LeijonaNsanomat 2008 Keskuspuistoon pesiytyi tuore leijonakanta! Tässä numerossa mm. Näkemisen puolesta Lapset rauhan puolesta Leijonien Digi-apu
Sisällysluettelo Myötätuulessa uusiin haasteisiin s. 3 Puolisotyön merkitys s. 3 Monimuotoista digi-auttamista s. 5 Nuorisotyöajatuksia s. 8 Leijonan tytär Hilla s. 9 Haaste muutokseen N-piirin vuosikokous lähestyy ja tuore piirilehtemme LeijonaNsanomat tuo jälleen mm. edellisen kauden toimintakertomuksen etukäteen luettavaksenne sekä uudet ehdokkaat arvioitaviksenne. Paljon muutakin ajankohtaista olemme julkaisuumme koonneet, mm. kampanjoita ja klubien toimintaa koskevaa aineistoa eli kertomuksia siitä, mitä lionskentällä tapahtuu. N-piiri on monessa mielessä edelläkävijän asemassa. Uudistuva lions-toiminta on alueellamme hyvissä kantimissa. Uudistusta olemme hakeneet myös lehtemme ulkoasulla. Uskomme, että aikakausilehden muoto vaikuttaa positiivisesti lehden luettavuuteen. Mahdollisesti lehteä jopa säilytetään pidempään kodeissa. Toivon, että lehden uusi ilme miellyttää lukijaa. Toimituskuntamme työskenteli hektisesti monenmoisten kiireiden viidakossa, mutta jälleen päästiin maaliin eli lehti sai päivänvalon! Suuri kiitos tästä kuuluu koko ahkeralle toimituskunnalle taittotiimiä myöden. Vain oikealla, rehdillä ja auttavaisella yhteistyöasenteella voidaan tällaisia asioita toteuttaa. Kolmas vuoteni tässä toimessa on nyt jäämässä historiaan ja haluan sydämellisesti kiittää kaikkia yhteistyökumppaneita. Olette olleet suurenmoisia ystäviä ja tukijoita. Tätä työtä ei kukaan voi tehdä yksin piirilehti on yhteinen asia meille kaikille N-piirin leijonille. Toivotan kaikille lukijoille aurinkoista lions-kevättä ja mielenkiintoisia lukuhetkiä uudistuneen LeijonaNsanomat lehden parissa ja toki myös itse lehdelle entistä valoisampaa tulevaisuutta! Näkemisen puolesta näkemisen puolesta L C S F I I s. 10 Asenteella ammattiin i o n s a m p a i g n i g h t i r s t s. 12 Porvoolaiset leijonat näkemisen puolesta s. 13 Näkövammaisille tukea Pihlajamäestä s. 13 Quest-väkeä Unkarissa s. 14 Mannertenvälistä ystävyyttä s. 15 Ihanaa leijonat, ihanaa s. 16 Quest-kurssi s. 16 Vaikuttaja Suomen lions-toiminnassa s. 17 Kutsut kokouksiin s. 18 Ehdokasasettelu s. 19 Toimintakertomus kaudelta 2006-2007 s. 21-27 Arne Ritari -säätiön toiminta s. 29 Onko klubisi valmis muutokseen? s. 29 Kansainvälisyys s. 30-31 Ystävyysklubisopimus s. 32-33 Aila Oivula Päätoimittaja LeijonaNsanomat Lehden julkaisija: Suomen Lions-liitto ry Piiri 107-N Päätoimittaja: Aila Oivula, puh. 0400 512 968 Tuotannon ohjaus: Markku Talvio, piirikuvernööri 2007-2008 Toimituskunta: Aila Oivula, LC Helsinki / Viapori Arto Henriksson, LC Lovisa-Loviisa Teija Loponen, LC Helsinki / Viapori Ulf Nummelin, LC Porvoo / Borgåensis Olavi Limmonen, LC Vantaa / Pähkinärinne Sivunvalmistus: Tuulenkylä Team Oy Painopaikka: PunaMusta Kansi: LC Helsinki / Keskuspuiston perustamiskirjaa allekirjoittaa lion Taina Raivio. Kuva: PDG Antti Tuomikoski Tuore leijonakanta s. 34 Komeetta lensi päiväkotiin s. 35 Presidentti kohtasi leijonat s. 35 Me laulamme suomelle, armahalle s. 36 Auta auttamaan tehosi s. 37 Kolmas ja suurin kuorma s. 37 Leijonien joulu- ja ystävänpäiväkortit s. 38 Suomi johtoon s. 39 Muutoksen toteutuminen s. 40 Merileijona vetoaa suomalaisklubeihin s. 42 Yksikin jäsen on klubille tärkeä s. 44 Borgå lions stöder synskadade s. 45 LeijonaNsanomat leijonien ja klubien yhteissiteenä s. 46
Euroopan ja Lähi-idän piirikuvernöörien puheenvuoro kuvernöörikoulun 2007-2008 päätöstilaisuudessa. Myötätuulessa uusiin haasteisiin Suomessa on tätä kirjoitettaessa päättymässä suurin yhteiskunnallinen muutos sitten euroon siirtymisen, TV-lähetysten digitalisoiminen. Tässä muutoksessa leijonilla on ollut keskeinen rooli senioriväestön auttajina. Olemme löytäneet uuden tavan palvella lähiympäristöämme. Yhteistyö Liikenne- ja viestintäministeriön kanssa on tuonut uuden ulottuvuuden lionstoiminnan arvostukselle sekä yhteiskunnassa yleensä että elinkeinoelämän keskuudessa. Tiedossani on ainakin kaksi laajempaa yhteistyötarjousta, joihin leijonat ovat parhaillaan muodostamassa omaa kantaansa. Piirimme 130 N-piirissä toimii 1900 leijonaa 74 klubissa. Minulla on tämän toimintakauden aikana ollut ilo vierailla useissa klubeissa ja monissa upeissa tapahtumissa. Leijonien puolisoilla ja seuralaisilla on usein ollut keskeinen rooli tapahtumien onnistumisessa. Enemmän käsipareja tekemässä helpottaa aikaan saamista. koulutettua digiasentajaa, kampanjapäällikkömme, kirjastoissa neuvontatyötä tehneet sekä kahden eri palvelukeskuksen työhön osallistuneet puhelinpäivystäjät ovat tehneet mahtavan työn. Myös kansainvälinen järjestömme ja sen kautta jokainen lionsklubi erikseen on saanut toimintakauden alussa merkittävän tunnustuksen: olemme Financial Times lehden tutkimuksen mukaan maailman paras hyväntekeväisyysjärjestö. Meillä leijonilla on nyt suorastaan lennättävä myötäinen tuuli toimintamme vauhdittajana. Omalla paikkakunnalla klubitasolla meidän tulee kuitenkin pitää herkät tuntosarvet ulkona. Vastaako klubin toiminta oikeasti niitä odotuksia joita ympäristö Puolisotyön merkitys Toinen merkitys puolisotoiminnalla on tukea leijonan toimintaa klubissaan. Kun osallistuminen hyväntekeväisyyteen ja palvelutoimintaan saa perheen ja elämäntoverin tuen, toiminta on menestyksellistä. Kevein mielin homma on hauskaa. Keskeinen osa klubitoimintaa on yhdessäolo ja viihtyminen. Sen toteuttamisessa puolisoilla ja seuralaisilla on tärkeä rooli. Monissa klubeissa puolisoilla on myös omia hyväntekeväisyyskohteita. Käydään auttamassa vanhuksia, luetaan näkövammaisille, tuetaan kehitysmaan kummilasta koulun käymisessä ja paljon muutakin. Puolisona ja seuralaisena osallistuminen hyvään tarkoitukseen kohdistaa maailman parhaan järjestön paikalliseen yksikköön. Digimuutoksessa autoimme juuri siinä, missä apua oikeasti ja juuri sillä hetkellä tarvittiin. Palvelutyömme merkitys koettiin tärkeäksi. Muuttunut ympäristö on myös muuttanut palvelun tarvetta jokaisen lionsklubin lähiympäristössä. Suurten yhteisten hankkeiden jälkeen voimme ensi kaudella keskittyä tarkastelemaan klubin omaa toimintaympäristöä sekä jäsenten viihtymistä klubissa. Uusia lähiympäristön haasteita leijonille ovat ihmisten, varsinkin nuorten syrjäytyminen, lasten itsetunnon vahvistaminen päihteiden käytön ehkäisemiseksi, maahanmuuttajien kotoutumisen edistäminen sekä sukupolvien välisten erojen tasoittaminen. Ympäristön muutos edellyttää toiminnan suuntaamista uudestaan. Myötätuuli kestää hetken, se kannattaa hyödyntää klubitoiminnassa mm. vahvistamalla klubin jäsenistöä. Vanha termi Carpe Diem, tartu tilaisuuteen, on N-piirin leijonille nyt ajankohtainen. Kiitän piirin klubeja, leijonia, leoja ja puolisoita hyvistä palvelusuorituksista. Palvelutyöllä on merkitys. Toivottavasti kaikilla on myös ollut kivaa, koska juuri se on yhdessä tekemisen tärkeä elementti. Leijonaterveisin, Markku Talvio Piirikuvernööri 2007-2008 tehtävään työhön lisää omaakin hyvää mieltä. Puolisotoiminnalla on lionstoiminnassa tärkeä merkitys, jota kannattaa vaalia ja josta voi olla ylpeä. Keväisin terveisin, Pirkko Talvio Piirikuvernöörin puoliso
