Taloudellinen katsaus Kevät 2016 ja julkisen talouden suunnitelma VM/KO ja BO

Samankaltaiset tiedostot
Julkisen talouden suunnitelma vuosille

Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016

Alkaneen hallituskauden talouspoliittiset haasteet Sami Yläoutinen Kuntamarkkinat

Kuntatalous vuosien julkisen talouden suunnitelmassa ja kuntatalousohjelmassa. Valtiovarainvaliokunta

Taloudellinen katsaus

Suomen vaihtoehdot. Talousfoorumi Kuntamarkkinoilla Raimo Sailas

Alkavan hallituskauden talouspoliittiset haasteet: Mikä on muuttunut neljässä vuodessa?

Kuntatalouden kehitysnäkymät kuntatalousohjelmassa Hannele Savioja

Taloudellinen katsaus

Talouden näkymät Euro & talous erikoisnumero 1/2010

Julkisen talouden suunnitelma vuosille Tarkastusvaliokunta

Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille

Taloudellinen katsaus

Taloudellinen katsaus

Julkisen talouden suunnitelma vuosille Budjettineuvos Petri Syrjänen / budjettiosasto Puolustusvaliokunnan kuuleminen 17.5.

Julkisen talouden suunnitelma vuosille Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta

Mitä voi tulevaisuudelta odottaa, kun väestö vanhenee? Jukka Pekkarinen Ylijohtaja Valtiovarainministeriö

Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta

Talouden näkymät vuosina

TALOUSENNUSTE

Hallituksen rakennepoliittinen ohjelma lähtökohdat ja ratkaisut Mikko Spolander Finanssineuvos, Vakausyksikön päällikkö

TALOUSENNUSTE

Kuntatalouden tila ja tulevaisuuden näkymät

Talouspolitiikan arviointineuvoston lausunto julkisen talouden suunnitelmasta vuosille

TALOUSENNUSTE

Talouden näkymät vuosina

Talouden näkymät

Pääekonomisti vinkkaa

VM:n ehdotus valtion talousarviosta Lähde: Valtiovarainministeriön tiedote ja Valtiovarainministeriön ehdotus vuodelle 2017

SUOMEN PANKKI Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto. Suomen taloudelliset näkymät Ennusteen taulukkoliite

Julkisen talouden suunnitelma vuosille Alexander Stubb Talousneuvosto

Taloudellinen katsaus

Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö Timo Hirvonen Ekonomisti

Talouden näkymät

Talouden ja rakentamisen näkymät ja haasteet

Ennuste vuosille (kesäkuu 2019)

Hallituksen budjettineuvottelun tiedotustilaisuus I Pääministeri Juha Sipilä

Valtiovarainministerin budjettiehdotus

Kuntatalouden hallinta

Hallituksen budjettiesitys ja kunnat. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Turku

Talouden näkymät

Taloudellinen katsaus

Ennuste vuosille

Ennuste vuosille

Euro & talous 1/2011. Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous Suomen talouden näkymät

Ennustetaulukot. 1. Huoltotase, määrät. 2. Kysyntäerien vaikutus kasvuun Huoltotase, hinnat

Talouden näkymät SUOMEN TALOUDEN KASVU VAUHDITTUU VASTA VUONNA 2015 KASVU ON VIENTIVETOISTA

Ennuste vuosille

Ennuste vuosille

Ennuste vuosille

Suomen talous korkeasuhdanteessa

Hallituksen talouspolitiikasta

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

Julkisen talouden kehys. Päivi Nerg

Taloudellinen katsaus

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

Talouspolitiikan arviointineuvoston lausunto vuoden 2018 talousarvioesityksestä

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013

Ennuste vuosille

Kilpailukykysopimus ja kuntatalouden näkymät

Talous. TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi. Toimistopäällikkö Samu Kurri Samu Kurri

Julkisen talouden haasteet ja hallitusohjelman talouspolitiikkaa koskevat linjaukset. Sami Yläoutinen Finanssineuvos Jyväskylä, 8.8.

SUOMEN PANKKI Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto. Suomen talouden näkymät Ennusteen taulukkoliite

Taloudellinen katsaus

Taloudellinen katsaus

Noususuhdanne vahvistuu tasapainoisemman kasvun edellytykset parantuneet

Hallituksen kehysriihi. Jyrki Katainen

SUOMEN PANKKI Kansantalousosasto. Suomen taloudelliset näkymät Ennusteen taulukkoliite

Talouden näkymät

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari

Pääekonomistin katsaus

Talouden näkymät : Suhdannenousu ei yksin korjaa talouden ongelmia

Julkisen talouden suunnitelma vuosille TyV

Talouden näkymät Euro & talous erikoisnumero 2/2009

Julkisen talouden näkymät Eläketurva. Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus

Taloudellinen katsaus

Talous tutuksi - Tampere Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki

Pellervon Päivä Talousennusteet mitä yritysjohto voi niistä oppia. Raija Volk Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos PTT

Suomen talous vahvistumassa

Talouden näkymät BKT SUPISTUU VUONNA 2013

VM:n ehdotus valtion talousarvioksi 2019

Julkisen talouden suunnitelma (JTS)

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät Johtava ekonomisti Penna Urrila

Valtion talousarvioesitys 2017 hallituksen budjettiriihen mukaan

Talouden näkymät ja Suomen rahoitusmarkkinat

Julkisen talouden suunnitelma vuosille Työelämä- ja tasaarvovaliokunta

Suomen talouden näkymät

3 (3) Kuntatalouden näkymät

Talouspolitiikan arviointineuvoston lausunto vuoden 2020 talousarvioesityksestä ja Julkisen talouden suunnitelmasta vuosille

Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla Lauri Uotila Sampo Pankki

Kasvu vahvistunut, mutta inflaatio vaimeaa

Maailmantalouden suuret kysymykset Suhdannetilanne ja -näkymät

Kuntien ja maakuntien talouden kehitys sekä Kuntien Jakoavain työkalu

Finanssipolitiikan valvonnan raportti 2015, K 17/2015 vp ja K 9/2015 vp

1(5) Julkisyhteisöjen rahoitusasema ja perusjäämä

TALOUSENNUSTE

Kuntien talouden tila ja näkymät eteenpäin

Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla Lauri Uotila Johtava neuvonantaja Sampo Pankki

Talouspolitiikan arviointineuvoston lausunto Julkisen talouden suunnitelmasta vuosille

Transkriptio:

Taloudellinen katsaus Kevät 216 ja julkisen talouden suunnitelma 15.4.216 VM/KO ja BO

16 14 12 1 8 6 4 2-2 -4-6 Bruttokansantuote määrän muutos, % 6 8 1 12 14 16 18 Kiina (kausitasoittamaton) Yhdysvallat (kausitasoitettu) Euroalue (kausitasoitettu) Lähde: Kansalliset tilastoviranomaiset, VM 16 14 12 1 8 6 4 2-2 -4-6 15.4.216 2

115 11 15 1 95 9 85 8 75 7 65 Tavaraviennin markkinaosuus¹ 27=1, trendi (HP) 7 8 9 1 11 12 13 14 15 Espanja Saksa Italia Ruotsi Suomi ¹ Tavaraviennin kasvu suhteessa maailmankaupan kasvuun Lähde: Macrobond, VM 115 11 15 1 95 9 85 8 75 7 65 15.4.216 3

18 17 16 15 14 13 12 11 1 9 8 Tavaroiden ja palvelujen vienti volyymi 25=1, kausitasoitettu 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 17 18 Suomi Ruotsi Saksa Euroalue Lähde: Eurostat, VM 18 17 16 15 14 13 12 11 1 9 8 15.4.216 4

13 12 11 1 9 8 7 6 5 4 Työttömyysaste kausitasoitettu, % 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 Euroalue Suomi Ruotsi Saksa Yhdysvallat Lähde: Macrobond, kansalliset tilastoviranomaiset 13 12 11 1 9 8 7 6 5 4 15.4.216 5

3 2 1-1 -2-3 Teollisuuden ja kuluttajien luottamus saldo, kausitasoitettu 3 2 1-1 -2-3 -4-4 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 Teollisuus Kuluttajat Pitkän aikavälin keskiarvo (teollisuus) Pitkän aikavälin keskiarvo (kuluttajat) 15.4.216 Lähde: Euroopan komissio 6

16 Kotitalouksien säästäminen ja velkaantuminen osuus käytettävissä olevista tuloista, prosenttia 14 12 12 8 1 4 8 6-4 4 85 87 89 91 93 95 97 99 1 3 5 7 9 11 13 15 17 Säästämisaste (vasen asteikko) Velkaantumisaste (oikea asteikko) Lähde: Tilastokeskus, VM 15.4.216 7

3 Investoinnit suhteessa BKT:een, % 3 25 25 2 2 15 15 1 1 5 5 9 92 94 96 98 2 4 6 8 1 12 14 16 18 Rakentaminen Koneet ja laitteet T & K Lähde: Tilastokeskus, VM 15.4.216 8

25 Tuotanto 199=1 25 2 2 15 15 1 1 5 9 92 94 96 98 2 4 6 8 1 12 14 16 18 Teollisuus Palvelut Alkutuotanto Rakentaminen Lähde: Tilastokeskus, VM 5 15.4.216 9

4 Teollisuustuotannon volyymi-indeksi 3 kk:n liukuva ka:n muutos vuodentakaiseen, % 4 2 2-2 -2-4 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 Metsäteollisuus Metalliteollisuus pl. Sähkö- ja elektroniikkateoll. Sähkö- ja elektroniikkateollisuus Kemianteollisuus -4 Lähde: Tilastokeskus 15.4.216 1

Kausitasoitettu tuotanto laski helmikuussa, vuodentakaisesta kasvua 15.4.216 11

Talouden keskeiset tunnusluvut 4/216 213 214 215 216 217 218 219 22 BKT:n määrän muutos, % -,8 -,7,5,9 1,2 1,2 1,1 1,1 Työttömyysaste, % 8,2 8,7 9,4 9,3 9, 8,7 8,4 8,1 Työllisyysaste, % 68,5 68,3 68,1 68,4 68,8 69,1 69,4 69,7 Kuluttajahintainflaatio, % 1,5 1, -,2,3 1,3 1,5 1,7 1,8 Vaihtotase, % BKT:sta -1,6 -,9,1,1,1,3,3,3 Julkisyhteisöjen nettoluotonanto, % BKT:sta -2,6-3,2-2,7-2,5-2,1-1,8-1,4-1,3 Valtio -3,7-3,8-3,1-2,9-2,6-2,2-1,7-1,5 Paikallishallinto -,7 -,8 -,7 -,7 -,6 -,6 -,7 -,8 Sosiaaliturvarahastot 1,8 1,3 1, 1,1 1,1 1, 1,,9 Julkisyhteisöjen rakenteellinen jäämä, % BKT:sta -1,2-1,5-1,3-1,5-1,4-1,4-1,2-1,3 Julkisyhteisöjen velka 1, % BKT:sta 55,4 59,3 63,1 65, 66,7 67,4 67,4 67,2 Valtionvelka 2, % BKT:sta 44,1 46,3 48,2 5, 51,6 52,4 52,6 52,5 Kuntien velka 1, % BKT:sta 7,3 8,2 8,6 9,1 9,5 9,9 1,3 1,8 1 EDP-velka 2 Valtiokonttorin liikkeelle laskema velka Lähteet: Tilastokeskus, Valtiovarainministeriö 12

