Lapin suhdanteet 1 / 2006

Transkriptio

1 LAPIN LIITTO Länsipohjan Yrittäjät Lapin suhdanteet 1 / 2006

2 LAPIN SUHDANTEET 1/2006 Liikevaihtotiedot tammikuu 1995 marraskuu 2005 Henkilöstötiedot tammikuu 1997 joulukuu 2005

3 SISÄLTÖ 1 Johdanto ja yhteenveto Esipuhe ja menetelmäkuvaus Keskeiset tulokset ja johtopäätökset Erityisteema kasvuyrityskatsaus Kansainväliset suhdanteet, Suomi ja maakunnat Kansainvälinen suhdannekehitys Suomen talousnäkymät Maakuntien suhdannekehitys Lapin keskeiset muuttujat Väkiluku ja väestömuutokset Aluetalous ja työllisyys Kuntatalous Toimialakohtainen suhdannekuva Lapissa Rakentaminen Kaivostoiminta ja louhinta Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne Teollisuus Teollisuus Teollisuus pl. suuryksiköt pk-teollisuus Sahatavaran ja puutuotteiden valmistus Puun sahaus, höyläys ja kyllästys Rakennuspuusepäntuotteiden valmistus Sähkötekniset tuotteet ja optisten laitteiden valmistus Metallituotteiden valmistus Elintarvikkeiden ja juomien valmistus Palvelut Majoitus- ja ravitsemistoiminta Hotellit Leirintäalueet ja muu majoitustoiminta Ohjelmapalvelutoiminta ja virkistys Tietojenkäsittelypalvelut Muu liike-elämää palveleva toiminta Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut Kauppa Tukku- ja vähittäiskauppa Vähittäiskauppa erikoistumattomissa myymälöissä Vähittäiskauppa erikoismyymälöissä

4 1 Johdanto ja yhteenveto 1.1 Esipuhe ja menetelmäkuvaus Lapin suhdanteet toimitetaan kahdesti vuodessa Lapin liiton, Lapin TE-keskuksen, Lapin kauppakamarin sekä Lapin ja Länsipohjan yrittäjien yhteistyönä 1. Lapin suhdanteet sisältää toimialakohtaisen liikevaihdon ja n kehityksen ja koko maan vertailutiedon niiltä tarkoitukseen sopivilta toimialoilta, jotka kuuluvat tilastokeskuksen julkaisutoiminnan piiriin. Tarkastelu perustuu toimialaluokitukseen 2, johon liittyvä hakemiston avulla lukija saa tarvittaessa tarkan kuvauksen siitä, millaista yritystoimintaa kukin toimiala käytännössä sisältää 3. Lapin liitosta on myös saatavilla yksityiskohtainen lista kunkin toimialan sisältämistä yrityksistä sekä täydelliset aikasarja-aineistot. Suhdannetietojen laskennan pääasiallisena lähteenä käytetään verohallinnon maksuvalvonta-aineistoa, joka kattaa kaikki arvonlisävelvolliset yritykset ja säännöllisesti palkkaa maksavat työnantajat. Lisäksi katsauksen tietolähteinä on käytetty tilastokeskuksen suuryritystiedustelua, yritys- ja toimipaikkarekisteriä, toimiala-online järjestelmää, aluetilinpitoa sekä väestö- ja työssäkäyntitilastoja. Toimialakohtaiset trendit perustuvat tilastokeskuksen toimittamiin kuukausitason indekseihin, jotka ovat liikevaihdon osalta saatavilla vuodesta 1995 lähtien. Henkilöstön osalta indeksit alkavat vuodesta Tässä katsauksessa uusimmat tiedot ovat liikevaihdon osalta vuoden 2005 marraskuulta ja määrän osalta joulukuulta. Perusvuotena toimii vuosi 2000, jolloin indeksin arvo on. Laskenta on suoritettu toimipaikkatasolla, jolloin kaikkien kyseisellä toimialalla liiketoimintaa harjoittavien yritysten toimivat toimipaikat sisältyvät laskentaan. Tiedot yritysjärjestelyistä, aloittamisista ja lopettamisista sekä yritysten toimipaikka- ja toimialarakenteiden muutoksista saadaan yritys- ja toimipaikkarekisterin päivittymisen yhteydessä. Suurimmat yritysjärjestelyt tulevat tietoon kuukausittaisen suuryritystiedustelun kautta. Trendikuvioiden tarkastelussa on muistettava, että kuvaajan loppuosa saattaa revisoitua eli tarkistua tulevien kuukausitietojen päivittämisen jälkeen. Viimeisimmän kuukauden hyvin korkea tai vastaavasti alhainen havainto ohjaa trendikuvaajan loppupään suuntaa voimakkaasti. Aikasarjan pidentyessä trendikuvaaja pyrkii jatkuvasti tasoittumaan, sillä maksuvalvonta-aineisto kertyy ja päivittyy 6 kuukauden ajan. Ensimmäisellä laskentakerralla kaikkien yritysten yhteenlasketusta liikevaihdosta on kertynyt noin prosenttia. Henkilöstömäärän uusimman kuukauden kertymä on pienempi kuin muiden muuttujien. Neljännesvuosimuutokset kertovat vuosineljänneksen muutoksen suhteessa edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon. Esimerkiksi vuoden 2005 ensimmäinen vuosineljännes sisältää tammi-, helmija maaliskuun kehityksen ja neljännesmuutos kertoo prosentuaalisen muutoksen vuoden 2004 ensimmäiseen vuosineljännekseen verrattuna. Vertailuajankohdan kehitysvauhti vaikuttaa suoraan uusimpiin muutosprosentteihin. Jos kasvu on ollut voimakasta edellisen vuoden neljänneksellä, voi uuden vuosineljänneksen muutosprosentti näyttää pieneltä tai osoittaa jopa kasvun vähentymistä siinäkin tilanteessa, ettei pidemmän aikavälin kehityksessä olisi laskua, vaan kehitys on vain välillä tasaantunut. Lapin suhdanteet -katsauksen laatimista ohjanneeseen ohjausryhmään ovat kuuluneet vt. kehittämisjohtaja Maiju Hyry Lapin liitosta, johtaja Pirkko Saarela Lapin TE -keskuksesta, toimitusjohtaja Pirkka Salo Lapin yrittäjistä, toimitusjohtaja Martti Kankaanranta Länsipohjan yrittäjistä sekä toimitusjohtaja Timo Rautajoki Lapin kauppakamarista. Käytännön valmistelutyöstä ja sisällön kokoamisesta on vastannut tutkija Sami Laakkonen Lapin liitosta. Suhdannekatsauksen jakelu toteutetaan sähköisesti, mutta pyynnöstä raportin saa Lapin liitosta myös tulosteena. Raportin keskeinen termistö on selitteineen katsauksen liitteenä (Liite 1). Siinä missä Lapin suhdanteet kertoo yritysten toteutuneesta kehityksestä, niin pkyritysbarometri kuvaa elinkeinoelämän odotuksia tulevaisuuden suhteen. Barometri ja suhdannekatsaus täydentävätkin sopivasti toisiaan luoden sillan toteutuneen kehityksen ja tulevaisuuden odotusten välille 4. 1 Lapin suhdannekatsaus on saatavilla sähköisessä muodossa Lapin liiton kotisivuilla ( 2 Toimialaluokitus TOL Tilastokeskus. Käsikirjoja 4. Hakapaino Oy, Helsinki Toimialaluokitus TOL Liite 1 Hakemisto. Tilastokeskus. Käsikirjoja 4. Yliopistopaino, Helsinki PK-yritysbarometri on Suomen yrittäjien ja Finnveran kahdesti vuodessa tuotettava yhteisjulkaisu. 2

