YHTEYSVIRANOMAISEN LAUSUNTO SIIKAJOEN VARTINOJAN LAAJEN- NUKSEN JA ISONEVAN TUULIVOIMAPUISTOJEN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUKSESTA

3.7.2013 POPELY/18/07.04/2012 TerraWinD Oy Toimitusjohtaja Markku Tarkiainen Iltatie 11 A 1 02210 ESPOO Viite Siikajoen Vartinojan laajennuksen ja Isonevan tuulivoimapuistojen arviointiselostus YHTEYSVIRANOMAISEN LAUSUNTO SIIKAJOEN VARTINOJAN LAAJEN- NUKSEN JA ISONEVAN TUULIVOIMAPUISTOJEN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUKSESTA Hankevastaava on toimittanut 4.3.2013 yhteysviranomaisena toimivalle Pohjois- Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle Siikajoen Vartinojan laajennuksen ja Isonevan tuulivoimapuistohankkeiden ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain (468/1994) mukaisen ympäristövaikutusten arviointiselostuksen. Sisältö HANKETIEDOT JA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY... 3 HANKKEEN KUVAUS JA VAIHTOEHDOT... 3 ARVIOINTISELOSTUKSESTA TIEDOTTAMINEN JA KUULEMINEN... 4 YHTEYSVIRANOMAISEN LAUSUNTO... 5 YHTEYSVIRANOMAISEN LAUSUNNON VALMISTELU... 5 YLEISTÄ... 5 HANKEKUVAUS... 5 ARVIOIDUT VAIHTOEHDOT... 6 HANKKEEN LIITTYMINEN MUIHIN HANKKEISIIN... 6 HANKKEEN EDELLYTTÄMÄT LUVAT JA PÄÄTÖKSET... 7 VAIKUTUSALUEEN RAJAUS... 7 YHDYSKUNTARAKENNE JA MAANKÄYTTÖ... 7 IHMISIIN KOHDISTUVAT VAIKUTUKSET... 8 Melu... 9 Varjon vilkkuminen ja lentoestevalot... 10 Viihtyvyys ja virkistyskäyttö... 10 LIIKENNE... 10 Tieliikenne... 10 Lentoliikenne... 12 Tutka- ja viestiyhteydet... 12 ELINKEINOT... 12 MAISEMA JA KULTTUURIYMPÄRISTÖ... 12 POHJOIS-POHJANMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Veteraanikatu 1, PL 86, 90101 OULU Kutsunumero 0295 038 000 www.ely-keskus.fi/pohjois-pohjanmaa Veteraanikatu 1-9 90100 OULU Viestikatu 1 90100 OULU Valtakatu 4 84100 YLIVIESKA

2/54 KIINTEÄT MUINAISJÄÄNNÖKSET... 13 LUONNON MONIMUOTOISUUS... 14 Kasvillisuus ja luontotyypit... 14 Linnusto... 14 Liito-orava, lepakot sekä muut luontodirektiivin liitteen IV a tarkoittamat lajit... 17 NATURA-ALUEET JA MUUT SUOJELUALUEET... 18 MAA- JA KALLIOPERÄ, VESIYMPÄRISTÖ... 18 Happamat sulfaattimaat ja vesienhoitosuunnitelma... 18 Pohjavedet... 19 TURVALLISUUS JA ONNETTOMUUSRISKIT... 20 ARVIOINNIN EPÄVARMUUSTEKIJÄT... 21 HANKKEEN ELINKAARI... 21 EHDOTUS TOIMIKSI, JOILLA EHKÄISTÄÄN JA RAJOITETAAN HAITALLISIA YMPÄRISTÖVAIKUTUKSIA... 21 SEURANTAOHJELMA... 21 VAIKUTUSTEN MERKITTÄVYYS, VAIHTOEHTOJEN VERTAILU JA HANKKEEN TOTEUTTAMISKELPOISUUS... 22 YHTEYSVIRANOMAISEN LAUSUNNON HUOMIOON OTTAMINEN... 22 YLEISTAJUINEN JA HAVAINNOLLINEN YHTEENVETO ARVIOINTISELOSTUKSESTA... 23 YHTEYSVIRANOMAISEN LAUSUNNON YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET... 23 YHTEYSVIRANOMAISEN LAUSUNNOSTA TIEDOTTAMINEN...24 SUORITEMAKSU...25 MAKSUN MÄÄRÄYTYMISEN PERUSTEET... 25 LASKUN LÄHETTÄMINEN... 25 OIKAISUN HAKEMINEN MAKSUUN... 25 LIITTEET...25 TIEDOKSI...25 LIITE 1. MAKSUA KOSKEVA OIKAISUVAATIMUSOSOITUS...27 LIITE 2. LAUSUNNOT JA MIELIPITEET...28

