nordkalk ja ympäristö raportti 2012

nordkalk ja ympäristö raportti 2012

2 raportti 2012: nordkalk ja ympäristö Ei Vain kalkkia, Vaan tässä raportissa kerromme mitä vaikutuksia toiminnallamme on ympäristöön, sekä mitä toimenpiteitä on tehty ja suunniteltu tehtävän ympäristökuormituksen vähentämiseksi kaikissa toimimaissamme. Nordkalk on julkaissut ympäristöraportteja vuodesta 1996. sisällysluettelo 3 4-5 6-7 8-9 10-11 12-13 14-15 16 17 19 Vastuullista luonnonvarojen hyödyntämistä taulukot 5 5 6 6 8 8 13 15 15 16 liikevaihto materiaalitehokkuus nordkalkkonsernin toimintaperiaatteet ja vuosi 2012 lyhyesti Henkilöstö maittain kalkkikivi on puhdas luonnontuote myynti tuoteryhmittäin työterveys ja työturvallisuus huomioidaan kaikessa toiminnassa toiminta Bungessa tarkoin säädeltyä tehokkuus edellyttää jatkuvaa parantamista uusiutuvan energian käyttöä lisätään myynti asiakassegmenteittäin tapaturmataajuus turvallisuushavainnot ympäristötyön tavoitteet Energialähteet Vuoden ympäristöteko säästää vettä ja raakaainetta kalkkiuunien ylijäämälämmön hyödyntäminen nordkalk kartalla päästöt ilmaan

Raportti 2012: NORDKALK ja ympäristö 3 Vastuullista luonnonvarojen hyödyntämistä KUVA: TeRHI ANTTILA Nyky-yhteiskunnassa on tarpeen turvata raakaaineiden, kuten tärkeän kalkkikiven saanti. Kalkkikivi on puhdas luonnontuote, jolla on runsaasti käyttökohteita yhteiskuntatekniikasta ympäristönhoitoon ja teollisuuteen. Ympäristökysymyksiä geologian lähtökohdista Tuotannon ympäristövaikutukset on pidettävä niin pieninä kuin mahdollista. On kuitenkin väistämätön tosiasia, että luonnonvarojen hyödyntäminen jättää jälkensä alueelle, jolla niitä louhitaan. Kun asiaa tarkastellaan laajemmasta näkökulmasta, voidaan kuitenkin todeta, että luonnonvaroista saatava hyöty on suhteellisesti suurempi kuin niiden louhinnan aiheuttamat ympäristövaikutukset. Louhosalueesta saadaan muilla yhteiskunnan osa-alueilla huomattavaa ympäristöhyötyä, jota on vaikea tai peräti mahdoton korvata muilla keinoin. Se ei kuitenkaan tarkoita, etteikö itse louhinnalle tai tuotannolle kuuluisi asettaa vaatimuksia. Louhintapaikan valinta riippuu ensisijaisesti geologisista edellytyksistä eli esiintymän sijainnista, laadusta ja koosta. On olemassa myös muita maankäyttöön liittyviä tekijöitä, jotka tulee huomioida. Kestävä tuotanto edellyttää, että tiedostamme toimintamme vaikutukset ympäristöön ja pyrimme jatkuvasti niiden vähentämiseen. Pitkäjänteisellä yhteiskuntasuunnittelulla mahdollistetaan vanhojen louhosten hyödyntäminen teollisen toiminnan päätyttyä. Niitä voidaan käyttää yhteiskunnan tarpeisiin esimerkiksi vesialtaina, erilaisina varastoina, muuhun teolliseen toimintaan tai erilaisiin kulttuuri- ja matkailutoimintoihin. Jos hyötykäyttömahdollisuuksia ei ole, huolehtii kaivosyhtiö luonnollisesti jälkihoidosta. Kannattava ja taloudellisesti kestävä toiminta Energia- ja materiaalitehokkuus ovat keskeinen osa kestävää toimintaa ja kannattavan tuotannon tavoittelemaa kustannustehokkuutta. Kannattavuus on perusedellytys sille, että pystymme vastaamaan yhteiskunnan asettamiin odotuksiin. Yhteiskunta puolestaan voi omalta osaltaan edistää luonnonvarojen tehokasta hyödyntämistä esimerkiksi varmistamalla, että kaikki toiminnassa syntyvä sivukivi ja hienoaines voidaan hyödyntää täysin. Näin vältetään vaihtoehto, jossa louhosten sivutuotteita joudutaan läjittämään ja kiviainesta otetaan koskemattomilta alueilta. Sosiaalinen vastuu syntyy inhimillisistä tekijöistä Ihminen on kaiken toimintamme keskipisteessä. Ilman hyviä ja motivoituneita työntekijöitä emme pysty tuottamaan yllä mainittuja hyötyjä yhteiskunnalle. Yrityksenä meidän on kannettava vastuumme työntekijöistämme parhaalla mahdollisella tavalla. Työturvallisuuskysymyksissä ainoa mahdollinen tavoitteemme on nolla tapaturmaa. Tavoitteeseen pääseminen vaatii koko henkilöstön panostuksen ja tuen, jotta voimme luoda riittävän turvallisen työympäristön. Samalla tavalla kuin huolehdimme työympäristöstämme, meidän pitää entisestään pyrkiä parantamaan myös elinympäristöä toimipaikoillamme. Toimintamme aiheuttamia häiriöitä tulee tehokkaasti vähentää. Lupaviranomaisten ja valvontaviranomaisten vaatimukset asettavat vain vähimmäistason, jonka mukaan meidän tulee toimia. Håkan Pihl Vice President, Geology and Environment

4 Raportti 2012: NORDKALK ja ympäristö Nordkalk-konserni KUVA: Grzegorz Otfinowski Miedzianka, Puola Toiminnan suuntaviivat Työympäristön tulee olla kaikille hyvä ja turvallinen. Voimassaolevien lakien ja määräysten noudattaminen on vähimmäisvaatimus. Toiminnan ympäristövaikutukset pyritään minimoimaan. Toimintaamme ohjaavat arvomme luottamus, osaaminen ja laatu. Toimitamme oikean tuotteen ja palvelun sovittuna ajankohtana. Nordkalk-konsernin toimintaperiaatteet konaisuudessaan löydät osoitteesta www.nordkalk.fi Liiketoiminnan kuvaus Nordkalk toimittaa asiakkailleen kalkkikivipohjaisia tuotteita ja osaamiseen perustuvia palvelukonsepteja. Missio Enemmän puhdasta vettä, ruokaa, energiaa ja tuotteita vähemmillä resursseilla ja päästöillä. Visio 2020 Nordkalk on pohjoiseurooppalainen johtaja. Toimintojen tehokkuus varmistaa hyvän kannattavuuden. Kasvu syntyy korkean tuoton liiketoiminnasta ja uusilta markkina-alueilta.