5 1.2 Keskeiset tulokset ja johtopäätökset SUHDANTEET NYT MAALISKUU 2006 MAAILMANTALOUS JA SUOMI Maailman talouskasvu on neljän prosentin tuntumassa vuonna Kallis öljy, Yhdysvaltojen vajeongelmat sekä korkojen nousuun liittyvät riskit ovat edelleen uhkana taloudelle. Euroalueen kasvu on hieman piristymässä. Aasian kasvu jatkuu vahvana. Suomen talouden ennustetaan kasvavan vuonna 2006 yli 3,5 prosenttia. Kasvuluvussa on huomioitava edellisvuoden metsäteollisuuden työtaistelun aiheuttamana alhainen vertailuluku. LAPPI Lapin koko talouden liikevaihto (TOL A-X) kasvoi +1,4 % tammi-marraskuussa 2005 edellisvuoden vastinjaksoon verrattuna. Vuonna 2004 kasvuksi kertyi teollisuuden vahvan suhdanteen ansiosta 14 prosenttia. Henkilöstömäärä supistui 0,7 % vuonna 2005 edellisvuoteen verrattuna. Lapin teollisuus (TOL D) kehittyy suuryksikkövetoisesti. Koko teollisuuden vahva suhdanne taittui 2005 toisella neljänneksellä. Paperialan työseisaus näkyy selvästi touko-heinäkuun tiedoissa. PK-teollisuuden liikevaihto on lähtenyt kasvuun neljän vuoden nollakehityksen jälkeen. Vuoden 2005 kolmannella neljänneksellä kasvu ylsi jo +15,3 prosenttiin. Teollisuuden ohella myös rakentamisen (TOL F) ja matkailun ohjelmapalvelujen (TOL ) liikevaihdon kehitys on ollut erittäin myönteistä. Sähköteknisten tuotteiden ja optisten laitteiden valmistuksessa (TOL DL) liikevaihto on lähtenyt kasvuun pitkän laskuvaiheen jälkeen. Lapin valitun kasvuyritysjoukon kehitys on ollut vahvaa. Suhdannekehitys on epävarma tai kehitys on polkenut paikallaan esimerkiksi puun sahauksessa, höyläyksessä ja kyllästyksessä (TOL 201), kuljetuksessa, varastoinnissa ja tietoliikenteessä (TOL I) sekä kaivostoiminnassa ja louhinnassa (TOL C). Elintarvikkeiden ja juomien valmistuksessa (TOL 15) liikevaihdon ja n lasku on jatkunut. Työpaikat ovat lisääntyneet Lapissa ylivoimaisesti eniten yksityisissä palveluissa. Teollisuuden työpaikat ovat vähentyneet vahvasta suhdannekehityksestä huolimatta. Lapin työttömyysaste on edelleen pienentynyt, mutta on vielä 16,7 % vuonna Vuonna 2005 Lapin muuttotappio oli 733 ja syntyneiden enemmyys henkeä, väestönmuutokseksi summautuu 663 henkeä. Väestötappio kasvoi usean vuoden myönteisen kehityksen jälkeen. Lapin kuntatalouden heikkeneminen jatkui vuonna Negatiivisten vuosikatekuntien määrä kasvoi ja keskimääräinen vuosikate asukasta kohden painui pakkasen puolelle. Myös lainakanta lisääntyi. Lapin toimialojen suhdannekehitys on vedetty yhteen taulukkoliitteessä (Liite 2). Toimialat on luokiteltu kehityksen perusteella erittäin hyviin, hyviin, epävarmoihin/paikallaan pysyviin, heikkoihin ja erittäin heikkoihin. Suhdannekehitystä määritettäessä on painotettu vuosien liikevaihdon kehitystä, mutta myös pitkän aikavälin suhdanne on huomioitu. Erityisen hyvää kehitys on ollut edelleen teollisuudessa (TOL D) ja rakentamisessa (TOL F) sekä ohjelmapalvelutoiminnassa ja virkistyksessä (TOL ). Kehitys on ollut hyvää rakennuspuusepäntuotteiden valmistuksessa (TOL 203), metallituotteiden valmistuksessa (TOL 28) majoitus- ja ravitsemistoiminnassa (TOL H), hotelleissa (TOL 551), leirintäalueilla ja muussa majoitustoiminnassa (TOL 552), muussa liike-elämää palvelevassa toiminnassa (TOL 74), tukku- ja vähittäiskaupassa (TOL G), vähittäiskaupassa erikoistumattomissa myymälöissä (TOL 521), vähittäiskaupassa erikoismyymälöissä (TOL ), terveydenhuolto- ja sosiaalipalveluissa (TOL 85), teollisuudessa pl. suuryksiköt (TOL D) sekä sähköteknisten tuotteiden ja optisten laitteiden valmistuksessa (TOL DL). Suhdanteeltaan epävarmoja tai paikallaan pysyviä toimialoja ovat sahatavaran ja puutuotteiden valmistus (TOL DD), kuljetus, varastointi ja tietoliikenne (TOL I), tietojenkäsittelypalvelut 3

6 (TOL 72) kaivostoiminta ja louhinta (TOL C) sekä puun sahaus, höyläys ja kyllästys (TOL 201). Kehitys on ollut edelleen erittäin heikkoa elintarvikkeiden ja juomien valmistuksen (TOL 15) toimialalla. Tarkasteltaessa samanaikaisesti koko talouden, koko teollisuustoimialan ja pk-teollisuuden liikevaihdon suhdannekehitystä huomataan Lapin aluetalouden riippuvuus suurteollisuudesta. Kehitys teollisuudessa ja erityisesti kemiallisen metsäteollisuuden sekä terästeollisuuden suurissa tuotantoyksiköissä määrittää pitkälti Lapin aluetalouden liikevaihtotrendin kokonaiskuvan. Suurteollisuuden suhdanteet heijastuvat myös merkittävästi näitä palvelevien pk-yritysten liiketoimintaan alihankintojen, kunnossapidon ja yrityspalveluostojen muodossa. Omaan tarkasteluun valittujen lappilaisten kasvuyritysten kohdalla kehitys on ollut erittäin myönteistä. 1.3 Erityisteema kasvuyrityskatsaus Lapin maakunnan tunnistettujen kasvuyritysten liikevaihdon ja viennin kasvuvauhti on ollut jo pitkään varsin nopeaa ja kasvu jatkui vuoden 2005 kolmen ensimmäisen neljänneksen aikana 5. Vain 2005 ensimmäisellä neljänneksellä viennin arvo jäi edellisen vuoden tasoaan matalammaksi. Etenkin kolmannen neljänneksen vientiluvut olivat korkeita. Kasvuyritysten määrä on kasvanut, mutta kokonaisuutena muita muuttujia hitaammin. Liikevaihdon kehitys Lapin maakunnan kasvuyrityksissä / /1991/ / / /200001/ / /200301/ / Henkilöstömäärän kehitys Lapin maakunnan kasvuyrityksissä 4 35 % Liikevaihdon kehitys Lapin maakunnan kasvuyrityksissä Viennin kehitys Lapin maakunnan kasvuyrityksissä 3 25 % 2 15 % 1 5 % % / / /1991/ / / / /200201/ / /2005 Kasvuyritysten liikevaihdon kasvu vuoden 2005 ensimmäisellä ja toisella neljänneksellä oli 2,4 ja 6,3%. Vuoden kolmannen neljänneksen kasvuksi kertyi peräti 25,1 % viennin nopean kasvun siivittämänä. Nopeasti, yli 15% liikevaihtoaan kasvattaneiden yritysten osuus koko yritysjoukosta on laskenut hieman vuoden 2004 tasosta. Vuonna 2004 nopeasti kasvaneita yrityksiä oli 42-48%, kun vuoden 2005 kolmen ensimmäisen neljänneksen aikana nopeasti kasvaneita oli 35-41% koko yritysjoukosta. Yritysjoukon 5 Kasvuyritykset, noin 2 lappilaista yritystä, on tunnistettu Lapin TE-keskuksen, Finnveran, Lapin ja Länsi-Pohjan yrittäjien sekä Lapin kauppakamarin asiantuntemukseen perustuen. Yritysjoukko koostuu pääosin pk-teollisuuden, matkailun ja yrityspalvelualan yrityksistä, jotka eivät tukeudu vain Lapin omiin markkinoihin. Teollisuuden suuryksiköt eivät kuulu tarkastelun joukkoon. 4

