Miten julkinen innovaatiostrategia tukee terveysteknologian alan maailmaluokan yrityksiä liiketoimintansa vahvistamisessa Suomessa sekä kasvuyrityksen kansainvälistymispyrkimyksiä? Petri Peltonen TEM / INNO
Kaupallisesti Yhteiskunnallisesti Hyvinvoinnillisesti Innovaatio = hyödynnetty osaamislähtöinen kilpailuetu Uusi tieto, osaaminen, teknologia Uusi tuote, tekninen ratkaisu, tuotantoprosessi Uusi asiantuntijapalvelu Uusi design tai brändi Uusi liiketoimintamalli, arvoketju/-verkosto Uusi työtapa, organisaatio- tai johtamismalli Uudella tavalla toteutettu julkinen palvelu
The World is Flat Scientific publications The World is Spiky. Patents Source: Tim Gulden, UMD, Richard Florida, U of T, Pekka Himanen, HIIT
Tekes ohjelmat SA ohjelmat SHOK OSKE EAKR Tekes ohjelmat Tekes ohjelmat KYpalvelu SA Huippu- yksiköt EU FP7 EU EIT EU ERC Innovaatio -yliopisto EU JTI Olemassa VC verokan- nusteet Lead markets YIC rahoitus Uusi / Puuttuva ESR TYKES Julkiset hankinnat Standardit Normit Julk. Palv. Uudist. Käyttäjä- yhteisöt Hankinta- osaaminen Pre-comp Proc. (R&D) TEM Investointi tuet Green Procur t Living labs Yritys- Suomi Käyttäjien verokann.?? Osaamislähtoinen innovaatiopolitiikka Knowledge push Kysyntäohjautuva innovaatiopolitiikka Demand pull
Innovaatiostrategia = Muutosstrategia Liikkuvuus ja vetovoimaisuus Yhteisöt ja keskittymät INNOVATIIVISET YKSILÖT JA YHTEISÖT RAJATON MAAILMA OSAAMIS- PERUSTA Osallisuus ja vaikuttaminen Kannustavat markkinat KYSYNTÄ- JA KÄYTTÄJÄ- LÄHTÖISYYS Yksilöt ja yrittäjyys Osallistava innovaatiotoiminta SYSTEEMISYYS Laaja-alaisuus Muutosjohtaminen
innovaatiot sosiaali- ja terveyssektoreilla
Palveluiden tuottavuus on noussut hitaasti poikkeuksena posti- ja teleliikenne Kokonaistuottavuuden taso (1995=100) 180 170 160 150 140 130 120 110 100 90 80 1996 1998 2000 2002 2004 2006 Posti- ja teleliikenne Teollisuus Vähittäiskauppa Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut Lähde: Tilastokeskus 2007
Valtakunnallisia kehittämishankkeita SoTe-alalla on runsaasti 1. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma, KASTE 2008-2011 (STM) 2. Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluinnovaatiohanke (STM) 3. Kuntien parhaat palvelukäytännöt hanke ja foorumi (VM) 4. Terveydenhuollon ohjelma (Sitra) 5. FinnWell ohjelma (Tekes) 6. AAL Ambient Assisted Living (Tekes) 7. Innovaatiot sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmässä (Tekes) 8. Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä (Tekes) 9. Terveys- ja hyvinvointikeskittymä, SHOK (Tekes/TEM) 10. Toimialapalvelu/TE-keskukset (TEM) 11. OSKE Hyvinvoinnin klusteriohjelma 2007 2013 (TEM) 12. AKO:n hyvinvointiverkosto (TEM) 13. Tykes (Tekes/TEM) 14..