4
Suomen yhteiskunnan suurin muutos sitten euron tulemisen on ollut TV-lähetysten digitalisoiminen. N- piirin leijonat ovat auttaneet alueemme senioriväestöä käymällä asentamassa digibokseja seniorien kotona, neuvomalla kirjastoissa, perustamalla piirin oman digipalvelun sekä organisoimalla leijonien valtakunnallisen tilauspalvelun. Monimuotoista digi-auttamista Eläköön yhteys -kampanjasta se alkoi Vuosi sitten olimme mukana yhdessä muiden järjestöjen kanssa suuressa Liikenne- ja viestintäministeriön järjestämässä Eläköön yhteys - kampanjassa, jossa autoimme senioriväestöä TV:n digiboksien asentamisessa. Kampanjan tarkoituksena oli kiinnittää suuren yleisön huomio elokuun loppuun suunnitellun muutoksen aiheuttamaan digiboksien tarpeeseen. Kampanja toteutettiin menestyksellä ja Rovaniemen vuosikokouksessa luovutettiin leijonien loppuraportti ministeriölle. Meillä oli N-piiristä mukana 117 koulutettua digiasentajaa, keikkaa pukkasi Helsinkiin, Vantaalle ja koko toimialueellemme. Saimme suuren myönteisen julkisuuden kaikissa alueen sanomalehdissä sekä radion ja TV:n ajankohtaislähetyksissä. Koska alueen vapaaehtoisista asentajista suurin osa oli piirimme leijonia, myös julkisuus oli leijonamyönteistä. Kampanjaan osallistuminen toi meille myös myönteisen kokemuksen yhteistyöstä uskonnolliselta pohjalta toimivan, evankelisluterilaisen Helsinki-Mission kanssa. Kampanjan Pääkaupunkiseudun tilaukset välittyivät Mission palvelukeskuksen kautta, Mäntsälän aluetta ja Itä-Uudenmaan klubeja avusti Tampereen evankelisluterilaisten seurakuntien vastaava keskus. Kymmenet asentajamme tutustuivat palvelukeskuksen toiminnasta vastanneisiin Mission reippaisiin rouviin. Yhteistyö oli saumatonta. Pääkaupunkiseudun leijonien digiapu syksyllä Seniorien laajamittainen auttaminen oli tarkoitettu kertaluonteiseksi kampanjaksi ja se toteutettiin alkuvuodesta hyvissä ajoin ennen varsinaista muutosta. N-piirissä ennakoimme kuitenkin auttamistarpeen myös silloin, kun TV:t oikeasti pimenivät. Organisoimme piirikuvernöörin ja N-piirin kampanjapäällikön Jarmo Pitkärannan yhteistyönä ja B-piirin digi-aktivistien tuella oman palvelukeskuksen ja asennuspalvelun, Pääkaupunkiseudun leijonien digiapu. Allekirjoittanut junaili palvelukeskuksen ja sen miehityksen, lion Jarmo organisoi asennustyöt sekä N- että B-piirin alueelle ja lion Thorleif Johansson järjesti toimitilan ja helppokäyttöisen tietojärjestelmän. Kevään aikana alkuperäinen digitalisoinnin suunnitelma muuttui siten, että kaapeli-tv:n osalta muutos siirrettiin helmikuun lopulle. Antennitalouksien osalta analogiset lähetykset loppuivat elokuun lopussa. Tässä kohdassa piirimme palvelu otti vastaan asennustilauksia ja välitti asentajia kahden viikon aikana 5
Viestintäministeri Suvi Linden kiitti leijonia Oulussa 16.2.2008 suomalaisten seniorikansalaisten hyväksi tehdystä arvokkaasta digiavustustyöstä. DG Markku Talvio kertoi ministerille, miten tärkeää vapaaehtoista palvelutyötä tekeville leijonille on kuulla kiitos viranomaisten taholta. Keskustelua seuraavat Suomen Lions-liiton edellinen puheenjohtaja Pekka Rautakorpi ja pääsihteeri Markus Flaaming. 6 Lions Digiapu Projekti Senioreille Leijonien toimistossa puhelimet kilisee Osoitteet niin omituiset paperilla vilisee Joku nimensä oudosti ääntää ruotsia, viroa siinä saa kääntää Pikaisesti kuluu kolme tuntia kun opettelee oman maan kuntia joku sättii: tilasin miehen se jäikö jonnekin puolitiehen Vaan asiakas kun soittaa aina leijona auttaa koittaa Ja kun tää projekti on aikanaan loppu jo seuraavaa kehitetään Ja taas silloin on hoppu Lion Ulla Welin LC Helsinki/Malmittaret yli 250 talouteen. Heti alkuun oli asennusten painopiste Itä-Uudenmaan ruotsinkielisillä alueilla, koska ruotsinkielinen media antoi palvelullemme mediatilaa. Saimme leijonille tilauksia myös Opintotoiminnan keskusliiton kautta, jonka puhelinvaihteeseen sai avun tarpeesta ilmoittaa ja tilaukset välitettiin meille. Leijonien palvelukeskus sai tilat käyttöönsä Sana Mediacenteriltä ja puhelimet sekä niiden käyttöön liittyvän järjestelmän lainasi meille Ainacom Oy. Kaikille asiakkaille oli yksi ainoa puhelinnumero, mutta kuusi eri henkilöä saattoi ottaa vastaan tilauksia samanaikaisesti. Helppokäyttöisen internetistä löytyvän tilausten välitysjärjestelmän toimitti Ecredo Oy. Digiavun puhelinpäivystys toiminnassa. Lion Tapani Mäkipää, LC Vantaa/ Pähkinärinne ja lion Silja Salokas, LC Helsinki/Maininki. Digineuvontaa kirjastoissa Näkemisen puolesta Elokuussa toteutettiin Helsingin, Espoon ja Vantaan kirjastojen kanssa yhteinen neuvonta-kampanja, jonka aikana leijonien koulutetut digiasentajat kävivät kirjastoissa neuvomassa senioreja digiboksin asentamiseen liittyvistä nikseistä. Tästä työstä maksettiin tuntikorvaus neuvojan klubille käytettäväksi Näkemisen puolesta kampanjan hyväksi. Digineuvojien työpanoksella hankittiin piirin klubeihin useita Melvin Jones-jäsenyyksiä. Tämä neuvonta-aktiviteetti toistettiin ennen joulua Helsingin keskustassa ja uusittiin vielä kolmannen kerran analogisten kaapeli-tv:n lähetysten päättyessä tämän vuoden helmikuun lopussa eli juuri lehtemme men-
