Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä Peruspalveluliikelaitos JYTA PALVELUASUMISEN PALVELUKUVAUS 1(12)
Kuva: E.B.Rekonen Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymän peruspalveluliikelaitoksen palveluasuminen muodostuu tehostetusta palveluasumisesta, jossa tarjotaan ympärivuorokautista hoivaa ja hoitoa sekä jossakin kunnassa palveluasumisesta, jota Jyta ostaa myös yksityiseltä sektorilta. Palveluasumisessa ei ole yövalvontaa. Tehostettua palveluasumista tarjotaan jokaisessa kunnassa. Tehostettu palveluasuminen on tarkoitettu henkilölle, jolla on fyysistä, psyykkistä tai sosiaalista toimintakyvyn alentumista niin paljon, ettei hän selviydy omassa kodissaan asumisesta itsenäisesti, omaisten ja/tai yksityisen taikka kotihoidon palvelujen turvin. Asukas tarvitsee hoitoa ja huolenpitoa myös yöllä. Pyrkimyksenä on oikea-aikainen, asiakaslähtöinen, yksilöllinen ja tavoitteellinen palvelu. Lähtökohtana on, että asiakkaan hoito ja huolenpito vaatii sosiaali- ja/tai terveydenhuollon henkilöstön ammattiosaamista. Hoivan, huolenpidon ja/tai sairaanhoidon tarve on toistuvaa, pääasiassa ympärivuorokautista. 2(12)
Työskennellessään henkilökunta noudattaa hoitotyön eettisiä periaatteita (mm. peruspalveluliikelaitoksen arvot), kuntouttavaa työotetta sekä kunnioittaa asiakkaan arvoja, vakaumusta ja (kohtuullisia) tottumuksia. Asiakasta kohdellaan kaikissa tilanteissa hyvin, tarjotaan psyykkistä tukea sekä tuetaan hänen sosiaalisia suhteitaan. Palveluasumista ohjaavat arvot ovat (liite 3): ihmisarvon kunnioittaminen luottamus oikeudenmukaisuus vaikuttavuus sisäinen yrittäjyys omatoimisuus Kuntayhtymässä on käytössä SHQS-laadunhallintaohjelma. Toiminnan laatua mitataan myös asukas-/omaiskyselyjen avulla. Lisäksi asiakkailla ja läheisillä on jatkuva palautteenantomahdollisuus. Palveluasumista asiakas tai hänen edustajansa hakee kirjallisen hakulomakkeen avulla (www.jyta.fi), kun asiakkaan omassa kodissaan asumisen edellytykset on ensin selvitetty. Palveluasumisen palvelut kohdennetaan asiakkaiden palvelutarpeiden ja peruspalvelulautakunnan hyväksymien palvelukriteerien perusteella (liite 4). Asiakkaiden sijoittaminen palveluasumiseen tapahtuu SAS-ryhmän (sijoituksen tarvetta ja astetta arvioiva työryhmä) suosituksen mukaisesti, päätöksen tekee palveluasumisen ohjaaja (tulosyksikköjohtaja) (Liite 2). Lähtökohtana näihin yksiköihin sijoittamiselle on, että kaikki mahdollinen kotona asumista tukeva palvelu on käytetty ja arvioitu. Palveluasuminen on tavanomaisen kotona asumisen ja laitoshoidon välimuoto, jolle on tunnusomaista hoitohenkilöstön saatavuus. Tehostetussa palveluasumisessa hoitohenkilöstö on paikalla ympärivuorokauden. Asiakkaiden kunnon ja hoitopaikan arvioinnissa käytetään apuna RAVA-toimintakykymittaria ja tarvittaessa muistitestejä MMSE-/Cerad-mittaria ja/tai depressioseulaa DEPS. Asiakkaan tilannetta tarkastellaan kokonaisuutena ottaen huomioon myös omaiset, yksityisten sekä kolmannen sektorin mahdollisesti tarjoamat palvelut. Palvelut ovat tarkoitetut ensisijaisesti 75 vuotta täyttäneille. Palveluasumisen yksikössä asiakkailla on käytössään riittävän yksityisyyden varmistava, esteetön huone ja wc-pesutila. Asiakas vuokraa huoneen käyttöönsä ja sisustaa sen läheistensä kanssa omilla kalusteillaan. Asiakkaan arvoesineistä laaditaan luettelo yhdessä läheisten kanssa, ja hänen vaatteidensa tulisi olla nimikoituna palveluasumiseen muutettaessa. Tiloissa pyritään hyödyntämään 3(12)
