Sote-johdon seminaari Pohtimolampi 25.11.2016 Valta Maija Lapin Sote-Savotta -hanke
Valinnanvapaus mitä valitaan ja millä?
Hallituksen linjaukset ja valmisteluryhmän luonnokset Hallitus sopi 29.6.2016 valinnanvapauslainsäädäntöä ja monikanavaisen rahoituksen yksinkertaistamista koskevasta jatkovalmistelusta. Virkamiesvalmistelussa tehdyt valinnanvapausmallin alustavat luonnokset julkaistiin alueuudistus.fi -sivustolla 10.10.2016. Asian tiimoilta järjestetty kaksi kuulemistilaisuutta 2-3.11.2016, joiden materiaalit löytyvät alueuudistus.fi - sivustolta
Perusperiaatteita ja linjauksia Asiakkaan valinnanvapautta lisätään ja sosiaali- ja terveydenhuollon monikanavaista rahoitusta yksinkertaistetaan. Osana uudistusta säädetään valinnanvapauslainsäädäntö. Sen myötä käyttäjä voi itse valita palveluiden julkisen, yksityisen tai kolmannen sektorin tuottajan. Valinnanvapaus on jatkossa pääsääntö perustasolla ja soveltuvin osin käytössä erikoistason sosiaali- ja terveyspalveluissa. Valinnanvapauden tarkoituksena on vahvistaa erityisesti perustason palveluita ja turvata nykyistä nopeampi hoitoon pääsy. Asiakkaan valinnan mahdollisuus turvataan yhtenäisillä palveluiden laatuperusteilla ja valintaa tukevalla julkisella tiedolla.
Valinnanvapaudesta Asiakas voisi valita suoraan palveluntuottajan, omatiimin, joka tarjoaa kertaluonteista tai toistuvaa sosiaali- ja terveyspalvelujen neuvontaa, ohjausta ja vastaanottopalveluita. Sote-omatiimin palveluilla vastataan ihmisten hyvinvointia ja terveyttä koskeviin kysymyksiin, toteutetaan ennaltaehkäisyä, tutkitaan ja hoidetaan yleisiä oireita, äkillisiä sairauksia ja pitkäaikaisia terveysongelmia sekä annetaan sosiaalihuollon, sosiaalityön ja sosiaaliohjauksen neuvontaa ja ohjausta. Asiakas voi valita myös suun terveydenhuollon palveluntuottajan.
Valinnanvapaudesta Ensimmäisessä vaiheessa (1.1.2019 alk.) otettaisiin lisäksi käyttöön asiakasseteli, jolla parannetaan säännöllisten kotiin annettavien palvelujen saatavuutta. Tietylle laajemmin palveluita tarvitseville asiakkaille otettaisiin käyttöön henkilökohtainen budjetti. Toisessa vaiheessa (1.1.2021) valinnanvapauden palveluvalikoima laajenisi. Tällöin mahdollisesti voitaisiin perustaa laajan palveluvalikoiman sosiaali- ja terveyskeskuksia. Tällä hallituskaudella säädettäisiin erikseen laki, jolla annettaisiin maakunnalle oikeus valtuuttaa suoran valinnan palveluntuottaja tekemään hallinnollisia päätöksiä palvelujen antamisesta sekä myöntämään asiakkaalle asiakassetelin.
Valinnanvapaudesta Hallittu palvelujen järjestämisen ja rahoituksen toteutus. Ehkäistä palvelujen keskittymistä suurille julkisille tai yksityisille palveluntuottajille. Myös pienet ja keskisuuret yritykset pääsevät markkinoille tarjoamaan palveluja. Valinnanvapauden piirissä olevia palveluja voisivat tarjota maakunnan palvelulaitoksen yhtiö, yksityinen palveluntuottaja tai kolmannen sektorin toimija.