15.4.216 13

15.4.216 14

Julkisen talouden alijäämät pienenenevät, mutta velka kasvaa edelleen 1 5 Julkisyhteisöjen rahoitusjäämä suhteessa bruttokansantuotteeseen, prosenttia 1 5 Julkisen talouden alijäämä pienenee. -5-5 Valtion alijäämä pienenee, kuntien ei. -1-1 -15 91 93 95 97 99 1 3 5 7 9 11 13 15 17 19 Yhteensä Valtio Kunnat Sosiaaliturvarahastot -15 Lähde: Tilastokeskus, VM 16 14 12 1 8 6 4 Julkisyhteisöjen velka 8 7 6 5 4 3 2 Julkisen talouden velka ylitti 6 % BKT:sta 215 ja velkasuhde kasvaa koko ennustejakson ajan. EU:n velkakriteeri rikkoutuu 216. 2 1 91 93 95 97 99 1 3 5 7 9 11 13 15 17 19 Mrd. euroa (vasen asteikko) Lähde: Tilastokeskus, VM % BKT:sta (oikea asteikko) 15

Pitkällä aikavälillä

196 1965 197 1975 198 1985 199 1995 2 25 21 215 22 225 23 235 24 245 25 Väestö vanhenee ja huoltosuhde heikkenee 8 % 7 % 7 lasta ja vanhusta 1 työikäistä kohti 6 % Hoivatarve kasvaa 5 % 5 lasta ja vanhusta 1 työikäistä kohti Eläköityminen lisääntyy 4 % 3 % Lähde: Sosiaali- ja terveysministeriö 17

Väestön ikääntyminen heikentää julkista taloutta Työikäinen väestö supistuu Terveys-, hoiva- ja eläkemenot kasvavat Talouden kasvu hidastuu Julkinen talous heikkenee 18

Terveys- ja hoivamenot kasvavat Kuntasektorin käyttökustannukset vuonna 213 milj. euroa 215 225 235 Koulutuspalvelut 978 1 14 14 Lasten päivähoito ja esiopetus 2729 1 12 99 perusopetus 4798 1 17 17 lukiokoulutus 665 1 13 16 ammatillinen koulutus 1588 1 99 13 Terveyspalvelut 118 1 111 122 erikoissairaanhoito 6784 1 19 115 perusterveydenhuolto 4223 1 114 132 Sosiaalipalvelut 3548 1 125 168 vanhainkodit 878 1 128 174 kotipalvelut 861 1 123 162 palveluasuminen 181 1 125 169 Yhteensä 24336 1 11 122 Lähteet: STM ja VM 19

Kasvu nopeaa Ikääntymisestä aiheutuva menojen kasvu elvyttää taloutta Suomi Finanssipolitiikka kiristävää Lähde: Paul Krugman 5.2.216 http://krugman.blogs.nytimes.com/ 2

Julkisen talouden tulojen ja menojen välillä on pitkällä aikavälillä runsaan 3 % BKT:sta (n. 7½ mrd. euroa) suuruinen epätasapaino.

Nopeavaikutteiset sopeutustoimet pienentäneet kestävyysvajetta Kevät 215 Syksy 215 Syksy 216 Velan hoitomenojen vaikutus,9,9,9 Perusrahoitusaseman vaikutus 1,3,2,2 Omaisuustulojen vähenemisen vaikutus,9 1,2 1, Ikäsidonnaisten menojen vaikutus 1,4 1, 1,1 S2 kestävyysvaje 4,6 3,3 3,2 Kevään 215 arvioon verrattuna Sopeutustoimet, ml. työttömyysvakuutusmaksun korotus pienentävät kestävyysvajetta runsaan 1½ prosenttiyksikköä. Talouden keskipitkän aikavälin näkymän heikentyminen kasvattaa vajetta noin,5 prosenttiyksikköä. Muiden laskennassa tehtyjen tarkistusten vaikutukset kumoavat toisensa. Eläkeuudistus Pienentää kestävyysvajetta n. 1 prosenttiyksikön. 22

Julkisen talouden velka uhkaa kasvaa kestämättömästi 9 8 7 6 5 4 3 2 1 211 213 215 217 219 221 223 225 227 229 Valtio perusura Julkisyhteisöt perusura Paikallishallinto perusura Lähde: Tilastokeskus, VM 23

Julkisen talouden ajurit lähivuosina Sopeutustoimet Edellinen hallitus päättänyt n. 5 mrd:n ja istuva hallitus n. 3 mrd:n suuruisista toimista valtiotalouden kohentamiseksi 219 tasolla, koko julkisen talouden tasolla toimet vielä suurempia. Alhaiset korot Pienentävät valtion ja kuntien korkomenoja mutta myös työeläkelaitosten korkotuloja. Reaalitalouden heikko kehitys Pienemmät verotulot ja suuremmat työttömyydestä aiheutuvat menot. Väestön ikääntyminen Lisää terveys- ja hoivamenoja kunnissa ja työeläkelaitosten maksamia eläkemenoja. 24

