Vantaa on menettänyt useana vuonna Nurmijärvelle ja Tuusulaan, niin myös vuonna 214. Muuttotappiota tuli kummallekin lähes kaikissa tuloluokissa, kumpaankin kuntaan eniten 32-41 999 euroa vuodessa ansainneista. Karkeasti ottaen Vantaan muuttotase kaikkien KUUMA-kuntien suhteen oli käänteinen Helsingin ja Vantaan muuttotaseeseen verrattuna. 1 Seuraavilla sivuilla puhutaan KUUMA-kunnista tai KUUMA-seudusta. KUUMA-seutu koostuu 1 Helsingin seudun kunnasta: Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Tuusula ja Vihti.

Tilastokatsaus 22:216 7 Kuviot 9 ja 1. Työlliset tulo- ja lähtömuuttajat Vantaan ja Helsingin sekä Vantaan ja Espoon välillä vuonna 214 muuttovuoden valtionveronalaisten vuositulojen mukaan vuositulot (1 ) keskimäärin vuodessa -1-5 5 1 vuositulot (1 ) keskimäärin vuodessa -25-15 -5 5 15 25 Vantaalta Helsinkiin Helsingistä Vantaalle Vantaalta Espooseen Espoosta Vantaalle Kuviot 11 ja 12. Työlliset tulo- ja lähtömuuttajat Vantaan ja Tuusulan sekä Vantaan ja Nurmijärven välillä vuonna 214 muuttovuoden valtionveronalaisten vuositulojen mukaan vuositulot (1 ) keskimäärin vuodessa vuositulot (1 ) keskimäärin vuodessa -9-6 -3 3 6 9-9 -6-3 3 6 9 Vantaalta Tuusulaan Tuusulasta Vantaalle Nurmijärveltä Vantaalle Vantaalta Nurmijärvelle Vähintään 12 euron vuosituloja saaneita työllisiä muutti Vantaalta KUUMA-seudulle enemmän kuin heitä muutti sieltä Vantaalle. Alle 12 euron tuloluokissa oli Vantaalle tulleita jokunen enemmän kuin poislähteneitä. Eniten muuttotappiota oli 32-41 999 euron vuosituloja saaneissa, -143 työllistä.

Tilastokatsaus 22:216 8 Helsingin seudun ulkopuolelta Vantaalle muuttaneita työllisiä oli 2 525 enemmän kuin Vantaalta seudun ulkopuolelle muuttaneita työllisiä. Muuttovoittoa kertyi kaikissa tuloluokissa. Suurimmat muuttovoitot kertyivät 12-16 999 ja 32-41 999 euron vuositulot muuttovuonna ansainneissa, kummassakin yli 36 työllistä. Kuviot 13 ja 14. Työlliset tulo- ja lähtömuuttajat Vantaan ja KUUMA-seudun sekä Vantaan ja muun Suomen (=muu kuin Helsingin seutu) välillä vuonna 214 muuttovuoden valtionveronalaisten vuositulojen mukaan vuositulot (1 ) keskimäärin vuodessa vuositulot (1 ) keskimäärin vuodessa -45-3 -15 15 3 45 Vantaalta KUUMA-kuntiin KUUMA-kunnista Vantaalle -1 1 2 3 4 5 Vantaalta seudun ulkopuolelle Seudun ulkopuolelta Vantaalle Kuvio 15. Työllisten nettomuutto Vantaalle muuttajan tuloluokan ja tuloalueen mukaan vuonna 214 8 työllisisä netto 6 4 2-2 -4 2-3 3-6 6-9 9-11 12-17 17-2 22-27 27-32 32-42 42-52 vuositulot (1 ) keskimäärin muuttovuonna Muu Suomi KUUMA-seutu Espoo Helsinki Maassamuuton kokonaistulokertymä 16 miljoonaa euroa Vantaalle voitollinen Vantaa sai vuonna 214 valtionveronalaista tuloa ansainneita suurimmasta osasta Suomen kuntia, mutta Vantaalta muutti vastavuoroisesti valtionveroa maksavia asukkaita lähes yhtä useaan kuntaan. Vuodesta 25 muuttoliikkeen seurauksena syntyvä kokonaistulokertymä (tulijoiden muuttovuoden tulot miinus lähtijöiden muuttovuoden tulot) on ollut positiivinen viimeisimpään vuoteen (214) saakka. Taulukossa 7 on esitetty työllisten ja muiden kuin työllisten muuttajien tulokertymät vuosilta 29 214. Kaikkien muuttajien kunnallisveronalaisten tulojen nettokertymä vuonna 214 oli 16, miljoonaa euroa voitollinen. Vuotta aiemmin se oli pienempi, +6,5 miljoonaa euroa. Yrittäjätuloa saaneilla (kaikki muuttajat) tulokertymä oli nyt,4 miljoonaa euroa tappiollinen, kun vuotta aiemmin tappiota oli syntynyt 2,7 miljoonaa euroa.