Valinnanvapaudesta Maakunnan palvelulaitos on itse palveluntuottaja valinnanvapauden piiriin kuuluvissa palveluissa vain silloin, jos palveluja ei muuten ole saatavilla. Maakunnan palvelulaitos tuottaisi palveluja, jotka eivät ole asiakkaiden suoran valinnan piirissä. koulu- ja opiskeluterveydenhuolto, äitiys- ja lastenneuvolapalvelut sekä laaja ympärivuorokautinen päivystys ja monet erityistason palvelut sosiaalihuollon viranomaispäätökset. Asiakas valitsisi maakunnan palvelulaitoksen toimiyksikön, joka antaa nämä palvelut. Asiakas voi valita esimerkiksi sairaalan, jossa leikkaus tehdään.
Palveluseteli valinnan vapauden välineenä
Mikä ihmeen palveluseteli? Palvelusetelillä edistetään sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttäjien valinnanvapautta ja mahdollisuuksia hankkia tarvitsemiaan palveluita yksityisiltä palvelujen tuottajilta. Palvelusetelillä voi hankkia sellaisia sosiaali- ja terveyspalveluja, jotka kunnan tai kuntayhtymän kuuluu järjestää asukkailleen. Palvelusetelillä hankittava palvelu on vaihtoehto kunnan tai kuntayhtymän tuottamalle palvelulle. Palveluseteli ei kuitenkaan sovellu käytettäväksi kiireellisessä hoidossa tai tahdosta riippumattomassa hoidossa.
Mitä palveluja palvelusetelillä voidaan hankkia? Palveluseteli on tarkoitettu kaikille sosiaali- ja terveyspalveluja tarvitseville. Kunta tai kuntayhtymä päättää, ottaako se palvelusetelin käyttöön ja mihin palveluihin se antaa setelin. Jos asiakas tai potilas ei halua käyttää palveluseteliä, kunnan on ohjattava hänet muulla tavoin järjestettävien palvelujen piiriin. Asiakas tai potilas ei voi vaatia palvelusetelin käyttöä.
Kuka voi saada palvelusetelin? Setelin saaminen edellyttää, että kunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon edustaja arvioi henkilön palvelun tarpeen. Palvelusetelin saa asuinkunnan terveysasemalta, sosiaalivirastosta ja muista kunnan palveluyksiköistä, jotka myös antavat lisätietoja palvelusetelistä. Sähköinen palveluseteli mahdollistaa setelin jakamisen myös virtuaalisesti esim. matkapuhelimeen.
Miten palvelusetelin arvo määrittyy? Palveluseteli voi olla kaikille käyttäjille 1) saman suuruinen tai 2) tulosidonnainen eli sen arvo riippuu asiakkaan tuloista. Esim. jatkuvassa, säännöllisessä kotihoidossa käytetään tulosidonnaista palveluseteliä. Jos jokin palvelu on sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain mukaan asiakkaalle maksuton, tulee palvelusetelin kattaa kaikki kustannukset. Palvelusetelin arvoa on korotettava, jos asiakkaan tai hänen perheensä toimeentulo tai asiakkaan elatusvelvollisuus vaarantuu asiakkaan omavastuun vuoksi.
Miten palvelusetelin arvo määräytyy? Jos palvelu maksaa vähemmän kuin mitä asiakkaan saaman palvelusetelin arvo on, kunta maksaa palvelusetelillä palvelujen tuottajan ja asiakkaan sopiman hinnan. Jos palvelumaksaa enemmän kuin mitä asiakkaan saamaan palvelusetelin arvo on, asiakas maksaa palvelun hinnan ja palvelusetelin välisen erotuksen. Lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineen hankkimiseen annetun setelin on katettava asiakkaan yksilöllistä tarvetta vastaava tavanomainen apuväline. Asiakas voi kuitenkin hankkia palvelusetelin arvoa kalliimman apuvälineen, jolloin hän itse maksaa valitsemansa apuvälineen hinnan ja palvelusetelin arvon välisen erotuksen.
