Lapin suhdanteet 2 / 2005

LAPIN LIITTO Länsipohjan Yrittäjät Lapin suhdanteet 2 / 2005

LAPIN SUHDANTEET 2/2005 Syyskuu Liikevaihtotiedot tammikuu 1995 toukokuu 2005 Henkilöstötiedot tammikuu 1997 kesäkuu 2005

SISÄLTÖ 1 Johdanto...2 1.1 Esipuhe ja menetelmäkuvaus...2 1.2 Keskeiset tulokset ja johtopäätökset...3 1.3 Erityisteema aluetalous kasvaa suurteollisuusvetoisesti...4 2 Kansainväliset suhdanteet, Suomi ja maakunnat...5 2.1 Kansainvälinen suhdannekehitys...5 2.2 Suomen talousnäkymät...6 2.3 Maakuntien suhdannekehitys...8 3 Lapin keskeiset muuttujat...9 3.1 Väkiluku ja väestönmuutokset...9 3.2 Aluetalous ja työllisyys...10 3.3 Kuntatalous...14 4 Toimialakohtainen suhdannekuva Lapissa...15 4.1 Rakentaminen...15 4.2 Kaivostoiminta ja louhinta...17 4.3 Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne...18 4.4 Teollisuus...19 4.4.1 Teollisuus...19 4.4.2 Teollisuus pl. suuryksiköt pk-teollisuus...20 4.4.3 Sahatavaran ja puutuotteiden valmistus...22 4.4.4 Puun sahaus, höyläys ja kyllästys...23 4.4.5 Rakennuspuusepäntuotteiden valmistus...24 4.4.6 Huonekalujen valmistus...25 4.4.7 Sähkötekniset tuotteet ja optisten laitteiden valmistus...26 4.4.8 Metallituotteiden valmistus...27 4.4.9 Elintarvikkeiden ja juomien valmistus...28 4.5 Palvelut...29 4.5.1 Majoitus- ja ravitsemistoiminta...29 4.5.2 Hotellit...30 4.5.3 Leirintäalueet ja muu majoitustoiminta...31 4.5.4 Ohjelmapalvelutoiminta ja virkistys...32 4.5.5 Tietojenkäsittelypalvelut...33 4.5.6 Muu liike-elämää palveleva toiminta...34 4.5.7 Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut...35 4.6 Kauppa...36 4.6.1 Tukku- ja vähittäiskauppa...36 4.6.2 Vähittäiskauppa erikoistumattomissa myymälöissä...37 4.6.3 Vähittäiskauppa erikoismyymälöissä...38 5 PK-yritysbarometrin tulokset...39 5.1 Pk-yritysbarometrin tulokset kevät 2005...39 1

1 Johdanto 1.1 Esipuhe ja menetelmäkuvaus Lapin suhdanteet toimitetaan kahdesti vuodessa Lapin liiton, Lapin TE-keskuksen, Lapin kauppakamarin, Lapin yrittäjien sekä Länsipohjan yrittäjien välisenä yhteistyönä 1. Lapin suhdanteet sisältää liikevaihdon ja henkilöstön suhdannetrendit sekä neljännesvuosimuutokset toimialakohtaisesti. Tulokset esitetään graafeina ja analysoituna. Lisäksi katsaus sisältää koko maan liikevaihdon vertailutiedot niiltä toimialoilta, jotka kuuluvat tilastokeskuksen säännöllisen julkaisutoiminnan piiriin. Kaikilta toimialoilta tarkoituksenmukaista vertailutietoa ei ole saatavilla. Tarkasteltavat toimialat perustuvat tilastokeskuksen julkaisemaan toimialaluokitukseen 2. Toimialaluokituksen ja tähän liittyvän hakemiston avulla lukija saa tarvittaessa esimerkiksi tarkan kuvauksen siitä, millaista yritystoimintaa kukin toimiala käytännössä sisältää 3. Lapin liitosta on myös pyynnöstä saatavilla yksityiskohtainen lista kunkin toimialan sisältämistä yrityksistä sekä täydelliset aikasarja-aineistot Microsoft Excel -muodossa. Suhdannetietojen laskennan pääasiallisena lähteenä käytetään verohallinnon maksuvalvonta-aineistoa, joka kattaa kaikki arvonlisävelvolliset yritykset ja säännöllisesti palkkaa maksavat työnantajat. Lisäksi katsauksen tietolähteinä on käytetty tilastokeskuksen suuryritystiedustelua, yritys- ja toimipaikkarekisteriä, toimiala-online järjestelmää, aluetilinpitoa, väestö- ja työpaikkatilastoja sekä pk-yritysbarometrin tuloksia. Toimialakohtaiset trendit perustuvat tilastokeskuksen toimittamiin kuukausitason indekseihin, jotka ovat liikevaihdon osalta saatavilla vuodesta 1995 lähtien. Henkilöstön osalta indeksit ulottuvat vuodesta 1997 eteenpäin. Tässä katsauksessa uusimmat tiedot ovat liikevaihdon osalta vuoden 2005 toukokuulta ja henkilöstömäärän osalta kesäkuulta. Perusvuotena toimii vuosi 2000, jolloin indeksin arvo on 100. Laskenta on suoritettu toimipaikkatasolla, jolloin kaikkien kyseisellä toimialalla liiketoimintaa harjoittavien yritysten toimivat toimipaikat sisältyvät laskentaan. Tiedot yritysjärjestelyistä, aloittamisista ja lopettamisista sekä yritysten toimipaikka- ja toimialarakenteiden muutoksista saadaan yritys- ja toimipaikkarekisterin päivittymisen yhteydessä. Suurimmat yritysjärjestelyt tulevat tietoon kuukausittaisen suuryritystiedustelun kautta. Trendikuvioiden tarkastelussa on muistettava, että kuvaajan loppuosa saattaa revisoitua eli tarkistua tulevien kuukausitietojen päivittämisen jälkeen. Viimeisimmän kuukauden hyvin korkea tai vastaavasti alhainen havainto ohjaa trendikuvaajan loppupään suuntaa voimakkaasti. Aikasarjan pidentyessä trendikuvaaja pyrkii jatkuvasti tasoittumaan. Verohallinnolta saatava maksuvalvonta-aineisto kertyy ja päivittyy 6 kuukauden ajan. Ensimmäisellä laskentakerralla kaikkien yritysten yhteenlasketusta liikevaihdosta on kertynyt noin 95 98 prosenttia. Henkilöstömäärän uusimman kuukauden kertymä on pienempi kuin muiden muuttujien, koska henkilöstömäärä lasketaan liikevaihdon perusteella sellaisille yrityksille, jotka eivät maksa palkkaa. Lisäksi liikevaihtotiedot ovat käytettävissä kuukautta myöhemmin kuin palkkatiedot. Neljännesvuosimuutokset kertovat vuosineljänneksen muutoksen suhteessa edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon. Esimerkiksi vuoden 2005 ensimmäinen vuosineljännes sisältää tammi-, helmi- ja maaliskuun kehityksen ja neljännesmuutos kertoo prosentuaalisen muutoksen vuoden 2004 ensimmäiseen vuosineljännekseen verrattuna. On hyvä muistaa, että vertailuajankohdan kehitysvauhti vaikuttaa suoraan uusimpiin muutosprosentteihin. Jos kasvu on ollut voimakasta edellisen vuoden neljänneksellä, voi uuden vuosineljänneksen muutosprosentti näyttää pieneltä tai osoittaa jopa kasvun vähentymistä siinäkin tilanteessa, ettei pidemmän aikavälin kehityksessä olisi laskua, vaan kehitys on vain välillä tasaantunut. Lapin suhdanteet -katsauksen laatimista ohjanneeseen ohjausryhmään ovat kuuluneet kehittämisjohtaja Ossi Repo sekä ohjelmapäällikkö Maiju Hyry Lapin liitosta, johtaja Pirkko Saarela Lapin TE -keskuksesta, toimitusjohtaja Pirkka Salo Lapin yrittäjistä, toimitusjohtaja Martti Kankaanranta Länsipohjan yrittäjistä sekä toimitusjohtaja Timo Rautajoki Lapin kauppakamarista. Käytännön valmistelutyöstä ja sisällön kokoamisesta on vastannut tutkija Sami Laakkonen Lapin liitosta. Suhdannekatsaus toimitetaan kahdesti vuodessa, maaliskuussa ja syyskuussa. Jakelu toteutetaan sähköisesti, mutta pyynnöstä raportin saa Lapin liitosta myös tulosteena. Raportin keskeinen termistö on selitteineen katsauksen liitteenä (Liite 1). 1 Lapin suhdannekatsaus on saatavilla sähköisessä muodossa Lapin liiton kotisivuilla (www.lapinliitto.fi). 2 Toimialaluokitus TOL 2002. Tilastokeskus. Käsikirjoja 4. Hakapaino Oy, Helsinki 2002. 3 Toimialaluokitus TOL 2002. Liite 1 Hakemisto. Tilastokeskus. Käsikirjoja 4. Yliopistopaino, Helsinki 2002. 2

1.2 Keskeiset tulokset ja johtopäätökset SUHDANTEET NYT SYYSKUU 2005 MAAILMANTALOUS JA SUOMI Maailman talouskasvu on 4 % vuonna 2005. Kallis öljy, Yhdysvaltojen vajeongelmat sekä inflaatioon ja korkojen nousuun liittyvät riskit ovat uhkana taloudelle. Euroalueen kasvu on edelleen vaisua. Aasian kasvu jatkuu vahvana. Venäjä hyötyy korkeasta öljynhinnasta. Metsäteollisuuden tuotantoseisokki painaa Suomen talouskasvun vuonna 2005 jopa alle 2 prosentin. Vuonna 2006 kokonaistuotannon kasvun ennustetaan olevan lähellä 4 prosenttia. LAPPI Lapin koko talouden liikevaihto (TOL A-X) kasvoi 14 % vuonna 2004. Vuoden 2005 ensimmäisellä vuosineljänneksellä kasvua kertyi 9 prosenttia. Tammi-toukokuun 2005 yhteenlaskettu kasvu edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna on 7,0 prosenttia. Lapin teollisuus (TOL D) kasvaa vahvasti suuryksikkövetoisesti. Lapin teollisuusvienti kiihtyi vuoden 2004 viimeisellä neljänneksellä maakuntien nopeimpaan peräti 44,9 % kasvuun. PK-teollisuuden liikevaihdon kehitys on polkenut 4 vuotta paikallaan, mutta alkuvuodesta 2005 on jo kasvun merkkejä. Teollisuuden ohella myös rakentamisen (TOL F) ja matkailun ohjelmapalvelujen (TOL 63302+9272) liikevaihdon kehitys on ollut erittäin hyvää. Suhdannekehityksen epävarmuus on lisääntynyt usealla toimialalla edelliseen katsaukseen (maaliskuu 2005) verrattuna. Tällaisia toimialoja ovat esimerkiksi puun sahaus, höyläys ja kyllästys (TOL 201) sekä kuljetus, varastointi ja tietoliikenne (TOL I). Elintarvikkeiden ja juomien valmistuksessa (TOL 15) liikevaihdon voimakas lasku on jatkunut. Kevään 2005 pk-barometrin mukaan 26 % Lapin pk-yrityksistä uskoo positiiviseen kehitykseen seuraavan vuoden aikana. Yrityksistä 59 % toteaa tilanteen pysyvän ennallaan ja 16 % odottaa suhdanteiden heikkenevän. Korkea raaka-öljyn hinta luo uhkia erityisesti matkailuun ja kuljetussektorille. Työpaikat ovat lisääntyneet Lapissa ylivoimaisesti eniten yksityisissä palveluissa. Teollisuuden työpaikat ovat vähentyneet vahvasta suhdannekehityksestä huolimatta. Lapin työttömyysaste on pienentynyt kahdeksan vuotta peräkkäin, mutta on edelleen maan toiseksi korkein, 17,1 % vuonna 2004. Työllisyysaste on kohonnut yhdeksän vuotta peräkkäin, mutta on edelleen valtakunnallisesti katsottuna heikko, 56,8 % vuonna 2003. Tammi-heinäkuussa 2005 Lapin muuttotappio oli 579 ja syntyneiden enemmyys 58 henkeä, väestönmuutokseksi summautuu 521 henkeä, kahdeksan henkeä enemmän kuin 2004 vertailujaksolla. Kuntatalouden heikkeneminen jatkui Lapissa vuonna 2004, tosin edellistä vuotta lievempänä. Lapin kuntien vuoden 2004 asukasta kohden laskettu vuosikate laski 29,2 % edellisvuoteen verrattuna, kun koko maassa muutos oli 12,1 prosenttia. LAPIN KOKO TALOUDEN ENNUSTE Lapin koko talouden (TOL A-X) liikevaihtoennuste vuodelle 2005 on +8 prosenttia. Ennuste vuodelle 2006 on +7 prosenttia. 3

Lapin toimialojen suhdannekehitys on vedetty yhteen raportin liitteenä olevassa taulukossa (Liite 2). Toimialat on luokiteltu kehityksen perusteella erittäin hyviin, hyviin, epävarmoihin/paikallaan pysyviin, heikkoihin ja erittäin heikkoihin. Suhdannekehitystä määritettäessä on painotettu vuosien 2003-2005 liikevaihdon kehitystä, mutta myös pitkän aikavälin suhdanne on huomioitu. Erityisen hyvää kehitys on ollut teollisuudessa (TOL D) ja rakentamisessa (TOL F) sekä ohjelmapalvelutoiminnassa ja virkistyksessä (TOL 63302+9272). Kehitys on ollut hyvää sahatavaran ja puutuotteiden valmistuksessa (TOL DD), rakennuspuusepäntuotteiden valmistuksessa (TOL 203), huonekalujen valmistuksessa (TOL 361), metallituotteiden valmistuksessa (TOL 28) majoitus- ja ravitsemistoiminnassa (TOL H), hotelleissa (TOL 551), leirintäalueilla ja muussa majoitustoiminnassa (TOL 552), muussa liike-elämää palvelevassa toiminnassa (TOL 74), tukku- ja vähittäiskaupassa (TOL G), vähittäiskaupassa erikoistumattomissa myymälöissä (TOL 521) sekä vähittäiskaupassa erikoismyymälöissä (TOL 522-524). Suhdanteeltaan epävarmoja tai paikallaan pysyviä toimialoja ovat teollisuus pl. suuryksiköt (TOL D), kuljetus, varastointi ja tietoliikenne (TOL I), terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut (TOL 85), tietojenkäsittelypalvelut (TOL 72) kaivostoiminta ja louhinta (TOL C), puun sahaus, höyläys ja kyllästys (TOL 201) sekä sähköteknisten tuotteiden ja optisten laitteiden valmistus (TOL DL). Erittäin heikkoa kehitys on ollut edelleen elintarvikkeiden ja juomien valmistuksen (TOL 15) toimialalla. 1.3 Erityisteema aluetalous kasvaa suurteollisuusvetoisesti Lapin aluetalouden hyvä kehitys selittyy pitkälti suurteollisuuden korkeasuhdanteella. Tarkasteltaessa samanaikaisesti koko talouden, koko teollisuustoimialan ja pk-teollisuuden liikevaihdon suhdannekehitystä huomataan havainnollisesti Lapin aluetalouden riippuvuus suurteollisuudesta. Kehitys teollisuudessa ja erityisesti kemiallisen metsäteollisuuden sekä terästeollisuuden suurissa tuotantoyksiköissä määrittääkin pitkälti Lapin aluetalouden liikevaihtotrendin kokonaiskuvan. Suurteollisuuden suhdanteet heijastuvat myös merkittävästi näitä palvelevien pk-yritysten liiketoimintaan alihankintojen, kunnossapidon ja yrityspalvelujen muodossa. Lappi tarvitsee suurteollisuutensa. Suurteollisuuden osuus koko teollisuustoimialan liikevaihdosta oli Lapissa vuonna 2003 yli 50 prosenttia ja henkilöstöstä yli 40 prosenttia. Samana vuonna koko teollisuustoimialan osuus Lapin kaikkien yritystoimipaikkojen yhteenlasketusta liikevaihdosta oli 48 prosenttia. Vaikka teollisuuden työpaikat ovat pitkällä aikavälillä vähentyneetkin, niin vuonna 2003 teollisuustoimialan osuus kaikkien yritystoimipaikkojen henkilöstöstä oli edelleen korkeat 27 prosenttia. Pelkästään kemiallisen ja mekaanisen metsäteollisuuden henkilöstömäärä on suurin piirtein yhtä suuri kuin esimerkiksi Lappiin suuntautuvan matkailukysynnän aikaansaama välitön työllisyysvaikutus, noin 3 500 henkilötyövuotta vuodessa. 150,00 Koko talouden, teollisuuden ja pk-teollisuuden liikevaihto Indeksi (2000 = 100) 130,00 110,00 90,00 70,00 50,00 1995/I 1996/I 1997/I 1998/I 1999/I 2000/I 2001/I 2002/I 2003/I 2004/I 2005/I Liikevaihto koko talous (TOL A-X) Liikevaihto koko teollisuus (TOL D) Liikevaihto teollisuus pl. suuryksiköt, pk-teollisuus (TOL D) 4