7 kasvu ei jakautunut vuonna 2005 tasaisesti. Suurimman osan kasvusta aiheuttavat edellä mainitut nopeasti kasvaneet, mutta toisaalta myös suurimmat, yli 20 henkeä työllistävät yritykset. Suurimman kasvuprosenttia laskevan vaikutuksen aiheuttivat yritykset, joiden liikevaihto laski yli 15% edellisen vuoden vastaavasta ajankohdasta. Näitä yrityksiä oli neljännes koko yritysjoukosta. Kasvuyritysten vienti väheni vuoden 2005 ensimmäisellä neljänneksellä hieman, mutta kasvoi nopeasti vuoden toisella ja kolmannella neljänneksellä. Ensimmäisen neljänneksen aikana pienten ja keskisuurten, alle 20 henkeä työllistävien yritysten vienti itse asiassa kasvoi, mutta suurten yritysten viennin lasku veti koko yritysryhmän viennin negatiiviseksi. Toisen neljänneksen viennin kasvu oli lähes 26 % ja kolmannen peräti yli 58 % edellisen vuoden vastaavista ajankohdista. Viennin nopean kasvun taustalla oli yksittäisten, verraten suurten yritysten viennin aiempaa voimakkaampi kasvu. Itse asiassa vuoden kolmannella neljänneksellä yhtä monen yrityksen viennin arvo laski kuin nousi. Kuten liikevaihdossa, myös viennissä suurten ja toisaalta Lapin ohella myös muualla maassa toimivien yritysten vaikutus kasvuun oli merkittävä. Kasvuyritysten määrä kasvoi koko vuoden Vuoden kahdella ensimmäisellä ja viimeisellä neljänneksellä kasvu oli maltilliset 2,6-3,7 prosenttia. Nopein kasvu tapahtui vuoden kolmannella neljänneksellä samanaikaisesti viennin vahvan kasvun kanssa, jolloin määrä kohosi 7,4 % edellisen vuoden tasoa korkeammaksi. Kun vuonna 2004 miltei prosenttia yrityksistä kasvatti määräänsä, vuoden 2005 alkupuolella luku oli lähempänä prosenttia. Etenkin nopeasti, yli 15 % määrää kasvattaneiden yritysten määrä laski. Vuonna 2004 määrän kasvusta vastasivat pääosin yritykset, jotka toimivat vain Lapin alueella. Tilanne muuttui vuonna 2005, jolloin muuallakin kuin Lapissa toimivilla yrityksillä oli selvästi suurempi vaikutus kasvuyritysten määrän kasvuun. Kokonaisuutena ottaen Lapin tunnistettujen kasvuyritysten kehitys on ollut koko tarkasteluaikavälin erittäin myönteistä. Yritysryhmän liikevaihto oli noin miljardi euroa vuonna 2005 ja määrä noin henkilöä. Yritysten liikevaihdon kasvu on heijastunut hyvin myös työllisyyteen. Viennin osuus yritysryhmän myynnistä oli vuonna 2005 lähes kolmasosa. Viennin osalta kasvu taittui laskuun vuonna 2003, mutta kiihtyi uudelleen vuoden 2004 aikana. Hyvä viennin kehitys on Lapin elinkeinoelämälle erittäin tärkeä asia, sillä alueen oma alle asukkaan ostovoima ei mahdollista kovin suurta yrityskoon kasvua. Ulkomaan vientimarkkinoiden lisäksi kasvua voi hakea myös muualta Suomen kotimarkkinoilta. Lapin maakunnan kasvuyritysten trendien vertailu /1991/1991/1991/ /1991/200001/200101/200201/ /200401/2005 Henkilöstömäärä Liikevaihto Vienti 5

8 2 Kansainväliset suhdanteet, Suomi ja maakunnat 2.1 Kansainvälinen suhdannekehitys Maailman talouskasvu vuonna 2005 oli hyvin epäyhtenäistä eri talousalueilla. Vuonna 2004 saavutettu viiden prosentin kasvuvauhti supistui 4,5 prosentin tuntumaan ja vuoden 2006 maailmantalouden ennusteet indikoivat päälle neljän prosentin kasvua. Suomen valtiovarainministeriön käsityksen mukaan maailmankaupan kasvun nopeutuminen vuoden 2005 loppupuolella ja korkealle kohonneen öljyn hinnan ennakoitua pienemmät negatiiviset vaikutukset ovat vahvistaneet tulevaisuususkoa 6. Kalliin öljyn inflaatiovaikutus on jäänyt huomattavasti odotettua pienemmäksi huolimatta siitä, että raakaöljyn maailmanmarkkinahinta nousi vuoden 2005 lopulla jo lähes kolminkertaiseksi vuoteen 2001 verrattuna. Koko maailman mittakaavassa öljyn kysyntä ei kuitenkaan tule lähiaikoina vähenemään ja hinnan uskotaan pysyvän jatkossakin korkealla tasolla. Geopoliittiset jännitteet ja toisaalta myös luonnonriskit tulevat merkitsevään epävakautta energiamarkkinoilla. Venäjä hyötyy suurena energianviejänä merkittävästi korkealla pysyvästä öljyn hinnasta. Öljyyn liittyvän problematiikan lisäksi kansainvälisen talouden näkymiin luo edelleen riskejä Yhdysvaltojen budjetti- ja vaihtotasevajeet sekä kotitalouksien vahva velkaantuminen. Yhdysvaltojen, EU:n ja Japanin talouskasvun ennakoidaan lähivuosina olevan edelleen huomattavasti Aasian ja Venäjän talousalueita heikompana. Euroalueen talouskasvu on hieman piristymässä. Kiinan kasvu jatkuu vahvana (toteutunut) Bruttokansantuotteen määrän muutokset (ennakko) 2006 (ennuste) 2005>2010 (ennuste keskimäärin vuodessa) Yhdysvallat 4,2 % 3,5 % 3, 2,8 % Euroalue 2,1 % 1,3 % 2, 2, EU 25 2,4 % 1,6 % 2,3 % 2,3 % Japani 2,3 % 2,7 % 2,4 % 2, Maailma 5, 4,4 % 4,2 % 4, Venäjä 7,2 % 6,4 % 6, 5,3 % Aasia 6,9 % 6,8 % 6,4 % 5,5 % Kiina 10,1 % 9,9 % 9,5 % 8,5 % 2.2 Suomen talousnäkymät Talouden toimeliaisuus vahvistui loppuvuodesta 2005 ja koko vuoden talouskasvuksi summautui 2,1 prosenttia. Vuodelle 2006 ennustetaan 3,7 prosentin talouskasvua, jossa on tosin huomioitava metsäteollisuuden työtaistelusta aiheutuva vertailuvuoden alhainen lähtötaso. Vuonna 2007 Suomen talouden kasvuvauhdin uskotaan olevan kahden ja puolen prosentin tuntumassa, edelleen euroalueen keskimääräistä tasoa selvästi korkeammalla 8. Työllisyyden kohentuminen jatkuu kokonaisuutena ottaen vuoden 2006 aikana ja uusia työpaikkoja odotetaan syntyvän yli kappaletta, erityisesti palvelualoilla. Teollisten työpaikkojen siirtymisen Suomen rajojen ulkopuolelle uskotaan jatkuvan. Kotimainen kulutus jatkuu vahvana kotitalouksien käytettävissä olevien reaalitulojen vähäisestä kasvusta huolimatta. Asuntokauppa säilyy edelleen vireänä ja voimakas asuntolainakanta yhdessä muun velkaantumisen kanssa alkaa olla jo huolen aihe. Inflaatio pysyy vuoden 2006 aikana noin yhden prosentin tuntumassa korkeasta öljynhinnasta huolimatta ja rahamarkkinat säilyvät keveinä. Korkojen odotetaan jatkossa nousevan, mutta varsin maltillisesti. Valtiontalous on vuonna 2006 ylijäämäinen. Kuntien rahoitusasema säilyy heikkona ja velkaantuminen jatkuu. 6 Suhdannekatsaus. Maaliskuu. 1/2006. Valtiovarainministeriö. Kansantalousosasto. 7 Suhdanne 1. Numero 1/2006. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos. 8 Suhdannekatsaus. Heinäkuu. 3/2005. Valtiovarainministeriö. Kansantalousosasto. 6

