Rehtorin ohje menettelystä opiskelijoiden vilppi- ja plagioi ntitapauksissa

E REHTORIN PÄÄTÖS 17)_12011 1(9) 11.11.2011 Dnro Rehtorin ohje menettelystä opiskelijoiden vilppi- ja plagioi ntitapauksissa 1 Ohjeen tausta 1.1 Ohjeen tarkoitus Helsingin yliopiston perustehtävänä on pyrkimys totuuteen. Tähän liittyy se, että tutkimukseen ja opetukseen liittyvät eettiset kysymykset otetaan vakavasti.' Kaikenlainen vilppi on vastoin yliopiston olemusta. Yliopistolain mukaan yliopistojen tulee järjestää toimintansa siten, että tutkimuksessa, taiteellisessa toiminnassa, koulutuksessa ja opetuksessa varmistetaan korkea kansainvälinen taso eettisiä periaatteita ja hyvää tieteellistä käytäntöä noudattaen (YOL 2.2 ). Jotta yliopisto voi täyttää tehtävänsä, tarvitaan ohjeistusta siitä, miten menetellään, jos herää epäily vilpistä opinnoissa. Opiskelijan kurinpidosta on säädetty yliopistolain 45 ja 45 a :ssä ja Helsingin yliopiston tutkinto- ja oikeusturvajohtosäännön 51 :ssä. Tämä ohje täsmentää ja tarkentaa kyseisiä säännöksiä. 1.2 Ohjeen soveltamisala Tätä ohjetta sovelletaan Helsingin yliopistossa suoritettaviin alempiin ja ylempiin korkeakoulututkintoihin ja niihin kuuluviin opintoihin sekä soveltuvin osin opiskelijavalintoihin, erikoistumiskoulutuksiin, erillisiin opintoihin sekä avoimena yliopisto-opetuksena ja täydennyskoulutuksena järjestettäviin opintoihin. Jatkotutkintoihin (lisensiaatin ja tohtorin tutkinnot) kuuluvissa opinnoissa sovelletaan pääasiassa Tutkimuseettisen neuv ottelukunnan ohjetta hyvästä tieteellisestä käytännöstä ja sen loukkausten käsittelystä2. Mikäli kyseessä kuitenkin on jatkotutkintojen opinnoissa ilmennyt vilppiepäily eikä kyseessä ole varsinainen tieteellinen tutkimus vaan esimerkiksi kirjatentti tai referaatti, asia käsitellään tämän, yliopiston sisäisen ohjeen mukaisesti. t Helsingin yliopiston strategia 2010-2012, s. 6. 2 Tutkimuseettinen neuvottelukunta: Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausten käsitteleminen. 2002. Saatavilla verkossa osoitteessa http://www.tenk.fi/hyva_tieteellinenkaytanto/hyva_tieteellinen_fin.pdf HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET UNIVERSITY OF HELSINKI Rehtorin kans lia. P I_ 33 ( Yli opi stonk atu 4 ). 00014 Hels ingin yl iopis to P ul i c hn 1 09 ) 1 91 1'. w w w h el s i nk i h/y l i op i s to Rektors kans li. PB 33 (Uni versi tets gatan 4). FI-00014 Hels ingfors universi tet 1flefon +358 9 1911 '. ww w. heis nk i ti looi versi tetet Ru.tors Offi ce. P.O. Box 33 IYIiopi s tonk ahi 4 ). FI- 00014 Uni versi ty of Hels i nk i 7e l c p h on e + 3 58 9 1 91 1 ', w w w h e l s i n k i h u n i ver s i t y

2(9) Tutkinto-ja oikeusturvajohtosäännössä on kuulusteluvilpistä erillisiä määräyksiä. Tätä ohjetta sovelletaan kuulusteluvilpin käsittelyssä soveltuvin osin tutkinto- ja oikeusturvajohtosäännön määräysten ohella. Opiskelijavalinnassa ilmennyt valintasuoritusta koskeva vilppiepäily käsitellään tämän ohjeen mukaisesti siinä tiedekunnassa tai sillä laitoksella, jonka opiskelijavalinnasta on kyse. Asian selvittämisestä vastaa kuitenkin valintalautakunnan tai vastaavan elimen puheenjohtaja. Hakijaan ei ohjeen mukaisessa menettelyssä voi kohdistaa muita