asiakasystävällistä teknologiaa. Asiakkaan käytössä on yhteisiä tiloja, jotka ovat esteettömät, turvalliset ja viihtyisäksi kalustetut. Niissä voi ruokailla, seurustella toisten ikäihmisten kanssa, tehdä erilaisia harrasteita, katsella televisiota ja lukea lehtiä. Asiakkaalla on yhdessä läheistensä kanssa mahdollisuus osallistua arjen askareisiin, harrastamiseen ja turvalliseen ulkoiluun sekä yhteisölliseen toimintaan. Yhteistyötä tehdään mm. vapaaehtoisjärjestöjen ja seurakuntien kanssa. Yhdessä asiakkaan tai omaisten kanssa tehdään RAVA toimintakykyarvion pohjalta asiakkaalle yksilöllinen hoito- ja palvelusuunnitelma, jonka perusteella asiakas saa tehostetussa palveluasumisessa riittävän ja ympärivuorokautisen ohjauksen, hoivan, hoidon, tuen ja palvelut ammattitaitoiselta henkilöstöltä. Asiakas allekirjoittaa hoito- ja palvelusitoumuksen, jossa hän sallii tietojen vaihtamisen sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten kesken hoitosuhteen voimassa ollessa. Hoitotyön kirjaamiset tehdään päivittäin Effica tietojärjestelmään. Palveluasumisen yksiköissä on toimintakykyä ja kuntoutumista edistävä ja osallisuutta tukeva työote sekä virikkeellisiä aktiviteetteja. Asukkaalle mahdollistetaan asuminen omassa huoneessaan, ellei hänelle tule tarvetta hoidontarpeensa takia siirtyä toiseen yksikköön. Elämän loppuvaiheen hoito järjestetään tarvittaessa omassa yksikössä. Muistisairaiden hoitoon erikoistuneen yksikön henkilökunnalla on erikoiskoulutusta dementoivista sairauksista. Asukkaiden käytössä on tarvittaessa mm. sosiaalihoitajan, muistihoitajan, kuntoutuksen ja apuvälinelainaamon palvelut. Yksiköissä työskennellään tiimi-/omahoitaja-toimintatavan mukaisesti. Tehostetun palveluasumisen yksiköihin tullaan muodostamaan asukasneuvostoja palveluasumisen toiminnan kehittämiseksi. Palveluasumisen henkilöstö muodostuu esimiehestä, sairaanhoitajista, perus-/ lähi-/ kodinhoitajista ja avustavista henkilöistä. Lisäksi yksiköissä on joko omaa tai ostopalveluna toimintakykyä ylläpitävää kuntoutushenkilökuntaa. Asiakas maksaa peruspalvelulautakunnan vahvistaman taksan (Liite 1) mukaiset asiakasmaksut kuntayhtymän peruspalveluliikelaitokselle. Asiakkaan huoneen vuokra maksetaan peruspalveluliikelaitokselle tai jossakin yksityisen tai yhdistyksen omistamassa kiinteistössä suoraan vuokran antajalle. Palveluntuottajalla on voimassa olevat vastuuvakuutukset sekä riittävä vakuutusturva aiheutuneiden vahinkojen varalle. Yksiköissä on ajantasaiset turvallisuussuunnitelmat. Palveluntuottaja noudattaa alan määräysten mukaista tietosuojaa kaikessa asiakastietojen säilytyksessä ja käsittelyssä. Palveluasumisen yksiköt 2012 Kunta Palvelukeskus/ palvelutalo Paikat yhteens ä Tehostettu palvelu-asu minen Tehost. palv.as. muistisair aat Intervallipaikat Päivähoitopaikat Laitospaikat Ei ympäriv rk. palveluasumine 4(12)
