Lapin suhdanteet 2 / 2006

Transkriptio

1 LAPIN LIITTO Länsipohjan Yrittäjät Lapin suhdanteet 2 / 2006

2 LAPIN SUHDANTEET 2/2006 Liikevaihtotiedot tammikuu 1995 toukokuu 2006 Henkilöstötiedot tammikuu 1997 kesäkuu 2006

3 SISÄLTÖ 1 Johdanto ja yhteenveto Esipuhe ja menetelmäkuvaus Keskeiset tulokset ja johtopäätökset Erityisteema kasvuyrityskatsaus Kansainväliset suhdanteet, Suomi ja maakunnat Kansainvälinen suhdannekehitys Suomen talousnäkymät Maakuntien suhdannekehitys Lapin keskeiset muuttujat Väkiluku ja väestömuutokset Aluetalous ja työllisyys Kuntatalous Toimialakohtainen suhdannekuva Lapissa Rakentaminen Kaivostoiminta ja louhinta Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne Teollisuus Teollisuus Teollisuus pl. suuryksiköt pk-teollisuus Sahatavaran ja puutuotteiden valmistus Puun sahaus, höyläys ja kyllästys Rakennuspuusepäntuotteiden valmistus Sähkötekniset tuotteet ja optisten laitteiden valmistus Metallituotteiden valmistus Elintarvikkeiden ja juomien valmistus Palvelut Majoitus- ja ravitsemistoiminta Hotellit Leirintäalueet ja muu majoitustoiminta Ohjelmapalvelutoiminta ja virkistys Tietojenkäsittelypalvelut Muu liike-elämää palveleva toiminta Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut Kauppa Tukku- ja vähittäiskauppa Vähittäiskauppa erikoistumattomissa myymälöissä Vähittäiskauppa erikoismyymälöissä

4 1 Johdanto ja yhteenveto 1.1 Esipuhe ja menetelmäkuvaus Lapin suhdanteet toimitetaan kahdesti vuodessa Lapin liiton, Lapin TE-keskuksen, Lapin kauppakamarin sekä Lapin ja Länsipohjan yrittäjien yhteistyönä 1. Lapin suhdanteet sisältää toimialakohtaisen liikevaihdon ja n kehityksen ja koko maan vertailutiedon niiltä tarkoitukseen sopivilta toimialoilta, jotka kuuluvat tilastokeskuksen julkaisutoiminnan piiriin. Tarkastelu perustuu toimialaluokitukseen 2, johon liittyvä hakemiston avulla lukija saa tarvittaessa tarkan kuvauksen siitä, millaista yritystoimintaa kukin toimiala käytännössä sisältää 3. Lapin liitosta on myös saatavilla yksityiskohtainen lista kunkin toimialan sisältämistä yrityksistä sekä täydelliset aikasarja-aineistot. Suhdannetietojen laskennan pääasiallisena lähteenä käytetään verohallinnon maksuvalvonta-aineistoa, joka kattaa kaikki arvonlisävelvolliset yritykset ja säännöllisesti palkkaa maksavat työnantajat. Lisäksi katsauksen tietolähteinä on käytetty tilastokeskuksen suuryritystiedustelua, yritys- ja toimipaikkarekisteriä, toimiala-online järjestelmää, aluetilinpitoa sekä väestö- ja työssäkäyntitilastoja. Toimialakohtaiset trendit perustuvat tilastokeskuksen toimittamiin kuukausitason indekseihin, jotka ovat liikevaihdon osalta saatavilla vuodesta 1995 lähtien. Henkilöstön osalta indeksit alkavat vuodesta Tässä katsauksessa uusimmat tiedot ovat liikevaihdon osalta vuoden 2006 toukokuulta ja määrän osalta kesäkuulta. Perusvuotena toimii vuosi 2000, jolloin indeksin arvo on. Laskenta on suoritettu toimipaikkatasolla, jolloin kaikkien kyseisellä toimialalla liiketoimintaa harjoittavien yritysten toimivat toimipaikat sisältyvät laskentaan. Tiedot yritysjärjestelyistä, aloittamisista ja lopettamisista sekä yritysten toimipaikka- ja toimialarakenteiden muutoksista saadaan yritys- ja toimipaikkarekisterin päivittymisen yhteydessä. Suurimmat yritysjärjestelyt tulevat tietoon kuukausittaisen suuryritystiedustelun kautta. Trendikuvioiden tarkastelussa on muistettava, että kuvaajan loppuosa saattaa revisoitua eli tarkistua tulevien kuukausitietojen päivittämisen jälkeen. Viimeisimmän kuukauden hyvin korkea tai vastaavasti alhainen havainto ohjaa trendikuvaajan loppupään suuntaa voimakkaasti. Aikasarjan pidentyessä trendikuvaaja pyrkii jatkuvasti tasoittumaan, sillä maksuvalvonta-aineisto kertyy ja päivittyy 6 kuukauden ajan. Ensimmäisellä laskentakerralla kaikkien yritysten yhteenlasketusta liikevaihdosta on kertynyt noin prosenttia. Henkilöstömäärän uusimman kuukauden kertymä on pienempi kuin muiden muuttujien. Neljännesvuosimuutokset kertovat vuosineljänneksen muutoksen suhteessa edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon. Esimerkiksi vuoden 2005 ensimmäinen vuosineljännes sisältää tammi-, helmija maaliskuun kehityksen ja neljännesmuutos kertoo prosentuaalisen muutoksen vuoden 2004 ensimmäiseen vuosineljännekseen verrattuna. Vertailuajankohdan kehitysvauhti vaikuttaa suoraan uusimpiin muutosprosentteihin. Jos kasvu on ollut voimakasta edellisen vuoden neljänneksellä, voi uuden vuosineljänneksen muutosprosentti näyttää pieneltä tai osoittaa jopa kasvun vähentymistä siinäkin tilanteessa, ettei pidemmän aikavälin kehityksessä olisi laskua, vaan kehitys on vain välillä tasaantunut. Lapin suhdanteet -katsauksen laatimista ohjanneeseen ohjausryhmään ovat kuuluneet kehittämisjohtaja Maiju Hyry Lapin liitosta, johtaja Pirkko Saarela Lapin TE -keskuksesta, toimitusjohtaja Pirkka Salo Lapin yrittäjistä, toimitusjohtaja Martti Kankaanranta Länsipohjan yrittäjistä sekä toimitusjohtaja Timo Rautajoki Lapin kauppakamarista. Käytännön valmistelutyöstä ja sisällön kokoamisesta on vastannut ohjelmapäällikkö Sami Laakkonen Lapin liitosta. Suhdannekatsauksen jakelu toteutetaan sähköisesti. Raportin keskeinen termistö on selitteineen katsauksen liitteenä (Liite 1). Siinä missä Lapin suhdanteet kertoo yritysten toteutuneesta kehityksestä, niin pkyritysbarometri kuvaa elinkeinoelämän odotuksia tulevaisuuden suhteen. Barometri ja suhdannekatsaus täydentävätkin sopivasti toisiaan luoden sillan toteutuneen kehityksen ja tulevaisuuden odotusten välille 4. 1 Lapin suhdannekatsaus on saatavilla sähköisessä muodossa Lapin liiton kotisivuilla ( 2 Toimialaluokitus TOL Tilastokeskus. Käsikirjoja 4. Hakapaino Oy, Helsinki Toimialaluokitus TOL Liite 1 Hakemisto. Tilastokeskus. Käsikirjoja 4. Yliopistopaino, Helsinki PK-yritysbarometri on Suomen yrittäjien ja Finnveran kahdesti vuodessa tuotettava yhteisjulkaisu. 2

5 1.2 Keskeiset tulokset ja johtopäätökset SUHDANTEET NYT SYYSKUU 2006 MAAILMANTALOUS JA SUOMI Maailman talouskasvu on neljän prosentin tuntumassa vuosina Kallis öljy, Yhdysvaltojen vajeongelmat sekä korkojen nousuun liittyvät riskit ovat edelleen uhkana taloudelle. Euroalueen kasvu on piristymässä ja Aasian kasvu jatkuu erittäin vahvana. Suomi elää korkeasuhdannetta ja talouden ennustetaan kasvavan vuonna 2006 yli 4 prosenttia. Kasvuluvussa on huomioitava edellisvuoden metsäteollisuuden työtaistelun aiheuttamana alhainen vertailuluku. Vuodelle 2007 ennustetaan yli 3 prosentin kasvua. LAPPI Lapin koko talouden liikevaihto (TOL A-X) kasvoi +4,3 % tammi-toukokuussa 2006 edellisvuoden vastinjaksoon verrattuna. Paperialan työnseisaus vuonna 2005 kasvattaa vertailuvuoden 2006 muutosprosentteja suuremmiksi kuin ne todellisuudessa olisivat. Henkilöstömäärä kasvoi 2006 ensimmäisellä puoliskolla +0,4 % edellisvuoteen verrattuna. Lapin teollisuus (TOL D) kehittyy suuryksikkövetoisesti. Paperialan työseisaus näkyy selvästi vuoden 2005 luvuissa. Suhdannetilanne on hyvä. PK-teollisuuden liikevaihto on lähtenyt voimakkaaseen kasvuun vuonna Vuoden 2006 ensimmäisellä neljänneksellä kasvu ylsi erinomaiseen +23,1 prosenttiin. Teollisuuden ohella myös rakentamisen (TOL F), matkailun ohjelmapalvelujen (TOL ), liikeelämää palvelevan toiminnan (TOL 74) sekä sähköteknisten tuotteiden ja optisten laitteiden valmistuksessa (TOL DL) liikevaihdon kehitys on ollut erittäin myönteistä. Sahatoiminnassa suhdanne on selvästi heikentynyt. Lapin kasvuyritysjoukon kehitys on ollut vahvaa. Yritysjoukon liikevaihto kasvoi +10,4 % vuonna 2005 ja kasvu on kiihtynyt +14,6 prosenttiin tammi-toukokuussa Työpaikat ovat lisääntyneet Lapissa ylivoimaisesti eniten yksityisissä palveluissa. Teollisuuden työpaikat ovat vähentyneet vahvasta suhdannekehityksestä huolimatta. Työttömyys on vähentynyt Lapissa, mutta on edelleen korkea (16,7 % vuonna 2005). Alkuvuoden 2006 aikana työttömiä on ollut lähes vähemmän (-6,6, %) kuin 2005 vastaavana aikana. Vuonna 2005 Lapin muuttotappio oli 733 ja syntyneiden enemmyys henkeä, väestönmuutokseksi summautuu 663 henkeä. Väestötappio kasvoi usean vuoden myönteisen kehityksen jälkeen. Vuoden 2006 puolella muuttotappio on kiihtynyt ja luonnollinen väestönmuutos painunut selkeästi negatiiviseksi. Lapin kuntatalouden heikkeneminen jatkui vuonna Negatiivisten vuosikatekuntien määrä kasvoi ja keskimääräinen vuosikate asukasta kohden painui pakkasen puolelle. Myös lainakanta lisääntyi. Lapin toimialojen suhdannekehitys on vedetty yhteen taulukkoliitteessä (Liite 2). Toimialat on luokiteltu kehityksen perusteella erittäin hyviin, hyviin, epävarmoihin/paikallaan pysyviin, heikkoihin ja erittäin heikkoihin. Suhdannekehitystä määritettäessä on painotettu vuosien liikevaihdon kehitystä, mutta myös pitkän aikavälin suhdanne on huomioitu. Erityisen hyvää kehitys on ollut teollisuudessa (TOL D), teollisuudessa pl. suuryksiköt (TOL D), sähköteknisten tuotteiden ja optisten laitteiden valmistuksessa (TOL DL), rakentamisessa (TOL F), ohjelmapalvelutoiminnassa ja virkistyksessä (TOL ) sekä muussa liike-elämää palvelevassa toiminnassa (TOL 74). Kehitys on ollut hyvää rakennuspuusepäntuotteiden valmistuksessa (TOL 203), metallituotteiden valmistuksessa (TOL 28), majoitus- ja ravitsemistoiminnassa (TOL H), hotelleissa (TOL 551), leirintäalueilla ja muussa majoitustoiminnassa (TOL 552), tukku- ja vähittäiskaupassa (TOL G), vähittäiskaupassa erikoistumattomissa myymälöissä (TOL 521), vähittäiskaupassa erikoismyymälöissä (TOL ) sekä terveydenhuolto- ja sosiaalipalveluissa (TOL 85). Suhdanteeltaan epävarmoja tai paikallaan pysyviä toimialoja ovat kuljetus, varastointi ja tietoliikenne (TOL I), tietojenkäsittelypalvelut (TOL 72) sekä kaivostoiminta ja louhinta (TOL C). Kehitys on ollut heikkoa sahatavaran ja puutuotteiden valmistuksessa (TOL DD), puun sahauksessa, 3