raportti 2012: nordkalk ja ympäristö 5 Vuosi 2012 lyhyesti Nordkalk on pohjois-euroopan johtava korkealaatuisten kalkkikivipohjaisten tuotteiden valmistaja, jonka tuotteita käytetään mm. paperi-, teräs- ja rakennusaineteollisuudessa sekä ympäristönhoidossa ja maataloudessa. Yhtiön palveluksessa on n. 1100 henkilöä yli 30 paikkakunnalla mm. suomessa, ruotsissa, Norjassa, puolassa, virossa ja venäjällä. Nordkalk kuuluu rettig group -konserniin. KalKKiKivipohjaisteN tuotteiden KYsYNtä laski Vuotta 2012 leimasi eurokriisi, mikä heijastui myös Nordkalk-konserniin liikevaihdon vähenemisenä: se oli 351,0 miljoonaa euroa, kun vuonna 2011 liikevaihto kohosi 369,2 milj. euroon. Kalkkikivipohjaisten tuotteiden kysyntä terästeollisuudessa väheni varsinkin toisella vuosipuoliskolla, ja Puolassa tienrakentaminen hiljeni tuntuvasti. Toisaalta toimitukset monille muille rakennusainesegmenteille kasvoivat vuonna 2012, ja myynti kaivosteollisuudelle jatkui niin ikään vilkkaana. Myynti paperi- ja selluteollisuudelle laski hieman. liiketoiminta suomessa KesKitettiiN YhteeN divisioonaan Merkittävä organisaatiomuutos tapahtui Suomessa 1.6.2012, kun kaksi divisioonaa yhdistettiin uudeksi PulpPaper & Finland -divisioonaksi. Se yhdistää Suomen tuotanto- ja myyntiyksiköt sekä myynnin sellu- ja paperiteollisuuksille. Tämän sisäisen muutoksen avulla Nordkalk on voinut yhdistää, yksinkertaistaa ja kehittää toimintaansa. henkilöstön määrä väheni Toimintojen tehostaminen ja organisaation keventäminen vaikutti vähentävästi henkilöstömäärään. Vuoden 2012 lopussa Nordkalkissa työskenteli 1083 (2011: 1186) henkilöä. Nordkalk Alekseevkassa Venäjällä henkilöstön määrä väheni merkittävästi tuotannon lakkauttamisen seurauksena. Sipoossa kahdeksan työsopimusta päättyi vuonna 2012, sillä Suomen ainoa lasikuitutehdas, joka oli Sipoon merkittävä asiakas, lakkautettiin vuonna 2011. Suomessa käytiin vuonna 2012 myös muita yhteistoimintaneuvotteluja, mm. teräsvalmistaja FNsteelin konkurssi-ilmoituksen takia, ja ne johtivat muutamiin lomautuksiin ja irtisanomisiin. Lähes kaikki määräaikaiset lomautukset pystyttiin välttämään korvaavilla työtehtävillä konsernin sisällä. investoinnit Gotlannissa, Ruotsissa Nordkalkin kaikkien aikojen suurimman investoinnin, Bungen uuden kalkkikivilouhoksen avaaminen on viivästynyt pitkittyneen oikeusprosessin takia. Työn odotetaan nyt alkavan vuonna 2013. Kaiken kaikkiaan Nordkalk tulee sijoittamaan hankkeeseen yli 60 miljoonaa euroa, ja louhinta voi jatkua 25-40 vuotta. Virossa Rakken kalkkitehtaan modernisointi saatiin suunnitellusti päätökseen helmikuussa 2012, kun toinen uusittu uuni otettiin käyttöön. Viime kuukaudet ovat osoittaneet, että tuotteiden laadun paranemisen lisäksi energiatehokkuus on parantunut merkittävästi ja tuotannon ympäristövaikutuksia on saatu vähennettyä. Raahen uusi briketointilaitos valmistui mahdollistaen poltetun kalkin tuotantoprosessin hienojakoisen jäännösmateriaalin hyödyntämisen. Hienoaines puristetaan briketeiksi terästehtaan käyttöön. Tämä tukee raaka-aineen 100 % käyttöasteen tavoitetta. Vuonna 2012 Nordkalk myi vähemmistöosuutensa suomalaisesta maataloudelle laboratorioanalyysejä tekevästä Viljavuuspalvelu Oy:stä. LIIKEVAIHTO, NORDKALK-KONSERNI (meur) 400 HENKILÖSTÖ MAITTAIN (ilman tytäryhtiöitä) 350 300 250 200 Ruotsi 15 % Muut maat 1 % Suomi 46 % 150 100 50 Puola 26 % 0-06 -07-08 -09-10 -11-12 Viro 12 %

6 raportti 2012: nordkalk ja ympäristö kalkkikivi on puhdas luonnontuote laajan kaivos- ja toimitusverkostonsa ansiosta Nordkalk pystyy tarjoamaan monipuolisesti eri kivilaatuja asiakkailleen, joiden tarpeet tuotteiden fyysisten ja kemiallisten ominaisuuksien suhteen vaihtelevat. KalKKia tarvitaan KaiKKialla Kalkkikivi on monipuolinen ja usein korvaamaton raaka-aine monissa eri sovelluksissa. Sillä on tärkeä rooli monien hyvinvointiamme ylläpitävien tuotteiden valmistuksessa. Jokainen meistä käyttää päivittäin tuotteita, joiden valmistuksessa on käytetty kalkkikivipohjaisia tuotteita. Ympäristösovelluksissa niitä tarvitaan yhteiskunnan perustarpeiden - puhtaan ilman ja veden sekä hedelmällisen maaperän - turvaamisessa. Kalkkikivi on puhdas luonnontuote. Se koostuu lähes ainoastaan kalsiumkarbonaatista ja sitä voidaan murskattuna tai jauhettuna käyttää sellaisenaan tai jalostettuna kalsiumoksidiksi (poltettu kalkki) tai kalsiumhydroksidiksi (sammutettu kalkki), jolloin sen reaktiivisuus lisääntyy ja se sitoo paremmin epäpuhtauksia itseensä. Kalkkikivipohjaisia tuotteita käytetään epäpuhtauksien poistamiseen eri prosesseissa, neutralointiaineena ja täyteaineena. Tyypillisiä käyttöalueita ovat kunnallinen ja teollinen vedenpuhdistus sekä voimalaitosten savukaasujen neutralointi. Metallikaivokset säätävät kalkilla rikastusprosessejaan, ja terästeollisuudessa kalkkia tarvitaan ennen kaikkea kuonanmuodostukseen. Paperiteollisuudessa kalkkikivipohjaiset tuotteet ovat päällystys- ja täyteaineena käytettävien paperipigmenttien raaka-ainetta. Rakennusmateriaaleissa kalkkikivijauhe on yleinen täyteaine. YmpäristöYstävällisteN CleaNteCh-ratKaisujeN merkitys Kasvaa Kalkkikivipohjaisilla tuotteilla voidaan ennaltaehkäistä ja hoitaa ympäristöongelmia. Maataloudessa kalkituksella vähennetään maaperän happamuutta, mikä parantaa kasvien elinolosuhteita ja siten myös peltojen satoisuutta. Ympäristökalkituksella voidaan pelastaa happamoituneita vesistöjä ja niiden eliölajeja. Perinteisten ympäristösovellusten ohella Nordkalk kehittää uusia tuotteita, joiden avulla asiakkaat voivat vähentää prosessiensa ympäristövaikutuksia. Nordkalk Fostop -tuoteperhe käsittää kalkkikivipohjaisia ratkaisuja, joiden avulla vähennetään fosforivalumia vesistöihin ja edistetään fosforin kierrätystä. Tämä on äärimmäisen tärkeää, koska maailman fosforivarantojen ennustetaan ehtyvän jo 50 vuoden kuluttua. Fostop-tuotekonseptiin kuuluu kalkkisuodinojia, kalkkisuodattimia, lietteen stabilointi kalkilla ja rakennekalkki, joka parantaa viljelysmaan rakennetta ja vedenläpäisykykyä vähentäen siten ravinnevalumia vesistöihin. Rakennekalkki on Ruotsissa markkinoilla nimellä Fostop Struktur, jonka myynti on nousussa. Ruotsissa valtio tukee taloudellisesti pyrkimyksiä fosforin vähentämiseen vesistöistä, minkä tulisi olla päämääränä myös muissa Itämeren maissa. Nordkalkilla on meneillään useita fosforiin liittyviä tutkimushankkeita. Näistä huomattavin on Nordkalkin ja Tukholman Veden syksyllä 2012 aloittama laaja rakennekalkitusprojekti Bornsjönjärveä ympäröivillä pelloilla. EU:n rikkidirektiivin perusteella Itämerellä, Pohjanmerellä ja Englannin kanaalissa liikennöivien alusten on vuoden 2015 alusta käytettävä polttoainetta, jonka rikkipitoisuus on enintään 0,1 % nykyisen yhden prosentin sijasta. Yhtenä vaihtoehtona tälle on rikkipesuri, jonka avulla pakokaasu puhdistettaisiin. Nordkalk ja Rettig Groupin varustamo Bore tutkivat yhdessä mahdollisuuksia hyödyntää tässä kalkkikivipohjaisia tuotteita. Nordkalk on viime vuosina kehittänyt uusia tuotteita mm. betoni-, paperi- ja polymeeriteollisuudelle. Tuotteet perustuvat patentoituun teknologiaan, joka tarjoaa kustannustehokkaan ja ympäristöystävällisen vaihtoehdon. Syksyllä 2012 markkinoille lanseerattiin tuotteita betoniteollisuudelle. MYYNTI TUOTERYHMITTÄIN 2012 NORDKALK-KONSERNI (% liikevaihdosta) MYYNTI ASIAKASSEGMENTEITTÄIN 2012 NORDKALK-KONSERNI (% liikevaihdosta) Paperipigmentti 16 % Muut 8 % Poltettu ja sammutettu kalkki 38 % Ympäristönhoito 8 % Maatalous 7 % Muu teollisuus 12 % Paperi 21 % Sellu 8 % Kalkkikivijauheet 18 % Kalkkikivi 20 % Rakennusaineet 24 % Teräs ja kaivokset 20 %