Kannus: Toholampi: Lestijärvi: Halsua: Kaustinen: Veteli: HaKaVe: Perho: n Palvelukeskus Puistola 19 19 Palvelukeskus Kotiranta 23 20 3 Jokiranta 21 20 1 Riihihovi ostopalvelu 10 10 Palvelukeskus Männistö 54 38 12 4 Mirjamitupa ostopalvelu 10 10 Kotipirtti: 24 22 2 Palvelukeskus Kannelma 34 32 2 Palvelukeskus Iltarusko 43 39 4 Ostopalveluna Malvakoti 14 14 Palvelukeskus Harjukoti 22 20 2 Palvelukeskus Koivukulma 13 13 Palvelukeskus Markkula 35 16 15 4 Palvelukeskus Jalmiinakoti 45 34 8 3 5(12)
HOIVA- JA HOITOPALVELUT Asiakkaan saamaan hoivapalveluun kuuluu kokonaisvaltainen huolenpito, joka sisältää perushoidon, päivittäisissä toiminnoissa avustamisen, valvonnan, neuvonnan ja ohjauksen. Kokonaisvaltaiseen huolenpitoon kuuluu kuntouttavan työotteen lisäksi asiakkaiden henkilökohtainen ja asiakkaiden yhteinen toimintakyvyn aktivoiminen ja ylläpito sekä virkistyspalvelut. Virkistyspalvelut järjestetään hyvää hoitotapaa noudattaen ja asiakkaan vakaumusta kunnioittaen. Asiakasta ja omaisia ohjataan tarvittaessa asumis- ja hoitotukihakemuksissa ja vuokra-asioiden hoitamisessa. Hoitopalvelut sisältävät asiakkaan terveyden- ja sairaudentilan seurannan ja sairaanhoidollisia toimenpiteitä. Yksiköissä käy lääkäri kierrolla (ei koske ihan kaikkia yksiköitä) ja lisäksi on lääkärin konsultaatiomahdollisuus. Kaikille uusille asiakkaille tehdään tulohaastattelu ja laaditaan voimavarakartoitus, jonka perusteella tehdään yksilöllinen ja sisällöltään konkreettinen hoito ja palvelusuunnitelma, joka päivitetään vähintään kerran vuodessa. Jokaiselle asukkaalle nimitetään omahoitaja. Asiakkaiden lääkehoidon toteutuksessa noudatetaan Sosiaali- ja terveysministeriön suositusta turvallisesta lääkehoidosta ja palvelukeskuksilla on siihen liittyen lääkehoitosuunnitelma. Palveluasumisessa asiakkaiden lääkkeet tulevat apteekkien kautta koneellisesta lääkkeenjaosta tai apteekin jakamana. Päivittäisissä toiminnoissa tarvittaessa asukkaita autetaan liikkumisessa syömisessä ja muussa ravinnon saannissa ja seurannassa henkilökohtaisessa hygieniassa ja suun hoidossa pukeutumisessa/riisuutumisessa seurustelussa, virkistäytymisessä, yms. ja ulkoilussa yksityisyyttä suojellaan ja tuetaan levon ja unen saamisessa päivittäiseen toimintaan kuuluu myös yhteydenpito omais- ja läheisverkostoon yleisimmät päivittäisissä toiminnoissa käytettävät apuvälineet (tarvittaessa) ovat mm. nostolaite, WC-/suihkutuolit, tukikaiteet, WC-korokkeet. Lisäksi on liikkumista tukevia apuvälineitä. Sairaanhoidollisiin tehtäviin sisältyy lääkityksestä huolehtiminen (turvallinen säilytys, jako, antaminen, valvonta ja vaikutusten seuranta) ihon ja erityistoimintojen hoito (mm. pitkäaikaishaavojen tavanomainen hoito, laboratorionäytteiden otto) 6(12)
