Strategisen tutkimuksen rahoitusväline Suomen Akatemian yhteydessä 1
Strateginen tutkimus Tässä yhteydessä tarkoitetaan tarvelähtöistä tutkimusta tarpeen määrittelee valtioneuvosto tutkimuksessa haetaan ratkaisuja uudistumiseen (elinkeinoelämän ja julkisen sektorin) tehtävä tutkimus tukee tiedolla johtamista tutkimus on korkeatasoista ja vaikuttavaa 2
Puheenjohtaja: tutkimusjohtaja Per Mickwitz (Suomen ympäristökeskus) Varapuheenjohtaja: Strategisen tutkimuksen neuvosto (26.9.2014 31.12.2018) professor of practice Anne Brunila (Svenska Handelshögskolan) Jäsenet: johtaja Jaakko Kiander (Keskinäinen eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen) professor of practice Sixten Korkman (Aalto-yliopisto) akatemiaprofessori Markku Kulmala (Helsingin yliopisto) professori Juho Saari (Itä-Suomen yliopisto) professori Katariina Salmela-Aro (Jyväskylän yliopisto) johtaja Leena Sarvaranta (VTT) akateemikko Irma Thesleff (Helsingin yliopisto) 3
Lähtökohtia Ongelmat eivät noudata ministeriörajoja Monitieteisyys, ilmiölähtöisyys, hallinnon rajojen madaltaminen Avoin haku kaikki tutkimusorganisaatiot voivat hakea Arviointikriteereinä relevanssi, vaikuttavuus, laatu Ratkaisujen hakeminen, tiedolla johtaminen 4
Strategisen tutkimuksen neuvoston teemat vuodelle 2015 5
Tilaisuuteen osallistui 185 henkilöä Tilaisuudessa tehtiin 163 twiittausta Tilaisuutta seurasi verkon kautta 235 henkilöä Tilaisuuden voi katsoa jälkikäteen www.aka.fi/stnkuulemistilaisuus 6
Valtioneuvosto on päättänyt STN:n aloitteesta vuoden 2015 teemoista Teknologiamurrosten hyödyntäminen ja muuttuvat instituutiot Tasa-arvo ja sen edistäminen Proaktiivinen Suomi murrosten maailmassa Ilmastoneutraali ja resurssiniukka yhteiskunta 7
Ohjelmat 2015 8
Strategisen tutkimuksen ohjelmat Ohjelmissa rahoitetaan laajoja tutkimuskonsortioita, joissa keskeistä on monitieteinen tutkimuksellinen yhteistyö Ohjelmat ovat kestoltaan kuusivuotisia Konsortioille tehdään väliarvio kolmantena vuotena Konsortioiden rahoitus on noin 4-8 miljoonaa euroa Tutkimussuunnitelmassa on vastattava pääkysymyksiin A ja B C ja D ovat kysymyksiä, joista hakija voi tutkimussuunnitelmassa käsitellä joko molempia tai vain toista 9
Teema: Teknologiamurrosten hyödyntäminen ja muuttuvat instituutiot 10
Teknologiamurrokset ja muuttuvat instituutiot A. Mitkä ovat tietyn konkreettisen teknologiamurroksen ilmentymät ja potentiaalinen hyöty Suomelle? B. Millaista inhimillisen toiminnan, instituutioiden ja toimintatapojen muutosta kyseisen teknologiamurroksen hyödyntäminen edellyttää? C. Millä tavalla julkiset toimenpiteet parhaiten tukevat muutosprosessia siten, että muutos etenee hallitusti ja prosessin lopputuloksena Suomen edellytykset hyödyntää teknologiamurroksia ovat mahdollisimman hyvät? D. Millä keinoilla huolehditaan siitä, että yrityksillä, työntekijöillä, julkisella sektorilla ja kuluttajilla on käytössään sellaiset inhimilliset voimavarat ja osaaminen, jotka edistävät kykyä sopeutua teknologiamurrosten mahdollistamiin muutoksiin ja niihin liittyviin riskeihin? 11
12
Ilmastoneutraali ja resurssiniukka Suomi A. Miten voidaan tehostaa resurssien käyttöä ja tukea siirtymistä kiertotalouteen, joka tuo Suomeen osaamisperusteista kasvua ja vientiä? B. Mitkä ovat ilmastoneutraalin ja resurssiniukan yhteiskunnan edellytyksiä? C. Millä tavalla julkiset toimenpiteet parhaiten tukevat kokonaisvaltaista muutosprosessia siten, että muutos eteen hallitusti kohti ilmastoneutraalia ja resurssiniukkaa yhteiskuntaa? D. Millä keinoilla huolehditaan siitä, että yrityksillä, työntekijöillä, julkisella sektorilla ja kuluttajilla on käytössään ne inhimilliset voimavarat ja osaaminen, jotka parhaiten edistävät ilmastonmuutokseen sopeutumista ja siirtymistä kohti ilmastoneutraalia ja resurssiniukkaa yhteiskuntaa? 13
14
Tasa-arvoinen yhteiskunta A. Mitkä ovat eriarvoisuutta tuottavat mekanismit nyky-suomessa? B. Miten tasa-arvoa voidaan edistää peruspalveluiden ja etuusjärjestelmien uudistamisen yhteydessä? C. Millä tavalla julkiset toimenpiteet parhaiten tukevat innovatiivista kokeilutoimintaa, kokeiluista oppimista ja instituutioiden muutosta siten, että muutos etenee hallitusti ja lopputuloksena on kokonaisuutena onnistunut peruspalveluiden ja etuusjärjestelmien uudistaminen? D. Miten parhaiten huolehditaan siitä, että yksilö-, ryhmä- ja instituutiotasolla on käytettävissä ne kyvykkyydet ja inhimilliset voimavarat, jotka mahdollistavat sopeutumisen peruspalvelu- ja etuusjärjestelmän uudistukseen tasa-arvoisesti? 15
Tutkimustietoa päättäjille ja käyttäjille Eritystä huomiota kiinnitetään tutkijoiden ja tiedonkäyttäjien vuorovaikutukseen eri vaiheissa. Tutkimuksen alkaessa ja sen edetessä Ohjelmatoiminnan kautta Tutkimuksen päätyttyä Tutkijan aktiivinen rooli korostuu TÄHÄN KANNATTAA KIINNITTÄÄ HUOMIOTA JA PANOSTAA KUN LUODAAN KONSORTIOITA JA TEHDÄÄN HAKEMUKSIA 16
Kiitos! 17