raportti 2012: nordkalk ja ympäristö 7 VEsi, Elämän lähde Puhdas vesi on yksi elämän perusedellytyksistä. Nordkalkin tuotteilla on tärkeä rooli sekä vesitalouden ylläpidossa että vesistönsuojelussa. Juomaveden valmistuksessa, jäteveden puhdistuksessa ja metallikaivosten sekä teollisuuden prosessivesien neutraloinnissa tarvitaan kalkkikivipohjaisia tuotteita. Vesistökalkituksen avulla voidaan pelastaa happamoitunut järvi tai kosteikko. Parhaillaan Nordkalkilla on tätäkin mittavampi tavoite: Itämeren tilan parantaminen kalkkikivipohjaisilla tuotteilla. Nordkalk liittyi 2012 Baltic Sea Action Groupin (BSAG) Itämeren suojeluhankkeeseen viisivuotisella sitoumuksella, jonka tavoitteena on vähentää Itämeren fosforikuormitusta. Nordkalk sitoutuu kehittämään Fostop -konseptia ja räätälöimään sen Puolaan ja Baltian maihin sopivaksi. Vesi liittyy Nordkalkin omaan tuotantoon. Kaivosten pohjalle kertyy vettä, koska kallioperän halkeamista tihkuu kaivokseen pohjavettä. Lisäksi sade- ja sulamisvesi luonnosta päätyy kaivokseen. Kalkkikiven koostumuksesta johtuen kaivoksiin kertyvä vesi on puhdasta, ja esimerkiksi Paraisilla sitä pumpataan kaupungin raakavesivarastoon. Myös Tytyri Lohjalla ja Miedzianka Puolassa toimittavat vettä kunnallisille vesilaitoksille.

8 raportti 2012: nordkalk ja ympäristö työterveys ja työturvallisuus Huomioidaan kaikessa toiminnassa KUVA: elina HeINoNeN Nordkalk on ollut Espoossa sijaitsevan Rudusturvapuiston osakkaana vuodesta 2012 lähtien. Suomessa kesätyöntekijöille järjestettiin päivänmittainen työturvallisuuskoulutus turvapuistossa. Tavoitteena oli antaa heille mahdollisuus tutustua teollisen ympäristön työturvallisuusriskeihin turvallisessa, havainnollistavassa ympäristössä. turvallisuushavaintojen määrä Nousi Tapaturmasta on kyse silloin, kun työntekijä tarvitsee vähintään sairaanhoitajan tai lääkärin antamaa hoitoa riippumatta siitä, seuraako tapaturmasta työstä poissaoloa. TAPATURMATAAJUUS (sis. myös tapaturmat joista ei seurannut poissaoloa) 60 50 2010 2011 2012 TURVALLISUUSHAVAINNOT (työntekijää kohden) 1,8 2010 2011 2012 1,5 Tapaturmataajuutta laskettaessa huomioidaan vain oma henkilökunta. Tapaturmien lukumäärä per miljoona tehtyä työtuntia. 40 30 20 10 0 Suomi Puola Ruotsi Viro Venäjä Nordkalk 1,2 0,9 0,6 0,3 0 Suomi Puola Ruotsi Viro Venäjä Nordkalk

Raportti 2012: NORDKALK ja ympäristö 9 Työympäristön on tuettava työhyvinvointia, mutta työturvallisuuden kannalta ratkaisevaa on myös henkilöstön oma suhtautuminen. Nordkalkissa on viime vuosina panostettu turvallisuuteen liittyvien asenteiden muuttamiseen myönteisemmiksi, ja kehitys on ollut positiivista. Nolla tapaturmaa on ainoa mahdollinen tavoite Nordkalkin tavoite työturvallisuudelle on nolla tapaturmaa, ja sen kaikissa tuotantomaissa sovelletaan OHSAS 18001-standardia. Vuonna 2012 tapahtui 38 työtapaturmaa, kun mukaan lasketaan myös Nordkalkin alihankkijoiden työntekijöille sattuneet tapaturmat (49 vuonna 2011). Vakavia tapaturmia ei sattunut. Turvallisuuden parantamiseksi henkilöstöä on kannustettu tekemään turvallisuushavaintoja. Viime vuonna niiden määrä nousi noin kahdellasadalla yli 1550:een, mikä on merkki siitä, että henkilöstön suhtautuminen työympäristön turvallisuuden parantamiseen on oikea. Positiivisesta kehityksestä ja oikeasta asenteesta kertoo myös se, että Vimpelin yksikössä tuli kesäkuussa 2012 täyteen kokonaiset 10 vuotta ilman työtapaturmia. Myös uudesta silmävammojen vastaisesta kampanjasta saatiin jo ensimmäisen vuoden aikana rohkaisevia tuloksia: vuonna 2012 silmätapaturmat vähenivät viiteen, kun niitä vuotta aiemmin tapahtui vielä 16. Nordkalkin kansainvälinen työterveys- ja työturvallisuusryhmä H&S Network tekee jatkuvaa työtä kehittääkseen turvallisia työtapoja. Jokainen onnettomuus on oppimisprosessi, joka johtaa kaikkien turvallisuusrutiinien uudelleenharkintaan. Vuonna 2011 tapahtuneen Luulajan onnettomuuden jälkeen on panostettu esimerkiksi suojavaatteiden kehittämiseen. Vuonna 2012 otettiin käyttöön erityinen uuninhuoltotöihin kehitetty suojapuku sekä testattiin moottoroitua hengitysmaskia. Kaikissa maissa jatkui myös päihteiden nollatoleranssi. Suomessa otettiin vuonna 2012 käyttöön ns. varhaisen tuen malli, jonka tavoitteena on tukea työhyvinvointia ja välttää mahdollisia työkykyongelmia tunnistamalla työkyvyn heikkeneminen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Pitkäjänteinen työhyvinvointityö ja ikäjohtamiseen panostaminen näkyy Nordkalkissa myös korkeana keskimääräisenä eläkkeellejäämisikänä sekä matalana työkyvyttömyysmaksun maksuluokkana. Koulutus osaamisen tukena Kalkkikiviteollisuudessa vaaditaan usein taitoja, joita ei opeteta missään oppilaitoksissa.niinpä Nordkalkissa on kehitetty erilaisia sisäisiä koulutusohjelmia; esimerkiksi Suomessa on parhaillaan käynnissä vuonna 2010 alkanut kolmivuotinen prosessinhoitajakoulutus, jossa on mukana 12 nordkalklaista. Virossa otettiin viime vuonna käyttöön oma pätevyystutkinto kalkkiuunin hoitajille sekä järjestettiin keskijohdolle ja erikoisosaajille suunnattu koulutusohjelma. Ruotsissa järjestettiin työturvallisuuskoulutusta esimiehille. Syksyllä 2012 käynnistyi myös järjestyksessään kolmas konsernitasoinen mentorointiohjelma. Vuoden mittaiseen mentorointiohjelmaan valikoitiin 25 työntekijää eri maista, ja tarkoituksena on rohkaista heitä jakamaan osaamistaan ja ns. hiljaista tietoa eteenpäin. Puolan Miedziankassa ja Viron Rakkessa oli vuoden 2012 aikana työharjoittelijoita lähinnä kaivos- ja kunnossapitotöissä. Suomessa Nordkalkilla oli kesätyöntekijöitä Paraisilla, Lappeenrannassa ja Tytyrissä. Lappeenrannassa Nordkalk on lisäksi mukana metsäklusteritoiminnassa, jossa lukio-opiskelijoille annetaan mahdollisuus mm. työharjoittelun kautta tutustua yrityksiin, ja heidän mahdollista suuntautumistaan alalle tuetaan. Lupaprosessin venyminen rasittaa myös henkilöstöä Nordkalk jätti vuonna 2006 hakemuksen uuden kalkkikivilouhoksen avaamiseksi Bungessa Pohjois- Gotlannissa. Hakemusta ovat seuranneet myönteiset ja kielteiset päätökset eri tuomioistuimista. Nyt kun takana on seitsemän vuotta ja kaksi kierrosta eri oikeusasteissa, alkaa päätöksen puuttuminen näkyä myös henkilöstössä. Erityisesti epävarmuus työpaikkojen kohtalosta huolestuttaa. Tämä on raskasta henkilöstölle. Ihmisistä näkyy, että he eivät voi kovin hyvin, sanoo työsuojeluvaltuutettu Jörgen Pettersson Storugnsista, jossa Nordkalkin nykyinen tuotantolaitos sijaitsee. Nordkalkille myönteistä lupapäätöstä heinäkuussa 2012 seurasi kiistely, jossa työpaikat ja luontoarvot pantiin vastakkain, mikä on ollut työlästä henkilöstölle. Työnantaja on kuitenkin tarjonnut ulkopuolista apua henkilöstölle: työterveyshuollon palvelujen lisäksi psykologin palvelut ovat olleet niitä haluavien käytössä. Myös yhtiön sisäinen tiedottaminen on parantunut, sanoo Pettersson. Henkilöstön pitää tuntea olonsa turvalliseksi. Jatkuva tiedon tarve on korostunut epävarmassa tilanteessa. Olemme säännöllisesti kutsuneet henkilöstön koolle ja kertoneet kaiken minkä tiedämme. Hankalasta tilanteesta huolimatta henkilöstö on erittäin sitoutunutta ja osallistuvaa, sanoo Josefin Bähr, Nordkalk AB:n henkilöstöpäällikkö. Jörgen Pettersson (3. vas) ja työtoverit Anders Sjögren (vas.), Roger Möllerström, Pär Åkesson, Anders Jonsson, Ingela Pettersson ja Kajsa Hägbom.