verensokerimittaukset, painonseuranta ja ravitsemustilan arviointi lääkärin määräysten toteuttaminen Ateriapalvelut Asukkaille tarjotaan Ikäihmisten ravitsemussuosituksen mukaiset ateriat sisältäen aamiaisen, lounaan, päiväkahvin, päivällisen, iltapalan ja tarvittaessa yöpalan. Asiakkaiden mieliruokia toteutetaan mahdollisuuksien mukaan. Lisäksi huolehditaan asiakkaiden tarpeenmukaisesta ja riittävästä nesteytyksestä. Paastoaika ei saa suositusten mukaan ylittää 11 tuntia. Erityisruokavaliot sisältyvät ateriamaksuun. Asiakkailla on mahdollisuus ruokailla yhteisissä ruokailutiloissa tai omassa huoneessa. Tavoitteena on toimintakyvyn ylläpidon vuoksi yhdessä ruokaileminen ruokailutiloissa. Erityisruokailujärjestelyistä (letkuruokinta tai muu vastaava) sovitaan tarvittaessa erikseen. Ruokahuollossa on omavalvontasuunnitelma, joka sisältää hygieniapassin. Siivoushuolto Asumisyksiköissä huolehditaan, että asumisympäristö on siisti ja hygieeninen. Omaiset voivat myös huolehtia siisteydestä ja heidän tehtävänä on huolehtia asukkaan verhoista ja matoista. Vaatehuolto Asumispalveluihin sisältyvä vaatehuolto käsittää sekä liina- ja vuodevaatteista että asiakkaiden päivittäisistä omista vaatteista huolehtimisen. Asiakkaiden pyykinpesu toteutetaan tarpeen mukaan. Vaatteiden silitys ja pienehköt korjaustoimet toteutetaan tarvittaessa. TILAPÄISHOITO PALVELUASUMISESSA Tilapäisjaksolla (intervallihoito) tuetaan kotona asumista. Kotihoitoasiakkaan kohdalla tarkistetaan aina ensin kotihoidon mahdollisuus vastata hoidon tarpeeseen ennen intervallijakson varaamista. Intervallihoidolla/lomahoidolla (omaishoidon käsite) tuetaan omaishoitajien jaksamista (lakisääteiset vapaat) ja hoidettavien asiakkaiden toimintakyvyn ylläpitämistä. Intervallijaksolla pyritään auttamaan asiakasta palaamaan kotihoitoon esim. sairaalajakson jälkeen tai palauttamaan asiakkaan toimintakyky kotihoidon jatkumiseksi. Intervallijakso ei kerrytä maksukattoa. Asiakkaalla on käytössä omat lääkkeet ja muut hoitotarvikkeet (esim. vaipat). Kriteerit: 7(12)
asiakas tarvitsee intervallihoitoa em. syiden vuoksi asiakas tarvitsee jatkuvasti apua päivittäisissä toiminnoissa Vanhustyön osastonhoitaja myöntää intervallijaksot, yli 7 pv pitemmistä jaksoista hän neuvottelee palveluasumisen ohjaajan (tulosyksikköjohtajan) kanssa. SAS-ryhmässä tiedotetaan intervallitilanteesta toimintayksiköissä. ASIAKASMAKSUT 2012 (päivitetään vuosittain lautakunnan päätöksen mukaisesti) LIITE 1 Asiakkaan hoitomaksu koostuu perusmaksusta, ateriamaksusta sekä nettotuloihin perustuvasta hoitomaksusta. Hoitomaksu = asiakkaan nettotulot (tulo-verot), josta vähennetään vuokran ja asumistuen erotus, ateriamaksu, perusmaksu 70,00 ja vähimmäiskäyttöraha 110,00. Erotuksesta 75 % on palvelumaksu. Ateriapaketti 295,00 /kk Vuokra määräytyy nykyisen vuokratason mukaisesti ja on talokohtainen Intervallihoito laitoshoidossa maksaa 32,50 /vrk ja intervallihoito palveluasumisessa (ei sisällä lääkkeitä eikä kerrytä maksukattoa) maksaa 27,50 /vrk. 8(12)
Kuukausittain perittävä perusmaksu sisältää: tukipalveluita, esim. pyykkihuolto, siivoushuolto, pyykinpesuaineet, wc ja käsipyyhepaperit ja yleiset pesuaineet hygienianhoidossa. Asiakaspalveluiden keskeytykset: Palveluasumisessa tulo - ja lähtöpäivä laskutetaan Palveluasumisessa vuokra peritään keskeytyksen ajalta, paitsi jos huoneisto vuokrataan asiakkaan tai omaisen luvalla Palveluasumisen perusmaksu, palvelumaksu ja ateriamaksu keskeytyvät 3 päivän kuluttua (lähtöpäivä ja kaksi seuraavaa päivää laskutetaan). Kun asiakas lähtee palveluasumisesta toiseen laitokseen (myös toinen palveluasumisyksikkö rinnastetaan tähän), niin perusmaksu, palvelumaksu ateriamaksu keskeytyvät lähtöpäivästä lähtien. Palveluasumiseen tulopäivältä (paluu) maksut peritään. Asiakkaan lähtiessä laitospaikalta (esim. Markkulan laitospaikat) toiseen laitokseen esim. sairaalaan, lähtöpäivää ei laskuteta. 9(12)
