Palveluauto Suomen Palvelutaksit ry:n jäsen- ja edotusleh 2 2015 SUOMEN PALVELUTAKSIT RY Lämmintä kesää! 1975 40 2015
Jan Åhmania sapettaa omavastuu, s. 5 Tässä lehdessä Pääkirjoitus...........................................3 Liikennepoli ikasta....................................4 Omavastuu sape aa...................................5 Terveiset tolpalta......................................6 Avoimet ovet Tamlans Oy:ssä............................7 Ko mainen taksivarustelu lisää liikenneturvallisuu a........8 Taksiliikenteen taksoihin ei korotusta 2015................9 Ajopäivä............................................10 Suomen Palvelutaksit ry, 40 vuo a......................12 Lukijan ääni.........................................12 Työtä kaikille Suomi nousuun konsul a tarvitaan.......13 Kesä laisuus Haikon kartanolla.........................14 Kelan ryhmämuotoista TYK-kuntoutusta taksiautoilijoille ja taksinkulje ajille...................................17 Se on si en nähty....................................17 Suomen Palvelutaksit ry:n jäsenyri äjät..................18 Kesätilaisuus Porvoossa Haikon kartanossa, s. 14-16 Ari Rönni ja Kyösti Lampinen. Kuva: Miikka Pihlajamäki Se on sellainen pirssimiehen maanantai, s. 10-12 Media edot ja näköislehdet: www.suomenpalvelutaksit.fi Palveluauto 2/2015 Kustantaja: Suomen Palvelutaksit ry Päätoimi aja: Lars Lindroos, 0500 320 240, lars.lindroos@suomenpalvelutaksit.fi Toimitus: Maj-Lis Krouvi, 040 503 6149, maj-lis@maisanpaja.info Kuvat: Ari Rönni, 0400 720 296 Tämän lehden toimituskunta: Kaisa Keiholeh, Jouko Lehto, Lars Lindroos, Ari Rönni, Jaana Suveri, Jan Åhman, Marko Väs lä ja Maj-Lis Krouvi Ulkoasu ja tai o: Maisan paja Paino: Eura Print Oy Kannen kuva: Lämmintä kesää, Ari Rönni Levikki: 500 kpl Palveluauto-leh ilmestyy vuonna 2015 4 kertaa: maalis-huh kuussa, kesä-heinäkuussa, syys-lokakuussa ja joulukuussa. Lehden 3/2015 aineistopäivä: 30.8.2015. Aineiston toimitus: sähköises maj-lis@maisanpaja.info, muulla tavalla toimite avasta aineistosta voi sopia puhelimitse 040 503 6149. Ilmoituslaskutus: 14 vrk/ne o Ilmoitusreklamaa ot: 7 vrk Lehden vastuu ilmoituksen pois jäämisestä tai ilmoituksen julkaisemisessa sa uneesta virheestä rajoi uu ilmoituksen hintaan. 2
Pääkirjoitus Tätä kirjoittaessani on noin 180 päivää jouluun tai noin 180 päivää joulusta. Tulevaisuudesta en pysty kirjoittamaan mitään, kuluneesta ajasta jotain. Vuosi 2015 eduskuntavaalit, Uber, Taksify, Valopilkku ja uusi taksa-asetus 796/2015 Eduskuntavaaleissa äännesti n. 70% äänioikeutetuista. Keskusta sai 49 paikkaa. Ja kokouksiksammekin käynneestä Anne Kalmarista tuli kolmannen kauden kansanedustaja. Liikenneministeriksi nousi Anne Berner, joka on ajatuksiltaan hyvin vapaan taksiautoilun puolesta. Uber puhuttaa ympäri eurooppaa. Ranskassa taksarit ovat poltaneet autoja ja mellakoineet kovasti Uberin toimintaa vastaan. Ruotsissakin Uberin POP taksitoiminta edellyttää viranomaisten lupia. Ruotsin taksiliitto Svenska Taxiförbundet on tehnyt Uberista rikosilmoituksen. Suomessa Uber kyytejä saa välittä muttei ajaa ilman taksilupaa. Taksiliikennelaissa on määritelty yrittäjällä oltavan taksilupa ja kuljettajalla ammattiajolupa. Taksify tai Valopilkku. Oulun Aluetaksi Oy:llä on Taksify yleisesti käytössä. Yksittäisiä autoilijoita ympäri Suomea on liittynyt Taksifyn palveluiden käyttäjäksi. Valopilkku taasen on rantautunut pääkaupunkiseudulle ja sieltä hiljalleen Hämeenlinnan, Tampereen ja Vaasan, Porvoon, Joensuun ja Kymenlaakson alueille. Vuoden 2015 aikana toiminnan odotetaan leviävan koko maahan. Valopilkussa ja Taksifyssa on paljon yhteisiä asioita. Pieniä yksityiskohtia on molemmissa versioissa, mutta molemmat toimivat samoilla periaatteilla. Miten nämä sähköiset älypuhelinsovelluksella toimivat taksien tilausjärjestelmät vaikuttavat Kelan ynnä muiden sosiaalisten kuljetustarpeiden käyttäjien tarpeisiin. Ja miten kuljetusten yhdistäminen tälläisillä järjestelmillä sitten toteutetaan? Taksa-asetus Taksaa ei korotettu 1.7.2015, uuden asetuksen 796/2015 mukaan myöskään taksa-asetusta ei muutettu 470/2014 asetuksesta. Takseissa jotka ovat sinetöity tunnuksin 470/2014 ei vaadi muutoksia. Mikäli sinetti avataan niin uusi sinetöintitodistus kirjataan asetuksen 796/2015 mukaan. Lämpimiä päiviä odotellessa. Jouko Lehto Suomen Palvelutaksit ry Hallituksen varapuheenjohtaja Hallitus vuonna 2015 Hallituksen puheenjohtaja: Lars Lindroos, Lai la, puh. 0500 320 240 Hallituksen varapuheenjohtaja: Jouko Lehto, Kouvola, puh. 040 557 0447 Sähköpos osoi eet ovat muotoa: etunimi.sukunimi@suomenpalvelutaksit.fi Hallituksen jäsenet: Rami Laine, Turku, puh. 0400 779 319 Ari Rönni, Pori, puh. 0400 720 296 Jaana Suveri, Salo, 040 586 2294 Marko Väs lä, Tampere, puh. 0400 636 432 Palveluauto 2/2015 3
Anne Berner: Minusta on erittäin kiehtovakin ajatus, että meillä ei liikennettä enää määritellä vain infrastruktuurin tai pinnan tai ratojen kautta, vaan ennen kaikkea palveluina. Liikennepolitiikasta Uusi liikenne ja -viestintäministeri Anne Berner (kesk) on esittänyt näkemyksiä liikennepolitiikan suuntaviivoista. Henkilöliikenteen kokonaisuudistuksesta puhutaan edelleen, ja muutokset taksialan lainsäädäntöön ovat todennäköisiä. Kuitenkin osittain kommenteissa keksitään taas pyörää uudelleen. Minusta on erittäin kiehtovakin ajatus, että meillä ei liikennettä enää määritellä vain infrastruktuurin tai pinnan tai ratojen kautta, vaan ennen kaikkea palveluina, Anne Berner kommentoi Iltasanomille. Palvelutaksiyrittäjän näkökulmasta palvelutaksiliikenne on aina ollut ennen kaikkea palvelu, jolla toteutetaan autokuljetus kohdennettuna liikuntarajoitteisille asiakkaille. Palvelu syntyi tarpeeseen. Nykyisin tämän palvelun tuottamisen mahdollisuutta kuitenkin rajoitetaan sekä alan sisäisten että yhteiskunnallisten toimien seurauksena. Samalla rajoitetaan kilpailua ja asiakkaiden valinnanvapautta. Oheistuotteena on syntynyt, edelleen vahvistumassa oleva taksiliikennemonopoli, jota tuetaan yhteiskunnan toimilla. Näistä tärkeimpinä suorakorvausjärjestelmä ja Sv-laissa 2014 tapahtuneet muutokset. Näinollen ei paikalliselle, yksittäiselle palvelutaksiautoilijoille jää muuta vaihtoehtoa kuin toimia alueellisesti samaan muottiin puristettuna välitysyhtiön renkinä ns. yhteisten alan pelisääntöjen tavoin. Toimintatavat juontavat juurensa aikaan, jolloin sana taksi tarkoitti neljän hengen henkilöautoa. Palvelutaksiautoilijoista moni toimi ennen suorakorvaukseen siirtymistä suoraan tuottajalta kuluttajalle -mallilla. Palvelua käyttäessään asiakas Uberin tavoin pisteytti autoilijan ja mikäli toiminta ei miellyttänyt, hän valitsi seuraavalle matkalleen toisen palvelutuottajan. Tämä on suorempi tapa toimia kuin hypesensaatio Uberin. Uberiahan markkinoidaan kuljettajien ja asiakkaiden suorana yhteytenä, jota se osin onkin. Välissä ainoastaan monikansallinen Uber, josta mahdollisesti maksetut veroeurot tuskin jäävät Suomeen. Yleisesti ottaen jokainen väliporras, joka asiakkaan ja autoilijan väliin luodaan, nostaa kuljetuksen hintaa. Onhan jokaisella oheispalvelulla hintansa, oli sitten kyseessä kyydin välitys, yhdistelypalvelun tuottaminen, tiedon siirto tai vaikka rahan siirto. Mikäli Uber-autoilijan liikennelupaasiat, veroasiat, eläkemaksut ja vastuut asiakkaihin nähden ovat kunnossa ja vastaavalla tasolla kuin nykyisen taksilain mukaisella taksilla, en voi muuta kuin todeta että tällöin on oikeutettua antaa palvelulle mahdollisuus. Autoilijat ruotuun Monilla paikkakunnilla autoilijat on pakotettu sanktioiden, lähinnä välityksen katkaisemisella määräajaksi, uhalla