Kuka voidaan hyväksyä palveluntuottajaksi? Kunta voi hyväksyä yksityisen palvelujen tuottajan, joka täyttää toiminnalle yksityisten sosiaalipalvelujen valvonnasta ja yksityisestä terveydenhuollosta annetussa laissa asetetut vaatimukset on merkitty ennakkoperintärekisteriin ja jolla on potilasvahinkolain mukainen tai muu vastuuvakuutus.
Palvelun tuottajien hyväksyntä Kunta hyväksyy terveyden- ja sosiaalihuollon palvelujentuottajat, joiden palvelujen ostamiseen palveluseteliä voidaan käyttää. Kunta pitää luetteloa hyväksymistään palvelujen tuottajista. Tiedot tuottajista, palveluista ja niiden hinnoista tulee olla julkisesti saatavilla internetissä ja muulla soveltuvalla tavalla.
Palvelun tuottajien hyväksyntä Yksityisen palvelujen tuottajan palveluiden on oltava vähintään vastaavien kunnallisten palvelujen tasoisia. Kunta voi asettaa palveluille lisäksi vaatimuksia, jotka liittyvät asiakkaiden tarpeisiin, palvelujen määrään, laatuun tai kunnan olosuhteisiin. Vaatimusten on oltava syrjimättömiä ja perustuttava puolueettomasti arvioitaviin seikkoihin. Kunnan pitää peruuttaa hyväksymisensä, jos palvelujen tuottaja ei enää täytä palvelun hyväksymisen ja tuottamisen edellytyksiä.
Asiakkaan / potilaan oikeudet Asiakkaalla ja potilaalla on palvelusetelillä ostetuissa palveluissa samat oikeudet kuin muissakin sosiaali- ja terveyspalveluissa. Palvelusetelillä hankittujen yksityisten sosiaalipalveluiden asiakasta ja terveyspalveluiden potilasta koskee myös kuluttajansuojalainsäädäntö.
Palveluseteliä on käytetty mm. Suun terveydenhuollossa Terveydenhuollon kiireettömässä vastaanottotoiminnassa Diabeetikkojen jalkahoidossa Kotihoidon ja hoiva-asumisen palvelujen järjestämisessä Omaishoidossa Tukipalveluissa Kuntoutuksessa ja apuvälineiden hankinnassa Erikoissairaanhoidossa (esim. kaihileikkaukset) Päivähoidossa Jne. Jne.
Palvelusetelin käyttöönoton laajentamisen tavoitteet Lapin maakunnassa 1. Edistää sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttäjien valinnanvapautta. 2. Edistää asiakkaan mahdollisuuksia hankkia tarvitsemiaan palveluita yksityisiltä palvelujen tuottajilta. 3. Tehdä palveluseteliä tutuksi sekä kuntalaisille että palveluntuottajille ja sitä kautta löytää uusia palvelunsetelin käyttäjiä, uusia palvelusetelin käyttökohteita että uusia yrittäjiä palveluntuottajiksi. 4. Lisää asiakkaan mahdollisuuksia osallistua paremmin omaan hoitoonsa tai palveluunsa, koska reaaliaikainen seuranta (ja puolesta asiointi) sekä käytettyihin palveluihin ja niiden maksuihin on mahdollista.
Palvelusetelin käyttöönoton laajentamisen tavoitteet Lapin maakunnassa 5. Edistää yksityisen ja julkisen sektorin välistä yhteistyötä. 6. Tuoda joustoa ja monipuolisuutta palveluiden järjestämiseen. 7. Edistää parempaa palvelujen saatavuutta ja hoitoon pääsyä. 8. Edistää yrittäjyyttä ja paikallista elinkeinoelämää. 9. Säästöä kuntatalouteen, kun tieto oman toiminnan kustannuksista ja laadusta lisääntyy. 10. Saada kokemuksia sote-uudistusta ja erityisesti asiakkaan valinnan vapauden lisääntymistä varten.