MUISTILISTA MUUTTAESSA PALVELUASUMISEEN Asiakas saa päätöksen palveluasumispaikasta palveluasumisen ohjaajalta. LIITE 2 Asiakas/omainen/edunvalvoja tekee vuokrasopimuksen osastonhoitajan kanssa (sovi aika), samalla voidaan laittaa tarvittaessa asumistuki vireille. Asiakas tarvitsee omat lääkkeet eli lääkäri tekee vuoden reseptit ja lääkkeenjako hoituu apteekin jakamana tai koneellisen lääkkeenjaon kautta eli tehdään sopimus apteekin kanssa koneellisesta lääkkeenjaosta. Käytännön järjestelyistä voi keskustella osastonhoitajan kanssa. Asukas tarvitsee myös omat vaatteet ja ne tulee nimikoida, koska vaatteet menevät pesulaan. Nimikoinnista voi kysyä tarkemmin palveluasumisyksiköstä. Huoneissa on sänky ja yöpöytä, muut kalusteet, jotka asiakas haluaa voi tuoda kotoa. Myös oman sängyn voi tuoda, mutta sen tulee olla sellainen, että siinä voidaan asiakasta hoitaa. Verhojen on oltava palamatonta materiaalia. Huonetta voi käydä sovitusti katsomassa etukäteen. Palveluasumisyksikössä on perushygieniatuotteet. Mutta jos haluatte jotain omaa (esim. kampaamon shampoo, ihonhoitotuotteet) se täytyy itse hankkia. Partakoneen tulee olla oma. Vaipat tilataan ilmaisjakelun kautta suoraan yksikköön. Asukkaan tulotiedot tarvitaan, niitä varten löytyy lomake www.jyta.fi sivuilta. Mikäli asukkaalla ei ole Kelan hoitotukea, laitetaan se vireille. Www.kela.fi -sivuilta löytyy oma lomake, joka täytetään ja toimitetaan hoitavaan yksikköön, ja sieltä hoidetaan lääkärin C-lausunto siihen liitteeksi. Www.kela.fi -> Lomakkeet -> Eläkeläiset -> Eläkettä saavan hoitotuki-/ 16v EV 256 Tarvittaessa autetaan lomakkeen täyttämisessä. Asiakkaan saapuessa tehdään tulohaastattelu ja voimavarakartoitus sekä arvoesineistä tehdään luettelo. Hoito- ja palvelusuunnitelma tehdään omahoitajan kanssa n. 1 kk sisällä palvelujen alkamisesta. Muuttoilmoitus 7 päivän kuluessa muutosta (postin lomakkeella). 10(12)
KOTIHOIDON JA PALVELUASUMISEN TULOSALUEEN ARVOT LIITE 3 Kotihoidon ja palveluasumisen tulosalueen arvot yhtyvät Jytan arvoihin ja ovat seuraavat: Ihmisarvon kunnioittaminen: Kohtelemme jokaista asiakasta, heidän omaisiaan, työtoveria ja yhteistyökumppania kunnioituksella huomioiden jokaisen ihmisarvon ja ainutlaatuisuuden yksilönä. Huomioimme toiminnassamme asiakkaiden itsemääräämisoikeuden, vakaumuksen, tavat, tottumukset, ja että jokainen on oikeutettu yksilöllisesti hyvään hoitoon ja palveluun. Toiminta perustuu asiakkaiden, omaisten ja meidän väliseen, työntekijöiden ja esimiesten keskinäiseen sekä meidän, luottamuselinten, kuntien ja muiden yhteistyötahojen keskinäiseen luottamukseen, joka rakentuu meidän oikeudenmukaisesti toteutetusta toiminnasta suhteessa peruskuntiin ja JYTAn henkilöstöpolitiikassa ja asiakastyössä. Jokaisen