Sipilän hallituksen talouspoliittinen ohjelma 25

Hallitusohjelman säästöjä ja rakenneuudistuksia Vuoteen 219 mennessä Nopeavaikutteisia säästöjä 4 mrd. Toimet kustannuskilpailukyvyn parantamiseksi 5 prosentilla (tai ehdolliset säästöt ja veronkorotukset) 1-1½ mrd. Vuoden 219 jälkeen Julkisen sektorin kustannusten karsinta 1 mrd. Sote ja muu julkisen hallinnon rakenteiden uudistaminen 3 mrd. Lisäksi työllisyyden ja kasvun tukemiseksi Neutraali verokokonaisuus Kertaluonteinen panostus 1 mrd. kärkihankkeisiin ja,6 mrd. liikenneverkon korjausvelan vähentämiseen. 26

Julkisen talouden suunnitelma vuosille 217-22 Julkisen talouden suunnitelma toimii samalla Suomen vakausohjelmana, joka toimitetaan komissiolle. Budjettitalouden menoissa ei ole huomioitu sote- ja aluehallintouudistuksen eikä kilpailukykysopimuksen neuvottelutulosta koska näiden menovaikutus on täsmentymätön. Finanssipolitiikan linja Hallituksen tavoitteena on nostaa Suomen talous kestävän kasvun ja kohenevan työllisyyden uralle sekä turvata julkisten palvelujen ja sosiaaliturvan rahoitus. Lisäksi tavoitteena on julkisen talouden velkaantumisen taittaminen ja kestävyysvajeen kattaminen. Tämä tapahtuu hallitusohjelman mukaisesti säästöillä, uudistuksilla sekä kasvua tukevilla ja julkista palvelutuotantoa tehostavilla toimilla. Kokonaisveroaste ei nouse. Hallitus pitää kiinni 4 mrd. sopeutustavoitteesta vuoden 219 tasossa. Sen kattamiseksi päätettiin vuosien 217-22 julkisen talouden suunnitelmassa täydentävistä sopeutustoimista. 27

Muutoksia tuloarvioissa Kehyskaudella budjettitalouden tulot kasvavat n. 1½ % / vuosi. Verotulojen kasvu n. 2 % / vuosi. Budjettitalouden tulojen muutokset suhteessa syksyn 215 JTS:ään: n. -1 milj. (v. 217), -24 milj. (v. 218), -32 milj. (v. 219). Tuloarviota alentaa hallituksen päätös makeisten ja jäätelön veron poistamisesta (-19 milj. euroa ) sekä makrotalousennusteen heikkeneminen (ml. korko-oletusten aleneminen). Makeisten ja jäätelön veron poistamisen verotuloja vähentävän vaikutuksen kattamiseksi liikenteen polttonesteiden veroja korotetaan.

Muutoksia menoarvioissa - Budjettitalouden menot n. 5-25 milj. euroa korkeammalla tasolla kuin syksyn JTS:ssä - Turvapaikanhakijamenot lisäävät menoja noin,4 mrd. euroa/vuodessa - Korkomenot alentuneet n.,3 mrd. euroa/vuodessa - Uudet sopeutustoimet alentavat menoja noin,2 mrd. euroa/vuodessa Hallinnonalojen menot alenevat reaalisesti kehyskaudella 217 22 keskimäärin,7 % vuosittain. Nimellisesti hallinnonalojen menot kasvavat vuosittain noin,5 %. Kehysmenot n. 44,4 mrd. euroa v. 217 alentuen 43,4 mrd. euroon v. 22 hallituksen säästöpäätösten seurauksena. Kehyksen ulkopuoliset menot n. 1,5 mrd. euron tasolla kehyskaudella. Turvapaikanhakijamääräarvioon liittyvän epävarmuuden takia on kehyksessä lisäksi 15 milj. euron varaus v. 217 219 29

Valtion budjettitalouden tulot, menot ja tasapaino Alijäämä: 215 (TP): -4,7 mrd. euroa 216 (LTA1): -5,4 mrd. euroa 217: -5,8 mrd. euroa 218: -4,8 mrd. euroa 219: -3,8 mrd. euroa 22: -3,3 mrd. euroa

Valtionvelkakehitys vuosina 198-22 31

Rahoitusasematavoitteet Hallitus on päättänyt seuraavista vaalikauden nimellisistä rahoitusasematavoitteistaan: valtiontalouden alijäämä korkeintaan ½ % suhteessa BKT:seen. kuntatalouden alijäämä korkeintaan ½ % suhteessa BKT:seen. työeläkerahastojen ylijäämä n. 1 % suhteessa BKT:seen. muiden sosiaaliturvarahastojen rahoitusasema n. % suhteessa BKT:seen. Hallitus arvioi, että edellä päätetyt tavoitteet johtavat keväällä 213 asetetun ja syksyllä 216 vahvistetun keskipitkän aikavälin tavoitteen (MTO) rakenteellinen rahoitusasema -,5 % BKT:sta, saavuttamiseen tai sitä vahvempaan rakenteelliseen rahoitusasemaan. Hallituksen vuoteen 219 asettamien alasektorikohtaisten rahoitusasematavoitteiden osalta valtiovarainministeriön ennusteen perusteella sekä paikallishallinto että valtiontalous eivät tule saavuttamaan tavoitteitaan.