2 Kansainväliset suhdanteet, Suomi ja maakunnat 2.1 Kansainvälinen suhdannekehitys Maailman talouskasvu on vuoden 2005 aikana ollut hyvin epäyhtenäistä eri talousalueilla. Vuonna 2004 saavutettu lähes viiden prosentin kasvuvauhti näyttää supistuvan kuluvana vuonna noin neljän prosentin tuntumaan. Vuoden 2006 maailmantalouden kasvuennusteisiin liittyy erittäin paljon epävarmuutta ja useat ennustelaitokset ovat viime aikoina päivittäneet näkemystään talouden näkymistä. Suomen valtiovarainministeriön käsityksen mukaan maailmankaupan merkittävä hidastuminen yhdessä poikkeuksellisen korkealle kohonneen öljyn hinnan kanssa on jo painanut sekä yritysten että kuluttajien luottamusta talouteen 4. Öljyn ohella monien muidenkin raaka-aineiden hinnat ovat kohonneet, mikä voi vähitellen näkyä myös inflaation nopeutumisena. Ensimmäisenä öljyvetoisen inflaation uskotaan vaikuttavan negatiivisesti kuljetussektorin toimintaedellytyksiin. Mikäli öljyn hintapiikki jää pitempiaikaiseksi ilmiöksi, leviää öljylähtöinen inflaatio hyvin nopeasti heikentämään myös muiden elinkeinosektoreiden kehitysnäkymiä. Inflaation kiihtyminen pakottaisi ennen pitkää koronnostoihin, mikä jarruttaisi koko maailmantalouden kehitystä. Kauhuskenaariona puhutaan jopa uuden öljykriisin mahdollisuudesta. Toisaalta esimerkiksi elinkeinoelämän tutkimuslaitos toteaa, että pitkällä aikavälillä öljyn merkityksen väheneminen ja palveluvaltaistuminen on teollisuusmaissa pehmentänyt öljyn hinnan nousun talousefektiä. Euroalueella myös vahva valuutta on vähentänyt öljylaskun vaikutusta 5. Koko maailman mittakaavassa öljyn kysyntä ei kuitenkaan tule lähiaikoina vähenemään esimerkiksi Kiinan energiaintensiivisen tuotannon edelleen voimakkaana jatkuvasta kasvusta johtuen. Öljyyn liittyvän problematiikan lisäksi kansainvälisen talouden näkymiä hämärtävät edelleen myös Yhdysvaltojen suuret budjetti- ja vaihtotasevajeet sekä mahdolliseen koronnousuun liittyvät riskitekijät. Yhdysvaltojen, EU:n ja Japanin talouskasvun ennakoidaan lähivuosina säilyvän huomattavasti Aasian ja Venäjän talousalueita heikompana. Venäjä hyötyy merkittävästi energianviejänä korkeasta öljyn hinnasta. Kansainväliset tuotannon kasvuarviot 6 2004 (toteutunut) 2005 (ennuste) 2006 (ennuste) 2004>2009 (ennuste keskim.) Yhdysvallat 4,2 % 3,6 % 3,2 % 3,0 % Euroalue 2,0 % 1,4 % 1,8 % 1,7 % EU 25 2,3 % 1,7 % 2,1 % 2,0% Japani 2,6 % 1,8 % 1,7 % 1,6 % Maailma 4,9 % 4,2 % 4,0 % 3,9 % Venäjä 7,2 % 5,0 % 4,5 % 4,8 % Aasia 6,7 % 6,1 % 5,7 % 5,5 % Kiina 9,5 % 9,2 % 8,2 % 8,0 % Yhdysvaltojen talous on jatkanut kohtuullisen hyvää kasvua. Kuluttajien luottamus talouteen on säilynyt eikä huikean kallis öljykään ole vielä toistaiseksi merkittävästi vaikuttanut kokonaistuotantoon. Elinkeinoelämän keskusliiton mukaan aikaisemmin selvältä näyttänyt teollisuustuotannon laskusuuntaus on nyt hellittänyt ainakin väliaikaisesti 7. Yhdysvaltojen 4,2 % talouskasvu vuonna 2004 perustui lähinnä kotimaiseen kysyntään. Jatkossa yhdysvaltain talouskasvun jatkuminen edellyttää investointien merkittävää lisääntymistä, sillä pahasti velkaantuneiden kotitalouksien kulutuksen varaan ei merkittävää kasvua voi enää laskea. Talouskasvun toistaiseksi melko huonosti ruokkima työllisyys on saatava myös kunnolla kasvu-uralle. Mikäli näin ei käy, täytyy velkaantuneiden kotitalouksien ennen pitkää lisätä säästämistään merkittävästi, koska korkojen uskotaan nousevan eikä uusia kulutusta ruokkivia verohelpotuksia ole enää luvassa. Ilman yritysten ja valtion investointeja supistuva yksityinen kulutus merkitsee väistämättä Yhdysvaltojen talouden laskusuhdannetta, mikä realisoituessaan tulee heijastumaan varsin nopeasti koko maailmantalouteen. 4 Suhdannekatsaus. Heinäkuu. 3/2005. Valtiovarainministeriö. Kansantalousosasto. 5 Suhdanne 2. Numero 2/2005. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos. 6 Suhdanne 3. Numero 3/2005. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos. 7 Talouskatsaus. Suhdanteet 19.8.2005. Elinkeinoelämän keskusliitto. 5

Yhdysvaltojen talouden perusongelma on jo pitkään pahentunut velkaantuminen eli syödään enemmän kuin tienataan. Heikosti työllisyyttä ruokkinut talouskasvu, verohelpotukset ja julkisten menojen kuten esimerkiksi sotilasmenojen kasvu ovat synnyttäneet vaikeasti katkaistavan vajekierteen. Ulkomaisen nettovelan suhde bruttokansantuotteeseen on jo neljännes ja vaihtotaseen vaje on jo lähes kuusi prosenttia kokonaistuotannon arvosta ja ylittää reilusti yleisesti ongelmallisena pidetyn viiden prosentin rajan 8. Vaihtotaseen vaje on seurausta likimain samankokoisesta kauppataseen vajeesta, joka palkansaajien tutkimuslaitoksen mukaan on omiaan lisäämään maailmantalouden kriisiherkkyyttä 9. Vuosille 2005-2006 Yhdysvaltojen talouskasvun uskotaan hidastuvan noin kolmeen prosenttiin. Talouden tasapainottuminen edellyttää ennen kaikkea kotitalouksien säästämistä velkaantumisen riskien minimoimiseksi, yritysten ja valtion investointien kasvua työllisyyden kasvun takaamiseksi sekä tiukkaa valtion budjettikuria. Lisäksi viennin piristyminen on välttämätöntä Yhdysvaltojen taloudellisten ongelmien ratkaisemiseksi 10. Oman haasteensa tuo New Orleansiin iskeneen Katriina -hurrikaanin aiheuttamien valtavien tuhojen korjaaminen ja öljyntuotannolle aiheutuneet vahingot. Aasian maiden talouskasvu on jatkunut edelleen vahvana. Vuonna 2004 saavutettiin Kiinassa huikea 9,5 prosentin kasvuvauhti eikä merkittävää hidastumista ole nähtävillä talouden ylikuumentumisen pelossa tehdyistä hillitsemistoimenpiteistä huolimatta. Vuosille 2005-2006 ennustetaan 8-9 prosentin kokonaistuotannon lisäystä. Kasvun takana on teollisuuden vahva lähes 20 prosentin vuosikasvu ja mittavat investoinnit. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos katsoo Kiinan kysynnän rakenteen kuitenkin tervehtyneen kestävämpään suuntaan. Kiinteiden investointien vuoden 2004 alun lähes 50 prosentin kasvu on vaimentunut kuluvan vuoden alussa puoleen ja samalla yksityinen kulutus ja vienti ovat vauhdittuneet 11. Investoinnit ovat lisänneet suuresti teollisuustuotannon kapasiteettia ja Kiinan viennin voimakas kasvu esimerkiksi Yhdysvaltoihin on kasvattanut Kiinan kauppataseen ylijäämää. Myös Aasian toisen jättiläisen, Intian, talouskasvun uskotaan säilyvän lähivuodet vahvana. Japanin talous on ollut jo useamman vuoden heikossa tilanteessa ja tulevaisuus riippuu hyvin pitkälti Yhdysvaltojen ja Kiinan kehityksestä. Euroopan ja erityisesti euroalueen talouskasvu on edelleen nihkeää. Vuonna 2004 unionin kokonaistuotannon kasvu jäi 2,3 prosenttiin ja kuluvana vuonna kasvun ennustetaan supistuvan jo alle kahden prosentin. Hitaan talouskasvun syitä ovat euron vahva kurssi, öljyn korkea hinta sekä useiden unionin jäsenmaiden julkisen talouden alijäämäisyys, mikä vaikeuttaa kansallisen finanssipolitiikan mahdollisuuksia. Lisäksi ikääntyvä väestörakenne vähentää työvoiman määrää ja heikentää kansantalouksien huoltosuhdetta, mikä on epäedullista talouskasvulle. Saksan ja Italian talouskehitys on ollut kaikkein onnettominta ennusteiden jäädessä vuodelle 2005 selkeästi alle yhden prosentin. Vuodelle 2006 Euroopan talouskasvun uskotaan kuitenkin palautuvan noin kahden prosentin tuntumaan. Tämä edellyttää sekä yksityisen kulutuksen että yritysten investointien virkistymistä. Mikäli euron heikkeneminen toteutuu ja samalla edelleen matalana säilyvä korkotaso ruokkii investointeja ovat edellytykset nykyistä vahvemmalle kasvulle olemassa. Euroalueeseen kuulumattomissa ja varsinkin unionin uusissa jäsenmaissa talouskasvu on ollut noin kaksinkertainen euromaihin ja vanhoihin jäsenmaihin verrattuna. 2.2 Suomen talousnäkymät Vuonna 2004 Suomen talouskasvuksi kirjattiin 3,6 prosenttia, mikä on selkeästi Euroopan ja euroalueen keskimääräistä kasvua nopeampaa. Vuoden 2005 ja 2006 kasvuarvioihin liittyy paljon epävarmuustekijöitä ja useat ennustelaitokset ovat viime aikoina korjanneet ennusteitaan. Ensinnäkin paperiteollisuuden työkiista pitkittyi kuukauden kestäväksi tuotantoseisokiksi, minkä vuoksi teollisuuden kuluvan vuoden toisen neljänneksen tuotanto ja vienti jäivät varsin pieniksi. Paperiteollisuuden tuotantoseisokin vaikutus Suomen kansantalouden kasvuun arvioidaan noin prosenttiyksikön verran negatiiviseksi. Toiseksi ennätyslukemiin kivunnut öljyn hinta ja Yhdysvaltojen talouden epävarmuus heikentää maailmantalouden yleisiä näkymiä ja merkitsee uhkia maamme vientimarkkinoille. Vuoden 2005 kasvun ennustetaan nyt jäävän noin kahden prosentin tuntumaan, mutta kiihtyvän vuonna 2006 jälleen yli kolmeen prosenttiin. Erityisesti perinteisen metalliteollisuuden ja rakentamisen tuotantonäkymät ovat vahvistuneet. Myös valtiovarainministeriön ennuste tukee kokonaistuotannon kasvun vauhdittumassa loppuvuodesta 2005 eteenpäin 12. Teollisuuden luottamuksen lasku on pysähtynyt kesäkuussa ja heinäkuussa myös tuotanto-odotukset vahvistuvat tuntuvasti. Myös palveluyritysten myyntiodotukset kohenivat kesän aikana. Kotitalouksien usko omaan talouteen on edelleen vahva, mikä näkyy edelleen esimerkiksi matalien korkojen siivittämässä asuntokaupassa. Inflaation odotetaan pysyvän maltillisena, 8 Suhdanne 2. Numero 2/2005. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos. 9 Talousennuste vuosille 2005-2006. Palkansaajien tutkimuslaitos. 10 Economic Outlook no: 77. OECD. 11 Suhdanne 2. Numero 2/2005. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos. 12 Suhdannekatsaus. Heinäkuu. 3/2005. Valtiovarainministeriö. Kansantalousosasto. 6

mikäli öljyn hintapiikki jää väliaikaiseksi. Vuonna 2005 Suomen talous kasvaa pitkälti kotimaisen kysynnän varassa. Vuodelle 2006 viennin uskotaan piristyvän merkittävästi. Suomen tuotannon kasvuarviot 2004 (toteutunut) 2005 (ennuste) 2006 (ennuste) Valtiovarainministeriö 3,6 % 2,0 % 3,0 % Palkansaajien tutkimuslaitos 3,6 % 2,5 % 3,9 % Elinkeinoelämän tutkimuslaitos 3,6 % 2,2 % 3,7 % Suomen työllisyys on kääntynyt kasvuun vuoden 2004 loppupuolella talouskasvun myötä. Työllisyyden kasvu on jatkunut vuoden 2005 puolella varsin ripeänä ja kuluvan vuoden ensimmäisen puoliskon aikana työllisiä oli keskimäärin lähes 40 000 enemmän kuin edellisvuoden vastaavana ajankohtana 13. Kasvu on ollut pääosin palvelusektorin ja kaupan varassa. Myös rakentamisen vahva suhdanne on näkynyt työllisyystilanteessa. Tehdasteollisuudessa työllisten määrän voimakas lasku on pysähtynyt, mutta selkeää käännettä kasvuun ei ole vielä tapahtunut. Suomen työllisyysasteen ennustetaan nousevan vuonna 2005 noin 68 prosenttiin ja työttömyysasteen painuvan vähintään 8,5 prosenttiin. Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen mukaan Suomen investoinnit jäivät alkuvuodesta 2005 varsin laimeiksi, mutta tilanteeseen on odotettavissa elpymistä loppuvuodesta 14. Näkemystä tukee esimerkiksi rakennuslupien määrän reipas kasvu kaikissa rakennustyypissä, erityisesti teollisuusrakentamisessa. Asuinrakentaminen jatkuu edelleen kohtuullisen vahvana asuntojen vahvan kysynnän myötä ja suurten investointiprojektien ansiosta myös maa- ja vesirakentamisen kasvu jatkuu. Kansantalouden kiinteiden investointien odotetaan kasvavan kuluvana vuonna noin neljä prosenttia. Investointien ja esimerkiksi rakentamisen hinnan odotetaan edelleen kohoavan, mutta odotukset jatkossakin matalana säilyvästä korkotasosta edesauttavat investointisuunnitelmien toteutumista. Tehdasteollisuuden ja yksityisen palvelusektorin investointien kasvun ennustetaan jäävän vuonna 2005 noin viiteen prosenttiin ja elektroniikka- ja metsäteollisuuden 10 prosenttiin. Viidennen ydinvoimalan rakennustöiden laajeneminen kohottaa energia-alan investoinnit noin 10 prosentin vuosivauhtiin. Yleisesti ottaen teollisuusmaiden valtiontalous on ollut selkeästi alijäämäinen jo useiden vuosien ajan talouskasvun hitaudesta ja osin myös huonosta budjettikurista johtuen. Tilanne on kaikkein vaikein Yhdysvalloissa ja Euroopan unionin suurissa jäsenmaissa. Vastoin trendiä Suomen valtiontalous voi kuitenkin kohtuullisen hyvin ja finanssipoliittista liikkumavaraa on löytynyt tukemaan kansantalouden kasvua esimerkiksi liikenneinvestointien muodossa. Suomen pankin käsityksen mukaan julkisen talouden tilanne säilyy lähivuosina vakaana. Valtion, kuntien ja sosiaaliturvarahastojen yhteenlasketun rahoitusylijäämän odotetaan edelleen hieman pienenevän mutta säilyvän kuitenkin runsaana kahtena prosenttina suhteessa bruttokansantuotteeseen. Julkisen sektorin hyvän rahoitusaseman säilyttäminen edellyttää kuitenkin tulevaisuudessa julkisen palvelutuotannon tehostamista 15. Käytännössä palvelurakenteen uudistamisen voimakas eteenpäinvienti on kuitenkin kilpistynyt voimakkaisiin poliittisiin intohimoihin eikä sinänsä erittäin tärkeän asian tarkastelu ole edennyt odotetulla tavalla ja nopeudella. Uusimmassa suhdannekatsauksessaan elinkeinoelämän tutkimuslaitos korostaa voimakkaasti kuntien palveluremontin välttämättömyyttä 16. Valtion budjettitalous ensimmäinen lisätalousarvio mukaan luettuna on vuonna 2005 puoli miljardia euroa alijäämäinen. Valtion velkaa lyhennetään myös kuluvana vuonna ja velan osuus bruttokansantuotteesta painuu edelleen noin 40 prosentin tuntumaan 17. Keskimääräinen veroaste on alentunut ansio- ja yhteisöverotuksessa toteutettujen kevennysten vuoksi, mikä vähentää valtion verotuloja. Myös valtion osinkotulojen ja omistusten myyntitulojen uskotaan vähenevän. Kuntien menokehyksen kasvun ennakoidaan edelleen jatkuvan velvoitteiden lisääntyessä. Kuntien rahoitusasema tuleekin säilymään kireänä ja talous alijäämäisenä verotulojen ja valtionosuuksien kasvusta huolimatta. Velkaantuminen jatkuu. Valtiovarainministeriö uskoo kuitenkin kuntatalouden saavuttaneen aallonpohjansa vuonna 2004. 13 Talousennuste vuosille 2005-2006. Palkansaajien tutkimuslaitos. 14 Suhdanne 2. Numero 2/2005. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos. 15 Euro & talous 1/2005. Talouden näkymät. Suomen pankki. 16 Suhdanne 3. Numero 3/2005. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos. 17 Suhdannekatsaus. Heinäkuu. 3/2005. Valtiovarainministeriö. Kansantalousosasto. 7