asiakkaan kuuluu saada tarvitsemansa apu samojen periaatteiden ja kriteerien mukaan, riippumatta esim. sosiaalisesta asemastaan tms. Tapauskohtaisesti huomioidaan harkinnanvaraisuus, kuitenkaan käyttämättä sitä missään tilanteessa väärin. Näin jokainen asiakas saa avun tasapuolisesti, omien tarpeidensa mukaan. Palvelujen toteuttamisessa lähtökohtana on palvelujen vaikuttavuus: Huomio kiinnitetään halutun laadukkaan lopputuloksen aikaansaamiseen asiakkaan auttamisessa ja hänen palvelutarpeen tyydyttämisessä ajantasaisia evidenssiin perustuvia hoito-, palvelu- ja kuntoutumismenetelmiä käyttäen. Tämä edellyttää ajan tasalla olevia hoito- ja palvelusuunnitelmia, jotta kaikilla on sama päämäärä, johon pyritään. Hyvällä johtamisella ja henkilöstöpolitiikalla tavoitellaan työyhteisöihin tekemisen meininkiä, joka luo mahdollisuudet sisäiselle yrittäjyydelle: Työ on tekijälleen merkityksellistä ja hän haluaa saavuttaa siinä tuloksia kuin omassa yrityksessä. Työntekijän tulee ymmärtää oman osansa merkitys ja tärkeys organisaatiossa. Sisäinen yrittäjyys luo hankalissa tilanteissa myös uskoa itseen ja tilanteesta selviämiseen. Sisäisen yrittäjyyden tunnetta pyrimme samaan myös asiakkaissamme esiin. Asiakkaita ja kuntalaisia kohdatessamme kannustetaan heitä itsestään ja läheisistään huolehtimiseen, omatoimisuuteen ja vastuun ottamiseen sekä omasta että yhteisönsä hyvinvoinnista ja terveydestä. Kannustetaan asiakastamme tekemään niitä asioita itse, joita hän vielä kykenee. Huomioidaan asiakkaan voimavarat kokonaisvaltaisesti ja pyritään vahvistamaan ja osoittamaan niitä asioita, joissa voimavaroja vielä on käytössä. Annetaan onnistumisen tunne asiakkaalle. Tuetaan asiakkaan omatoimisuutta ja pyrkimystä siihen tarvittavin apuvälinein ja korjaustöin. 11(12)
KOTIHOIDON JA PALVELUASUMISEN TOIMINTA-AJATUS Mahdollistetaan kuntalaisten hyvä elämä omassa kodissa tai kodikkaissa olosuhteissa palveluasumisyksiköissä ja edistetään itsenäistä selviytymistä järjestämällä riittävät ja laadukkaat kotihoidon palvelut. PALVELUASUMISEEN SIJOITTAMISEN KRITEERIT 19.11.2009 ALKAEN LIITE 4 A) YLEISET KRITEERIT, JYTAN OMAT ASUMISPALVELUPISTEET Asiakkaiden sijoittaminen palveluasumiseen tapahtuu SAS-ryhmän (Selvitä-Arvioi-Sijoita -työryhmä) suosituksen mukaisesti, päätöksen tekee palveluasumisen ja kotihoidonohjaaja tai palveluasumisen ohjaaja (toimintasääntö). Lähtökohtana näihin yksiköihin sijoittamiselle on, että kaikki mahdollinen kotona asumista tukeva palvelu on käytetty ja arvioitu. Palveluasuminen on tavanomaisen asumisen ja laitoshoidon välimuoto, jolle on tunnusomaista hoitohenkilöstön saatavuus. Tehostetussa palveluasumisessa hoitohenkilöstö on paikalla ympäri vuorokauden ja muussa palveluasumisessa lähes koko ajan kaikkina muina vuorokauden aikoina, mutta ei yöaikaan. Asiakkaiden kunnon ja hoitopaikan arvioinnissa käytetään apuna RAVATAR-mittaria ja tarvittaessa muistitestejä MMSE-/Cerad-mittaria ja/tai depressioseulaa DEPS. Asiakkaan tilannetta tarkastellaan kokonaisuutena ottaen huomioon myös omaisten antama apu ja yksityiset sekä kolmannen sektorin tuottamat palvelut. 1. EI-YMPÄRIVUOROKAUTINEN PALVELUASUMINEN Kriteerit: asiakkaalla ei ole suurempaa muistiin liittyvää ongelmaa asiakkaan fyysisessä toimintakyvyssä on puutteita, tarvitsee usein apuvälineitä asiakas tarvitsee päivittäisistä toiminnoistaan selviytyäkseen useita/ajallisesti kuormittavia kotihoidon käyntejä vuorokaudessa 12(12)