9 2.3 Maakuntien suhdannekehitys Suomen kansantalouden kehitystä vuosina voidaan kuvata muuttuvien suhdannejaksojen avulla: 1) syöksy lamaan ( ), 2) nousu lamasta ( ), 3) kasvun vuodet ( ) ja 4) kasvun taittuminen ( ) 9. Sisäasiainministeriön käsityksen mukaan alueiden taloudessa ja työpaikkakehityksessä tapahtunut muutos noudattaa kehityskuvaa siten, että vahvoilla kasvualueilla nousu lamasta tapahtui aikaisemmin ja oli muita alueita voimakkaampaa. Nopea talouden kasvu vuosina lisäsi alueiden eroja tuotannon ja työpaikkojen kasvun suhteen, mutta hidastuneen kasvun myötä erot hieman tasoittuivat. Vuonna 2004 kansantalouden kehitys kääntyi taas kasvu-uralle ja yritysten kokonaisliikevaihto kasvoi lähes kaikissa maakunnissa vuosia enemmän. Vuoden 2004 kasvu oli nopeinta Itä-Uudellamaalla, Lapissa ja Keski-Pohjanmaalla. Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen ennusteen mukaan tuotannon kasvun maakuntakohtaiset erot tulevat pysymään vuosina varsin vähäisinä. Tuotannon 2-3 prosentin vuotuinen kasvuvauhti lisäisi työllisten määrää noin 000 hengellä vuoteen 2009 mennessä, eniten Uudellamaalla, Pirkanmaalla ja Pohjois-Pohjanmaalla. Kohtuullisen talouskasvun uskotaan helpottavan työttömyyteen kohdistuvia paineita maamme kaikilla alueilla. Työllisen työvoiman määrän kasvun lisäksi ikääntymisen aiheuttama työvoimapoistuma selittää työllisyystilanteen kohentumista. Työttömyysaste on edelleen maamme korkein Kainuussa ja Lapissa. Vuosien hitaan talouskasvun vallitessa maakuntien välinen muuttoliike tasoittui ja lähes kaikkien muuttotappiomaakuntien muuttotase parantui. Vuosina Uudenmaan muuttovoitto jäi alle tuhannen henkilön, kun se vuosituhannen lopulla oli vielä lähes henkilöä. Vuoden 2005 ensimmäisellä puoliskolla väestönkasvu on voimistunut koko maassa hyvän syntyvyyden ansiosta. Alkuvuoden väenlisäys on ollut nopeinta Pirkanmaalla ja Pohjois-Pohjanmaalla. Talouskasvun myötä myös Uusimaa on kohentanut uudelleen asemiaan. Useissa väestökehitykseltään heikoissa maakunnissa muuttotappiot ovat selvästi pienentyneet. Kun maakuntia vertaillaan sekä liikevaihdon, työllisyyden että väestökehityksen suhteen, niin vuoden aikana 2005 puoleen väliin saakka parhaiten on maakunnista menestynyt Pirkanmaa. Myös Itä-Uudenmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan kehitys on ollut edelleen myönteistä. Useissa maakunnissa, kuten Lapissa, Kainuussa ja Keski-suomessa kasvu vaihtelee nopeasti ja hyvää jaksoa seuraa usein huonompi ja päinvastoin. Seututyypeittäin tarkasteltuna aluekehitys on asettunut alueiden koon ja asukastiheyden mukaiseen laskevaan järjestykseen. Helsingin metropolialue ja suuret kaupungit ovat kehityksen kärjessä. Keskikokoisten ja teollisten kaupunkiseutujen kehitys on jäänyt jonkin verran edellä mainittujen vauhdista. Harvaan asutuilla ja maaseutumaisilla alueilla kehitys on ollut heikointa Maakuntien suhdannekehitys Alueiden kehittäminen 28/2005. Sisäasiainministeriö. Helsinki, Kappale 2.3 on pääosin edellä mainitun katsauksen referointia. 10 Rakennemuutoskatsaus Suomen kuntaliitto

10 3 Lapin keskeiset muuttujat 3.1 Väkiluku ja väestömuutokset Lapin väestömäärä on historiallisesti tarkasteltuna ollut korkeimmillaan 19-luvulla ennen niin sanotun suuren muuton alkua. Tämän jälkeen väkiluku vakiintui pitkäksi aikaa noin asukkaan tuntumaan. Raju väestön pieneneminen alkoi 19-luvun laman yhteydessä, josta lukien Lapin väestö on vähentynyt heikon muuttotaseen seurauksena. Vuosina Lapin väkiluku pieneni peräti 4,4 prosenttia. Vuosina Lapin väki väheni myös negatiivisen luonnollisen väestönlisäyksen vuoksi 116 asukkaalla 11. Vuonna 2004 Lapin luonnollinen väestönlisäys kääntyi kuitenkin jälleen positiiviseksi ja myönteinen kehitys jatkui vuonna 2005, jolloin syntyneitä oli kuolleita enemmän. Vuoden 2005 muuttotaseeksi on Lapissa summautunut 733 henkilöä 12. Muuttotase on siis edelleen voimakkaasti negatiivinen ja edellisvuotta heikompi. Muuttotase on ollut heikoin vuonna 1998, jolloin Lapista pois muuttaneiden enemmyys oli peräti 2766 asukasta. Kun vuoden 2005 muuttotaseeseen summataan luonnollinen väestönlisäys, saadaan Lapin väkiluvuksi vuoden 2005 lopulla asukasta, mikä merkitsee 663 asukkaan menetystä vuoteen 2004 verrattuna. Tammihelmikuussa 2006 Lapin väkiluku on pienentynyt 20 hengellä. 0 Lapin väestönmuutos * 000 Lapin väkiluku seutukunnittain * Asukasta Väkiluku Syntyneiden enemmyys Muuttotase Väestönmuutos Kemi-Tornio Itä-Lappi Tornionlaakso Pohjois-Lappi Rovaniemen seutu Tunturi-Lappi Vaikka Lapin muuttotase onkin parantunut huomattavasti takavuosien synkistä luvuista niin aihetta tyytyväisyyteen ei ole väen edelleen vähetessä. Asukasmäärä on aluekehityksen perustekijöitä ja heijastuu ostovoiman ja työvoiman saatavuuden kautta laajasti kehitysnäkymiin. Supistuva väestökehitys merkitsee pienempää ostovoimaa ja kotimarkkinoita, mikä on kohtalokasta paikalliskysynnästä riippuvaisilla toimialoilla, kuten kaupassa ja palveluissa. Väkimäärän vähenemisen taittaminen on Lapissa välttämätöntä kurjistumiskierteen katkaisemiseksi varsinkin niillä alueilla, joilla matkailun tuoma lisäkysyntä ei riitä kompensoimaan paikallisen ostovoiman heikkenemistä. Yritykset puolestaan eivät hakeudu aluille, joilla osaavan ja riittävän työvoiman saatavuudesta ei ole takeita. Väkimäärä heijastuu välittömästi myös kuntatalouteen. Syntyvyyteen ei Lapin omilla toimenpiteillä voida juurikaan vaikuttaa. Lapin lähivuosien väestökehityksen ratkaisee se, kuinka hyvin poismuutto kyetään katkaisemaan ja kuinka samalla aktiivisin toimenpitein edistetään tulo- ja paluumuuttoa, erityisten nuorten ikäluokkien osalta. Julkisen sektorin työpaikat Lapissa tuskin tulevat merkittävissä määrin lisääntymään ilman voimakkaita alueellistamistoimenpiteitä. Väestötavoitteen saavuttamisen kannalta ratkaisevaa on yksityisen sektorin työpaikkojen lisääminen, mikä edellyttää aktiivista elinkeinopolitiikkaa ja rohkeita uusia avauksia yritystoiminnan kehittämisen ja toimintaympäristön suhteen. Lapin maakunnan sisällä väestö keskittyy Rovaniemen ja Kemi-Tornion seutukuntiin, joissa asuu yhteensä kaksi kolmasosaa Lapin väestöstä. Aikavälillä väestö on lisääntynyt vain Rovaniemen seudulla, yli asukkaalla. Jyrkimmin väki on vähentynyt Itä-Lapissa, joka on menettänyt väestä yli kolmanneksen. Kemi-Tornion seudulla 19- ja -luvut olivat suotuisan väestönkehityksen aikaa, mutta tämän jälkeen saavutettu väestönlisäys on menetetty. Lapin 11 Luonnollinen väestönlisäys = syntyneet kuolleet. 12 Muuttotase = Lappiin muuttaneet Lapista pois muuttaneet 8