toimimaan alueella vallitsevien käytäntöjen mukaan. Alueelliset säännöt ovat paikallisten välitysyhtiöiden luomia ja niissä on paikkakuntakohtaisia eroja. Koska välitysyhtiöiden vahvan aseman takia kyytejä ei käytännössä juurikaan muualta saa, on välitykseen kuuluttava ja välityksen katkaisemisella on puolestaan erittäin voimakas pelotearvo. Välitysyhtiöiden säännöt ja alueellinen toimivuus tai toimimattomuus on kunkin osakeyhtiön toimielinten aikaansaamaa. Oman mausteensa soppaan luo eräiden välitysyhtiöiden tapa laatuluokitella autoilijat, joka asettaa jopa samalla välitysalueella ajavat autoilijat eriarvoiseen asemaan kyytejä jaettaessa. Parhaassa laatuluokassa ovatkin yleensä välitysyhtiön osakkeen omistavat STL:n jäsenautoilijat. Järjestelmän toimiessa näin taksiyrittäjästä tehdäänkin käytännössä välitysyhtiön määräysvallan alainen työntekijä, joka kuitenkin itse sekä hankkii työkalunsa että maksaa veronsa ja eläkkeensä. Kaliforniassa on oikeuslaitos tehnyt päätöksen, että välityspalvelu Uber on rinnastettu työnantajaksi. Mikäli taksiliikenteen kehitys Suomessa jatkuu nykyiseen suuntaansa, siten että autoilija on niin tiukasti välitysyhtiön saneluvallan alla, ehkä meilläkin pitäisi alkaa rinnastaa välitysyhtiö työnantajaksi ja autoilijoiden siirtyä yhtiön palkollisiksi Valopilkun himmeämpi puoli Voimakkaasti Uberin kilpailijaksi esille tuotua Valopilkku-mobiilisovellusta voivat käyttää ainoastaan välitysyh tiön ko- 4
konaisvälitykseen kuuluvat STL:n jäsenet. Sovelluksen hankinnan on rahoittanut STL:n maksuliikennekeskus, siis se sama, jonka kautta Kelan sähköisen suorakorvauksen rahaliikenteestä iso osa kulkee. Autoilijalta Valopilkun käytöstä peritään kuukausimaksu, asiakkalle taksin sovelluksella tilaaminen on maksutonta. Mikäli asiakkaat runsaslukuisesti ottavat Valopilk kusovelluksen käyttöön, tarkoittaa tämä sitä, että tämä vaikuttaa välitysyhtiöihin tulevaan rahaliikenteeseen vähenevien tilauspuheluiden kautta. Alussa määrät lienevät vähäisiä, mutta mikäli palvelu osoittaa toimivuutensa, tilausten kasvava määrä saattaa vaikuttaa jopa välitysyhtiön tulonmuodostukseen. Vastaava tulo onkin sitten otettava muualta, mahdollisesti autoilijamaksuja tai maksuliikenneprovisioita korottamalla. Nähtäväksi myös jää milloin Kelakyydin voi tilata maksutta Valopilkulla ja mitä autoilijalle järjestelmään kuuluminen silloin maksaa. Haasteita uudelle liikenne- ja viestintäministerille riittää siis taksiliikenteen puolellakin. Peräänkuulutetut palvelut ovat olemassa, mutta asiakkaat eivät niitä voi halunsa mukaan käyttää, eivätkä autoilijat kehittää. Ratkaistavaksi ministerille jääkin, miten tasapainoilla yhteiskunnan korvaamien kuljetusten säästöjen ja kilpailun vapauttamisen välillä siten, että suomalainen taksiliikenne on elinvoimainen kaikkine muotoineen tulevaisuudessakin. Palvelutaksiliikenne on aina ollut ennen kaikkea palvelu... Ari Rönni Omavastuu sapettaa Sain alkuvuodesta käsiini naapurikaupungin taksikuitin. Kuitissa minua pisti silmään se, että omavastuu oli noin euron vähemmän, kuin mitä meidän paikkakunnallamme on. Eri suuruiset omavastuut laittavat eri paikkakunnilla asuvat vammaiset eriarvoiseen asemaan. Toki on niin, että tietenkin omavastuut kuuluu olla ja ne kuuluu myös maksaa, mutta eikö kuntien sisäiset omavastuut voisi sentään olla ympäri Suomen samat? Jos matkoja on ne huimat 18 yhden suuntaista kuukaudessa, niin jo yhden euron ero omavastuissa tekee ikävän loven pienituloisen eläkeläisen kukkaroon. Ja vuositasolla puhutaan jo sitten vielä isommasta lovesta tottakai. Omavastuut ovat jo muutoinkin aika korkeat, kun otetaan huomioon, että vammaispalvelulain suomia kuljetuspalveluita käyttävät usein vain pienillä työkyvyttömyyseläkkeillä elelevät vammaiset. Jos esimerkiksi kulkisin kaikki matkani vaikka naapuripaikkakunnalle 5 /suunta eli meno-paluu 10, niin siitähän tulisi yhteensä 90 euroa, joka on paljon eläkeläiselle. Nyt varmasti sitten ihmetellään, että miksi kulkisin kaikki matkani naapuripaikkakunnalle? No vaikka siksi, etten pääse omatoimisesti kulkupelilläni paikalliseen kirjastoon, koska kirjastossa on liian pieni hissi kulkupelilleni. Jo vuosia sitten ehdotin, että jonkun muun, kunnan palvelun yhteydessä syrjäkylien vammaiset yms voisivat saada vaihdettua kirjaston kirjansa tuon palvelun kuskaamina. Siinä vaiheessa kuitenkin minulle sanottiin, ettei semmoiseen ole varoja. Kirjastotoimen johtaja antoi ehdotukselleni vihreää valoa ja samantapaista palvelua oli jo muualla Suomessa. Paikallinen palveluautokaan ei auta tuossa Tampereen kirjastolle pääsyssä jo senkin takia, että ilmoittivat taannoin minulle, etteivät ota kyytiin pyörätuolilla liikkuvia. Tässä palveluauton kyydissähän ne kirjat vaihtuisivat joustavasti ja esimerkiksi kuukausittain vaihtuvat kirjat eivät varmaankaan kuormittaisia palveluautoa liiaksi. Seutulippu jolla voi kuukauden aikana matkustaa bussilla määrättömästi, lisää sekin tuota vammaisten eriarvoisuutta vammattomiin nähden. Seutulippu saattaa olla jossain useita kymppejä tuota omavastuista kertyvää 90 euroa pienempi. Jo kymppien ero vaikuttaa, vaikka jostain saattaa pieneltä vaikuttaakkin. Huomioitavaa on myös se, että seutulipun matkojen määrää ei ole mitenkään rajoitettu. Tasa-arvosta puhutaan nykyään paljon, mutta siihen on vielä monissa asioissa elämää kovin paljon matkaa. Ei se varmasti edes koskaan toteudu täysimääräisenä, koska tasa-arvo vaatisi toisten vastaan tulemista oikeuksiensa suhteen ja sitähän he eivät helposti ole tekemässä. Jo muutamien eurojen eriarvoistavat maksut saattavat hillitä palveluiden käyttöä. Palveluiden jotka ovat kuitenkin hyvin tärkeitä saajilleen, jotta elämä sujuisi parhaalla mahdollisella tavalla ja toisi vaihteluakin. Jan Åhman Raajarikkoiset ry Puheenjohtaja/päätoimittaja raajarikkoiset@gmail.com Palveluauto 2/2015 5
Terveiset tolpalta Yrittäjä vai Torppari? Mitkä ovat ajatukset tolpalla kun maan uusi johto on valittu? 200 edustaja päättää isoista asioista vuoteen 2019 saakka. Pitävätkö vaalilupaukset paikkansa? Meidän alaamme koskevista ehdotuksista on yhtä ja toista ravisteltu maan edellisen johdon hallinta-ajan loppusuoralla. Isoin yllätys on varmasti osittain uusi kolmen puolueen hallitus ja sen myötä uudet ministerit. Niihin valintoihin ei edes puolueen sisällä olevat äänimäärät vaikuttaneen. Onko niin, että siinä vaiheessa unohdetaan kansan ääni kun päästään vallan kahvaan kiinni? Kuljetusalan kokeiluprojekti odottaa päätöstä uudelta liikenne- ja viestintäministeriltä. Sen varjolla puhuttavat tietysti Uber ja vastaavat alalle pyrkijät. Linja-autoliitto on ilmaisu halukkuutensa olla kilpailemassa Kelan kyydeistä. Olen muutamia vuosia sitten jo kirjoittanut lehteen, että alalle tulee muutoksia ajan myötä. On selvä, että muuttuvassa maailmassa eletään ja silloin kun alan tulevaisuus näyttää epävarmalta, puhutaan tolpalla kaikenlaisista skenaarioista. Kuva: Maj-Lis Krouvi Itse olen miettinyt mihin alan vapaa yrittäminen on häipynyt? Onko taksiyrittäjästä tullut kuten maataloudessa ennen ollut torppari? Torpparit maksoivat torppansa vuokran maanomistajalleen tyypillisesti tekemällä päivätöitä eli taksvärkkiä vuokranantajansa tilalla. Toisinaan vuokraa maksettiin myös torpan tuotteilla. Mistä tällainen ajatus? Koen, että autoilun tuotto on laskenut. Osittain autoilija rahoittaa yhteiskunnan säästöt. Muut määräävät pitkälti auton työajasta. Ollaksesi mukana jakamassa kaikkia tarjoilla olevia kyytejä, sinun pitää hankia toisten määräämiä laitteita, jotka jatkuvasti uusitaan. Osakas pitää myös olla, tai jäsen, muuten maksat korkeampaa vuokraa keskuksen