seuraamuksia kuin hakijan valintasuorituksen hylkäämisen vilpin perusteella. Mahdolliset muut opiskelijavalintaa koskevat vilppiepäilyt kuten epäily väärien asiakirjojen käyttämisestä käsitellään erikseen eikä tämä ohje koske niitä. Ohjetta sovelletaan vaihto-opiskelijaan tai määräaikaisen opiskeluoikeuden saaneeseen opiskelijaan. Milloin vilpistä epäilty ei ole opiskelija vaan yliopiston työntekijä (esimerkiksi tilanne, jossa opettajan epäillään plagioineen opiskelijan työtä omiin oppimateriaaleihinsa), tätä yliopiston ohjetta ei sovelleta, vaan asian käsittelee työntekijän esimies tai muu taho, jonka velvollisuuksiin asian käsittely kuuluu. Opiskelija voi tällaisessa tilanteessa kääntyä laitoksen johtajan, dekaanin tai opintoasiainpäällikön puoleen. Opiskelija voi myös ottaa yhteyttä yliopiston henkilöstö- ja lakiasioiden toimialan henkilökuntaan. Yliopiston on erityisesti huolehdittava asian selvittämisestä niin, ettei opiskelija joudu epäedulliseen asemaan tai kohtaa kielteisiä seurauksia tällaisen vilppiepäilyn esittämisen takia. Jos Helsingin yliopiston opiskelijan todetaan syyllistyneen vilppiin opiskellessaan tutkintoon kuuluvia opintoja toisessa yliopistossa, asia käsitellään Helsingin yliopistossa tämän ohjeen mukaisesti. Oikeusturvan varmistamiseksi ohjetta sovellettaessa otetaan huomioon, millaisia seuraamuksia opiskelijaan on toisessa yliopistossa vilpin takia kohdistettu. 1.3 Ohjeen mukaista menettelyä hoitavien vastuut Periaatteena on se, että vilppiepäily käsitellään siellä, missä v ilpin epäillään tapahtuneen. Jos tiedekunnan opiskelija suorittaa opintoja toisessa tiedekunnassa, opetusta antavassa erillisessä yksikössä, avoimessa yliopistossa tai kielikeskuksessa, näiden opintojen yhteydessä herännyt vilppiepäily käsitellään kyseisessä yksikössä. Vilppiepäilyn selvittämisestä vastaa laitosjohtaja, laitoksettomassa tiedekunnassa oppiaineen vastuuhenkilö. Kielikeskuksessa selvittämisestä vastaa kyseisestä kieliryhmästä vastaava opettaja, harvinaisten kielten osalta kehittämispäällikkö. Avoimessa yliopistossa ja muissa yksiköissä selvitysvastuu määräytyy yksikön sisäisen ohjeistuksen mukaan. Tiedekunnan tai muun yksikön opintoasiainpäällikkö antaa hallinnollista ohjeistusta ja neuvontaa sekä tarvittaessa kerää aineistoa ja valmistelee asiaa. Opintoasiainpäällikkö pitää suullisessa kuulemistilaisuudessa pöytäkirjaa. Vilppiepäilyasian käsittelyn voi tiedekunnan harkinnan mukaan kuitenkin uskoa sille hallintotyöntekijälle, joka asiantuntemuksensa ja asemansa puolesta soveltuu parhaiten tehtävään. 1.4 Hyvä tieteellinen käytäntö, hyvä opintokäytäntö ja vilppi3 Tutkintoasetuksen (794/2004) mukaan alempaan korkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen tulee antaa opiskelijalle muun muassa valmiudet tieteelliseen ajatteluun ja tieteellisiin työskentelytapoihin sekä edellytykset ylempään korkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen. Ylempään korkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen tulee antaa opiskelijalle muun s Kuvaus perustuu pääosin TENKin ohjeeseen 2002, s. 4-5, ja Aalto-yliopiston päätökseen 10.5.2011: Opiskelua koskevat eettiset säännöt ja niiden rikkomusten käsittely, s. 3-6.