6 höyläyksessä ja kyllästyksessä (TOL 201) sekä elintarvikkeiden ja juomien valmistuksen (TOL 15) toimialalla. Kevättalven 2006 katsaukseen verrattuna suhdanteissa on tapahtunut kokonaisuutena ottaen selvä kehitys myönteisempään suuntaan. Ensinnäkin erittäin hyvin kehittyneiden alojen määrä on lisääntynyt ja samaan aikaan yhdenkään toimialan suhdannetilannetta ei voida enää katsoa erittäin heikoksi. Ainoastaan sahatoiminnan osalta tilanne on uusien tietojen valossa kehittynyt oleellisesti heikompaan suuntaan. Tarkasteltaessa samanaikaisesti koko talouden, koko teollisuustoimialan ja pkteollisuuden liikevaihdon suhdannekehitystä huomataan Lapin aluetalouden riippuvuus suurteollisuudesta. Kehitys teollisuudessa ja erityisesti kemiallisen metsäteollisuuden sekä terästeollisuuden suurissa tuotantoyksiköissä määrittää pitkälti Lapin aluetalouden liikevaihtotrendin kokonaiskuvan. Suurteollisuuden suhdanteet heijastuvat myös merkittävästi näitä palvelevien pk-yritysten liiketoimintaan alihankintojen, kunnossapidon ja yrityspalveluostojen muodossa. Omaan tarkasteluun valittujen lappilaisten kasvuyritysten kohdalla kehitys on ollut erittäin myönteistä. Yrityspalvelut ovat erittäin hyvässä kehitysvaiheessa. 1.3 Erityisteema kasvuyrityskatsaus Lapin maakunnan tunnistettujen kasvuyritysten liikevaihdon ja viennin kasvuvauhti on ollut jo pitkään varsin nopeaa ja kasvu on jatkunut vuoden 2006 aikana 5. Kasvuyritysten yritysryhmän kaikki muuttujat ovat olleet kasvavia vuodesta 2005 pois lukien 2005 ensimmäinen neljännes, jolloin vienti supistui vertailuajanjaksoon nähden. Selkeästi voimakkaimmin on kasvanut vienti ja hitaimmin taas määrä. Kasvuyritysten liikevaihdon, viennin ja määrän tiedot ovat hieman tarkentuneet vuoden 2005 osalta lähinnä toimipaikkarakenteiden päivittymisen johdosta. Toimipaikkarakenne on päivittynyt mm. Fortek Oy:llä, Botnia Mill Service Oy:llä, Havator Oy:llä ja National Semiconductor Oy:llä. Liikevaihdon kehitys Lapin maakunnan kasvuyrityksissä /1991/ / /1991/1991/200001/200101/200201/200301/200401/2001/ Henkilöstömäärän kehitys Lapin maakunnan kasvuyrityksissä Liikevaihdon kehitys Lapin maakunnan kasvuyrityksissä 4 35 % 3 25 % 2 15 % 1 5 % -5 % -1 Viennin kehitys Lapin maakunnan kasvuyrityksissä / /1991/1991/ / /200001/200101/ / /200401/2001/ Kasvuyritykset, noin 2 lappilaista yritystä, on tunnistettu Lapin TE-keskuksen, Finnveran, Lapin ja Länsi-Pohjan yrittäjien sekä Lapin kauppakamarin asiantuntemukseen perustuen. Yritysjoukko koostuu pääosin pk-teollisuuden, matkailun ja yrityspalvelualan yrityksistä, jotka eivät tukeudu vain Lapin omiin markkinoihin. Teollisuuden suuryksiköt eivät kuulu tarkastelun joukkoon. 4

7 Kasvuyritysten Liikevaihto Liikevaihto kasvoi vuoden 2005 aikana 10,4 prosenttia vuoteen 2004 verrattuna. Vuoden 2006 alku näyttää liikevaihdon kehityksen kannalta suotuisalta, sillä kasvu on hiukan kiihtynyt edellisvuodesta. Vuoden 2006 ensimmäisellä vuosineljänneksellä liikevaihto lisääntyi 14,9 prosenttia ja jos tarkastellaan tammi-toukokuun kehitystä, saadaan kasvuksi 14,6 prosenttia vertailuajanjaksoon nähden. Liikevaihtoaan kasvattaneiden yritysten määrä on noussut vuoden 2006 ensimmäisellä neljänneksellä yli prosenttiin, kun vuoden 2005 aikana kasvaneita yrityksiä oli prosenttia kaikista kasvuyrityksistä. Alle 15 prosenttia liikevaihtoaan kasvattaneiden yritysten lukumäärä on pysynyt suurin piirtein samana, mutta yli 15 prosenttia kasvaneiden yritysten määrä on lisääntynyt vuonna Vuoden 2006 ensimmäisellä neljänneksellä näitä yli 15 prosenttia liikevaihtoaan kasvattaneita yrityksiä oli 44 prosenttia kasvuyrityksistä. Pienten alle 5 henkilöä työllistävien yritysten vaikutus kasvuyritysten kehitykseen on pysytellyt alle yhden prosenttiyksikön. Pieniä yrityksiä on 27 prosenttia kaikista kasvuyrityksistä. Yrityskokoluokista selkeimmin kehitykseen vaikuttavat suuret yritykset, jotka työllistävät vähintään 20 henkilöä. Myös näitä suuria työllistäjiä on 27 prosenttia koko yritysryhmästä. Niin suuret kuin myös keskisuuret yritykset ovat jokaisella tarkastellulla neljänneksellä vaikuttaneet kasvuyritysten liikevaihdon kehitykseen positiivisesti. Yksitoimintaisia yrityksiä, jotka toimivat vain Lapin maakunnassa, on kasvuyrityksistä noin 87 prosenttia. Nämä yritykset ovat vaikuttaneet liikevaihdon kasvuun tarkastellulla ajanjaksolla noin 3-9 prosenttiyksikköä. Vuoden 2005 kahdella ensimmäisellä neljänneksellä yksitoimintaiset yritykset vaikuttivat toimialan kehitykseen monitoimintaisia enemmän, mutta vuoden 2005 kolmannesta neljänneksestä lähtien monitoimintaisten yritysten kasvuvaikutus on ohittanut yksitoimintaisten vaikutuksen. Vuoden 2006 ensimmäisellä vuosineljänneksellä monitoimintaisten kasvuvaikutus oli 8,5 prosenttiyksikköä ja yksitoimintaisten 6,4 prosenttiyksikköä. Kasvuyritysten vienti Kasvuyritysten vienti on edelleen jatkanut vahvaa kasvuaan vuoden 2006 puolella. Vuoden 2006 ensimmäisellä vuosineljänneksellä vienti lisääntyi peräti 30,9 prosenttia edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Huhtikuussa vienti kuitenkin supistui vastinkuukauteen verrattuna, joten tammitoukokuun kasvuksi summautuu 15,1 prosenttia. Vientiään lisänneistä yrityksistä suurin osa on kasvattanut vientiä voimakkaasti, eli yli 15 prosenttia prosenttia vientiään kasvattaneita yrityksiä oli vain 4-8 prosenttia kaikista yrityksistä. Sen sijaan voimakkaasti vientiä lisänneitä yrityksiä oli prosenttia kaikista vientiä harjoittavista kasvuyrityksistä. Viennin kehitykseen ovat selkeimmin vaikuttaneet sekä voimakkaasti kasvaneet että voimakkaasti supistuneet yritykset prosenttia vientiään kasvattaneiden tai supistaneiden yritysten vaikutus viennin kehitykseen on vaihdellut -0,5 prosenttiyksikön ja 3,7 prosenttiyksikön välillä. Yli 15 prosenttia liikevaihtoaan kasvattaneet yritykset vaikuttavat voimakkaasti yritysryhmän kehitykseen. Kyse ei kuitenkaan ole siitä että muutamat nopeasti kasvaneet yritykset vetäisivät kehitystä. Itse asiassa nopeimmin kasvaneen kvartiilin vaikutus yritysryhmän kasvuprosenttiin on varsin pieni. Seuraavaksi nopeimmin kasvanut kvartiili on vaikuttanut muutosprosenttiin eniten, jopa yli prosenttiyksikön kasvuvaikutuksella vuoden 2005 kolmannella neljänneksellä. Monitoimintaiset yritykset sekä vähintään 20 henkilöä työllistävät yritykset ovat olleet tarkasteluajanjaksolla vetovastuussa viennin kehittymisestä. Monitoimintaisia yrityksiä on noin viidennes kaikista vientiä harjoittavista kasvuyrityksistä. Kasvuyritysten määrä Kasvuyritysten määrä kasvoi vuoden 2005 aikana 2,5 prosenttia vuoteen 2004 verrattuna. Myös määrä on vuoden 2006 aikana kiihdyttänyt kasvuvauhtiaan. Vuoden 2006 ensimmäisellä neljänneksellä määrä lisääntyi 10,6 prosenttia ja toisellakin neljänneksellä vielä 4,7 prosenttia. Alkuvuoden kasvuksi summautuu 7,5 prosenttia vuoden 2005 tammi-kesäkuuhun 5

8 verrattuna prosentissa kasvuyrityksistä määrä on kasvanut yli 15 prosenttia vuoden 2006 alkupuoliskolla. Alle 15 prosentin määrän kasvun on saavuttanut prosenttia yrityksistä. Kuten liikevaihdossa ja viennissä, ovat myös määränkin kasvun taustalla selkeimmin monitoimintaisten yritysten ja vähintään 20 henkilöä työllistävien yritysten ryhmät. Kasvuyritysten trendien vertailu Kokonaisuutena ottaen Lapin tunnistettujen kasvuyritysten kehitys on ollut erittäin myönteistä. Yritysryhmän liikevaihto oli noin miljardi euroa vuonna 2005 ja määrä noin henkilöä. Yritysten liikevaihdon kasvu on heijastunut hyvin myös työllisyyteen. Viennin osuus liikevaihdosta oli vuonna 2005 lähes kolmasosa. Hyvä viennin kehitys on Lapin elinkeinoelämälle erittäin tärkeä asia, sillä alueen oma alle asukkaan ostovoima ei mahdollista kovin suurta yrityskoon kasvua. Ulkomaan viennin lisäksi kasvua voi hakea myös muualta Suomen kotimarkkinoilta. Lapin maakunnan kasvuyritysten trendien vertailu Henkilöstömäärä Liikevaihto Vienti 6

9 2 Kansainväliset suhdanteet, Suomi ja maakunnat 2.1 Kansainvälinen suhdannekehitys Maailman talouskasvu hidastuu, mutta on entistä tasapainoisempaa eri talousalueilla. Vuonna 2004 saavutettu viiden prosentin kasvuvauhti supistui 4,5 prosentin tuntumaan vuodeksi 2005 ja vuosille ennakoidaan keskimäärin 4 prosentin kasvuvauhtia. Maailmankaupan kasvun nopeutuminen alkuvuoden notkahduksen jälkeen ja korkealle kohonneen öljynhinnan kielteisten vaikutusten jääminen lopulta verrattain vähäisiksi paransivat suhdannenäkymiä kuluvalle vuodelle. Aasia on maailmantalouden varsinainen veturi, mutta myös Yhdysvallat pysyy tukevalla likimäärin 3 prosentin kasvu-uralla. Euroalueen talouskasvu on ollut ennakoidun mukaista ja vuoden 2006 alkupuoliskolla erilaiset talouden kasvua ennakoivat mittarit ovat piristyneet selvästi. Kiinassa ja Intiassa kasvuvauhti pysyy kymmenen prosentin tuntumassa. Japanikin on päässyt pitkästä aikaa tasaisen kasvun vaiheeseen. Venäjällä päästäneen kuluvana vuonna 6 prosentin kasvuun. Maailmantalouteen tuovat epävarmuutta pitkälle entiset tekijät. Kalliina pysyvä raakaöljy ja sen hinnan voimakkaat vaihtelut uhkaavat vakaata suhdannekehitystä. Myös Yhdysvaltain suuri budjettija vaihtotaseen vaje sekä kotitalouksien nopea velkaantumisvauhti ennakoivat suhdanneriskejä tuleville vuosille, vaikkakin kasvuvauhti on pysynyt vakaana ja talouskasvun rakenteelliset ongelmat eivät ole ainakaan vielä johtaneet kasvun pysähtymiseen. Kiinan ja Intian tulevan talouskehityksen uhkana ovat lähinnä korkeat raaka-aineiden hinnat sekä infrastruktuurin ja sosiaali- ja terveyspalvelujen talouden kasvuvauhtia hitaampi kehittyminen. Japanissa puolestaan talouden likviditeettiongelmat, talouspolitiikan tehottomuus ja väestön ikääntyminen ovat talouskasvun uhkakuvia (toteutunut) Bruttokansantuotteen määrän muutokset (ennakko) 2006 (ennuste) 2005>2010 (ennuste keskimäärin vuodessa) Yhdysvallat 4,2 % 3,5 % 3, 2,8 % Euroalue 2,1 % 1,3 % 2, 2, EU 25 2,4 % 1,6 % 2,3 % 2,3 % Japani 2,3 % 2,7 % 2,4 % 2, Maailma 5, 4,4 % 4,2 % 4, Venäjä 7,2 % 6,4 % 6, 5,3 % Aasia 6,9 % 6,8 % 6,4 % 5,5 % Kiina 10,1 % 9,9 % 9,5 % 8,5 % 2.2 Suomen talousnäkymät Talouden toimeliaisuus vahvistui loppuvuodesta 2005 ja koko vuoden talouskasvuksi summautui 2,1 prosenttia. Vuoden 2006 alkupuoliskon tilastot osoittavat ennakoituakin vahvempaa kasvua ja jopa yli neljän prosentin kasvu tälle vuodelle on mahdollinen. Tässä on tosin huomioitava metsäteollisuuden työtaistelusta aiheutuva vertailuvuoden alhainen lähtötaso. Vuonna 2007 Suomen talouden kasvuvauhdin uskotaan olevan kolmen prosentin tuntumassa, edelleen euroalueen keskimääräistä tasoa korkeammalla. Työllisyyden kohentuminen jatkuu kokonaisuutena ottaen vuoden 2006 aikana ja uusia työpaikkoja odotetaan syntyvän yli kappaletta, erityisesti palvelualoilla. Teollisten työpaikkojen siirtymisen Suomen rajojen ulkopuolelle uskotaan jatkuvan. Suomen vienti on edelleen erittäin hyvässä vedossa ja samaan aikaan kotimainen kulutus jatkuu vahvana kotitalouksien käytettävissä olevien reaalitulojen vähäisestä kasvusta huolimatta. Korkojen maltillinen nousu ei ole kovin merkittävästi näkynyt kotitalouksien velkaantumisvauhdissa, joka on edelleen pitkällä tähtäimellä raskas. Inflaatio pysyy vuoden 2006 aikana noin yhden prosentin 6 Suhdannekatsaus. Maaliskuu. 1/2006. Valtiovarainministeriö. Kansantalousosasto. - Suhdanne 2006/1. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos. - Euro&Talous. 2/2006. Suomen Pankki 7 Suhdanne 1. Numero 1/2006. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos. 7