palveluista. Kun kaikki kulut lasketaan yhteen, maksut ns. ulkopuolisille tahoille ovat nousussa ja uusia paikallisia sääntöjä kehitellään koko ajan lisää. Kuka on meidän valvova tahomme, onko se todellisuudessa viranomainen vai me itse? Ei ole ihme, että vanhat vahvat automerkit ovat saaneet antaa sijaa uusille ja halvemmille. Veroedut auton ostossa ovat supistuneet osittain. Luulisi, että maksamillamme verorahoilla tiet olisivat paremmassa kunnossa. Olen aikaisemmin kirjoittanut teiden korjausvelasta. Tuoreet tiedot kertovat, että puolueet vakuuttavat pitävänsä kiinni korjausvelkatyöryhmän ehdotuksesta. Miten lupaukset tulevat pitämään? Kannattaa kuitenkin varmuuden vuoksi varautua siihen, että joutuu usein vaihtamaan iskunvaimentimet ja jouset. Tolpalla yksi yrittäjä kiteytti asian: Vaalipuheet on yksi asia, sen jälkeen on uusi aika jolloin muisti alkaa pätkiä. Huolestuttava piirre tässä on se, että kaikkien näiden asioiden vaikutuksesta yhteishenki ei välttämättä vahvistu vaan päinvastoin heikkenee, kun kilpailu kovenee. Terv.eisin Lars Lindroos Tekeekö mieli merelle? Viking Line -etukortteja on vielä saatavana. Suomen Palvelutaksien jäsenet voivat saada käyttöönsä Viking Linen edun ottamalla yhteyttä Jouko Lehtoon: jouko.lehto@suomenpalvelutaksit.fi. Etukortti oikeuttaa 2-4 henkilön päiväristeilyyn Helsinki- Tallinna (Gabriella/Mariella, ei maissa käyntiä) ja on voimassa 14.6.-9.8.2015 (su-pe klo 10.30 lähtö). Toimi nopeasti! Huomioithan, että toimitus postin kautta kestää muutaman päivän. Lämmin Kiitos saamastamme huomiosta Yhdistykselle ja Ystävillemme! Marko & Susanna Kiitämme Suomen Palvelutaksit ry:tä 25 vuoden ajalta saamistamme palveluista sekä 21.3. Vierumäellä saamastamme huomiosta. Aulikki ja Pekka Lahtinen 6
Avoimet ovet Vietimme Tamlans Oy:ssä Tampereella 17.4.2015 avoimien ovien päivää. Päivä sujui rennoissa tunnelmissa ja asiakkaita ja yhteistyökumppaneita oli paikalla mukavasti. Tarjosimme vierailijoille keittolounaan jälkiruualla ja juomilla höystettynä. Esittelimme tuotantoamme ja uutuuksiamme, erityisesti esteetön Vito Pegabus sai paljon kiinnostusta osakseen. Tamlansin väki kiittää kaikkia kävijöitä. Kuvat: Tamlans Oy Laatua monelle matkalle. Nyt tila latt ttav avis issa sa uus usi taks ksim alli li st o! www.tamlans.fi TAMLANS OY Niittyhaankatu 4, 33720 Tampere puh. 010 682 1200 tamlans@tamlans.fi www.prostyleerikoisajoneuvot.fi Palveluauto 2/2015 7
Ylöjärveläinen Jonasson Oy varustelee Volkswagen-, Mercedes-Benz- ja Ford-hyötyautoista monikäyttöisiä tila- ja invatakseja, linja-autoja, matkailuautoja, pakettiautoja sekä luksusluokan yritysautoja omalla Carsport-tuotemerkillään. Yrityksen liikevaihto vuonna 2014 oli lähes 8 M ja se työllistää 40 henkilöä. Kuvat: Jonasson Oy Kotimainen taksivarustelu lisää liikenneturvallisuutta Kotimainen perheyritys Jonasson Oy on valmistanut jo 50 vuotta yksilöllisiä autosisustuksia. Juhlavuosi huipentui Carsport Jubilee Show tilataksimessuilla huhtikuussa. - Olemme ylpeitä Jonasson Oy:n 50 vuodesta ja isämme Rauno Jonassonin yhden miehen verstaan kasvusta 40 henkilöä työllistäväksi yritykseksi. Asiakkailta saamamme palaute kertoo, että ratkaisumme ovat käytännöllisiä ja helpottavat autoilijan arkea. On hienoa, että autoilijat luottavat meidän ammattitaitoomme ja tietävät, että esittelemme heille markkinoiden parhaat ratkaisut, kertoo Jonasson Oy:n toimitusjohtaja Ari Jonasson. Yli 700 vierasta keränneiden tilataksimessujen kantavana teemana oli turvallisuus. Messuväelle esiteltiin mm. uusimmat pyörätuolimatkustajan kolmipistevyöt ja testatut paarit kiinnityksineen. Saksalaisen AMF-Brunsin alumiinihissit ovat odotettu lisä Carsportin lisävarustevalikoimassa. Yritys tunnetaan maailmalla turvallisuuden edelläkävijänä ja yhtiö on mm. Volkswagenin, Mercedes- Benzin ja Fordin sertifi oitu alihankkija. Uusia, entistä parempia ratkaisuja etsitään koko ajan. - Haluamme aina olla askeleen edellä tuotekehityksessä ja tarjota uusimpia vaihtoehtoja ja ratkaisuja asiakkaidemme käyttöön. Esimerkkinä tästä on uusi kiinnostava ratkaisu, joka mahdollistaa pyörätuolin turvallisen kiinnittämisen lattian alle upotettuihin kiinnikkeisiin. Ratkaisu on kevyt, turvallinen ja helppo käyttää, mutta haluamme saada siihenkin ammattiautoilijoiden mielipiteen ennen kuin otamme sen valikoimiimme, toteaa Ari Jonasson. Saksalaistyyppinen taksibrunssi veti väkeä Vantaalle Ilmojen haltiat olivat suosiollisia, kun Ansakujalla Vantaan Kehäveholla nautittiin saksalaistyyppisestä brunssista ja tutustuttiin taksimaailman uutuuksiin. Paikalla olivat Suomen johtavat päällirakentajat uusimpine tuotteineen, mm. Carsport, Pegabus ja Verhoomo Sorsa. Lisäksi Vehon varataksipalvelu esitteli toimintaansa. - Väkeä oli paikalla paljon ja brunssi oli kaikin puolin onnistunut, kertoi myyntipäällikkö Olli-Pekka Narvio. Kuvat: Kehäveho 8
Taksiliikenteen taksoihin ei korotusta 2015 Jäljempänä oleva teksti on lainattu valikoiden liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen perustelumuistiosta (kursivoitu lisätty). Väliotsikoiden numerointi noudattaa alkuperäisen muistion numerointia. Muistion saa halutessaan kokonaisuudessaan hallituksen jäseniltä. Koska hinnat pysyvät ennallaan uusia maksuluettelotarroja ei automaattisesti lähetetä jäsenistölle. Tarroja tarvitsevat voivat pyytää niitä osoitteesta: tiedottaja@suomenpalvelutaksit.fi Valtioneuvoston asetuksessa taksiliikenteen kuluttajilta perittävistä enimmäishinnoista ei esitettäisi muutoksia taksiliikenteen enimmäishintoihin. Taksiliikennelain mukaan enimmäishinnat on vahvistettava vuosittain annettavalla valtioneuvoston asetuksella ja niihin tulee sisältyä kohtuullinen voitto. Kustannustason muutoksia tarkastellaan taksiliikenteen kustannusindeksin perusteella. Enimmäishinnat pidettäisiin ennallaan, koska enimmäishintoihin sisältyy yhä kohtuullinen voitto ja tavallisessa taksiliikenteessä laskennallisia kustannuksia on nostanut vain vakuutusmaksujen nousu ja erityisesti autoverolain muutos, jonka mukaan taksien autoveroetuja vähennettiin vuoden 2015 alussa. Autoverolain muutoksella pyrittiin vähentämään valtion verotukia. Invataksiliikenteessä kustannukset ovat pysyneet lähes ennallaan tai jopa vähentyneet. Tällä asetuksella kumottaisiin valtioneuvoston 18 päivänä kesäkuuta 2014 antama asetus (470/2014) taksiliikenteen kuluttajahinnoista. Asetus on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2015. 3 Esityksen vaikutukset Kansaneläkelaitos (Kela) korvasi v. 2014 sairausvakuutuslain (1224/2004) nojalla matkakustannuksia 305 milj. euroa, josta taksimatkojen osuus oli yhteensä 174 milj. euroa. Vuonna 2015 sairausvakuutuksen matkakorvausten arvioitaisiin olevan noin 297 milj. euroa, josta taksimatkojen osuus olisi noin 170 milj. euroa ottaen huomioon Kelan pyrkimyksen aikaansaada säästöjä kuljetusten yhdistelyn ja omavastuuosuuden korotuksen kautta. Taksialan ehdottama korotus olisi merkinnyt kokonaisuudessaan julkishallinnolle (valtio, kunnat, Kela) arviolta 4 miljoonan euron lisäkustannuksia vuositasolla. Valtion tavoite on kuitenkin, että henkilökuljetusten kustannusten nousua pitäisi pyrkiä hillitsemään. Lisäksi valtion verotukia on pyritty vähentämään autoverolain muutoksella. Taksiliiton esitys merkitsisi, että yhteiskunnan kustantamista kuljetuksista erityisesti Kelan korvaamien, pitkien sairaalamatkojen kuljetuskustannukset nousisivat. Kun hintoja ei nyt esitetä nostettavaksi, esityksen kokonaiskustannukset julkishallinnolle (valtio, kunnat, Kela) säilyisivät ennallaan. Julkishallinnon osuus taksiliikenteen kokonaisliikevaihdosta (1061 miljoonaa