3(9) muassa valmiudet tieteellisen tiedon ja tieteellisten menetelmien soveltamiseen sekä valmiudet tieteelliseen jatkokoulutukseen. Yliopisto on sitoutunut TENKin ohjeisiin hyvästä tieteellisestä käytännöstä ja sen loukkausten käsittelystä. Ohjeessa on määritelty hyvän tieteellisen käytännön tunnuspiirteitä seuraavasti: "Hyvään tieteelliseen käytäntöön kuuluu muun muassa, että tutkijat ja tieteelliset asiantuntijat 1. noudattavat tiedeyhteisön tunnustamia toimintatapoja, se on, rehellisyyttä, yleistä huolellisuutta ja tarkkuutta tutkimustyössä, tulosten tallentamisessa ja esittämisessä sekä tutkimusten ja niiden tulosten arvioinnissa; 2. soveltavat tieteellisen tutkimuksen kriteerien mukaisia ja eettisesti kestäviä tiedonhankinta-, tutkimus- ja arviointimenetelmiä ja toteuttavat tieteellisen tiedon luonteeseen kuuluvaa avoimuutta tutkimuksensa tuloksia julkaistessaan; 3. ottavat muiden tutkijoiden työn ja saavutukset asianmukaisella tavalla huomioon niin, että he kunnioittavat näiden työtä ja antavat heidän saavutuksilleen niille kuuluvan arvon ja merkityksen omassa tutkimuksessaan ja sen tuloksia julkaistessaan; Hyvän tieteellisen käytännön mukaista on edelleen, että 4. tutkimus on suunniteltu, toteutettu ja raportoitu yksityiskohtaisesti ja tieteelliselle tiedolle asetettujen vaatimusten edellyttämällä tavalla; 5. tutkimusryhmän jäsenten asema, oikeudet, osuus tekijyydestä, vastuut ja velvollisuudet sekä tutkimustulosten omistajuutta ja aineistojen säilyttämistä koskevat kysymykset on määritelty ja kirjattu kaikkien osapuolten hyväksymällä tavalla ennen tutkimuksen aloittamista tai tutkijan rekrytoimista ryhmään; 6. rahoituslähteet ja tutkimuksen suorittamisen kannalta merkitykselliset muut sidonnaisuudet ilmoitetaan tutkimukseen osallistuville ja raportoidaan tutkimuksen tuloksia julkaistaessa; ja että 7. noudatetaan hyvää hallintokäytäntöä ja henkilöstö-ja taloushallintoa.'4 Tämän hyvän tieteellisen käytännön loukkaukset on jaettu kahteen kategoriaan: piittaamattomuus hyvästä tieteellisestä käytännöstä ja vilppi tieteellisessä toiminnassa. Piittaamattomuus ilmenee törkeinä laiminlyönteinä, holtittomuutena ja monenlaisena puutteellisuutena ja huolimattomuutena. Vilppi on tiedeyhteisön harhauttamista. Piittaamattomuuden ja vilpin välinen raja vedetään lähinnä tahallisuuden mukaan. Vilppiä voi sanoa piittaamattomuuden tahalliseksi, vakavaksi muodoksi. Vilppiä harjoittava loukkaa tietoisesti ja tarkoituksellisesti tieteessä hyväksyttyjä työskentelytapoja ja menetelmiä, piittaamaton loukkaa niitä tietämättömyyttään tai välinpitämättömyyttään. Tässä Helsingin yliopiston ohjeessa käytetään kaikesta hyv än tieteellisen ja hyv än opintokäytännön loukkaamisesta yleiskäsitettä vilppi. Vilppi yleis- ja yläkäsitteenä kattaa sekä varsinaisen epärehellisyyden harhauttamistarkoituksessa että piittaamattomuuden. Jos tilanne on epäselv ä tai kysymyksessä vaikuttaa olev an korkeintaan piittaamattomuus, asiaan on syytä puuttua ensisijaisesti ohjauksen keinoin. Yliopiston velvollisuus on perehdyttää opiskelijat hyvään tieteelliseen ja opintokäytäntöön opintojen alusta alkaen. Yliopisto-opiskelussa noudatettava hyvä opintokäytäntö perustuu luonnollisesti hyvään tieteelliseen käytäntöön, ja hyvän tieteellisen käytännön vastaiset vilpilliset tai piittaamattomat menettelyt loukkaavat yhtä lailla hyvää opintokäytäntöä. Yliopisto-opintoihin alemmassa ja ylemmässä korkeakoulututkinnossa kuuluu kuitenkin pääosin muuta kuin itsenäistä tieteellistä tutkimusta. Näin ollen myös vilppi voi ilmetä eri muodoissa kuin tutkimuksessa ja vilppiä on arvioitava erityisesti opintojen kannalta. Seuraavassa on kuvattu vilpin ilmenemismuotoja nimenomaan yliopisto-opinnoissa. Kuvauksen ei ole tarkoitus olla tyhjentävä. Sepittäminen (engl, fabrication): tekaistujen havaintojen esittäminen. Sepittämistä on esimerkiksi haastattelu- tai koetulosten raportoiminen ilman, että haastatteluja tai kokeita on ' TENKin ohje 2002, s. 3.