3/54 HANKETIEDOT JA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY Siikajoen Vartinojan ja Isonevan tuulipuistohankkeista vastaa TerraWind Oy, yhteyshenkilönä toimitusjohtaja Markku Tarkiainen. YVA-konsulttina arviointiselostuksen laatimisessa on toiminut AIRIX Ympäristö Oy, yhteyshenkilöinä projektipäällikkö Mika Manninen ja arkkitehti Ilkka Ranta. Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) toimii ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain (YVA-laki 468/1994, muutos 458/2006) mukaisena yhteysviranomaisena, yhteyshenkilönä ympäristöasiantuntija Riikka Arffman. Hanke kuuluu YVA-menettelyn piiriin YVA-asetuksen 713/2006 6 :n hankeluettelon mukaan. Luettelossa menettelyn alaisiksi määritellään tuulivoimalahankkeet, joissa laitosten määrä on vähintään 10 kappaletta tai kokonaisteho vähintään 30 megawattia. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn (YVA-menettelyn) tavoitteena on edistää ympäristövaikutusten arviointia ja huomioon ottamista suunnittelussa ja päätöksenteossa sekä lisätä kansalaisten tiedonsaantia ja osallistumismahdollisuuksia. Arviointiohjelma on hankkeesta vastaavan laatima suunnitelma niistä selvityksistä, joita ympäristövaikutusten arvioimiseksi on tarpeen tehdä sekä siitä, miten arviointimenettely järjestetään. Arviointiohjelman tarkoituksena on mm. esittää tiedot laadituista ja suunnitelluista selvityksistä sekä arvioinnissa käytettävistä menetelmistä. Arviointiohjelman ja yhteysviranomaisen siitä antaman lausunnon perusteella hankkeesta vastaava laatii ympäristövaikutusten arviointiselostuksen. Arviointiselostus ja yhteysviranomaisen siitä antama lausunto tulee liittää mahdollisiin lupahakemusasiakirjoihin. Hankkeen kuvaus ja vaihtoehdot TerraWinD Oy suunnittelee kahden erillisen tuulivoimapuiston rakentamista Siikajoelle Vartinojan ja Isonevan alueille. Vartinojan alue käsittää tuulipuiston laajennuksen, jolloin alueella sijaitsisi kokonaisuudessaan enintään 20 tuulivoimalaa. Isonevan alueelle voimaloita sijoitettaisiin korkeintaan 24 kappaletta. Vartinojan alue sijaitsee noin 5 km Siikajoen kylästä itään Kivivaaran eteläpuoleisella alueella ja Isonevan alue noin 4,5 km Siikajoen kylästä etelään Siikajoen lounaispuolella Isonevan luonnonsuojelualueen ja Siikajoen välisellä alueella. Vartinojan ja Isonevan tuulivoimapuistojen hankealueiden etäisyys on lähimmillään noin 2 km. Kaikissa vaihtoehdoissa tuulivoimaloiden yksikkötehot olisivat noin 3 MW, jolloin tuulipuiston kokonaisteho olisi noin 27 126 MW. Suunniteltavien tuulivoimaloiden napakorkeus olisi noin 120 m ja roottorin halkaisija noin 120 m. Vaihtoehdot eroavat tuulivoimaloiden lukumäärän osalta. Vaihtoehdot ovat: VE0: Hanketta ei toteuteta