10 tuntumassa korkeasta öljynhinnasta huolimatta ja rahamarkkinat säilyvät korkotason noususta huolimatta edelleen keveinä. Valtiontalous on vuonna 2006 ylijäämäinen. Kuntien rahoitusasema säilyy heikkona ja velkaantuminen jatkuu. 2.3 Maakuntien suhdannekehitys Suomen kansantalouden kehitystä vuosina voidaan kuvata muuttuvien suhdannejaksojen avulla: 1) syöksy lamaan ( ), 2) nousu lamasta ( ), 3) kasvun vuodet ( ) ja 4) kasvun taittuminen ( ) 8. Sisäasiainministeriön käsityksen mukaan alueiden taloudessa ja työpaikkakehityksessä tapahtunut muutos noudattaa kehityskuvaa siten, että vahvoilla kasvualueilla nousu lamasta tapahtui aikaisemmin ja oli muita alueita voimakkaampaa. Nopea talouden kasvu vuosina lisäsi alueiden eroja tuotannon ja työpaikkojen kasvun suhteen, mutta hidastuneen kasvun myötä erot hieman tasoittuivat. Vuonna 2004 kansantalouden kehitys kääntyi taas kasvu -uralle ja yritysten kokonaisliikevaihto kasvoi lähes kaikissa maakunnissa vuosia enemmän. Vuoden 2004 kasvu oli nopeinta Itä-Uudellamaalla, Lapissa ja Keski-Pohjanmaalla. Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen ennusteen mukaan tuotannon kasvun maakuntakohtaiset erot tulevat pysymään vuosina varsin vähäisinä. Tuotannon 2-3 prosentin vuotuinen kasvuvauhti lisäisi työllisten määrää noin 000 hengellä vuoteen 2009 mennessä, eniten Uudellamaalla, Pirkanmaalla ja Pohjois-Pohjanmaalla. Kohtuullisen talouskasvun uskotaan helpottavan työttömyyteen kohdistuvia paineita maamme kaikilla alueilla. Työllisen työvoiman määrän kasvun lisäksi ikääntymisen aiheuttama työvoimapoistuma selittää työllisyystilanteen kohentumista. Työttömyysaste on edelleen maamme korkein Kainuussa ja Lapissa. Kun maakuntia vertaillaan sekä liikevaihdon, työllisyyden että väestökehityksen suhteen, niin tuoreen rakennemuutoskatsauksen mukaan maakunnista parhaiten ovat menestyneet Etelä-Suomen kasvumaakunnat ja Pohjois-Pohjanmaa. Kehitys on ollut heikointa Itä-Suomessa ja Lapin maakunnan alueella. Seututyypeittäin tarkasteltuna kehityksen kärkeä hallitsevat hyvin menestyneiden maakuntien keskusseudut. Keskikokoisten ja teollisten kaupunkiseutujen kehitys on jäänyt edellä mainittujen vauhdista. Harvaan asutuilla maaseutumaisilla alueilla kehitys on ollut kaikkein heikointa 9. 8 Maakuntien suhdannekehitys Alueiden kehittäminen 28/2005. Sisäasiainministeriö. Helsinki, Kappale 2.3 on pääosin edellä mainitun katsauksen referointia. 9 Rakennemuutoskatsaus Suomen kuntaliitto

11 3 Lapin keskeiset muuttujat 3.1 Väkiluku ja väestömuutokset Lapin väestömäärä on historiallisesti tarkasteltuna ollut korkeimmillaan 19-luvulla ennen niin sanotun suuren muuton alkua. Tämän jälkeen väkiluku vakiintui pitkäksi aikaa noin asukkaan tuntumaan. Raju väestön pieneneminen alkoi 19-luvun laman yhteydessä, josta lukien Lapin väestö on vähentynyt heikon muuttotaseen seurauksena. Vuosina Lapin väkiluku pieneni peräti 4,4 prosenttia. Vuosina Lapin väki väheni myös negatiivisen luonnollisen väestönlisäyksen vuoksi 116 asukkaalla 10. Vuonna 2004 Lapin luonnollinen väestönlisäys kääntyi kuitenkin jälleen positiiviseksi ja myönteinen kehitys jatkui vuonna 2005, jolloin syntyneitä oli kuolleita enemmän. Vuoden 2005 muuttotaseeksi on Lapissa summautunut 733 henkilöä 11. Muuttotase on siis edelleen voimakkaasti negatiivinen ja edellisvuotta heikompi. Muuttotase on ollut heikoin vuonna 1998, jolloin Lapista pois muuttaneiden enemmyys oli peräti 2766 asukasta. Kun vuoden 2005 muuttotaseeseen summataan luonnollinen väestönlisäys, saadaan Lapin väkiluvuksi vuoden 2005 lopulla asukasta, mikä merkitsee 663 asukkaan menetystä vuoteen 2004 verrattuna. Tammiheinäkuussa 2006 Lapin väkiluku on pienentynyt 777 hengellä muuttotaseen osoittaessa uudelleen kiihtymisen merkkejä. 0 Lapin väestönmuutos * 000 Lapin väkiluku seutukunnittain * Asukasta Väkiluku Syntyneiden enemmyys Muuttotase Väestönmuutos Kemi-Tornio Itä-Lappi Tornionlaakso Pohjois-Lappi Rovaniemen seutu Tunturi-Lappi Vaikka Lapin muuttotase onkin parantunut huomattavasti takavuosien erittäin synkistä luvuista niin aihetta tyytyväisyyteen ei ole väen edelleen vähetessä. Asukasmäärä on aluekehityksen perustekijöitä ja heijastuu ostovoiman ja työvoiman saatavuuden kautta laajasti kehitysnäkymiin. Supistuva väestökehitys merkitsee pienempää ostovoimaa ja kotimarkkinoita, mikä on kohtalokasta paikalliskysynnästä riippuvaisilla toimialoilla, kuten kaupassa ja palveluissa. Väkimäärän vähenemisen taittaminen on Lapissa välttämätöntä kurjistumiskierteen katkaisemiseksi varsinkin niillä alueilla, joilla matkailun tuoma lisäkysyntä ei riitä kompensoimaan paikallisen ostovoiman heikkenemistä. Yritykset puolestaan eivät hakeudu aluille, joilla osaavan ja riittävän työvoiman saatavuudesta ei ole takeita. Väkimäärä heijastuu välittömästi myös kuntatalouteen. Syntyvyyteen ei Lapin omilla toimenpiteillä voida juurikaan vaikuttaa. Lapin lähivuosien väestökehityksen ratkaisee se, kuinka hyvin poismuutto kyetään katkaisemaan ja kuinka samalla aktiivisin toimenpitein edistetään tulo- ja paluumuuttoa, erityisten nuorten ikäluokkien osalta. Julkisen sektorin työpaikat Lapissa tuskin tulevat merkittävissä määrin lisääntymään ilman voimakkaita alueellistamistoimenpiteitä. Väestötavoitteen saavuttamisen kannalta ratkaisevaa on yksityisen sektorin työpaikkojen lisääminen, mikä edellyttää aktiivista elinkeinopolitiikkaa ja rohkeita uusia avauksia yritystoiminnan kehittämisen ja toimintaympäristön suhteen. Lapin maakunnan sisällä väestö keskittyy Rovaniemen ja Kemi-Tornion seutukuntiin, joissa asuu yhteensä kaksi kolmasosaa Lapin väestöstä. Aikavälillä väestö on lisääntynyt vain Rovaniemen seudulla, yli asukkaalla. Jyrkimmin väki on vähentynyt Itä-Lapissa, joka on menettänyt väestä yli kolmanneksen. Kemi-Tornion seudulla 19- ja -luvut olivat suotuisan väestönkehityksen aikaa, mutta tämän jälkeen saavutettu väestönlisäys on menetetty. Lapin väestökehityksessä on huomattavia alueellisia eroja ja yksittäisistä syistä vahvin selitysvoima on talouden rakennemuutoksella, jonka vaikutukset ja intensiteetti ovat olleet vallinneesta elinkeinorakenteesta johtuen erilaiset kaupunkien ja harvaan asuttujen maaseutumaisten alueiden välillä. Maakunnan sisällä 10 Luonnollinen väestönlisäys = syntyneet kuolleet. 11 Muuttotase = Lappiin muuttaneet Lapista pois muuttaneet 9

12 voittajana on selvinnyt Rovaniemen seutu. Itä-Lappi on ollut Lapin sisäisessä tarkastelussa rakennemuutoksen häviäjä. Toisaalta teollisten kaupunkiseutujen rakennemuutos on heijastunut negatiivisena väestökehityksenä myös Kemi-Tornion alueella. 3.2 Aluetalous ja työllisyys KOKO TALOUS Toimialafaktat 2004 TOL A-X kpl liikevaihto milj htv Lapin maakunnan kaikkien toimialojen yhteenlaskettu (tol A-X) liikevaihto kasvoi tammitoukokuun 2006 aikana 4,3 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Ensimmäisellä vuosineljänneksellä liikevaihto lisääntyi 2,1 prosenttia vuoden takaisesta. Huhti-toukokuun kasvuksi summautunut 7,6 prosentin kasvu nostattaa koko alkuvuoden kehitystä. Kehityksen tarkastelussa kannattaa kuitenkin muistaa vuoden 2005 paperialan työnseisaus, joka kasvattaa tämän vuoden vastaavan ajanjakson muutosprosentteja. Henkilöstömäärän kaikkien toimialojen yhteenlaskettu kasvu oli vuoden 2006 alkupuoliskolla 0,4 prosenttia. Ensimmäisellä vuosineljänneksellä määrä lisääntyi 1,2 prosenttia, mutta supistui toisella vuosineljänneksellä 0,3 prosenttia. Liikevaihdon kehitys kaikilla toimialoilla yhteensä (tol A-X) Lapin maakunnassa Liikevaihdon trendien vertailu kaikilla toimialoilla yhteensä (tol A-X) 01/1991/1991/1991/1991/1991/200001/200101/200201/200301/200401/2001/ /1991/1991/1991/1991/1991/200001/200101/200201/200301/200401/2001/2006 A-X: Koko maa 3 25 % 2 15 % 1 5 % -5 % -1 Liikevaihdon kehitys kaikki toimialat yhteensä (tol A-X) -15 % Henkilöstömäärän kehitys kaikilla toimialoilla yhteensä (tol A-X) Lapin maakunnassa Väkilukuun suhteutettu bruttokansantuote on Lapissa koko maata alhaisempi. Vuoden 2004 ennakkotietojen mukaan käyvin hinnoin laskettua arvonlisäystä kertyi Lapissa asukasta kohden euroa. Koko maassa arvonlisäykseksi summautui euroa. Kaikkein korkein asukasta kohden laskettu arvonlisäys on Lapissa teollisuusvaltaisella Kemi-Tornion seudulla ja pienin Tornionlaaksossa. 10

13 Lapin työpaikkojen toimialajakaumassa on tapahtunut merkittäviä muutoksia. Työpaikkojen kokonaismäärä on lisääntynyt 6,7 prosenttia vuodesta 1995 vuoteen 2003, lähes 4400 työpaikan verran 12. Alkutuotannon työpaikkojen määrä on vähentynyt peräti 32 prosenttia, lähes 2000 työpaikkaa. Teollisuuden työpaikat ovat lisääntyneet 2,4 prosenttia hieman yli 200 työpaikalla. Rakentamisen toimialalla työpaikat ovat vuosina lisääntyneet 13,9 prosenttia, mikä merkitsee 0 työpaikkaa. Lapin työpaikoista peräti % syntyy palvelusektorilla, joista yksityisten palvelujen osuus on lähes puolet. Aikavälillä yksityisen palvelusektorin työpaikat ovat lisääntyneet 22 prosenttia yli 4000 työpaikalla. Julkisten palvelujen työpaikat ovat lisääntyneet 8,1 prosenttia 2000 työpaikan verran. Suhteellisesti tarkasteltuna kaikkein ripeintä työpaikkojen lisääntyminen on vuosina ollut majoitus- ja ravitsemissektorilla (38,2 %) sekä matkatoimisto- ja ohjelmapalvelutoimialalla (62,4 %). Lapin työpaikat toimialoittain * Vuosi * Työpaikkojen toimiala Yhteensä (A-B) Maa- ja metsätalous (C) Kaivostoiminta ja louhinta (D) Teollisuus (E) Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto (F) Rakentaminen (G-H) Kauppa, majoitus- ja rav.toiminta (I) Kuljetus, varastointi ja tietoliik (J-K) Rahoitus-, kiinteistö-, ym. palv (L-Q) Yhteiskunnall. palvelut Toimiala tuntematon Vuonna 2005 Lapin työttömyysaste väheni kymmenettä vuotta peräkkäin ja painui 16,7 prosenttiin, mutta on edelleen Suomen toiseksi korkein heti Kainuun maakunnan jälkeen 13. Työttömiä työnhakijoita vuonna 2005 oli keskimäärin henkilöä ja työttömien määrä aleni kaikissa seutukunnissa. Työttömyysaste on korkein Itä-Lapissa ja pienin Kemi-Tornion seudulla. Tammi-kesäkuussa 2006 työttömiä on ollut keskimäärin 13 0 ja työttömien osuus työvoimasta 16,3 %. Työttömien määrä on vähentynyt 9 henkilöllä viime vuoteen verrattuna työhallinnon koulutus- ja työllistämistoimenpiteissä olevien määrän laskusta huolimatta. Työttömyyden alueelliset erot ovat huomattavia. Edelleen 12 Lapin työmarkkina-aluetta ylittää 1,6 -kertaisesti koko maan keskimääräisen työttömyyden. työttömiä työnhakijoita Lapin työmarkkinatilanne Työttömiä työnhakijoita Työttömien osuus työvoimasta työttömien osuus työvoimasta (%) Työllisyysaste on kaikkein korkein Rovaniemellä sekä Tunturi-Lapissa ja pienin Itä- Lapissa 14. Lapin työllisyysasteeksi on vuonna 2005 kirjattu tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan 58,1 prosenttia, 2,1-prosenttiyksikköä vuotta 2004 vähemmän 15. Työllisyyskehitys on ollut Lapissa myönteinen alkuvuoden 2006 aikana. Työllisyysaste on ollut toisen vuosineljänneksen työllisten määrä kasvun ansiosta keskimäärin 59,3 %. Ero koko maan työllisyysasteeseen on kaventunut, mutta on siitä huolimatta edelleen 9 % -yksikköä. 12 Lähde: Tilastokeskuksen työssäkäyntitilasto. 13 Lähde: Työministeriön työnvälitystilasto. 14 Lähde: Tilastokeskuksen työssäkäyntitilasto. 15 Lähde: Tilastokeskuksen työvoimatutkimus. Vain maakuntatason tiedot saatavilla. Seututason tiedot työssäkäyntitilastosta. 11