Kuva: Antti Tuomikoski Myös pilapiirtäjät huomasivat leijonien hankkeen. Hannu Tiainen piirsi Parikkalan-Rautjärven Sanomiin. Myös kirjastoissa neuvottiin. Kuva Pitäjänmäen kirjastosta Helsingistä. nessä painoon. Yleisön osanotto neuvontatilaisuuksiin oli elokuussa vilkasta ja käydyt keskustelut aktiivisia. Nyt helmikuussa Helsingin keskustaa lukuun ottamatta osanotto oli rauhallisempaa. Leijonien Digi -tilauskonttori helmikuussa Viime marraskuun loppupuolella kaapeli-tv:n digiboksien myyntiluvut eivät kehittyneet odotetulla tavalla. Liikenne- ja viestintäministeriö kääntyi uudestaan järjestöjen puoleen, ja leijonat lähtivät ainoana valtakunnallisena toimijana uudestaan mukaan senioriväestön auttamiseen. Tällä kerralla myös tilauskeskus otettiin leijonien hoitoon. Uskalsimme ottaa vastuun koko toiminnan pyörittämisestä syyskuussa hankittujen Pääkaupunkiseudun kokemusten perusteella. Sopiva tila löytyi Liiton toimiston alapuolella tyhjänä olevasta liiketilasta. N-piiristä nimitettiin tilauskonttorin konttoripäälliköksi PDG Ulf Nummelin. Päivystysvuoroihin osallistuu kymmeniä leijonia N- ja B-piirien klubeista. Tilauksia tulee Suomen jokaisesta kolkasta. Kaapeli-TV toimii 143 eri paikkakunnalla. Loimme järjestelmän, jossa tilaus kirjataan lomakkeelle, puhelinnumero varmistetaan useampaan kertaan ja yksi henkilö jakaa saapuneet tilaukset Suomen lions-piireille. Tätä työtä on tunnollisesti tehnyt lion Silja Salokas B-piiristä. Tätä kirjoitettaessa on konttori päivystänyt kaksi viikkoa ja tilauksia on vastaanotettu yli 1200 kpl. Lähes kaikki asennukset ehdittiin myös tehdä ennen analogisten lähetysten päättymistä. Helsingin ympäristössä siirtyi osa asennuksista myöhemmin tehtäväksi, koska tilauksista puolet keskittyi N- ja B-piirien alueille. Klubikohtaiset kirjastoneuvonnat Suomen Lionsliitto ja Suomen kirjastoyhdistys sopivat keskenään suosituksesta, jonka mukaan lionsklubeille ja paikallisille kirjastoille suositellaan paikallista neuvontatilaisuuksien järjestämistä. Näistä on saatu hyviä kokemuksia, kun klubit ovat niitä eri paikkakunnilla järjestäneet. Esiintyminen seniorien auttajana paikallisessa kirjastossa nostaa klubin arvostusta omassa toimintaympäristössään, luo myönteisiä asenteita paikallisten yritysten keskuudessa ja auttaa uusien laadukkaiden jäsenten kutsumisessa klubiin. 7
Klubeille Nuorisotyöajatuksia Lions-liitossa on parhaillaan menossa Uudistuva Lions-toiminta - kehittämisprojekti, jonka avulla pyritään tarjoamaan klubeille ideoita palvelunsa ja toimintansa kehittämiseen. Yhtenä päämääränä on kehittää Lions-nuorisotyötä. Tätä varten on perustettu Lions-liittoon Nuorisotyön foorumi, johon kuuluu nuorisotyömme edustajien lisäksi asiantuntijajäseninä yhteistyöjärjestöjen edustajia. Nuorisotyön foorumin tavoitteina on kehittää Suomen lionien nuorisotoimintaa vastaamaan paremmin yhteiskunnan tarpeita, saada nuoret osallistumaan lionien nuorisotoimintaan ja yhteisiin toimintoihin sekä tukea nuorisotyötä siten, että sen avulla voitaisiin herättää nuorissa positiivinen asenne toisten auttamiseen. Samalla lionien nuorisotyön näkyvyys ja tunnettuus lisääntyvät. Foorumi toimii myös palautekanavana klubeilta nuoriso-ohjelmien ja yhteistyön kehittämiseksi. Näin saadaan tietoa nuorisotyön esteistä ja pullonkauloista. Yhteistyökokousten lisäksi Nuorisotyön foorumi järjestää noin kerran vuodessa asiantuntijaseminaareja nuorisotyömme kehittämiseksi ja sen saavutusten esille tuomiseksi. Aiheeksi otetaan kulloinkin ajankohtainen nuorisoa koskettava ongelma-alue. Seminaareissa kuullaan alan asiantuntijoita ja työntekijöitä, ja voidaan jopa nähdä konkreettisesti, miten esimerkiksi mielenterveysongelmista tai päihderiippuvuudesta kärsivien tai syrjäytyneiden nuorten auttaminen tapahtuu. Keskus- 8 telujen ja yhteenvedon perusteella voidaan tehdä johtopäätöksiä ja saada uusia ideoita siitä, miten klubit voisivat olla mukana auttamassa nuorisoamme. Ensimmäinen teema mielenterveys Nuorisotyön foorumin ensimmäisen seminaarin teemaksi on valittu nuorten mielenterveys. Leot ovat esittäneet aihetta ja lupautuneet seminaarin vetäjiksi. Lioneille, puolisoille ja leoille tarkoitetun seminaarin aihe on erittäin ajankohtainen, kuten olemme saaneet lehdistöstä huomata. Nuorten ongelmien syyt voivat olla moninaisia. Menestymisen paineet voivat olla suuria. Toisaalta monien perheiden ongelmat vaikuttavat myös nuoriin. Vantaalla 15.3.2008 järjestettävässä seminaarissa A-klinikkasäätiön ylilääkäri, psykiatri Pekka Salmela kertoo nuorten mielenterveydestä, sen ongelmista ja hoidosta nykypäivänä. Alan asiantuntijat esittelevät osallistujille muutamia terapiamuotoja ja leot kertovat keräämiään nuorten kokemuksia aiheesta. Loppupaneelissa on luennoitsijoiden lisäksi mielenterveysalan yhdistysten edustus. Yhteisessä keskustelussa haetaan ideoita siihen, miten lionit voisivat auttaa nuoria, jotta ongelmilta vältyttäisiin sekä siihen, miten ja kenen kanssa voisimme osallistua mielenterveydestä kärsivien nuorten tukemiseen. Tulevaisuudessa Nuorisotyön foorumi järjestää myös yleisölle suunnattuja seminaareja. Niiden aihepiireiksi valitaan nuorisotyömme toimintamuotoja, kuten Lions Quest koulutus. Osallistujille esitellään, miten kyseinen nuorisotyömuoto tukee nuoria ja millaisia saavutuksia sillä on saatu aikaan. Näin lisätään nuorisotyömme näkyvyyttä ja toimintamahdollisuuksia sekä haetaan tulevaisuuden yhteistyömuotoja. Nuorisotyömme on perinteisesti ollut monimuotoista. Meillä on monia kansainvälisiä ja kotimaisiakin nuorisotyöohjelmia. Pääosa lionien nuorisotyöstä tapahtuu positiivisen vahvistamisen kautta ja on siten ennalta ehkäisevää toimintaa. Y h t e i s t y ö t ä vahvistamalla ja tietoisuutta lisäämällä voimme tukea nuoria myös paikallisesti siellä, missä apua kipeimmin tarvitaan. Tapani Rahko Kansainvälinen johtaja 2007 2009 Nuorisotyön foorumi