4/54 VE0+: Vartinojan alueelle toteutetaan 9 tuulivoimalaa (27 MW) VE1: Vartinojan alueelle toteutetaan 15 ja Isonevan alueelle 17 tuulivoimalaa (96 MW) VE2: Vartinojan alueella toteutetaan 20 ja Isonevan alueella 22 tuulivoimalaa (126 MW) VE3: Vartinojan alueelle toteutetaan 17 ja Isonevan alueelle 24 tuulivoimalaa (123 MW) ARVIOINTISELOSTUKSESTA TIEDOTTAMINEN JA KUULEMINEN Yhteysviranomainen tiedotti arviointiselostuksesta ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun asetuksen mukaisesti hankkeen vaikutusalueella ja pyysi kuntien ja muiden keskeisten viranomaisten ja tahojen lausunnot. Vireilläolosta ilmoitettiin sanomalehdissä Raahelainen ja Rantalakeus. Kuulemiseen varattu aika päättyi 3.5.2013. Arviointiselostus oli nähtävillä 11.3. 3.5.2013 Siikajoen, Lumijoen ja Raahen kunnan- ja kaupunginkaupunginvirastoissa ja pääkirjastoissa sekä Pohjois- Pohjanmaan ELY-keskuksessa (Veteraanikatu 1, Oulu), ja sähköisenä osoitteessa www.ely-keskus.fi/pohjois-pohjanmaa/yva Vireillä olevat YVA-hankkeet Energian tuotanto. Yhteysviranomainen pyysi arviointiselostuksesta lausunnot seuraavilta tahoilta: - Digita Oyj - Finavia - Fingrid Oyj - Ilmatieteen laitos - Kainuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, kalatalous - Lumijoen kunta - Liikennevirasto - Liikenteen turvallisuusvirasto TraFi - Limingan Vesihuolto Oy - Metsähallitus, Pohjanmaan luontopalvelut, Oulu - Suomen Metsäkeskus, Julkiset palvelut - Museovirasto - MTK Pohjois-Suomi - Olkijoen kyläyhdistys ry - Oulun seudun ympäristötoimi - Oulun yliopisto - Oulun seudun seutuhallitus - Paavolan Vesi Oy - Pohjois-Pohjanmaan liitto - Pohjois-Pohjanmaan lintutieteellinen yhdistys ry - Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri ry - Pohjois-Pohjanmaan museo - Pohjois-Suomen aluehallintovirasto; peruspalvelut, oikeusturva ja luvat - Puolustusvoimat, Pääesikunta - Raahen kaupunki - Raahen kaupunki, ympäristötoimi - Revonlahden kotikyläyhdistys ry

5/54 - Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos - Siikajoen Eräveljet ry - Siikajoen Eräkaverit ry - Siikajoen kunta - Siikajokilaakson riistanhoitoyhdistys Näiden lisäksi muilla tahoilla ja kansalaisilla on ollut mahdollisuus esittää mielipiteensä hankkeesta. Saadut lausunnot ja mielipiteet ovat liitteessä 2. Hankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettelystä järjestettiin yleisötilaisuus 18.3.2013 Siikajoen pappilassa. Paikalla oli noin 40 osallistujaa. YVA-menettelyä varten on perustettu seurantaryhmä, joka on kokoontunut kolme kertaa. YHTEYSVIRANOMAISEN LAUSUNTO Yhteysviranomaisen lausunnon valmistelu Yleistä Hankekuvaus Yhteysviranomaisen lausunnon valmisteluun ovat osallistuneet Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualueelta etenkin ympäristöasiantuntija Riikka Arffman, arkkitehti Hilkka Lempiäinen, ylitarkastajat Jorma Pessa, Jermi Tertsunen, Tuukka Pahtamaa ja Heli Törttö, geologi Maria Ekholm-Peltonen, biologi Anne Laine ja sekä Liikenne- ja infrastruktuuri -vastuualueelta esisuunnittelu- ja ympäristövastaava Samuli Kallio. Arviointiselostus sisältää pääpiirteissään ne asiat, jotka ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun asetuksen (713/2006) 10 :n mukaan kuuluukin esittää. Arviointiselostus on selkeästi jäsennelty ja monet