yöllä mahdollisuus hälyttää apua turvapuhelimen avulla hätäpoistumistilanteessa asiakkaan on itse päästävä poistumaan asunnosta ohjeellinen RAVATAR-indeksi > 2,5. viitteellisesti MMSE, Cerad, DEPS 2. TEHOSTETTU PALVELUASUMINEN Kriteerit: asiakas tarvitsee ympärivuorokautista valvontaa asiakas tarvitsee jatkuvasti apua lähes kaikissa päivittäisissä toiminnoissa ohjeellinen RAVATAR-indeksi > 3 viitteellisesti MMSE, Cerad, DEPS 3. TEHOSTETTU PALVELUASUMINEN, DEMENTIAYKSIKKÖ Kriteerit: asiakkaalla on dementiadiagnoosi asiakas tarvitsee ympärivuorokautista valvontaa asiakas tarvitsee jatkuvasti apua lähes kaikissa päivittäisissä toiminnoissa ohjeellinen RAVATAR-indeksi > 3 viitteellisesti MMSE, Gerad, DEPS Lisäksi saattohoito on mahdollista toteuttaa kaikissa ympärivuorokauden toimivissa yksiköissä erityisjärjestelyin. RAVA-indeksin arvo RAVA-luokka Avun tarve 1,29-1,49 1 Satunnainen 1,50-1,99 2 Tuettu hoito 2,00-2,49 3 Valvottu hoito 2,50-2,99 4 Valvottu hoito 3,00-3,49 5 Tehostettu hoito 3,50-4,02 6 Täysin autettava 4. INTERVALLIHOITO PALVELUASUMISESSA Intervallijaksolla tuetaan kotona asumista. Kotihoitoasiakkaan kohdalla tarkistetaan aina ensin kotihoidon mahdollisuus vastata hoidon tarpeeseen ennen intervallijakson varaamista. Intervallihoidolla/lomahoidolla tuetaan omaishoitajien jaksamista ja hoidettavien asiakkaiden toimintakyvyn ylläpitämistä. 13(12)
Intervallijaksolla pyritään auttamaan asiakasta palaamaan kotihoitoon esim. sairaalajakson jälkeen tai palauttamaan asiakkaan toimintakyky kotihoidon jatkumiseksi. Intervallijakso ei kerrytä maksukattoa. Asiakkaalla on käytössä omat lääkkeet ja muut hoitotarvikkeet (esim. vaipat). Kriteeri intervallihoidolle: asiakas tarvitsee intervallihoitoa em. syiden vuoksi asiakas tarvitsee jatkuvasti apua päivittäisissä toiminnoissa Vanhustyön osastonhoitaja myöntää intervallijaksot, yli 7 pv pitemmistä jaksoista hänen on keskusteltava kotihoidon ja palveluasumisen ohjaajan tai palveluasumisohjaajan kanssa. SAS-ryhmässä tiedotetaan intervallitilanteesta toimintayksiköissä. B) OSTOPALVELUIDEN KÄYTTÖ JA KRITEERIT 1. JYTAN VARAAMAT YKSITYISTEN, KOLMANNEN SEKTORIN TUOTTAMAT PALVELUASUMISPAIKAT, OSTOPALVELUT Kriteerit asukasvalintaan ovat samat kuin Jytan omiin yksiköihin. SAS-ryhmä suosittelee asukaspaikan myöntämistä ja kotihoidon ja palveluasumisen ohjaajan tai palveluasumisohjaaja päättää. Yksityinen palveluntuottaja kutsutaan SAS-ryhmään asiantuntijaksi, kun asialistalla on yksityistä palvelutuottajaa koskevia asioita. Yksityinen palvelutuottaja voi myös ehdottaa asioita SAS-ryhmän asialistalle. 2. MUUT OSTOPALVELUT Jos tarvittavaa palveluasumispaikkaa ei löydy omasta kunnasta eikä Jyta-alueen muista yksiköistä eikä ostopalveluista, voidaan asiakas tilapäisesti sijoittaa muihin toimintayksiköihin. Tällaisesta sijoituksesta päätöksen tekee palvelujohtaja. 14(12)