10 raportti 2012: nordkalk ja ympäristö toiminta BungEssa tarkoin säädeltyä lupaprosessi 2006 Nordkalk hakee lupaa kaivostoiminnalle Bunge Duckerissa. Lupahakemukseen kuuluu ympäristövaikutusarviointi, jota on myöhemmin täydennetty useilla ympäristöselvityksillä. 2007 Kunta vahvistaa suunnitelmat, kun kunnanvaltuusto äänestää Bungen kaivoksen puolesta. 2008 Ruotsin maa- ja ympäristötuomioistuin käsittelee hakemuksen ja hylkää sen. Nordkalk valittaa päätöksestä. Työt kattavan seurantaohjelman laatimiseksi alkavat. 2009 Maa- ja ympäristöylioikeus ottaa hakemuksen käsiteltäväkseen ja myöntää kaivostoiminnalle luvan. Lisäksi se velvoittaa maa- ja ympäristötuomioistuimen antamaan Nordkalkille toimintaa määrittävät lupaehdot. Päätöksestä valitetaan korkeimpaan oikeuteen. 2010 Korkein oikeus ilmoittaa, ettei se ota asiaa käsiteltäväkseen ja tuomio lupineen astuu voimaan. 2011 Maa- ja ympäristötuomioistuin ilmoittaa, ettei se voi määrittää Nordkalkille toimintaehtoja. Nordkalk valittaa päätöksestä. 2012 Maa- ja ympäristöylioikeus ottaa tapauksen käsiteltäväkseen ja arvioi Bunge-hakemuksen kokonaisvaltaisesti uudelleen. 5.7.2012 Nordkalkille myönnetään toimintaehdot ja toimeenpanolupa, joka astuu voimaan välittömästi. Tuomiosta valitetaan. 17.9.2012 Korkein oikeus keskeyttää töitten toimeenpanooikeuden samalla, kun se ilmoittaa ottavansa asian osittain uudelleenharkintaan. Työt ovat keskeytyksissä, kunnes uuden kaivoksen avaamista käsittelevässä asiassa on annettu lopullinen päätös. Uudelleenharkinta koskee kysymystä miten ympäristöylioikeuden antama lainvoimainen tuomio lupa-asiassa vaikuttaa käsillä olevan lupakysymyksen harkintaan, eli mikä merkitys vuoden 2009 luvalla on ollut asian jatkokäsittelyn kannalta. Nordkalk on 31.1.2013 jättämässä vastineessaan ilmoittanut oman kantansa, jonka mukaan vuoden 2009 tuomio on lainvoimainen ja vuoden 2012 oikeuskäsittely oli täysin kattava.

