VUODESTA 1873 Aamu -1 Päivä +3 Kekkostulva muistissa Kokemäenjoen tulvista tuore tutkimus» Uutiset 6 7 115-vuotias Rouva Okawa ja kolme vuosisataa» Enemmän 12 13 Vuodesta 1873 KE N:O 64 (35.424) LT-LEVIKKI 47.831 141. VUOSIKERTA viikko 10 Irtonumero 2,50 HEIKKI WESTERGÅRD/SK Konkarit kavahtavat Kypros-tukea Eduskunnan pankkivaltuuston puheenjohtaja Ben Zyskowicz (kok.) ja talousvaliokunnan puheenjohtaja Mauri Pekkarinen (kesk.) kavahtavat Kyproksentukipakettia. Zyskowiczin mukaan maan vararikko ei ehkä merkitsisi velkakriisin leviämistä muihin euromaihin. Saksassakin epäillään, että tuki voi valua venäläisille oligarkeille.» Uutiset 8 9 AOlen oma itseni ja luotan omaan tapaani tehdä asioita. Vuoden Eevaksi valittu Jenni Haukio Eeva-lehdessä» Uutiset 9 Timo Valtonen aloitti Puuvillan monitoimiareenan selvityksen kolmisen viikkoa sitten. Areenan avauslyönti Puuvilla: Kauppakeskuksen kylkeen sovitellaan uudenlaista monitoimiareenaa. Halli kaipaa nyt mahdollisia käyttäjiä. Se olisi tarjolla esimerkiksi Ässien kotiareenaksi.» Uutiset 2 5 Historiallista 70 000 allekirjoittajan kansalaisaloite turkistarhausta vastaan ehti ensimmäisenä» Uutiset 8 9 1800-luvun talo uhattuna» Uutiset 12 13
2 Satakunnan Kansa Puheenaihe 6.3. vko 10 Ässille vireillä uusi koti Puuvilla: Kauppakeskuksen kylkeen n areena? Kimmo Lehto n Puuvilla Oy aloitti muutama viikko sitten hankeselvityksen 7 000 katsojaa vetävän monitoimiareenan rakentamisesta puuvillatehtaan tontin länsiosaan. keskeiseksi käyttäjäksi on luonnollisesti kaavailtu Ässiä, mutta areenan on tarkoitus olla myös muun muassa konserttipaikka sekä kongressi- ja messukeskus. Päätöksiä hankkeen toteutumisesta ei ole tehty, vaan selvitämme nyt monitoimiareenan toteuttamismahdollisuuksia, linjaa n Puuvillan ja Timo Valtonen. MONITOIMIAREENAN julkisti tiedon suunnitelmista tiistaina -Areena -keskustelutilaisuuden yhteydessä. Samassa tilaisuudessa kuultiin myös toisensuuntainen areenauutinen RandH Groupin Kai Silvánilta. VALTONEN Taannoin julkistetut suunnitelmat Konepajarannan jäähallihankkeesta on nimittäin siirretty syrjään. Emme tällä hetkellä ole tekemässä alueelle monitoimiareenaa, vaan katsomme muita suuntia kehittää Konepajanrantaa. n kaupungin tahtotilahan halliasiassa on ollut Isonmäen kehittäminen, Silván sanoi. hankesuunnitelma herätti tilaisuudessa keskustelua muun muassa alueen pysäköintipaikoista ja areenan käyttömahdollisuuksista. Jotkut arvelivat areenahankkeen olevan vastaisku kaupunginhallituksen päätökselle sijoittaa korkeakoulujen yhteiskampus Puuvillan sijaan Asema-aukiolle. Kaupunkilaisena tuntuu kuin tässä olisi meneillään jokin kissa ja hiiri -leikki, totesi Pertti Mäkeläinen yleisölehteriltä. Timo Valtonen vastasi, että yhtiön intresseissä on Puuvillan kehittäminen, ei osallistuminen yhteiskunnallisiin taisteluihin. PUUVILLAN Verkossa sanottua A Olipas todella positiivinen uutinen sta kerrankin. Hienoa, jos tämä toteutuu. Paikka on loistava kokonaisuutta ajatellen. Miten se on mahdollista, että tuhansien katsojien autot saataisiin Puuvillaan mahtumaan, mutta hieman pienempi määrä opiskelijoiden autoja ei sinne sovi? Monin verroin loistavampi idea kuin tuikata tapahtumahallia Kirjurinluotoon. Toivottavasti päättäjillä on edes pikkasen järkeä päässä, ettei yhtään rahaa tuohon hullutukseen. Mahtava visio! Kokeillaan kerrankin jotain uutta ja monipuolisempaa. Vetovoima Ässilläkin kasvaa kun tulee brändnew halli! Ace Of Spades! No, enpä olisi huonompaa paikkaa jääkiekkoareenalle keksinyt. Lähetä uutisvinkki tai -kuva! Lähetä tekstiviesti VINKKI tai viesti UUTISKUVA numeroon 13524. Numero on maksuton. 13524