14 Lappi väestö (2005*) väestönmuutos -663 ( *) muutos 0,4 % väestönmuutos -38 ( *) muutos 1,9 % työttömyysaste 16,7 % (2005) työllisyysaste 58,1 % (2005) arvonlisäys käyvin hinnoin/asukas (2004*) Työpaikat toimialoittain % 6 % 4 % 37 % 14 % Julkiset palvelut Yksityiset palvelut Teollisuus Alkutuotanto Tunturi-Lappi väestö 14 0 (2005*) väestönmuutos 65 ( *) muutos 0,5 % väestönmuutos 232 ( *) muutos 1,5 % työttömyysaste 17,7 % (2005) työllisyysaste,1 % (2004*) arvonlisäys käyvin hinnoin/asukas (2004*) 5 % 8 % 3 % 5 % 34 % 33 % Rakentaminen Muut Pohjois-Lappi väestö (2005*) väestönmuutos 166 ( *) muutos 0,9 % väestönmuutos 722 ( *) muutos 3,9 % työttömyysaste 18,8 % (2005) työllisyysaste 56,5 % (2004*) arvonlisäys käyvin hinnoin/asukas (2004*) 11 % 4 % 5 % 4 % 4 45 % 36 % Tornionlaakso väestö (2005*) väestönmuutos 144 ( *) muutos 1,5 % väestönmuutos 398 ( *) muutos 4, työttömyysaste 16,8 % (2005) työllisyysaste 52,2 % (2004*) arvonlisäys käyvin hinnoin/asukas (2004*) 12 % 8 % 7 % 36 % Itä-Lappi väestö (2005*) väestönmuutos 494 ( *) muutos 2,4 % väestönmuutos 1763 ( *) muutos 7,9 % työttömyysaste 20,6 % (2005) työllisyysaste,9 % (2004*) arvonlisäys käyvin hinnoin/asukas (2004*) 8 % 14 % 3 % 5 % 36 % 29 % 15 % 27 % Kemi-Tornion seutu väestö (2005*) väestönmuutos +18 ( *) muutos +0, väestönmuutos 1039 ( *) muutos 1,7 % työttömyysaste 15,6 % (2005) työllisyysaste 57,6% (2004*) arvonlisäys käyvin hinnoin/asukas (2004*) 3 % 7 % 3 % 32 % Rovaniemen seutu väestö (2005*) väestönmuutos +188 ( *) muutos +0,3 % väestönmuutos +646 ( *) muutos +1, työttömyysaste 16,1 % (2005) työllisyysaste 58,8 % (2004*) arvonlisäys käyvin hinnoin/asukas (2004*) 4 % 4 % 6 % 6 % 44 % 27 % 28 % 36 % Tarkasteltaessa Lapin aluetalouden rakennetta kokonaisuutena havaitaan pääpiirteissään kolme selkeästi toisistaan eroavaa aluetta, vaikkakin palvelutyöpaikkojen merkitys on kaikkialla suuri. 12

15 Ensimmäisen aluetaloustyypin muodostaa suurteollisuusvaltainen ja kohtuullisen monipuolisen pkyritysrakenteen Kemi-Tornion alue, jossa metallinjalostuksen ja metsäteollisuuden toimialat ovat tärkeässä asemassa. Kemi-Tornion kanssa samaan aluetaloustyyppiin kuuluu myös Kemijärvi, jossa eletään vaikeaa rakennemuutoksen aikaa teollisuustyöpaikkojen määrän nopeasta ja voimakkaasta vähenemisestä johtuen. Rovaniemi muodostaa Lapin hallinnollisena ja koulutuksellisena keskuksena oman aluetaloustyypin, jossa korostuu julkisten palvelujen suuri osuus työpaikoista. Rovaniemellä myös pkyritysrakenne on kohtuullisen monipuolinen, mutta Kemi-Tornion alueesta poiketen varsinaisia suurteollisuusyksiköitä ei ole. Rovaniemellä myös kansainvälinen matkailu, erityisesti joulumatkailu, on muodostunut merkittäväksi sesonkiaikojen työllistäjäksi. Kolmatta aluetaloustypologiaa luonnehtii voimakas matkailuriippuvuus ja tähän alueeseen kuuluu käytännöllisesti katsottuna koko muu Lappi edellä mainittuja alueita lukuun ottamatta. Pyhä- Luosto, Saariselkä ja Levi-Ylläs-Olos-Pallas alue toimivat matkailukehityksen vetureina. Varsinaisten matkailutoimialojen ympärille on kehittynyt monipuolinen matkailijoita palveleva yksityisen sektorin elämysklusteri. Matkailutyöpaikkojen lisäksi kolmannen aluetaloustypologian elinkeinoja ovat maa-, metsä- ja porotalous. Asutuskeskittymissä työpaikkoja tarjoavat kunnalliset palvelut sekä paikalliskysynnästä riippuvaiset kaupan ja palvelusektorin toimialat. Muuten yksityisen sektorin työpaikkarakenne on matkailun lisäksi yksipuolinen. Kaivannaisteollisuuden osalta on suuria odotuksia eri puolilla Lappia. Kittilän suurikuusikon kultakaivoksen käynnistämispäätöstä odotetaan keväästä Kuntatalous Tilastokeskuksen tilinpäätösarvioiden mukaan Suomen kuntien taloustilanteessa ei tapahtunut vuonna 2005 suuria muutoksia verrattuna edelliseen vuoteen. Tulorahoituksen riittämättömyyden vuoksi kuntien velkaantuminen jatkui nopeana ja talous heikkeni kahteen edellisvuoteen verrattuna. Kaikkiaan 139 kunnan vuosikate jäi negatiiviseksi. Vuonna 2004 vastaava luku oli maassamme 133. Vuosikatteen jääminen negatiiviseksi merkitsee sitä, että kunta joutuu ottamaan velkaa, myymään omaisuuttaan tai käyttämään säästöjään selviytyäkseen toiminta- ja rahoitusmenoista. Vuoden 2006 talousarvioiden mukaan yli puolella Lapin kunnista on negatiivinen vuosikate ja kertyneitä alijäämiä on enimmillään yli 0 euroa/asukas. Lainakanta kasvaa lähes kaikissa kunnissa. Näin siitäkin huolimatta, että valtionosuusuudistus jonkin verran lisää valtionosuuksien määrää monessa kunnassa. Kiinteistöverolain muutoksella on positiivinen vaikutus voimalaitoskuntien talouteen. Seuraavassa on esitetty kuntien keskeisempiä talouslukuja vuosilta 2003 ja Lapin kuntatalouden tunnuslukuja Vuosikate keskimäärin euroa / asukas Negatiivisten vuosikatteiden määrä Lainakanta keskimäärin euroa / asukas Tilinpäätös Tilinpäätös Tilinpäätösarvio Valtiontalouden kehysten mukaan Suomen kuntien ja kuntayhtymien toimintamenot kasvavat 0 miljoonaa euroa enemmän kuin verotulot ja valtionosuudet yhteensä. Rahoitustilanteen kireys erityisesti vuosina edellyttää kunnilta sellaisia palvelurakennetta ja tuottavuutta koskevia päätöksiä, joilla toimintamenojen kasvu voidaan pitää verotulojen ja valtionosuuksien kasvun asettamissa rajoissa. 16 Lähde: Tilastokeskus, Kuntaliitto. *Toimintakate = Toimintatuotoista vähennetään toimintakulut. **Vuosikate = Kunnan tulojen ja menojen erotus, eli se osa tuloista, joka jää käytettäväksi investointien rahoittamiseen ja lainojen lyhentämiseen. 13

16 4 Toimialakohtainen suhdannekuva Lapissa 4.1 Rakentaminen RAKENTAMINEN Toimialafaktat 2004 TOL F kpl liikevaihto 572 milj htv Lapin osuus koko maan liikevaihdosta toimialalla 3,2 % osuus Lapin kaikkien toimialojen liikevaihdosta 7, osuus Lapin kaikkien toimialojen stä 11,8 % Rakentamisessa (tol F) vuoden 2006 alussa ovat sekä liikevaihto että määrä olleet vahvassa kasvussa. Lapissa liikevaihto kasvoi tammi-toukokuun aikana 16,4 prosenttia vuoden takaiseen ajanjaksoon verrattuna. Koko maan vastaava kasvu oli 10,5 prosenttia. Vuoden ensimmäisellä neljänneksellä liikevaihdon kasvu ylsi Lapissa jopa 18,2 prosenttiin edellisvuodesta. Vuoden 2005 kaikilla neljänneksillä ja vuoden 2006 ensimmäisellä neljänneksellä liikevaihdoltaan voimakkaasti, eli yli 15 prosenttia kasvaneita yrityksiä oli lähes puolet kaikista toimialan yrityksistä. Vuoden 2006 ensimmäisen neljänneksen voimakasta kasvua vauhdittivat erityisesti yksitoimintaiset yritykset, jotka toimivat vain rakentamisen toimialalla ja Lapin maakunnan alueella. Myös määrä on ollut kasvussa 2006 alkupuoliskolla. Ensimmäisellä neljänneksellä lisääntyi 5,2 prosenttia ja toisella neljänneksellä jopa 9,9 prosenttia. Tammi-kesäkuun kasvuprosentiksi muodostuu 7,4 prosenttia 17. Rakentamisen toimialan tiedot ovat päivittyneet merkittävästi. Pohjolan Design Talo Oy on siirtynyt Lapin maakunnasta Ouluun toukokuussa 2005 ja on päivittynyt tietoihin edellisen laskentakerran jälkeen. Lisäksi YIT Industria Oy:n, YIT Primatel Oy:n ja E. Hartikainen Oy:n toimipaikkatiedot ovat tarkentuneet Yritys- ja toimipaikkarekisteriin vuoden 2005 osalta. 1 Liikevaihdon kehitys rakentamisessa (tol F) Lapin maakunnassa 30 01/1991/1991/1991/1991/1991/200001/200101/200201/200301/200401/2001/2006 Liikevaihdon trendien vertailu rakentamisessa (tol F) 01/1991/1991/1991/1991/1991/200001/200101/200201/200301/200401/2001/2006 F: Koko maa 25 % 2 Liikevaihdon kehitys rakentaminen (tol F) Henkilöstömäärän kehitys rakentamisessa (tol F) Lapin maakunnassa 15 % 1 5 % -5 % Vuokratyövoiman käyttö on alalla lisääntynyt, eikä tämä näy varsinaisten rakennusyritysten henkilömäärässä. 14

17 4.2 Kaivostoiminta ja louhinta KAIVOSTOIMINTA JA LOUHINTA Toimialafaktat 2004 TOL C 65 kpl liikevaihto 49 milj. 333 htv Lapin osuus koko maan liikevaihdosta toimialalla 4,7 % osuus Lapin kaikkien toimialojen liikevaihdosta 0,6 % osuus Lapin kaikkien toimialojen stä 1, Kaivostoiminnassa ja louhinnassa (tol C) liikevaihto notkahti vuoden 2005 aikana supistuen 10,8 prosenttia edellisvuodesta. Vuosi 2006 näyttää jälleen liikevaihdon kannalta suotuisammalta, sillä ensimmäisellä vuosineljänneksellä liikevaihto kasvoi 10,0 prosenttia vertailuajanjaksoon nähden. Tammi-toukokuun kasvuksi summautuu 9,2 prosenttia. Vuoden 2006 liikevaihdon kasvun takana ovat sekä suuret yritykset, jotka työllistävät vähintään 20 henkilöä sekä yksitoimintaiset yritykset, jotka toimivat ainoastaan kaivostoiminnan toimialalla ja Lapin maakunnassa. Kaivostoiminnan määrä on sen sijaan jatkanut vuonna 2005 alkanutta vähenemistään. Ensimmäisellä vuosineljänneksellä määrä supistui 9,3 prosenttia ja toisella neljännekselläkin vielä 5,8 prosenttia vuodentakaisesta. Vuoden 2006 alkupuoliskolla määrä väheni 7,5 prosenttia 2005 tammi-kesäkuuhun verrattuna Liikevaihdon kehitys kaivostoiminnassa ja louhinnassa (tol C) Lapin maakunnassa 01/1991/1991/1991/1991/1991/200001/200101/200201/200301/200401/2001/ Liikevaihdon trendien kehitys kaivostoiminnassa ja louhinnassa (tol C) 01/1991/1991/1991/1991/1991/200001/200101/200201/200301/200401/2001/2006 C: Koko maa 4 Liikevaihdon kehitys kaivostoiminta ja louhinta (tol C) Henkilöstömäärän kehitys kaivostoiminta ja louhinta (tol C) Lapin maakunnassa

18 4.3 Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne KULJETUS, VARASTOINTI JA TIETOLIIKENNE Toimialafaktat 2004 TOL I kpl liikevaihto 459 milj htv Lapin osuus koko maan liikevaihdosta toimialalla 2, osuus Lapin kaikkien toimialojen liikevaihdosta 5,8 % osuus Lapin kaikkien toimialojen stä 13,1 % Kuljetuksen, varastoinnin ja tietoliikenteen (tol I) liikevaihdon kasvu näyttäisi nopeutuvan vuoden 2006 alkupuolella edellisvuoteen verrattuna. Ensimmäisellä 2006 vuosineljänneksellä liikevaihto lisääntyi 4,4 prosenttia edellisvuoden vastaavaan neljännekseen verrattuna. Erityisesti toukokuun suotuisa reilun 9 prosentin liikevaihdon lisäys siivitti tammi-toukokuun kasvun 5,2 prosenttiin. Henkilöstömäärä ei ole kuitenkaan ollut liikevaihdon kaltaisessa suotuisassa kehityksessä. Ensimmäisellä vuosineljänneksellä määrä väheni vajaan prosentin, mutta toisella neljänneksellä supistuminen kiihtyi 3,4 prosenttiin. Tammi-kesäkuun saldoksi kertyi 2,2 prosenttia pienempi määrä, kuin edellisenä vuonna vastaavana ajanjaksona. Kuljetuksen, varastoinnin ja tietoliikenteen tiedot ovat hiukan tarkentuneet tämän laskentakerran yhteydessä. Taustalla ovat pääosin toimipaikkatietojen tarkentuminen, joista merkittävimpinä yrityksinä mainittakoon Suomen Posti Oyj, VR Oy, Airpro Oy ja Ilmailulaitos. Liikevaihdon kehitys kuljetuksessa, varastoinnissa ja tietoliikenteessä (tol I) Lapin maakunnassa 01/1991/1991/1991/1991/1991/200001/200101/200201/200301/200401/2001/2006 Liikevaihdon trendien vertailu kuljetuksessa, varastoinnissa ja tietoliikenteessä (tol I) 01/1991/1991/1991/1991/1991/200001/200101/200201/200301/200401/2001/2006 I: Koko maa Liikevaihdon kehitys kuljetus, varastointi ja tietoliikenne (tol I) Henkilöstömäärän kehitys kuljetuksessa, varastoinnissa ja tietoliikenteessä (tol I) Lapin maakunnassa 2 15 % 1 5 % -5 % -1 16