Riskinä, että Suomi rikkoo EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen rajoja Vakaus- ja kasvusopimuksen ennaltaehkäisevä osa VM:n ennusteen mukaan Suomi täytti ennaltaehkäisevän osan vaatimukset v. 215. Tänä vuonna rakenteellisen jäämän muutoksen poikkeama vaaditusta on lähellä merkittävää ja VM:n ennusteen mukaan ennaltaehkäisevän osan vaatimuksiin saattaa olla muodostumassa merkittävä poikkeama v. 217. Merkittävän poikkeaman menettely (SDP) mahdollinen, mikäli rakenteellinen jäämä ei parane vaaditusti Vakaus- ja kasvusopimuksen korjaava osa ja liiallisen alijäämän menettely (EDP) Suomen julkisen talouden alijäämä ylitti EU:n perussopimuksen 3 prosentin viitearvon v. 214, mutta ylitys oli vähäinen, väliaikainen ja poikkeuksellinen, mikä tarkoittaa alijäämäkriteerin täyttyneen. Vuonna 215 alijäämä oli jälleen alle 3 % BKT:sta ja pysyy siellä valtiovarainministeriön ennusteen mukaan. Julkisyhteisöjen velka ylitti 6 prosentin viitearvon v. 215, mutta velkakriteerin voidaan mahdollisesti edelleen arvioida täyttyvän. 33

Julkisen talouden sopeutus ja uudet päätökset

Julkisen talouden sopeutus HO liitteessä 6 päätettiin hallituskaudella toteutettavista julkisen talouden sopeutustoimista yht. 4 mrd. euroa v. 219 tasossa. Säästölistan vaikutusarvio on muuttunut mm. inflaatioennusteiden alenemisen takia. HO:n mukaisten sopeuttamistavoitteiden saavuttamiseksi hallitus päätti syksyn 215 JTS:ssä eräistä lisäsäästöpäätöksistä, suurimpana KEL- ja KHIsidonnaisten etuuksien (pl. perustoimeentulotuki) indeksijäädytyksestä v. 217 219. Syksyllä 215 hallitus päätti eläkkeensaajien asumistuen ja yleisen asumislisän yhdistämisen peruuttamisesta, jota korvattiin osittain lisäsäästöpäätöksillä. Vuosien 217 22 JTS:n valmistelun yhteydessä on päätetty uusista säästötoimenpiteistä HO:n mukaisen 4 mrd. euron sopeuttamistavoitteen saavuttamiseksi. (ks. seuraava dia) Uusien päätösten myötä sopeutustoimien vaikutus julkiseen talouteen on yhteensä arviolta n. 3,8 mrd. euroa vuoden 219 tasolla ja ml. toimenpiteet, joiden vaikutukset ovat vielä täsmentymättömiä, 4, mrd. euroa. Keväällä 217 hallitus tulee päättämään kuntatalouden toteutumattomien säästöjen korvaamisesta esimerkiksi säätämällä kuntien sote-palveluille vähimmäismaksurajat tai päättämällä muista julkisen talouden säästöistä tai tulonlisäyksistä, kuten kiinteistöveron alarajan korotuksesta. 35

JTS 217-22 sopeutuspäätöksiä - Lisäsäästöpäätöksiä 31 milj. euroa v. 217 julkisessa taloudessa nousten 37 milj. euroon v. 219 ns. 4 mrd. euron listan täyttämiseksi - Indeksisidotut menot 195 milj. euroa/v, OKM:n hallinnonalan säästöt n. 37 milj. euroa kuitenkin palautetaan - Kuntien vähimmäismaksurajat tai esim. kiinteistöveron alarajan nosto13 milj. euroa/v, päätetään kevään 217 kehysriihessä - Perusväylänpito 25 milj. euroa v. 218 nousten 35 milj. euroon 219 - Varsinainen kehitysyhteistyö 25 milj. euroa vuodesta 218 - Sairauspäivärahojen tulorajojen alennus 22 milj. euroa/v - Lisäksi päätettiin opintotukiuudistuksen toteuttamistavasta. Pitkän aikavälin säästövaikutus on 122 milj. euroa, eli pienempi kuin HO:ssa. Uudistuksen menoja vähentävä vaikutus kehyskaudella suurempi kuin HO liitteessä 6. HO:ssa uudistukselle asetettua säästötavoitetta kiristetään vuosittain 7,5 milj. eurolla ja loppu opintotukiuudistuksen HO:n ylittävästä laskennallisesta säästöstä, yht. 15 milj. euroa, kohdennetaan korkeakouluopetuksen digitaalisten oppimisympäristöjen vahvistamiseen ja ympärivuotisen opiskelun edellytysten parantamiseen sekä nuorten tutkijoiden tieteen edistämisen tukemiseen v. 217-218. 36

JTS 217-22 merkittävimmät menolisäykset Käynnistetään 7 uutta liikennehanketta johon kohdistetaan yhteensä 764 milj. euroa. Takuueläkkeen korotus 1 milj. euroa vuonna 218 Biopankki, genomikeskus ja syöpäkeskus kohdistetaan yhteensä 5,8 / 6,7 / 3 / 1,5 milj. euroa vuosittain Maatalouden tulo- ja kannattavuuskehityksen turvaamiseen 27 milj. e. vuonna 217 ja 7 milj. e vuonna 218 Vankilaverkon ylläpitoon ja Risen toimintakyvyn turvaamiseen 4 / 9 / 12 / 1 milj. euroa Palkkatuettua työtä ja työttömien starttirahaa rahoitetaan v. 217 ja 218 työttömyysetuusmäärärahoista siten, että em. määrärahoista rahoitetaan peruspäivärahan määrä ja sen ylittävä osa rahoitetaan työllisyysmäärärahoista. Palkkatuen ja starttirahan lisäämiseen käytetään lisäksi määrärahoja, jotka vapautuvat, kun työttömyysetuudella tuetun omaehtoisen opiskelun kulukorvaus poistetaan. 37