4(9) tehty raportissa kuvatuilla menetelmillä. Sepittämistä on myös olemattomiin lähteisiin ja kirjallisuuteen viittaaminen. Vääristely (engl. misrepresentation, falsification): alkuperäisten havaintojen tarkoituksellinen muokkaaminen tai esittäminen niin, että alkuperäinen tulos vääristyy. Vääristelyä on esimerkiksi tieteellisesti perusteeton haastattelu- tai koetulosten muokkaaminen sekä tulosten muuttaminen ja valikoiminen sekä johtopäätösten kannalta olennaisen tiedon esittämättä jättäminen. Vääristelyä on myös sinänsä olemassa oleviin lähteisiin ja kirjallisuuteen viittaaminen tavalla, joka ei vastaa niiden sisältöä. Luvaton lainaaminen eli p/agiointi (engl. plagiarism): jonkun toisen julkituoman tutkimussuunnitelman, käsikirjoituksen, artikkelin tai muun tekstin tai sen osan esittäminen omanaan. Plagiointia on myös esimerkiksi toisen laatiman kaavion, ohjelmakoodin tai kuvan esittäminen omanaan. Toisen työn luvattoman lainaamisen lisäksi plagioinnin alalaji on ns. itseplagiointi. Asianmukainen viittauskäytäntö kuuluu tieteellisen työskentelytavan perusasioihin. Tekijänoikeuksien kannalta on myös otettava huomioon tekijänoikeuslaki (404/1961) kokonaisuudessaan ja erityisesti sen sitaattioikeutta koskeva 22. Alla luetellaan esimerkinomaisesti joitakin plagioinnin tyypillisimpiä ilmenemismuotoja opinnoissa. -sitaatit tai sanatarkat lainaukset, joista ei ilmene, että kyseessä on suora lainaus eikä pelkkä viittaus (laajamittaisena tällaista plagiointia nimitetään joskus copy-paste -menetelmäksi); työn orjallinen koostaminen lainauksista tai vähäisessä määrin muunnellusta tekstistä on plagiointia, vaikka lähteet olisikin ilmoitettu asianmukaisesti -toisen tekemän tekstin käyttäminen niin, että sitä on muunneltu vain vähäisessä määrin (esim. vain hiukan muutettu sanajärjestystä tai sanoja) -ns. itseplagiointi: oma aiempi työ esitetään tai käytetään uutena työnä uutta opintosuoritusta varten ilmoittamatta, että sama työ on käytetty jo aiemmin toiseen opintosuoritukseen Anastaminen (engl. misappropriation): luottamuksellisesti esitetyn alkuperäisen idean, suunnitelman tai havaintojen oikeudeton esittäminen tai käyttäminen omissa nimissä. Esimerkiksi toisen opiskelijan tutkielman aiheen ja idean anastaminen, kun opiskelija on esittänyt oman ideansa luottamuksellisesti opiskelutoverilleen. Kuulusteluviippi (engl. cheating on exam): kiellettyjen, epärehellisten keinojen tai apuvälineiden käyttäminen kuulustelussa tai tällaisen yritys. Sääntöjen vastainen yht eis t yö (engl. collusion): yhteistyötä, jonka tuloksena tehty työ esitetään niin kuin se olisi tehty yksin. Jos jokin työ (esim. raportti, essee, seminaarityö) on tehty yhteistyössä, työstä on selvästi käytävä ilmi työhön osallistuneet ja heidän osuutensa. Läsnäolovilppi (engl. cheating about attendance): harhaanjohtavan kuvan antaminen opiskelijan omasta tai jonkun muun läsnäolosta opintosuorituksessa. Esimerkiksi paikkansapitämättömän merkinnän tekeminen tai nimen väärentäminen läsnäololistaan.