kuvat, kaaviot ja kartat havainnollistavat hyvin tekstiä. Osa kartoista ja kuvista on tulostunut epätarkasti, mikä hankaloittaa paikoin lukemista. Lähteiden käyttöön on kiinnitetty huomiota, joskin joitakin puutteita on jäänyt. Voimalapaikkojen numeroiminen ja numerointiin viittaaminen selkeyttää tulosten esittelyä, joskin muutamassa kohdin viitataan ilmeisesti väärään numeroon, mikä hankaloittaa lukemista. Vartinojan ja Isonevan hankealueiden osayleiskaavaluonnokset on asetettu nähtäville. Kaavaluonnoksien pohjaksi on valittu hankevaihtoehto VE3, jossa on karsittu joitakin asutuksen lähelle ja suojelualueille suunniteltuja voimaloita. Yhteysviranomainen ottaa kantaa yksittäisiin voimaloihin pääasiassa jatkosuunnitteluun valitun vaihtoehdon VE3 mukaisten voimalapaikkojen, tielinjausten ja muiden rakenteiden sijoittelun osalta. Tuulivoimaloiden perustustavaksi mainitaan paaluperustus. Tuulipuiston sisäisestä sähkönsiirrosta tuodaan esille maakaapelin tarvitsema asennussyvyys. Lisäksi kuvataan 20 kv:n ilmajohdon johtokatua. Sisäinen sähkönsiirto on kuitenkin ilmeisesti tarkoitus hoitaa maakaapelein, eikä 20 kv ilmajohtoja ole tarkoitus toteuttaa.

6/54 Arvioidut vaihtoehdot Arviointiselostuksessa arvioidaan toteuttamatta jättämisen lisäksi kolmea toteuttamisvaihtoehtoa sekä vaihtoehtoa VE0+, jossa toteutettaisiin vain Vartinojan lainvoimaisen yleiskaavan 9 voimalaa. Arviointiohjelman jälkeen on muodostettu uusi vaihtoehto VE3, jossa uusia voimaloita ei ole sijoitettu pohjavesialueelle, harjujensuojeluohjelma-alueelle eikä valtakunnallisesti arvokkaiden tuuli- ja rantakerrostumien alueelle. Vartinojan ja Isonevan hankealueita yhdistävän voimajohdon osalta on tarkasteltu kolmea reittivaihtoehtoa. Yhteysviranomainen katsoo, että vaihtoehtoja on otettu tarkasteluun riittävästi. Liittäminen sähköverkkoon Arviointiselostuksen mukaan Isonevan hankealueelle sijoitetaan sähköasema, josta vedetään ilmajohto Siikajoen yli Vartinojalle suunniteltuun sähköasemalle. Vartinojan sähköasemalta molempien hankealueiden tuottama sähkö siirrettäisiin edelleen Ruukin uuden sähköaseman kautta valtakunnan verkkoon. Linjaus on käsitelty jo Vartinojan ensimmäisen vaiheen suunnittelun yhteydessä. Hankealueiden sisäinen sähkönsiirto järjestetään maakaapelein. Vartinojan ja Isonevan hankealueiden yhdistävän n. 6,5 km pitkän ilmajohdon osalta on esitetty erillinen ympäristöselvitys. Selvityksessä on tuotu esille suunniteltujen voimajohdon linjausvaihtoehtojen luonnonolosuhteet, arvioitu vaikutuksia maisemaan ja kulttuuriperintöön sekä maankäyttöön ja ihmisten olosuhteisiin. Siikajoen ylityskohdaksi on valittu olemassa oleva pienemmän sähköjohdon ylityskohta, mikä osaltaan lieventää maisemallisia vaikutuksia. Yhteysviranomainen on saanut mielipiteen joen eteläpuolisen tyrniviljelmän omistajalta voimajohdon aiheuttamiin haittoihin liittyen. Korvausasiat eivät kuulu YVA-menettelyyn, joten hankevastaavan on syytä olla suoraan yhteydessä mielipiteen esittäjään. Elinkeinolle