euroa) oli vuonna 2013 473,2 milj. euroa (44,6 prosenttia). Suomen Palvelutaksit halusi erityisesti kiinnittää huomiota myös porrasvedon määritelmän tarkentamiseen. Porrasveto tuli hyväksyä myös rakennuksen ulkopuolisissa portaissa. Kela kannatti Taksiliiton esitystä siitä, että avustamislisä 6 b koskien porrasvetoa, mahdollistaisi jatkossa lisän perimisen riippumatta portaiden sijainnista. Lisämaksujen perimiseen oikeuttavat tilanteet tulisi selkeästi esittää taksapäätöksessä. Kela esitti myös, että taksaasetusta muutettaisiin huomattavasti yksinkertaisemmaksi esimerkiksi vähentämällä erilaisten lisämaksujen osuutta. Invalidiliitto kannatti nykyisen avustamislisä b:n (lisämaksu porrasvedosta) pysyttämistä nykyisen suuruisena ja tarvittavan korottamispaineen siirtämistä muihin lisämaksuihin. Ulkoportaissa tapahtuva porrasveto tuli sen mukaan kuitenkin säätää avustamislisän piiriin kuuluvaksi. Lisätietoa löytyy mm.: Liikenne- ja viestintäministeriön sivuilta: http://www.lvm.fi /uutinen/4441147/ taksiliikenteen-taksat-pysyvat-ennallaan Valtioneuvoston sivuilta: http://valtioneuvosto.fi /artikkeli/-/asset_ publisher/valtioneuvoston-yleisistunto- 25-6-2015?_101_INSTANCE_ 3wyslLo1Z0ni_groupId=10616 Em. linkit ja laajempi yhteenveto: www.suomenpalvelutaksit.fi Terveisin Suomen Palvelutaksit ry:n hallitus MAKSULUETTELO PERUSMAKSU Arkipäivinä klo 06.00-20.00 5,90 Arkipäivinä klo 20.00-06.00 9,00 Sunnuntaisin Aattoina ja lauant. klo16.00-06.00 LISÄMAKSUT Ennakkotilausmaksu 7,10 Avustamislisä 15,70 Laajennettu avustamislisä 31,40 Paaritaksin avustamislisä 29,20 Tavarankuljetuslisä 2,80 MATKATAKSA TAKSA I 1-2 henk. 1,55 /km TAKSA II 3-4 henk. 1,87 /km TAKSA III 5-6 henk. 2,02 /km TAKSA IV yli 6 henk. 2,18 /km ODOTUSAIKAMAKSU Hinnat sis. alv 10% 44,60 /h SUOMEN PALVELUTAKSIT RY Palveluauto 2/2015 9
Ajopäivä On maanantai. Näin kesäaikaan ja kuljettajien lomaillessa se tarkoittaa, että ajopäiviä osuu kohdalleni enemmän kuin talviaikaan. Aamu alkaa hallilla arkisesti kahvin keitolla ja Fingerporilla. Omat ennakkotilaukset on jaettu mahdollisimman pitkälti kuljettajien hoidettavaksi ja tänä maanantaina ajolistani tämän takia neljän kyydin mittainen. Kyseinen päivä on sikäli hyvä, että ajamallani autolla on käytettävissä datavuoro. Datavuorossa meille tulee välityksen kautta ainoastaan Kelan korvaamia kyytejä, koska emme ole ns. kokonaisvälityksessä. Välitysyhtiön ajovuororakennelma perustuu henkilöautojen tarpeeseen painottuen viikonloppuvuoroihin. Vuoroissa ei siis oteta huomioon esteettömien autojen luontaisen kysynnän ajankohtia. Ei, vaikka asiasta on keskusteltu. Koska jään oikeastaan tulevien kelakyytien varaan, en paljon päivältä odota. Viivästyksistä ketjureaktiot Kolmannen kahvikupillisen kohdalla ennen yhdeksää odotukseni kuitenkin palkitaan. Välityspäätteen jatkohälytin pirahtaa. Pääterveysaseman tutkimuksista palveluasuntoon palaava pyörätuolia käyttävä asiakas avustajineen on päivän ensimmäinen kuljetettavani. Kyydin pituus 1,3 km. Vuorossa päivän ensimmäinen oma kyyti. Pyörätuolia käyttävä asiakas on tilannut ennakkoon kyydin rautatieasemalta kotiin. Auto asemalaiturille parkkiin ja odottamaan. VR:n Intercityn pitäisi saapua 9.37 ja tällä kertaa näin on. Asiakas kyytiin ja menoksi. Matkalla on mittaa alun toista kilometriä. Paria viikkoa aiemmin juna oli 40 minuuttia myöhässä. Tuollainen odottamaton viivästys aiheuttaa usein ketjureaktion, jolloin seuraava asiakas saattaa aiheettomasti joutua kärsimään edellisen kyydin seurauksista. Tyhjän ajolistani takia tänään tuota ongelmaa ei olisi. Seuraavan kyydin tilaus tuli omaan luuriin. Asiakkaan vaimo tilasi kyytiä kotoa palvelukotiin intervallijaksolle. Soittaessaan hän kertoi, että asiakas pitää mennä hakemaan sisältä asti, koska he tarvitsevat siirtoapua. Yhdessä vaimon Keskussairaalan ja pääterveysaseman käytävät ja henkilöt ovat tulleet tutuiksi. Tämäkin päivä alkaa sieltä 1,3 kilometrin kyydillä. kanssa avustimme asiakkaan sängystä pyörätuoliin. Asunto sijaitsee kaksikerroksisessa, alun perin vanhustentaloksi suunnitellussa talossa, jossa ei ole hissiä. Maan tasalle päästiin kuuden portaan porrasvedon jälkeen. Matkalla ihmeteltiin julkisen terveydenhuollon tilaa, kun asiakkaan pieni, pitkään jatkunut, voimia verottava kuume ei tunnu riittävän oireeksi tarkempiin tutkimuksiin. Koko tilaus ikäänkuin hukassa Seuraava kyyti olikin sitten ollut datalla odottamassa tarpeella hakijaansa hetken aikaa. Kyseessä kotiutus sairaalasta Meri-Porin suuntaan lisätiedolla asiakkaalla ei omaa pyörätuolia. Yleensä tämä lisätieto ei omaa pyörätuolia, varsinkin mikäli lisäksi kyydissä maininta porrasveto, aiheuttaa sen, että kyydille ei pienemmästä esteettömästä kalustosta löydy viejää. Tiedä sitten mikä syynä tällä kertaa. No, menen noutamaan kyytiä yli 20 minuuttia tilatusta noutoajasta myöhässä. Pahoittelen viipymistäni omasta ja edustamani välitysyhtiön puolesta ja samalla totean, että asiakas istuukin pyörätuolissa, joka on hänen omansa. No, onpa mukana varatuoli, mikäli toinen pettää kesken matkan sairaalan käytävällä. Meri-Porista vapaana palatessa keskus soittaa. Keskustassa olisi terveysasemalla asiakas vailla kuljetusta. Syy 10
VR:n Intercity saapui ajallaan. Paria viikkoa aiemmin juna oli 40 minuuttia myöhässä. Syntyneessä ketjureaktiossa seuraava asiakas joutui aiheettomasti kärsimään. Kun hissi lähtee kahdeksan portaan päässä maatasosta, esteetön käynti oli tehty ulkoa luiskalla kellariin, jossa on viiden porraskäytävän mittainen käytävä hisseille. harvinaiseen suoraan soittoon on, että asiakkaalla on normaalia leveämpi pyörätuoli, joka ei sovi Caddy-kokoluokan autoon. Asiakas on vakiotaksioikeudeton VPL-kyydeistä tuttu ja kyyti on lyhyt matka keskustasta palveluasuntoon. Asiakkaalla on mukana saattaja ja osuudekseni riittää avustaminen ensimmäisen hissin oven sisäpuolelle. Asiakkaan saattaja oli kyydin viipymisen takia ehtinyt soittaa tilausnumeroon uudelleen ja kysynyt onko auto tulossa. Koska saattaja oli esittäytynyt soittaessaan omalla nimellään, oli koko tilaus ikään kuin ollut hetken hukassa ja tästä syystä keskus vielä kerran soitti ja kertoi minulle sekavasta tilanteesta. Terveyskeskuksella asiakas saattajineen oli jo ulkona odottamassa, joten toimintatapa oli asiakas autoon ja matkaan. Matkan pituus 1,5 km. Seuraavaksi datan pyynnöstä takaisin samalle terveysasemalle. Kävelevä asiakas avustajineen terveydenhuollon palveluista kotiin. Ei pyörätuolia, ei saattajaa Seuraavaksi välityspääte tarjoaa kelakyytiä sairaalan pitkäaikaisosastolta yksityiseen palvelukotiin. Tässä kohtaa molemmat aivosolut terästäytyivät, kiitos riittävän kofeiinipitoisuuden, ja totesivat että jotain on pielessä. Todennäköistä on, että ko. kyyti ei kuulu Kelan korvattaviin. Oikeassa olin, sillä lähettävä osasto ilmoittautuu vapaaehtoisesti kyydin maksajaksi. Siispä luuri käteen ja soitolla peruuttamaan kyytiä pois Kelapuolelta. Välityspäässä nähtävästi asiaa ei oltu selvitetty loppuun asti, tai sitten vaan oli jätetty vastuu kyydin maksajan selvittämisestä virheellisesti kuljettajalle. Tapaus muistuttaa myös siitä, että vieläkään, kolmessa vuodessa, tieto siitä mitä Kela korvaa ja mitä ei, ei ole tavoittanut kaikkia asianosaisia osapuolia. Seuraava kyyti sairaalakotiutus, asiakkaalla ei omaa pyörätuolia. Koska matkassa ei ollut myöskään avustajaa, kuten sairaalakotiutuksissa ei yleensäkään, kyyti päättyi kenkien poisoton ja turvarannekkeen ranteeseen laittamisen jälkeen vasta asiakkaan istahtaessa sängylle asunnossaan. Kuljetusteknisesti helppo kyyti. Kyseessä kerrostalo ja hissi lähtee maan tasalta. Seuraava