Innovaatiopolitiikka ja SoTe-sektori Vahvin kannuste innovointiin on avoin kilpailu ja kasvavat markkinat Markkinalähtöisyyden ja kilpailun lisääminen SoTe-sektorilla Julkisen rahoituksen kannusteet hoitotulos-lähtöisiksi (value for patients ) Julkisen sektorin innovaatiotoiminta on hidasta, koska kilpailu puuttuu ja rakenteet ovat jäykkiä Tämän seurauksena edetään hallinnon, ei käyttäjän tai asiakkaan ehdoin Nykyisin kokeilu- ja kehittämishankkeiden tulokset valuvat usein hukkaan, koska niiden tehokas hyödyntäminen edellyttää toimintatapa ja rakenneuudistuksia edetään hitaimman ja vähiten innokkaan tahtiin Laaja-alaistuva innovaatiopolitiikka tuo uusia mahdollisuuksia SoTesektorin kehittämiselle Palvelu-, liiketoiminta- ja organisaatioinnovaatioiden korostuminen Kuluttaja- ja käyttäjälähtöisten innovaatioiden edistäminen Julkisten hankintojen hyödyntäminen innovaatioiden edistämisessä Markkinalähtöiset innovaatiotoiminnan kannusteet, johtavien markkinoiden (lead markets) synnyttäminen (mm. EU ehealth) Systeemiset innovaatiot (esim. sähköinen potilasrekisteri, eresepti)
nnovaatiopolitiikan lääkkeet nuorten innovatiivisten yritysten (NIY) kasvuun ja rahoitushaasteisiin
Erilainen kasvu edellyttää erilaisia toimenpiteitä Born Global, Gaselli, NIY, VC rahoitus Kasvuyritys, Kvartetti Tekes, Finnvera Kv. Kv. Kv. Normaali kasvu Tulorahoituksella Tekes, TE-keskus Ei (kv.) kasvua tavoittelevat
Kasvuhakuisia innovatiivisia yrityksiä syntyy Suomessa vuositasolla arviolta 300-600 kpl Uusia yrityksiä perustetaan vuosittain noin 20 000, joista kokonaan uuden liiketoiminnan aloittaa noin 6500 yritystä Innovatiivisten ja kasvuhakuisten yritysten määrän estimointi on haastavaa ja tiedot puutteellisia Innovatiivisuuden määrittely on haastavaa Kaikki innovatiiviset yritykset eivät ole kasvuhakuisia, mutta osa voisi sellaiseksi tulla. Kasvuhakuisten yritysten innovatiivisuutta voidaan kasvattaa t&k&i toiminnan keinoin => suurin osa kasvuhakuisista yrityksistä on potentiaalisia innovatiivisia yrityksiä Yrityksen itsensä ilmoituksen perusteella arviolta 5-10 % syntyvistä yrityksistä on innovatiivisia ja/tai harjoittaa t&k&i -toimintaa => vuosittain syntyy 300-650 innovatiivista yritystä. 5-10 % uusista yrittäjälähtöisistä yrityksistä on erittäin, melko tai jossain määrin kasvuhakuisia => vuosittain syntyy 300-650 kpl yrityksiä, joilla on vähintään maltilliset kasvuhalut. Lähteet: Rouvinen ja Ylä-Anttila ETLA DP.913, 2004; Pajarinen ja Rouvinen, Teknologiakatsaus 198/2006;Maula et al. Sitra Reports 70, 2006;Pk-yritysbarometri, 2006; Tekesin sisäiset tilastot
Laadun ja vaihtoehtojen varmistaminen kilpailun avulla 02-2008 Copyright Tekes Julkisen palvelujärjestelmän tavoitteelliset piirteet uusien ja nuorten innovatiivisten yritysten osalta Runsas aluskasvillisuus Kahden kärjen strategia: Nopeasti kasvavat ja kansainvälistyvät yritykset: suurempi valikoivuus, vahvat panostukset kaikkein lupaavimpiin Maltillisesti kehittyvät yritykset: yrittäjyyden ja kasvun yleiset edellytykset Yksityisten sijoittajien mukanaolo alusta alkaen Liiketoiminnan ja kansainvälistymisen senioriosaamisen liittäminen aloittavien yritysten toimintaan Yksityisten palvelumarkkinoiden kehittymisen mahdollistaminen
Tekes - nuorten innovatiivisten yritysten rahoitus Vuonna 2008 ennakoidaan rahoitettavan noin 100 esivaiheen hanketta ja 25 I vaiheen hanketta Arviointipaneeli Arviointipaneeli Esivaihe Vaihe 1 Vaihe 2 NOPEA KASVU 10-20 yritystä KASVUN EDELLYTYKSET 50-100 yritystä Enintään 750 000, (optio +25% tukialueilla) (75% avustus/laina) 1-3 v Enintään 250 000 (optio +25% tukialueilla) (75% avustus) 6 kk - 2 v Enintään 50 k (75% de minimis avustus) n. 6 kuukautta INNOVAATION ALKUPÄÄN PALVELUT LIIKETOIMINNAN SUUNNITTELU 200 yritystä, 50-75% kaikista nuorista innovatiivisista yrityksistä Julkinen tutkimus Esihautomot Yksityishenkilöt Spin-off yrityksiä 02-2008 Copyright Tekes
Riskirahoituksen kehittäminen: Rahastojen rahasto (FoF) Kasvurahastot Ky Hallitusohjelma: "yhdessä työeläkeyhtiöiden kanssa luodaan mekanismi, joka mahdollistaa merkittävien riskisijoitusten tekemisen kasvuyrityksiin sijoitusten laatuvaatimuksista tinkimättä Suomen Teollisuussijoitus Oy ja työeläkeyhtiöt rakentavat yhteistyössä ns. rahastojen rahaston ( Kasvurahastot Ky ) rahaston sijoituskohteena ovat suomalaisiin kohdeyrityksiin sijoittavat pääomasijoitusrahastot, erityisesti alku- ja kasvuvaiheen rahoitukseen erikoistuvat venture capital rahastot 135 miljoonaa euroa: 60% työeläkeyhtiöt, 40% TeSi FoF-hanke on keskeinen osa hallituksen kasvuyrityspolitiikkaa: edistää riskirahoitusmarkkinoiden toimivuutta ja dynamiikkaa parantaa yritysten kasvun edellytyksiä mahdollistaa mittavan panostuksen suomalaisiin venture capital - rahastoihin
TEM:n tahtotila 2011 Suomi on kansainvälisissä kilpailukyky- ja hyvinvointivertailuissa maailman huippua. Suomessa on huippuedellytykset laaja-alaiselle innovaatiotoiminnalle.