11 väestökehityksessä on huomattavia alueellisia eroja ja yksittäisistä syistä vahvin selitysvoima on talouden rakennemuutoksella, jonka vaikutukset ja intensiteetti ovat olleet vallinneesta elinkeinorakenteesta johtuen erilaiset kaupunkien ja harvaan asuttujen maaseutumaisten alueiden välillä. Maakunnan sisällä voittajana on selvinnyt Rovaniemen seutu. Itä-Lappi on ollut Lapin sisäisessä tarkastelussa rakennemuutoksen häviäjä. Toisaalta teollisten kaupunkiseutujen rakennemuutos on heijastunut negatiivisena väestökehityksenä myös Kemi-Tornion alueella. 3.2 Aluetalous ja työllisyys KOKO TALOUS Toimialafaktat 2004 TOL A-X kpl liikevaihto milj htv Lapin koko talouden liikevaihto (TOL A-X) on kehittynyt trendinä suotuisasti. Vuoden 2000 ja 2002 alkanut nousukausi ovat yhdenmukaisia teollisuuden korkeasuhdanteiden kanssa. Vuoden 2005 tammi-marraskuussa Lapin koko talouden liikevaihto kasvoi 1,4 % edellisvuoteen verrattuna. Vuoden 2005 toinen ja kolmas neljännes painuivat negatiivisiksi. Kaikkien toimialojen yhteenlasketun määrän osalta vuosi 2005 päätyi negatiiviseksi n vähentyessä 0,7 % vuoteen 2004 verrattuna. Liikevaihdon kehitys kaikilla toimialoilla yhteensä (tol A-X) Lapin maakunnassa 01/1991/1991/1991/1991/1991/200001/200101/200201/200301/200401/2005 Liikevaihdon trendien vertailu kaikilla toimialoilla yhteensä (tol A-X) 01/1991/1991/1991/1991/1991/200001/200101/200201/200301/200401/2005 A-X: Koko maa 3 Liikevaihdon kehitys kaikki toimialat yhteensä (tol A-X) Henkilöstömäärän kehitys kaikilla toimialoilla yhteensä (tol A-X) Lapin maakunnassa 25 % % 1 5 % -5 % % Väkilukuun suhteutettu bruttokansantuote on Lapissa koko maata alhaisempi. Vuonna 2003 käyvin hinnoin laskettua arvonlisäystä kertyi Lapissa asukasta kohden euroa, kun koko maassa arvonlisäykseksi summautui 23 7 euroa. Lapin sisällä bruttokansantuotteen jakautumisessa on väestön tavoin suuret alueelliset erot. Kaikkein korkein asukasta kohden laskettu arvonlisäys on teollisuusvaltaisella Kemi-Tornion seudulla ja pienin Tornionlaaksossa. 9

12 Lapin työpaikkojen toimialajakaumassa on tapahtunut merkittäviä muutoksia verrattain lyhyellä aikavälillä. Työpaikkojen kokonaismäärä on lisääntynyt 6,7 prosenttia vuodesta 1995 vuoteen 2003, lähes 4400 työpaikan verran 13. Alkutuotannon työpaikkojen määrä on vähentynyt peräti 32 prosenttia, lähes 2000 työpaikkaa. Teollisuuden työpaikat ovat lisääntyneet 2,4 prosenttia hieman yli 200 työpaikalla. Rakentamisen toimialalla työpaikat ovat vuosina lisääntyneet 13,9 prosenttia, mikä merkitsee 0 uutta työpaikkaa. Kaikista Lapin työpaikoista peräti % syntyy palvelusektorilla, joista yksityisten palvelujen osuus on lähes puolet. Aikavälillä yksityisen palvelusektorin työpaikat ovat lisääntyneet peräti 22 prosenttia yli 4000 työpaikalla. Julkisten palvelujen työpaikat ovat lisääntyneet samalla aikavälillä 8,1 prosenttia noin 2000 työpaikan verran. Suhteellisesti tarkasteltuna kaikkein ripeintä työpaikkojen lisääntyminen on vuosina ollut majoitus- ja ravitsemissektorilla (38,2 %) sekä matkatoimisto- ja ohjelmapalvelutoimialalla (62,4 %). Lapin työpaikat toimialoittain * Vuosi * Työpaikkojen toimiala Yhteensä (A-B) Maa- ja metsätalous (C) Kaivostoiminta ja louhinta (D) Teollisuus (E) Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto (F) Rakentaminen (G-H) Kauppa, majoitus- ja rav.toiminta (I) Kuljetus, varastointi ja tietoliik (J-K) Rahoitus-, kiinteistö-, ym. palv (L-Q) Yhteiskunnall. palvelut Toimiala tuntematon Vuonna 2005 Lapin työttömyysaste eli työtä vailla olevien osuus työvoimasta väheni kymmenettä vuotta peräkkäin ja painui 16,7 prosenttiin, mutta on edelleen Suomen toiseksi korkein heti Kainuun maakunnan jälkeen 14. Työttömiä työnhakijoita vuonna 2005 oli keskimäärin henkilöä ja työttömien määrä aleni kaikissa Lapin seutukunnissa. Työttömyysaste on korkein Itä-Lapissa ja pienin Kemi-Tornion seudulla. Työttömyyden väheneminen on viime vuosiin verrattuna hidastunut. Vuonna 2005 pitkäaikaistyöttömien ja nuorisotyöttömyyden määrä aleni hieman, mutta yli -vuotiaiden työttömyys lisääntyi 15. työttömiä työnhakijoita Lapin työmarkkinatilanne Työttömiä työnhakijoita Työttömien osuus työvoimasta työttömien osuus työvoimasta (%) Työllisyysaste on kaikkein korkein Rovaniemellä sekä Tunturi-Lapissa ja pienin Itä- Lapissa 16. Lapin työllisyysasteeksi on vuonna 2005 kirjattu tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan 58,1 prosenttia, 2,1-prosenttiyksikköä vuotta 2004 vähemmän 17. Työllisyysasteen kohenemiseen vaikuttaa talouskehityksen lisäksi omalta osaltaan myös pienenevä väestö. 13 Lähde: Tilastokeskuksen työssäkäyntitilasto. 14 Lähde: Työministeriön työnvälitystilasto. 15 Lähde: Lapin työllisyyskatsaus. Joulukuu Lapin TE-keskus, työvoimaosasto. 16 Lähde: Tilastokeskuksen työssäkäyntitilasto. 17 Lähde: Tilastokeskuksen työvoimatutkimus. Vain maakuntatason tiedot saatavilla. Seututason tiedot työssäkäyntitilastosta. 10

13 Lappi väestö (2005*) väestönmuutos -663 ( *) muutos 0,4 % väestönmuutos -38 ( *) muutos 1,9 % työttömyysaste 16,7 % (2005) työllisyysaste 58,1 % (2005) arvonlisäys/asukas (2003*) Työpaikat toimialoittain 2003 Julkiset palvelut 6 % 6 % 4 % Yksityiset palvelut 37 % 14 % Teollisuus Alkutuotanto Tunturi-Lappi väestö 14 0 (2005*) väestönmuutos 65 ( *) muutos 0,5 % väestönmuutos 232 ( *) muutos 1,5 % työttömyysaste 17,7 % (2005) työllisyysaste 58,6 % (2003*) arvonlisäys/asukas (2003*) 5 % 8 % 3 % 5 % 34 % 33 % Rakentaminen Muut Pohjois-Lappi väestö (2005*) väestönmuutos 166 ( *) muutos 0,9 % väestönmuutos 722 ( *) muutos 3,9 % työttömyysaste 18,8 % (2005) työllisyysaste 55,7 % (2003*) arvonlisäys/asukas (2003*) 11 % 4 % 5 % 4 % 4 45 % 36 % Tornionlaakso väestö (2005*) väestönmuutos 144 ( *) muutos 1,5 % väestönmuutos 398 ( *) muutos 4, työttömyysaste 16,8 % (2005) työllisyysaste 52,3 % (2003*) arvonlisäys/asukas (2003*) 12 % 8 % 7 % 36 % Itä-Lappi väestö (2005*) väestönmuutos 494 ( *) muutos 2,4 % väestönmuutos 1763 ( *) muutos 7,9 % työttömyysaste 20,6 % (2005) työllisyysaste,8 % (2003*) arvonlisäys/asukas 14 3 (2003*) 8 % 14 % 3 % 5 % 36 % 29 % 15 % 27 % Kemi-Tornion seutu väestö (2005*) väestönmuutos +18 ( *) muutos +0, väestönmuutos 1039 ( *) muutos 1,7 % työttömyysaste 15,6 % (2005) työllisyysaste 57,6% (2003*) arvonlisäys/asukas (2003*) 3 % 7 % 3 % 32 % Rovaniemen seutu väestö (2005*) väestönmuutos +188 ( *) muutos +0,3 % väestönmuutos +646 ( *) muutos +1, työttömyysaste 16,1 % (2005) työllisyysaste 58,6 % (2003*) arvonlisäys/asukas (2003*) 4 % 4 % 6 % 6 % 44 % 27 % 28 % 36 % 11