raportti 2012: nordkalk ja ympäristö 11 Kaivosteollisuus on ruotsin talouden ja gotlannin yhteiskunnan kannalta tärkeä. gotlannista toimitetaan kalkkikiveä pohjoismaisen kaivos- ja teräsklusterin tarpeisiin, ja noin puolet kivestä menee terästeollisuudelle pohjois-suomessa ja -ruotsissa. Bungen alueella gotlannissa on juuri oikeat geologiset, laadulliset ja määrälliset edellytykset kiven louhimiselle. lisätietoa BuNgesta löydät osoitteesta www.nordkalk.se/bunge Lähes seitsemän vuotta kestäneen oikeusprosessin päätteeksi Nordkalkille myönnettiin heinäkuun 2012 alussa toimintaehdot ja lupa uuden kaivoksen avaamiseksi Pohjois-Gotlannin Bungessa, Ruotsissa. Lupa sai lainvoiman jo vuonna 2010. Toimintaehtoja koskevasta heinäkuun 2012 tuomiosta on valitettu korkeimpaan oikeuteen, ja päätöstä odotetaan kevään 2013 aikana. Kaivoksen avaamista edeltävät valmistelevat työt ovat sillä aikaa seisahduksissa. lupaprosessin taustalla huolellisia YmpäristöselvitYKsiä Kaivosluvan saaminen on edellyttänyt tarkkoja ympäristöselvityksiä. Lupaehtojen noudattaminen varmistetaan erityisen seurantaohjelman avulla. Natura 2000 -alueisiin rajautuvilla suoalueilla on oma seurantaohjelmansa. Erilaisia vaihtoehtoja kaivosvesien puhdistuslaitteiksi testataan Nordkalkin nykyisessä Klinthagenin louhoksessa vuoden 2013 aikana. Ympäristöseurantaa tehdään yhteistyössä valvontaviranomaisen eli Gotlannin lääninhallituksen kanssa. KaKsi selvityspyyntöä ja rikosilmoitusta Vuoden 2012 aikana Nordkalkille langetettiin kaksi selvityspyyntöä Bunge-toimintaan liittyen. Ensimmäinen koski metsänraivauskoneiden soiseen maaperään jättämiä ajojälkiä. Suoalueille vaadittiin omaa seurantaohjelmaa jo varsinaista kaivostoimintaa edeltävässä työvaiheessa. Tapaus on nyt käsitelty, ja ympäristönseurantaohjelma on otettu käyttöön. Toinen määräyksistä liittyy kaivoksen avaamista valmistelevien töiden keskeyttämiseen. Keskeyttämismääräyksen syyksi ilmoitettiin tarve tutkia, ovatko metsänraivauksesta syntyvät typpipäästöt lupapäätöksessä määriteltyjen raja-arvojen mukaiset. Nordkalk on valittanut asiasta Ruotsin maa- ja ympäristötuomioistuimeen. Lisäksi Nordkalkia vastaan tehtiin kaksi metsänraivaustöihin liittyvää rikosilmoitusta. Niistä toinen koski vahinkoja, joita metsänraivauskoneet aiheuttavat maastoon, ja toinen väitöstä, että metsää olisi raivattu sallittua laajemmin. Molemmat rikosilmoitukset hylättiin alustavien tutkimusten perusteella. vesi Hyvä vedenlaatu ja riittävä virtaus ovat tärkeitä tekijöitä alueen kaivojen, eläinten juomaveden sekä läheisen Bästeträsk-järven kannalta, jota tullaan käyttämään kunnallisena vedenottopaikkana. Alueen vesikysymysten selvittämiseksi on jo vuosien ajan tehty paljon tutkimustyötä, kuten geologisia kartoituksia, geofysikaalisia mittauksia, porauksia, koepumppausta sekä pohjavesien korkeuden ja pohjavesikemian seurantaa, niin suunnitellun alueen sisällä kuin sen ulkopuolellakin. Lähimpänä pintaa olevia pohjavesien, eli ympäröivän luonnon hyödyntämän veden, mahdolliseksi vaikutusalueeksi on arvioitu 300 metriä suunnitellun louhoksen reunalta. Tällä alueella ei ole yksityisiä kaivoja. Pitkäaikainen vesiseuranta osoittaa, että pintavesien virtaukset vaihtelevat suuresti vuosien ja vuodenaikojen mukaan. Näihin mittauksiin perustuen on laskettu, kuinka suuria määriä louhosvettä voidaan palauttaa luontoon niin, että ne vastaavat luonnollisia virtauksia ja korkeuksia. Suojaojien ja niihin kuuluvien suodinpatojen avulla vesi ohjataan louhoksen ympäri, jolloin pintavesien luonnollinen virtaus säilyy. Kaikki louhokseen kertyvä vesi puhdistetaan, ja sen laatu tarkistetaan ennen kuin se johdetaan takaisin luontoon sen luonnollisia reittejä pitkin. Nordkalkin louhintalupa käsittää louhimisen maanpinnalta tasoon, joka on +1 metri Itämeren tämänhetkisen korkeuden yläpuolella. luontoarvot Bunge, johon louhosta ollaan perustamassa, sijaitsee kahden luonnonsuojelualueen, ns. Natura 2000-alueen välissä.luontoa valvotaan alueella, joka ulottuu 300 metriä täysimittaisen louhoksen ulkopuolelle. Alue on siis sama, joksi pohjavesien vaikutusalue on arvioitu. Vuosittaisessa valvonnassa seurataan, muuttuuko suoalueiden kasvusto ajan myötä, ja sitä varten on olemassa useita mittauspisteitä. Vuonna 2006 alueen kasvusto kartoitettiin ja sen luontoarvoista tehtiin selvitys. On väistämätöntä, että ne yksilöt, jotka kasvavat tulevan louhoksen alueella, tulevat häviämään. Kaikki kasvilajit kasvavat kuitenkin myös louhosta ympäröivässä maastossa, joten kaikki lajit säilyvät alueella niin louhintavaiheen aikana kuin sen jälkeenkin. asuinympäristö Louhosta ympäröivä seutu on harvaan asuttua. Lähin vakiasutus on noin 500 metriä louhoksesta kaakkoon, ja tulevan kuljetushihnan varrella on muutama talo. Toiminnan alkuvaiheessa louhinta keskittyy yli kilometrin päähän lähimmästä talosta. Mahdollisia häiriötekijöitä ovat melu, maan tärähtely, paineaallot ja kalkkipöly. Huoltotiellä on myös päivittäistä kevyttä liikennettä, sekä kuukausittaista raskaampaa liikennettä. Melun ja tärähtelyn raja-arvot lähimmillä taloilla on määritelty toimintaehdoissa. Ennen toiminnan käynnistämistä lähialueen rakennukset tarkastetaan, ja niille tehdään tärinään liittyvä riskiarvio. louhoksen toiminnan oltava Kestävää Nordkalk tekee jatkuvasti töitä vähentääkseen toimintansa ympäristövaikutuksia. Kehitystyötä tehdään myös yhteistyössä urakoitsijoiden kanssa. Esimerkkinä voi mainita materiaalien tehokkaamman hyödyntämisen Bungessa. Kiven käsittelyä varten rakennetaan uudet murskaus- ja lajittelulaitokset, jotka mahdollistavat kalkkikiven louhinnan yhteydessä syntyvän hienoaineksen tehokkaamman hyödyntämisen. Se puolestaan tarkoittaa huomattavia parannuksia myös materiaalien ja resurssien käyttöasteeseen. Kun Bungen louhos otetaan käyttöön, Nordkalk perustaa rahaston Pohjois-Gotlannin alueellisen kehittämisen tueksi. Rahastoon kerrytetään rahaa jokaisesta louhitusta kalkkitonnista, ja sitä käytetään ensisijaisesti työllisyyden tukemiseen Pohjois-Gotlannissa, mutta mahdollisesti myös koulutus- tai ympäristönsuojelullisiin tarkoituksiin.

12 raportti 2012: nordkalk ja ympäristö tehokkuus EdEllyttää jatkuvaa parantamista Lappeenrannan Ihalaisen esiintymässä riittää kalkkikiveä vielä ainakin sadaksi vuodeksi. tavoitteena 100 prosentin materiaalitehokkuus Nordkalkin tavoitteena on raaka-aineen mahdollisimman tehokas hyödyntäminen, mukaan lukien tuotannon ohessa syntyvien sivutuotteiden hyötykäyttö. Tällaisia tuotteita ovat louhinnan yhteydessä syntyvä sivukivi, rikastusprosessissa muodostuva hiekka, jauhatuslaitoksissa ja kalkkiuuneilla suodattimiin kertyvä kalkkipöly. Sivukiveä syntyy erityisesti suomalaisissa kaivoksissa, joissa on kalkkikiven ohella louhittava kiveä, jonka karbonaattipitoisuus on liian alhainen asiakkaiden prosesseihin. Sitä käytetään lähinnä infrastruktuurin rakentamiseen. Esimerkiksi Lappeenrannan kaivoksessa noin kolmasosa louhittavasta kivestä on sivukiveä. Nykyistä sivukiven läjitysaluetta on laajennettava. Läjitysalueita tarvitaan, koska sivutuotteiden hyötykäyttökohteita ei tällä hetkellä ole riittävästi. Uusia käyttötarkoituksia kehitetään aktiivisesti, jotta läjitystarve olisi mahdollisimman vähäinen. Sivukiven käyttöä tulisi edistää varmistamalla, että olemassa olevaa kiviainesta hyödynnetään ennen kuin avataan uusia louhoksia koskemattomaan maastoon. Lappeenrannan kaivoksen läjitysalueen laajennuksen edellyttämä ympäristövaikutusten arviointimenettely (YVA) käynnistyi kesällä 2012 ennen hankkeen vaatiman ympäristöluvan ja kaivosluvan hakemista. Marraskuussa järjestetyssä, YVA-menettelyyn kuuluvassa yleisötilaisuudessa saatiin monta hyvää ehdotusta siitä, miten ylijäämämateriaaleja voidaan hyötykäyttää. YVA saadaan päätökseen syksyllä 2013.