19 4.4 Teollisuus Teollisuus TEOLLISUUS Toimialafaktat 2004 TOL D 838 kpl liikevaihto milj htv Lapin osuus koko maan liikevaihdosta toimialalla 4, osuus Lapin kaikkien toimialojen liikevaihdosta 51,3 % osuus Lapin kaikkien toimialojen stä 26,2 % Tehdasteollisuudessa (tol D) vuoden 2006 ensimmäisellä vuosineljänneksellä sekä liikevaihto että määrä supistuivat. Liikevaihto väheni 0,3 prosenttia ja määrä 1,5 prosenttia vuoden 2005 ensimmäiseen neljännekseen verrattuna. Toisella neljänneksellä sen sijaan molemmat muuttujat olivat edellisvuotta korkeammalla tasolla. Liikevaihto lisääntyi huhti-toukokuussa 9,8 prosenttia ja määrä kasvoi huhti-kesäkuussa 1,7 prosenttia vertailuajankohdasta. Toisen neljänneksen vertailuja tehtäessä on kuitenkin hyvä muistaa edellisvuoden paperialan työnseisaus, joka alkoi toukokuussa. Paperialan työnseisauksen vaikutukset näkyvät teollisuustoimialoilla tämän vuoden muutosprosentteja kasvattavana tekijänä. Teollisuuden liikevaihdon kehitykseen vaikuttavat selkeimmin suuret yritykset, jotka työllistävät vähintään 20 henkilöä. Alle 5 henkilöä työllistävien ja 5-19 henkilöä työllistävien yritysten ryhmien vaikutus liikevaihdon kehitykseen on ollut kaikilla kasvukatsauksen tarkasteluneljänneksillä alle 0,5 prosenttiyksikköä. Teollisuuden tiedot ovat vuoden 2005 osalta tarkentuneet hieman edellisen toimituksen jälkeen. Tarkentumisen taustalla ovat mm. Fortek Oy:n, Salcomp Oy:n, Metsäbotnia Oy:n, Enso Timber Oy:n, Finnforest Oyj:n ja Hartwall Oy:n toimipaikkarakenteen päivittyminen. 1 Liikevaihdon kehitys teollisuudessa (tol D) Lapin maakunnassa Liikevaihdon trendien vertailu teollisuudessa (tol D) 01/1991/1991/1991/1991/1991/200001/200101/200201/200301/200401/2001/ /1991/1991/1991/1991/1991/200001/200101/200201/200301/200401/2001/2006 CDE: Koko maa 4 Liikevaihdon kehitys teollisuus (tol D) Henkilöstömäärän kehitys teollisuudessa (tol D) Lapin maakunnassa

20 4.4.2 Teollisuus pl. suuryksiköt pk-teollisuus TEOLLISUUS pl. suuryksiköt Toimialafaktat 2004 TOL D 819 kpl liikevaihto 1 6 milj htv osuus Lapin kaikkien toimialojen liikevaihdosta 18,1 % osuus Lapin kaikkien toimialojen stä 15,5 % Kun teollisuuden toimialaa (TOL D) tarkastellaan ilman suuryksiköitä 18, huomataan pkteollisuuden liikevaihdon viimeisen reilun vuoden aikana kehittyneen huomattavasti määrää nopeammin. Liikevaihdon vuoden 2006 ensimmäisen neljänneksen kasvuvauhti oli hurjat 23,1 prosenttia. Liikevaihto ei ole aiemmin saavuttanut näin hyvää kasvuvauhtia. Vuoden 2006 ensimmäisellä neljänneksellä erityisesti yli 15 prosenttia kasvaneiden yritysten kasvuvaikutus on korostunut entisestään ensimmäisellä neljänneksellä oli kasvaneita yrityksiä 54 prosenttia ja yli 15 prosenttia kasvaneita yrityksiä 39 prosenttia kaikista toimialan yrityksistä. Toisaalta myös liikevaihdoltaan supistuneiden yritysten vähenemisvaikutus on pienentynyt. Selkeimmin liikevaihdon kasvuun vaikuttavat suuret vähintään 20 henkilöä työllistävät yritykset ja monitoimintaiset yritykset, joilla on toimintaa joko teollisuuden toimialan tai Lapin maakunnan ulkopuolella. Toimialaryhmän määräkin on kääntynyt vuoden 2006 aikana varovaiseen kasvuun pitkästä aikaa. Alkuvuonna 2006 määrä lisääntyi edellisvuoden tammi-kesäkuuhun verrattuna 2,0 prosenttia. Teollisuus pl. suuryksiköt tiedot ovat tarkentuneet lähinnä Fortek Oy:n, Finnforest Oy:j:n, Botnia Mill Service Oy:n, Hartwall Oy:n ja Vaasan & Vaasan Oy:n toimipaikkarakenteen päivittymisen johdosta. Liikevaihdon kehitys Teollisuus (tol D) pl suuryksiköt 01/ /1991/ / / / / / / / / /2006 Liikevaihdon trendien kehityksen vertailu 01/ /1996 Teollisuus Teollisuus pl suuryksiköt 25 % 2 15 % 1 5 % -5 % % Liikevaihdon kehitys Teollisuus (tol D) pl suuryksiköt Henkilöstömäärän kehitys Teollisuus (tol D) pl suuryksiköt 18 Käytännössä suuryksiköt tarkoittavat kemiallisen metsäteollisuuden ja terästeollisuuden tuotantoyksiköitä. 18

21 4.4.3 Sahatavaran ja puutuotteiden valmistus SAHATAVARAN JA PUUTUOTTEIDEN Toimialafaktat 2004 VALMISTUS TOL DD 152 kpl liikevaihto 231 milj. 9 htv Lapin osuus koko maan liikevaihdosta toimialalla 4, osuus Lapin kaikkien toimialojen liikevaihdosta 2,8 % osuus Lapin kaikkien toimialojen stä 2,8 % Sahatavaran ja puutuotteiden valmistuksessa (tol DD) liikevaihto on lähtenyt kasvuun heikon vuoden 2005 jälkeen ensimmäinen neljännes eteni liikevaihdon osalta suotuisissa kasvutunnelmissa. Tammi-maaliskuussa liikevaihto lisääntyi 13,6 prosenttia vuoden takaiseen vastaavaan neljännekseen verrattuna. Erityisesti maaliskuussa liikevaihto kasvoi mukavasti. Tammi-toukokuun kasvuksi summautuu 9,7 prosenttia edellisen vuoden tammi-toukokuuhun verrattuna. Edellisen kerran toimialan liikevaihto on ollut vastaavan suuruisessa kasvuvauhdissa vuonna Henkilöstömäärässä ei ole tapahtunut suuria muutoksia vuoden 2006 alkupuoliskolla. Ensimmäisellä vuosineljänneksellä määrä kasvoi 0,1 prosenttia ja toisella neljänneksellä supistui prosentin verran. Henkilöstömäärän alkuvuoden kehitykseksi summautuu puolen prosentin supistuminen. Sahatavaran ja puutuotteiden valmistuksen tietojen tarkentumisen taustalla ovat pääosin Enso Timber Oy:n ja Finnforest Oyj:n vuoden 2005 toimipaikkarakenteen päivittyminen. 1 Liikevaihdon kehitys sahatavaran ja puutuotteiden valmistuksessa (tol DD) Lapin maakunnassa Liikevaihdon trendien vertailu sahatavaran ja puutuotteiden valmistuksessa (tol DD) 40 01/1991/1991/1991/1991/1991/200001/200101/200201/200301/200401/2001/ /1991/1991/1991/1991/1991/200001/200101/200201/200301/200401/2001/ : Koko maa 5 4 Liikevaihdon kehitys sahatavaran ja puutuotteiden valmistus (tol DD) Henkilöstömäärän kehitys sahatavaran ja puutuotteiden valmistuksessa (tol DD) Lapin maakunnassa Valtakunnantason vertailusarja sisältää toimialan DD lisäksi toimialan 21 (massan, paperin ja paperituotteiden valmistus). 19

22 4.4.4 Puun sahaus, höyläys ja kyllästys PUUN SAHAUS, HÖYLÄYS JA KYLLÄSTYS Toimialafaktat 2004 TOL kpl liikevaihto 139 milj. 361 htv Lapin osuus koko maan liikevaihdosta toimialalla 4,6 % osuus Lapin kaikkien toimialojen liikevaihdosta 1,7 % osuus Lapin kaikkien toimialojen stä 1, Puun sahauksen, höyläyksen ja kyllästyksen toimialalla (tol 201) liikevaihtotiedot ovat päivittyneet vuoden 2005 osalta merkittävästi edellisestä tietojen toimituksesta 20. Tietojen tarkentumisen taustalla ovat sekä Enso Timber Oy:n että Finnforest Oyj:n ilmoittamat vuositiedot, jotka ovat merkittävästi pienentyneet vuoteen 2004 verrattuna. Näiden uusien vuositietojen perusteella päivitetyt tiedot osoittavat, että liikevaihto supistui vuoden 2005 aikana peräti 28,2 prosenttia vuoteen 2004 verrattuna. Henkilöstömäärä väheni 13,2 prosenttia vuodesta Vuoden 2006 alkua tarkasteltaessa voidaan todeta puun sahauksen, höyläyksen ja kyllästyksen liikevaihdon kasvaneen edellisvuoteen verrattuna. Liikevaihto lisääntyi sekä ensimmäisellä vuosineljänneksellä sekä tammi-toukokuun ajanjaksolla vajaat neljä prosenttia. Henkilöstömäärä näyttäisi kuitenkin edelleen supistuvan edellisvuoteen verrattuna. Ensimmäisellä 2006 vuosineljänneksellä määrä supistui 2,4 prosenttia ja toisella neljännekselläkin vielä 0,6 prosenttia vertailuajanjaksoon nähden. Liikevaihdon kehitys puun sahauksessa, höyläyksessa ja kyllästyksessä (tol 201) Lapin maakunnassa 40 01/1991/1991/1991/1991/1991/200001/200101/200201/200301/200401/2001/2006 Liikevaihdon trendien vertailu puun sahauksessa, höyläyksessa ja kyllästyksessa (tol 201) 01/1991/1991/1991/1991/1991/200001/200101/200201/200301/200401/2001/ : Koko maa Liikevaihdon kehitys puun sahaus, höyläys ja kyllästys (tol 201) Henkilöstömäärän kehitys puun sahauksessa, höyläyksessä ja kyllästyksessä (tol 201) Lapin maakunnassa 20 Valtakunnantason vertailusarja sisältää toimialat 20 (sahatavaran ja puutuotteiden valmistus) ja 21 (massan ja paperituotteiden valmistus). 20

23 4.4.5 Rakennuspuusepäntuotteiden valmistus RAKENNUSPUUSEPÄN TUOTTEIDEN Toimialafaktat 2004 VALMISTUS TOL kpl liikevaihto 78 milj. 477 htv Lapin osuus koko maan liikevaihdosta toimialalla 4,7 % osuus Lapin kaikkien toimialojen liikevaihdosta 1, osuus Lapin kaikkien toimialojen stä 1,4 % Rakennuspuusepän tuotteiden valmistuksen (TOL 203) toimiala on kehittynyt vahvasti 21. Liikevaihto on kasvanut vuoden 2006 alkupuolella varsin suotuisasti ja ensimmäisellä vuosineljänneksellä vuodentakaiseen vastinajanjaksoon verrattuna jopa 31,9 prosenttia. Huhti-toukokuussa liikevaihdon kasvuvauhti hiukan rauhoittui niin, että tammi-toukokuun kasvuksi summautuu 19,4 prosenttia vuoden 2005 vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Rakennuspuusepäntuotteiden valmistuksen määrä lisääntyi vuoden 2006 ensimmäisellä neljänneksellä vajaat 3 prosenttia, mutta supistui lähes saman verran toisella neljänneksellä. Niinpä vuoden 2006 alkupuoliskon kehitys jää lähes samalle tasolle edellisen vuoden vastaavan ajanjakson kanssa Liikevaihdon kehitys rakennuspuusepäntuotteiden valmistuksessa (tol 203) Lapin maakunnassa Liikevaihdon trendien vertailu rakennuspuusepäntuotteiden 1 valmistuksessa (tol 203) /1991/1991/1991/1991/1991/200001/200101/200201/200301/200401/2001/ /1991/1991/1991/1991/1991/200001/200101/200201/200301/200401/2001/ : Koko maa % % Liikevaihdon kehitys rakennuspuusepäntuotteiden valmistus (tol 203) -4 1 Henkilöstömäärän kehitys rakennuspuusepäntuotteiden valmistuksessa (tol 203) Lapin maakunnassa 21 Valtakunnantason vertailusarja sisältää toimialat 20 (sahatavaran ja puutuotteiden valmistus) ja 21 (massan ja paperituotteiden valmistus). 21

24 4.4.6 Sähkötekniset tuotteet ja optisten laitteiden valmistus SÄHKÖTEKNISET TUOTTEET JA OPTISTEN Toimialafaktat 2004 LAITTEIDEN VALMISTUS TOL DL 38 kpl liikevaihto 109 milj. 323 htv Lapin osuus koko maan liikevaihdosta toimialalla 0,4 % osuus Lapin kaikkien toimialojen liikevaihdosta 1,3 % osuus Lapin kaikkien toimialojen stä 0,9 % Sähköteknisten tuotteiden ja optisten laitteiden valmistuksessa (tol DL) liikevaihdon voimakas kasvu on Lapissa kiihtynyt vuoden 2006 alkupuolella. Vuoden 2005 kasvuksi summautui reilut 25 prosenttia vuoteen 2004 verrattuna. Vuoden 2006 ensimmäisellä vuosineljänneksellä liikevaihto lisääntyi huimat 73,0 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Myös koko maan tasolla kasvuvauhti on voimakasta, muttei läheskään niin rajua kuin Lapissa. Koko maan tasolla ensimmäinen vuosineljännes taittui 17,5 prosentin kasvuvauhdissa. Henkilöstömäärän supistumisvauhti on jonkin verran rauhoittunut vuoden 2006 aikana edellisvuosiin verrattuna. Henkilöstömäärä supistui ensimmäisellä vuosineljänneksellä 7,0 prosenttia, mutta toisella vuosineljänneksellä määrä lisääntyi, ensimmäistä kertaa reiluun kolmeen vuoteen, 5,9 prosentin verran. Alkuvuosi kuitenkin painuu kokonaisuutena kuitenkin vielä pakkaselle, sillä tammikesäkuun kehitykseksi summautuu 1,0 prosentin määrän vähennys. Liikevaihdon kehitys elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistuksessa (tol DL) Lapin maakunnassa Liikevaihdon trendien vertailu elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistuksessa (tol DL) 30 01/1991/1991/1991/1991/1991/200001/200101/200201/200301/200401/2001/ /1991/1991/1991/1991/1991/200001/200101/200201/200301/200401/2001/2006 DL: Koko maa % % Liikevaihdon kehitys elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistus (tol DL) - % 1 40 Henkilöstömäärän kehitys elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistuksessa (tol DL) Lapin maakunnassa 20 22