14 Tarkasteltaessa Lapin aluetalouden rakennetta kokonaisuutena havaitaan pääpiirteissään kolme selkeästi toisistaan eroavaa aluetta, vaikkakin palvelutyöpaikkojen merkitys on kaikkialla suuri. Ensimmäisen aluetaloustyypin muodostaa suurteollisuusvaltainen ja kohtuullisen monipuolisen pkyritysrakenteen Kemi-Tornion alue, jossa metallinjalostuksen ja metsäteollisuuden toimialat ovat tärkeässä asemassa. Kemi-Tornion kanssa samaan aluetaloustyyppiin kuuluu myös Kemijärvi, jossa eletään vaikeaa rakennemuutoksen aikaa teollisuustyöpaikkojen määrän nopeasta ja voimakkaasta vähenemisestä johtuen. Rovaniemi muodostaa Lapin hallinnollisena ja koulutuksellisena keskuksena oman aluetaloustyypin, jossa korostuu julkisten palvelujen suuri osuus työpaikoista. Rovaniemellä myös pkyritysrakenne on kohtuullisen monipuolinen, mutta Kemi-Tornion alueesta poiketen varsinaisia suurteollisuusyksiköitä ei ole. Rovaniemellä myös kansainvälinen matkailu, erityisesti joulumatkailu, on muodostunut merkittäväksi sesonkiaikojen työllistäjäksi. Kolmatta aluetaloustypologiaa luonnehtii voimakas matkailuriippuvuus ja tähän alueeseen kuuluu käytännöllisesti katsottuna koko muu Lappi edellä mainittuja alueita lukuun ottamatta. Pyhä- Luosto, Saariselkä ja Levi-Ylläs-Olos-Pallas alue toimivat matkailukehityksen vetureina. Varsinaisten matkailutoimialojen ympärille on kehittynyt monipuolinen matkailijoita palveleva yksityisen sektorin elämysklusteri. Matkailutyöpaikkojen lisäksi kolmannen aluetaloustypologian elinkeinoja ovat maa-, metsä- ja porotalous. Asutuskeskittymissä työpaikkoja tarjoavat kunnalliset palvelut sekä paikalliskysynnästä riippuvaiset kaupan ja palvelusektorin toimialat. Muuten yksityisen sektorin työpaikkarakenne on matkailun lisäksi yksipuolinen. Kaivannaisteollisuuden osalta on suuria odotuksia eri puolilla Lappia. Kittilän suurikuusikon kultakaivoksen käynnistämispäätöstä odotetaan keväästä Kuntatalous Tilastokeskuksen tilinpäätösarvioiden mukaan Suomen kuntien taloustilanteessa ei tapahtunut vuonna 2005 suuria muutoksia verrattuna edelliseen vuoteen. Tulorahoituksen riittämättömyyden vuoksi kuntien velkaantuminen jatkui nopeana ja talous heikkeni kahteen edellisvuoteen verrattuna. Kaikkiaan 139 kunnan vuosikate jäi negatiiviseksi. Vuonna 2004 vastaava luku oli maassamme 133. Vuosikatteen jääminen negatiiviseksi merkitsee sitä, että kunta joutuu ottamaan velkaa, myymään omaisuuttaan tai käyttämään säästöjään selviytyäkseen toiminta- ja rahoitusmenoista. Vuoden 2006 talousarvioiden mukaan yli puolella Lapin kunnista on negatiivinen vuosikate ja kertyneitä alijäämiä on enimmillään yli 0 euroa/asukas. Lainakanta kasvaa lähes kaikissa kunnissa. Näin siitäkin huolimatta, että valtionosuusuudistus jonkin verran lisää valtionosuuksien määrää monessa kunnassa. Kiinteistöverolain muutoksella on positiivinen vaikutus voimalaitoskuntien talouteen. Seuraavassa on esitetty kuntien keskeisempiä talouslukuja vuosilta 2003 ja Lapin kuntatalouden tunnuslukuja Vuosikate keskimäärin euroa / asukas Negatiivisten vuosikatteiden määrä Lainakanta keskimäärin euroa / asukas Tilinpäätös Tilinpäätös Tilinpäätösarvio Valtiontalouden kehysten mukaan Suomen kuntien ja kuntayhtymien toimintamenot kasvavat 0 miljoonaa euroa enemmän kuin verotulot ja valtionosuudet yhteensä. Rahoitustilanteen kireys erityisesti vuosina edellyttää kunnilta sellaisia palvelurakennetta ja tuottavuutta koskevia päätöksiä, joilla toimintamenojen kasvu voidaan pitää verotulojen ja valtionosuuksien kasvun asettamissa rajoissa. 18 Lähde: Tilastokeskus, Kuntaliitto. *Toimintakate = Toimintatuotoista vähennetään toimintakulut. **Vuosikate = Kunnan tulojen ja menojen erotus, eli se osa tuloista, joka jää käytettäväksi investointien rahoittamiseen ja lainojen lyhentämiseen. 12

15 4 Toimialakohtainen suhdannekuva Lapissa 4.1 Rakentaminen RAKENTAMINEN Toimialafaktat 2004 TOL F kpl liikevaihto 572 milj htv Lapin osuus koko maan liikevaihdosta toimialalla 3,2 % osuus Lapin kaikkien toimialojen liikevaihdosta 7, osuus Lapin kaikkien toimialojen stä 11,8 % Rakentamisen (TOL F) suhdannekuva mukailee Lapissa valtakunnallista kehitystä. Vuosi 2005 on Lapissa ollut positiivisen kehityksen aikaa sekä määrällä että liikevaihdolla mitattuna. Liikevaihto kasvoi heinä-marraskuussa 9,6 prosenttia vuoden 2004 vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Tammi-marraskuun aikana liikevaihto lisääntyi 9,1 prosenttia. Nopeimpaan kasvuun yllettiin toisella neljänneksellä, jolloin liikevaihto kasvoi 11,6 prosenttia. Toimialan yrityksistä vähintään 43 prosenttia on kasvattanut liikevaihtoaan yli 15 prosenttia vuosien kaikilla neljänneksillä. Vuoden 2005 kasvun taustalla ovat yksitoimintaiset yritykset. Lisäksi kasvuvaikutukseltaan aiempaa merkittävämmäksi ovat muodostuneet suuret yritykset, jotka työllistävät vähintään 20 henkilöä. Rakentamisen toimialalla myös määrä on lisääntynyt vuoden 2005 loppupuoliskolla reilun neljän prosentin vauhdilla. Heinä-joulukuun aikana määrä kasvoi 4,5 prosenttia vuoden takaiseen verrattuna ja tämä kasvu oli neljännesvuosittaiseksi purettuna ensimmäisellä neljänneksellä 4,3 ja toisella neljänneksellä 4,8 prosenttia. Koko vuoden määrän kasvuksi summautuu 1,6 prosenttia vuoteen 2004 verrattuna Liikevaihdon kehitys rakentamisessa (tol F) Lapin maakunnassa 30 01/1991/1991/1991/1991/1991/200001/200101/200201/200301/200401/2005 Liikevaihdon trendien vertailu rakentamisessa (tol F) 01/1991/1991/1991/1991/1991/200001/200101/200201/200301/200401/2005 F: Koko maa Liikevaihdon kehitys rakentaminen (tol F) 25 % 2 15 % 1 5 % -5 % Henkilöstömäärän kehitys rakentamisessa (tol F) Lapin maakunnassa Vuokratyövoiman käyttö on alalla lisääntynyt, eikä tämä näy varsinaisten rakennusyritysten henkilömäärässä. 13