Mallia klubikokouksiin Meillä oli Ilona Aarnion kanssa ilo vierailla LC Kauai North Shoren klubikokouksessa Havaijilla. Vierailu vaati pientä ponnistusta, sillä se oli aamiaiskokous, joka alkoi kello 7.00 ja paikalla oltiin jo kymmenisen minuuttia aiemmin. Noudatimme ohjeita ja saimme osallistua varmaan elämämme hauskimpaan kokoukseen. Havaijilta Leijonan tytär Hilla Blankan leijonanaisten herttaisin lenkki LC Porvoo-Blanka järjesti syksyllä kolmannen kerran kauppakeskus Lundissa muotinäytöksen, jonka herttaisena konkarimallina oli Hilla, leijonan tytär, Huhta 3v. Hänen ujon herttainen olemuksensa lämmitti kaikkien katsojien sydämet. Blankan leijonaisten suururakan tuotos, 1500, jaettiin kolmeen kohteeseen; Porvoon musiikkiopistolle nuottien hankkimista varten, Ekebon lastenkodille sekä Porvoon Näkövammaisten yhdistyksen suosittamalle nuorelle abiturientille. Teksti ja kuva: Leena Kuismanen Kun Havaijin puutarhasaaren, Kauain, pohjoisrannan klubi perustettiin vuonna 1983 sovittiin kahdesta asiasta: klubikokoukset alkavat kello 7 aamulla ja kestävät enintään tunnin niin, että kaikki ennättävät vielä töihin. Toiseksi: kokousten tulee olla niin hauskoja, että niihin on mukava tulla vähän kauempaakin. Molemmista säännöistä on pidetty hyvin kiinni. Leijonien erilaiset roolit oli hyvin sisäistetty, siksi homma toimi loistavasti. Klubimestari esitteli vieraat (Ilona ja minä Suomesta ja leijonaveli puolisoineen Alaskasta) ja antoi minuutin puheenvuorot kummankin maan edustajille. Tail twister oli niin viihdyttävä, että hän oli palvellut samassa tehtävässä jo viisitoista vuotta! Asiat esitettiin sähäkästi: saldo suklaarasioiden myynnistä ostoskeskuksen pihalla, retkipöytien asennus paikallisen koulun oppilaille, Sight First-kampanjan tilanne... Projekteilla oli vastuuhenkilönsä ja tilannetiedotus hoitui nopeasti. Niitä, jotka eivät olleet osallistuneet riittävästi, muistutettiin huumorin säestyksellä. Kritiikkiä annettiin ja otettiin vastaan pilke silmäkulmassa. Havaijin leijonaveljetkin keräävät mielellään pinssejä. N-piirin pinssi myytiin huutokaupalla kahdellakymmenelläkolmella taalalla. Ilona ja minä kannamme ylpeinä upeaa Kauai North Shoren pinssiä muistona leijonakohtaamisista maailman toisella laidalla. Kokous päättyi kahdeksalta samalla kun sateenkaari loisti aamutaivaalla ja leijonat lähtivät päivän töihin tahoilleen. Anja Kulovesi Presidentti 2007-2008 LC Helsinki/Merituuli 9
Näkemisen puolesta -vuosi loppusuoralla Tämän toimintavuoden päätapahtuma on kansainvälinen Näkemisen puolesta -kampanja. Malliklubimme LC Vantaa/Komeetat, LC Helsinki/Pakinkylä ja LC Lovisa-Loviisa näyttivät mallia jo myös edellisenä vuonna. 10
Lokakuun näköviikko Syksyn konsertit Filmitähtiä Keräyksen jatkuminen Näköviikon tapahtumilla saimme toiminnastamme tietoja suurelle yleisölle. Klubit järjestivät toimintaa näkökävelyinä tai esim. messuihin liitettynä. Tällöin tarjosimme näkötarkastuksia ja muita terveystarkastuksia ja jaoimme terveystietoutta. Saatu palaute oli erittäin myönteistä. Näköviikolla järjestetyssä tilaisuudessa palvelukeskus Foibessa LC Vantaa / Koivukylä tarjosi monipuolista terveyden tarkastusta sekä diabetesluentoja. Iiriksessä näkövammainen Riikka Hänninen soitti ja solistina hänen opaskoiransa Kessu. Arja Koriseva esiintyi Korson Lumossa LC Vantaa / Komeettojen konsertissa. Eino Grön jakoi nimikirjoituksia LC Vantaa / Koivukylän konsertin jälkeen Rekolan kirkossa. Eritoten joulun alla on tapana järjestää konsertteja, näin nytkin. Osa oli perinteisiä, mutta myös uusia, vain CSFII:ta varten toteutettuja oli, kuten Joulukertomus musikaali Aleksanterin teatterissa. Konserttikausi alkoi 14.10. Jorma Hynnisen konsertilla Paavalin kirkossa, järjestäjänä LC Helsinki/ Vallila. Yleisömäärältään suurin konsertti oli kaiketi LC Vantaa/ Komeettojen järjestämä Arja Korisevan konsertti Korsossa 3.11. Perinteisiä joulukonsertteja olivat 29.11. Eino Grönin konsertti Rekolan kirkossa, LC Vantaa/Koivukylä ja 9.12. pidetty Jouluvesper Helsingin tuomiokirkon kryptassa, LC Helsinki/ Katajanokka sekä joulukonsertti Hämeenkylän kirkossa, LC Vanta/ Hämeenkylä. Leijonat olivat filmitähtinä avustamassa Ylikävely nimisessä tv-sarjassa yleisönä muisto- ja hautajaistilaisuudessa n 35 työpäivän panoksella, sekä pienemmällä joukolla sydänlääke mainoskuvauksissa. LC Vantaa/Helsinge järjesti 11.11. isänpäivälounastilaisuuden Vantaan Honkatalolla. Tali Ihantala elokuvaa käytiin myös joukolla katsomassa Bio Bristolissa. Silmälasikeräys Olemme nyt toimittaneet Sri Lankaan n. 20.000 kpl silmälaseja. Lasit luovutetaan siellä käyttäjille paikallisten leijonien toimesta. Lisää silmälaseja kerätään edelleen. Tällä toiminnalla on merkittävä pr-arvo. Verensokerin mittaus LC Vantaan / Koivukylän Silmiesi tähden -tapahtumassa Tätä kirjoitettaessa emme ole vielä saavuttaneet missään piirissä Suomessa asetettua tavoitetta 100 /jäsen. Uskon ja toivon, että me N-piirissä voimme näyttää tämän tavoitteen voivan toteutua! Klubit voivat tehdä sitoumuksia keräyksen jatkamisesta myös tämän kauden jälkeen. Asiasta tiedotetaan erikseen. Nyt on meidän suomalaisten leijonien mahdollisuus toimia kansainvälisinä ritareina näkemisen puolesta. Toimitaan! 12.1.2008 Suomalaisella klubilla Melvin Jones- ja CSFII-lounaalla jaettiin lippumerkit keräystoiminnan ripeästi aloittaneille klubeille. Näkövammaisuuden havainnollistamista on tehty monella tavoin. Vuoden 2001-2002 kuvernöörit kokeilivat soutaa silmät sidottuina puolison ohjeiden mukaan ei ollut helppoa. Taru Mattsson, PDG, piirikoordinaattori 11
Haastateltavana datanomiopiskelija Jukka Sinisalo Asenteella ammattiin Näkövammainen tai muuhun erityisryhmään kuuluva raivaa itselleen tien ennen kaikkea omalla asenteellaan ja määrätietoisuudellaan. Jukka Sinisalon näkö heikkeni 2000-luvun alussa. Lopulta edessä oli sarveiskalvon siirtoleikkaus, mutta laihoin tuloksin. Ankaran pettymyksen jälkeen Jukka Sinisalo ryhtyi opiskelemaan datanomiksi. 12 Olen viisikymppinen Turkulainen ja jouduin 2000 luvun alussa sellaiseen tilanteeseen, ettei näköäni saatu enää niin sanotuilla normaaleilla keinoilla edes välttäväksi. Olin pari vuotta sarveiskalvon siirtoleikkausjonossa ja operaatio tehtiin lopulta syksyllä 2003. Odotukset olivat kovat. Pettymys olikin suuri, kun mitään ihmeparantumista ei tapahtunut. Jukka Sinisalo kertoo, että hän kokee itse olevansa sikäli onnellisessa asemassa, että hän selviää nykyään hyvässä valaistuksessa sekä optimoimalla tietokoneen näytön ja muut asetukset itselleen sopiviksi. Muita apuvälineitä hän ei kertomansa mukaan tarvitse. Tietokoneen näytön suurentavia ohjelmia joudun kuitenkin käyttämään silloin, kun joudun Ks. ilmoituksemme s. 45 pitkään tekemään tarkkuutta vaativaa työtä, toteaa Sinisalo. Datanomin työssä myös erilaiset laitteistojen huolto- ja asennustyöt ovat arkipäivää, ja niistä selviytyminen vaatii hyvää valaistusta ja joskus suurennuslasinkin käyttöä Sinisalo täydentää. Vaikka sanottaisiinkin, että meiltä ja muualta valmistuvat tai valmistuneet olisivat tasavertaisessa