Ajankohtaiskatsaus henkilökohtaiseen apuun 23.9.2014, Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl
Palvelusuunnitelman merkitys korostuu! Palvelusuunnitelma Yhteistyössä ja yhteisymmärryksessä asiakkaan ja hänen läheistensä kanssa (sos.huollon asiakaslaki 7, 9 ja 10 :t) Itsemääräämisoikeutta kunnioitettava sekä asia käsiteltävä ja ratkaistava ensisijaisesti asiakkaan edun mukaisesti (asiakaslaki 8 )
Palvelusuunnitelman merkitys Henkilökohtainen apu palveluna pohjautuu palvelusuunnitelmaan Kokonaisvaltainen prosessi mahdollistaa palveluiden joustavuuden Edistää asiakkaan osallisuutta ja itsemääräämisoikeutta Antaa tietoa palvelutarpeista ja tulevaisuuden odotuksista mahdollistaa kustannusvaikutusten seurannan
Henkilökohtaisen avun tarkoitus Auttaa vaikeavammaista henkilöä toteuttamaan omia valintojaan; aito mahdollisuus päättää, milloin, miten, missä ja kenen toimesta avustetaan Vpl tarkoituksena on edistää vammaisen henkilön edellytyksiä elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisena yhteiskunnan jäsenenä sekä ehkäistä ja poistaa vammaisuuden aiheuttamia haittoja ja esteitä (Perustuslaki 19 )
Avun määrä ja toteutustapa tulee määritellä yksilöllisen tarpeen ja elämäntilanteen mukaan Näihin tulisi ottaa kantaa jo palvelusuunnitelmassa mahdollistaa kokonaissuunnitelman
Avun myöntämisedellytykset Vaikeavammaisuus suhteessa haettuun palveluun Vaikeavammaisen henkilön riittävä huolenpito voidaan turvata avohuollon toimenpitein Avun tarve ei johdu pääasiassa ikääntymiseen liittyvistä sairauksista ja toimintarajoitteista Vaikeavammaisella henkilöllä on voimavaroja määritellä avun sisältö ja toteutustapa
Voimavaraedellytys Henkilökohtaisen avun järjestäminen edellyttää, että vaikeavammaisella henkilöllä on voimavaroja määritellä avun sisältö ja toteutustapa (VPL 8 c 2 mom.) Koska henkilökohtaisen avun tarkoitus on auttaa vaikeavammasta henkilöä toteuttamaan omia valintojaan, avun ulkopuolelle rajautuvat tilanteet, joissa avun tarve perustuu pääosin hoivaan, hoitoon ja valvontaan (HE 166/2008) Tällaisiin palvelutarpeisiin vastattava muilla palveluilla
Järjestämistavoiltaan laki mahdollistaa avun muillekin, kuin työnantajavelvoitteiden hoitamiseen kykeneville tai sitä haluaville henkilöille Runsaasti korkeimman hallintooikeuden ratkaisuja erityisesti tästä voimavarakysymyksestä: kynnys asetettu matalaksi (mm. vuosikirjaratkaisu 2012:36, 2012:46, 2011:69 sekä 12.8.2011 annetut ratkaisut) Ratkaisuja löytyy säädöstietopankki Finlexistä, ja niitä on koottu THL:n ylläpitämään sähköiseen Vammaispalvelujen käsikirjaan
Ongelmakohtia Määrittelykyvyn riittävyys ja sen arvioiminen Hoidon, hoivan ja valvonnan elementit Ohjauksen tarve Suhde muihin palveluihin (esim. omaishoidon tuki, palveluasuminen, ns. tukihenkilöpalvelut)
Johtopäätöksiä KHO:n oikeuskäytännöistä Määrittelykyvyn riittävyys ja sen arvioiminen Määrittelykyvyn riittävyydessä rajalinjana tunteiden osoittaminen vs. mielipiteen tai kannan ilmaiseminen toimintaan Voimavarojen arviointi toimintoon liittyen: henkilöllä voi olla määrittelykyky ainakin niissä toimissa, jotka ovat hänelle vanhastaan tuttuja Kyky on riittävä, jos hakija kykenee jollain keinolla ilmaisemaan kantansa haetun toiminnan osalta Asian arvioinnissa ei merkitystä ole annettava sille, kykeneekö henkilö toimimaan avustajansa työnantajana tai -johtajana