Satakunnan Kansa 3 Asiakaspalvelu Puhelinnumero: 010 665 8300 Avoinna arkisin kello 8.00 16.30 sk.asiakaspalvelu@satakunnankansa.fi Puhelu asiakaspalveluun maksaa 8,28 snt/puh. + 5,95 snt/min (kiinteä liittymä) ja 8,28 snt/puh. + 17,04 snt/min (mobiili) Jakelupäivystys 0800 392 262 (maksuton numero) arkisin klo 6.30 11, viikonloppuisin klo 7.00-11 Areenan lastauspiha Toimituksen yhteystiedot Uutispäivystys: 010 665 8318 Vaihde 010 665 132 ark. klo 8.30 16.30 sk.toimitus@satakunnankansa.fi Satakunnan Kansan käyntiosoite Pohjoisranta 11 E, Toimituksen postiosoite PL 58, 28101 Aluetoimitukset Eura 010 665 8346; Huittinen 010 665 8344; Kankaanpää 010 665 8340; Rauma 010 665 8240, Helsinki 010 665 2409 Sisäänkäynti pysäköintitalosta Jalankulkuyhteys Pääsisäänkäynti Jalank
4 Satakunnan Kansa Uutiset Toimitus: sk.toimitus@satakunnankansa.fi Uutispäivystys: 010 665 8318, vaihde 010 665 132 Asema-aukiolle yleisöltä yksi ääni PORI. Kansantorin - Areenassa äänestettiin eri kampusvaihtoehtojen välillä. Kampuksen sijoittamista Puuvillaan kannatti noin 70 äänestäjää. Asema-aukion kampus sai yhden äänen. Osa yleisöstä kannatti kaksoiskampusta, joissa SAMK ja Yliopistokeskus jatkaisivat erillään. Luotojen rakentamista asuntomessuille ja asunkäyttöön kannatti viisi äänestäjää. Vastustajia oli 75. Kaikkiaan -Areena keräsi noin 80 kuuntelijaa. SK Talous ratkaisee areenan kohtalon AAikoinaan oli suunnitelma jatkaa valtatie 8:aa n läpi. Ajatuksena oli purkaa valtatietä varten kortteleittain viidettä puutalokaupunginosaa. Tapio Vallin päätoimittaja voi olla, tai sen pitäisi pyrkiä olemaan Pohjois- Euroopan keskus 40 vuoden kuluessa. Jyrki Kangas Senior advisor Ei niitä pidä pelkästään saada yhteen, joilla on jo ennestään sutinaa ja vipinää, vaan pikemminkin niitä, joilla ei sitä vielä ole. Jouko Hautamäki Senior advisor Tekes sta voisi tulla Ahvenanmaan kaltainen puuhamaa. Siellä tehdään monet asiat itse ja vältetään työttömyys. Meidän pitää tuoda meri in. Kauko Heikkilä Yleisön joukosta Hankeselvitys: n Puuvilla Oy etsii areenasta kannattavaa sijoituskohdetta. Kimmo Lehto Fyysisesti ja kaavallisesti uusi monitoimiareena näyttäisi mahtuvan Puuvillan tontille, mutta talouspuolella Renorin väellä riittää vielä runsaasti selvitettävää. Ennen areenan toteuttamista sille pitäisi n Ässien lisäksi löytää runsaasti muitakin käyttäjiä. Ässien jääkiekko-ottelut kattaisivat suunnilleen kolmanneksen areenalle tavoitellusta käyttöasteesta. Toimitusjohtaja Timo Valtosen mukaan areena voisi tarjota puitteet myös muille urheilulajeille, konserteille, messuille, kokouksille, kongresseille tai muille yleisötapahtumille. Ja miksei vaikkapa lauantaitansseille! Kevään mittaan joka tapauksessa kartoitamme