25 4.4.7 Metallituotteiden valmistus METALLITUOTTEIDEN VALMISTUS Toimialafaktat 2004 TOL 28 kpl liikevaihto 52 milj. 462 htv Lapin osuus koko maan liikevaihdosta toimialalla 1, osuus Lapin kaikkien toimialojen liikevaihdosta 0,6 % osuus Lapin kaikkien toimialojen stä 1,3 % Metallituotteiden valmistuksessa (tol 28) vuoden 2006 alkupuoliskon kehitys näyttää edellisvuoden vastaavaa ajanjaksoa suotuisammalta sekä liikevaihdolla että määrällä mitattuna. Liikevaihto kasvoi ensimmäisellä vuosineljänneksellä 7,1 prosenttia. Erityisesti helmikuussa liikevaihdon kasvu oli suotuisaa. Huhtikuussa liikevaihto supistui edellisvuoden huhtikuuhun verrattuna, mutta toukokuussa liikevaihto kasvoi jälleen mukavasti vastinkuukauteen verrattuna. Tammi-toukokuun kasvuksi kertyy 4,8 prosenttia vuoden 2005 vertailuajanjaksoon verrattuna. Henkilöstömäärässä kasvu on ollut liikevaihtoa maltillisempaa. Ensimmäisellä vuosineljänneksellä 2006 määrä lisääntyi 2,8 prosenttia. Toisella neljänneksellä määrä supistui prosentin verran, mutta vuoden 2006 tammi-kesäkuussa määrä jäi kuitenkin 0,8 prosenttia vuotta 2005 korkeammalle tasolle. Metallituotteiden valmistuksen tietojen tarkentumisen syinä ovat mm. Marttiini Oy:n ja Gunnebo Nordic Oy:n tarkentuneet toimipaikkatiedot. Tietojen tarkistumista on myös aiheuttanut Kalottikone Oy:n ilmoitus toimialan vaihdoksesta. 200 Liikevaihdon kehitys metallituotteiden valmistuksessa (tol 28) Lapin maakunnassa Liikevaihdon trendien vertailu metallituotteiden valmistuksessa (tol 28) /1991/1991/1991/1991/1991/200001/200101/200201/200301/200401/2001/ /1991/1991/1991/1991/1991/200001/200101/200201/200301/200401/2001/ : Koko maa Liikevaihdon kehitys metallituotteiden valmistus (tol 28) -3 Henkilöstömäärän kehitys metallituotteiden valmistuksessa (tol 28) Lapin maakunnassa 23

26 4.4.8 Elintarvikkeiden ja juomien valmistus ELINTARVIKKEIDEN JA JUOMIEN VALMISTUS Toimialafaktat 2004 TOL kpl liikevaihto milj. 3 htv Lapin osuus koko maan liikevaihdosta toimialalla 1,3 % osuus Lapin kaikkien toimialojen liikevaihdosta 1,3 % osuus Lapin kaikkien toimialojen stä 1,7 % Elintarvikkeiden ja juomien valmistuksen (tol 15) toimiala on ollut laskusuuntainen jo usean vuoden ajan 22. Liikevaihto on muutaman vuoden syöksykierteen jälkeen kuitenkin piristynyt vuoden 2006 alussa. Vuoden 2005 aikana liikevaihto supistui lähes 20 prosenttia vuoteen 2004 verrattuna. Vuoden 2006 ensimmäisellä neljänneksellä liikevaihto kuitenkin kipusi 9,4 prosenttia edellisvuotta suurempiin lukemiin. Tammi-toukokuun kasvuksi summautuu 6,9 prosenttia. Henkilöstömäärän puolella elintarvikkeiden valmistus on edelleen jo useita vuosia kestäneessä laskukierteessä. Ensimmäisellä vuosineljänneksellä määrä väheni edelleen 7,3 prosenttia ja toisella neljänneksellä 6,1 prosenttia vertailuneljänneksiin nähden. Alkuvuonna 2006 määrä oli 6,7 prosenttia edellisvuotta alhaisempi. Elintarvikkeiden valmistuksen tiedot ovat myös tarkentuneet edellisestä kerrasta. Tämä johtuu pääosin Hartwall Oy:n ja Vaasan & Vaasan Oy:n toimipaikkatietojen tarkentumisesta. Inarin Luonnonporo Oy on nyt laskennassa ensimmäistä kertaa mukana. Liikevaihdon kehitys elintarvikkeiden ja juomien valmistuksessa (tol 15) Lapin maakunnassa Liikevaihdon trendien vertailu elintarvikkeiden ja juomien valmistuksessa (tol 15) 30 01/1991/1991/1991/1991/1991/200001/200101/200201/200301/200401/2001/ /1991/1991/1991/1991/1991/200001/200101/200201/200301/200401/2001/ : Koko maa Liikevaihdon kehitys elintarvikkeiden ja juomien valmistus (tol 15) Henkilöstömäärän kehitys elintarvikkeiden ja juomien valmistuksessa (tol 15) Lapin maakunnassa Valtakunnantason vertailusarja sisältää elintarvikkeiden ja juomien valmistuksen lisäksi toimialan 16 (tupakkatuotteiden valmistus). 24

27 4.5 Palvelut Majoitus- ja ravitsemistoiminta MAJOITUS- JA RAVITSEMISTOIMINTA Toimialafaktat 2004 TOL H 714 kpl liikevaihto 238 milj htv Lapin osuus koko maan liikevaihdosta toimialalla 5, osuus Lapin kaikkien toimialojen liikevaihdosta 2,9 % osuus Lapin kaikkien toimialojen stä 7,9 % Majoitus- ja ravitsemistoiminnassa (tol H) liikevaihto on jatkanut tasaista kasvuaan myös vuoden 2006 puolella ensimmäisellä neljänneksellä liikevaihto lisääntyi Lapissa vuodentakaiseen vastinajanjaksoon verrattuna 1,5 prosenttia. Tammi-toukokuun kasvuksi summautuu 3,9 prosenttia. Koko maan vastaavat kasvuprosentit olivat ensimmäisellä neljänneksellä 6,8 prosenttia ja tammi-toukokuussa 6,0 prosenttia. Majoitus- ja ravitsemistoiminnan määrä on jatkanut vuonna 2004 alkanutta supistumistaan. Ensimmäisellä vuosineljänneksellä määrä supistui 2,6 prosenttia ja toisella neljänneksellä 4,7 prosenttia vuodentakaiseen vastinajanjaksoon verrattuna. Alkuvuoden määrän vähennykseksi summautuu 3,6 prosenttia vuoden 2005 tammi-kesäkuuhun verrattuna. Henkilöstömäärän lasku voi selittyä suurelta osin vuokratyövoiman käytön lisääntymisestä, joka ei heijastu majoitus- ja ravitsemistoiminnan määräkuvaajaan. Majoitus- ja ravitsemistoiminnan tietojen tarkentumisen taustalla on pääosin toimipaikkaosuuksien päivittyminen. Merkittävimmät toimipaikkaosuuden tarkentumiset ovat Holiday Club Finland Oy:llä, Scandic Hotels Oy:llä ja Fazer Amica Oy:llä. 210 Liikevaihdon kehitys majoitus- ja ravitsemistoiminnassa (tol H) Lapin maakunnassa Liikevaihdon trendien vertailu majoitus- ja ravitsemistoiminnassa (tol H) /1991/1991/1991/1991/1991/200001/200101/200201/200301/200401/2001/ /1991/1991/1991/1991/1991/200001/200101/200201/200301/200401/2001/2006 H: Koko maa 14 % 12 % 1 8 % 6 % 4 % 2 % -2 % -4 % -6 % Liikevaihdon kehitys majoitus- ja ravitsemistoiminta (tol H) Henkilöstömäärän kehitys majoitus- ja ravitsemistoiminnassa (tol H) Lapin maakunnassa 25

28 4.5.2 Hotellit HOTELLIT Toimialafaktat 2004 TOL kpl liikevaihto 126 milj htv Lapin osuus koko maan liikevaihdosta toimialalla 11, osuus Lapin kaikkien toimialojen liikevaihdosta 1,5 % osuus Lapin kaikkien toimialojen stä 3,7 % Hotellitoimialalla (tol 551) liikevaihto on kasvanut Lapissa tasaisesti emotoimiala majoitusja ravitsemistoimintaa mukaillen 23. Hotellien liikevaihto on jatkanut vuoden 2006 puolella edelleen kasvuaan, joskin hitaammalla vauhdilla kuin parina edellisenä vuotena. Ensimmäisellä vuoden 2006 neljänneksellä liikevaihto lisääntyi 0,9 prosenttia. Huhti-toukokuun 6-8 prosentin kasvu kuitenkin nostaa alkuvuoden liikevaihdon kasvun 2,9 prosenttiin. Vuoden 2005 neljänneksillä voimakkaasti kasvaneita, eli yli 15 prosenttia liikevaihtoaan kasvattaneita yrityksiä oli prosenttia kaikista toimialan yrityksistä prosenttia liikevaihdoltaan kasvaneita yrityksiä oli vastaavana aikana prosenttia. Vuoden 2006 ensimmäisellä neljänneksellä voimakkaasti kasvaneita yrityksiä oli 21 prosenttia, mutta 0-15 prosenttia kasvaneita yrityksiä oli sen sijaan enemmän kuin yhdelläkään vuoden 2005 neljänneksellä, 34 prosenttia. Vaikka liikevaihdoltaan supistuneita yrityksiä oli vuoden 2005 kolmella ensimmäisellä neljänneksellä yli puolet, on kasvaneiden yritysten vaikutus toimialan kehitykseen ollut kuitenkin jokaisella tarkastellulla neljänneksellä supistuneita yrityksiä voimakkaampi. Kaikilla vuoden 2005 neljänneksillä voimakkain vaikutus toimialan liikevaihdon kehitykseen oli yli 15 prosenttia liikevaihtoa kasvattaneilla yrityksillä. Tämän yritysryhmän vaikutus toimialan kehitykseen vaihteli noin 5-9 prosenttiyksikön välillä. Sen sijaan vuoden 2006 ensimmäisellä neljänneksellä vahvimmin kehitykseen onkin vaikuttaneet yli 15 prosenttia liikevaihdoltaan supistuneet yritykset, joiden supistumisvaikutus oli 3,4 prosenttiyksikköä. Alle 5 henkilöä työllistävien yritysten vaikutus liikevaihdon kehitykseen on ollut kaikilla tarkastelluilla neljänneksillä varsin vähäistä, joskin aina liikevaihdon kasvua vähentävä. Näitä alle 5 henkilöä työllistäviä yrityksiä on toimialalla noin kolmannes kaikista yrityksistä ja niiden vaikutus koko toimialan kehitykseen on vaihdellut nollasta -0,4 prosenttiyksikköön. Keskisuurten 5-19 henkilöä työllistävien yritysten vaikutus on ollut useimmiten liikevaihtoa kasvattava, mutta vuoden 2005 toisella ja 2006 ensimmäisellä neljänneksellä keskisuuret yritykset ovat vetäneet liikevaihdon kehitystä pakkasen puolelle. Suuret vähintään 20 henkilöä työllistävät yritykset ovat jokaisella tarkastellulla neljänneksellä vaikuttaneet liikevaihdon kehitykseen sitä kasvattavasti. Reilut 75 prosenttia hotelleista on yksitoimintaisia, eli niillä on liiketoimintaa vain kyseisellä toimialalla ja Lapin maakunnassa. Yksitoimintaisten yritysten ryhmä onkin jokaisella neljänneksellä vaikuttanut liikevaihtoon sitä suurentavasti. Yksitoimintaisten yritysten kasvuvaikutus on myös ollut monitoimintaisia voimakkaampaa kaikilla muilla neljänneksillä, paitsi vuoden 2006 ensimmäisellä neljänneksellä. Monitoimintaiset yritykset ovat suurimmalla osalla neljänneksistä olleet kasvattamassa liikevaihtoa, mutta vuoden 2005 toisella ja kolmannella neljänneksellä monitoimintaiset yritykset ovat vaikuttaneet liikevaihdon kehitykseen negatiivisesti. Hotellien määrä jatkaa edelleen vähenemistään. Ensimmäisellä vuoden 2006 neljänneksellä määrä väheni 2,5 prosenttia ja toisella neljänneksellä 4,3 prosenttia vuodentakaisesta. Henkilöstömäärän lasku voi selittyä suurelta osin vuokratyövoiman käytön lisääntymisestä, joka ei heijastu hotellitoiminnan määräkuvaajaan. Hotellitoimialalla vuoden 2005 jokaisella neljänneksellä eniten määrän supistumiseen vaikuttivat sekä monitoimintaiset yritykset että suuret yritykset, jotka työllistävät vähintään 20 henkilöä. Vuoden 2006 kahdella ensimmäisellä neljänneksellä tilanne on siltä osin muuttunut, että monitoimintaiset yritykset ovat 23 Valtakunnantason vertailusarja koskee koko toimialaa H (majoitus- ja ravitsemistoimiala). 26

29 toiminnallaan vaikuttaneet määrään kasvattavasti. Myös suurten yritysten vaikutus on vuoden 2006 toisella neljänneksellä kääntynyt määrää lisääväksi. Hotellitoimialan tietojen tarkentumisen taustalla ovat yksittäisten yritysten tarkentuneiden kuukausihavaintojen lisäksi Scandic Hotels Oy:n ja Holiday Club Finland Oy:n tarkentuneet toimipaikkatiedot. Liikevaihdon kehitys hotelleissa (tol 551) Lapin maakunnassa Liikevaihdon trendien vertailu hotelleissa (tol 551) 40 01/1991/1991/1991/1991/1991/200001/200101/200201/200301/200401/2001/ /1991/1991/1991/1991/1991/200001/200101/200201/200301/200401/2001/2006 H: Koko maa 15 % Liikevaihdon kehitys hotellit (tol 551) 1 Henkilöstömäärän kehitys hotelleissa (tol 551) Lapin maakunnassa 1 5 % -5 % % 27