5(9) 2 Ohje menettelystä opiskelijoiden vilppi- ja piagiointitapauksissa 2.1. Vilppiepäilyn ilmeneminen ja ilmoituksen tekeminen vilppiepäilystä Kun on herännyt epäilys opiskelijan v ilpillisestä menettelystä, opettajan on arv ioitava tilannetta. Opettajalla tarkoitetaan tässä sitä opettajaa, jonka pitämän opetuksen tai hoitaman, valvoman tai ohjaaman muun opintosuorituksen yhteydessä epäilys opiskelijan vilpistä on herännyt. Opettaja keskustelee ensin opiskelijan kanssa ja pyytää tältä selitystä asiaan. Jos kysymyksessä opettajan arvion mukaan on korkeintaan piittaamattomuus hyvästä opintokäytännöstä vailla vilpillistä tarkoitusta, opettaja ohjeistaa opiskelijaa oikeista käytännöistä ja ottaa opiskelijan menettelyn huomioon opintojakson arvostelussa. Opintosuoritus voidaan tällöin myös hylätä, jos opintosuoritus ei täytä opintojaksolle asetettuja vähimmäistavoitteita, tai opiskelijalta voidaan edellyttää hyväksyttävää suoritusta varten lisätyötä, esimerkiksi kirjallisen työn uudelleenpalauttamista korjattuna. Jos on aihetta olettaa, että kyseessä on tahallinen vilppi tai vakavampi piittaamattomuus, toimitaan seuraavasti: se, joka epäilee opiskelijaa vilpistä opinnoissa, ilmoittaa epäilystä laitoksen johtajalle tai laitoksettomassa tiedekunnassa oppiaineen vastuuhenkilölle. Ilmoitus tehdään lomakkeella (ks. liite) tai vapaamuotoisesti, mutta kuitenkin kirjallisesti. Ilmoitus sisältää myös opettajan selvityksen tapahtumista. 2.2. Opiskelijan kirjallinen ja suullinen kuuleminen Laitoksen johtaja tai laitoksettomassa tiedekunnassa oppiaineen vastuuhenkilö ilmoittaa epäilystä opiskelijalle ja antaa hänelle mahdollisuuden selityksen antamiseen. Opintoasiainpäällikkö avustaa tarvittaessa. Opiskelijalle on myös selvitettävä, millä perustein häntä epäillään vilpistä. Selityspyyntö esitetään lomakkeella (ks. liite) tai vapaamuotoisesti, mutta opiskelijan oikeusturvan vuoksi kirjallisesti, ja selitys on samoin pyydettävä kirjallisena. Selityksen antamiseen on varattava riittävä määräaika, vähintään 14 päivää, ja opiskelijalle on ilmoitettava, ettei määräajan noudattamatta jättäminen estä asian ratkaisemista. Kirjallisen kuulemisen lisäksi laitoksen johtaja tai laitoksettomassa tiedekunnassa oppiaineen vastuuhenkilö järjestää asiasta suullisen kuulemisen, josta pidetään pöytäkirjaa. Opiskelijan kirjallinen selitys liitetään pöytäkirjaan. Kuulemistilaisuus voidaan jättää pitämättä, jos asia voidaan katsoa täysin selvitetyksi eikä opiskelija vaadi kuulemistilaisuuden järjestämistä. Tällöin laitoksen johtaja tai laitoksettomassa tiedekunnassa oppiainevastaava laatii asiasta kirjallisen selostuksen, joka sisältää kuvauksen kyseisestä vilppitapauksesta ja johon opiskelijan kirjallinen selitys liitetään. Kirjallista selostusta käsitellään kuten kuulemistilaisuuden pöytäkirjaa. Kuulemistilaisuudessa ovat läsnä opiskelija, epäilyn esittäjä, laitoksen johtaja tai laitoksettomassa tiedekunnassa oppiaineen vastuuhenkilö sekä pöytäkirjanpitäjänä opintoasiainpäällikkö. Pöytäkirjanpitäjä voi myös tarvittaessa hoitaa kuulemistilaisuuden käytännön järjestelyt. Opiskelija voi ottaa tilaisuuteen mukaan tukihenkilön. Pöytäkirja laaditaan, vaikka opiskelija jättäisi saapumatta tilaisuuteen tai jättäisi pyydetyn selityksen antamatta.