16 4.2 Kaivostoiminta ja louhinta KAIVOSTOIMINTA JA LOUHINTA Toimialafaktat 2004 TOL C 65 kpl liikevaihto 49 milj. 333 htv Lapin osuus koko maan liikevaihdosta toimialalla 4,7 % osuus Lapin kaikkien toimialojen liikevaihdosta 0,6 % osuus Lapin kaikkien toimialojen stä 1, Kaivostoiminnassa ja louhinnassa (TOL C) toimialan liikevaihtokehitystä Lapissa luonnehtii verrattain suuri vaihtelu. Vuosille ajoittui Lapissa hyvä kausi, samoin vuosille Vuoden 2005 kolme ensimmäistä neljännestä olivat Lapissa liikevaihdolla mitattuna voimakkaasti laskusuuntaisia. Ensimmäisellä neljänneksellä liikevaihto väheni 10,2 prosenttia, toisella 17,7 prosenttia ja kolmannella 6,0 prosenttia vertailuajanjaksoon nähden. Kuukausimuutoksia tarkasteltaessa voidaan todeta loka-marraskuun kehityksen olleen päinvastaista, sillä lokakuussa liikevaihto kasvoi vuodentakaiseen verrattuna 20,9 prosenttia ja marraskuussakin vielä 6,3 prosenttia. Henkilöstömäärä on neljännesvuositasolla vähentynyt jokaisella vuoden 2005 neljänneksellä. Jälkimmäisen vuosipuolikkaan aikana määrä pieneni 5,6 prosenttia ja koko vuoden aikana 3,1 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Toimialan määrä on käytännössä vuoden 1997 tasolla Liikevaihdon kehitys kaivostoiminnassa ja louhinnassa (tol C) Lapin maakunnassa 01/1991/1991/1991/1991/1991/200001/200101/200201/200301/200401/2005 Liikevaihdon trendien kehitys kaivostoiminnassa ja louhinnassa (tol C) 01/1991/1991/1991/1991/1991/200001/200101/200201/200301/200401/2005 C: Koko maa 4 Liikevaihdon kehitys kaivostoiminta ja louhinta (tol C) Henkilöstömäärän kehitys kaivostoiminta ja louhinta (tol C) Lapin maakunnassa

17 4.3 Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne KULJETUS, VARASTOINTI JA TIETOLIIKENNE Toimialafaktat 2004 TOL I kpl liikevaihto 459 milj htv Lapin osuus koko maan liikevaihdosta toimialalla 2, osuus Lapin kaikkien toimialojen liikevaihdosta 5,8 % osuus Lapin kaikkien toimialojen stä 13,1 % Kuljetuksen, varastoinnin ja tietoliikenteen (TOL I) toimialalla liikevaihto on kasvanut Lapissa hyvin vuoteen 2002 saakka, jonka jälkeen kehitys on pysähtynyt, vaikka koko maassa ala on vielä tämänkin jälkeen jatkanut nousujohteisena. Toimialan liikevaihto kasvoi Lapissa 2005 tammimarraskuussa 1,7 prosenttia ja neljännesvuositasolla kolmas neljännes on ollut suotuisimman kehityksen aikaa yltäen 3,9 prosentin kasvuun. Henkilöstömäärän puolella muutokset ovat olleet laskusuuntaisia. Koko vuoden 2005 aikana määrä väheni Lapissa -0,2 prosenttia ja viimeisen puolen vuoden aikana -1,1 prosenttia vastinajanjaksoon verrattuna. Liikevaihdon kehitys kuljetuksessa, varastoinnissa ja tietoliikenteessä (tol I) Lapin maakunnassa 01/1991/1991/1991/1991/1991/200001/200101/200201/200301/200401/2005 Liikevaihdon trendien vertailu kuljetuksessa, varastoinnissa ja tietoliikenteessä (tol I) 01/1991/1991/1991/1991/1991/200001/200101/200201/200301/200401/2005 I: Koko maa Liikevaihdon kehitys kuljetus, varastointi ja tietoliikenne (tol I) Henkilöstömäärän kehitys kuljetuksessa, varastoinnissa ja tietoliikenteessä (tol I) Lapin maakunnassa 2 15 % 1 5 % -5 % -1 15

18 4.4 Teollisuus Teollisuus TEOLLISUUS Toimialafaktat 2004 TOL D 838 kpl liikevaihto milj htv Lapin osuus koko maan liikevaihdosta toimialalla 4, osuus Lapin kaikkien toimialojen liikevaihdosta 51,3 % osuus Lapin kaikkien toimialojen stä 26,2 % Teollisuuden (TOL D) liikevaihdon pitkään jatkunut vahva kehitys osoittaa taittumisen merkkejä vuonna Vuoden 2005 ensimmäinen vuosineljännes oli liikevaihdon kannalta suotuisaa kasvuaikaa. Tällöin liikevaihto kasvoi 17,1 prosenttia ja vuoden alkupuoliskollakin vielä 6,4 prosenttia, vaikka toisella neljänneksellä liikevaihto jo supistuikin -3,5 prosenttia. Kolmannella neljänneksellä liikevaihto pieneni -4,3 prosenttia vuoden takaiseen nähden. Toisen ja kolmannen neljänneksen kehitykseen vaikuttaa Suomea koetellut paperialan työnseisaus, joka näkyy myös Lapin teollisuustoimialan touko-heinäkuun tiedoissa. Heinä-marraskuun aikana liikevaihto supistui edelleen -5,7 prosenttia. Vuoden 2005 kolmella tarkastellulla neljänneksellä liikevaihtoaan kasvattaneita yrityksiä on ollut 46- prosenttia kaikista tehdasteollisuuden yrityksistä. Liikevaihdon kehitykseen ovat voimakkaimmin vaikuttaneet vähintään 20 henkilöä työllistävät yritykset, vaikka kyseiseen ryhmään kuuluvia yrityksiä onkin kaikista Lapin teollisuuden yrityksistä vain noin 6 prosenttia. Henkilöstömäärän kehitys teollisuudessa on ollut muilla vuoden 2005 neljänneksillä supistuvaa, paitsi kolmannella neljänneksellä, jolloin määrä kasvoi 1,8 prosenttia. Toisella vuosineljänneksellä määrä väheni -7,0 prosenttia. Koko vuoden 2005 aikana määrä supistui -3,0 prosenttia. Liikevaihdon vahva kehitys ei ole luonut teollisuuteen kokonaisuutena ottaen lisää työpaikkoja ja vuodesta 1997 lukien teollisuuden määrä on pienentynyt. 1 Liikevaihdon kehitys teollisuudessa (tol D) Lapin maakunnassa Liikevaihdon trendien vertailu teollisuudessa (tol D) 01/1991/1991/1991/1991/1991/200001/200101/200201/200301/200401/ /1991/1991/1991/1991/1991/200001/200101/200201/200301/200401/2005 CDE: Koko maa 4 Liikevaihdon kehitys teollisuus (tol D) Henkilöstömäärän kehitys teollisuudessa (tol D) Lapin maakunnassa

19 4.4.2 Teollisuus pl. suuryksiköt pk-teollisuus TEOLLISUUS pl. suuryksiköt Toimialafaktat 2004 TOL D 819 kpl liikevaihto 1 6 milj htv osuus Lapin kaikkien toimialojen liikevaihdosta 18,1 % osuus Lapin kaikkien toimialojen stä 15,5 % Kun teollisuuden toimialaa (TOL D) tarkastellaan ilman suuryksiköitä, huomataan pkteollisuuden tilanteen eroavan merkittävästi suuryksiköt sisältävästä suhdanteesta 20. Keskeinen ero suuryksiköt sisältävään kehitykseen on se, että liikevaihdon vaihtelut ovat loivempia sekä nousu- että laskukausina. Vuosina 1997 ja 2000 pk-teollisuuden liikevaihto on kehittynyt kaikkein vahvimmin. Pkteollisuuden liikevaihto on ollut vuoden 2005 aikana suotuisassa kasvussa, erityisesti loppuvuoden osalta. Alkuvuoden tammi-kesäkuu kasvuksi summautui 1,9 prosenttia ja heinä-marraskuun aikana liikevaihdon kasvu ylsi 12,2 prosenttiin. Erityisesti kolmannella neljänneksellä liikevaihdon kasvu ylsi suotuisaan 15,3 prosenttiin edellisen vuoden vastaavaan neljännekseen verrattuna. Vuoden 2005 aikana määrä supistui -1,3 prosenttia vuoteen 2004 verrattuna. Vuoden alkupuolisko eteni henkilön osalta pakkaslukemissa, mutta loppuvuoden puolella määrä kasvoi 0,7 prosenttia vuoden 2004 heinä-joulukuuhun verrattuna. Pk-teollisuudessakin määrä on pitkällä aikavälillä laskenut. Liikevaihdon kehitys teollisuudessa (D) pl. suuryksiköt Lapin maakunnassa Liikevaihdon kehitys teollisuudessa Lapin maakunnassa 2000= 2000= D D pl. suuryksiköt 25 % 2 15 % 1 5 % -5 % -1 Liikevaihdon kehitys teollisuus (tol D) pl. suuryksiköt -15 % 2000= Henkilöstömäärän kehitys teollisuudessa (D) pl. suuryksiköt Lapin maakunnassa Käytännössä suuryksiköt tarkoittavat kemiallisen metsäteollisuuden ja terästeollisuuden tuotantoyksiköitä. 17