Tilastokatsaus 22:216 9 Työllisillä muuttajilla kunnallisveronalainen verokertymä oli 21,1 miljoonaa euroa voitollinen vuonna 214. Vuotta aiemmin kertymä oli 14,5 miljoonaa euroa voitollinen. Vuonna 214 sekä kuin myös vuotta aiemmin 55 64-vuotiaiden tulokertymät jäivät sekä työllisillä että kaikilla muuttajilla yhteensä tappiollisiksi. Suurimmat voitolliset tulokertymät tulevat vuosittain 25 34-vuotiaista työllisistä. Viime vuosina näin on ollut myös muilla kuin työllisillä (työttömät, varusmiehet, opiskelijat, eläkeläiset). Kunnallisveronalaisten keskimääräisten vuositulojen ero oli 57 euroa Vantaalta poismuuttaneiden eduksi vuonna 214 Vuonna 21 Vantaalta poismuuttaneiden (kaikki muuttajat) kunnallisveronalaiset keskitulot olivat keskimäärin 57 euroa pienemmät kuin Vantaalle muuttaneiden. Muina vuosina kuluneen kymmenen (25 214) vuoden aikana tuloero on ollut poismuuttaneiden hyväksi, suurimmillaan vuonna 213, jolloin se oli 1 85 euroa. Vuonna 214 ero oli pienempi, 1 155 euroa. Kaiken kaikkiaan ero poismuuttaneiden hyväksi on liki vuosi vuodelta kasvanut. Työllisillä Vantaalle muuttajilla oli vuonna 25 keskimäärin 35 euroa pienemmät kunnallisveronalaiset tulot kuin Vantaalta muuttaneilla. Vuonna 214 ero oli kolminkertainen, 1 1 euroa. Kuvio 16. Vantaalle ja Vantaalta muuttaneiden keskimääräisten vuositulojen (euroa/henkilö) erotus vuosina 25 214 eri tulonsaajaryhmissä, kaikki muuttajat vuositulojen erotus, euroa 4 3 2 1-1 -2-3 -4-5 -6 kaikki muuttajat palkkatuloa saaneet yrittäjätuloa saaneet kunnallisveronal. tulot 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 Muilla kuin työllisillä Vantaalle muuttaneilla oli vuonna 214 keskimäärin 2 23 euroa pienemmät kunnallisveronalaiset vuositulot kuin Vantaalta poismuuttaneilla. Tässä ryhmässä ero on vaihdellut 1 75 ja 3 7 euron välillä, aina Vantaalta poismuuttaneiden hyväksi.

Tilastokatsaus 22:216 1 Taulukko 7. Muuttoliikkeen tuloksena muodostuneet nettotulokertymät (1 ) ikäryhmän mukaan tulotyypeittäin Vantaalla vuosina 29 214 (Mikäli tietoja on jossain ikäryhmässä ollut vähemmän kuin viisi, tulokertymää ei ole tuossa ryhmässä tilastoissa esitetty. Tästä syystä ikäryhmien summa ei ole sama kuin kaikki yhteensä. Kaikki yhteensä tiedoissa ovat kaikki mukana.) Vuosi Ikäryhmä Työlliset muuttajat Muut muuttajat 2 Palkkatulo Yrittäjätulo Kunnallisveronalainen tulo Kaikki työlliset muuttajat Palkkatulo Yrittäjätulo Kunnallisveronalainen tulo Kaikki muut muuttajat 29 Kaikki ikäluokat 4 644 62 4 91 4 66-5 235 372-8 71-8 649 14-vuotiaat........ -11.... -6 15 24-vuotiaat 2 43 119 2 494 2 529-397 -66-412 -43 25 34-vuotiaat 12 167 183 11 782 11 711-1 439-68 -1 365-1 318 35 44-vuotiaat -4 91 311-4 93-4 9-69 3-747 -747 45 54-vuotiaat -2 45 551-2 286-2 282-68 119-797 -81 55 64-vuotiaat -2 595-575 -3 2-2 997-27 -7-4 315-4 295 65+ -vuotiaat -817.. -84-84 46 47-1 71-1 52 21 Kaikki ikäluokat 31 275 1 133 31 483 31 667-4 291-496 -8 37-8 466 14-vuotiaat........ -5.... 4 15 24-vuotiaat 2 483 73 2 423 2 468-419 -17-281 -257 25 34-vuotiaat 24 414 69 24 982 25 9 27-64 854 923 35 44-vuotiaat 6 897 653 6 8 6 815-36 -217-329 -379 45 54-vuotiaat 1 183-12 1 252 1 272-46 -19-262 -49 55 64-vuotiaat -3 92-168 -4 242-4 245-2 965-89 -6 116-6 15 65+ -vuotiaat 21.. 269 269-82 -144-2 239-2 235 211 Kaikki ikäluokat 19 824-66 18 845 18 944-5 178-645 -8 23-8 37 14-vuotiaat........ 8.... 69 15 24-vuotiaat 4 725-174 4 679 4 777-367 128-417 -426 25 34-vuotiaat 2 77 64 2 468 2 518-322 -35-193 16 35 44-vuotiaat 919-492 74 778-548 -134-69 -554 45 54-vuotiaat -3 794-981 -4 117-4 169-347 -172-37 -384 55 64-vuotiaat -2 314 347-2 444-2 478-3 13-151 -4 79-4 311 65+ -vuotiaat -482.. -482-482 -587-245 -2 533-2 448 212 Kaikki ikäluokat 15 773 2 357 16 82 17 128-4 362-48 -7 162-6 86 14-vuotiaat........ 1.... -35 15 24-vuotiaat 8 216 949 8 726 8 737-84 9-571 -624 25 34-vuotiaat 11 464 667 11 679 11 821-522 37 175 314 35 44-vuotiaat 38 548 347 362-376 11-293 -322 45 54-vuotiaat -4 217-99 -4 655-4 536-45 -152-1 14-1 149 55 64-vuotiaat 711 248 1 144 1 164-1 941 23-3 137-2 986 65+ -vuotiaat -438.. -421-421 -28-299 -2 158-2 54 213 Kaikki ikäluokat 14 949-2 64 14 547 14 15-3 747-116 -7 545-7 477 14-vuotiaat........ -14 2 15 24-vuotiaat 5 65 66 5 164 5 416-251 25-267 -164 25 34-vuotiaat 17 294 468 17 85 17 358 93 143 1 826 2 54 35 44-vuotiaat -5 489-2 121-5 84-5 74-322 73-391 -451 45 54-vuotiaat 2 4 742 2 58 2 528-758 -57-1 183-1 152 55 64-vuotiaat -4 192-1 738-4 25-5 273-2 121-139 -3 574-3 873 65+ -vuotiaat -273-21 -273-273 -1 184-162 -3 946-3 892 214 Kaikki ikäluokat 19 598 583 21 162 21 432-1 13-1 3-5 194-4777 14-vuotiaat........ -21.... -27 15 24-vuotiaat 5 889-73 6 34 6 78-112 -86 184 195 25 34-vuotiaat 9 693 29 1 16 1 123 1 79 97 2 457 1 16 35 44-vuotiaat 4 72-152 4 198 4 339-266 1-283 -272 45 54-vuotiaat 1 425 582 1 831 1 9-391.. -331-352 55 64-vuotiaat -1 56 126-1 2-1 2-1 366-139 -3 333-3 273 65+ -vuotiaat 3.. 14 3-737 -875-3 871-3 856 2 Muihin muuttajiin kuuluvat työttömät, lapset, opiskelijat, varusmiehet, eläkeläiset ja muut työvoimaan kuulumattomat.