6(9) Kuulemistilaisuudessa käsitellään myös opiskelijan saamaa ohjeistusta ja ohjausta ja ohjataan vastaisen varalle oikeaan menettelyyn. Asiassa voidaan tarvittaessa hankkia myös muuta selvitystä. Opiskelijalle on varattava mahdollisuus selityksen antamiseen kaikesta asiassa hankitusta selvityksestä. 2.3. Vilppiepäilyasian ratkaiseminen Suullisen kuulemisen lopputulos ja perusteet siihen päätymiseen merkitään kuulemistilaisuuden pöytäkirjaan. Laitoksen johtaja tai laitoksettomassa tiedekunnassa oppiainevastaava toimittaa kuulemistilaisuuden pöytäkirjan joko tiedoksi tai, mikäli hän katsoo vilpin vakavaksi, jatkotoimenpiteitä varten joko oman tiedekunnan dekaanille tai sen tiedekunnan dekaanille, jossa opiskelijalla on ensisijainen tutkinnonsuoritusoikeus. Jos kyseessä on toisen korkeakoulun opiskelija, pöytäkirja tarvittaessa käännetään ja toimitetaan tiedoksi tai jatkotoimenpiteitä varten sen korkeakoulun yksikön dekaanille, jossa opiskelijalla on ensisijainen tutkinnonsuoritusoikeus. Kuulemistilaisuuden pöytäkirja tai sitä vastaava kirjallinen selvitys toimitetaan siis aina dekaanille. Jos dekaani katsoo vilppiasian edellyttävän vielä lisäselvitystä, hän järjestää tarvittaessa vilpistä kuulemisen, josta pidetään pöytäkirjaa. Pöytäkirjaan merkitään kuulemisen lopputulos perusteineen. Jos suullista kuulemistilaisuutta ei järjestetä, dekaani laatii asiasta kirjallisen selostuksen, johon merkitään, mihin lopputulokseen hän on asiassa päätynyt. Kun opiskelija on tunnustanut vilpin tai syyllistyminen vilppiin on muuten riittävästi näytetty toteen, dekaani voi harkintansa mukaan ilmoittaa vilpin rehtorille yliopistolain mukaista kurinpitomenettelyn aloittamista varten. Asiakirjat toimitetaan rehtorin kanslian lakimiehelle, joka esittelee asian rehtorille. Dekaanin on harkinnassaan otettava huomioon, missä määrin opiskelijan katsotaan toimineen tahallisesti ja suunnitelmallisesti. Dekaanin on myös otettava huomioon, kuinka vakavasta, laajasta tai toistuvasta vilpistä on kyse. Yleisperiaatteena on, että vilpin seurausten on näyttäydyttävä opiskelijalle huonompana vaihtoehtona kuin rehellisen opiskelun seurausten. Dekaani voi harkintansa mukaan pitää opiskelijalle puhuttelun ja antaa ohjaavassa tarkoituksessa huomautuksen. Dokumentaatio puhuttelusta ja huomautuksesta liitetään dekaanin järjestämän kuulemistilaisuuden pöytäkirjaan. Opintoasiainpäällikkö hoitaa käytännön järjestelyt. 2.4. Opintosuorituksen arvostelu tai päätös opintosuorituksen hylkäämisestä vilpin perusteella Jos asiaa selvitettäessä todetaan, ettei vilppiä ole syytä epäillä, opintosuoritus arvostellaan tämän jälkeen normaalisti. Opintosuoritus voidaan tällöin myös hylätä heikon tason perusteella mutta ei vilpin perusteella. Kun opiskelija on myöntänyt vilpin tai v ilppi katsotaan muuten riittävästi toteennäytetyksi, opiskelijan koko opintosuoritus hylätään vilpin perusteella. Opintosuorituksella tarkoitetaan tässä sitä erikseen rekisteriin merkittävää, opintopisteytettyä opintosuoritusta, jossa vilppi on