2.3 Maakuntien suhdannekehitys Suomen kansantalouden kehitystä vuosina 1990-2003 voidaan kuvata muuttuvien suhdannejaksojen avulla: 1) syöksy lamaan (1990-1993), 2) nousu lamasta (1993-1996), 3) kasvun vuodet (1996-2000) ja 4) kasvun taittuminen (2001-2003) 18. Sisäasiainministeriön käsityksen mukaan alueiden taloudessa ja työpaikkakehityksessä tapahtunut muutos noudattaa kehityskuvaa siten, että vahvoilla kasvualueilla nousu lamasta tapahtui aikaisemmin ja oli muita alueita voimakkaampaa. Nopea talouden kasvu vuosina 1995-2000 lisäsi alueiden välisiä eroja tuotannon ja työpaikkojen kasvun suhteen, mutta hidastuneen kasvun myötä 2001-2003 erot hieman tasoittuivat. Vuonna 2004 kansantalouden kehitys kääntyi taas kasvu-uralle ja yritysten kokonaisliikevaihto kasvoi lähes kaikissa maakunnissa vuosia 2002-2003 enemmän. Vuoden 2004 kasvu oli nopeinta Itä-Uudellamaalla, Lapissa ja Keski-Pohjanmaalla. Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen ennusteen mukaan tuotannon kasvun maakuntakohtaiset erot tulevat pysymään vuosina 2005-2009 varsin vähäisinä. Tuotannon 2-3 prosentin vuotuinen kasvuvauhti lisäisi työllisten määrää noin 80 000 hengellä vuoteen 2009 mennessä. Eniten työllisten määrän ennustetaan kasvavan Uudellamaalla Pirkanmaalla ja Pohjois-Pohjanmaalla. Kohtuullisen talouskasvun vuosina 2005-2006 uskotaan helpottavan työttömyyteen kohdistuvia paineita maamme kaikilla alueilla. Työllisen työvoiman määrän kasvun lisäksi ikääntymisen aiheuttama työvoimapoistuma selittää työttömyysasteiden laskua. Työttömyysaste on edelleen maamme korkein Kainuussa ja Lapissa. Vuoden 2004 viimeisellä neljänneksellä yritysten liikevaihto kasvoi nopeimmin Itä-Uudellamaalla ja Lapissa teollisuuden vahvan kehityksen vauhdittamana. Teollisuuden liikevaihto kasvoi molemmissa edellä mainituissa maakunnissa yli 30 prosenttia. Vuoden 2004 viimeisellä neljänneksellä teollisuuden vienti kasvoi nopeimmin Lapissa, peräti 45 prosenttia. Suurteollisuusvetoisissa vientiin painottuvissa maakunnissa aluetalous on herkempi nopeille muutoksille kuin monipuolisemman elinkeinorakenteen ja paremman puskurikyvyn omaavissa aluetalouksissa. Rakentamisen osalta 2004 oli hyvä vuosi lähes koko maassa. Ripeintä rakentamisen liikevaihdon kasvu vuoden 2004 viimeisellä neljänneksellä oli Uudellamaalla ja Etelä-Pohjanmaalla, joissa kasvuksi kirjataan lähes 9 prosenttia. Lapin rakentaminen kasvoi vastaavalla ajanjaksolla 5 prosenttia. Vuosien 2001-2003 hitaan talouskasvun vallitessa maakuntien välinen muuttoliike tasoittui ja lähes kaikkien muuttotappiomaakuntien muuttotase parantui. Vuosina 2003-2004 Uudenmaan muuttovoitto jäi alle tuhannen henkilön, kun se vuosituhannen lopulla oli vielä lähes 10 000 henkilöä. Vuoden 2005 ensimmäisellä puoliskolla väestönkasvu on voimistunut koko maassa hyvän syntyvyyden ansiosta. Alkuvuoden väenlisäys on ollut nopeinta Pirkanmaalla ja Pohjois-Pohjanmaalla. Talouskasvun myötä myös Uusimaa on kohentanut uudelleen asemiaan. Useissa väestön kehitykseltään heikoissa maakunnissa muuttotappiot ovat selvästi pienentyneet. Kun maakuntia vertaillaan sekä liikevaihdon, työllisyyden että väestökehityksen suhteen, niin viimeisen vuoden aikana 2005 puoleen väliin saakka parhaiten on maakunnista menestynyt Pirkanmaa. Myös Itä-Uudenmaan, Keski- Pohjanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan kehitys on ollut edelleen myönteistä. Useissa maakunnissa, kuten Lapissa, Kainuussa ja Keski-suomessa kasvu vaihtelee nopeasti ja hyvää jaksoa seuraa usein huonompi ja päinvastoin. Huolestuttavin tilanne viimeisen vuoden aikana on vallinnut Etelä-Karjalassa ja Etelä-Savossa, joissa kokonaisliikevaihdon ja työpaikkojen määrä ei ole kasvanut viimeisen vuoden aikana ja samanaikaisesti myös väestön väheneminen on jatkunut edelleen voimakkaana. 18 Maakuntien suhdannekehitys 2001-2005. Alueiden kehittäminen 28/2005. Sisäasiainministeriö. Helsinki, 2005. Kappale 2.3 on pääosin edellä mainitun katsauksen referointia. 8

3 Lapin keskeiset muuttujat 3.1 Väkiluku ja väestönmuutokset Lapin väestömäärä on historiallisesti tarkasteltuna ollut korkeimmillaan 1960-luvulla ennen niin sanotun suuren muuton alkua. Tämän jälkeen väkiluku vakiintui pitkäksi aikaa noin 200 000 asukkaan tuntumaan. Raju väestön pieneneminen alkoi 1990-luvun puolivälissä, josta lukien Lapin väestö on vähentynyt heikon muuttotaseen seurauksena. Vuosina 1996-2000 Lapin väkiluku pieneni peräti 4,4 prosenttia. Vuosina 2002-2003 Lapin väki väheni myös negatiivisen luonnollisen väestönlisäyksen vuoksi 116 asukkaalla 19. Vuonna 2004 Lapin luonnollinen väestönlisäys kääntyi kuitenkin jälleen positiiviseksi ja syntyneitä oli 49 kuolleita enemmän. Vuoden 2004 muuttotaseeksi on Lapissa summautunut 555 henkilöä 20. Muuttotase on siis edelleen voimakkaasti negatiivinen, mutta suunta on oikea. Muuttotase on ollut heikoin vuonna 1998, jolloin Lapista pois muuttaneiden enemmyys oli peräti 2766 asukasta. Kun vuoden 2004 muuttotaseeseen summataan luonnollinen väestönlisäys 49 henkeä, saadaan Lapin väkiluvuksi vuoden 2004 lopulla 186 411 asukasta, mikä merkitsee 506 asukkaan menetystä vuoteen 2003 verrattuna. 1500 Lapin väestönmuutos 1990-2004 1000 500 0 Väkiluku -500-1000 -1500-2000 -2500-3000 -3500 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 Syntyneiden enemmyys Muuttotase Väestönmuutos Tammi-heinäkuussa 2005 Lapissa on eletty pientä vauvabuumin aikaa, sillä syntyneiden enemmyydeksi kirjataan 58 henkeä, kun edellisen vuoden vastaavan ajanjakson luku oli vain 5. Kuluvan vuoden tammi-heinäkuussa muuttotase puolestaan osoittaa 579 asukkaan menettämistä, mikä on 59 asukasta enemmän kuin edellisenä vuonna. Tammiheinäkuun 2005 väestönmuutokseksi Lapissa summautuu 521 henkeä, kahdeksan henkeä edellisvuoden vastaavaa arvoa enemmän. Lapin seutukunnista tammi-heinäkuussa väestöään kasvatti aavistuksen vain Kemi-Tornio, jossa ensimmäisen seitsemän kuukauden aikana on kirjattu +0,1 prosentin väestönlisäys. Muissa seutukunnissa on jääty aavistuksen verran pakkasen puolelle. Vaikka Lapin muuttotase onkin parantunut huomattavasti takavuosien synkistä luvuista niin aihetta tyytyväisyyteen ei ole väen edelleen vähetessä. Asukasmäärä on aluekehityksen perustekijöitä ja heijastuu ostovoiman ja työvoiman saatavuuden kautta laajasti kehitysnäkymiin. Supistuva väestökehitys merkitsee pienempää ostovoimaa ja suppeampia kotimarkkinoita, mikä on kohtalokasta paikalliskysynnästä riippuvaisilla toimialoilla, kuten kaupassa ja palveluissa. Väkimäärän vähenemisen taittaminen on välttämätöntä kurjistumiskierteen katkaisemiseksi varsinkin niillä alueilla, joilla matkailun tuoma lisäkysyntä ei riitä kompensoimaan paikallisen ostovoiman heikkenemistä. Yritykset puolestaan eivät hakeudu aluille, joilla osaavan ja riittävän työvoiman saatavuudesta ei ole takeita. Väkimäärä heijastuu välittömästi myös kuntatalouteen. Syntyvyyteen ei Lapin omilla toimenpiteillä voida juurikaan vaikuttaa. Lapin lähivuosien väestökehityksen ratkaisee se, kuinka hyvin poismuutto kyetään katkaisemaan ja kuinka samalla aktiivisin toimenpitein edistetään tulo- ja paluumuuttoa. Julkisen sektorin työpaikat Lapissa tuskin tulevat merkittävissä määrin lisääntymään ilman voimakkaita julkisen hallinnon alueellistamistoimenpiteitä. Väestötavoitteen saavuttamisen kannalta ratkaisevaa on 19 Luonnollinen väestönlisäys = syntyneet kuolleet. 20 Muuttotase = Lappiin muuttaneet Lapista pois muuttaneet 9

yksityisen sektorin työpaikkojen lisääminen, mikä edellyttää aktiivista elinkeinopolitiikkaa ja rohkeita uusia avauksia yritystoiminnan kehittämisen ja toimintaympäristön suhteen. Lapin maakunnan sisällä väestö keskittyy Rovaniemen ja Kemi-Tornion seutukuntiin, joissa asuu yhteensä noin kaksi kolmasosaa koko Lapin väestöstä. Aikavälillä 1970-2004 Lapin seutukunnista väestö on lisääntynyt vain Rovaniemellä, lähes 11 000 asukkaalla. Dramaattisimmin väestö on vähentynyt Itä-Lapin seutukunnassa, joka on menettänyt väkiluvustaan yli kolmanneksen, lähes 12 000 asukasta. Kemi-Torniossa 1970- ja 80-luvut olivat suotuisan väestönkehityksen aikaa, mutta tämän jälkeen kahdessa vuosikymmenessä saavutettu väestönlisäys on menetetty. Lapin väestökehityksessä on kokonaisuutena ottaen havaittavissa huomattavia alueellisia eroja. Yksittäisistä syistä vahvin selitysvoima on tuotannon ja työpaikkojen rakennemuutoksella, jonka vaikutukset ja intensiteetti ovat olleet vallinneesta elinkeinorakenteesta johtuen erilaiset kaupunkien ja harvaan asuttujen maaseutumaisten alueiden välillä. Maakunnan sisällä voittajana on selvinnyt Rovaniemen seutu. Itä-Lappi on ollut Lapin sisäisessä tarkastelussa rakennemuutoksen häviäjä. 6000 5000 Lapin väestönmuutos seutukunnittain 1970-2004 Väkiluvun absoluuttinen muutos 4000 3000 2000 1000 0-1000 -2000-3000 -4000-5000 Kemi-Tornio Itä-Lappi Tornionlaakso Pohjois-Lappi Rovaniemen seutu Tunt uri- Lap pi 1970-1980 1981-1990 1991-2000 2001-2004 3.2 Aluetalous ja työllisyys Väkilukuun suhteutettu bruttokansantuote on Lapissa koko maata alhaisempi. Vuonna 2003 käyvin hinnoin laskettua arvonlisäystä kertyi Lapissa asukasta kohden 19 207 euroa, kun koko maassa arvonlisäykseksi summautui 23 780 euroa. Lapin sisällä bruttokansantuotteen jakautumisessa on väestön tavoin suuret alueelliset erot. Kaikkein korkein asukasta kohden laskettu arvonlisäys on teollisuusvaltaisella Kemi-Tornion seudulla ja pienin Tornionlaaksossa. Lapin koko talouden liikevaihto (TOL A-X) on kehittynyt trendinä suotuisasti. Vuoden 2000 ja 2002 alkanut nousukausi ovat yhdenmukaisia teollisuuden korkeasuhdanteiden kanssa ja viestivät teollisuuden vahvasta roolista Lapin aluetaloudessa. Vuoden 2004 viimeisellä ja vuoden 2005 ensimmäisellä neljänneksellä Lapin koko talouden liikevaihdon neljännesvuosimuutokset kertovat vahvasta 16,0 % ja 9,0 % kasvusta. 25 % Koko talous (TOL A-X) Neljännesvuosimuutos % (llikevaihto) 20 % 15 % 10 % 5 % 0 % -5 % -10 % I II III IV I II III IV I II III IV I II III IV I II III IV I II III IV I II III IV I II III IV I II III IV I 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 10

Lapin työpaikkojen toimialajakaumassa on tapahtunut merkittäviä muutoksia verrattain lyhyellä aikavälillä. Työpaikkojen kokonaismäärä on lisääntynyt 6,7 prosenttia vuodesta 1995 vuoteen 2003, mikä merkitsee noin 4400 työpaikan lisäystä 21. Alkutuotannon työpaikkojen määrä on samalla ajanjaksolla vähentynyt peräti 32 prosenttia, noin 2000 työpaikan verran. Teollisuuden työpaikat ovat lisääntyneet vuodesta 1995 vähäiset 2,4 prosenttia hieman yli 200 työpaikalla. Rakentamisen toimialalla työpaikat ovat vuodesta 1995 lisääntyneet 13,9 prosenttia, mikä merkitsee 500 työpaikkaa. Eniten työpaikat ovat lisääntyneet yksityisissä ja julkisissa palveluissa. Kaikista Lapin työpaikoista peräti 70 % syntyy palvelusektorilla. Yksityisten palvelutoimialojen osuus on palveluammateissa toimivien määrästä noin puolet. Aikavälillä 1995-2003 yksityisen palvelusektorin työpaikat ovat lisääntyneet peräti 22 prosenttia yli 4000 työpaikalla. Julkisten palvelujen työpaikat ovat lisääntyneet samalla aikavälillä 8,1 prosenttia noin 2000 työpaikan verran. Suhteellisesti tarkasteltuna kaikkein ripeintä työpaikkojen määrän lisääntyminen on ollut majoitus- ja ravitsemissektorilla sekä matkatoimisto- ja ohjelmapalvelutoimialalla. Lapin majoitus- ja ravitsemistoimialan työpaikat ovat aikavälillä 1995-2003 lisääntyneet 38,2 prosenttia eli noin tuhannella työpaikalla. Matkatoimistojen ja ohjelmapalveluiden työpaikat ovat samalla aikavälillä lisääntyneet huikeat 62,4 %, mikä merkitsee noin 500 työpaikan lisäystä. Työpaikkojen määrän muutos toimialoittain 1995-2003 5000 +4379 +4147 Työpaikkojen absoluuttinen muutos 4000 3000 2000 1000 0-1000 -2000-3000 +1957 +499 +219 +128-1915 Muut Teollisuus Rakentaminen Julkiset palvelut Yksityiset palvelut Alkutuotanto Työttömyysaste on Lapin korkein Itä-Lapissa ja pienin Kemi-Tornion seudulla. Vuonna 2004 Lapin työttömyysaste eli työtä vailla olevien osuus työvoimasta oli 17,1 prosenttia 22. Tammi-heinäkuussa 2005 työttömyysaste on ollut keskimäärin 17,0 % ja työttömiä työnhakijoita on ollut 14 790. Työttömyyden väheneminen on viime vuosiin verrattuna hidastunut. Kuluvan vuoden tammi-heinäkuussa työttömiä on ollut enää keskimäärin noin 140 vähemmän kuin vastaavaan aikaan viime vuonna. Työllisyysaste on korkein Rovaniemellä sekä Tunturi-Lapissa ja pienin Itä-Lapissa. Lapin työllisyysasteeksi eli alueella asuvien työllisten osuudeksi 15-64 vuotiaasta väestöstä on vuonna 2003 kirjattu tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston mukaan 56,8 prosenttia 23. Tilastokeskuksen työvoimatutkimukseen perustuen työllisyysaste oli 57,9 % vuonna 2003 ja 60,2 % vuonna 2004. Vuoden 2005 ensimmäisen vuosipuoliskon aikana työvoimatutkimukseen pohjautuva työllisyysaste on ollut keskimäärin 57,7 %. Tällöin työllisyysaste on koko maan kehityksestä poiketen laskenut Lapissa vuoteen 2004 verrattuna. Työllisyys- ja työttömyysasteen kohenemiseen vaikuttaa suotuisan talouskehityksen lisäksi omalta osaltaan myös pienenevä väestö. 21 Lähde: Tilastokeskuksen työssäkäyntitilasto. 22 Lähde: Työministeriön työnvälitystilasto. 23 Lähde: Tilastokeskuksen työssäkäyntitilasto. 11