Kuntatalous

1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 216 217 218 219 22 Kuntien ja kuntayhtymien vuosikate, poistot ja investoinnit, milj. euroa 4 35 3 25 2 15 1 5 Vuosikate Käyttöomaisuuden poistot Nettoinvestoinnit 4

Kuntatalouden menorajoite Menorajoite koostuu valtion päätösperäisistä kuntien toimintamenoihin vaikuttavista toimista Kuntatalouden menorajoitetta kiristetään 23 milj. eurolla, ja se on 77 milj. euroa v. 219. Ts. hallituksen päättämät toimet mahdollistavat sen, että kuntien toimintamenojen taso on tämän verran alempi vuonna 219. Kuntatalouden menorajoite ei takaa sitä, että kuntien menot todellisuudessa alenevat tämän verran. Kunnat voivat itse päättää, missä laajuudessa ne toteuttavat tehtävien ja velvoitteiden vähentämistä. 41

Hallituksen toimien vaikutus kuntatalouteen v. 219, milj. euroa Menorajoite 77 Menorajoitteen toimiin liittyvä valtionapujen muutos -9 Valtionosuuksien indeksijäädytys -24 Maksuperusteiden muutokset 225 Kiinteistöveron korottaminen 1 Indeksisidonnaisten menojen lisävähennys -55 Yhteensä 71 Kuntatalouteen vaikuttavat myös edellisen hallituksen päättämät toimet, kuten yhteensä 9 milj. euron valtionosuusleikkaukset vv. 216-217 Kuntien tehtävien ja velvoitteiden 1 mrd. euron vähentämisohjelman toimia ei ole vielä sisällytetty JTS:aan. 42

Taustaa: talouspolitiikka

Nopeavaikutteiset toimet kohentavat julkista taloutta Sipilä 1(1) Julkisen talouden menoihin vaikuttavat toimenpiteet, vuotuinen muutos, netto, mrd. euroa 216 217 218 219 22 Kulutusmenot -,3 -,2 -,1 -,2 -,1 Siirtomenot elinkeinoelämälle -,1 -,1 -,1 -,1, Siirtomenot kotitalouksille -,1 -,6 -,4 -,3 -, Muut siirtomenot -,4 -,2 -,1 -,1, Reaalisijoitusmenot, -,1, -,1, Muut menot,,,,, Yhteensä -,9-1,2 -,7 -,8 -,1 Julkisen talouden tuloihin vaikuttavat toimenpiteet, vuotuinen muutos, netto, mrd. euroa 216 217 218 219 22 Ansiotuloverot -,5 -,3 -,1 -,2 -,3 Pääomatuloverot,1,,,, Yhteisöverot,1,1,,, Muut välittömät verot,, -,1,, Arvonlisäverot, -,1 -,2,, Muut välilliset verot,2,3,1,1, Työnantajan maksamat sosiaaliturvamaksut,2,,,1, Vakuutettujen maksamat sosiaaliturvamaksut,4,1,1,, Yhteensä,6 -,1 -,3, -,3 Lähde: Valtiovarainministeriö, Julkisen talouden suunnitelma, 14.4.216 44

Nopeavaikutteiset toimet kohentavat julkista taloutta Katainen/Stubb Lähde: Valtiovarainministeriö, Julkisen talouden suunnitelma, 2.4.215 45

Talouden ml. julkinen taloudenpito puitteet uudistuvat IMPLEMENTED REFORMS/MEASURES REFORMS/MEASURES IN THE PIPELINE 4 bn consolidation package: some 9% already specified in the Social and health care reform to cut expenditure growth by 3 bn by budget or in the spending limits decision; political commitment to 229: preparation under way, implementation expected in 219; find and specify the missing 1%. guided, coordinated and supervised by a special intra-government organization. Pension reforms: 25 reform took effect in 21, 215 reform takes Cut in public sector obligations by 1 bn in the long run: preparation effect in 217; pension system is sustainable. under way, implementation expected in 219. Municipalities reform 25-211: obligation to organize services Deregulation of rail transport, haulage, taxi: implementation together; municipalities in deficit to balance their finances either expected in 217. by their own or under the crises procedures specified in the Municipalities Act; from 444 municipalities in 24 to 336 municipalities in 212. Deregulation of bus transport: started in 214, full liberalization expected in 218. Deregulation of shop opening hours: fully liberalized from January 216. MEASURES SUPPORTING GROWTH AND JOBS MEASURES TO SUPPORT GROWTH AND JOBS Moderate wage agreements in 214-216 Moderate wage agreements beyond 216: to be agreed in autumn 216 at the latest. Deregulation of settling wages locally: prepration/agreement under way with social partners. Transfering social security paid by employers to employees: preparation/agreement under way with social partners. Cut in unemployment benefits: duration, level and sanctions under scrutiny. 46

Taustaa: talouskehitys

6 4 2-2 -4-6 -8-1 Bruttokansantuote määrän muutos, % 2 4 6 8 1 12 14 16 18 Lähde: Tilastokeskus, VM 6 4 2-2 -4-6 -8-1 15.4.216 48