asemassa, olen ikuisena skeptikkona hieman eri mieltä. Työssäoppimispaikkaa etsiessäni olen törmännyt pienoiseen ennakkoluuloon siitä että miten näkövammainen voisi muka pärjätä tässä kiireisessä työmaailmassa kun ei terveetkään tahdo pärjätä. Tämä onkin ehkä se suurin haaste meidän osaltamme. Varmasti osaamme tehdä tehtävämme, mutta aikaa siihen saattaa kulua hieman enemmän. Aika on rahaa mutta uskon että huolellisesti tehty työ on aina hintansa väärti. Työpaikoilla on joskus arasteltu sitä, että työtoveriksi tulee vaikkapa näkövammainen. Pelätään, että opastus ja sen sellainen vievät aikaa, ja että näkövammaisen kanssa työskentely olisi jotenkin rasittavaa tai hermostuttavaa. Jukka Sinisalo haluaa kuitenkin höylätä kynnystä matalaksi: On aivan turhaa pelätä. Ensinnäkään nämä vaivat eivät tartu, eikä meitä tarvitse yleensä sen enempää opastaa kuin muitakaan uusia tulijoita. Jukka Sinisalo toteaa lopuksi, että haluaa yritysten antavan Arlainstituutinkin opiskelijoista aina suoraa ja rehellistä palautetta, koska sehän palvelee tätäkin toimintaa parhaiten ja viime kädessä myös opiskelijaa itseään. Haastattelijana Jaakko Koskinen, LC Helsinki / Floorankenttä
näkemisen puolesta L i o n s C a m p a i g n S i g h t F i r s t I I Näkövammaisille tukea Pihlajamäestä Porvoolaiset leijonat Näkemisen puolesta Sokea Helen Keller piti puheen leijonien kansainvälisessä vuosikongressissa Cedar Pointissa 1925. Vetoan teihin, jotka näette, kuulette, jotka olette urheita ja vahvoja ja ystävällisiä. Ettekö ryhdy sokeiden ritareiksi ristiretkelle pimeyttä vastaan? Helen Keller (1925) Näin Keller haastoi aikoinaan leijonat ryhtymään sokeiden ritareiksi. Porvoolaiset lionsklubit Porvoo-Borgå, Porvoo-Borgoensis, Porvoo mlk-borgå lk ja Porvoo- Blanka ottivat osaltaan haasteen vastaan ja aloittivat näönsuojelukampanjan Sight First II lauantaina 13.10.2007 Aurorahallin kupeessa, Sisusta, rakenna ja asu messujen yhteydessä. Paikalla oli myös Porvoon näkövammaisten yhdistyksen puheenjohtaja Toimi Piela kumppaneineen sekä Porvoon Silmäasemalta optikko Jarmo Riikonen. Tapahtuman aikana jaettiin tietoa näönsuojelusta messuvieraille sekä järjestettiin arpajaiset. Arpajaisilla ja muilla tempauksilla klubit saivat kerättyä rahaa yhteensä 465 + yhden lahjakortin, varat lahjoitettiin lyhentämättöminä edelleen joulun alla Porvoon näkövammaisten yhdistyksen suosituksesta abiturientti Hanna Kähköselle hänen opintojensa tukemiseen. Sydämelliset kiitokset kaikille arpoja ostaneille sekä niille yrityksille, jotka ystävällisesti lahjoititte arpajaisvoittoja näönsuojelukampanjan hyväksi ja mahdollistitte tämän lahjoituksen. Sight First II kampanja jatkuu edelleen, voit tukea leijonien työtä näönsuojelutyössä osallistumalla eri leijonaklubien järjestämiin tapahtumiin, voit myös ottaa yhteyttä suoraan alueen leijonaklubeihin ja kysyä miten voit osaltasi tukea muuten kampanjaa. Tässä samassa tilaisuudessa leijonaklubi Porvoo-Blanka antoi 500 lahjoituksen Porvoon näkövammaisten yhdistyksen suosittelemalle nuorelle Emma Raselalle opintojen ja harrastusten tukemiseksi. Teksti : Leena Kuismanen V-alueen puh.joht. Kuvat: Matti Leivo, sihteeri LC Porvoo-Borgoensis Vuonna 1964 perustetun LC Helsinki-Pihlajamäen ensimmäinen aktiviteetti oli aikoinaan nauhurin lahjoittaminen sokealle. Sen sai 13-vuotias poika, Rauli Leppijärvi, perustamisjuhlan yhteydessä kerätyillä varoilla. Näkövammaistyö on pysynyt klubin toiminnassa varsin keskeisenä. Erityisesti se oli N-piirin piirikuvernöörinäkin toimineen lion Eero Maarelan sydäntä lähellä. Esimerkiksi Annansilmä-arvat ja kuurosokeiden Tuntosarvi-lehti sekä Sight First-toiminta ovat olleet tuttuja klubille. Näkövammaisten toiminta- ja palvelukeskus Iiris on saanut Raulista ahkeran kävijän. - Näkövammaisten huolto kärsi lamasta, eikä vieläkään ole päästy sitä edeltäneeseen tasoon, sanoo Rauli. Erityisesti hän monien muiden tavoin kaipaa digitaalisiin äänikirjoihin lisärahoitusta. Rauli Leppijärvi on nyt 56-vuotias ja harrastaa kuntoilua koiran kera ja käy ahkerasti kuntosalilla. Hän on laulanut useissa kuoroissa, esimerkiksi Pihlajamäen ja Herttoniemen kirkkokuoroissa sekä NMKY:n kuorossa. Harjantekijän ammatti antoi pitkään Raulille elannon, mutta alan kovan kilpailun vuoksi hän on monien muiden näkövammaisten tapaan tätä kirjoitettaessa vailla ansiotyötä. 13
Quest-väkeä Unkarissa Euroopan Lions Quest -kokoukseen Unkarissa osallistui yli 50 edustajaa 17 maasta. Kokouksen alussa todettiin, että kaikki nuoret ovat samanarvoisia ja tärkeitä. Meidän aikuisten tehtävänä on opastaa, ohjata ja rakastaa nuoria ja tehdä heistä vastuuntuntoisia aikuisia. Quest -johtajien koulutuksessa jokainen kertoi maansa Quest -tilanteesta. Questin rahoitus vaihteli maittain. Toisissa maissa leijonat rahoittavat pääosin Quest -toiminnan (esim. Pohjoismaat), toisissa maissa ministeriöt, yhtiöt, koulut tai pankit osallistuvat rahoitukseen ja joissakin maissa toimii erillinen Quest- rahasto (esim. Hollanti). Markkinoinnin suhteen oli samanlaisia ongelmia joka maassa, eivätkä leijonat aina tunteneet Quest -toiminnan sisältöä. Markkinointitapoja olivat mm. suora yhteydenotto leijoniin ja kouluihin, kirjeiden / tiedotteiden lähettäminen, kirjoittaminen sanomalehtiin, verkkosivut. 14 Norjalaiset olivat kehittäneet joka klubiin jaetun Quest -tietoiskupaketin. Se sisälsi tilastotietoa nuorten oloista sekä tietoa Questin historiasta, periaatteista, materiaaleista, kursseista sekä ohjelman arvioinnista. Sen avulla on helppo kertoa ja markkinoida Questiä. Belgiassa oli kehitetty mielenkiintoinen Quest-peli (3D -game), jonka avulla käsitellään mm. päihteisiin, seksuaalisuuteen ja terveyteen liittyviä asioita ryhmäpohdiskeluina. Kehitysideoita pohdittiin Uusina asioina oli standardien kehittäminen Quest -seminaareihin, organisointiin ja toimeenpanoon. Joissakin maissa koulu saattoi hakea sertifikaation eli jos opettajat koulussa olivat saaneet Quest -koulutuksen, niin koululla oli oikeus saada tästä sertifikaatio ja mainostaa kouluaan tämän avulla. Uusia ohjelmia suunnataan esikouluikäisiin, vapaa-ajan toimintaan, toisen asteen koulutukseen, itsemurhien ehkäisyyn, henkisesti sairaisiin. Lisäksi pohdittiin Questin levittämistä Itä-Euroopan maihin. Baltic See Lionsklubit olivat kiinnostuneita Suomen tuesta Questin