kyyti on päivän aikana omaan puhelimeen tullut VPL-matka. Yksittäinen pyörätuoliasiakkaan asiointimatkan paluukyyti. Yksi virhepainallus ja peli on menetetty Kyseinen maanantai on ennakkoaavistuksestani poiketen ollut kohtuullisen vilkas päivä datakyytien puolella, ja seuraavaksi työsuoritteeksi data tarjoaakin asiakkaan paluumatkaa yksityiseltä lääkäriasemalta palveluasuntoon. Sen jälkeen ohjelmassa on VPLpaluukyyti oman fi rman toisella autolla viedylle menokyydille. Kaksi kehitysvammaisten palveluasunnon kävelevää asukasta avustajineen palaa asiointimatkaltaan. Maksun jakaminen mittarilla kahdelle tai useammalle asiakkaalle siten, että kaikki kuitit menevät oikein, saa aina puheliaankin kuljettajan hiljentymään. On pakko, koska molempien aivosolujen kapasiteettia tarvitaan tässäkin tilanteessa. Yksi virhepainallus sopivassa kohtaa ja peli on menetetty. Käyttämästäni mittarimallista puuttuu eiku-näppäin. Kello kolmen aikoihin data tarjoaa päivän viimeisen henkäyksensä, vuoro on loppumassa. Kävelevä asiakas puheterapiaan. Viitteenä välityspäätteellä lukee että kyydin omavastuu pitää laskuttaa ja asiakas saattaa perille. Tauko- Sivulle 12 >> Palveluauto 2/2015 11
SUOMEN PALVELUTAKSIT RY 1975 40 2015 Syyskokouksen 2014 päätöksellä Suomen Palvelutaksit ry ei järjestä erillistä syntymäpäiväjuhlaa. Juhlavuoden haluttiin koskettavan kaikkia jäseniä ja siksi Suomen Palvelutaksit ry:n jokainen autoileva jäsen on saanut juhlavuoden kunniaksi 40 euroa alennusta jäsenmaksustaan. Juhlavuonna myös uudet jäsenet saavat merkittävän edun: 110 euron liittymismaksulla saa kahden vuoden jäsenyyden (2015 ja 2016), joten kynnys liittyä jäseneksi on juhlavuonna rahallisesti lähes olematon. Lisätietoja jäseneksi liittymisestä saa minulta tai varapuheenjohtaja Jouko Lehdolta. Lars Lindroos Puheenjohtaja Lukijan ääni: Lukijan ääni -kirjoitukset aineistopäivään mennessä: info@maisanpaja.info Taksiautoilijan palkkamalttitalkoot eli nollalinjalla mennään Taksoihin ei siis tullut korotuksia. Näin päätettiin. Suomen Palvelutakseilla, Taksiliitolla, Kelalla ja Invalidiliitolla löytyi kuitenkin taksankorotusehdotuksessa yhteinen sävel. Tämä harmonia syntyi taksapäätöksen asetuksen tekstin muuttamisesta porrasvedon osalta. Tästä harmoniasta huolimatta asetuksen teksti pysyi ennallaan. Käytännössä tekstimuoto luhtikäytävineen on aiheuttanut ja tulee aiheuttamaan erilaisia asetuksen hengen vastaisia tulkintoja. Koska asetuksen muotoilu porrasvedon määrittelyn osalta on alun perinkin ollut epäonnistunut, on käsittämätöntä, että tätä virhettä ei vieläkään korjattu. Toinen, pilkettä silmässä -vaihtoehto tietenkin on, että alkuperäisen tekstin kirjottaja asuu luhtitalossa. >> Sivulta 11 Kuva: Miikka Pihlajamäki Hallilla tarkistetaan seuraavan päivän ajot ja viimeistellään kuljettajien ajolistat. Lopuksi autojen tarkistus, tarvittaessa iltapesu ja sitten on yrittäjän päivä paketissa. jumppana siis pääterveysaseman käytävällä tallustelua asiakkaan kanssa. Tästä kyydistä Kelakin pitää. Ei syntynyt korvattavaa kyydin hinnan ollessa 9,50. Askartelua kyyti kuitenkin teettää, koska lasku pitää tehdä, mikäli kyydistä korvauksen haluaa. Ehtooseen jää vielä muutama VPLkyyti, joista ensimmäisessä käydään pyörätuoliasiakkaan kanssa kauppakeskuksen pankkiautomaatilla ihmettelemässä sitä, että tilillä on rahaa, mutta Electron ei anna sitä mahdollisten katevarausten takia nostaa. Siten varsinainen kauppareissu jää rahan puutteen takia tulevaisuuteen. Olen väärässä talossa Pitäähän joka päivään vähintään yksi oma hölmöilykin sattua. Seuraavaksi omana kyytitilauksena asiakkaan kuljetus intervallipaikalta kotiin. Helppoa kuin heinänteko. Minä ajelen intervallipaikkaan ja menen kyselemään asiakkaan huoneen numeroa. Kohtaamani hoitaja menee katsomaan talon sisällysluetteloa. Palaa kysymään nimeä, jonka toistan. Hoitaja menee päätään ravistellen takaisin sisällysluettelolle neuvoa toiselta hoitajalta kysyen. Molemmilla hoitajilla näkyy iso kysymysmerkki pään päällä. Heidän toimiaan katsellessani toinen aivosoluni potkaisee toista ja tämän seurauksena minulla syntyy itselleni hyvin epämieluisa ajatus. Olen väärässä talossa. Kyllä vaan, ei kun autoon ja kohti oikeata noutopaikkaa. Onneksi asiakas on viivästymisestäni ymmärtäväinen. Pyörätuolia käytävän asiakkaan tavaroineen saatoin kerrostalossa asuntoon. Kyseisessä talossa on viisaasti tehty esteetön käynti tekemällä ulkoa luiska kellarikerrokseen, jossa on koko talon viiden porraskäytävän mittainen käytävä. Hissillä pääsee kellarista keroksiin. Tämä on niitä taloja, joissa hissi lähtee kahdeksan portaan päässä maatasosta. Päivän saldo: 15 kyytiä Maanantaipäivän viimeiset kyydit ovat asiakkaan vienti konserttiin ja takaisin kotiin. Kun konserttikyyti on tehty ja minä olen palannut hallille, kello naputtelee puoli yhdeksää. Hallilla tarkistan tulevan päivän ajot ja viimeistelen kuljettajien ajolistat. Tapana on kurkata autoja päällisin puolin, onko kaikki kunnossa ja valmiina seuraavaan päivään. Koska näin näyttää, paria autonpesua lukuun ottamatta, olevan, alkaa työpäiväni olemaan lopuillaan. Päivän saldo oli 15 kyytiä, joka on lähtökohtaan nähden hyvä. Päivän seikkailut on seikkailtu ja lähden auringonlaskussa ratsastamaan kohti kotia ja uusia seikkailuita. Taas olen päivän lähempänä mahdollista yrittäjäneläkettä. Ari Rönni 12
Työtä kaikille Suomi nousuun konsulttia tarvitaan Ajatelkaas kuinka paljon työtä ja työpaikkoja saadaan Suomeen jos otetaan tässä digitalisoitumisen ja tehokkuuden huumassa uusia suuryritystoteutuksia käyttöön. Kaikki vaan isojen brändien ja suurten kansainvälisten firmojen haltuun. Alkaa töitä syntyä ja tehokkaasti hoituu kaikki hommat. Otetaan esimerkki: Kuinka toimii nykyään rengasfi rmat maassa. Niitähän on joka kaupungissa ja kylässäkin. Pieniä (tehottomia) verstaita jossa Kake myy sulle renkaat ja Rane asentaa ne sitten autoosi. Tässä uudessa visiossa on tehokkuus huipputasoa ja työllistetään samalla reilusti enemmän väkeä. Ensinnäkin rengashuolto, myynti ja vaihto keskitetään koko valtakunnassa. Maakuntataso on ehkä sopivin, kun verrataan muihinkin valtakunnan hankkeisiin. Saadaan isot volyymit ja asiakaskunnat. Jees. Hyvä! Otetaan vaikka Pirkanmaa esimerkiksi: Tampereelle tietysti perustetaan Pirkanmaan Rengas Myynti Vaihto ja Huoltokeskus Oy. PRMVH Oy. Oikein lainsäädännöllä sitten lopetetaan koko maakunnasta kaikki muu autonrenkaisiin kohdistuva yrittäminen, että valtion suojeluksessa oleva verstas saa sitten riittävästi maksavaa asiakaskuntaa. Keskukseen palkataan tietty tarpeellinen määrä henkilökuntaa, keskustytöt ja johtajat. Sekä hankitaan viimeisimmän mallin mukaan kaikki tietokonekeskukset ja kaikki muutkin koneet. Toiminta tapahtuisi suunnilleen näin: Asiakas Matti Automies tilaa tästä PRM- VH keskuksesta ajan uusien kesärenkaiden vaihtoon. Hyvissä ajoin vähintään viikkoa etukäteen, totta kai. Maksullisesta puhelinlinjasta vastaa keskustyttö, joka kirjaa Matin Audin tiedot ja tarvittavat rengastyöt keskuksen tietokantaan ja antaa Matille vaihtoajan. Esim. 2.4. klo 10:15. Kyseisenä päivänä Matti ajelee Orivedeltä autollaan Tampereen Lahdesjärvelle perustettuun uuteen upeaan rengaskeskukseen. Mattia ohjataan suurelta parkkialueelta vihreillä nuolilla ja vuoronumeroilla tähän ainakin kolmen hehtaarin kokoiseen rengashalliin oikealle ovelle no: 21. Klo 10:15 Ovella hymyilevä huoltomies ohjaa Matin ajamaan halliin ja kehottaa hänet siirtymään vaikka hallin kahvioon. Huoltomiehen rinnassa on kilpi, jossa lukee hänen tittelinsä: Tunkkimestari. Hän nostaa Matin auton hallitunkilla edestä ja takaa ilmaan. Sitten hän juoksee seuraavalle ovelle, jossa odottaa muuan Vilma Juupajoelta Fiattinsa kanssa kello 10:17 aikaan, hän jatkaa samoin tehokkaasti Vilman palvelua. 