raportti 2012: nordkalk ja ympäristö 13 Nordkalkilla on tuotantolaitoksia 27 paikkakunnalla suomessa, ruotsissa, Norjassa, puolassa, virossa ja venäjällä. osa toimipaikoista sijaitsee keskellä asutusta, jolloin yhtiön toiminta vaikuttaa ihmisten asuinympäristöön. tuotantoprosesseissa syntyy pölyä, melua ja tärinää, ja suuri osa Nordkalkin ympäristötyöstä kohdistuukin näiden minimoimiseen. Kaivos on osa YhteisKuNtaa Paikkakunnilla, joilla kaivos kuuluu luonnollisena osana yhteiskuntaan, kaivostoiminta on yleensä laajalti hyväksyttyä. Vanhoilla ruukkipaikkakunnilla yhtiö vastasi monista sellaisista toiminnoista, jotka nykyään kuuluvat yhteiskunnalle. Kalkkikiveä on louhittava siellä, missä sitä on, ja usein yhteiskunta on rakentunut kaivoksen ympärille. Kalkkikiveä louhitaan yleensä avolouhoksissa, ja siksi toiminta on myös näkyvä osa maisemaa. Nykyisin kaivospaikkakunta asuinympäristönä on jotain aivan muuta kuin vuosikymmeniä sitten. Nordkalkin tavoitteena on tehdä toiminnastaan mahdollisimman huomaamatonta. Teollinen toiminta ja ympäristö- sekä luontoarvojen turvaaminen tulee yhdistää, mistä yhtenä esimerkkinä on harvinaisten kasvilajien suojelu kaivosten lähipiirissä. YmpäristötavoitteideN tuloksena puhtaampi Ympäristö Tuotantoa säätelevät paitsi lait, asetukset ja viranomaisten luvissa määrittelemät raja-arvot, myös yhtiön itse asettamat ympäristötavoitteet, jotka ovat osa Nordkalkin jatkuvan parantamisen prosessia. Ympäristönäkökohdat huomioidaan kaikissa uusissa investoinneissa sekä työtapojen ja -rutiinien suunnittelussa. Kalkkikiveä louhittaessa ja jalostettaessa syntyy pölyä, joka pyritään pitämään tehokkaasti kurissa. Jauhatuslaitosten ja kalkkiuunien päästöilma puhdistetaan suodattimilla ja tehdas- ja varastoalueita asfaltoidaan. Kuivina kausina teitä ja kivikasoja kastellaan. Kuorma-autojen renkaille ja alustoille on pesupaikkoja, ja kuljetushihnoja katetaan, jotta pöly ei leviä niiden ympäristöön. Äänieristystä parannetaan rakentamalla meluvalleja, istuttamalla puita ja käyttämällä erilaisia vaimentavia materiaaleja kivimurskaamoissa, kuljetushihnoissa ja lastauspaikoilla. Tietyissä toimipaikoissa on rajoitettu tuotantoa yöaikoina, jotta naapurit eivät häiriinny. Ympäristövaikutuksia seurataan säännöllisesti, mutta seuranta vaihtelee huomattavasti toimipaikkojen välillä niiden toiminnoista, koosta ja sijainnista riippuen. Seurantamittauksista vastaa Nordkalk itse tai työhön erikoistunut palveluntarjoaja, ja tulokset raportoidaan viranomaisille. HarVinaisillE kukille uusi kasvupaikka Monet harvinaiset kasvit ja eliölajit viihtyvät kalkkipitoisessa maastossa, jossa biodiversiteetti on tyypillisesti korkea. Nordkalkin Vimpelin louhoksella on etsitty uusia kasvupaikkoja harvinaisille kukille. Vuoden 2013 aikana tullaan siirtämään isoja maamassoja alueilta, joilla kasvaa mm. ketokatkeroa ja lehtoneidonvaippaa (kuvassa). Molemmat kasvit ovat ns. kalkinsuosijoita. Kesäkuussa 2012 siirrettiin muutamia ketokatkeroita ympäristöviranomaisten kanssa yhteistyössä, ja syksyllä oli lehtoneidonvaipan vuoro. Uusien kasvupaikkojen tulee vastata kaivoksen olosuhteita, ja koko joukko esivalmisteluja vaadittiin ennen kuin kasvit voitiin siirtää. Työ aloitettiin siirtämällä kalkkikivisoraa kasvien tulevaan kasvupaikkaan. Kaivinkoneella tehtiin soraan 1 x 1 x 0,8 metrin kuoppa. Kasvit kaivettiin maasta ottaen mukaan niin paljon maata kuin mahdollista ja asetettiin kuoppaan. Osa kesäkuussa siirretyistä ketokatkeroista on lähtenyt kasvamaan hyvin uudella kasvupaikallaan. Miten kävi syksyllä istutetuille kasveille, nähdään kesällä 2013. MATERIAALITEHOKKUUS, NORDKALK-KONSERNI (kivipohjaisen materiaalin hyödyntäminen v. 2012) Hyödynnetyt sivutuotteet 7 % Läjitetty 15 % Jalostettu ja myyty kalkkikivi 78 % Materiaalitehokkuus oli lähes samalla tasolla kuin vuonna 2011, jolloin jalostetun ja myydyn kiven osuus oli 79 % ja läjitykseen päätyi 14 % kivipohjaisesta materiaalista. Osuudet on laskettu kokonaislouhintamäärästä.

14 Raportti 2012: NORDKALK ja ympäristö Uusiutuvan energian käyttöä lisätään Kalkinpoltossa on perinteisesti käytetty kivihiiltä, öljyä ja maakaasua. Murskauksessa ja jauhatuksessa käytetään sähköä, ja kuivatusprosessissa tarvitaan polttoöljyä tai kaasua. Nordkalkissa tehdään kuitenkin lujasti töitä vaihtoehtoisten polttoaineiden löytämiseksi, ja uuteen ympäristöystävälliseen teknologiaan ja tehokkaampien prosessien kehittämiseen panostetaan jatkuvasti. Nordkalk käyttää jo nyt tuotannossaan monia erilaisia energiamuotoja, ja energiatehokkuus on tärkeä näkökanta uusia investointeja suunniteltaessa. Tehokkuutta yhteistyöstä Suomessa Nordkalk on mukana elinkeinoelämän energiatehokkuussopimuksessa, joka edistää uuden energiatehokkaan teknologian sekä uusiutuvien energialähteiden käyttöönottoa. Lisäksi Nordkalk liittyi vuonna 2012 Motiva Oy:n koordinoimaan kaksivuotiseen Ylijäämälämmön taloudellinen hyödyntäminen (YLIMINI) -projektiin, jonka tulokset esitellään vuonna 2014. Sen tarkoituksena on kerätä tietoa teollisuuden ylijäämälämmön käyttömahdollisuuksista sekä etsiä keinoja prosessien ylijäämälämmön hyödyntämiseksi teollisuudessa ja energiantuotannossa. Myös Nordkalkin prosesseissa syntyy ylijäämälämpöä, jota hyödynnetään jo nyt monella paikkakunnalla, esim. tuottamalla kaukolämpöä yhteiskunnan tarpeisiin. Motivan yhteistyöprojektiin Nordkalk lähti mukaan tehostaakseen ylijäämälämmön hyödyntämistä entisestään. Ruotsissa Nordkalk solmi Köpingin kaupungin kanssa sopimuksen kalkin poltosta syntyvän ylijäämälämmön toimittamisesta kaukolämpöverkkoon. Nordkalk toimittaa kaukolämpöverkkoon ensivaiheessa noin 12 MW, mutta laitteisto mitoitetaan 15 MW:lle, mikä mahdollistaa lisätoimitukset tulevaisuudessa. Projekti alkoi kesäkuussa 2012. Tehdas liitetään kaukolämpöverkkoon, ja toimitukset aloitetaan joulukuussa 2013. Lisäksi Nordkalkin Köpingin yksikössä on jo vuodesta 2005 panostettu vaihtoehtoisten polttoaineiden lisäämiseen. Uuteen teknologiaan on investoitu ja tehtaan polttoainekulutukselle on asetettu uusia tavoitteita. Vaihtoehtoisten polttoaineiden osuus uunin kokonaisenergian tarpeesta kasvaa koko ajan ja on nyt 18 %. Kierrätyspolttoaineiden käyttö vähentää uusiutumattomien luonnonvarojen käyttöä, ja biopolttoaineet auttavat vähentämään tuotantoprosessien fossiilisia hiilidioksidipäästöjä. Suomessa on käynnissä kehitysprojekti biopolttoaineiden käyttöönottamiseksi kalkin poltossa. Tämä vuonna 2010 alkanut projekti jatkuu vuoden 2013 loppuun. Vampulan jauhatuslaitos käytti ensimmäisen kokonaisen vuoden biokaasua, jota tuottaa lähellä sijaitseva Vambio Oy. Biokaasun ansiosta polttoöljyn käyttö on Vampulassa vähentynyt 80 %. Ruotsissa Nordkalk on mukana korkeakoulujen ja teollisuuden yhteisessä tutkimusprojektissa, joka keskittyy biomassan kaasutukseen. Projektissa on mukana myös Cortus Energy AB, joka suunnittelee rakentavansa kaasutuslaitoksen Köpingiin. Päästökauppa asettaa haasteita toiminnalle EU antoi vuonna 2010 uudet päästökauppaa koskevat säädökset vuosille 2013-2020. Kalkkiteollisuudelle taataan vapaita päästöoikeuksia sovitun laskelmamallin ja vertailuarvon mukaisesti eli 0,954 tonnia hiilidioksidia jokaista poltettua kalkkitonnia kohden. Kalkkiteollisuuden kannalta on tärkeää, että etujärjestöt ja päättäjät ovat tietoisia päästöoikeuksien vaikutuksista toiminnalle. Kalkkitehtaan modernisointi vähensi energiankulutusta Rakkessa Elokuussa 2012 Virossa juhlittiin Nordkalkin Rakken kalkkitehtaan modernisointihankkeen valmistumista. Tarve tehtaan uudenaikaistamiselle syntyi, kun kalkin kysyntä lisääntyi Baltian maissa. Tuotannon lisääminen vaati uutta teknologiaa, ja niinpä hanke käynnistettiin 2010. Mittava investointi kattoi kahden 80-luvulla rakennetun kalkkiuunin modernisoinnin, murskauslinjan sekä uuden fillerilinjan. Kalkkiuuneihin tehtiin huomattavia muutoksia; niihin vaihdettiin lähes kaikki tekniikka, ja alkuperäistä niissä on enää lähinnä rungot ja ympäröivät tehdasrakennukset. Muutosten myötä Rakken vuosittainen kalkintuotantokapasiteetti on noussut 40 000 tonnista 100 000 tonniin, ja fillerin tuotantokapasiteetti on nykyään 150 000 tonnia (ennen 100 000 tonnia). Vaikka tuotantokapasiteetti on kasvanut, tehtaasta on saatu samalla huomattavasti energiatehokkaampi; energiankulutus tuotettua kalkkitonnia kohden on laskenut yli 20 prosentilla, ja lopputuloksena on tehokas tuotantolaitos, jonka ympäristövaikutukset ovat vähentyneet. Lisäksi uusien pölynsuodattimien ansiosta pölyäminen väheni huomattavasti, minkä vuoksi tehdasta ympäröivä asuinalue on nyt viihtyisämpi.