Johtopäätöksiä KHO:n oikeuskäytännöistä Määrittelykyvyn riittävyys ja sen arvioiminen Huomiota tulisi kiinnittää sen selvittämiseen, millä keinoin henkilökohtaisen avun hakija kommunikoi ja kykenee omilla keinoillaan ilmaisemaan kantansa henkilökohtaista apua koskevassa asiassa Tarvittaessa käytetään esim. tulkitsemista ja kommunikaation apuvälineitä ja menetelmiä Myös omaisten ja läheisten asiantuntemusta voidaan käyttää henkilön tahdon selvittämisessä, mutta apu ei voi kokonaan perustua toisen henkilön näkemykseen Asiantuntijalausunnoilla on ollut suuri merkitys (kirjallinen prosessi); lääkärinlausuntojen lisäksi esimerkiksi puheym. terapeuttien lausunnot sekä läheisten ja lähityöntekijöiden kuvaukset Selvittämisvelvollisuus ja neuvontavelvollisuus voivat edellyttää, että hakijalle annetaan mahdollisuus asiantuntijalausunnon esittämiseen
Johtopäätöksiä KHO:n oikeuskäytännöistä Hoidon, hoivan ja valvonnan elementit KHO:n ratkaisut eivät siten tue sellaista tulkintaa, jonka mukaan henkilön runsaatkaan hoidon, hoivan ja valvonnan tarpeet sellaisenaan tarkoittaisivat voimavarojen puuttumista Vaikean kehitysvamman diagnoosi tai asuminen ympärivuorokautista hoivaa ja valvontaa tarjoavassa asumisyksikössä eivät myöskään sellaisenaan tarkoita vaaditun määrittelykyvyn puuttumista Erilaisista vaikeavammaisuutta osoittavista tekijöistä huolimatta henkilön voimavarojen riittävyys tulee erikseen selvittää Haastava käytös ei ole este henkilökohtaisen avun myöntämiselle, vaan päinvastoin avustajan tarve saattaa olla erityisen suuri silloin, kun esiintyy haastavaa käytöstä
Johtopäätöksiä KHO:n oikeuskäytännöistä Ohjauksen tarve Henkilön ohjauksen tarve kaikissa toimissaan ei ole este henkilökohtaisen avun saamiselle Esim. kehitysvammainen henkilö tarvitsee usein avustajan apua nimenomaan erilaisten tilanteiden ohjailussa eikä niinkään asioiden konkreettisessa suorittamisessa; jos hän kuitenkin pystyy riittävästi ilmaisemaan sen, mitä hän haluaa avustajan kanssa tehdä, hänelle tulee myöntää apu Suhde muihin palveluihin Ratkaisujen perusteella voidaan myös todeta, että osallistuminen asumisyksikön aktiviteetteihin tai muut palvelut eivät poista henkilön oikeutta henkilökohtaiseen apuun Eri palvelut vastaavat erilaisiin tarkoituksiin (esim. hoidon ja hoivan tarve vs. osallisuuden ja sosiaalisen vuorovaikutuksen edistäminen)
Johtopäätöksiä KHO:n oikeuskäytännöistä Ratkaisuissa on korostettu palvelusuunnittelun merkitystä Palvelusuunnitelma osoittaa yksilöllistä tarvetta, joka VPL 3 :n mukaan palveluiden järjestämisen pohjana Henkilökohtaista apua järjestettäessä on otettava huomioon vaikeavammaisen henkilön oma mielipide ja toivomukset sekä palvelusuunnitelmassa määritelty yksilöllinen avun tarve ja elämäntilanne kokonaisuudessaan (VPL 8 d 1 mom.) Palvelusuunnittelussa on tärkeää selvittää, mitä sellaisia asioita tekee tai haluaisi tehdä, joissa hän tarvitsee henkilökohtaista apua Palvelusuunnitelmalla on merkitystä myös arvioitaessa henkilökohtaiseen apuun tarvittavia tuntimääriä ja avun järjestämistapaa
Henkilökohtainen apu vs. VALAS Vaikeavammaisuus vammaisuus Voimavararajauksen poistamista ehdotettu Vammaisen henkilön oikeus henkilökohtaiseen apuun on lainsäädännön tarkoituksen ja hallitusesityksen perusteluiden mukaisesti tulkittava laajasti ja perusoikeusmyönteisesti Palvelusuunnitelman merkitys korostuu
Henkilökohtainen apu vs. VALAS Apua järjestettävä siinä laajuudessa kuin vammainen henkilö sitä välttämättä tarvitsee Avun järjestämistavat pääosin samat Voidaan yhdistää toisiinsa, jos tarkoituksenmukaista henkilön palvelusuunnitelmassa määritelty avuntarve huomioon ottaen. Suostumus työnantajana toimimiseksi (koulutus, opastus, avustus)
Kiitoksia!