20 4.4.3 Sahatavaran ja puutuotteiden valmistus SAHATAVARAN JA PUUTUOTTEIDEN Toimialafaktat 2004 VALMISTUS TOL DD 152 kpl liikevaihto 231 milj. 9 htv Lapin osuus koko maan liikevaihdosta toimialalla 4, osuus Lapin kaikkien toimialojen liikevaihdosta 2,8 % osuus Lapin kaikkien toimialojen stä 2,8 % Sahatavaran ja puutuotteiden valmistuksen (TOL DD) liikevaihdon kehitys on ollut kasvusuuntaista jo pidemmän aikaa 21. Vuoden 2002 toisesta vuosineljänneksestä lukien 2004 ensimmäiselle neljännekselle kaikki muutokset ovat olleet kasvuvoittoisia. Vuoden 2005 loppupuolella liikevaihto on ollut kasvussa, kun taas määrä on vähentynyt. Tammi-marraskuussa liikevaihto lisääntyi 1,5 ja heinä-marraskuussa 5,0 prosenttia vertailuajankohtaan nähden. Sahatavaran ja puutuotteiden valmistuksen on lisääntynyt hieman vuodesta Henkilöstömäärän pari vuotta jatkunut kasvu taittui vuosien 2004 ja 2005 vaihteessa. Henkilöstömäärän vuoden 2005 loppupuoliskon supistumiseksi summautuu -6,0 prosenttia ja koko vuonna -4,4 prosenttia. 1 Liikevaihdon kehitys sahatavaran ja puutuotteiden valmistuksessa (tol DD) Lapin maakunnassa Liikevaihdon trendien vertailu sahatavaran ja puutuotteiden valmistuksessa (tol DD) 40 01/1991/1991/1991/1991/1991/200001/200101/200201/200301/200401/ /1991/1991/1991/1991/1991/200001/200101/200201/200301/200401/ : Koko maa % 4 Liikevaihdon kehitys sahatavaran ja puutuotteiden valmistus (tol DD) Henkilöstömäärän kehitys sahatavaran ja puutuotteiden valmistuksessa (tol DD) Lapin maakunnassa Valtakunnantason vertailusarja sisältää toimialan DD lisäksi toimialan 21 (massan, paperin ja paperituotteiden valmistus). 18

21 4.4.4 Puun sahaus, höyläys ja kyllästys PUUN SAHAUS, HÖYLÄYS JA KYLLÄSTYS Toimialafaktat 2004 TOL kpl liikevaihto 139 milj. 361 htv Lapin osuus koko maan liikevaihdosta toimialalla 4,6 % osuus Lapin kaikkien toimialojen liikevaihdosta 1,7 % osuus Lapin kaikkien toimialojen stä 1, Puun sahauksen, höyläyksen ja kyllästyksen toimialalla (TOL 201) liikevaihto on kehittynyt myönteisesti jo usean vuoden ajan 22. Vuosille ajoittuu tuorein korkeasuhdanne, jonka kasvu taittui vuoden 2004 aikana. Vuoden 2005 aikana liikevaihto on aavistuksen verran laskenut. Neljännesvuosimuutoksia tarkasteltaessa voidaan todeta kolmannen neljänneksen olleen liikevaihdon osalta -1,9 vähenevä. Tammi-marraskuun aikana liikevaihto aleni -0,5 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Vuosille ajoittuu vahva kehityksen kasvukausi, mutta tämän jälkeen trendi on ollut laskusuuntainen ja käytännössä nyt ollaan vuoden 1997 tasolla. Vuoden 2005 jälkimmäisen puoliskon aikana määrä laski Lapissa -3,3 prosenttia ja koko vuoden aikana -2,1 prosenttia vertailuajankohtaan nähden. Liikevaihdon kehitys puun sahauksessa, höyläyksessa ja kyllästyksessä (tol 201) Lapin maakunnassa 40 01/1991/1991/1991/1991/1991/200001/200101/200201/200301/200401/2005 Liikevaihdon trendien vertailu puun sahauksessa, höyläyksessa ja kyllästyksessa (tol 201) 01/1991/1991/1991/1991/1991/200001/200101/200201/200301/200401/ : Koko maa Liikevaihdon kehitys puun sahaus, höyläys ja kyllästys (tol 201) Henkilöstömäärän kehitys puun sahauksessa, höyläyksessä ja kyllästyksessä (tol 201) Lapin maakunnassa % Valtakunnantason vertailusarja sisältää toimialat 20 (sahatavaran ja puutuotteiden valmistus) ja 21 (massan ja paperituotteiden valmistus). 19

22 4.4.5 Rakennuspuusepäntuotteiden valmistus RAKENNUSPUUSEPÄN TUOTTEIDEN Toimialafaktat 2004 VALMISTUS TOL kpl liikevaihto 78 milj. 477 htv Lapin osuus koko maan liikevaihdosta toimialalla 4,7 % osuus Lapin kaikkien toimialojen liikevaihdosta 1, osuus Lapin kaikkien toimialojen stä 1,4 % Rakennuspuusepän tuotteiden valmistuksen (TOL 203) liikevaihto on kehittynyt Lapissa erittäin vahvasti 23. Vuoden 2002 toisesta vuosineljänneksestä lukien liikevaihdon neljännesmuutokset ovat olleet vuoden 2004 ensimmäiselle neljännekselle saakka keskimäärin 2 plussalla. Vuoden 2005 ensimmäinen vuosineljännes oli Lapissa liikevaihdoltaan supistuva, mutta sen jälkeen liikevaihto kasvoikin koko loppuvuoden ajan. Ensimmäisen neljänneksen aikana liikevaihto väheni -8,6 prosenttia. Toisella neljänneksellä liikevaihto lisääntyi 4,8 ja kolmannella neljänneksellä jopa 23,3 prosenttia. Tammimarraskuulle 2005 kertyy 8,6 prosentin liikevaihdon kasvu vuodentakaiseen verrattuna. Reilut prosenttia toimialan yrityksistä on pieniä, alle 5 henkilöä työllistäviä yrityksiä. Toimialan määrä on kehittynyt pitkällä aikavälillä myönteisesti, mutta väheni vuoden 2005 jälkipuoliskolla -6,1 prosenttia vuoden takaiseen verrattuna. Neljännesvuositasolla tämä muutos jakautui niin, että kolmannella neljänneksellä määrä väheni -6,7 ja viimeisellä neljänneksellä -5,5 prosenttia edellisen vuoden vastaaviin neljänneksiin verrattuna Liikevaihdon kehitys rakennuspuusepäntuotteiden valmistuksessa (tol 203) Lapin maakunnassa Liikevaihdon trendien vertailu rakennuspuusepäntuotteiden valmistuksessa (tol 203) /1991/1991/1991/1991/1991/200001/200101/200201/200301/200401/ /1991/1991/1991/1991/1991/200001/200101/200201/200301/200401/ : Koko maa % % Liikevaihdon kehitys rakennuspuusepäntuotteiden valmistus (tol 203) -4 1 Henkilöstömäärän kehitys rakennuspuusepäntuotteiden valmistuksessa (tol 203) Lapin maakunnassa 23 Valtakunnantason vertailusarja sisältää toimialat 20 (sahatavaran ja puutuotteiden valmistus) ja 21 (massan ja paperituotteiden valmistus). 20