levittämistä koskien. Todettiin, että uudet Questin piiriin tulevat maat tarvitsevat tukea ja tietoa "kokeneilta" Quest mailta. Keskustelua käytiin myös Quest -toimiston perustamisesta Eurooppaan. Toimiston tehtävänä olisi koordinoida kouluttajien koulutusta, neuvoa ja tukea Quest maita, arvioida ja tutkia Quest -ohjelman vaikutuksia, organisoida Euroopan kokouksia ja rahoittaa kansainvälisiä ja kansallisia projekteja. Asia jäi hautumaan. Uudeksi Euroopan Quest -koordinaattoriksi valittiin Jørn Andersen Tanskasta. Seuraava kokous maiden johtajille ja seniorikouluttajille järjestetään Kyproksella tammikuussa. Tunnelma kokouksessa oli lämmin ja kannustava. Kokous avasi silmiäni ja vasta nyt aloin hahmottaa, kuinka 'suuri asia Quest on ja miten se on levinnyt. Muistuttaisin vielä viimeisestä kevään kurssista ala-asteen opettajille 31.3. -1.4. Mikaelin kirkolla, Kontulassa. Hinta 310 (sis. alv.). Ilmoittautumisia ottaa vastaan Vieno Jantunen puh (09) 5655 9517 tai vieno.jantunen@ lions.fi. Ja esitän vielä pyynnön, että henkilö, jolla on suhteita nuorisoasteen koulutuksen oppilaitoksiin (ent. ammattikoulu), ottaisi minuun yhteyttä, jotta saataisiin levitettyä Questiä myös sinne. Kiitos! Iloista kevään odotusta Teija Hammar Quest -puheenjohtaja, N-piiri Suomen Lions-liiton edustajana Unkarin kokouksessa
Mannerten välistä ystävyyttä Lions-hengessä Matkamme kohti etelää, kesää, lämpöä ja valoa. Matka Kuala Lumpurin kautta Sydneyhin kesti lähes 28 tuntia, vuorokausissa mitaten lähes kaksi vuorokautta ylitimme yhdeksän aikavyöhykettä. Hieman oli perille päästyä outo tunne, henkisesti olimme melkein siellä, ruumis vain hidasteli sopeutumistaan. Vastassa Sidneyn lentokentällä oli Melbournen tuttavamme lion Pam Dewar, sikäläisestä Mitcham klubista, joka on Tuusulan Lionsklubin ystävyysklubi. Pari päivää Sydneyssä palautti aikaeron aiheuttaman väsymyksen. Siirtyessämme Melbourneen, joka oli pääkohteemme, olimme jo kesään, lämpöön ja valoon sopeutuneet ja niistä täysin rinnoin nauttimassa. Melbournen lentokentällä vastassa olivat Ian Dewar pienoisbusseineen mutta myös Edna Cartwright, Mitcham klubin 95-vuotias ikinuori, aktiivinen lion Pamin äiti. Siinä kolmikko, joka piti meistä huolta, kuljetti bussillaan katsomassa kiehtovimmat nähtävyydet, hoiteli yhteydet klubin jäseniltoihin ja kestitsi meitä ystävyydellä ja juhlallisilla illallisilla. Osallistuimme Barbecue-iltaan, edelleen yksin omassa talossaan asuvan Ednan, luona. Siellä Australian Lions yhteisön presidentti luovutti hänelle 30-vuotisen 100% jäsenyysmerkin, jonka päämaja oli myöntänyt. Edna Cartwright lienee ainoita jollei ainoa nais-lion, joka ko. merkin on saanut. Se myönnettiin hänelle 17 vuoden lions-jäsenyydestä mutta myös vuosikymmeniä sitä edeltäneestä leiditoiminnasta. Australia päivänä maan itsenäisyyspäivänä hänelle myönnettiin maan hallituksen antamana korkea tunnustus Medal of Order of Australia. Olimme todistamassa eräällä tavalla historiallista tapahtumaa ikinuoren 95-vuotiaan Lionin EDNAn saamaa sekä LIONS-järjestön että maan oman hallituksen myöntämää korkeaa kunnianosoitusta. Matkamme päätarkoitus oli seurata kansainvälistä tennistapahtumaa, Grand Slam turnausta Australian Open kilpailua, jossa suomalainen tennistähtemme Jarkko Nieminen menestyi erinomaisesti. Muodostimme hänen senior-fan klubin, joka tiiviisti kannusti Jarkkoa hänen kaikissa peleissään. Itse olimme myös innostuneita tennispelaajia, joten aloitimme aamumme aina 1-11/2 tunnin pelillä läheisellä tennisklubilla. Kesän valo, lämpö, vihreys yhdessä kiinnostavan urheilutapahtuman ja lämpimästi ja suurella sydämellä tapahtuvan lions ystävyyden kanssa loivat upeat, ainutlaatuisat puitteet kolmen viikon matkallemme. Ystävyysklubin tarjoamat matkat, paikallisten leijonien tapaaminen ja ystävyyssuhteiden vahvistaminen olivat matkamme sokeri ja suola. Edna niin kauniisti muotoili elämänohjeen meille; tutustu, ystävysty ja kun ystävyys syvenee se muuttuu loving friendship muotoon, jossa sen syventyminen antaa parhaan, toista kunnioittavan ja epäitsekkään palvelemisen mahdollisuuden, se on sitä We serve me palvelemme henkeä oikeaa lionselämää. Me todella saimme nauttia siitä ystävyydestä yli mannerten. Jarkko Eskola, DC 2007-2008 15
Kevään viimeinen Quest- kurssi 5-9 luokkien opettajille ja kasvattajille järjestetään 14.-15.5.2008, Mikaelin kirkolla. Ilmoittautuminen 23.4.2008 mennessä os. www.lions.fi. Tiedustelut 09 5655 9517. Jos klubillasi ei ole tiedossa opettajaa kurssille, mutta klubi olisi halukas rahoittamaan osallistujan, niin tiedossani on muutama opettaja, joka kaipaa rahoittajaa. Ensi kaudella piirissämme järjestetään Nuorisoasteen koulutus eli koulutus ent. ammattikoulujen opettajille. 20 opettajan kertakoulutus maksaa koululle 1500 + alv. Nyt etsin asiasta kiinnostunutta koulua, jonne QUEST -kouluttajamme voisi mennä markkinoimaan koulutusta. Toivon kaikkien leijonien käyttävän suhteitaan, jotta löydämme koulun. Jos sinulla on tiedossa sopiva koulu, ota yhtettä! Teija Hammar, DC Quest / N-piiri, gsm 040-52 42 665 teija.hammar@stakes.fi Ihanaa Leijonat, Ihanaa Lapin luonto luo outoa taikaa... Näitä laulun sanoja on uskominen, sillä viime vuoden vuosikokous Rovaniemelleä sai etelän ihmiset innostumaan sellaisesta, mitä ei ennen oltu kokeiltu. Verkostoitumisen mahdollisuus ja uusien tuttavuuksien solmiminen on yksi yhteisten tilaisuuksien parasta antia. Vantaan Komeetat tapasi Helsingin Merituulen, joka esitti kutsun yhteiseen karaokeiltaan. Ainakin pari esiintyjää oli oitis valmiina uusiin kokemuksiin. Lupaus muistettiin vielä kesän jälkeenkin, jolloin sovittiin ajankohdasta ja paikasta. Komeettojen klubikokouksessa asia otettiin puheeksi ja saimme vielä lisää karaokeen uskaltavia osallistujia. Leijonaenerginen tapaaminen oli syyskuun lopussa ravintola Swengissä, jonka edessä viisi Komeettaa odotteli osin jännityksestä, osin innokkuudesta väristen emäntiään. Ensiesiintyminen vieläpä alkuillasta toi hieman perhosia vatsanpohjaan, yleisökin kun vielä tuohon aikaan kuuntelee laulajia. Aika pian jokainen löysi mieleisensä kappaleen, eikä kukaan alkanut jänistää. Esiintyminen onnistui myös pareittain, joten jokainen pääsi klubitoverin avulla hyvin vauhtiin. Lauluvalintakin leijonille oli helppo: ihanaa leijonat, ihanaa! Lopussa ei