Työpaikat toimialoittain 2003 Lappi väestö 186 411 (2004) väestönmuutos -506 (2004) muutos 0,3 % työttömyysaste 17,1 % (2004) työllisyysaste 56,8 % (2003*) arvonlisäys/asukas 19 207 (2003*) Julkiset palvelut 6 % 6 % 4 % Yksityiset palvelut 37 % 14 % Teollisuus Alkutuotanto Tunturi-Lappi väestö 14 132 (2004) väestönmuutos 46 (2004) muutos 0,3 % työttömyysaste 18,3 % (2004) työllisyysaste 58,6 % (2003*) arvonlisäys/asukas 15 771 (2003*) 5 % 8 % 3 % 45 % 5 % 34 % 33 % Rakentam inen Muut Pohjois-Lappi väestö 17 784 (2004) väestönmuutos 127 (2004) muutos 0,7 % työttömyysaste 18,6 % (2004) työllisyysaste 55,7 % (2003*) arvonlisäys/asukas 16 230 (2003*) 11 % 4 % 5 % 4 % 40 % Tornionlaakso väestö 9 797 (2004) väestönmuutos 103 (2004) muutos 1,0 % työttömyysaste 16,5 % (2004) työllisyysaste 52,3 % (2003*) arvonlisäys/asukas 12 893 (2003*) 12 % 8 % 8 % 7 % 29 % 36 % 36 % Itä-Lappi väestö 21 103 (2004) väestönmuutos 486 (2004), muutos 2,3 % työttömyysaste 21,4 % (2004) työllisyysaste 50,8 % (2003*) arvonlisäys/asukas 14 903 (2003*) 14 % 3 % 5 % 36 % Kemi-Tornion seutu väestö 61 322 (2004) väestönmuutos 267 (2004) muutos 0,4 % työttömyysaste 15,5 % (2004) työllisyysaste 57,6% (2003*) arvonlisäys/asukas 22 916 (2003*) 15 % Rovaniemen seutu väestö 62 363 (2004) väestönmuutos +523 (2004) muutos +0,8 % työttömyysaste 16,4 % (2004) työllisyysaste 58,6 % (2003*) arvonlisäys/asukas 19 683 (2003*) 27 % 3 % 7 % 3 % m 32 % 4 % 6 % 6 % 4 % 44 % 27 % 28 % 36 % 12

Prosenttia % 70 60 50 40 30 20 10 0 Työllisyys- ja työttömyysaste 1990-2004 63,4 54,4 54,8 56 56,8 58,4 53,1 49,1 49,5 49 49,4 51 52,5 53,5 24,9 25,3 24,8 25,6 24,3 20,6 22,5 22,5 21 19,6 18,3 17,2 17,1 7,8 12,8 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 Työttömyysaste Työllisyysaste Tarkasteltaessa Lapin aluetalouden rakennetta kokonaisuutena havaitaan pääpiirteissään kolme selkeästi toisistaan eroavaa aluetta, vaikkakin palvelutyöpaikkojen merkitys on kaikkialla suuri. Ensimmäisen aluetaloustyypin muodostaa suurteollisuusvaltainen ja kohtuullisen monipuolisen pk-yritysrakenteen Kemi-Tornion alue, jossa metallinjalostuksen ja metsäteollisuuden toimialat ovat tärkeässä asemassa. Kemi-Tornion kanssa samaan aluetaloustyyppiin kuuluu myös Kemijärvi, jossa eletään vaikeaa rakennemuutoksen aikaa teollisuustyöpaikkojen määrän nopeasta ja voimakkaasta vähenemisestä johtuen. Rovaniemi muodostaa Lapin hallinnollisena ja koulutuksellisena keskuksena oman aluetaloustyypin, jossa korostuu julkisten palvelujen suuri osuus työpaikoista. Rovaniemellä myös pk-yritysrakenne on kohtuullisen monipuolinen, mutta Kemi-Tornion alueesta poiketen varsinaisia suurteollisuusyksiköitä ei ole. Rovaniemellä myös matkailu ja erityisesti joulumatkailu on muodostunut merkittäväksi sesonkiaikojen työllistäjäksi. Kolmatta aluetaloustypologiaa luonnehtii voimakas matkailuriippuvuus ja tähän alueeseen kuuluu käytännöllisesti katsottuna koko muu Lappi edellä mainittuja alueita lukuun ottamatta. Pyhä-Luosto, Saariselkä sekä Levi-Ylläs- Olos-Pallas alueet toimivat matkailukehityksen vetureina. Varsinaisten matkailutoimialojen ympärille on kehittynyt monipuolinen matkailijoita palveleva yksityisen sektorin elämysklusteri. Matkailutyöpaikkojen lisäksi tämän kolmannen aluetaloustypologian elinkeinoja ovat maa-, metsä- ja porotalous. Asutuskeskittymissä työpaikkoja tarjoavat kunnalliset palvelut sekä paikalliskysynnästä riippuvaiset kaupan ja palvelusektorin toimialat. Muuten yksityisen sektorin työpaikkarakenne on matkailun lisäksi kovin ohut ja yksipuolinen. Kaivannaisteollisuuden osalta on suuria odotuksia, mutta toistaiseksi odotukset eivät ole vielä realisoituneet. Syksystä 2005 kaivosten mahdolliseen avaamiseen on saatu jälleen uutta uskoa. Erityisesti odotetaan Kittilän suurikuusikon kultakaivoksen käynnistämispäätöstä. 13

3.3 Kuntatalous Vuonna 2003 alkanut kuntatalouden heikkeneminen jatkui Lapissa ja koko maassa vuonna 2004, tosin edellistä vuotta lievempänä. Verotulojen kasvu jäi vähäiseksi eikä valtionosuuksien lisäys riittänyt kattamaan syntynyttä rahoitustarvetta. Kuntien yhteenlaskettu vuosikate aleni koko maassa vuoteen 2003 verrattuna 12 prosentilla ja kattoi enää 79 prosenttia poistoista ja arvonalentumisista. Lapin kuntien yhteenlaskettu vuosikate aleni peräti 29,2 prosenttia. Negatiivisen vuosikatteen kuntia oli maassamme vuonna 2004 yhteensä 138 kappaletta, joista Lapissa kahdeksan. Seuraavassa on esitetty kuntien keskeisempiä talouslukuja vuosilta 2003 ja 2004 24. Lappi Koko maa Euroa / asukas 2003 2004 Muutos -% 2003 2004 Muutos -% + Toimintatuotot 953 923-3,1 % 1123 1183 5,3 % - Toimintakulut 4520 4656 3,0 % 4321 4523 4,7 % = Toimintakate * -3567-3733 4,7 % -3198-3340 4,4 % + Verotulot 2365 2404 1,6 % 2588 2613 1,0 % + Valtionosuudet 1337 1396 4,4 % 821 905 10,2 % Vuosikate ** 137 97-29,2 % 240 211-12,1 % Lainakanta 1297 1521 17,3 % 999 1173 17,3 % Vertailtaessa Lapin lukuja koko maan lukuihin huomionarvoista on, että edelliseen vuoteen verrattuna Lapin toimintatuotot ovat vähentyneet ja ne ovat vuonna 2004 noin 22 % pienemmät kuin maassa keskimäärin. Lapin kuntien toimintakulut ovat kasvaneet vähemmän kuin koko maassa, mutta olivat vuonna 2004 noin kolme prosenttia suuremmat kuin maassa keskimäärin. Lapin kuntien verotulot ja valtionosuudet kasvoivat 2,6 % vuonna 2004 kun koko maassa kasvuksi kertyi 3,2 prosenttia. Lainakanta kasvoi Lapissa viime vuonna saman verran kuin maassa, 17,3 prosenttia. Vuoden 2004 lainakanta oli Lapin kunnissa noin 23 prosenttia suurempi kuin maassa keskimäärin. Valtiontalouden 2006-2009 kehysten mukaan kuntien ja kuntayhtymien toimintamenot kasvavat 900 miljoonaa euroa enemmän kuin verotulot ja valtionosuudet yhteensä. Rahoitustilanteen kireys erityisesti vuosina 2005-2007 edellyttää kunnilta sellaisia palvelurakennetta ja tuottavuutta koskevia päätöksiä, joilla toimintamenojen kasvu voidaan pitää verotulojen ja valtionosuuksien kasvun asettamissa rajoissa. 24 Lähde: Tilastokeskus, Kuntaliitto. *Toimintakate = Toimintatuotoista vähennetään toimintakulut. **Vuosikate = Kunnan tulojen ja menojen erotus, eli se osa tuloista, joka jää käytettäväksi investointien rahoittamiseen ja lainojen lyhentämiseen. 14

4 Toimialakohtainen suhdannekuva Lapissa 4.1 Rakentaminen RAKENTAMINEN Toimialafaktat 2003 TOL F toimipaikkoja 1 091 kpl liikevaihto 521 milj. henkilöstö 3 824 htv Lapin osuus koko maan liikevaihdosta toimialalla 3,1 % osuus Lapin kaikkien toimialojen liikevaihdosta 7,3 % osuus Lapin kaikkien toimialojen henkilöstöstä 11,2 % Rakentamisen (TOL F) suhdannekuva mukailee Lapissa valtakunnallista kehitystä. Vuodesta 2003 lukien Lapin indeksi on jonkin verran koko maan tasoa korkeammalla. Kaikkein kovinta rakentamisen kasvuvauhti on ollut vuoden 1999 toisella neljänneksellä, jolloin muutos osoitti peräti 22 % kasvua edellisen vuoden vastaavaan neljännekseen verrattuna. Vuoden 2002 aikana liikevaihdon kehitys kääntyi hivenen laskuun, mutta on vuoden 2003 puolivälistä ollut jälleen nousujohteinen. Rakentamisen liikevaihto on kasvanut Lapissa vuoden 2004 kaikilla neljänneksillä. Vuoden 2005 ensimmäinen neljännes kertoo 4,2 prosentin kasvuvauhdista. Rakentamisen henkilöstö on vuodesta 1997 lukien pysytellyt suurin piirtein samalla tasolla. Vuosi 2004 oli rakentamisessa henkilöstömäärän kasvun aikaa, mutta vuoden 2005 ensimmäinen puolisko osoittaa henkilöstömäärän supistuneen 3,5 % edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. 160 Rakentaminen (TOL F) 140 Indeksi (2000 = 100) 120 100 80 60 40 1995/I 1996/I 1997/I 1998/I 1999/I 2000/I 2001/I 2002/I 2003/I 2004/I 2005/I Liikevaihto F Lappi Liikevaihto F Suomi Henkilöstö F Lappi 25 % Rakentaminen (TOL F) Neljännesvuosimuutos % (llikevaihto) 20 % 15 % 10 % 5 % 0 % -5 % -10 % I II III IV I II III IV I II III IV I II III IV I II III IV I II III IV I II III IV I II III IV I II III IV I 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 15

Lapin rakentamisen kasvukatsaus (TOL F ) Kasvun avainluvut Kasvun avainluvut kuvaavat liikevaihtoa kasvattaneiden yritysten prosenttisosuuksia tarkastasteltavan toimialan yritysten lukumäärästä. Kasvun voimakkuuden perusteella yritykset jaetaan 0-15 prosenttia ja yli 15 prosenttia kasvaneisiin. Vuoden 2004 alusta lukien rakentamisen (TOL F) yrityksistä liikevaihtoa kasvattaneiden yritysten osuus on vaihdellut neljänneksittäin 52-56 prosentin välillä. Keskimäärin hieman yli puolet toimialan yrityksistä on siis kasvanut. Neljänneksittäin tarkasteltuna 42-48 prosenttia yrityksistä on kasvattanut liikevaihtoa yli 15 prosenttia. Vuoden 2005 ensimmäisellä neljänneksellä 42 prosenttia toimialan yrityksistä kasvoi yli 15 prosenttia. Kasvaneiden ja supistuneiden yritysten kasvuvaikutus Kasvuvaikutus kuvaa sitä, kuinka monta prosenttiyksikköä kukin luokka muodostaa tarkasteltavan toimialan kasvusta. Kasvuvaikutus siis kuvaa kyseisen luokan yritysten kontribuutiota tarkasteltavan alan kasvuun. Summaamalla yhteen kasvaneiden ja supistuneiden yritysluokkien kasvuvaikutukset saadaan tulokseksi tarkasteltavan toimialan kasvuprosentti. Vuoden 2005 ensimmäisellä neljänneksellä kasvaneiden yritysten vaikutus toimialan kehitykseen oli 20,1 prosenttiyksikköä ja supistuneiden 15,9 prosenttiyksikköä. Toimialan kasvuksi summautuu 4,2 prosenttia. Kasvaneita yrityksiä on ollut määrällisesti hieman supistuneita enemmän. Kasvuvaikutus kvartiileittain Luokittelu jakaa tarkasteltavan toimialan yritykset neljään luokkaan kasvuvauhdin perusteella. Ensimmäiseen kvartiiliin tulevat luokitelluiksi ne 25 prosenttia toimialan yrityksistä, jotka ovat kasvaneet kaikkein nopeimmin. Neljänteen kvartiiliin tulevat taas luokitelluiksi ne 25 prosenttia toimialan yrityksistä, jotka ovat kasvaneet kaikkein hitaimmin tai sitten supistuneet. Kaikkiin neljään kvartiiliin kuuluu siis yhtä monta yritystä. Summaamalle yhteen näiden neljän luokan kasvuvaikutukset saadaan laskettua tarkasteltavan toimialan kasvuprosentti. Vuoden 2005 ensimmäisellä neljänneksellä rakentamisen ensimmäisen kvartiilin eli kaikkein kaikkein nopeimmin liikevaihtoa kasvattaneiden yritysten kasvuvaikutus oli 11,7 prosenttiyksikköä toimialan kokonaiskasvusta. Toisen kvartiilin kasvuvaikutus oli 8,4 prosenttiyksikköä ja kolmas ja neljäs kvartiili aiheuttavat 3,4 ja 12,5 prosenttiyksikön negatiivisen kasvuvaikutuksen. Kvartiilitarkastelun perusteella voidaan todeta toimialalta löytyvän varsin tasaisesti sekä hyvin että huonosti menestyviä yrityksiä. Henkilöstömäärän kasvuvaikutus Luokittelu jakaa tarkasteltavan toimialan yritykset kolmeen luokkaan henkilöstömäärän perusteella. Ensimmäisen luokan muodostavat alle 5 hengen yritykset, toisen 5-19 hengen yritykset ja kolmannen 20 henkilöä tai enemmän työllistävät yritykset. Summaamalla yhteen kaikkien kolmen luokan kasvuvaikutukset saadaan laskettua tarkasteltavan toimialan kasvuprosentti. Vähintään 20 henkilöä työllistäviä yrityksiä rakennustoimialalla on noin 30 kappaletta ja näiden yritysten kehitys on vuoden 2005 ensimmäisellä neljänneksellä selittänyt 3,4 % toimialan 4,2 % liikevaihdon kasvusta. Kooltaan 5-19 henkilöä työllistävät yritykset toivat vuoden ensimmäisellä neljänneksellä puolestaan -0,3 % kasvuvaikutuksen. Alle 5 henkilön yritykset, joita on valtaosa koko toimialan yrityskannasta, saivat aikaan 1,1 prosentin kasvuvaikutuksen. Yksi- ja monitoimintaisuuden kasvuvaikutus Luokittelu jakaa tarkasteltavan toimialan yritykset pelkästään tarkasteltavalla toimialalla toimiviin sekä yrityksiin, jotka harjoittavat liiketoimintaa tarkasteltavan toimialan lisäksi myös muilla toimialoilla. Summaamalla yhteen yksi- ja monitoimintaisten yritysten kasvuvaikutukset saadaan lasketuksi tarkasteltavan toimialan kasvuprosentti. Vuoden 2005 ensimmäisellä neljänneksellä yksitoimintaisten yritysten kasvuvaikutus oli 3,9 prosenttiyksikköä toimialan 4,2 prosentin kokonaiskasvusta. Monitoimintasiet yritykset ovat siis luoneet vain 0,3 prosenttia toimialan kasvusta. Aikasarjatarkastelu kertoo Lapin rakennustoimialan olevan yksitoimintaisten yritysten liiketoimintaa. Monitoimintaisten vaikutus toimialan kehitykseen on marginaalinen. 16