7(9) ilmennyt. Opiskelija ei siis voi saada opintojaksosta opintosuoritusta suorittamalla uudelleen vain sen osan, jossa vilppi nimenomaisesti on ilmennyt. Opintosuoritus voidaan opettajan harkinnan perusteella hylätä vain siltä osalta jossa vilppi nimenomaisesti on ilmennyt, jos kyseessä on harvemmin kuin kerran lukuvuodessa järjestettävä kurssi. Opiskelijalle annetaan hylkäämisestä kirjallinen hallintopäätös, joka sisältää itse hylkäyspäätöksen, perustelut sekä muutoksenhakuohjeen. Päätös voidaan tehdä lomakkeelle (ks. liitteet) tai vapaamuotoisesti. Päätös toimitetaan kirjeitse. Päätökseen tyytymätön opiskelija voi hakea päätöksen tehneeltä opettajalta oikaisua 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Mikäli opiskelija on tyytymätön oikaisuhakemuksestaan saamaansa opettajan päätökseen, hän voi hakea päätökseen oikaisua yliopiston oikeusturvalautakunnalta 14 päivän kuluessa oikaisupäätöksen tiedoksisaannista. Oikeusturvalautakunnan oikaisumenettelyssä tekemään päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla (YOL 84.2 ). Kun kyseessä on ylemmän korkeakoulututkinnon tutkielmaan liittyvä vilppiepäily, opiskelija voi ennen tiedekunta- tai laitosneuvostossa tapahtuvaa arvostelua pyytää kirjallisesti, että tutkielman arvostelu keskeytetään. Tällöin arvostelumenettely raukeaa. Arvostelun raukeaminen ei merkitse vilppiepäilyn selvittämisen raukeamista eikä vapauta opiskelijaa vilppiepäilystä, vaan vilppiepäily selvitetään tämän ohjeen mukaisesti. Mikäli opiskelija vaatii arvostelun suorittamista, tarkastajien on lausunnossaan esitettävä työn hylkäämistä vilppiepäilyn perusteella. Opiskelija voi tällöin hakea oikaisua arvostelupäätökseen arvostelun suorittaneelta tiedekunta- tai laitosneuvostolta edellä esitetyn mukaisesti. Jos opiskelija pyytää tutkielman arvostelun keskeyttämistä viippiepäilytilanteessa, saman opiskelijan uusi tutkielma voidaan arvostella vasta, kun edellistä tutkielmaa koskeva vilppiepäily on käsitelty. 2.5. Yliopistolain mukaiset kurinpitotoimenpiteet Kun vilppi on ilmoitettu rehtorille, rehtori kuulee opiskelijaa kurinpitovaatimuksesta ja sen perusteista ennen kuin tekee asiassa päätöksen. Asian esittelee rehtorille rehtorin kanslian lakimies. Varoituksen antamisesta tehdään kirjallinen, perusteltu päätös, joka annetaan todisteellisesti tiedoksi opiskelijalle. Päätökseen liitetään muutoksenhakuohje, jonka mukaan päätökseen haetaan muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen. Päätös v oidaan muutoksenhausta huolimatta panna täytäntöön, jollei hallinto-oikeus toisin määrää. Päätös varoituksesta merkitään opiskelijarekisteriin opiskelijan perustietoihin lisätietokohtaan. Jos opiskelijan teko tai laiminlyönti on vakava tai jos opiskelija jatkaa vilpillistä toimintaansa kirjallisen varoituksen saatuaan, hallitus voi päättää opiskelijan erottamisesta yliopistosta määräajaksi, enintään yhdeksi vuodeksi. Rehtori voi harkintansa mukaan ilmoittaa vilpin hallitukselle erottamismenettelyn aloittamista varten. Hallitus kuulee opiskelijaa kurinpitovaatimuksesta ja sen perusteista ennen kuin tekee asiassa päätöksen. Asian esittelee hallitukselle rehtorin kanslian lakimies. Erottamisesta tehdään kirjallinen, perusteltu päätös, joka annetaan todisteellisesti tiedoksi opiskelijalle. Päätökseen liitetään muutoksenhakuohje, jonka mukaan päätökseen haetaan muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen. Päätös voidaan muutoksenhausta huolimatta panna täytäntöön, jollei hallinto-oikeus toisin määrää. Erottamisen aikana opiskelija ei voi käyttää opinto-oikeuttaan eikä tehdä opintosuorituksia. Erottaminen ei lisää opiskeluun yliopistolain mukaan käytettävissä olevaa enimmäisaikaa.