10:17 Matin Audin luokse kävelee haalareissaan uusi huoltomies. Rengasmies1. Nopeasti hän ampuu paineilmakoneellaan Matin auton pyörät irti ja kierittelee renkaat eteenpäin. Ja siirtyy seuraavaksi Vilman auton kimppuun. 10:20 vastaanottaa Rengasmies2, jonka tehtävä on poistaa vanhat kuluneet renkaat ja vaihtaa sekä tasapainottaa vanteille uudet renkaat Matin autoon. Tiedot hän lukee edessään olevasta fl atron-näytöstään. 10:22 Varastolta saapuu Varastomies V tuoden mukanaan tilatut uudet venäläiset nokialaiset tähän samalle työpisteelle. 10:23 Saapuu Jätemies Y joka ottaa Matin vanhat renkaat ja Vilmankin renkaat omaan työntökärryynsä ja häipyy niiden kanssa jäteasemalle. Jossa kaikki renkaat siirtyvät keskitettyyn jäteyksikköön. 10:28 Tulee Rengasmies3, joka kierittelee Matin uudet renkaat Audin luokse ja asentaa ne paineilmakoneella tehokkaasti siihen. 10:34 Juoksee paikalle Rengasmies4, joka paineilmalaitteella täyttää Matin renkaat juuri tarkalleen oikeaan paineeseen. Ja jatkaa juosten Vilman rengastäyttöön. 10:35 Saapuu taas paikalle koulutettu Tunkkimestari, joka ainoana saa käyttää nostolaitteita, niiden suuren vaarallisuuden vuoksi. Hän laskee asiantuntevasti Matin auton alas. Sitten hän siirtyykin seuraaviin tunkkitehtäviin. 10:36 Astelee paikalle Työnjohtaja1. Hänellä on mukanaan lasku sekä maksupääte, jolla hän rahastaa Matti Automiehen. 10:40 Matti kaasuttaa onnellisena Audillaan uusilla renkaillaan maantielle. Näin on saatu tähänkin työhön luotua paljon uusia työpaikkoja ja tehokkuutta. Minuuttiaikataulussa (teoriassa) rengaskeskus hoitaa koko maakunnan rengastyöt kuvatulla järjestelmällä. Tietokonekeskus laskee töihin tarvittavat työajat ja samalla hoitavat autojen rengasvalvonnan. Renkaat ovat keskitetysti yhdessä paikassa ja saavutetaan suuri logistinen säästö. Yksittäisten renkaiden hinnat laskevat (teoriassa), koska ne kaikki toimitetaan samaan paikkaan ja muualta ei niitä enää saa. Asiakkaat tulevat renkaiden luokse eikä päinvastoin. Jees. Hyvä! Työntekijöillä on kaikilla yksi nopea työ ja he pysyvät virkeänä iloisena työpisteellään (teoriassa). Ketään ei näin kuormiteta liikaa (tavoite). Hyvä! No entäs se Matin lasku sitten. Ei voi mitään. Autoilu maksaa. Ja valtio saa veronsa. Tilausmaksu: 10,00 Renkaat 4kpl 600,00 Tunkkipalvelu: 20,00 (2kpl) Kahvi ja pulla 5,00 Irroitus: 20,00 (4kpl) Asennus: 40,00 (4kpl) Varastotoimitus: 10,00 Jätemaksu: 10,00 (4kpl) Kiinnitys: 20,00 (4kpl) Ilmatäyttö: 10,00 (4kpl) Laskutus: 10,00 Yhteensä: 755,00 euroa Sis. Alv. 24% tietysti. Juu, kyllä tämä systeemi muistuttaa aika paljon jotain muitakin toimintoja nykyajan Suomessa. Jätän täysin lukijan harkintaan, mitähän ne ovatkaan? Ja olikohan tässä lopultakaan yhtään mitään järkeä? Matti Automies Palveluauto 2/2015 13
Kesätilaisuus Haikon kartanolla Upea Haikon kartano on palanut useamman kerran. Viimeisin palo oli 1911 uudenvuodenyönä, kun juopottelun takia erotettu hevoskuski sytytti kartanon palamaan. Keski-ikäinen Suomen Palvelutaksit ry viettää 40-vuotisjuhlavuottaan. Kuluneisiin vuosikymmeniin on kuulunut kaikenlaista ja tämän ikäisen on syytä välillä tehdä irtiotto arjesta ja rentoutua. Niinpä yhdistys järjesti rennon, päivän mittaisen kokoontumisen kesäpäiväksi yhdistyksen jäsenille perheineen Haikon kartanohotelliin. Ei kokousta, vaan rentoa yhdessä oloa. Talo palaa. Stop. Haikon kartanon historia alkaa jo 1360-luvulta. Historiansa varrella kartano on palanut täysin useamman kerran, mutta uudelleen rakennettu. Viimeisin palo oli uudenvuoden yönä vuonna 1911, kun juopottelun takia erotettu hevoskuski sytytti kartanon palamaan. Silloiset omistajat olivat kylmää paossa Cannesissa ja saivat lyhyen sähkeen Talo palaa stop Frederik. No, lyhyesti kuului muutaman päivän päästä saapunut vastauskin; Kutsukaa palokunta. Uuden kartanon rakennustyöt aloitettiin 1913. Rakennustyö etenivät hitaasti ja olivat kesken vielä vuonna 1965, jolloin Satu (nyk. Tiivola) ja Leo Vuoristo ostivat rakennuksen maa-alueineen. Rakennustyöt jatkuvat; hotellitoimintaa kehitettiin lisärakennuksin ja kylpylällä sekä puistoalueiden kunnostuksella. Kartanon historiaan on kuulunut myös Tsaarillista loistoa, kun Romanovit vierailivat siellä usein. Lisäksi Albert Edelfelt vietti siellä 24 kesää maalaten yli 200 teosta. Monipuolista ohjelmaa Se paikan historiasta ja päivän ohjelmaan. Koolle tullut joukko aloitti lauantain klo 10 tupasaunalla. Yhdistyksen Hannu Mylläri Suomen Ammattiliikenne Akatemia Oy:stä (oikealla) ja Jari Soukkio Tamlans Oy:stä (alla). puheenjohtaja avasi ohjelman ja ensin kuultiin päivän sponsorin Antti Kamisen (Veho Group Oy Ab) puheenvuoro. Kahvin lomassa kuultiin huumorilla höystettyä puhetta Hannu Mylläriltä (Suomen Ammattiliikenne Akatemia Oy). Hän laittoi meidät kuulijat pohtimaan mm. liikenneturvallisuutta, omia ajotapojamme sekä painotti myös vapaa-ajan tärkeyttä yrittäjämaailmassa. Esitys päättyi puhu- Sivulle 16 >> 14
Opastetulla kierroksella kuulimme mm., että Albert Edelfelt (1854-1905) oli kotoisin Porvoon Kiialan kartanosta ja kuoli Haikossa sadonkorjuuväkeä maalatessaan. Edelfelt eli Pariisissa, mutta palasi kesäisin maalaamaan kotiseutunsa asukkaita, joille maksoi mallina olosta palkkaa. Jokiranta ja punaiset ranta-aitat saivat nykyisen värinsä 1700-luvun loppupulla kun ne maalattiin punamultamaalilla, koska Ruotsin kuningas Kustaa III saapui Porvooseen. Kaikki hänen kulkureittinsä varrella olevat talot maalattiin, jotta ne näyttäisivät kauniimmilta. Mäeltä näkyy toinen mäki. Porvoon tuomiokirkko Linnamäeltä kuvattuna sekä mänty, jonka Albert Edelfelt ikuisti vuonna 1892 maalaukseensa Porvoo Linnamäeltä nähtynä. Miltä tuntuu olla -110 C pakkasessa? Antti Kaminen Veholta oli syystä ylpeä tuotteestaan, sillä Mercedes-Benz pitää edelleen hallussaan Suomen taksirekisteröintitilastojen kärkipaikkoja. Kaminen esitteli kesäpäiväyleisölle myös uuden Vito Tourer 4x4:n, jonka edeltäjiään kevyempi nelivetotekniikka sallii enemmän hyötykuormaa. Autossa on vakiona mm. 7G-TRONIC PLUS automaattivaihteisto momentinmuuntimella. - Kannattaa tulla koeajamaan ja toteamaan itse kaikki uudet ominaisuudet, Kaminen kehotti. Meillä oli tilaisuus kokea tämä kesätapahtumassa Haikon Kartanossa. 14 henkilöä palkittiin urheudesta, toiset löysivät kaikenlaisia syitä, miksi sinne ei voi mennä. Todellisuudessa jokainen täyttää kaavakkeen omista sairauksistaan ym. Henkilökunta tarkistaa sen ja päättää saako mennä. Joten ne omat syyt taisivat olla enemmänkin jänistämistä. Uimapuku, pipo, lapaset, villasukat ja huopikkaat olivat varusteena. Ensin -30 C huoneeseen ja seuraavaksi -60 C ja viimeksi 1-3 min -110 C. Henkilökunta saattaa asiakkaat sisään ja informoi ajan kulusta ja huolehtii hoidettavan hyvinvoinnista. Tiloista voi poistua heti halutessaan. Maksimi aika on 3 minuuttia. Huippukylmä virkistää, antaa hyvän unen, tuo helpotusta erilaisiin nivel- ja lihaskipuihin, stressioireisiin ja ihoongelmiin ja nopeuttaa palautumista liikuntasuoritusten jälkeen. Lopputulos on usein kokonaisvaltainen rentoutuminen ja mielihyvä tunne. Kokemus oli positiivinen ennakkoajatuksista huolimatta! Totesi vanha ja uusi puheenjohtaja Lars Palveluauto 2/2015 15