4.2 Kaivostoiminta ja louhinta KAIVOSTOIMINTA JA LOUHINTA Toimialafaktat 2003 TOL C toimipaikkoja 67 kpl liikevaihto 38 milj. henkilöstö 327 htv Lapin osuus koko maan liikevaihdosta toimialalla 4,0 % osuus Lapin kaikkien toimialojen liikevaihdosta 0,5 % osuus Lapin kaikkien toimialojen henkilöstöstä 1,0 % Kaivostoiminnassa ja louhinnassa (TOL C) liikevaihdon kehitys on Lapissa mukaillut vuodesta 2000 lähtien pääpiirteissään koko maan kasvusuuntaista trendiä. Lapissa toimialan liikevaihtokehitystä luonnehtii verrattain suuri neljännesvuosimuutosten vaihtelu. Vuosille 2001-2002 ajoittui Lapissa hyvä kausi neljännesten olleessa reilusti plussan puolella. Myös vuoden 2004 ensimmäinen puolisko oli suotuisan kehityksen aikaa. Vuoden 2005 ensimmäisellä neljänneksellä liikevaihto supistui 9,5 prosenttia. Kaivostoiminnan ja louhinnan henkilöstömäärä on käytännössä vuoden 1997 tasolla. Vuoden 2005 ensimmäisellä puoliskolla henkilöstömäärä laski hieman yli prosentin. Tulevan liikevaihto- ja henkilöstökehityksen kannalta ratkaisevaa on suunnitteilla olevien kaivoshankkeiden käynnistymisaikataulu. 160 Kaivostoiminta ja louhinta (TOL C) 140 Indeksi (2000 = 100) 120 100 80 60 40 1995/I 1996/I 1997/I 1998/I 1999/I 2000/I 2001/I 2002/I 2003/I 2004/I 2005/I Liikevaihto C Lappi Liikevaihto C Suomi Henkilöstö C Lappi 40 % Kaivostoiminta ja louhinta (TOL C) Neljännesvuosimuutos % (llikevaihto) 30 % 20 % 10 % 0 % -10 % -20 % -30 % I II III IV I II III IV I II III IV I II III IV I II III IV I II III IV I II III IV I II III IV I II III IV I 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 17

4.3 Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne KULJETUS, VARASTOINTI JA TIETOLIIKENNE Toimialafaktat 2003 TOL I toimipaikkoja 1 321 kpl liikevaihto 457 milj. henkilöstö 4 552 htv Lapin osuus koko maan liikevaihdosta toimialalla 2,1 % osuus Lapin kaikkien toimialojen liikevaihdosta 6,4 % osuus Lapin kaikkien toimialojen henkilöstöstä 13,3 % Kuljetuksen, varastoinnin ja tietoliikenteen (TOL I) toimialalla liikevaihto on kasvanut hyvin vuoteen 2002 saakka. Vuonna 2003 liikevaihdon kehitys pysähtyi Lapissa vuoden 2002 tasolle, vaikka koko maassa kehitys on jatkunut vielä tämänkin jälkeen nousujohteisena. Vuoden 2005 puolella toimialan kehityksessä ei ole tapahtunut oleellisia muutoksia vuoteen 2004 verrattuna. Vuoden 2005 ensimmäisellä neljänneksellä liikevaihto kasvoi 0,6 prosenttia. Kuljetuksen, varastoinnin ja tietoliikenteen henkilöstömäärän indeksi on hieman vuotta 1997 korkeammalla tasolla. Vuoden 2005 kahdella ensimmäisellä neljänneksellä henkilöstö kasvoi alle prosentin. 130 Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne (TOL I) 120 Indeksi (2000 = 100) 110 100 90 80 70 60 1995/I 1996/I 1997/I 1998/I 1999/I 2000/I 2001/I 2002/I 2003/I 2004/I 2005/I Liikevaihto I Lappi Liikevaihto I Suomi Henkilöstö I Lappi 20 % Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne (TOL I) Neljännesvuosimuutos % (llikevaihto) 15 % 10 % 5 % 0 % -5 % I II III IV I II III IV I II III IV I II III IV I II III IV I II III IV I II III IV I II III IV I II III IV I 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 18

4.4 Teollisuus 4.4.1 Teollisuus TEOLLISUUS Toimialafaktat 2003 TOL D toimipaikkoja 845 kpl liikevaihto 3 456 milj. henkilöstö 9 200 htv Lapin osuus koko maan liikevaihdosta toimialalla 3,4 % osuus Lapin kaikkien toimialojen liikevaihdosta 48,1 % osuus Lapin kaikkien toimialojen henkilöstöstä 26,8 % Teollisuuden (TOL D) liikevaihdon kehitys jatkaa Lapissa erittäin vahvaa suurteollisuusvetoista kasvua, vaikka aivan kaikilla teollisuuden alatoimialoilla kehitys ei olekaan ollut myönteistä. Koko teollisuuden liikevaihto on ollut Lapissa voimakkaassa kasvussa vuoden 2002 viimeisestä neljänneksestä lukien. Vuonna 2004 Lapin teollisuuden liikevaihdon ja viennin kasvu oli Suomen nopeinta. Vuonna 2004 teollisuuden liikevaihto kasvoi peräti 23,1 prosenttia ja vuoden 2005 ensimmäinen neljännes kertoo edelleen 17,2 prosentin kasvuvauhdista edellisen vuoden vertailuneljännekseen verrattuna. Liikevaihdon vahva kehitys ei ole kuitenkaan luonut teollisuuteen kokonaisuutena ottaen lisää työpaikkoja ja vuodesta 1997 lukien teollisuuden henkilöstömäärä onkin pienentynyt. Vuoden 2005 kahdella ensimmäisellä neljänneksellä teollisuuden henkilöstö väheni 2,4 ja 7,7 % edellisvuoteen verrattuna. 160 Teollisuus (TOL D) 140 Indeksi (2000 = 100) 120 100 80 60 1995/I 1996/I 1997/I 1998/I 1999/I 2000/I 2001/I 2002/I 2003/I 2004/1 2005/I Liikevaihto D Lappi Liikevaihto CDE Suomi Henkilöstö D Lappi 40 % Teollisuus (TOL D) Neljännesvuosimuutos % (llikevaihto) 30 % 20 % 10 % 0 % -10 % -20 % I II III IV I II III IV I II III IV I II III IV I II III IV I II III IV I II III IV I II III IV I II III IV I 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 19

4.4.2 Teollisuus pl. suuryksiköt pk-teollisuus TEOLLISUUS pl. suuryksiköt Toimialafaktat 2003 TOL D toimipaikkoja 819 kpl liikevaihto 1 660 milj. henkilöstö 5 384 htv osuus Lapin kaikkien toimialojen liikevaihdosta 23,1 % osuus Lapin kaikkien toimialojen henkilöstöstä 15,7 % Kun teollisuuden toimialaa (TOL D) tarkastellaan ilman suuryksiköitä, huomataan pk-teollisuuden suhdanteen eroavan merkittävästi suuryksiköt sisältävästä teollisuuden trendistä 25. Keskeinen ero suuryksiköt sisältävään kehitykseen on se, että liikevaihdon suhdannevaihtelut ovat loivempia sekä nousu- että laskukausina. Vuosina 1997 ja 2000 pk-teollisuuden liikevaihto on kehittynyt kaikkein vahvimmin. Vuoden 2001 alusta alkoi lievä laskusuhdanne, joka on sittemmin tasaantunut. Vuoden 2004 viimeisellä neljänneksellä liikevaihto nousi 4,8 prosentin kasvuun ja suotuisa kehitys on jatkunut myös vuoden 2005 puolella. Myös pk-teollisuudessa henkilöstömäärä on laskenut, mutta suhdannevaihtelu on tältä osin ollut suuryksiköt sisältävää teollisuuden trendiä voimakkaampaa. Vuoden 2005 kahdella ensimmäisellä neljänneksellä henkilöstömäärä on ensin laskenut 3,3 % ja toisella kasvanut 0,4 prosenttia. 120 Teollisuus pl. suuryksiköt (TOL D) 110 Indeksi (2000 = 100) 100 90 80 70 60 1995/I 1996/I 1997/I 1998/I 1999/I 2000/I 2001/I 2002/I 2003/I 2004/1 2005/I Liikevaihto D Lappi Henkilöstö D Lappi 25 % Teollisuus pl. suuryksiköt (TOL D) Neljännesvuosimuutos % (llikevaihto) 20 % 15 % 10 % 5 % 0 % -5 % -10 % I II III IV I II III IV I II III IV I II III IV I II III IV I II III IV I II III IV I II III IV I II III IV I 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 25 Käytännössä suuryksiköt tarkoittavat kemiallisen metsäteollisuuden ja terästeollisuuden tuotantoyksiköitä. 20

Lapin teollisuuden pl. suuyksiköt kasvukatsaus (TOL D ) Kasvun avainluvut Kasvun avainluvut kuvaavat liikevaihtoa kasvattaneiden yritysten prosenttisosuuksia tarkastasteltavan toimialan yritysten lukumäärästä. Kasvun voimakkuuden perusteella yritykset jaetaan 0-15 prosenttia ja yli 15 prosenttia kasvaneisiin. Vuoden 2004 alusta lukien Lapin teollisuuden pl. suuryksiköt (TOL D) yrityksistä liikevaihtoa kasvattaneiden yritysten osuus on vaihdellut neljänneksittäin 49-54 prosentin välillä. Keskimäärin noin puolet toimialan yrityksistä on siis kasvanut. Neljänneksittäin tarkasteltuna 33-40 prosenttia yrityksistä on kasvattanut liikevaihtoa yli 15 prosenttia. Vuoden 2005 ensimmäisellä neljänneksellä 33 prosenttia Lapin teollisuustoimialan yrityksistä pl. suuryksiköt kasvoi yli 15 prosenttia. Kasvaneiden ja supistuneiden yritysten kasvuvaikutus Kasvuvaikutus kuvaa sitä, kuinka monta prosenttiyksikköä kukin luokka muodostaa tarkasteltavan toimialan kasvusta. Kasvuvaikutus siis kuvaa kyseisen luokan yritysten kontribuutiota tarkasteltavan alan kasvuun. Summaamalla yhteen kasvaneiden ja supistuneiden yritysluokkien kasvuvaikutukset saadaan tulokseksi tarkasteltavan toimialan kasvuprosentti. Vuoden 2005 ensimmäisellä neljänneksellä kasvaneiden yritysten vaikutus toimialan kehitykseen oli 10,1 prosenttiyksikköä ja supistuneiden 9,3 prosenttiyksikköä. Toimialan kasvuksi summautuu 0,8 prosenttia. Liikevaihdolla mitattuna supistuneiden yritysten vaikutus toimialan kehitykseen on siis lähes kumonnut kasvaneiden yritysten vaikutusten. Kasvuvaikutus kvartiileittain Luokittelu jakaa tarkasteltavan toimialan yritykset neljään luokkaan kasvuvauhdin perusteella. Ensimmäiseen kvartiiliin tulevat luokitelluiksi ne 25 prosenttia toimialan yrityksistä, jotka ovat kasvaneet kaikkein nopeimmin. Neljänteen kvartiiliin tulevat taas luokitelluiksi ne 25 prosenttia toimialan yrityksistä, jotka ovat kasvaneet kaikkein hitaimmin tai sitten supistuneet. Kaikkiin neljään kvartiiliin kuuluu siis yhtä monta yritystä. Summaamalle yhteen näiden neljän luokan kasvuvaikutukset saadaan laskettua tarkasteltavan toimialan kasvuprosentti. Vuoden 2005 ensimmäisellä neljänneksellä Lapin teollisuustoimialan pl. suuryksiköt ensimmäisen kvartiilin eli kaikkein kaikkein nopeimmin liikevaihtoa kasvattaneiden yritysten kasvuvaikutus oli 4,3 prosenttiyksikköä toimialan kokonaiskasvusta. Toisen kvartiilin kasvuvaikutus oli 5,9 prosenttiyksikköä ja kolmas ja neljäs kvartiili aiheuttavat 5,5 ja 3,8 prosenttiyksikön negatiivisen kasvuvaikutuksen. Kvartiilitarkastelun perusteella voidaan sanoa, että toimialalta löytyy tasaisesti sekä hyvin että huonosti menestyviä yrityksiä, joiden kasvuvaikutus on jo parin vuoden ajan käytännössä kumonnut toisensa. Henkilöstömäärän kasvuvaikutus Luokittelu jakaa tarkasteltavan toimialan yritykset kolmeen luokkaan henkilöstömäärän perusteella. Ensimmäisen luokan muodostavat alle 5 hengen yritykset, toisen 5-19 hengen yritykset ja kolmannen 20 henkilöä tai enemmän työllistävät yritykset. Summaamalla yhteen kaikkien kolmen luokan kasvuvaikutukset saadaan laskettua tarkasteltavan toimialan kasvuprosentti. Vähintään 20 henkilöä työllistäviä yrityksiä Lapin teollisuustoimialalla pl. suuryksiköt on vain noin 40 kappaletta ja näiden yritysten kehitys on vuoden 2005 ensimmäisellä neljänneksellä selittänyt 0,3 % toimialan 0,8 % liikevaihdon kasvusta. Kooltaan 5-19 henkilöä työllistävät yrityksettoivat vuoden ensimmäisellä neljänneksellä puolestaan 0,5 % kasvuvaikutuksen. Alle 5 henkilön yritykset, joita on valtaosa koko toimialan yrityskannasta, saivat aikaan 0,0 prosentin kasvuvaikutuksen. Aikasarjana tarkasteltaessa henkilöstömäärän koko on vaikuttanut toimialan kehitykseen siten, vähintään 20 henkeä työllistävien yritysten vaikutus on ollut dominoiva sekä hyvien että huonojen suhdanteiden aikana. Yksi- ja monitoimintaisuuden kasvuvaikutus Luokittelu jakaa tarkasteltavan toimialan yritykset pelkästään tarkasteltavalla toimialalla toimiviin sekä yrityksiin, jotka harjoittavat liiketoimintaa tarkasteltavan toimialan lisäksi myös muilla toimialoilla. Summaamalla yhteen yksi- ja monitoimintaisten yritysten kasvuvaikutukset saadaan lasketuksi tarkasteltavan toimialan kasvuprosentti. Lapin teollisuustoimialan pl. suuryksiköt yrityksistä lähes 90 prosenttia on yksitoimintaisia, eli pelkästään teollisuustoimialalla operoivia yrityksiä. Vuoden 2005 ensimmäisellä neljänneksellä yksitoimintaisten yritysten kasvuvaikutus oli 0,2 prosenttiyksikköä toimialan 0,8 prosentin kokonaiskasvusta. Monitoimintasiet yritykset ovat siis luoneet 0,6 prosenttia toimialan kasvusta. Aikasarjatarkastelu paljastaa, että monitoimintaisten positiivinen vaikutus on ollut hyvinä aikoina yksitoimintaisia suurempi. Huonoina aikoina vastaavasti myös monitoimintaisten yritysten negatiivinen vaikutus on ollut yksitoimintaisia suurempaa. 21

4.4.3 Sahatavaran ja puutuotteiden valmistus SAHATAVARAN JA PUUTUOTTEIDEN Toimialafaktat 2003 VALMISTUS TOL DD toimipaikkoja 161 kpl liikevaihto 227 milj. henkilöstö 942 htv Lapin osuus koko maan liikevaihdosta toimialalla 4,1 % osuus Lapin kaikkien toimialojen liikevaihdosta 3,2 % osuus Lapin kaikkien toimialojen henkilöstöstä 2,7 % Sahatavaran ja puutuotteiden valmistuksen (TOL DD) liikevaihdon kehitys on ollut kasvusuuntaista jo pidemmän aikaa 26. Vuoden 2002 toisesta vuosineljänneksestä lukien 2004 ensimmäiselle neljännekselle kaikki muutokset ovat olleet kasvuvoittoisia. Tämän jälkeen kasvu on kuitenkin taittunut ja vuoden 2005 ensimmäinen neljänneksellä kertyi -2,6 prosentin lasku. Sahatavaran ja puutuotteiden valmistuksen henkilöstö on lisääntynyt vuodesta 1997. Henkilöstömäärän useita vuosia jatkunut kasvu kuitenkin taittui vuoden 2005 ensimmäisellä neljänneksellä 0,2 prosentin laskuksi. Toisella neljänneksellä henkilöstön väheneminen jatkui 2,3 prosentin vauhdilla. 140 Sahatavaran ja puutuotteiden valmistus (TOL DD) 120 Indeksi (2000 = 100) 100 80 60 40 1995/I 1996/I 1997/I 1998/I 1999/I 2000/I 2001/I 2002/I 2003/I 2004/I 2005/I Liikevaihto DD Lappi Liikevaihto 20-21 Suomi Henkilöstö DD Lappi 40 % Sahatavaran ja puutuotteiden valmistus (TOL DD) Neljännesvuosimuutos % (llikevaihto) 30 % 20 % 10 % 0 % -10 % -20 % -30 % I II III IV I II III IV I II III IV I II III IV I II III IV I II III IV I II III IV I II III IV I II III IV I 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 26 Valtakunnantason vertailusarja sisältää toimialan DD lisäksi toimialan 21 (massan, paperin ja paperituotteiden valmistus). 22

4.4.4 Puun sahaus, höyläys ja kyllästys PUUN SAHAUS, HÖYLÄYS JA KYLLÄSTYS Toimialafaktat 2003 TOL 201 toimipaikkoja 74 kpl liikevaihto 143 milj. henkilöstö 381 htv Lapin osuus koko maan liikevaihdosta toimialalla 4,7 % osuus Lapin kaikkien toimialojen liikevaihdosta 2,0 % osuus Lapin kaikkien toimialojen henkilöstöstä 1,1 % Puun sahauksen, höyläyksen ja kyllästyksen toimialalla (TOL 201) liikevaihto on kehittynyt myönteisesti jo usean vuoden ajan 27. Vuosille 2002-2003 ajoittuu tuorein korkeasuhdanne, jonka kasvu taittui vuoden 2004 aikana. Vuoden 2005 puolella ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia edellisvuoteen verrattuna. Vuoden 2005 ensimmäisellä neljänneksellä liikevaihto supistui 0,2 prosenttia. Vuodelle 1998 ajoittuu vahva henkilökehityksen kasvukausi, mutta tämän jälkeen trendi on ollut laskusuuntainen ja nyt ollaan vuoden 1997 tasolla. Vuonna 2004 Toimialan henkilöstö supistui vuoden 2005 ensimmäisellä puoliskolla 0,9 prosenttia. Indeksi (2000 = 100) 140 130 120 110 100 90 80 70 60 Puun sahaus, höyläys ja kyllästys (TOL 201) 1995/I 1996/I 1997/I 1998/I 1999/I 2000/I 2001/I 2002/I 2003/I 2004/I 2005/I Liikevaihto 201 Lappi Liikevaihto 20-21 Suomi Henkilöstö 201 Lappi 40 % Puun sahaus, höyläys ja kyllästys (TOL 201) Neljännesvuosimuutos % (llikevaihto) 30 % 20 % 10 % 0 % -10 % -20 % -30 % I II III IV I II III IV I II III IV I II III IV I II III IV I II III IV I II III IV I II III IV I II III IV I 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 27 Valtakunnantason vertailusarja sisältää toimialat 20 (sahatavaran ja puutuotteiden valmistus) ja 21 (massan ja paperituotteiden valmistus). 23