8(9) Erottamispäätös merkitään opiskelijarekisteriin. Opiskelija on tällöin kirjoiltapoistettuna määräajan eikä voi ilmoittautua läsnä- eikä poissaolevaksi. Kurinpitomenettelyssä ei voida määrätä tutkinto-opiskelijoille muita seuraamuksia kuin edellä mainitut. 2.6. Käsittelyasiakirjojen säilyttäminen, tiedoksianto ja julkisuus Asiakirjojen arkistoinnista on määrätty yliopiston arkistointisuunnitelmassa. Kuulustelujen tulokset, siis myös päätös opintosuorituksen hylkäämisestä vilpin perusteella, säilytetään tiedekunnassa tai laitoksella. Tiedekunnassa tai laitoksella pidetyn kuulemistilaisuuden pöytäkirjat liitteineen säilytetään tiedekunnassa tai laitoksella. Rehtorin antamaan varoitukseen ja hallituksen päättämään määräaikaiseen erottamiseen liittyvät asiakirjat säilytetään rehtorin kansliassa. Säilytysajat määräytyvät arkistointisuunnitelman mukaan. Yksikössä pidetyn kuulemistilaisuuden pöytäkirja annetaan tiedoksi opettajalle, opiskelijalle, tiedekunnan dekaanille ja käsittelyn mahdollisille muille osapuolille. Jos kyseessä on toisen tiedekunnan opiskelija, päätös annetaan tiedoksi myös kyseisen tiedekunnan dekaanille. Päätös varoituksesta tai määräaikaisesta erottamisesta annetaan tiedoksi opiskelijalle, tiedekunnalle (opettajalle, laitoksen johtajalle tai laitoksettomassa tiedekunnassa oppiaineen vastuuhenkilölle, dekaanille ja opintoasiainpäällikölle tai muulle selvitystä hoitavalle hallintotyöntekijälle) ja käsittelyn mahdollisille muille osapuolille. Jos kyseessä on toisen yliopiston opiskelija, pöytäkirja ja päätös annetaan tiedoksi opiskelijan oman tiedekunnan dekaanille tai vastaavalle. Vaihto-opiskelijoita koskevien päätösten tiedoksiannon hoitaa keskitetysti yliopiston kansainvälisten asioiden päällikkö. Kurinpitomenettelyyn liittyvät asiakirjat ja rekisterimerkinnät ovat julkisia. 2.7. Viippiepäilyn käsittely opintosuorituksen tai tutkinnon hyväksymisen jälkeen Mikäli epäily vilpistä ilmenee vasta opintosuorituksen tai tutkinnon hyväksymisen ja rekisteröinnin jälkeen, asian selvittämisestä vastaavien on otettava yhteyttä rehtorin kanslian lakimiehiin lainmukaisen menettelyn varmistamiseksi. Tietyin perustelluin edellytyksin on mahdollista muuttaa tai korjata hyväksyttyjä opintosuorituksia tai muuttaa päätöstä tutkinnon hyväksymisestä, mutta tällaiset tilanteet ovat poikkeuksia.

9(9) 3 Ohjeita, neuvoja ja lisätietoa Opintoasiat (https://alma.helsinki.fi/doclink/77888) Tiedekuntien opintoasiainpäälliköt (yhteystiedot kunkin tiedekunnan verkkosivulla) Henkilöstö- ja lakiasiat (https://alma.helsinki.fi/doclink/175019) Kansierinsihteeri (vain Tutkimuseettisen neuvottelukunnan ohje ja sen soveltaminen) Tutkimuseettisen neuvottelukunnan ohje Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausten käsitteleminen. 2002. (http://www.tenk.fi/hyva tieteellinen kaytanto/hyva Tieteellinen FIN.pdf) 4. Voimaantulo Ohje tulee voimaan välittömästi. Esitys: Otetaan käyttöön rehtorin ohje menettelystä opiskelijoiden vilppi- ja plagiointitapauksissa. Päätös: Esityksen mukaan. Rehtori Thomas Wilhelmsson Asiantuntija Laura Karppinen / / Liitteet A) Esittelymuistio B) Mallilomakkeet: 1. Kirjallinen ilmoitus laitoksen johtajalle/laitoksettomassa tiedekunnassa oppiaineen vastuuhenkilölle vilppiepäilystä 2. Opiskelijalle osoitettu selityksenantopyyntö vilppiepäilyn johdosta 3. Päätös opintosuorituksen hylkäämisestä vilpin perusteella Mallilomakkeiden käyttö ei ole pakollista, vaan asiakirjat voi muotoilla vapaasti, kun vain tarvittavat, ohjeessa todetut asiat ilmenevät niistä. Mallilomakkeet on tarkoitettu helpottamaan vilppiasioiden käsittelyä ja varmistamaan, että menettely on asianmukaista. Lomakkeita voi käyttää sekä tulostettuina paperimuodossa että sähköisesti, myös liitetiedostoina.