Tilastokatsaus 22:216 11 Lähes kaikissa ikäryhmissä poismuuttaneiden kunnallisveronalaiset tulot olivat tulomuuttaneiden tuloja suuremmat Vain 65 vuotta täyttäneiden ja sitä vanhempien sekä alle 25-vuotiaiden ikäryhmissä Vantaalle muuttaneiden työllisten kunnallisveronalaiset keskitulot olivat Vantaalta pois muuttaneiden keskituloja suuremmat. Vanhimmassa ikäryhmässä Vantaalle muuttaneiden työllisten keskimääräiset vuositulot olivat 6 59 euroa (17 %) korkeammat kuin Vantaalta pois lähteneillä ikätovereilla. Nuorimmassa ikäryhmässä ero oli 76 euroa Vantaalle muuttaneiden hyväksi. Muilla kuin työllisillä muuttajilla pois muuttaneiden keskitulot olivat iästä riippumatta suuremmat kuin Vantaalle muuttaneilla. Suurin ero oli 45 54-vuotiailla, yli 2 23 euroa. Kuviot 17 ja 18. Tulo- ja lähtömuuttajat ikäryhmän ja kunnallisveronalaisten keskitulojen mukaan vuonna 214 Työlliset Muut kuin työlliset Vuositulot keskim., euroa 5 4 3 2 1 15-24 25-34 35-44 45-54 55-64 65- Ikäryhmä Vuositulot keskim., euroa 5 4 3 2 1 15-24 25-34 35-44 45-54 55-64 65- Ikäryhmä Tulleet Lähteneet Tulleet Lähteneet Työllisillä tulomuuttajilla kunnallisveronalaiset keskitulot kasvoivat vuodesta 25 vuoteen 214 liki 19 prosentilla, kun lähtömuuttajilla kasvu oli pienempää, vajaa 13 prosenttia. Vain vuonna 21 työllisten tulomuuttajien keskitulot olivat lähtömuuttajien keskituloja suuremmat. Muilla kuin työllisillä tulot ovat kasvaneet työllisten tuloja enemmän: tulomuuttajien tulot olivat kasvaneet 39 ja lähtömuuttajien 36 prosentilla vuodesta 25 vuoteen 214. Lähde: Tilastokeskus, väestötilastopalvelu: muuttajien taloudellinen tausta, vuodet 25 214 Katsauksen laatija: Hannu Kyttälä www.vantaa.fi/tilastot ISBN 978-952-443-55- Taloussuunnittelu/Tietopalvelu ISSN-L 1799-72X, Puh. (9) 8392 2716 ISSN 1799-72X (painettu) Sähköposti: etunimi.sukunimi@vantaa.fi ISSN 1799-789 (verkkojulkaisu) Vantaan kaupunki. Tietopalvelut B26:216