5 4 3 2 1-1 -2-3 Potentiaalisen tuotannon kasvu ja sen osatekijät EU menetelmän mukaan, % 81 83 85 87 89 91 93 95 97 99 1 3 5 7 9 11 13 15 17 19 Kokonaistuottavuus Pääomapanos Työpanos Potentiaalinen tuotanto Lähde: Tilastokeskus, VM 5 4 3 2 1-1 -2-3 15.4.216 49

16 12 8 4-4 -8-12 -16-2 -24 Maailmankauppa määrän muutos, % 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 17 18 Maailmankauppa Suomen vienti Lähde: CPB Netherlands Bureau for Economic Policy Analysis, Tilastokeskus, VM 16 12 8 4-4 -8-12 -16-2 -24 15.4.216 5

21=1 13 12 11 1 9 8 7 6 5 Raaka-aineiden hinnat EUR 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 17 18 Teollisuuden raaka-aineindeksi, euroalue (vasen asteikko) Raakaöljy (Brent, globaali spot-hinta, oikea asteikko) Lähde: Hamburgisches WeltWirtschafts Institut, Macrobond, VM EUR/barreli 1 9 8 7 6 5 4 3 2 15.4.216 51

225 2 175 15 125 1 75 5 25 Riskit pankkijärjestelmässä vakuudellisen Euriborin ja vakuudettoman Eonia-koronvaihtosopimuksen tuottoero, peruspistettä 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 12 kk 3 kk 225 2 175 15 125 1 75 5 25 Lähde: Macrobond 15.4.216 52

132 128 124 12 116 112 18 14 1 96 Yksikkötyökustannukset 25=1, nimelliset 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 17 18 Suomi Ruotsi¹ Saksa¹ Euroalue¹ ¹ Euroopan komission ennuste Lähde: Euroopan komissio, Tilastokeskus, VM 132 128 124 12 116 112 18 14 1 96 15.4.216 53

1 8 6 4 2-2 -4 Vaihtotase suhteessa BKT:een, % 2 4 6 8 1 12 14 16 18 Vaihtotase Tavaroiden ja palvelujen tase Lähde: Tilastokeskus, VM 1 8 6 4 2-2 -4 15.4.216 54

1 8 6 4 2-2 -4 Kotitalouksien käytettävissä olevat nimellistulot muutos ja kasvuvaikutukset, prosenttia 1 8 6 4 2-2 -4-6 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 17 18 Ansiotulot Tulonsiirrot Muut tulot, netto Pääomatulot, netto -6 Verot Sotumaksut Rakentaminen Lähde: Tilastokeskus, VM 15.4.216 55

15 Investoinnit määrän muutos ja kasvuvaikutukset, prosenttia 15 1 1 5 5-5 -5-1 -1-15 95 97 99 1 3 5 7 9 11 13 15 17 Rakentaminen Koneet ja laitteet T & K Yhteensä Lähde: Tilastokeskus, VM -15 15.4.216 56

Kone- ja laiteinvestoinnit ja kapasiteetin käyttöaste 1 1 5 9 8-5 7-1 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 Kone- ja laiteinvestoinnit, liukuvan vuosisumman muutos, % Kapasiteetin käyttöaste, teollisuus, 6 kk liukuva keskiarvo, % Lähde: Tilastokeskus 6 15.4.216 57

8 6 4 2-2 -4-6 -8-1 Kokonaistuotanto toimialoittain määrän muutos ja kasvuvaikutukset, prosenttia 2 4 6 8 1 12 14 16 18 8 6 4 2-2 -4-6 -8-1 Alkutuotanto Jalostus Palvelut Kokonaistuotanto Lähde: Tilastokeskus, VM 15.4.216 58

12 1 8 6 4-2 2-4 -1-8 -6-12 Nettoluotonanto sektoreittain suhteessa BKT:een, % 9 92 94 96 98 2 4 6 8 1 12 14 16 18 Kotitaloudet ja kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt Julkisyhteisöt Rahoitus- ja vakuutuslaitokset Yritykset ja asuntoyhteisöt¹ Koko kansantalous 1) Sisältää rahoitussektorin vuosina 216-218 Lähde: Tilastokeskus, VM 12 1 8 6 4 2-2 -4-6 -8-1 -12 15.4.216 59

1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 15.4.216 Tehdasteollisuus toimialojen osuus arvonlisäyksestä, prosenttia 75 77 79 81 83 85 87 89 91 93 95 97 99 1 3 5 7 9 11 13 Sähkö- ja elektroniikkateollisuus Kemianteollisuus Muu tehdasteollisuus Metalliteollisuus pl. sähkö- ja elektroniikkateollisuus Metsäteollisuus Lähde: Tilastokeskus 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 6

8 6 4 2-2 -4 Uudisrakentamisen volyymi-indeksi muutos vuodentakaiseen, prosenttia 8 6 4 2-2 -4-6 -6 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 Asuinrakennukset Muu rakentaminen Lähde: Tilastokeskus 15.4.216 61

8 6 4 2-2 -4-6 -8 Palvelutuotanto muutos vuodentakaiseen, prosenttia ja saldoluku, 3kk 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 Tuotannon suhdannekuvaaja, palvelut (vasen asteikko) Palvelualojen luottamusindikaattori (oikea asteikko) Lähde: Tilastokeskus, Euroopan komissio 4 3 2 1-1 -2-3 -4 15.4.216 62

2 Työllisyys prosenttia 75 15 7 1 65 5 6 9 92 94 96 98 2 4 6 8 1 12 14 16 18 Työttömyysaste (vasen asteikko) Työttömyysaste=työttömät/työvoima (15-74 -vuotiaat) Työllisyysaste=työlliset/työikäinen väestö (15-64-vuotiaat) Lähde: Tilastokeskus, VM Työllisyysaste (oikea asteikko) 55 15.4.216 63

