TYÖLLISYYSTAVOITTEET RAKENTEELLISEN TYÖTTÖMYYDEN JA VÄESTÖENNUSTEIDEN VALOSSA Jussi Pyykkönen
200 000 UUTTA TYÖPAIKKAA! TEM-Analyysi: 200 000 uutta työpaikkaa hallituskaudessa ei ole vaativa tavoite - mutta nettona mahdoton (15.4 2015) Uusia työpaikkoja syntynyt paljon, mutta vanhoja tuhoutuu enemmän. Siksi 200 000 uuden työpaikan synty on saavutettavissa oleva tavoite yhden hallituskauden aikana, mikäli ei oteta työpaikkojen tuhoutumista huomioon. Nettolisäyksenä se ei ole saavutettavissa! (Alatalo, Maunu, Räisänen, Tuomaala, 2015).
Ok. 200 000 työpaikkaa nettona on mahdoton yhdessä vaalikaudessa.entä v. 2025 mennessä? Riittävätkö kotimaiset voimat, jos työttömyys painuisi historiallisen alas v. 2025 mennessä? Jos ei Voiko v. 2015 alkanut äkillinen maahanmuutto olla avain riittävän työlliseen saavuttamiseen?
SISÄLTÖ 1. Aineisto 2. Rakenteellinen työttömyys 3. Väestörakenne ja ennusteet 4. Työllisyystavoitteet
AINEISTO Dioissa esiteltävät kuviot ja laskelmat perustuvat Tilastokeskuksen työssäkäyntitilastoon ja väestötietoihin. Kaksi huomioitavaa asiaa: - Rekisteriaineisto - 18-64 vuotiaat
TYÖSSÄKÄYNTITILASTO Työssäkäyntitilasto on noin 40 rekisterin tietoja yhdistämällä koottu laaja tietokokonaisuus, joka sisältää tietoja muun muassa opiskelusta, eläkkeistä, työssäkäynnistä ja työttömyydestä vuosilta 1987 2013. Työssäkäyntitilaston työllisyyttä ja työttömyyttä koskevat tiedot on kerätty rekistereistä, joten ne poikkeavat kyselytutkimuksella toteutetun työvoimatutkimuksen luvuista. Työssäkäyntitilastosta ei ole mahdollista saada luotettavasti tietoja alle 18-vuotiaiden työssäkäynnistä.
TYÖTTÖMYYDEN TILASTOINTI Larja & Pyykkönen 2015
TYÖTTÖMYYDEN TILASTOINTI Larja & Pyykkönen 2015
VOISIKO RAKENTEELLISTA TYÖTTÖMYYTTÄ ARVIOIDA TYÖTTÖMIEN TAUSTATEKIJÖIDEN KAUTTA?
T. Pyykkönen & Myrskylä 2015
T.Pyykkönen NOMMOC SEUGOLAID & Myrskylä OSK / PYYKKÖNEN JUSSI 2015
T. Pyykkönen & Myrskylä 2015
RAKENTEELLINEN TYÖTTÖMYYS JA TYÖLLISYYSTAVOITTEET? Yhteenveto: - Rakenteellisen työttömyyden taso on n. 6-8 % haarukassa (riippuen määritelmästä). Alustavien arvioiden mukaan rakenteellinen työttömyys on pysynyt samalla tasolla myös viime vuosina (Tulossa: Pyykkönen & Pyykkönen (2016) Rakenteellinen työttömyys suurimmissa kaupungeissa) - Todennäköisyyksien valossa helposti työllistyvien potentiaali on 60 000 100 000 henkeä. - Käytännössä rakenteellisen työttömyyden taso laskee eläköitymisen myötä hiljalleen, mikäli rakenteellista työttömyyttä ei synny lisää.
1980 LUVUN LOPPU: HYVINVOINTIYHTEISKUNNAN HUIPPUVUODET - Ei työllisyysongelmaa (Työllisyysaste nousi 18-64-vuotiaiden osalta lähes 75 %) - Ei huoltosuhde ongelmaa (Työllisten osuus väestöstä 48 %) - Ei rakenteellista työttömyyden ongelmaa (Työttömyys 18-64 alimmillaan 4 %) - Väestö kasvoi -> työllisyys kasvoi
2000-LUVUN TAAPERRUS - Työllisyysaste jämähtänyt pysyvästi alemmalle tasolle n. +/- 70 % - Rakenteellinen työttömyys n. 6-8 % - Työikäinen väestö vähenee n. 10 000 vuodessa - Työllisyys ei voi kohentua v. 2025 mennessä (nykyväestöpohjalla) 200 000 hengellä, vaikka vienti alkaisi vetämään ja saavutettaisiin huippuvuosien työllisyysaste - Jos kysynnässä ei muutoksia, työllisten määrä tulee laskemaan työikäisen väestön vähentyessä
1989 1993 2007 2013 2025 Työllisten osuus väestöstä (2012 ennuste) 47,7 % 37,0 % 44,7 % 42,2 % 42,1 % Työllisten osuus väestöstä (2015 ennuste) 47,7 % 37,0 % 44,7 % 42,2 % 42,6 % Työllisyysaste 74,8 % 58,6 % 71,2 % 69,4 % 75,1 %
TAUSTALLA OLETUS OSALLISTUMISASTEEN PYSYMISESTÄ STABIILINA Laskelmissa oletetaan osallistumisasteen säilyvän pitkän aikavälin trendin tasolla Osallistumisasteen nostaminen hankalaa: - Vaikuttavimmat interventiot voisivat kohdistua miesten osalta asevelvollisuuteen ja naisten osalta perhepolitiikkaan Toistaiseksi päätetty: Eläkeuudistus (ETK) (mahd. + 24 000 työllistä lisää)
Tilastokeskuksen vuosien 2012 ja 2015 väestöennusteiden eroavaisuudet 1000000 800000 600000 400000 200000 0-200000 0-17 (uusi ennuste) 18-64 (uusi ennuste) 65+ (uusi ennuste) 0-17 (vanha ennuste) 18-64 (vanha ennuste) 65+ (vanha ennuste)