käyttäjäryhmien kiinnostusta monitoimiareenaa kohtaan. Tämän jälkeen voimme arvioida, onko investointi kannattava, Valtonen sanoo. TOIMINNALLISESTI monitoimiareena sopisi Valtosen mielestä erinomaisesti Puuvillan kauppakeskuksen yhteyteen. Hänen visioissaan joen pohjoisrannalle syntyisi uudenlainen palvelukokonaisuus, jossa perheet voisivat viettää ensin aikaa ostoksilla sekä ravintoloissa ja siirtyä sitten seuraamaan vaikkapa jääkiekko-ottelua. Idea ei ole uusi, vaan samantyyppisiä ratkaisuja on A Kokonaisuuden toteuttamiselle on lupaavat lähtökohdat. Timo Valtonen, maailmalla suunniteltu aiemminkin. Tässä tapauksessa kokonaisuuden toteuttamiselle on lupaavat lähtökohdat, sillä kauppakeskus palveluineen on jo rakentumassa Puuvillan alueelle, Timo Valtonen toteaa. Myös Puuvillan liikenneyhteyksiä on jo kehitetty yhteistyössä n kaupungin kanssa. Aivan uudenlaista tavoitettavuutta areenalle toisi Jokikeskushankkeeseen liittyvän sillan toteutuminen Pohjoisrannan, Kirjurinluodon ja Etelärannan välille. Sillan ansiosta areena voisi toimia luontevasti yhteistyössä n kesätapahtumien kanssa. NOPEIMMILLAAN monitoimiareena nousisi Puuvillan vanhan Värjäämön vierelle jo muutaman vuoden kuluttua. Areenan suunnittelu tehtäisiin Puuvillan alueen historiallista ja suojeltua kunnioittaen, vakuuttaa Valtonen. Yleisö sai kuulla Kansantorilla kaupunkirakentamisesta ja AAreena voisi myös tarjota puitteet vaikka lauantaitansseille. Timo Valtonen Uusia isoja purkutöitä ei esimerkiksi jouduttaisi tekemään, sillä areena sijoittuisi kauppakeskuksen pysäköintialueen kohdalle. Tuon pysäköintialueen korvaisimme rakentamalla kauppakeskuksen katolle yhden pysäköintitasanteen lisää. Näin Puuvillan parkkikapasiteetti pysyisi reilussa 2 000 paikassa. Kauppakeskuksen tapaan monitoimiareenassa hyödynnettäisiin geoenergiaratkaisua lämmityksessä ja jäähdytyksessä. Samaa ratkaisua hyödynnettäisiin myös jääareenan jäähdytyksessä. Valtonen tähdentää, että areenaselvityksellä ei nyt ole vaikutusta meneillään olevan kauppakeskuksen ra- Tärkeintä ei ole puhua seinistä, vaan pitää huolta siitä, ettei tätä meidän yliopistokeskusta nyysittäisi pois. Elina Wallin yleisöstä Kaikkein halvin ratkaisu on, että SAMK tulee Puuvillaan. Pitää rakentaa vain 7 000 neliötä. Se saadaan heittämällä. Ratkaisu on vuodessa 600 000-700 000 euroa Asema-Aukiota halvempi. Kari Kukkonen Toivoisin, että oluttehtaan alueella jatkuisi panimotoiminta. Siellä voitaisiin myös tislata viskiä. Timo Valtonen Ässät haluaa nopeita päätöksiä HIRSIMÄKI haluaa myös muistuttaa, ettei suunnitellun kaltainen areena voi pe- Areenahanke: Isonmäen saneeraus on yhä työlistan ensimmäisenä. Pasi Mattila HC Ässät Oy:n toimitusjohtaja Jukka Hirsimäen mukaan Puuvillan areenahanke nousi esiin lähes viimeisellä mahdollisella hetkellä. Vuonna 2011 tapetille nostetun Isonmäen saneerauksen on tarkoitus käynnistyä jo reilun vuoden kuluttua ja viimeistään syksyllä myös rahavarat alkavat virrata projektiin. Tämä meidän ja kaupungin yhteinen projekti on jo tietysti olemassa ja se juna liikkuu jo. Tässä vaiheessa siitä kyydistä hyppääminen ei vielä olisi ongelma, mutta se on selvää, että tästä uudesta hankkeesta