STM:n palvelusetelikokeilu Kokeilla palvelusetelin käyttöä isompien palvelukokonaisuuksien tuottajien valinnassa. Saada kokemuksia ja tietoa erilaisten toimintamallien käytöstä ja käyttää tätä tietoa valinnanvapausmallin ja sen lainsäädännön kehittämisessä. Kehittää sosiaali- ja terveydenhuoltoa asiakaslähtöiseksi ja asiakkaita tukevaksi. Asiakkaiden kokemukset ja palaute otetaan huomioon palveluiden kehittämisessä ja ohjauksessa. Kehittää valinnanvapautta tukevia tietojärjestelmiä sekä sähköisiä palveluja, joilla on mahdollista hakea ja vertailla kansallisia palveluntuottajia.
Sähköisen palvelusetelijärjestelmän käyttöönottoon / käytön laajentamiseen liittyvä selvitys
Palvelusetelin käyttöönottoa valmistellut ryhmä Maija Valta, koordinoija, Lapin liitto Haapakorva-Kallio Merja, Länsipohjan shp, pth-yksikkö Heikkinen Anne-Lea, Rovaniemen kaupunki Pirttijärvi Maarit, Poske Lisäksi sähköisten palvelusetelijärjestelmien skypeesittelytilaisuuksissa oli mukana myös muita asiantuntijoita.
Yhteenvetoa sähköisistä palvelusetelijärjestelmistä STM:n tilaaman arvioinnin mukaan kaikki mukana olleet järjestelmät täyttävät nykyisen lainsäädännön asettamat vaatimukset sähköiselle palvelusetelijärjestelmälle. Tulevaa sote-uudistusta ja valinnanvapautta ajatellen jokaista järjestelmää tulee edelleen kehittää eli mikään järjestelmistä ei nykyisellään vastaa kaikkiin tulevaisuuden tarpeisiin. Kaikista järjestelmistä tulee esim. tietojen siirtyä jatkossa kantapalveluihin. Ns. sääntökirjoja on saatavissa valmiina kaikkiin järjestelmiin.
Palvelusetelijärjestelmien hintavertailua Smartum Efector PSOP Kilpailutus Ei tarvitse, koska hinta jää alle kilpailutusrajan. Tarvitsee niissä kunnissa, joissa Efector ei ole jo käytössä esim. Ei tarvitse. Kuntahankinnat kilpailuttanut. Hinnoittelu Lisenssihinta koko Lapin maakunnan alueelle: 6 960. Käyttöönottomaksu: 1490 /tulospalvelualue (käytännössä 1 matkustuskerta / 1490 maksu). Siirrot palvelusetelitileiltä 150 /kerta. Palvelupalkkio 3 %/ 0,7 % tilitys Muut maksut: ks. liite Lisenssihinta koko Lapin maakunnan alueelle: 40 000-60 000. Tekniset käyttöönottotyöt: n. 5000. Yleiset käyttöönottotyöt n. 5000. Palvelukohtainen käyttöönottoprojekti 4280 /palvelusetelipalvelu Projektipäällikön käynnit: 1480 /käynti. Ylläpito ja tukimaksu: 1800 /kk Portaalin käyttömaksu: 1,25% Muut maksut: ks. liite Käyttöönottomaksu koko Lapin maakunnan alueella: 72 548. Käyttöönottoprojekti: 130 800. Jatkuva kustannus / 1 palvelu /vuosi: 159 612. Jatkokehitys 19 886 /vuosi (yhteensä kaikista palveluista) Muut maksut: ks. liite
Huomioitavaa Tulevaisuudessa järjestelmä on todennäköisesti integroitu osaksi asiakastietojärjestelmää ja laskutusjärjestelmiä, eli nyt kyseessä voi olla välivaiheen järjestelmä. Tässä vaiheessa integraatioita ei kannata lähteä rakentamaan, koska ei tiedetä sote-uudistuksen jälkeisiä ratkaisuja eli mihin järjestelmiin integraatioita kannattaa tehdä. Järjestelmään ei voi olla liian kallis, koska silloin sitä ei oteta käyttöön kunnissa.