>> Sivulta 14 jan hauskaan, kitaralla omakätisesti säestettyyn lauluun. Puolita päivin nautittiin lounas kartanorakennuksessa ja sen jälkeen oli halukkailla mahdollisuus koeajoon Vehon kahdella esittelyautolla. Kello 14 lähdettiin sitten bussilla oppaan johdolla kohti Porvoon keskustaa. Porvoohan on maamme toiseksi vanhin kaupunki, joka on rakentunut seitsemälle kukkulalle, kuten muuten Roomakin. Kaupunki liittyy olennaisesti maamme historiaan, kun vapauduimme Ruotsin vallan alta ja Suomi liitettiin autonomisen osana Venäjän suurruhtinaskuntaan Porvoon maapäivillä vuonna 1809. Valtiopäivien kokousrakennukset sekä talo, johon keisari seurueineen majoitettiin, ovat edelleen pystyssä. Porvoo tunnetaan myös kirjailijoiden ja taiteilijoiden asuinpaikkoina. J.L. Runeberg asui vuodesta 1837 siellä, ensin lehtorin ja rehtorin toimissa kunnes omistautui täysin kirjalliseen työhön. Tunnettu kuvanveistäjä Ville Vallgren syntyi Porvoossa ja hänethän tunnetaan mm. Havis Amanda -patsaasta. Kierrokseen kuului kävely yhdelle kukkuloista, jossa 1500-luvulla sijaitsi tanskalaisten viikinkien rakentama linnoitus. No, jäljellä oli tietenkin enää vain vallihaudat ja männikköä sekä upeat maisemat puiden lomasta kirkolle ja kuuluisille ranta-aitoille. Männyistä muuten yksi oli huomion arvoinen, sillä se on ikuistettu Edelfeltin teokseen, joka on alkuperäisenä nähtävissä kartanon keltaisessa salissa. Vanhan Porvoon nykyinen maa-alue on 18 hehtaaria. Siellä on 250 asuinrakennusta ja 300 ulko- ja talousrakennusta. Alueella asuu noin 700 asukasta. Mosaiikkimainen asemakaava on keskiajalta. Kierroksen lopuksi tehtiin lyhyt kävely kirkonmäeltä ydinkeskustaan. Kirkon sisälle ei päästy vihkiäisten vuoksi, mutta vaikuttava oli katsella ulkoakin. Ja lopuksi tietenkin halukkaat pääsivät Brunbergin makeiskauppaan ostamaan pusuja, alkukarkkeja ja tryffeleitä. Osa matkalaisista kävi paikallisessa kahvipaahtimossa ostamassa vasta paahdettua ja jauhettua kahvia vaniljalla tai ilman. Pipo päässä huippukylmään Takaisin kartanolle saavuttiin neljän maissa ja sen jälkeen olikin halukkaiden kiirehdittävä pukemaan uima-asu, pipo ja huopatossut huippukylmää varten sekä sen jälkeen polskuttelemaan kylpylään. Päivän lopuksi nautittiin omakustanteinen illallinen vapaasti seurustellen. Antoisasta päivästä jäi mukavat muistot hyvästä seurasta, ohjelmasta sekä makea maku suuhun, kun tuli törsättyä siellä karkkikaupassa. Suomalainen vaihteleva kesäsääkään ei häirinnyt tunnelmaa. Kaisa Keiholehti Kesäpäivillä esiteltiin kaksi invataksivarustuksella olevaa Mercedes-Benziä. Carsportin Vito Jubilee Edition ja Prostylen sisustama Vito. 16
Se on sitten nähty Kelan ryhmämuotoista TYKkuntoutusta taksiautoilijoille ja taksinkuljettajille Työkykyä ylläpitävä ja parantava kuntoutus, TYK, on Kelan ns. lakisääteistä ammatillista kuntoutustoimintaa. Se on tarkoitettu pitkään työelämässä olleille yrittäjille ja työntekijöille, joiden työkyky ja ansiomahdollisuudet ovat sairauden, vian tai vamman vuoksi heikentyneet tai joilla niiden arvioidaan uhkaavan työkyvyn heikkenemistä lähiaikoina. Työkyvyn heikkenemistä arvioidaan kokonaisvaltaisesti ja sairauden lisäksi huomioidaan esimerkiksi fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen toimintakyky sekä elämäntilanne. Kun oireista huolimatta haluaa jatkaa työssään ja löytää keinoja työkyvyn parantamiseen ja ylläpitämiseen ja jos terveydenhuollon toimenpiteet eivät riitä, henkilöllä saattaa olla oikeus TYK-kuntoutukseen, jonka tarkoituksena on auttaa selviytymään työelämässä mahdollisimman pitkään. Järjestettävään TYK-ryhmään voivat hakea taksiautoilijat ja taksinkuljettajat kaikkialta Suomesta. Hakemisen voi aloittaa keskustelemalla asiasta työterveys- tai terveydenhuollossa. Hakeminen tapahtuu Kelan kuntoutushakemuksella. Kaikki tarvittavat lomakkeet löytyvät esimerkiksi Kelan nettisivuilta (www.kela. fi) ja niitä saa myös Kelan toimistoista. Hakemus liitteineen toimitetaan Kelan paikallistoimistoon. Kuntoutuksen toteuttajana toimii Savonlinnan Kerimäellä sijaitseva Herttuan Kuntoutuskeskus (www. herttua.fi ). Kela vastaa kuntoutuspäätöksistä ja kustannuksista. Seuraavan TYK-ryhmän jaksojen ajankohdat ovat: 19.-24.10.2015, 18.-23.1.2016, 18.-22.4.2016, 12.- 16.9.2016, 16.-21.1.2017 ja 12.-16.6.2017. Ryhmän koko on kahdeksan henkilöä. Kela täyttää paikat sitä mukaa kun heille saapuu valintakriteerit täyttäviä hakemuksia. Kela myös edellyttää, että kuntoutuja osallistuu kaikille jaksoille Se on sitten nähty, että meillä on kaikki edelleen paremmin kuin muilla, paikallisesta kunnallispolitiikasta huolimatta. Ei ihminen sentään ihan kaikkea pysty pilaamaan! Vaan sittenkin, toista oli ennen. Kyll oli helppoa. Ei ollut stressiä, traumaa, masennusta, väärinymmärrettyjä lapsia, ei nuorisorikollisuutta, ei luonnonsuojelijoita, rötösherroja, kasinopelureita, juppeja eikä kettutyttöjä! Oli vain kunnon ihmisiä, hamppareita, omenavarkaita ja pontikankeittäjiä. Ei ollut joka kylässä keilahallia, ei laminaattiratoja, ei automaattilaskimia, ei veteraani- ja naistoimikuntia, ei saturaa eikä sarjojen sarjoja. Oli vain Aninkaisten keilahalli, jossa sorjasääriset tytöt (silmänilot) nostelivat keiloja pystyyn sitä mukaa, kun miehet niitä kaatelivat. Ei ollut TV:tä, ei digiboxeja, stereoita, videoita, korvalappuradiota eikä edes ula-asemia. Lotosta ja bingosta puhumattakaan. Oli vain kyläpelimanni, soittokunta, kirkkokuoro, näytelmäkerho, kyläkirjasto ja jaappanin lähetyspiiri. Ei ollut sukkahousuja, bikineitä, stringejä, tekokuituja, superlonpatjoja eikä edes vesisänkyä! Silikoneista puhumattakaan! Oli vain pässinpöikkimät, raappahousut, laama- ja fl anellipaita sekä päästä vedettävä sänky ja olkipatja. Ei ollut kansaneläkettä, vanhuuseläkettä, yksilöllistä varhaiseläkettä, ei varhennettua vanhuuseläkettä, ei työttömyyseläkettä, ei työkyvyttömyyseläkettä eikä osa-aikaeläkettä. Ei tukiaisia, asumistukea, tukilisien lisäosaa. Oli vain oma apu, naapurisopu, syytinkijä ja vaivaistalo. Ei ollut A-klinikoita, mielenterveystoimistoa, ei alkoholin väärinkäyttäjiä, huumekoiria ja työrajoitteisia. Oli vain juoppoja, tuurijuoppoja, kylähulluja ja laiskoja sanottiin laiskoiksi. Ei ollut verisuonitauteja, tukielinsairauksia, psykosomaattisia oireyhtymiä, dementiaa, laktoosi-intoleranssia eikä sikainfl uenssaa. Ei jääty kitumaan. Kuoltiin pois maha- tai rintatautiin, sydänhalvaukseen tai vanhuuteen. Tai sitten tuli vain slaaki. Ei ollut Tyksiä, kirraa, Pulssia eikä Mehiläistä. Oli vain kunnanlääkäri, terveyssisar, diakonissa, kätilö ja kansanparantaja. Sekä lääninsairaala, kunnallissairaala, keuhkotautiparantola ja Kupittaan pöpilä. Ei ollut avoliittoja, homoja, lesboja eikä venäläisiä ilotyttöjä. Oli vain rakkausavioliittoja, pakkonaimisia, susipareja ja äpärälapsia. Poikkeavat pantiin sakilla järjestykseen. Kyllä oli helppoa. Ei ollut murkkuikää, ei omituisesti käyttäytyviä nuoria, ei pipopäisiä poikia, eikä napaansa näyttäviä tyttöjä, eikä skidejä. Jos ei osannut käyttäytyä kunnolla, annettiin selkää kunnes osasi. Ei ollut taksiäataa, kelakeskusta, kämmenmikroa eikä sotekortteja. Oli vain maaseudun vossikka ja kaupungin pirssi, kotipuhelimet ja koppinumero. Ei ollut takseissa ilmastointia, nastarenkaita, BMV:tä, Volvoa tai Audia. Oli vain yhdet renkaat kesät talvet, oli Popedaa, Volkaa ja Mersua. Kun luki Raamatun ja Juhani Ahon Rautatien, ei tarvinnut uneksia turhista. Oltiin rehellisiä, ahkeria, esivaltaa kunnioitettavia, isänmaallisia, sopeutuvia, sisukkaita ja nöyriä. Oltiin niin onnellisia! Otteita alkuperäisestä, neljälle työtoverukselle syntymäpäivälahjaksi tehdystä runosta lähetti Jaana Suveri Lisätietoa TYK-kuntoutuksesta: Timo Lehtinen/Herttuan Kuntoutuskeskus, puh. 015 769900 tai 040 5248271 timo.lehtinen@herttua.fi. Palveluauto 2/2015 Kuvassa Haikon kartano ja kaksi ladya: Jaana ja Rolls-Royce. 17 Kuva: Jouko Lintula.