pitää päätöksiä tulla jo tämän kevään aikana, Hirsimäki täsmentää. ATällaisen hankkeen pitää olla meille taloudellisesti ajateltuna mahdollisuus, eikä mikään perässä vedettävä kivireki. Jukka Hirsimäki, HC Ässät Oy:n toimitusjohtaja PUUVILLAN hanke ei silti missään nimessä ole Ässien kannalta poissuljettu, vaikka valmiit suunnitelmat Isonmäen saneeraukseen ovatkin jo olemassa. Jäähalliolojen parantaminen on ollut meidän agendamme jo useita vuosia. Siinäkin mielessä suhtaudumme tietenkin myös tähän projektiin suurella mielenkiinnolla. Varsinkin uuden areenan suunniteltu sijainti saa toimitusjohtajalta kiitosta. Sijaintihan olisi aivan loistava. Siinäkin mielessä tämä on tietysti järkevän oloinen, että se tulisi tuohon kauppakeskuksen kylkeen. Mitään konkreettista Ässät ja suunnitelmaa työstävä Renor eivät kuitenkaan ole toistaiseksi sopineet. Kuten sanottu, niin neuvottelut pitää aloittaa pikimmiten. Vielä tässä vaiheessa Isonmäen saneeraus pysyy yhä meidän listallamme ykkösenä.
Satakunnan Kansa 5 Toimitus: sk.toimitus@satakunnankansa.fi Uutispäivystys: 010 665 8318, vaihde 010 665 132 HANNA LEPPÄNEN/SK Kankaan visio lähes mykisti Kansantorin yleisön Ville Hammarberg Edes valtava katettu Dome, jossa sijaitsisi muun muassa hiekkarantoja ja paratiisikylpylä keskellä hyistä a ei kohahduttanut yleisöä, joka oli saapunut -Areenaan kuuntelemaan Jyrki Kankaan esitelmää suuresta kaupunkisuunnitelmasta. Visio on hieno ja siitä löytyy potentiaalia moneen siemeneen. Yhden miehen tai useammankaan visio ei kuitenkaan mene sellaisenaan läpi, pohti Kankaan esitystä puheenjohtaja Mikko Nurminen Satakunnan Arkkitehdit SAFAsta. Suunnitelma on utopia. Se kertoo tietynlaisesta mielikuvituksesta. Nykyisin kaupunkisuunnittelussa ollaan siirtymässä ennakointiin. Kaupunkiverkko keskittyy. Kasvukeskuksia on tulevaisuudessa entistä vähemmän. yrittää päästä 12 joukkoon, ravistaa ruosteet päältään ja keskittyä kulttuurirakentamiselle ja luoda raameja. Tällä kaupunki pääsee kiiltävälle paperille painettuihin matkailuesitteisiin, totesi muun muassa uusista jäähallisuunnitelmista. Mikä? kennustöihin. hintalappua toimitusjohtaja ei halua arvailla, sillä kustannusarviota ei vielä ole tehty. Kustannukset eivät olisi yhtä suuret kuin kauppakeskuksen rakentamisessa, hän tyytyy toteamaan. Hanketta on lähtökohtaisesti viety eteenpäin yksityisenä hankkeena, joten Renor ei Timo Valtosen mukaan ole ollut rahoitusasioissa yhteydessä esimerkiksi n kaupunkiin. AREENAN n Areena Jyrki Kangas, arkkitehti Mikko Nurminen, toimitusjohtaja Timo Valtonen Renorista ja professori Maunu Häyrynen keskustelivat suuresta kaupunkisuunnitelmasta. Istumapaikkoja noin 7 000. Aitioita 20 25 kappaletta. Täyttää kansainvälisen viihde- ja urheiluareenan kriteerit. Tällä hetkellä hankeselvitysvaiheessa. Selvitystä toteuttaa kiinteistökehitysyhtiö n Puuvilla Oy. viimeistään ennen kesää rustua pelkästään Ässien järjestämille tapahtumille. Meidän tapahtumamme kattavat noin kolmasosan tällaisen areenan vuosittaisesta tarpeesta. Se fakta ei ole muuttunut mihinkään. Taloudellisesti areenahanke vaatisi luonnollisesti Ässiltä enemmän kuin 11,5 miljoonan arvoiseksi kaavailtu