6 5 4 3 2 1-1 Kuluttajahinta- ja ansiotasoindeksi muutos edellisestä vuodesta, % 92 94 96 98 2 4 6 8 1 12 14 16 18 Kuluttajahintaindeksi Ansiotasoindeksi Lähde: Tilastokeskus, VM 6 5 4 3 2 1-1 15.4.216 64

6 Yksityinen kulutus ja reaalipalkat määrän muutos, % 6 4 4 2 2-2 -2-4 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 17 18-4 Yksityinen kulutus Reaalipalkat 15.4.216 Lähde: Tilastokeskus, VM 65

Taustaa: julkinen talous

3 2 1-1 -2-3 -4-5 -6-7 -8-9 -1-11 Valtion rahoitusjäämä 1 3 5 7 9 11 13 15 17 19 % BKT:sta (oikea asteikko) Mrd. euroa (vasen asteikko) Lähde: Tilastokeskus, VM 3 2 1-1 -2-3 -4-5 -6-7 -8-9 -1-11 15.4.216 67

14 12 1 8 6 4 2 Valtionvelka 91 93 95 97 99 1 3 5 7 9 11 13 15 17 19 7 6 5 4 3 2 1 Mrd. euroa (vasen asteikko) % BKT:sta (oikea asteikko) Lähde: Tilastokeskus, VM 15.4.216 68

1 Julkisyhteisöjen rahoitusjäämä suhteessa bruttokansantuotteeseen, prosenttia 1 5 5-5 -5-1 -1-15 91 93 95 97 99 1 3 5 7 9 11 13 15 17 19 Yhteensä Valtio Kunnat Sosiaaliturvarahastot Lähde: Tilastokeskus, VM -15 15.4.216 69

7 65 6 55 5 45 4 35 Julkisyhteisöjen tulot, verotulot ja menot suhteessa BKT:een, % 91 93 95 97 99 1 3 5 7 9 11 13 15 17 19 Tulot Menot Verotulot Lähde: Tilastokeskus, VM 7 65 6 55 5 45 4 35 15.4.216 7

6 5 4 3 2 1-1 -2-3 -4 Julkisyhteisöjen rahoitusjäämä ja rakenteellinen rahoitusjäämä¹ suhteessa bruttokansantuotteeseen, prosenttia 1 3 5 7 9 11 13 15 17 19 Rakenteellinen rahoitusjäämä Rahoitusjäämä 1) Laskelmat perustuvat EU-komission tuotantofunktiolähestymistapaan Lähde: Tilastokeskus, VM 6 5 4 3 2 1-1 -2-3 -4 15.4.216 71

16 14 12 1 8 6 4 2 Julkisyhteisöjen velka 91 93 95 97 99 1 3 5 7 9 11 13 15 17 19 Mrd. euroa (vasen asteikko) % BKT:sta (oikea asteikko) Lähde: Tilastokeskus, VM 8 7 6 5 4 3 2 1 15.4.216 72

7 6 5 4 3 2 1 Valtion tulot ja menot miljardia euroa 91 93 95 97 99 1 3 5 7 9 11 13 15 17 19 Tulot Menot Lähde: Tilastokeskus, VM 7 6 5 4 3 2 1 15.4.216 73

2,5 2, 1,5 1,,5, -,5-1, -1,5 Paikallishallinnon verot, valtionosuudet, kulutusmenot ja investoinnit muutos edellisestä vuodesta, miljardia euroa (käyvin hinnoin) 91 93 95 97 99 1 3 5 7 9 11 13 15 17 19 Verotulot Valtionosuudet Kulutusmenot & investoinnit yhteensä Lähde: Tilastokeskus, VM 2,5 2, 1,5 1,,5, -,5-1, -1,5 15.4.216 74

28 24 2 16 12 8 4 Paikallishallinnon velka 91 93 95 97 99 1 3 5 7 9 11 13 15 17 19 14 12 1 8 6 4 2 Miljardia euroa (vasen asteikko) Lähde: Tilastokeskus, VM Suhteessa BKT:een (oikea asteikko) 15.4.216 75

2 18 16 14 12 1 8 6 4 2 Työeläkeyhtiöiden sijoituskanta (kaikki jäsenyhteisöt) 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 Muut, mrd. euroa (vasen asteikko) Joukkovelkakirjalainat, mrd. euroa (vasen asteikko) Noteeratut osakkeet, mrd. euroa (vasen asteikko) Suhteessa BKT:een, % (oikea asteikko) Lähde: Tilastokeskus, VM 15.4.216 76

25 Sosiaalietuudet, -avustukset ja sairaanhoitokorvaukset suhteessa BKT:een, % 25 2 2 15 15 1 1 5 5 97 99 1 3 5 7 9 11 13 15 17 Ansioeläkkeet Peruseläkkeet Sairausvakuutus Työttömyysturva Muut Lähde: Tilastokeskus, VM 15.4.216 77

4 Ikäsidonnaisten menojen muutos vuodesta 215, suhteessa BKT:een, % 4 3 3 2 2 1 1-1 -1-2 22 225 23 235 24 245 25 255 26 Eläkkeet Terveydenjuolto Pitkäaikaishoito Opetus Työttömyysaste Yhteensä Kuvio on laadittu STM:n kehittämällä SOME mallilla. Lähde: VM -2 15.4.216 78