enää estoja esiintynyt vaan innokkuus valtasi koko porukan. Ilta meni erittäin mukavasti ja nopeasti lauleskellessa. Osallistuminen alkoi olla jo sitä luokkaa, että oli aika lopetella, jotta muutkin kuin leijonat saisivat lauluvuoroja. Vaikka uudesta laulutapaamisesta ei päätettykään, jäi monelle into karaokeen. Niinpä moni onkin omilla reissuillaan hakeutunut karaokebaariin kokeilemaan laululahjojaan. Näin taas lionien keskuudessa saatiin rohkeutta johonkin uuteen, joka saattaa johtaa uuteen harrastukseen ja yhteydenpitoon ihanaa leijonat, ihanaa! LC Vantaa/Komeetat Arja Puikkonen Palvelemme: ma-to 11-22 pe-la 11-23 su 12-22 Piispankatu 21, puh. 0107659490 Rosso Express tarjoaa asiakkaille suomalaisten hyvin tuntemaa, luotettavaa Rosso laatua nopeasti ja myös mukaan. Aidot Rosso-pizzat. Ota mukaan tai syö heti! ROSSOEXPRESS JA PRESSO OVAT S-MARKET NÄSISSÄ! Presso on koko perheen kahvila, jossa on maittavia sämpylöitä, herkullisia Panineja, tuoreita pullia ja ihania kakkuja. Näsi, Aleksanterinkaari 1 ma-pe 8-21, la 8-18. Puh 0107659530 16
Aimon haastattelu tempaa minut mukaan. Hänellä on 55 vuoden kokemus lionstoiminnasta. Hän sanoo, että vuoteen 1963 saakka hän oli mukana lionina, piirikuvernöörinä ja Pohjoismaiden yhteistyön (NSR) alkuunpanijana. Sen jälkeen hän teki bisnestä monet vuodet, kunnes hänet valittiin kansainväliseksi johtajaksi kausiksi 1981 83. Hän onkin nyt virkaiältään Euroopan vanhin kv. johtaja. Kv. johtajana Aimo sai aikaan monia parannuksia järjestön asioissa ja toi mielipiteensä esiin suoraan pohjalaisella luonteellaan. Aimo N. K. Viitala, Suomen Grand Lion Vaikuttaja Suomen Lions-toiminnassa Aimo on vaikuttaja Suomen Lions-toiminnassa. - Vaikuttaminen tapahtuu erityisesti kokoussalien ulkopuolella. Kokoussaleissa päätetään viralliset asiat, mutta päätösten taustat hiotaan lionien tapaamisissa. PID Aimo on mestari vaikuttamisessa ja peräänantamattomuudessa. Aimo on sydämellinen ihminen. Hänellä on huumorintajua ja nauru herkässä. Hänellä on kovuutta, kun sitä tarvitaan. Aimo on hienostunut. Hän vaikuttaa kokouksissa, hän tuo Sisäinen palo on välttämätön. Kenenkään ei pidä pyrkiä lionsklubin jäseneksi etujen tai taloudellisten suhteiden toivossa. Aimo N. K. Viitala mielipiteensä esiin, mutta hän on asiallinen. Hän antaa palautteen kahden kesken, ei muiden läsnä ollessa, jos palautteeseen on aihetta. Aimo on oikeudenmukainen. Hänellä on voimakkaat lionsarvot. Hän tuo arvot myös esiin. Hän painottaa asioita ja tuo mielipiteensä esiin oikeudenmukaisella tavalla. Aina kuulija ei voi hyväksyä Aimon mietteitä, mutta jo seuraavina päivinä kuulija huomaa, miten tärkeää asiaa Aimo on tuonut esiin. Haastatellessamme päätoimittaja Raimo Naumasen kanssa Aimoa syksyllä 2007 hän mainitsi seuraavaa: - Lionismi syntyy ihmisen sisällä. Se on elämänmuoto. Pelkkä lions-merkki rinnassa ei tee meitä lioneiksi. Kun kokee voivansa antaa lionismille jotakin, ja sydämessä tuntee pystyvänsä tähän, saa itsekin paljon. Siksi sisäinen palo on välttämätön. Kenenkään ei pidä pyrkiä lionsklubin jäseneksi etujen tai taloudellisten suhteitten toivossa. Olenkin sanonut ehkä liian voimakkaasti, että hyödyn ulosmittaajat ulos! Toisaalta taloudelliset seikat eivät saa olla kenellekään esteenä tulla klubin jäseneksi. - Nyt valitetaan, ettei lionsjohtajiksi löydy riittävän päteviä henkilöitä. Ei niitä löydykään, ellei heitä etsitä ja kannusteta hakeutumaan tehtäviin. Joillekin hakukynnys on joskus korkea ja silloin tarvitaan pientä tönäisyä. - Olemme menneet jäsenmäärän osalta vähän taaksepäin, mutta se ei johdu meistä. Alamäki koskee kaikkia palvelujärjestöjä. Jäsenistön määrän väheneminen ei ole lionsseilla muihin järjestöihin verrattuna uhkaava tekijä. Elämässäkin on ylä- ja alamäkiä, niin järjestöilläkin. Parin-kolmen vuoden kuluttua tilanne saattaa olla toinen. Lionsjärjestöä arvostetaan ja sen työtä kunnioitetaan. Uskon tilanteen muuttuvan parempaan suuntaan. - Mieltäni painaa hieman se tapa, millä jäseniä nykyisin hankitaan. Pettymykseni ei suuntaudu klubeihin, vaan korkeammalle tasolle. Rahan voimalla ei saada aktiivisia ja pysyviä jäseniä. Jos ei ihmisellä ole auttamisen paloa sydämessään, jäsenyys saattaa jäädä lyhyeksikin. 1960-70-luvuilla ei tällaisia jäsenhankintakeinoja saanut edes yrittää. - Olen optimisti järjestömme suhteen. Yhteiskuntamme on menossa siihen suuntaan, että jonakin päivänä avustusjärjestöille annetaan arvoa. Ja silloin lionsjärjestö on avainasemassa. - Presidenttikoulutus on saatava tehokkaaksi. Kokouksien on oltava kiinnostavia, keskustelevia ja ne tulisi päättää esitelmään. Varsinaiset rutiinit eivät saa kestää reilua puolta tuntia kauemmin. Nuorten mukaantulo on tärkeää jatkuvuuden kannalta. Myös puolisotoiminnalla on tärkeä merkitys ja perhepiiritapahtumina pidettäviä juhlia tulisi olla vähintään kerran vuodessa. Aimo toteaa, että N-piirin tilanne on hyvä. Meillä on hyviä johtajia, jotka vievät piiriä eteenpäin. Tuloksissa olemme aina ensimmäisten joukossa. Meidän piirissä asetetaan kovia tavoitteita, mutta me saavutamme tavoitteet ja ylitämme ne, olipa kyseessä mikä kampanja tahansa. N-piiriin voi aina luottaa, hän tiivistää asiat. Haastatelleet: GS Markus Flaaming ja The Lion/ Leijona-lehden päätoimittaja Raimo Naumanen 17
SUOMEN LIONSLIITTO RY Piiri 107-N Kutsu vuosikokoukseen Vuosikokous ja vuosikokousjuhla pidetään lauantaina 19.4.2008 Fur Centerissä, Martinkyläntie 48, Vantaa Bukarestin Eurooppa Forum: Jouko Ruissalo aloitti Illalla syödään hyvin, nautitaan ohjelmasta ja juhlatunnelmasta, tanssitaan. Kuva Eurooppa Foorumin kattauksesta. Vuosikokouksen avajaisjuhla alkaa klo 12.00 ja piirin vuosikous klo 13.00, jolloin alkaa myös puolisoohjelma. Iltajuhla klo 19.00. Vuosikokouksessa käsitellään piirin sääntöjen määräämät asiat. Tarkempi ohjelma ja muut tiedot lähetetään klubeille erikseen. Ne julkaistaaan myös piirin kotisivuilla. Tässä lehdessä on viime kauden toimintakertomus, joka käsitellään vuosikokouksessa. Ota lehti mukaan. Tervetuloa! Markku Talvio N-piirin entinen piirikuvernööri ja Suomen Lions-liiton entinen puheenjohtaja Jouko Ruissalo, LC Helsinki/Mellunmäki, otti vastaan Bukarestin Eurooppa Forumissa uuden korkean lions-virkansa forumin Archivist and Advisorín tehtävässä. Hieman hankalan nimikkeen omaava virka on käytännössä