4.4.5 Rakennuspuusepäntuotteiden valmistus RAKENNUSPUUSEPÄN TUOTTEIDEN Toimialafaktat 2003 VALMISTUS TOL 203 toimipaikkoja 56 kpl liikevaihto 70 milj. henkilöstö 443 htv Lapin osuus koko maan liikevaihdosta toimialalla 4,7 % osuus Lapin kaikkien toimialojen liikevaihdosta 1,0 % osuus Lapin kaikkien toimialojen henkilöstöstä 1,3 % Rakennuspuusepän tuotteiden valmistuksen (TOL 203) liikevaihto on kehittynyt Lapissa erittäin vahvasti 28. Vuoden 2002 toisesta vuosineljänneksestä lukien liikevaihdon neljännesmuutokset ovat olleet vuoden 2004 ensimmäiselle neljännekselle saakka keskimäärin 20 % plussalla. Vuoden 2005 puolella liikevaihdon voimakas kasvu osoittaa tasaantumisen merkkejä. Ensimmäisellä neljänneksellä liikevaihto sukelsi 9,0 prosenttia miinukselle, mutta tässä on huomioitava vertailuneljänneksen huikea 27 prosentin kasvu. Rakennuspuusepän tuotteiden valmistuksen henkilöstö on kasvanut vuodesta 1997 noudattaen toimialan liikevaihdon kehitystä. Henkilöstömäärä kasvoi vuoden 2005 ensimmäisellä puoliskolla noin prosentin verran. Indeksi (2000 = 100) 180 160 140 120 100 80 60 40 20 Rakennuspuusepän tuotteet (TOL 203) 1995/I 1996/I 1997/I 1998/I 1999/I 2000/I 2001/I 2002/I 2003/I 2004/I 2005/I Liikevaihto 203 Lappi Liikevaihto 20-21 Suomi Henkilöstö 203 Lappi 80 % Rakennuspuusepän tuotteet (TOL 203) Neljännesvuosimuutos % (llikevaihto) 60 % 40 % 20 % 0 % -20 % -40 % I II III IV I II III IV I II III IV I II III IV I II III IV I II III IV I II III IV I II III IV I II III IV I 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 28 Valtakunnantason vertailusarja sisältää toimialat 20 (sahatavaran ja puutuotteiden valmistus) ja 21 (massan ja paperituotteiden valmistus). 24

4.4.6 Huonekalujen valmistus HUONEKALUJEN VALMISTUS Toimialafaktat 2003 TOL 361 toimipaikkoja 35 kpl liikevaihto 6 milj. henkilöstö 60 htv Lapin osuus koko maan liikevaihdosta toimialalla 0,5 % osuus Lapin kaikkien toimialojen liikevaihdosta 0,1 % osuus Lapin kaikkien toimialojen henkilöstöstä 0,2 % Huonekalujen valmistuksen (TOL 361) liikevaihto on vaihdellut Lapissa voimakkaasti 29. Toimialan liikevaihto ja henkilöstö supistuivat voimakkaasti vuoden 1998 tuotantolaitospalon seurauksena. Vuoden 2002 alusta lukien huonekalujen valmistuksen liikevaihto on kehittynyt jälleen myönteisesti. Vuoden 2005 ensimmäisellä neljänneksellä kertyi 14,4 prosentin kasvu. Huonekalujen valmistuksen henkilöstömäärä on ollut kasvussa vuosina 2000-2003, mutta on tämän jälkeen kääntynyt selkeään laskuun. Vuoden 2005 ensimmäisellä puoliskolla henkilöstön supistumiseksi summautuu -16,6 prosenttia edellisvuoden alkupuoliskoon verrattuna. Huonekalujen valmistuksen toimialalla useat yritykset ovat tarkentaneet aikaisempia tai myöhästyneitä tietoja, mikä näkyy trendien tarkentumisena edelliseen suhdannekatsaukseen verrattuna. Kaikki alan yritykset ovat Lapissa alle 5 henkilöä työllistäviä. 180 Huonekalujen valmistus (TOL 361) 160 Indeksi (2000 = 100) 140 120 100 80 60 1995/I 1996/I 1997/I 1998/I 1999/I 2000/I 2001/I 2002/I 2003/I 2004/I 2005/I Liikevaihto 361 Lappi Liikevaihto 36-37 Suomi Henkilöstö 361 Lappi Neljännesvuosimuutos % (llikevaihto) 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % -10 % -20 % -30 % -40 % -50 % Huonekalujen valmistus (TOL 361) I II III IV I II III IV I II III IV I II III IV I II III IV I II III IV I II III IV I II III IV I II III IV I 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 29 Valtakunnantason vertailusarja sisältää toimialat 36 (huonekalujen valmistus; muu valmistus) ja 37 (kierrätys). 25

4.4.7 Sähkötekniset tuotteet ja optisten laitteiden valmistus SÄHKÖTEKNISET TUOTTEET JA OPTISTEN Toimialafaktat 2003 LAITTEIDEN VALMISTUS TOL DL toimipaikkoja 40 kpl liikevaihto 90 milj. henkilöstö 481 htv Lapin osuus koko maan liikevaihdosta toimialalla 0,3 % osuus Lapin kaikkien toimialojen liikevaihdosta 1,3 % osuus Lapin kaikkien toimialojen henkilöstöstä 1,4 % Sähköteknisten tuotteiden ja optisten laitteiden valmistuksessa (TOL DL) on tapahtunut liikevaihdolla mitattuna selkeä suhdannekäänne positiiviseen suuntaan pitkän katastrofaalisen kehityksen jälkeen. Vuonna 2003 liikevaihdon voimakas supistuminen rauhoittui ja on kääntynyt vuoden 2004 aikana vahvalle kasvu-uralle. Vuoden 2005 ensimmäisellä neljänneksellä liikevaihdon kasvuksi on kertynyt 22,1 prosenttia. Toimialan henkilöstömäärä on ollut Lapissa syöksykierteessä vuodesta 1999 lukien. Uudestaan kasvuun kääntynyt liikevaihto ei ole kuitenkaan vieläkään pysäyttänyt henkilöstön supistumista. Henkilöstömäärä supistui vuoden 2005 ensimmäisellä puoliskolla peräti 35,3 prosenttia edellisvuoden vastinjaksoon verrattuna. 140 Sähkötekniset tuotteet ja optisten laitteiden valmistus (TOL DL) 120 Indeksi (2000 = 100) 100 80 60 40 20 1995/I 1996/I 1997/I 1998/I 1999/I 2000/I 2001/I 2002/I 2003/I 2004/I 2005/I Liikevaihto DL Lappi Liikevaihto DL Suomi Henkilöstö DL Lappi 80 % Sähkötekniset tuotteet ja optisten laitteiden valmistus (TOL DL) Neljännesvuosimuutos % (llikevaihto) 60 % 40 % 20 % 0 % -20 % -40 % -60 % I II III IV I II III IV I II III IV I II III IV I II III IV I II III IV I II III IV I II III IV I II III IV I 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 26

4.4.8 Metallituotteiden valmistus METALLITUOTTEIDEN VALMISTUS Toimialafaktat 2003 TOL 28 toimipaikkoja 98 kpl liikevaihto 51 milj. henkilöstö 441 htv Lapin osuus koko maan liikevaihdosta toimialalla 1,0 % osuus Lapin kaikkien toimialojen liikevaihdosta 0,7 % osuus Lapin kaikkien toimialojen henkilöstöstä 1,3 % Metallituotteiden valmistuksen (TOL 28) liikevaihto on noudatellut Lapissa koko maan kehitystä ja pitkän aikavälin trendi on vahvasti nousujohteinen. Erityisen vahva suhdanne ajoittuu vuosille 2000-2001. Vuonna 2003 koettiin pieni laskusuhdanne. Vuonna 2004 oli vahvan kehityksen aikaa ja vuoden 2005 ensimmäisellä neljänneksellä liikevaihdon kasvuksi on kirjattu 4,3 prosenttia. Metallituotteiden valmistuksen henkilöstömäärän kehitys on noudattanut Lapissa pääpiirteissään liikevaihdon kehitystä. Henkilöstön määrä on ollut suurimmillaan vuonna 2002, jonka jälkeen henkilöstömäärä on supistui vuoden ajan, mutta on ollut vuodesta 2004 jälleen noususuuntainen. Vuoden 2005 ensimmäisellä puoliskolla henkilöstömäärä on kasvanut 2,4 prosenttia. Indeksi (2000 = 100) 140 130 120 110 100 90 80 70 60 Metallituotteiden valmistus (TOL 28) 1995/I 1996/I 1997/I 1998/I 1999/I 2000/I 2001/I 2002/I 2003/I 2004/I 2005/I Liikevaihto 28 Lappi Liikevaihto 28 Suomi Henkilöstö 28 Lappi 50 % Metallituotteiden valmistus (TOL 28) Neljännesvuosimuutos % (llikevaihto) 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % -10 % -20 % I II III IV I II III IV I II III IV I II III IV I II III IV I II III IV I II III IV I II III IV I II III IV I 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 27

4.4.9 Elintarvikkeiden ja juomien valmistus ELINTARVIKKEIDEN JA JUOMIEN VALMISTUS Toimialafaktat 2003 TOL 15 toimipaikkoja 95 kpl liikevaihto 120 milj. henkilöstö 620 htv Lapin osuus koko maan liikevaihdosta toimialalla 1,5 % osuus Lapin kaikkien toimialojen liikevaihdosta 1,7 % osuus Lapin kaikkien toimialojen henkilöstöstä 1,8 % Elintarvikkeiden ja juomien valmistuksen (TOL 15) liikevaihto ja henkilöstö ovat olleet Lapissa laskusuuntaiset jo usean vuoden ajan 30. Vuodelle 2002 Lapissa ajoittuu myönteisen liikevaihtokehityksen jakso, jolloin myöskään henkilöstömäärä ei toimialalla supistunut. Toimialan liikevaihto supistui edelleen vuoden 2005 ensimmäisellä neljänneksellä 10 prosentin vauhtia. Myös toimialan henkilöstömäärä on jatkanut supistumistaan ja vuoden 2005 alkupuoliskolla henkilöstö väheni 4,3 prosenttia edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. 130 Elintarvikkeiden ja juomien valmistus (TOL 15) 120 Indeksi (2000 = 100) 110 100 90 80 70 60 1995/I 1996/I 1997/I 1998/I 1999/I 2000/I 2001/I 2002/I 2003/I 2004/I 2005/I Liikevaihto 15 Lappi Liikevaihto 15-16 Suomi Henkilöstö 15 Lappi Neljännesvuosimuutos % (llikevaihto) 20 % 15 % 10 % 5 % 0 % -5 % -10 % -15 % -20 % -25 % -30 % Elintarvikkeiden ja juomien valmistus (TOL 15) I II III IV I II III IV I II III IV I II III IV I II III IV I II III IV I II III IV I II III IV I II III IV I 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 30 Valtakunnantason vertailusarja sisältää elintarvikkeiden ja juomien valmistuksen lisäksi toimialan 16 (tupakkatuotteiden valmistus). 28

4.5 Palvelut 4.5.1 Majoitus- ja ravitsemistoiminta MAJOITUS- JA RAVITSEMISTOIMINTA Toimialafaktat 2003 TOL H toimipaikkoja 726 kpl liikevaihto 236 milj. henkilöstö 2 711 htv Lapin osuus koko maan liikevaihdosta toimialalla 5,2 % osuus Lapin kaikkien toimialojen liikevaihdosta 3,3 % osuus Lapin kaikkien toimialojen henkilöstöstä 7,9 % Majoitus- ja ravitsemistoiminnan (TOL H) liikevaihdon kehitys on ollut koko maassa ja Lapissa tasaisen maltillisella kasvu-uralla vuodesta 1995 lähtien. Vuoden 2005 ensimmäisellä neljänneksellä liikevaihto kasvoi Lapissa 0,9 prosenttia. Majoitus- ja ravitsemistoimialan henkilömäärä on tarkastelujaksolla kasvanut parhaiten vuonna 2000, jolle ajoittuu myös vahva liikevaihdon kehitys. Tämän jälkeen henkilöstö ei ole kuitenkaan enää lisääntynyt ja vuoden 2005 ensimmäisellä puoliskolla henkilöstö supistui 1,4 prosenttia 31. 120 Majoitus- ja ravitsemistoiminta (TOL H) 110 Indeksi (2000 = 100) 100 90 80 70 60 1995/I 1996/I 1997/I 1998/I 1999/I 2000/I 2001/I 2002/I 2003/I 2004/I 2005/I Liikevaihto H Lappi Liikevaihto H Suomi Henkilöstö H Lappi Neljännesvuosimuutos % (llikevaihto) 14 % 12 % 10 % 8 % 6 % 4 % 2 % 0 % -2 % -4 % -6 % Majoitus- ja ravitsemistoiminta (TOL H) I II III IV I II III IV I II III IV I II III IV I II III IV I II III IV I II III IV I II III IV I II III IV I 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 31 Majoitus- ja ravitsemistoimialalla kasvanut vuokratyövoiman käyttö ei näy toimialan yritysten henkilöstömäärässä. 29

4.5.2 Hotellit HOTELLIT Toimialafaktat 2003 TOL 551 toimipaikkoja 82 kpl liikevaihto 123 milj. henkilöstö 1 294 htv Lapin osuus koko maan liikevaihdosta toimialalla 11,0 % osuus Lapin kaikkien toimialojen liikevaihdosta 1,7 % osuus Lapin kaikkien toimialojen henkilöstöstä 3,8 % Hotellitoimialalla (TOL 551) liikevaihto on kasvanut Lapissa tasaisesti emotoimiala majoitus- ja ravitsemistoimintaa mukaillen 32. Lapin hotellien liikevaihto on kasvanut tarkasteluajanjaksolla keskimäärin noin neljän prosentin vuosivauhtia. Vuoden 2005 ensimmäisen neljänneksen kasvuksi on kirjattu 1,3 prosenttia. Hotellitoimialan henkilöstömäärä on kehittynyt vuodesta 1999 liikevaihdon kehitystä seuraten. Vuodelle 2000 ajoittuu voimakas henkilöstömäärän kasvu, jonka jälleen henkilöstömäärä on toimialalle vakiintunut 33. Vuoden 2005 ensimmäisellä puoliskolla hotellien henkilöstö supistui 2,1 prosenttia. 120 Hotellit (TOL 551) 110 Indeksi (2000 = 100) 100 90 80 70 1995/I 1996/I 1997/I 1998/I 1999/I 2000/I 2001/I 2002/I 2003/I 2004/I 2005/I Liikevaihto 551 Lappi Liikevaihto H Suomi Henkilöstö 551 Lappi 15 % Hotellit (TOL 551) Neljännesvuosimuutos % (llikevaihto) 10 % 5 % 0 % -5 % -10 % -15 % I II III IV I II III IV I II III IV I II III IV I II III IV I II III IV I II III IV I II III IV I II III IV I 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 32 Valtakunnantason vertailusarja koskee koko toimialaa H (majoitus- ja ravitsemistoimiala). 33 Tarkastelun ulkopuolelle jää vuokratyövoima. 30

4.5.3 Leirintäalueet ja muu majoitustoiminta LEIRINTÄALUEET JA MUU Toimialafaktat 2003 MAJOITUSTOIMINTA TOL 522 toimipaikkoja 208 kpl liikevaihto 19 milj. henkilöstö 236 htv Lapin osuus koko maan liikevaihdosta toimialalla 18,8 % osuus Lapin kaikkien toimialojen liikevaihdosta 0,3 % osuus Lapin kaikkien toimialojen henkilöstöstä 0,7 % Leirintäalueiden ja muun majoitustoiminnan (TOL 552) liikevaihdon kehitys on ollut Lapissa vahvaa koko tarkastellun aikavälin 34. Parhaat liikevaihdon vuosineljännekset ajoittuvat vuosituhannen vaihteeseen. Vuodesta 2002 liikevaihdon kasvu pysähtyi ja kasvu lähti uudelleen käyntiin vuoden 2004 alusta. Vuonna 2005 kasvu on kiihtynyt ja ensimmäisellä neljänneksellä kirjattu 10,3 prosentin kasvu on paras lukema kolmeen vuoteen. Leirintäalueiden ja muun majoitustoiminnan henkilöstömäärä osalta kehitys ei ole ollut yhtä suotuisaa. Vuoden 2005 ensimmäisellä puoliskolla henkilöstö supistui 8,5 prosenttia. Toimialan henkilöstötiedot ovat tarkentuneet merkittävästi edellisestä suhdannekatsauksesta. Indeksi (2000 = 100) 140 130 120 110 100 90 80 70 60 Leirintäalueet ja muu majoitustoiminta (TOL 552) 1995/I 1996/I 1997/I 1998/I 1999/I 2000/I 2001/I 2002/I 2003/I 2004/I 2005/I Liikevaihto 552 Lappi Liikevaihto H Suomi Henkilöstö 552 Lappi 30 % Leirintäalueet ja muu majoitustoiminta (TOL 552) Neljännesvuosimuutos % (llikevaihto) 25 % 20 % 15 % 10 % 5 % 0 % -5 % I II III IV I II III IV I II III IV I II III IV I II III IV I II III IV I II III IV I II III IV I II III IV I 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 34 Valtakunnantason vertailusarja koskee koko toimialaa H (majoitus- ja ravitsemistoimiala). 31