Vammaisten asumispalvelujen palvelusetelin käyttöönottoon liittyvä selvitys
Kohderyhmä Sähköpostikysely lähetettiin yhteensä 23 yritykselle. Mukana olivat myös kaikki nykyiset Rovaniemen kaupungille kehitysvammaisten ja vammaisten asumispalveluja tarjoavat yritykset Muita valtakunnallisia toimijoita Muita Lapin maakunnan alueen toimijoita Vastauksia tuli yhteensä 10 toimijalta 3 valtakunnallista toimijaa 7 paikallista / Lapin alueen toimijaa Kysely oli kartoitus, jolla selvitettiin kiinnostusta -> ei sitoutumista
Yksityisille palveluntuottajille esitetyt kysymykset 1. Missä palveluissa yrityksenne tuottaa palvelusetelimallilla palveluita asiakkaille/potilaille 2. Tarjoaako yrityksenne vammaispalvelujen asumispalveluita palvelusetelimallilla? Missä kunnissa? 3. Onko yrityksenne kiinnostunut tuottamaan vammaisten asumispalveluja palvelusetelimallilla Lapin maakunnassa? Jos on, niin millä aikataululla se olisi realisesti mahdollista? 4. Missä Lapin maakunnan kunnissa yrityksenne voisi tarjota vammaisten asumispalveluja palvelusetelimallilla? 5. Mitä muita palveluita yrityksenne olisi valmis tarjoamaan palvelusetelimallilla Lapin maakunnan kuntiin. 6. Mahdollisia muita kommentteja palveluseteliin liittyen
Muutama keskeinen huomio Sote-uudistuksen myötä valinnanvapauden merkitys tulee korostumaan ja yksityinen palvelutarjonta tulee nousemaan voimallisesti julkisen palvelutuotannon rinnalle. Myös asiakkaat / potilaat haluavat valita sen sijaan että heidän puolestaan tehdään valinnat. Jo nyt on olemassa asiakas-/potilasryhmiä, jotka eivät itse pysty vastaamaan / päättämään omista asioista / valitsemaan itsenäisesti -> näin on myös tulevaisuudessa riippumatta siitä tuleeko palveluseteli käyttöön vai ei.
Yhteenvetona Yritykset ovat erittäin kiinnostuneita palvelusetelimarkkinoista Yritykset ovat halukkaita laajentamaan nykyistä toimintaansa, myös palveluvalikoiman osalta Myös muut kunnat kun pelkästään Rovaniemi kiinnostavat, mutta tietysti tarvitaan myös ns. oikeat, riittävät markkinat Tietoisuus palvelusetelistä luo myös yritysten, yhdistysten ja järjestöjen kiinnostusta tuottaa palveluja.
Yhteenvetona Tuotteistus ja hintojen määrittely on tärkeässä roolissa Palvelujen laadun määrittely, arviointi ja seuranta on tärkeässä roolissa, mutta yksityisen ja julkisen palvelutuotannon tulee olla samalla viivalla tässäkin suhteessa Yksityiselle ja julkiselle palvelutuotannolle tulee olla samanlaiset laatukriteerit ja arviointi- ja seurantamekanismit Yritysten palveluksessa olevat ammattilaiset asuvat ja elävät aina paikkakunnalla. Palvelusetelin käytön liittyvät haasteet ovat samat kuin muutenkin ostopalveluissa ja ne liittyvät useimmiten kilpailutuksen tai tuotteistukseen liittyvään osaamattomuuteen. -> Sitä saa mitä tilaa tai ostaa!
Yhteenvetona Hakukuulutus ja siihen liittyvä tuotteistus valmisteltava huolella Huolellinen tuotteistuksen suunnittelu (esim. eri luokat, niiden sisällöt, hinnat) Laadun huomiointi jo tuotteistuksessa ja hakukuulutus vaiheessa Palvelusetelin käyttöönoton jälkeinen arviointi, seuranta ja raportointi Jatkuva vuorovaikutus ja yhteistyö palveluntuottajien kanssa -> asioita tehdään yhdessä, ei vastakkain asettelulla
Kiitos mielenkiinnosta