RAPORTTI 2012: NORDKALK JA YMPÄRISTÖ 15 TEOLLISUUSPÄÄSTÖDIREKTIIVIN TAVOITTEENA VÄHENTÄÄ PÄÄSTÖJÄ EU:n teollisuuspäästödirektiivi (IED = Industry Emission Directive) astui voimaan 6.1.2011, ja samalla se kumosi seitsemän aiemmin voimassa ollutta teollista toimintaa sääntelevää direktiiviä. Teollisuuspäästödirektiivin aiheuttama keskeisin muutos on parasta käyttökelpoista tekniikkaa (BAT, Best Available Technology) koskevan sääntelyn täsmentäminen. Päämääränä on mm. päästöjen estäminen ja vähentäminen sekä energian ja raaka-aineiden käytön tehostaminen. Teollisuuspäästödirektiivi koskee paljon energiaa käyttävää teollisuutta. Lupamääräyksissä määrättävät päästöraja-arvot perustuvat BAT-päätelmiin, jotka toimialat kuten sementti- ja kalkkiteollisuus ovat hyväksyneet. Päästöraja-arvojen tiukentamisen ohella yhtenäistetään tarkkailun, valvonnan ja raportoinnin vaatimuksia. Nordkalkin joillakin toimipaikoilla päästörajat tulevat edellyttämään suodattimien ja suodatinlaitosten modernisointia. REACHIN MUKAINEN REKISTERÖINTI Euroopan kemikaalilainsäädäntö (REACH ja CLP) edellyttää, että yritykset toimittavat Euroopan kemikaalivirastolle tietoja aineista, joita ne valmistavat, tuovat maahan tai käyttävät. Tämä tarkoittaa tietoa aineen vaarallisista ominaisuuksista, luokituksesta ja merkitsemisestä sekä aineen käsittelyyn liittyvien riskien arviointia. Nordkalk on toimittanut tiedot Euroopan kemikaalivirastolle ja rekisteröinyt poltetun ja sammutetun kalkin sekä saostuneen kalsiumkarbonaatin. Lisäksi Nordkalk on esirekisteröinyt joitakin uusia aineita, jotka rekisteröidään ennen vuotta 2018. Päivitetyt käyttöturvallisuustiedotteet löytyvät osoitteesta www.nordkalk.fi Teollisuuspäästödirektiivin implementointi kansalliseen lainsäädäntöön on saatu päätökseen mm. Virossa, jossa se hyväksyttiin lähes sellaisenaan. Suomessa direktiivi liitettiin osaksi ympäristönsuojelulain uudistusta, ja se astuu voimaan tammikuussa 2014. KAUKOLÄMPÖNÄ HYÖDYNNETTY KALKKIUUNIEN YLIJÄÄMÄLÄMPÖ (MWh) ENERGIALÄHTEET, NORDKALK-KONSERNI (2012) Koksikaasu 21 % Muut 1 % Vaihtoehtoiset polttoaineet 15 % 30000 25000 20000 Tytyri Parainen Lappeenranta Maakaasu 9 % Sähkö 12 % Polttoöljyt 9 % 15000 10000 5000 Kivihiili 33 % 0-04 -05-06 -07-08 -09-10 -11-12 Kierrätysöljy, muovi ja biopolttoaineet kuuluvat vaihtoehtoisiin polttoaineisiin. Niiden osuus oli viime vuonna 1 % vähemmän kuin vuonna 2011, mikä selittyy osin sillä, että monilla kierrätysöljyä käyttävillä kalkkiuuneilla oli vuoden aikana tuotantoseisokkeja. Kalkkiuunien ylijäämälämpöä hyödynnetään kaupunkien kaukolämpöverkoissa Lappeenrannassa, Lohjalla ja Paraisilla. Vuonna 2012 kalkkiuunien tuotanto väheni ja siten myös toimitetun kaukolämmön määrä laski.