4.5.4 Ohjelmapalvelutoiminta ja virkistys OHJELMAPALVELUTOIMINTA JA VIRKISTYS Toimialafaktat 2003 TOL 63302 + 9272 toimipaikkoja 196 kpl liikevaihto 48 milj. henkilöstö 402 htv Lapin osuus koko maan liikevaihdosta toimialalla 22,6 % osuus Lapin kaikkien toimialojen liikevaihdosta 0,7 % osuus Lapin kaikkien toimialojen henkilöstöstä 1,2 % Ohjelmapalvelutoiminnan ja virkistyspalvelujen (TOL 63302+9272) liikevaihdon kehitys on ollut Lapissa erittäin vahvaa koko tarkastellulla aikavälillä, jolle ajoittuu vain neljä negatiivista vuosineljännestä 35. Kaikkein kiivain liikevaihdon kasvu on toimialalla taittunut vuodesta 2002 lukien maltillisemmaksi. Vuoden 2004 viimeisellä neljänneksellä kirittiin upeaan 21 prosentin kasvuun. Kasvu on jatkunut vuonna 2005 ja ensimmäisellä vuosineljänneksellä on kirjattu 7,6 prosentin liikevaihdon kasvu. Ohjelmapalvelutoiminnan ja virkistyspalvelujen henkilöstö on kasvanut toimialan liikevaihdon mukaisesti. Vuonna 2005 henkilöstön kasvu on jatkunut vuoden ensimmäisellä puoliskolla 4,8 prosentin vauhdilla edellisvuoden alkupuoliskoon verrattuna. Indeksi (2000 = 100) 180 160 140 120 100 80 60 40 20 0 Ohjelmapalvelutoiminta ja virkistys (TOL 63302+9272) 1995/I 1996/I 1997/I 1998/I 1999/I 2000/I 2001/I 2002/I 2003/I 2004/I 2005/I Liikevaihto 63302+9272 Lappi Henkilöstö 63302+9272 Lappi Liikevaihto 63 Suomi 60 % Ohjelmapalvelutoiminta ja virkistys (TOL 63302 ja 9272) Neljännesvuosimuutos % (llikevaihto) 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % -10 % I II III IV I II III IV I II III IV I II III IV I II III IV I II III IV I II III IV I II III IV I II III IV I 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 35 Valtakunnantason vertailusarja sisältää koko toimialan 63 (liikennettä palveleva toiminta ja matkatoimistot), jolloin tarkasteluun sisältyvät matkatoimistojen lisäksi myös esimerkiksi linja-autoasemat. 32

4.5.5 Tietojenkäsittelypalvelut TIETOJENKÄSITTELYPALVELUT Toimialafaktat 2003 TOL 72 toimipaikkoja 79 kpl liikevaihto 30 milj. henkilöstö 299 htv Lapin osuus koko maan liikevaihdosta toimialalla 0,7 % osuus Lapin kaikkien toimialojen liikevaihdosta 0,4 % osuus Lapin kaikkien toimialojen henkilöstöstä 0,9 % Tietojenkäsittelypalveluissa (TOL 72) liikevaihto on kasvanut Lapissa vahvasti vuoden 2002 toiselle neljännekselle saakka, josta lukien myös koko maan aikaisemmin vahva suhdanne on jäänyt polkemaan paikalleen. Vuosina 2003-2004 toimialan liikevaihto supistui Lapissa selvästi. Vuoden 2005 puolella toimialan liikevaihto on osoittanut suhdannekäänteen merkkejä ensimmäisen vuosineljänneksen ollessa 9,9 prosenttia plussan puolella. Tietojenkäsittelypalvelujen henkilöstömäärä on kehittynyt Lapissa vahvasti liikevaihtoa mukaillen vuoden 2001 loppuun saakka. Tämän jälkeen henkilöstömäärä on hieman supistunut, mutta kääntynyt jälleen kasvuun vuoden 2004 puolivälistä lukien. Henkilöstömäärän kasvu on jatkunut vuonna 2005 ja vuoden ensimmäisen puoliskon kasvuksi on kirjattu mukavat 10, 2 prosenttia vastinajanjaksoon verrattuna. Indeksi (2000 = 100) 180 160 140 120 100 80 60 40 20 Tietojenkäsittelypalvelut (TOL 72) 1995/I 1996/I 1997/I 1998/I 1999/I 2000/I 2001/I 2002/I 2003/I 2004/I 2005/I Liikevaihto 72 Lappi Liikevaihto 72 Suomi Henkilöstö 72 Lappi Neljännesvuosimuutos % (llikevaihto) 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % -10 % -20 % -30 % Tietojenkäsittelypalvelut (TOL 72) I II III IV I II III IV I II III IV I II III IV I II III IV I II III IV I II III IV I II III IV I II III IV I 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 33

4.5.6 Muu liike-elämää palveleva toiminta MUU LIIKE-ELÄMÄÄ PALVELEVA TOIMINTA Toimialafaktat 2003 TOL 74 toimipaikkoja 787 kpl liikevaihto 155 milj. henkilöstö 2 043 htv Lapin osuus koko maan liikevaihdosta toimialalla 1,4 % osuus Lapin kaikkien toimialojen liikevaihdosta 2,2 % osuus Lapin kaikkien toimialojen henkilöstöstä 6,0 % Muu liike-elämää palveleva toiminta (TOL 74) pitää sisällään esimerkiksi konsultointi- ja suunnittelupalvelut, kirjanpito-, laki-, insinööri- ja mainostoimistot sekä siivoustoimialan. Tällä bisness to bisness -toimialalla liikevaihto on kehittynyt sekä Lapissa että koko maassa suotuisasti koko tarkastellun aikavälin. Toimialan paras suhdanne ajoittuu Lapissa vuodelle 2000, jolloin kaikki vuosineljännekset olivat yli 25 % plussanpuolella. Vuoden 2005 ensimmäisellä neljänneksellä toimialan liikevaihto ylsi 7,2 prosentin kasvuun. Liike-elämää palvelevan toiminnan vahva liikevaihtokehitys on kasvattanut tasaisesti myös henkilöstön määrää. Vuoden 2005 ensimmäisellä puoliskolla henkilöstö lisääntyi 3,1 prosenttia. Indeksi (2000 = 100) 140 130 120 110 100 90 80 70 60 50 40 Muu liike-elämää palveleva toiminta (TOL 74) 1995/I 1996/I 1997/I 1998/I 1999/I 2000/I 2001/I 2002/I 2003/I 2004/I 2005/I Liikevaihto 74 Lappi Liikevaihto 74 Suomi Henkilöstö 74 Lappi 50 % Muu liike-elämää palveleva toiminta (TOL 74) Neljännesvuosimuutos % (llikevaihto) 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % -10 % I II III IV I II III IV I II III IV I II III IV I II III IV I II III IV I II III IV I II III IV I II III IV I 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 34

4.5.7 Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut TERVEYDENHUOLTO JA SOSIAALIPALVELUT Toimialafaktat 2003 TOL 85 yritystoimipaikkoja 405 kpl liikevaihto yrityksissä 46 milj. henkilöstö yrityksissä 712 htv Lapin osuus koko maan liikevaihdosta toimialalla 2,3 % osuus Lapin kaikkien toimialojen liikevaihdosta 0,6 % osuus Lapin kaikkien toimialojen henkilöstöstä 2,1 % Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut (TOL 85) kertoo esimerkiksi lääkäripalvelujen ja niin sanotun hoivayrittäjyyden liikevaihdon kehityksestä 36. Liikevaihto on kehittynyt trendinä myönteisesti vuoden 2003 loppuun saakka, josta lukien liikevaihto on kääntynyt laskuun. Liikevaihdon lasku on jatkunut vuoden 2005 puolella ensimmäisen vuosineljänneksen ollessa 4,4 prosenttia miinuksella. Terveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen henkilöstömäärässä ei ole tapahtunut merkittävää muutosta tarkastellulla aikavälillä. Vuoden 2005 ensimmäisellä puoliskolla henkilöstö lisääntyi 0,4 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Indeksi (2000 = 100) 140 130 120 110 100 90 80 70 60 Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut (TOL 85) 1995/I 1996/I 1997/I 1998/I 1999/I 2000/I 2001/I 2002/I 2003/I 2004/I 2005/I Liikevaihto 85 Lappi Henkilöstö 85 Lappi 30 % Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut (TOL 85) Neljännesvuosimuutos % (llikevaihto) 25 % 20 % 15 % 10 % 5 % 0 % -5 % -10 % I II III IV I II III IV I II III IV I II III IV I II III IV I II III IV I II III IV I II III IV I II III IV I 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 36 Valtakunnantasolla tilastokeskus ei tuota tarkoituksenmukaista vertailutietoa. 35

4.6 Kauppa 4.6.1 Tukku- ja vähittäiskauppa TUKKU- JA VÄHITTÄISKAUPPA Toimialafaktat 2003 TOL G toimipaikkoja 1 820 kpl liikevaihto 1 578 milj. henkilöstö 5 667 htv Lapin osuus koko maan liikevaihdosta toimialalla 1,6 % osuus Lapin kaikkien toimialojen liikevaihdosta 22,0 % osuus Lapin kaikkien toimialojen henkilöstöstä 16,5 % Lapissa matkailukysynnällä on suuri merkitys vähittäiskaupalle, jonka kapasiteettia on arvioitu olevan noin viidennes enemmän kuin maakunnan oman väestön ostovoima edellyttäisi. Tukku- ja vähittäiskaupassa (TOL G) liikevaihto on kasvanut jo pitkään tasaisesti 37. Lapissa kasvu on ollut viimeiset pari vuotta koko maata hitaampaa. Vuonna 2004 liikevaihto kasvoi Lapissa kaikilla vuosineljänneksillä, mutta vuoden 2005 puolella liikevaihto on kuitenkin sukeltanut pakkaselle ensimmäisen kerran yli kolmeen vuoteen. Vuoden 2005 ensimmäisellä neljänneksellä liikevaihto supistui 0,8 prosenttia. Henkilöstön määrä tukku- ja vähittäiskaupassa on vuoden 1997 tasolla. Vuoden 2005 alkupuoliskolla toimialan henkilöstö supistui 1,1 prosenttia. 130 Tukku- ja vähittäiskauppa (TOL G) 120 Indeksi (2000 = 100) 110 100 90 80 70 1995/I 1996/I 1997/I 1998/I 1999/I 2000/I 2001/I 2002/I 2003/I 2004/1 2005/I Liikevaihto G Lappi Liikevaihto G Suomi Henkilöstö G Lappi Neljännesvuosimuutos % (llikevaihto) 10 % 8 % 6 % 4 % 2 % 0 % -2 % -4 % -6 % -8 % Tukku- ja vähittäiskauppa (TOL G) I II III IV I II III IV I II III IV I II III IV I II III IV I II III IV I II III IV I II III IV I II III IV I 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 37 Toimiala G sisältää myös moottoriajoneuvokaupan sekä ajoneuvojen, henkilökohtaisten esineiden ja kotitalousesineiden korjaustoiminnan. 36

4.6.2 Vähittäiskauppa erikoistumattomissa myymälöissä VÄHITTÄISKAUPPA ERIKOISTUMATTOMISSA Toimialafaktat 2003 MYYMÄLÖISSÄ TOL 521 toimipaikkoja 289 kpl liikevaihto 474 milj. henkilöstö 1 796 htv Lapin osuus koko maan liikevaihdosta toimialalla 3,8 % osuus Lapin kaikkien toimialojen liikevaihdosta 6,6 % osuus Lapin kaikkien toimialojen henkilöstöstä 5,2 % Vähittäiskauppa erikoistumattomissa myymälöissä (TOL 521) on kasvanut Lapissa tasaisesti, mutta sangen vaisusti 38. Vuosituhannen vaihteeseen ajoittuu poikkeuksellinen myyntipiikki. Vuoden 2005 ensimmäisellä vuosineljänneksellä toimialan liikevaihto kasvoi 2,6 prosenttia. Erikoistumattoman vähittäiskaupan henkilöstömäärä on hieman vuotta 1997 alemmalla tasolla. Vuoden 2005 ensimmäisellä puoliskolla henkilöstö supistui 3,3 prosenttia. 130 Vähittäiskauppa erikoistumattomissa myymälöissä (TOL 521) 120 Indeksi (2000 = 100) 110 100 90 80 70 60 1995/I 1996/I 1997/I 1998/I 1999/I 2000/I 2001/I 2002/I 2003/I 2004/I 2005/I Liikevaihto 521 Lappi Liikevaihto 52 Suomi Henkilöstö 521 Lappi 40 % Vähittäiskauppa erikoistumattomissa myymälöissä (TOL 521) Neljännesvuosimuutos % (llikevaihto) 30 % 20 % 10 % 0 % -10 % -20 % -30 % I II III IV I II III IV I II III IV I II III IV I II III IV I II III IV I II III IV I II III IV I II III IV I 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 38 Valtakunnantason vertailusarja sisältää koko vähittäiskaupan (52), pois lukien moottoriajoneuvokaupan ja kotitalousesineiden korjauksen. 37

4.6.3 Vähittäiskauppa erikoismyymälöissä VÄHITTÄISKAUPPA ERIKOISMYYMÄLÖISSÄ Toimialafaktat 2003 TOL 522-524 toimipaikkoja 763 kpl liikevaihto 376 milj. henkilöstö 2 032 htv Lapin osuus koko maan liikevaihdosta toimialalla 3,6 % osuus Lapin kaikkien toimialojen liikevaihdosta 5,2 % osuus Lapin kaikkien toimialojen henkilöstöstä 5,9 % Vähittäiskauppa erikoismyymälöissä (TOL 522-524) on kehittynyt Lapissa myönteisesti 39. Tarkastellulla aikavälillä Lapin erikoisvähittäiskaupassa on ollut vain kolme negatiivista vuosineljännestä. Kasvu on ollut aavistuksen yleisvähittäiskauppaa ripeämpää. Vuoden 2005 ensimmäisellä neljänneksellä toimialan liikevaihto supistui 1,2 prosenttia. Erikoisvähittäiskaupan henkilöstömäärä ei ole merkittävästi muuttunut vuodesta 1997. Vuoden 2005 ensimmäisellä puoliskolla henkilöstö supistui noin prosentin verran. 140 Vähittäiskauppa erikoismyymälöissä (TOL 522-524) 130 Indeksi (2000 = 100) 120 110 100 90 80 70 60 1995/I 1996/I 1997/I 1998/I 1999/I 2000/I 2001/I 2002/I 2003/I 2004/I 2005/I Liikevaihto 522-524 Lappi Liikevaihto 52 Suomi Henkilöstö 522-524 Lappi 10 % Vähittäiskauppa erikoismyymälöissä (TOL 522-524) Neljännesvuosimuutos % (llikevaihto) 8 % 6 % 4 % 2 % 0 % -2 % I II III IV I II III IV I II III IV I II III IV I II III IV I II III IV I II III IV I II III IV I II III IV I 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 39 Valtakunnantason vertailusarja sisältää koko vähittäiskaupan (52), pois lukien moottoriajoneuvokaupan ja kotitalousesineiden korjauksen. 38