TILASTOKESKUKSEN VUOSIEN 2012 JA 2015 VÄESTÖENNUSTEIDEN ERO 10 000 0 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030-10 000-20 000-30 000-40 000-50 000-60 000-70 000 Alle 18 v(ennusteiden ero) 18-64 ennusteiden ero) 65 + (ennusteiden ero)
Turvapaikanhakijat
MITÄS JOS? Esittelen kaksi vaihtoehtoista skenaariota maahanmuuton kehityksestä 2015 2030 sekä sen vaikutuksista työllisyystavoitteisiin Turvapaikanhakijoista on toistaiseksi saatavailla heikosti aineistoa. Seuraavissa laskelmissa on käytetty seuraavia oletuksia: - Turvapaikanhakijoiden määrä v. 2015 on 30 000. Turvapaikan saa noin joka toinen hakijoista (vastaa aiempien vuosien toteutumia) - Perheenyhdistämiseen liittyvät käytännöt säilyvät ennallaan ja taso on lähellä nykyistä (Vaikea luoda oletuksia) - Maastamuutto vastaa aiempien vuosien toteumaa (n. 5 %) - Turvapaikanhakijoiden ikäjakauma vastaa Suomen ja Ruotsin irakilaistaustaisen väestön rakennetta. Siirtymille ikäluokkien välillä laskettu kertoimet (ei mahdollisuutta kohorttikohtaiseen tarkasteluun)
SKENAARIOT 1 & 2 Skenaario 1: - Turvapaikanhakijoiden määrä saavuttaa huipun vuonna 2015 ja kääntyy hitaaseen laskuun. Maahanmuutto jatkuu erityisesti vuosien 2016-2020 aikana perheenyhdistämisten johdosta. Skenaario 2: - Turvapaikanhakijoiden määrä saavuttaa huipun vuonna 2015 ja tilanne säilyy samankaltaisena vuoteen 2020 asti kääntyen hitaaseen laskuun. Maahanmuutto on suurimmillaan 2015-2020 välisenä aikana perheenyhdistämisten ja suoran maahanmuuton johdosta
70 000 Maahanmuutto 1987-2030 väestöennuste (2015) ja skenaariot 1 & 2 60 000 50 000 40 000 30 000 20 000 10 000 0 Maahanmuutto, ennuste Maahanmuutto, skenaario 1 Maahanmuutto, skenaario 2
30 000 Turvapaikanhakijat skenaario 1, Muutos nettomaahanmuutossa vuositasolla 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 0 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030 Alle 18 v, suora 18-64 v, suora 65 täyttänyt, suora Alle 18 v, perheenyhdistäminen 18-64 v, perheenyhdistäminen 65 täyttänyt, perheenyhdistäminen
140 000 Turvapaikanhakijat skenaario 1, Muutos nettomaahanmuutossa kumulatiivisesti 120 000 100 000 80 000 60 000 40 000 20 000 0 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030 0-17, skenaario 1 18-64, skenaario 1 65+, skenaario 1
35000 Turvapaikanhakijat skenaario 2, muutos nettomaahanmuutossa vuositasolla 30000 25000 20000 15000 10000 5000 0 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030 Alle 18 v, suora 18-64 v, suora 65 täyttänyt, suora Alle 18 v, perheenyhdistäminen 18-64 v, perheenyhdistäminen 65 täyttänyt, perheenyhdistäminen
300 000 Turvapaikanhakijat skenaario 2, nettomaahanmuutto kumulatiivisesti 250 000 200 000 150 000 100 000 50 000 0 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030 0-17, skenaario 2 18-64, skenaario 2 65+, skenaario 3
500000 Muutokset suhteessa väestöennusteeseen 400000 300000 200000 100000 0-100000 -200000 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030 0-17, väestöen 18-64, väestöen 65+, väestöen 0-17, skenaario 2 18-64, skenaario 2 65+,skenaario 2 0-17, skenaario 1 18-64, skenaario 1 65+, skenaario 1
Skenaario 1 - Jos 75 % työllisyysaste, 72 000 uutta työllistä ja huoltosuhde paranisi 0,4 % - Jos 53 % työllisyysaste, 48 000 uutta työllistä ja huoltosuhde säilyisi ennallaan Skenaario 2 - Jos 75 % työllisyysaste 150 000 uutta työllistä ja huoltosuhde paranisi 0,7 % - Jos 53 % työllisyysaste 108 000 uutta työllistä ja huoltosuhde säilyisi ennallaan
YHTEENVETO 1980-luvun lopun työllisyystasoa (työllisten osuus väestöstä) ei voida saavuttaa, vaikka maahanmuuton taso nousisi turvapaikanhakijoiden myötä. Mikäli tavoitteena on saavuttaa finanssikriisiä edeltänyt työllisyystaso (työllisten osuus väestöstä v.2007,2008), tulisi maahanmuuton moninkertaistua (esim. skenaario 2) ja maahanmuuttajien työllisyysasteen nousta Eurooppalaiselle tasolle. Nykyisen kaltaisella heikolla työllisyysasteellakin maahanmuutto parantaa 18-64 ja yli 65 v välistä taloudellista huoltosuhdetta (eläkekestävyys)