16 RAPORTTI 2012: NORDKALK JA YMPÄRISTÖ YMPÄRISTÖTYÖN TAVOITTEET Ympäristötyössä asetetaan jatkuvasti uusia parannustavoitteita ja seurataan niiden toteutumista. Työtä tehdään johtamisjärjestelmän puitteissa, jota ylläpidetään yhteistyössä linjaorganisaatioiden kanssa. Tuotantolaitoksilla toteutetaan käytännön toimenpiteet ympäristövaikutusten vähentämiseksi. RAAKA-AINEEN osalta tavoitteena on nostaa louhitun kiven käyttöaste 90 %:iin vuonna 2013 ja 95 %:iin vuoteen 2016 mennessä sekä kehittää uusia käyttöalueita sivutuotteille. Vuonna 2012 Nordkalk-konsernissa läjitettiin 15 % kivipohjaisesta materiaalista. Kuitenkin esimerkiksi Ruotsissa Ignabergan, Orsan ja Uddagårdenin toimipaikoilla sekä Viron Kureveressä materiaalitehokkuus oli 100 %; Puolan Miedziankassa louhitun materiaalin hyödyntämisaste oli 94,1 % ja Vimpelissä 96,2 %. Sivutuotteiden hyötykäyttö lisääntyi esimerkiksi Paraisilla, jossa sivukiven myynti kasvoi yli 50 %. ENERGIAN osalta tavoitteena on vähentää kulutusta 5 %:lla vuoteen 2016 mennessä, verrattuna vuoteen 2008. Fossiilisten polttoaineiden käyttöä vähennetään kalkintuotannossa 2-5 % vuosina 2009-2013. Vuonna 2012 huomattavin parannus oli Rakken tehtaan modernisoinnista saatu energiansäästö (ks. s. 14). Tytyrissä parannettiin kaivoksen vedenpoiston energiatehokkuutta uusimalla laitteistoa. Lappeenrannassa vähennettiin kaivoskoneiden joutokäyntiä 30 %. TÄRINÄÄ, MELUA JA PÖLYÄ syntyy tuotannossa, ja tavoitteena on yleisesti vähentää niitä. Vuonna 2012 uusittiin ja parannettiin suodattimia ja niiden osia useilla toimipaikoilla. Ruotsin Ignabergassa uusittiin autojen lastauspaikka, joka on vastaa nyt pölyttömän lastauksen vaatimuksia. KAIVOSTEN JÄLKIHOITOA varten jokaisella Nordkalkin kaivoksella on jälkihoitosuunnitelma. Toiminta integroidaan osaksi yhteiskuntaa. Vuonna 2012 Ignabergassa maisemoitiin osa kaivoksesta. Virossa kaivosten maisemointia suunnitellaan yhdessä useiden yliopistojen kanssa. NORDKALK-KONSERNIN PÄÄSTÖT ILMAAN CO 2 (t CO 2 / louhittu kalkkikivitonni) 0,12 Hiukkaspäästöt (kg hiukkasia / louhittu kalkkikivitonni) 0,05 SO 2 0,06 (kg SO 2 / louhittu kalkkikivitonni) NOx (kg NOx / louhittu kalkkikivitonni 0,10 0,10 0,04 0,05 0,08 0,08 0,03 0,04 0,06 0,06 0,03 0,04 0,02 0,02 0,04 0,02 0,01 0,01 0,02 0,00 2010 2011 2012 0,00 2010 2011 2012 0 2010 2011 2012 0 2010 2011 2012 Nordkalkin tuotantoprosesseissa syntyy hiukkaspäästöjä tai pölyä ja savukaasut sisältävät typen oksideja (NOx), hiilidioksidia (CO 2 ) ja vaihtelevia määriä rikkidioksidia (SO 2 ). Diagrammit perustuvat mittauksille ja laskelmille, ja ne koskevat koko Nordkalk-konsernia. Hiukkaspäästöjen väheneminen vuonna 2012 johtuu lähinnä parannuksista Vimpelissä, Siikaisissa ja Viron Rakkessa, joissa päästöt ovat alentuneet noin kolmannekseen.

Raportti 2012: NORDKALK ja ympäristö 17 Vuoden ympäristöteko säästää vettä ja raaka-ainetta Nordkalkin sisäinen kunniamaininta, vuoden ympäristöteko, annettiin 2012 tytäryhtiö Suomen Karbonaatti Oy:lle (SKOY), joka on onnistunut tavoitteellisella ja pitkäjänteisellä työllä vähentämään huomattavasti sekä veden käyttöä että raaka-aineen hävikkiä. SKOY valmistaa Lappeenrannassa kalsiumkarbonaattipohjaisia päällystyspigmenttejä ja täyteaineita Suomen paperi- ja kartonkiteollisuudelle. SKOY:n tuotteiden valmistamiseen käytetään runsaasti vettä, josta merkittävä osa tuli aiemmin sisäiseen vesikiertoon pumpuissa tarvittavasta tiivistevedestä. Tehtaaseen tullut vesimäärä oli siten selvästi suurempi kuin tuotteen valmistamiseen tarvittava vesimäärä Pari vuotta sitten SKOYn tuotantotiimi päätti kokeilla teknistä vaihtoehtoa, jolla pumppujen tiivistysvesikierto voitiin sulkea. Nyt tämä ns. termosifoniratkaisu on rakennettu lähes jokaiseen pumppuun. Ratkaisussa tiivistevesi kiertää sulkeisessa piirissään pienen vesisäiliön kautta. Pumppuja on yli 100 kpl, joten tiivisteveden kulutus on vähentynyt merkittävästi. Vuonna 2005 vettä kului 280 000 m 3 nyt vastaava luku on 130 000 m 3. Aiemmin pumppujen tiivistevedet käytettiin prosessissa mahdollisuuksien mukaan. Suuri osa oli ylimääräistä ja pumpattiin pois tehtaalta laskeutusaltaalle ja sieltä edelleen alapuoliseen ojaan. Toinen päätavoite oli kalsiittiraaka-aineen hävikin pienentäminen. Tämä on tehty pääosin eriyttämällä kirkkaat ja kiintoainepitoiset vedet jo syntypaikoillaan. Kiintoainepitoiset vedet kierrätetään takaisin prosessiin ja vain puhdas ylijäämävesi pumpataan ojaan siltä osin kuin sitä ei tarvita tuotantoprosessissa. Hukkakalsiitin eli tehtaan ylijäämävesien mukana ulos laskettavan kalsiitin määrä oli 0,02 % vuonna 2012. Vuonna 2010 vastaava prosenttiluku oli vielä 0,41. Parannus on huomattava myös taloudellisesta näkökulmasta. SKOY:n projektitiimi: Vesa Pekki (vas.), Petri Hahl, Tommi Penttilä, Juha Hiiva, Pekka Särmölä ja Ilari Hallaluoto. Myös Tero Kosusella (ei kuvassa) oli projektissa tärkeä rooli.

18 raportti 2012: nordkalk ja ympäristö Nordkalk noudattaa kansainvälisiä laatu-, ympäristö- sekä työterveys- ja työturvallisuusjärjestelmille asetettuja standardeja. suomi Nordkalk Oy Ab Skräbbölentie 18 FI-21600 Parainen Puh. +358 (0)20 753 7000 Fax +358 (0)20 753 7001 ruotsi Nordkalk AB Kungsgatan 56, 2 tr SE-111 22 Stockholm Puh. +46 (0)10 476 2500 Viro Nordkalk AS Vasalemma EE-76101 Harju maakond Puh. +372 673 5580 Fax +372 673 5590 puola Nordkalk Sp. z o.o. Pl. Na Groblach 21 PL-31-101 Kraków Puh. +48 12 428 65 80 Fax +48 12 429 50 05 saksa Nordkalk GmbH Konrad-Adenauer-Strasse 6 DE-23558 Lübeck Puh. +49 (0)451 30 09 38 0 Fax +49 (0)451 30 09 38 44 VEnäjä Nordkalk Alekseevka Ltd Business Center Aurora City Pr. Shaumyana 4 Office 521 RU-195027 Saint-Petersburg Puh. +7 812 448 9454 Fax +7 812 449 9453 www.nordkalk.com

raportti 2012: nordkalk ja ympäristö 19 Nordkalk on Pohjois-Euroopan johtava korkealaatuisten kalkkikivipohjaisten valmistaja, jonka tuotteita käytetään mm. paperi-, teräs- ja rakennusaineteollisuudessa sekä ympäristönhoidossa ja maataloudessa. Yhtiön palveluksessa on noin 1100 henkilöä yli 30 paikkakunnalla mm. Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Puolassa, Virossa ja Venäjällä. Nordkalk kuuluu Rettig Group -konserniin. Jauhatus Myynti/toimisto Kolari Kaivos Kalkkiuuni Luulaja Oma satama/terminaali Verdal Örnsköldsvik Raahe Suomi Kokkola Vimpeli Norja Ruotsi Orsa Parainen Siikainen Vampula Tytyri Sipoo Louhi Lappeenranta Pietari Venäjä Uddagården Köping Tukholma Kurevere Vasalemma Viro Alekseevka Rakke Storugns Landskrona Ignaberga Siauliai Liettua Moskova Lübeck Szczecin Puola Saksa Sławno Miedzianka Wolica Krakova Ukraina Ivano-Frankivsk

Ei Vain kalkkia, Vaan Nordkalk ja ympäristö raportti 2012 - member of the Rettig Group -