5 PK-yritysbarometrin tulokset 5.1 Pk-yritysbarometrin tulokset kevät 2005 Siinä missä Lapin suhdanteet katsaus kertoo toteutuneesta kehityksestä, niin pk-yritysbarometri kuvaa elinkeinoelämän odotuksia tulevaisuuden suhteen. Barometri ja suhdannekatsaus täydentävätkin sopivasti toisiaan luoden sillan toteutuneen kehityksen ja odotusten välille. Huhtikuussa 2005 julkaistun pk-yritysbarometrin mukaan Lapin pienet ja keskisuuret yritykset kokivat yleiset suhdannenäkymät seuraavan vuoden aikana varsin hyviksi 40. Vastanneista 102 yrityksestä 26 % uskoi positiiviseen kehitykseen ja 59 % totesi tilanteen pysyvän ennallaan. Vain 16 % vastanneista näki seuraavan vuoden kehitysnäkymät negatiivisina 41. Saldoluvulla laskettuna Lapin yritysten yleiset suhdannenäkymät olivat alkuvuodesta heikommat kuin koko maan yrityksillä keskimäärin. Koko maassa pkyritysten yleiset suhdannenäkymät ovat samaa tasoa kuin syksyllä 2004, mutta Lapissa odotukset ovat heikentyneet. Koko maan ja Lapin pk-yritysten suhdannenäkymät ovat seuraavan vuoden kuluttua lähes kaikkien osatekijöiden suhteen positiivisia. Ainoastaan investointien arvon osalta odottaa Lapissa suurempi osuus pk-yrityksistä suhdanteiden heikkenevän kuin paranevan. Liikevaihdon, investointien arvon, yrityksen kannattavuuden ja vakavaraisuuden osalta ovat Lapin pk-yritysten suhdannenäkymät heikommat kuin koko maan pk-yrityksillä keskimäärin. Tuotantokustannusten kasvua ennakoi saldoluvun mukaan lähes yhtä suuri osuus Lapin kuin koko maan pkyrityksistä. Henkilökunnan määrän suhdannenäkymiä kuvaava saldoluku on Lapissa jonkin verran koko maata heikompi, mutta henkilöstömäärän näkymät ovat nyt paremmat kuin syksyllä 2004. Koko maassa henkilökunnan määrän suhdannenäkymät ovat lähes samaa tasoa kuin edellisessä kyselyssä. Lapissa pk-yritysten kehittämisen pahimmiksi esteiksi koetaan kireä kilpailutilanne, yleinen suhdanne- ja maailmantilanne sekä ammattitaitoisen työvoiman saatavuus. Rahoitukseen liittyvät tekijät, saatavuus ja vakuuksien puute, ovat kehittämisen pahimpana esteenä vain kolmella prosentilla Lapin pk-yrityksistä. Koko maan pk-yritykset kokevat rahoitusasiat kehittämisen esteeksi lappilaisia yrityksiä useammin. Koko maan pk-yritykset ilmoittavat investoivansa kaikkiaan 13,0 prosenttia ja Lapin pk-yritykset 13,3 prosenttia liikevaihdostaan seuraavan vuoden aikana. Eniten Lapin pk-yritykset investoivat koneisiin ja laitteisiin sekä rakennuksiin. Lapissa toimivista pk-yrityksistä 36 prosenttia on ottanut ulkopuolista rahoitusta kuluneen vuoden aikana. Koko maan pk-yritysten keskuudessa ulkopuolista rahoitusta on hankkinut 29 prosenttia. Useimmiten Lapin yritykset ovat hankkineet rahoitusta kone- ja laiteinvestointeihin, rakennusinvestointeihin sekä käyttöpääomaksi. Lapin pkyrityksistä 77 prosenttia on hankkinut ulkopuolista rahoitusta pankista, 13 prosenttia Finnverasta ja 4 prosenttia pääomasijoittajilta. Lapin pk-yrityksistä 23 prosenttia tarvitsee ulkopuolista rahoitusta yrityksen kasvua varten. Koko maassa vastaava luku on 30 prosenttia. Kasvun rahoitusta Lapin pk-yritykset aikovat hankkia yleisimmin pankista ja Finnverasta. 40 PK-yritysbarometri 1/2005. Suomen yrittäjät ja Finnvera. 2005. 41 Kauppa- ja teollisuusministeriön julkaisemassa touko-kesäkuussa 2005 kerättyyn aineistoon perustuvassa barometrissä Lapin pk-yrityksistä 35 % uskoi suhdannenäkymien paranevan seuraavan vuoden aikana. Kyselyyn vastanneista yrityksistä 54 % totesi tilanteen pysyvän ennallaan. Vain 12 % vastanneista näki seuraavan vuoden kehitysnäkymät negatiivisina. PK-yritysten toimintaympäristö ja kehitysnäkymät 2005. Kauppa- ja teollisuusministeriö. TE-keskus Lappi. 39

LIITE 1: Keskeinen termistö selityksineen Indeksi on suhdeluku, joka kuvaa jonkin muuttujan (esimerkiksi hinnan, määrän tai arvon) suhteellista muutosta perusajankohdan suhteen. Kunkin ajankohdan indeksipisteluku ilmoittaa, kuinka monta prosenttia kyseisen ajankohdan tarkasteltava muuttuja on perusajankohdan arvosta tai määrästä. Perusajankohdassa indeksipisteluku on 100. Perusvuosi on vuosi, jonka laskennassa tarkasteltavan muuttujan vuoden keskimääräistä arvoa merkitään sadalla. Tässä suhdannekatsauksessa perusvuotena toimii vuosi 2000, jolloin indeksipisteluvun arvo on 100. Trendi tarkoittaa aikasarjasta ilmenevää jokseenkin tasaista ja systemaattista liikettä. Trendisarjasta on poistettu sekä kausivaihtelukomponentti että epäsäännöllisen vaihtelun komponentti. Toimialaluokituksen avulla luokitellaan yrityksiä ja toimipaikkoja eri toimialoille. Nykyisin käytössä olevassa toimialaluokituksessa (TOL 2002) on kuusi tasoa. Taso valitaan sen perusteella, kuinka tarkkaa tai karkeaa toimialajakoa halutaan käyttää. Toimipaikka on yhden yrityksen tai yritystyyppisen yksikön omistama yhdessä paikassa sijaitseva ja pääasiassa yhdenlaisia tavaroita ja palveluja tuottava tuotantoyksikkö. Maksuvalvonta-aineisto on verohallinnosta kerran kuukaudessa saatava aineisto. Aineisto perustuu arvonlisävelvollisten ja säännöllisten työnantajien verottajalle kuukausittain antamiin valvontailmoituksiin. Aineisto sisältää tietoja yritysten liikevaihdosta, palkkasummasta, kotimaan myynnistä, EU-alueen sisäisestä viennistä, kotimaan myynneistä maksettavasta arvonlisäverosta sekä ostoihin sisältyvästä vähennettävästä verosta. Yritys- ja toimipaikkarekisteri on tilastokeskuksen ylläpitämä tilastotoimen perusrekisteri Suomen yrityksistä ja niiden toimipaikoista. Rekisteri sisältää kaikki yritykset, yhteisöt ja yksityiset elinkeinonharjoittajat, jotka ovat arvonlisävelvollisia, työnantajia tai kuuluvat ennakkoperintärekisteriin. Rekisteriä päivitetään jatkuvasti ja sen tiedot kerätään tilastokeskuksen omin tiedusteluin ja useista hallinnollisista lähteistä. Yritys- ja toimipaikkarekisterin tietoja hyödynnetään myös alueellisten suhdanneindeksien laskennassa. Liikevaihto tarkoittaa kirjanpitolain mukaan yrityksen varsinaiseen toimintaan kuuluvien tuotteiden ja palveluiden myyntituottoa, josta on vähennetty annetut alennukset sekä arvonlisävero ja muut välittömästi myynnin määrään perustuvat verot. Henkilöstö toimialalla tarkoittaa ympärivuotisiksi ja kokopäiväisiksi työpaikoiksi muutettua työmäärää. Esimerkiksi työnantajan ilmoittamat neljä kolmen kuukauden mittaista työsuhdetta on muutettu laskennassa yhdeksi henkilötyövuodeksi eli henkilöksi.

LIITE 2: Lapin toimialakohtaisen suhdannekehityksen yhteenvetotaulukko Lapin toimialakohtaisen suhdannekehityksen yhteenvetotaulukko Toimiala 1995-2005 (pitkä aikaväli) 2003-2005 (lyhyt aikaväli) suhdannekehitys 1 Teollisuus TOL D Liikevaihdon kehitys on ollut myönteistä ja suhdannevaihtelut suuret. Toimialan henkilöstömäärä on hivenen laskenut. Vuoden 2003 alusta lukien liikevaihto on kehittynyt erittäin myönteisesti. Kasvu jatkuu vuoden 2005 puolella. Henkilöstön määrä on hivenen laskenut. Rakentaminen TOL F Liikevaihdon kehitys on ollut myönteistä ja mukailee koko maan suhdannekuvaa. Toimialan henkilöstön määrä ei ole merkittävästi lisääntynyt. Vuodesta 2003 lukien liikevaihdon kehitys on nousujohteinen ja kasvu jatkuu vuoden 2005 puolella. Henkilöstömäärä pysytellyt samalla tasolla. Ohjelmapalvelutoiminta ja virkistys TOL 63302 + 9272 Liikevaihdon kehitys on ollut erittäin vahvaa. Kasvu rauhoittunut toimialan kypsyessä. Henkilöstö on kasvanut liikevaihdon tahdissa. Vuonna 2003 kaksi negatiivista vuosineljännestä. Vuosi 2004 jälleen hyvä ja kasvu jatkuu vuonna 2005. Henkilöstömäärän kasvanut. Rakennuspuusepän tuotteiden valmistus TOL 203 Liikevaihto on kasvanut vahvasti. Samoin henkilöstömäärä on lisääntynyt liikevaihtoa mukaillen. Vuonna 2003 liikevaihto kasvoi voimakkaasti. Kasvu taittui vuonna 2004 ja kääntyi 2005 puolella negatiiviseksi. Myös henkilöstön kasvu on taittunut. Metallituotteiden valmistus TOL 28 Liikevaihto on kehittynyt myönteisesti ja vuosi 2000 oli vahvaa kasvua. Henkilöstömäärä on vaihdellut suhdanteiden mukaan. Liikevaihto ja henkilöstö vähenivät vuonna 2003. Vuonna 2004 liikevaihto kasvoi voimakkaasti. Sahatavaran ja puutuotteiden valmistus TOL DD Liikevaihdon kehitys on ollut kasvusuuntaista. Henkilöstön määrä toimialalla on hieman lisääntynyt. Vuonna 2003 liikevaihdon kehitys hyvää, mutta kasvu taittui vuoden 2004 aikana. Vuoden 2005 ensimmäinen neljännes hivenen negatiivinen. Henkilöstön määrässä ei oleellista muutosta. 1 Suhdannekehitystä määritettäessä painoarvo on lyhyen aikavälin 2003-2005 liikevaihdon kehityssuunnalla, mutta myös pitkän aikavälin 1995-2005 trendi ja henkilöstön kehitys on huomioitu. Toimialan kehitys on siis voinut olla pitkällä aikavälillä 1995-2005 selvästi kasvusuuntainen, mutta mikäli kehitys on aikavälillä 2003-2005 ollut laskeva tai pysähtynyt paikalleen, niin tällöin suhdannekehitystä ei ole määritetty hyväksi. Merkkien selitys: (erittäin hyvä), (hyvä), (epävarma / paikallaan pysyvä), (heikko), (erittäin heikko).

Huonekalujen valmistus TOL 361 Liikevaihto vuotta 1995 alhaisemmalla tasolla. Toimialan veturiyrityksen palo vuonna 1998. Kehitys kasvu-uralla vuodesta 2002 lähtien. Henkilöstömäärän vaihtelu suurta. Vuodesta 2003 toimialan liikevaihto on kasvanut. Vuonna 2004 kasvu jatkunut. Vuoden 2005 ensimmäinen neljännes vahvasti positiivinen. Henkilöstön määrä vähentynyt voimakkaasti. Majoitus- ja ravitsemistoiminta TOL H Liikevaihdon trendi on kasvanut tasaisesti Lapissa ja koko maassa. Henkilöstössä pientä kasvua. Vuodesta 2003 lähtien liikevaihdon kasvua. Henkilöstössä ei muutosta. Hotellit TOL 551 Liikevaihto on kasvanut tasaisesti. Henkilöstömäärä on lisääntynyt vuodesta 1999 liikevaihdon kehitystä mukaillen. Toimialan liikevaihto on kasvanut vuodesta 2003 muutaman prosentin vuosivauhtia. Henkilöstössä pientä kasvua. Leirintäalueet ja muu majoitustoiminta TOL 552 Liikevaihto on kasvanut. Henkilöstömäärä on laskenut vuodesta 2004 lukien. Vuosi 2003 nollakehitystä. Vuonna 2004 liikevaihto jälleen kasvoi ja vuoden 2005 ensimmäinen neljännes osoittaa vahvaa kasvua. Henkilöstön määrä laskenut huomattavasti. Muu liike-elämää palveleva toiminta TOL 74 Toimialan liikevaihto on kasvanut hyvin niin Lapissa kuin koko maassakin. Erityisen hyvä suhdanne ajoittuu vuodelle 2000. Henkilöstömäärä on kasvanut. Liikevaihto on edelleen kasvussa, samoin henkilöstö. Kasvuvauhti rauhoittunut. Tukku- ja vähittäiskauppa TOL G Liikevaihto on kasvanut tasaisesti, muttei kovin nopeasti. Toimialan henkilömäärässä ei muutosta Liikevaihto kasvanut muutaman prosentin vuodessa. Henkilöstön määrässä ei muutosta. Vähittäiskauppa erikoistumattomis sa myymälöissä TOL 521 Toimialan liikevaihto on kasvanut.. Toimialan henkilöstö säilynyt samana. Liikevaihto kasvanut muutaman prosentin vuosivauhtia. Henkilöstön määrä aavistuksen supistunut. Vähittäiskauppa erikoismyymälöissä TOL 522-524 Liikevaihto on kehittynyt myönteisesti. Henkilöstön määrässä ei ole tapahtunut muutosta. Liikevaihto kasvanut tasaisesti ja hieman erikoistumatonta vähittäiskauppaa nopeammin. Vuoden 2005 ensimmäinen neljännes negatiivinen. Henkilöstön määrässä ei muutoksia. Teollisuus pl. suuryksiköt TOL D Liikevaihdon kehitys on ollut myönteistä vuoteen 2000 saakka, jonka jälkeen pieni laskusuhdanne ja sitten poljettu paikallaan. Henkilöstömäärä on laskenut. Vuosina 2003-2004 liikevaihto laskenut. 2004 viimeinen ja 2005 ensimmäinen neljännes kasvun puolella. Henkilöstön määrä on laskenut. Puun sahaus, höyläys ja kyllästys TOL 201 Liikevaihdon kehitys on ollut kasvusuuntaista. Henkilöstön määrä on vähentynyt. Vuonna 2003 liikevaihto kasvoi hyvin, mutta vuonna 2004 kasvu taittui. Henkilöstömäärä on vähentynyt.

Kaivostoiminta ja louhinta TOL C Pitkän aikavälin kehitystä luonnehtii voimakas liikevaihdon vaihtelu. Vuodesta 2001 liikevaihto on kasvanut sekä Lapissa että koko maassa. Henkilöstön määrässä ei oleellista muutosta. Liikevaihdon vuosineljännekset ovat vaihdelleet suuresti vuodesta 2003 lukien. 2005 ensimmäinen neljännes negatiivinen. Henkilöstön määrässä ei muutosta. Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne TOL I Liikevaihto on kehittynyt myönteisesti, mutta jäänyt polkemaan paikalleen vuodesta 2003 lukien. Henkilöstön määrässä ei suurta muutosta. Vuonna 2003 liikevaihto vähentyi, jonka jälleen jääty polkemaan paikalleen. Henkilöstömäärässä ei muutosta. Tietojenkäsittelypalvelut TOL 72 Liikevaihto on kehittynyt hyvin ja Lapin kehitys on noudattanut pääpiirteissään koko maan kehityskulkua. Henkilöstömäärä on kasvanut mukaillen liikevaihdon kehitystä. Vuosina 2003-2004 liikevaihto supistunut. Vuoden 2005 ensimmäinen neljännes osoittaa pitkästä aikaa selvää kasvua Henkilöstömäärä lähtenyt kasvuun vuoden 2005 alusta. Terveydenhuoltoja sosiaalipalvelut TOL 85 Liikevaihto on kasvanut. Henkilöstömäärässä ei muutosta. Liikevaihto kehittyi hyvin vielä vuonna 2003. Tämän jälkeen laskua. Henkilöstössä ei suurta muutosta. Sähkötekniset tuotteet ja optisten laitteiden valmistus TOL DL Liikevaihdossa näkyy selvästi vahva nousu ja vuonna 2001 alkanut matalasuhdanne. Vuonna 2004 liikevaihto uudelleen kasvuun. Henkilöstömäärä on laskenut liikevaihdon kehitystä mukaillen. Vuonna 2003 liikevaihto supistui edelleen, mutta on kääntynyt vuonna 2004 kasvuun. Kasvu jatkunut vuoden 2005 puolella. Henkilöstömäärä on supistunut edelleen dramaattisesti. Elintarvikkeiden ja juomien valmistus TOL 15 Liikevaihdon kehitys on laskeva. Myös Henkilöstön määrä on laskenut liikevaihtoa mukaillen. Liikevaihdon lasku voimakasta vuosina 2003-2004 ja jatkunut vuoden 2005 puolella. Henkilöstömäärä on laskenut liikevaihtoa mukaillen.

LAPIN LIITTO Hallituskatu 20 B, 4 krs, 96100 Rovaniemi Puh. (016) 330 1000, fax (016) 318 705 www.lapinliitto.fi Lapin suhdanteet on kattava tietopaketti Lapin aluetaloudesta ja toimialojen suhdanteista. Julkaisu on Lapin liiton, Lapin TEkeskuksen, Lapin kauppakamarin, Lapin yrittäjien ja Länsipohjan yrittäjien yhteistyön tulos. Suhdannekatsaus ja tilastografiikka ovat saatavilla sähköisesti Lapin liiton wwwsivuilta. Lapin suhdanteet on tarkoitettu sekä julkisen että yksityisen sektorin käyttöön. Materiaali on kaikkien vapaasti hyödynnettävissä.