forumin pääsihteerin tehtävä. Eli henkilö, joka huolehtii kokousten jatkuvuudesta puheenjohtajan vaihtuessa vuosittain järjestelyvastuun siirtymisen myötä. Eurooppa Forum Suomeen 2009 Bukarestin muiden merkittävien päätösten ohella päätettiin vuoden 2009 kokoussarja pitää Suomessa Tampereella lokakuussa 2009. Valmistelutyöt on päätöksen jälkeen jo käynnistet- ty. Tapahtumapaikkana on Tampere-talo. Muita suomalaisia leijonia kiinnostavia päätöksiä oli suomalaisten osuuden kasvattaminen tulevien kansainvälisten johtajien joukossa. Stuttgartissa aikoinaan tehdyn päätöksen mukaan meillä olisi ollut yksi paikka lähivuosina, nyt niitä saatiin neljä. Asialla on merkitys kansainvälisen lions-toiminnan suuntautumisen ja arvosisältöjen kannalta. Suomalaisen äänen kuuluminen päätöksiä tehtäessä varmistaa meille toimivammat ja ymmärrettävämmät päätökset. Suomalaisten näyttävä osallistuminen Eurooppa Forumissa edesauttaa äänemme kuulumista Euroopan lions-maiden keskuudessa. Suomesta esitetyistä puheenvuoroehdotuksista toteutui nyt Bukarestissa yhdeksän aikaisempien 1-2 sijasta. Toteutuneista N-piirin edustajat käyttivät Ruissalon lisäksi neljä. Kansainvälinen painoarvomme on nousussa. Lappeenranta ja Bangkok kutsuvat Suomen Lions-liiton vuosikokous Lappeenrannassa 7.-8.6.2008 Kansainvälinen vuosikokous (Covention) Bangkokissa 23.-27.6.2008 18
Suomen Lions-liiton puheenjohtajaehdokas Christer Löfström Piirikuvernööriehdokas Jorma Laurila Varapiirikuvernööriehdokas Esko Viinikainen Laadukas lionstoiminta avain tulevaisuuteen Laadukkaalla lionstoiminnalla on ratkaiseva merkitys klubien ja koko järjestön tulevaisuuteen ja julkisuuskuvaan. Laatu on sitä, että me lionit toimimme tiettyjen periaatteiden ja asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi hyvässä yhteishengessä toisiamme kunnioittaen ja kannustaen. Me lionit emme palvele muita saadaksemme ihailua ja aplodeja. Me palvelemme, koska meillä on halu auttaa. Lionstyö on hyvä tapa tehdä itsensä hyödylliseksi. Vapaaehtoistyö vaatii kuitenkin sitoutumista, sitä ei voi tehdä vain silloin kun huvittaa. Maailma on kovassa muutoksen vaiheessa, kilpailu kiristyy jatkuvasti eri aloilla, niin myös vapaaehtoisjärjestöjen kesken. Tämä tarkoittaa sitä, että meidän on jatkuvasti vahvistettava palveluvoimaamme. Lionsklubien kehittymisen on oltava jatkuvaa. Tarvitsemme luovuutta, inspiraatiota ja kekseliäisyyttä palveluvoiman ylläpitämiseksi. Elämä muuttuu, halusimme sitä tai emme. Sellaisilla ihmisillä ja järjestöillä, jotka ovat mukautuvaisia ja joustavia, on parhaat mahdollisuudet menestyä. Lions-liiton tehtävänä on tukea ja luoda edellytykset klubien palvelutyölle. Asettuessani ehdokkaaksi liiton varapuheenjohtajaksi haluan toiminnallani edesauttaa edellä olevien tavoitteiden saavuttamista sekä kehittää liiton ja klubien yhteistyötä ja vuorovaikutusta. Vahvuudekseni katson yli kaksikymmenvuotisen, monipuolisen lionspalvelutyön antaman kokemuksen. Hyvät N-piirin leijonat. Toivon saavani Teidän tukenne Lappeenrannan vuosikokouksessa varapuheenjohtajasta äänestettäessä! Innosta kannusta toimi Kaudella 2008 2009 Sight First II jatkuu tehtyjen sitoumusten pohjalta, mutta mitään varsinaista kampanjointia ei siihen enää tarvita. Klubit voivat keskittyä omiin palvelumutoihinsa ja aktiviteetteihinsa. Meillä on edessämme todella tärkeä ja mielenkiintoinen toimintajakso, jonka aikana tulemme uudistamaan toimintaamme ja ottamaan käyttöön uusia tapoja palvella ja kerätä varoja. Ensi kauden aikana tulette kuulemaan Uudistuvaa Lionstoimintaa tarkoittavan ULT-kirjainyhdistelmän tavan takaa. Se sisältää aineksia ajatusten tuulettamiseen niin piirissä kuin klubeissakin. Meidän on aika yhdessä arvioida toimintaamme ja päättää mitä me haluamme. Uskon, että ULT antaa jäsenistöllemme uutta puhtia esimerkkien ja ajatusten myötä. Toiminnastamme aidosti innostuneet jäsenet pysyvät toiminnassa mukana pitkään. Keskinäinen viihtyvyys on yksi kulmakivistämme. Klubikokouksiin ja yhdessä oloon kannattaa satsata. Näin pystymme välittämään positiivista asennetta myös ympäristöömme. Puolisot ovat todellinen voimavara. Nyt on aika elvyttää tämä toiminta unohtamatta miespuolisia puolisoita. Heillä on varmasti paljon annettavaa, jos onnistumme kehittämään sopivan yhteistyön. Oman klubini tukemana keskitymme ladyni Kaarinan kanssa ennen muuta näiden asioiden hoitamiseen unohtamatta kokonaisuutta. Jos minut valitaan piirikuvernööriksi, tulee kauden 2008 2009 tunnus olemaan: Innosta Kannusta Toimi Uudistutaan perinteitä kunniottaen Olen 61-vuotias tilitoimistoyrittäjä. Leidini on Thuong, tuttavallisemmin Tiina. Meillä on lapsia ja lapsenlapsia. Kun minut v. 1987 kutsuttiin Metsälän klubin jäseneksi, juhlallisesti klubin lipusta kiinni pitäen lupasin hoitaa minulle annettavat tehtävät: Olen toiminut klubimme hallituksen ja toimikuntien jäsenenä ja mm. presidenttinä kahdesti, kausina 1999 2000 ja 2006 2007. Piirihallituksessa olin rahastonhoitajana kaudella 2003 2004 ja sen jälkeen piirin tilintarkastajana ja myös kouluttanut rahastonhoitajia. Olen Melvin Jones Fellow. Joulukuussa 2007 minut lyötiin Lionsritariksi. Koska olin juhlallisesti luvannut hoitaa minulle annettavat tehtävät, lupauduin varapiirikuvernööriehdokkaaksi kun minua monelta taholta pyydettiin. Järjestössämme on joka tasolla nähty tarpeellisena uudistua. Tarve uudistua vastaa käsitystäni tästä järjestöstä. Uudistuminen ei ole kuitenkaan itsetarkoitus. On kunnioitettava perinteitä. Periaatteemme me palvelemme ei ole muutunut eikä saa muuttua. Kun uudistumme, tehkäämme se maltillisesti, ei liian radikaalisti. Jälkimmäisellä presidenttikaudellani otin klubimme teemaksi: uudistutaan perinteitä kunnioittaen. Tämä teema sopii hyvin piirimmekin teemaksi. Näkemykseni on, että piiri on klubeja varten, ei niin, että klubit ovat piiriä varten. Tulen omalla toiminnallani vaikuttamaan siihen, että piiri ei anna tarpeettomasti tehtäviä klubeille. Jos minut valitaan varapiirikuvernööriksi, tulen senkin tehtävän hoitamaan lionsperiaatteita noudattaen. 19
20
Toimintakertomus kaudelta 2006 2007 Kansainvälinen teema: We serve, Me palvelemme, Vi tjänar Liiton teema: Turvallinen tulevaisuus, En trygg framtid Piirin teema: Palvelkaamme innolla paremman maailman puolesta! Låt oss tjänä med iver för en bättre värld! 21