Suomen Palvelutaksit ry:n jäsenyrittäjät PAIKKAKUNTA YRITYS / AUTOILIJA SÄHKÖPOSTI / KOTISIVU PUHELIN 18 ESPOO Espoon Monitoimitaksi Oy teuvo.ranta@pp1.inet.fi 0400 100 612 FORSSA Taksi J. Korsi 0400 311 400 HAMINA Taksipalvelut Liinamaa Ay 05 344 7300 HAMINA Tommi Liinamaa tommi@liinamaa.fi 0400 633 633 HELSINKI Oy Handicab Ab riitta.henriksson@handicab.fi 0500 400 900 HELSINKI Pääkaupunkiseudun Taksit Oy anssi.halminen@helsingintaksipalvelu.fi 0407318384 HYVINKÄÄ Hyvinkään Tila-Autot Oy petri.salonen@hyvinkaantila-autot.fi 040 500 452 HÄMEENLINNA Palvelutaksi Ylitalo Riitta riitta.ylitalo@palvelutaksiylitalo.fi 0400 481 090 IKAALINEN Taksipalvelu Anssu Rantala Ky anssu@ippnet.fi IMATRA Imatran Invataksipalvelu Lampinen Oy toimisto@imatraninvataksi.fi 0400 252 359 IMATRA Vuoksen Invataksipalvelu timokosonen@elisanet.fi 040 844 6069 JÄMSÄ Palveluautot Heino Yrjö 0400 242 529 JÄRVENPÄÄ Invataksi Terva-aho Hannu kari.a.salomaa@gmail.com 0400 432 849 KAUHAJOKI Kauhavan Palvelutaksi ahola.timo@netikka.fi 0500 641 067 KAUHAJOKI Palvelutaksit Janne Kortesluoma Ky janne.kortesluoma@pp.inet.fi 0400 367 990 KAUHAJOKI Vihdanmäki Oy 0500 532 511 KERAVA Rotaxi Oy pekka.tahvanainen@pp.inet.fi 040 700 8465 KISKO Auranen Hannu KISKO Nurmi Ahti KIURUVESI Invataksi Kärkkäinen Heikki heikkijkarkkainen@gmail.com 0400 277 590 KOTKA Nortamaa Oy invataksi.nortamaa@kymp.net 05 218 4455 KOTKA Palvelutaksi Metsola Matti 040 512 6998 KOTKA Palvelutaksi Vanhala Ky paltava@kymp.net 05 288 777 KOUVOLA Merin Pirssi meri@jyrkipakkanen.fi 040 702 3554 KOUVOLA Palvelutaksi Arto Liikanen ritva.malkki@elisanet.fi 040 707 8888 KOUVOLA Taksi Eero.S. Hämäläinen Oy eero.hamalainen@pp6.inet.fi 0400 557 6142 KOUVOLA Taksipalvelu Oinonen Ky Mari Hyppönen info@taksipalveluoinonen.fi 0400 777 667 KOUVOLA Tilaustaksit K. Sydänmaanlakka Ky posti@tilaustaksit.fi 0400 552 350 KUOPIO Kuopion Tila-auto Oy juha.tabell@tila-auto.com 017 363 4420 LAHTI Invataksi Niemi Heikki 0400 497 577 LAITILA Lindroos Lars lars.lindroos@lailanet.fi 0500 320 240 LAPPAJÄRVI Palvelutaksi Luoma vesa.luoma@pp1.inet.fi 0400 744 399 MIKKELI Mikkelin Invataksi Ky toimisto@starcabmikkeli.fi 015 161 030 MÄNTSÄLÄ Mäntsälän Palvelutaksi Ky tomi.vahakangas@palvelutaksi.inet.fi 0400 346 730 NURMES Invataksi Ryhänen Asko NÄRPIÖ Närpes Invataxi mikael.juth@ingvesresor.fi 0400 261 058 PERNIÖ Invataksi ja tilausliikenne Jalonen Oy PERTUNMAA Taksipalvelut Lehto info@taksipalvelutlehto.fi 040 557 0447 PORI Invataksi Kuusisto Tauno 0400 22 8855 PORI Porin Invataksi Oy ari.ronni@dnainternet.net 02 633 5871 PUUMALA Palvelutaksi Maijukka maija.narinen@luukku.com 050 589 3066 PYHÄSALMI Palvelutaksi Kari Jaatinen
PAIKKAKUNTA YRITYS / AUTOILIJA SÄHKÖPOSTI / KOTISIVU PUHELIN RAISIO Lounais-Suomen Palvelutaksi 050 313 2274 RAUMA Rauman Tilataksipalvelu Oy harri@raumantilataksipalvelu.fi 0445933403 SALO Perniön Taksipalvelu Katja Kikas SALO Suveri & Lintula Oy suverilintula@suverilintula.fi 040 586 2294 SAVONLINNA Juutin Liikenne savonlinna@juutinliikenne.fi 015 536 550 SEINÄJOKI Haapoja Heikki ja Terhi betexet6oy@gmail.com 040 550 3919 SEINÄJOKI J. Haapoja Oy juhani.haapoja@gmail.com 0400 361 430 SEINÄJOKI Seinäjoen Palvelutaksi, Esko Patteri palvelutaksi@netikka.fi 0500 767 617 SUHMURA Invataksi Hirvonen Veijo 0400 650 262 TAMPERE Invataksi Västilä Marko marko.vastila@pp.inet.fi 0400 336 173 TAMPERE Palvelu-Taxi Mäkinen Jarmo jarmo.makinen@barbus.fi 0500 974 900 TAMPERE Taksipalvelu Arvo Laine 040 522 3760 TURKU Antin Invataksi Oy anttialander@hotmail.com 040 744 8291 TURKU Invataksi Niko Lehtonen Oy nikke78.lehtonen@gmail.com 0500 113 311 TURKU Invataksi Vehviläinen Petri 0400 996 559 TURKU Invataksipalvelu Turku Oy rosita.kallio@gmail.com 0400 999 999 TURKU Kuljetus Fröberg henrik.froberg@gmail.com 0400 725 511 TURKU Laine Yhtiöt Oy rami.laine@laineyhtiot.fi 0400 326 812 TURKU Marikan Invataksi Oy marikaninvataksi@gmail.com 0440 991 191 TURKU Markon Invataksi Oy markoninvataksi@taksi.fi 0440 220 440 TURKU Palvelutaksi Susa Kosonen-Harkka susa.kosonenharkka@jippii.fi 050 569 0393 TURKU Palvelutaksit Turku Oy 0500 200 000 TURKU Suomen Citytaxi Turku Oy 0500 200 000 TURKU Taksi Turku Oy 044 041 0041 TURKU Taksibussit Oy Turku taksibussit@taksi.fi TURKU Taksipalvelu Laine Osmo Oy invataksi.laine@elisanet.fi 0400 975 613 TURKU Taksipalvelu Ylikännö 044 504 5463 TURKU Tommin Invataksi Oy taksitommi@gmail.com 02 536 9369 TURKU Turun Erikoistaksit Oy 02 236 2999 TURKU Turun Invataksit Oy simo.soini@taksi.fi 044 744 7070 ULVILA Ulvilan Palvelutaksit A&E Salo Oy ulvilan.palvelutaksit@dnainternet.net UUSIKAARLEPYY Nykarleby Sjukhem mathias.kass@nykarlebysjukhem.fi 050 5947779 UUSIKAUPUNKI Tilaustaksi Sjöberg Matti 0400 236 257 VAASA Vaasan Invataksipalvelu Ky vaasantaksipalvelu@netikka.fi 06 315 1111 VIITASAARI J. Paanasen Liikenne Oy 0400 571 040 VÄHÄKYRÖ Kyrönmaan Palvelutaksi TURKU Turun Seudun Invataksit ry invataksi@invataksi.com 02 233 2233 Huolehdithan siitä, että yhteystietosi jäsenrekisterissä ovat oikein! @ Muutokset ja korjaukset yhteys etoihin voi ilmoi aa www.suomenpalvelutaksit.fi-sivuston lomakkeella tai jouko.lehto@suomenpalvelutaksit.fi tai edo aja@suomenpalvelutaksit.fi tai puh. 040 503 6149. Mainitse muutosta tehdessäsi myös jäsennumerosi, joka löytyy lehden osoitelipukkeesta! Palveluauto 2/2015 19
Tilataksien Ykkönen Mercedes-Benz Citan, Vito, V-sarja ja Sprinter Menestystarina jatkuu... www.mercedes-benz.fi /tila-autot Lähde: Liikenteen turvallisuusvirasto TraFi, Mercedes-Benzin taksimarkkinaosuus 29,85%, 1-6/2015