30 4.5.3 Leirintäalueet ja muu majoitustoiminta LEIRINTÄALUEET JA MUU Toimialafaktat 2004 MAJOITUSTOIMINTA TOL kpl liikevaihto 19 milj. 242 htv Lapin osuus koko maan liikevaihdosta toimialalla 17,9 % osuus Lapin kaikkien toimialojen liikevaihdosta 0,2 % osuus Lapin kaikkien toimialojen stä 0,7 % Leirintäalueiden ja muun majoitustoiminnan (tol 552) liikevaihdon kehitys on ollut kasvussa 24. Toimialan liikevaihto supistui vuoden 2006 ensimmäisellä vuosineljänneksellä 1,6 prosenttia vuodentakaisesta. Toukokuussa toimialan liikevaihto kuitenkin saavutti huikean 20 prosentin kasvun, joka siivitti tammi-toukokuun liikevaihdon 1,4 prosenttia edellisvuotta korkeammalle tasolle. Toukokuun tiedot tulevat vielä kuitenkin tarkentumaan, sillä kyseiseltä kuukaudelta puuttuu vielä reilut 30 prosenttia yritysten havainnoista. Leirintäalueiden määrä on kääntynyt kasvuun reilun parin vuoden määräniiauksen jälkeen. Ensimmäisellä vuoden 2006 neljänneksellä määrä lisääntyi 5,3 prosenttia ja toisella vuosineljänneksellä 6,0 prosenttia. Tammi-kesäkuun määrän kasvuksi kertyy 5,6 prosenttia vuoden 2005 tammi-kesäkuuhun verrattuna. 210 Liikevaihdon kehitys leirintäalueilla ja muussa majoitustoiminnassa (tol 552) Lapin maakunnassa Liikevaihdon trendien vertailu leirintäalueilla ja muussa majoitustoiminnassa (tol 552) /1991/1991/1991/1991/1991/200001/200101/200201/200301/200401/2001/ /1991/1991/1991/1991/1991/200001/200101/200201/200301/200401/2001/2006 H: Koko maa Liikevaihdon kehitys leirintäalueet ja muu majoitustoiminta (tol 552) Henkilöstömäärän kehitys leirintäalueilla ja muussa majoitustoiminnassa (tol 552) Lapin maakunnassa 3 25 % 2 15 % 1 5 % -5 % 24 Valtakunnantason vertailusarja koskee koko toimialaa H (majoitus- ja ravitsemistoimiala). 28

31 4.5.4 Ohjelmapalvelutoiminta ja virkistys OHJELMAPALVELUTOIMINTA JA VIRKISTYS Toimialafaktat 2004 TOL kpl liikevaihto 51 milj. 447 htv Lapin osuus koko maan liikevaihdosta toimialalla 22,2 % osuus Lapin kaikkien toimialojen liikevaihdosta 0,6 % osuus Lapin kaikkien toimialojen stä 1,3 % Ohjelmapalvelutoiminnan ja virkistyspalvelujen (tol ) liikevaihdon kehitys on ollut Lapissa erittäin vahvaa 25. Kaikkein kiivain liikevaihdon kasvu on toimialalla taittunut kuitenkin maltillisemmaksi. Liikevaihto on edelleen jatkanut kasvuaan, joskin vuoden 2006 alkupuolella kasvu on hiukan hiljentänyt vauhtiaan vuoteen 2005 verrattuna. Vuoden 2006 ensimmäisellä neljänneksellä liikevaihto lisääntyi 3,7 prosenttia vuodentakaisesta. Huhti-toukokuun suotuisa kasvu nostattaa kuitenkin tammi-toukokuun liikevaihdon lisäyksen 7,5 prosenttiin. Viimeisellä neljällä tarkastellulla neljänneksellä määrällä mitattuna suuret vähintään 20 henkilöä työllistävät yritykset ovat vaikuttaneet koko toimialan kehitykseen supistavasti, kun taas pienet alle 5 henkilöä työllistävät ja keskisuuret 5-19 henkilöä työllistävät yritykset ovat kasvattaneet toimialan liikevaihtoa. Muuta matkailua palvelevassa toiminnassa ja virkistyksessä määrä kasvoi 1,6 prosenttia ensimmäisellä vuosineljänneksellä. Toisella neljänneksellä määrä kuitenkin painui 4,5 prosenttia pakkaselle, joten vu oden 2006 alkupuoliskon aikana määrä supistui 1,1 prosenttia edellisen vuoden tammi-kesäkuuhun verrattuna Liikevaihdon kehitys muuta matkailua palvelevassa toiminnassa ja virkistyksessä (tol ) Lapin maakunnassa 0 01/1991/1991/1991/1991/1991/200001/200101/200201/200301/200401/2001/2006 Liikevaihdon trendien vertailu muuta matkailua palvelevassa 200 toiminnassa ja virkistyksessä (tol ) /1991/1991/1991/1991/1991/200001/200101/200201/200301/200401/2001/ : Koko maa % Liikevaihdon kehitys muu matkailua palveleva toiminta ja virkistys (tol ) Henkilöstömäärän kehitys muuta matkailua palvelevassa toiminnassa ja virkistyksessä (tol ) Lapin maakunnassa 25 Valtakunnantason vertailusarja sisältää koko toimialan 63 (liikennettä palveleva toiminta ja matkatoimistot), jolloin tarkasteluun sisältyvät matkatoimistojen lisäksi myös esimerkiksi linja-autoasemat. 29

32 4.5.5 Tietojenkäsittelypalvelut TIETOJENKÄSITTELYPALVELUT Toimialafaktat 2004 TOL kpl liikevaihto 51 milj. 294 htv Lapin osuus koko maan liikevaihdosta toimialalla 1,1 % osuus Lapin kaikkien toimialojen liikevaihdosta 0,6 % osuus Lapin kaikkien toimialojen stä 0,9 % Tietojenkäsittelypalvelujen (tol 72) liikevaihto kääntyi kasvuun vuonna Sama kasvu on jatkunut myös vuoden 2006 puolella. Ensimmäisellä vuoden 2006 neljänneksellä liikevaihto lisääntyi 8,8 prosenttia vuodentakaisesta vastinajanjaksosta. Myös tammi-toukokuun kasvuksi kertyy reilut kahdeksan prosenttia. Henkilöstömäärän puolella kehitys sen sijaan jatkuu edelleen negatiivisena. Vuoden 2006 ensimmäisellä neljänneksellä määrä supistui 0,4 prosenttia ja toisella neljänneksellä 4,4 prosenttia vuodentakaiseen vastinajanjaksoon verrattuna. Alkuvuoden aikana määrä supistui näin ollen 2,4 prosenttia vuoden 2005 tammi-kesäkuuhun verrattuna. Tietojenkäsittelypalvelujen tiedot ovat tarkentuneet edellisestä toimituksesta. Useiden yritysten toimipaikkaosuudet ovat tarkentuneet vuoden 2005 osalta. Tällaisia yrityksiä ovat mm. Saraware Oy, Hewlett Packard Oy, Widian Oy ja Isoworks Oy. Lisäksi tietoomme on edellisen laskennan jälkeen tullut Vega Technologies Oy:n uusi toimipaikka Rovaniemellä sekä Teleca Finland Oy on ilmoittanut toimialansa muuttuneen. 320 Liikevaihdon kehitys tietojenkäsittelypalvelussa (tol 72) Lapin maakunnassa 1 Liikevaihdon trendien vertailu tietojenkäsittelypalvelussa (tol 72) /1991/1991/1991/1991/1991/200001/200101/200201/200301/200401/2001/ /1991/1991/1991/1991/1991/200001/200101/200201/200301/200401/2001/ : Koko maa % Liikevaihdon kehitys tietojenkäsittelypalvelu (tol 72) -4 1 Henkilöstömäärän kehitys tietojenkäsittelypalvelussa (tol 72) Lapin maakunnassa 30 30

33 4.5.6 Muu liike-elämää palveleva toiminta MUU LIIKE-ELÄMÄÄ PALVELEVA TOIMINTA Toimialafaktat 2004 TOL kpl liikevaihto 186 milj htv Lapin osuus koko maan liikevaihdosta toimialalla 1,8 % osuus Lapin kaikkien toimialojen liikevaihdosta 2,3 % osuus Lapin kaikkien toimialojen stä 6,4 % Muu liike-elämää palveleva toiminta (TOL 74) pitää sisällään esimerkiksi konsultointi- ja suunnittelupalvelut, kirjanpito-, laki-, insinööri- ja mainostoimistot sekä siivoustoimialan. Tällä bisness to bisness -toimialalla liikevaihto on kehittynyt suotuisasti koko tarkastellun aikavälin. Sekä liikevaihto että määrä kasvoivat edelleen vuoden 2006 alussa. Liikevaihto kasvoi ensimmäisellä vuosineljänneksellä 2,4 prosenttia. Henkilöstökokoluokkiin eroteltuna selkeimmin toimialan kasvuun ovat vaikuttaneet suuret vähintään 20 henkilöä työllistävät yritykset. Lähes jokaisella neljänneksellä monitoimintaiset yritykset ovat olleet yksitoimintaisia yrityksiä merkittävämpi ryhmä toimialan kasvuun. Toimialan yrityksistä noin viisi prosenttia on monitoimintaisia. Myös toimialan määrä on jatkanut kasvuaan vuoden 2006 alkupuoliskolla. Henkilöstömäärän trendikuvaaja on tänä vuonna korkeammalla mitä se on koskaan aiemmin ollut. Muutosprosentit ovat edellisen kerran olleet näin suotuisissa lukemissa vuonna Vuoden 2006 ensimmäisellä neljänneksellä määrä lisääntyi 12,1 prosenttia edellisen vuoden tammimaaliskuuhun verrattuna. Toisella neljänneksellä kasvua kertyi 7,1 prosenttia. Alkuvuoden 2006 saldoksi summautuu 9,5 prosenttia edellisvuotta enemmän. Toimialan tiedot ovat myös hieman tarkentuneet edellisestä toimituskerrasta. Sol Palvelut Oy:n, Staffpoint Oy:n ja Iss Palvelut Oy:n toimipaikkatietojen tarkentuminen on pääosin tietojen tarkentumisen taustalla. 1 Liikevaihdon kehitys muuta liike-elämää palvelevassa toiminnassa (tol 74) Lapin maakunnassa Liikevaihdon trendien vertailu muuta liike-elämää palvelevassa toiminnassa (tol 74) 30 01/1991/1991/1991/1991/1991/200001/200101/200201/200301/200401/2001/ /1991/1991/1991/1991/1991/200001/200101/200201/200301/200401/2001/ : Koko maa Liikevaihdon kehitys muu liike-elämää palveleva toiminta (tol 74) Henkilöstömäärän kehitys muuta liike-elämää palvelevassa toiminnassa (tol 74) Lapin maakunnassa

34 4.5.7 Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut TERVEYDENHUOLTO JA SOSIAALIPALVELUT Toimialafaktat 2004 TOL 85 yritys 408 kpl liikevaihto yrityksissä 48 milj. yrityksissä 748 htv Lapin osuus koko maan liikevaihdosta toimialalla 2,2 % osuus Lapin kaikkien toimialojen liikevaihdosta 0,6 % osuus Lapin kaikkien toimialojen stä 2,2 % Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut (tol 85) kertoo esimerkiksi lääkäripalvelujen ja niin sanotun hoivayrittäjyyden liikevaihdon kehityksestä 26. Sekä liikevaihto että määrä ovat olleet kasvusuuntaisia vuoden 2006 alkupuolella. Liikevaihto kasvoi ensimmäisellä vuosineljänneksellä 8,9 prosenttia. Erityisesti maaliskuussa liikevaihto oli suotuisassa kasvussa saavuttaen 13,9 prosentin lisäyksen. Huhtikuussa liikevaihto lisääntyi reilut 3 prosenttia, mutta supistui toukokuussa reilun prosentin. Tammi-toukokuussa liikevaihtoa kertyi 5,5 prosenttia enemmän kuin vuoden 2005 vastaavina kuukausina. Terveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden määrä kasvoi myös vuoden 2006 ensimmäisellä neljänneksellä. Tammi-maaliskuussa määrä lisääntyi 1,8 prosenttia, mutta supistui aavistuksen toisella neljänneksellä, 0,3 prosenttia. Vuoden 2006 alkupuoliskon aikana määrä lisääntyi 0,7 prosenttia vuoden 2005 tammi-kesäkuuhun verrattuna. 1 Liikevaihdon kehitys terveydenhuolto- ja sosiaalipalveluissa (tol 85) Lapin maakunnassa Henkilöstömäärän kehitys terveydenhuolto- ja sosiaalipalveluissa (tol 85) Lapin maakunnassa 01/1991/1991/1991/1991/1991/200001/200101/200201/200301/200401/2001/2006 Liikevaihdon kehitys terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut (tol 85) 3 25 % 2 15 % 1 5 % -5 % Valtakunnantasolla tilastokeskus ei tuota tarkoituksenmukaista vertailutietoa. 32