Isonmäen saneeraus. Se on selvää, että tällaisen hankkeen pitää olla meille taloudellisesti ajateltuna mahdollisuus, eikä mikään perässä vedettävä kivireki. Tausta Isomäki edellä HC Ässät Oy:n toimitusjohtaja Jukka Hirsimäki on luonnollisesti kiinnostunut uudesta hankkeesta. Ässät julkaisi yhdessä n kaupungin kanssa suunnitelman Isonmäen jäähallin saneerauksesta. Toimitusjohtaja Jukka Hirsimäki pitää Isonmäen saneerausta yhä edelleen ykkösvaihtoehtona. Uuden areenan päätöksissä pitäisi Hirsimäen mukaan päästä yhteisymmärrykseen jo tänä kevänä. Uutiset professori Maunu Häyrynen. Monitoimihallit, konserttihallit, jokikeskus, yhteiskampus... ovat sinänsä kannatettavia. Täytyy kuitenkin muistaa mitä porilaiset ovat, ettei näistä tule päälleliimattuja. Päälleliimattu kulttuurikehitys voi flopata. Yleisön joukosta Mikko Harittu kysyi Häyryseltä, miten kaupunkia pitäisi sitten kehittää, jos ei kulttuurin pohjalta. Nyt täytyy katsella ympärille, mitä on? On puuvillatehdas, vanha kaupunki ja porilaisia. Heiltä pitää kysyä suuntaa. Jos kulttuurikehitys tulee vain ylhäältä johdon visioina, niin silloin ollaan huonossa tilanteessa. Senior advisor Jouko Hautamäki Tekesiltä kertoi rahoitusohjelmasta, jonka nimi on Fiksu kaupunki. Kun innovaatio tuodaan kiinteistöön, sillä luodaan sen kiinteistön käyttäjien kannalta helpompaa arkea. Ison investoinnin avulla voitaisiin luoda suomalaisille yrityksille pilotointikohteita. ssa on nyt paljon tällaisia isoja investointeja. Puuvilla oli yleisön valinta Ville Hammarberg Kampusasiassa -Areenan yleisö keskittyi puolustamaan Puuvillan kampusvaihtoehtoa. Harvasta asiasta olen ollut niin ylpeä kuin tästä yliopistokeskuksesta. Ulkomaiset vieraat pitävät tätä upeana kulttuuritekona, totesi Kirsti Hoffström yleisöstä. He saivat tukea professori Maunu Häyrysen puheenvuorosta. Häyrysen mukaan n kampusasia oli esimerkki nopeasta toiminnasta. Trendi kaavoituksessa tällä hetkellä on, että lähdetään liikkeelle hyvin nopeasti. Sopimuskaavoituksessa ei paljoa visioita keskusteluteta. Se on huono suunta, totesi Häyrynen ja korosti, ettei hänen kantansa ollut virallinen n Yliopistokeskuksen kanta, vaan hän puhui yksityisenä kansalaisena. Ihmeellistä oli häpeily, joka kohdistui Puuvillan kiinteistöön. Haluttiin osoittaa, ettei Puuvilla olisi kyllin arvokas yhteiskampukseksi. Mutta mehän olemme teollisuuskaupunki! Toivon lämpimästi, että yhteiskampus syntyy, kiteytti ajatuksensa puolestaan seni- or advisor Jouko Hautamäki Tekesistä. Yleisöstä Pentti Mäkelä arvioi, että ssa käydään nyt kissa hiiri-leikkiä rakentajien ja kaupungin välillä. Hän kysyi Renorin Timo Valtoselta, tiesivätkö he ostoskeskuksesta päättäessään, että esittäisi kampusta Asema-aukiolle. Ihmeellistä oli häpeily, joka kohdistui Puuvillan kiinteistöön. A Emme tienneet, vastasi Valtonen. n kaupunginvaltuuston varapuheenjohtaja Tapio Furuholm kertoi kritisoineensa kampusasian salakähmäistä menettelytapaa. Tässä on merkkejä, että asiassa voi olla jotain muutakin ikävää sisällä. Kantaansa Asema-aukion yhteiskampuksesta rohkeasti puolustanut Anttivesa Knuuttila arveli, että kaksoiskampus olisi hyvin nopeasti koko Yliopistokeskuksen tuho ssa.