35 4.6 Kauppa Tukku- ja vähittäiskauppa TUKKU- JA VÄHITTÄISKAUPPA Toimialafaktat 2004 TOL G kpl liikevaihto milj htv Lapin osuus koko maan liikevaihdosta toimialalla 1,6 % osuus Lapin kaikkien toimialojen liikevaihdosta 20,3 % osuus Lapin kaikkien toimialojen stä 16,3 % Tukku- ja vähittäiskaupassa (tol G) liikevaihto on kasvanut jo pitkään 27. Vuoden 2006 ensimmäisellä neljänneksellä liikevaihto kasvoi 3,0 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan neljännekseen verrattuna. Huhti-toukokuussa kasvu hidastui 2,3 prosenttiin, joten tammi-toukokuun kasvuksi kertyi 2,7 prosenttia. Lähes 30 prosenttia yrityksistä on kasvattanut liikevaihtoaan yli 15 prosenttia vuosien neljänneksillä. Kaiken kaikkiaan liikevaihdolla mitattuna kasvaneita yrityksiä on ollut kyseisinä vuosina noin puolet kaikista kaupan yrityksistä. Selkein heijastus liikevaihdon kehitykseen on ollut monitoimintaisilla yrityksillä, jotka toimivat kaupan toimialan lisäksi myös muilla toimialoilla tai Lapin maakunnan lisäksi muilla alueilla. Kaupan toimialalla määrä kasvoi aavistuksen vuoden 2006 ensimmäisellä neljänneksellä pitkästä aikaa. Kasvua kertyi tammi-maaliskuussa 0,8 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Toisella neljänneksellä määrä kuitenkin supistui 1,6 prosenttia vetäen samalla koko alkuvuoden -0,5 prosenttia edellisvuotta matalammalle tasolle. Liikevaihdon kehitys tukku- ja vähittäiskaupassa (tol G) Lapin maakunnassa Liikevaihdon trendien vertailu tukku- ja vähittäiskaupassa (tol G) 01/1991/1991/1991/1991/1991/200001/200101/200201/200301/200401/2001/ /1991/1991/1991/1991/1991/200001/200101/200201/200301/200401/2001/2006 G: Koko maa 1 8 % 6 % 4 % 2 % -2 % -4 % -6 % Liikevaihdon kehitys tukku- ja vähittäiskauppa (tol G) -8 % Henkilöstömäärän kehitys tukku- ja vähittäiskaupassa (tol G) Lapin maakunnassa 27 Toimiala G sisältää myös moottoriajoneuvokaupan sekä ajoneuvojen, henkilökohtaisten esineiden ja kotitalousesineiden korjaustoiminnan. 33

36 4.6.2 Vähittäiskauppa erikoistumattomissa myymälöissä VÄHITTÄISKAUPPA ERIKOISTUMATTOMISSA Toimialafaktat 2004 MYYMÄLÖISSÄ TOL kpl liikevaihto 4 milj htv Lapin osuus koko maan liikevaihdosta toimialalla 3,7 % osuus Lapin kaikkien toimialojen liikevaihdosta 5,8 % osuus Lapin kaikkien toimialojen stä 4,9 % Vähittäiskauppa erikoistumattomissa myymälöissä (TOL 521) on kasvanut Lapissa tasaisesti 28. Liikevaihto on jatkanut kasvuaan ja määrä on hieman vähentynyt. Vuoden 2006 ensimmäisellä neljänneksellä liikevaihto lisääntyi 0,7 prosenttia edellisvuoden vastaavasta ajanjaksosta. Huhti-toukokuussa liikevaihdon kasvu oli kuitenkin reippaampaa, joten tammi-toukokuun kasvuksi summautui 3,6 prosenttia. Henkilöstömäärän puolella vuoden 2006 kuukausimuutokset ovat vaihdelleet -1,6 prosentista -4,0 prosenttiin. Ensimmäisen vuosineljänneksen aikana määrä väheni 2,2 prosenttia, toisella vuosineljänneksellä 3,3 prosenttia ja koko alkuvuonna 2,8 prosenttia vuodentakaiseen vertailuajanjaksoon nähden. Henkilöstömäärän lasku voi selittyä osin vuokratyövoiman käytön lisääntymisestä, joka ei heijastu toimialan määräkuvaajaan. Toimialan tiedot eivät ole paljoakaan tarkentuneet edellisestä toimituksesta. Henkilöstömäärän puolella pientä tarkentumista on aiheuttanut Arinan kauppa Oy:n ja Citymarket Oy:n toimipaikkatietojen päivittyminen. Liikevaihdon kehitys vähittäiskauppa erikoistumattomissa myymälöissä (tol 521) Lapin maakunnassa 01/1991/1991/1991/1991/1991/200001/200101/200201/200301/200401/2001/2006 Liikevaihdon trendien vertailu vähittäiskauppa erikoistumattomissa myymälöissä (tol 521) 01/1991/1991/1991/1991/1991/200001/200101/200201/200301/200401/2001/ : Koko maa 4 3 Liikevaihdon kehitys vähittäiskauppa erikoistumattomissa myymälöissä (tol 521) Henkilöstömäärän kehitys vähittäiskauppa erikoistumattomissa myymälöissä (tol 521) Lapin maakunnassa Valtakunnantason vertailusarja sisältää koko vähittäiskaupan (52), pois lukien moottoriajoneuvokaupan ja kotitalousesineiden korjauksen. 34

37 4.6.3 Vähittäiskauppa erikoismyymälöissä VÄHITTÄISKAUPPA ERIKOISMYYMÄLÖISSÄ Toimialafaktat 2004 TOL kpl liikevaihto 402 milj htv Lapin osuus koko maan liikevaihdosta toimialalla 3,6 % osuus Lapin kaikkien toimialojen liikevaihdosta 4,9 % osuus Lapin kaikkien toimialojen stä 5,9 % Vähittäiskauppa erikoismyymälöissä (TOL ) on kehittynyt Lapissa tasaisen myönteisesti 29. Vuoden 2006 alkupuoli on taittunut parin prosentin kasvun merkeissä sekä liikevaihdon että määrän osalta. Liikevaihto kasvoi ensimmäisellä vuosineljänneksellä 2,2 prosenttia ja tammi-toukokuussa 2,0 prosenttia vastinajanjaksoon verrattuna. Henkilöstömäärä puolestaan kasvoi ensimmäisellä vuosineljänneksellä 2,6 prosenttia, toisella neljänneksellä 1,4 prosenttia ja näin ollen vuoden alkupuoliskon kasvuksi summautuu 2,0 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Liikevaihdon kehitys vähittäiskauppa erikoismyymälöissä (tol ) Lapin maakunnassa 01/1991/1991/1991/1991/1991/200001/200101/200201/200301/200401/2001/2006 Liikevaihdon trendien vertailu vähittäiskauppa erikoismyymälöissä (tol ) 01/1991/1991/1991/1991/1991/200001/200101/200201/200301/200401/2001/ : Koko maa Liikevaihdon kehitys vähittäiskauppa erikoismyymälöissä (tol ) Henkilöstömäärän kehitys vähittäiskauppa erikoismyymälöissä (tol ) Lapin maakunnassa 1 8 % 6 % 4 % 2 % -2 % 29 Valtakunnantason vertailusarja sisältää koko vähittäiskaupan (52), pois lukien moottoriajoneuvokaupan ja kotitalousesineiden korjauksen. 35

38 LIITE 2: Lapin toimialakohtaisen suhdannekehityksen yhteenvetotaulukko Lapin toimialakohtaisen suhdannekehityksen yhteenvetotaulukko Toimiala (pitkä aikaväli) (lyhyt aikaväli) suhdannekehitys 1 Teollisuus TOL D Liikevaihdon kehitys on ollut myönteistä ja suhdannevaihtelut suuret. Toimialan määrä on laskenut. Vuoden 2005 alusta lukien liikevaihto on taittunut. Paperialan työnseisaus vaikuttanut voimakkaasti. Kasvu kuitenkin jatkunut vuonna Henkilöstön määrä on laskenut. Rakentaminen TOL F Liikevaihdon kehitys on ollut myönteistä ja mukailee koko maan suhdannekuvaa. Toimialan määrä on hieman lisääntynyt. Liikevaihto lisääntynyt vahvaa kasvua vuonna Myös määrä kasvanut selkeästi. Ohjelmapalvelutoiminta ja virkistys TOL Liikevaihdon kehitys on ollut vahvaa, sesonkivaihtelut suuret. Kasvu rauhoittunut toimialan kypsyessä. Henkilöstö on kasvanut. Liikevaihdon kasvu jatkunut hyvänä. Henkilöstömäärä tasaantunut. Teollisuus pl. suuryksiköt TOL D Liikevaihto kasvanut. Vuoden 2000 hyvän kasvun jälkeen poljettu paikallaan, kunnes 2005 jälleen kasvuuralle. Henkilöstömäärä on laskenut selvästi alusta erittäin vahvaa liikevaihdon kasvua. Henkilöstön määrän lasku pysähtynyt. Muu liike-elämää palveleva toiminta TOL 74 Toimialan liikevaihto on kasvanut hyvin. Erityisen hyvä suhdanne ajoittuu vuodelle Henkilöstömäärä on kasvanut. Liikevaihto on edelleen tasaisessa kasvussa, samoin. Sähkötekniset tuotteet ja optisten laitteiden valmistus TOL DL Liikevaihdossa näkyy selvästi vahva nousu ja 2001 alkanut matalasuhdanne. Vuonna 2004 liikevaihto jälleen kasvu-uralle. Henkilöstömäärä on laskenut dramaattisesti. Vahvaa liikevaihdon kasvua. Henkilöstömäärän raju supistuminen on taittunut. Rakennuspuusepän tuotteiden valmistus TOL 203 Liikevaihto on kasvanut vahvasti. Samoin määrä on lisääntynyt liikevaihtoa mukaillen. Liikevaihdon kasvu on jatkunut. Henkilöstön määrä pysytellyt ennallaan. 1 Suhdannekehitystä määritettäessä painoarvo on lyhyen aikavälin liikevaihdon kehityssuunnalla, mutta myös pitkän aikavälin trendi ja n kehitys on huomioitu. Toimialan kehitys on siis voinut olla pitkällä aikavälillä selvästi kasvusuuntainen, mutta mikäli kehitys on aikavälillä ollut laskeva tai pysähtynyt paikalleen, niin tällöin kehitystä ei ole määritetty hyväksi. Merkkien selitys: (erittäin hyvä), (hyvä), (epävarma / paikallaan pysyvä), (heikko), (erittäin heikko).

39 Metallituotteiden valmistus TOL 28 Liikevaihto on kehittynyt myönteisesti, vuosituhannen vaihde ja 2004 vahvaa kasvua. Henkilöstömäärä on vaihdellut suhdanteiden mukaan. Liikevaihto kasvussa. Vuosi 2004 erittäin hyvä. Henkilöstössä ei merkittävää muutosta. Majoitus- ja ravitsemistoimint a TOL H Liikevaihdon trendi on kasvanut tasaisesti. Henkilöstössä pientä kasvua. Vuokratyövoiman osuus on alalla huomattava ja lisääntynyt koko ajan. Liikevaihdon maltillista kasvua. Henkilöstömäärä vähentynyt. Vuokratyövoiman osuus huomattava. Hotellit TOL 551 Liikevaihto on kasvanut tasaisesti. Henkilöstömäärässä ei oleellista muutosta. Vuokratyövoiman osuus huomattava. Toimialan liikevaihto on kasvanut. Henkilöstö supistunut. Vuokratyövoiman osuus huomattava. Leirintäalueet ja muu majoitustoiminta TOL 552 Liikevaihto on kasvanut. Henkilöstömäärä on vaihdellut jonkin verran. Vuokratyövoiman osuus huomattava. Liikevaihdon kasvu hidastunut. Henkilöstön määrä lisääntynyt. Vuokratyövoiman osuus huomattava. Terveydenhuoltoja sosiaalipalvelut TOL 85 Liikevaihto on kasvanut. Henkilöstömäärässä ei muutosta alusta liikevaihdon hyvää kasvua. Henkilöstössä ei muutosta. Tukku- ja vähittäiskauppa TOL G Liikevaihto on kasvanut tasaisesti, muttei kovin nopeasti. Toimialan henkilömäärässä ei muutosta. Liikevaihto kasvanut muutaman prosentin vuodessa. Henkilöstömäärä hieman laskenut. Vähittäiskauppa erikoistumattomis sa myymälöissä TOL 521 Toimialan liikevaihto on kasvanut. Henkilöstömäärä hieman laskenut. Liikevaihto kasvanut maltillisesti. Henkilöstön määrä supistunut. Vähittäiskauppa erikoismyymälöis -sä TOL Liikevaihto on kehittynyt myönteisesti. Henkilöstön määrässä ei ole tapahtunut muutosta. Liikevaihto kasvanut tasaisesti. Henkilöstön määrä hieman kasvussa. Kaivostoiminta ja louhinta TOL C Kehitystä luonnehtii voimakas liikevaihdon vaihtelu. Henkilöstön määrässä ei suurta muutosta puolella negatiivista liikevaihdon kehitystä. Kasvua 2006 alussa. Henkilöstön määrä vähentynyt. Kasvunäkymät hyvät Kittilän suurikuusikon käynnistyttyä kesällä Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne TOL I Liikevaihto on kehittynyt myönteisesti, mutta jäänyt polkemaan paikalleen vuodesta 2003 lukien. Henkilöstön määrässä ei muutosta. Liikevaihto uudelleen kasvu-uralla. Henkilöstömäärä supistunut.

40 Tietojenkäsittelypalvelut TOL 72 Liikevaihto on kehittynyt hyvin, mutta jäänyt polkemaan paikalleen vuosina Henkilöstömäärä on kasvanut liikevaihto kääntynyt jälleen kasvuun. Henkilöstömäärä hieman supistunut. Puun sahaus, höyläys ja kyllästys TOL 201 Liikevaihdon kehitys pitkään kasvusuuntaista, 2005 raju pudotus. Henkilöstön määrä on vähentynyt selvästi. Liikevaihdon raju supistuminen vuonna Henkilöstömäärä on edelleen vähentynyt. Sahatavaran ja puutuotteiden valmistus TOL DD Liikevaihdon kehitys on ollut kasvusuuntaista. Notkahdus Henkilöstön määrä toimialalla on hieman lisääntynyt. Voimakas liikevaihdon notkahdus Myös määrä supistunut. Elintarvikkeiden ja juomien valmistus TOL 15 Liikevaihdon kehitys on vahvasti laskeva. Myös määrä on laskenut liikevaihtoa mukaillen. Voimakasta liikevaihdon laskua Vuoden 2006 alussa lasku taittunut Henkilöstömäärä laskenut edelleen selvästi.

41 LAPIN LIITTO Hallituskatu 20 B, 4 krs, 96 Rovaniemi Puh. (016) 330 0, fax (016) Lapin suhdanteet on kattava tietopaketti Lapin aluetaloudesta ja toimialojen suhdanteista. Julkaisu on Lapin liiton, Lapin TEkeskuksen, Lapin kauppakamarin, Lapin yrittäjien ja Länsipohjan yrittäjien yhteistyön tulos. Suhdannekatsaus ja tilastografiikka ovat saatavilla sähköisesti Lapin liiton wwwsivuilta. Lapin suhdanteet on tarkoitettu sekä julkisen että yksityisen sektorin käyttöön. Materiaali on kaikkien vapaasti hyödynnettävissä.