koituvan haitan lisäksi kyseisen tilan rakennukset ovat voimajohtoa lähimpänä olevat rakennukset, mistä koitunee myös vaikutuksia maisemaan ja viihtyisyyteen. Hankkeen liittyminen muihin hankkeisiin Taulukossa 2 on lueteltu Pohjois-Pohjanmaan tuulivoimahankkeita. Yhteysviranomainen huomauttaa, ettei taulukossa ole läheskään kaikkia Pohjois-Pohjanmaalla vireillä olevia hankkeita vaan lähialueen vireillä olevat hankkeet, kuten sivulla 32 todetaankin. Eri hankkeiden yhteisvaikutuksia on arvioitu kunkin vaikutusarviointiosion yhteydessä. Eri tuulivoimahankkeista johtuvia haitallisia yhteisvaikutuksia voi kohdistua mm. virkistyskäyttöön ja liikenteeseen. Jos kaikki hankkeet toteutuisivat, rauhallista luontoa tarjoavien virkistyskohteiden määrä alueella vähenisi merkittävästi. Maisemallisten yhteisvaikutusten osalta todetaan, että mikäli useampi tuulivoimahanke toteutuu, koko suurmaisema tulee muuttumaan. Arvioidaan myös, että varsinaiselle näkymäalueelle yhteisvaikutuksia ei muodostuisi, sillä hankealueet ovat kaukana toisistaan. Arviointiselostuksessa esitetään kuva Raahen eteläisten tuulipuistojen näkymäalueanalyysista. Yhteysviranomainen huomauttaa, että usea hankealue (osaalueita Raahen itäisistä tuulipuistoista, Navettakankaan hanke) on varsin lähellä nyt

7/54 puheena olevaa hanketta ja erittäin todennäköisesti muodostuu alueita, joihin useampi hanke näkyy. Linnustoon kohdistuvia yhteisvaikutuksia arvioidaan hyvin lyhyesti. Yhteysviranomainen huomauttaa, että Pohjanmaan rannikon läheisyydessä sijaitsevalle merkittävälle muuttoväylälle on suunnitteilla huomattava määrä tuulivoimahankkeita, joilla voi olla jopa populaatiotason vaikutuksia yhdessä puheena olevan hankkeen kanssa. Yhteisvaikutuksia arvioidaan Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan uudistamistyössä. Hankkeen edellyttämät luvat ja päätökset Vaikutusalueen rajaus Arviointiselostuksessa on lueteltu hankkeen edellyttämiä lupia. ELY-keskus muistuttaa, että tiettyihin tiealuetta koskeviin toimenpiteisiin tai rakenteisiin vaaditaan lupa. Koska hanke edellyttää maanteihin liittyvien yksityistieliittymien rakentamista tai parantamista, ELY-keskuksesta on haettava tätä koskeva liittymälupa. Hankkeen toteuttamisvaiheessa (mm. voimajohtojen rakentamisen yhteydessä) tarvitaan lisäksi lupia tieltä käsin tehtävää työtä varten. Kaapelin, putken tai muun vastaavan rakenteen sijoittaminen tiealueelle taas edellyttää ELY-keskuksen kanssa tehtävää sopimusta. Ympäristölupatarkastelua ei esitetä tarvittavan muuten kuin vaihtoehdoissa VE1 ja VE2 Vartinojan voimaloiden 10 ja 11 kohdalla, jotka aiheuttaisivat yli 40 db:n meluvaikutuksia lähimmille kiinteistöille. Vaihtoehdossa VE3 35 db:n melu ylittyy kahdessa tarkastellussa kiinteistössä, joista toinen on loma-asunto. Ympäristöministeriön ohjeistuksen mukaisesti tuulivoimalat tulisi lähtökohtaisesti sijoittaa niin kauas asutuksesta, ettei ympäristölupa ole tarpeen. Kuvassa 19 on esitetty kartalla hankealueen lähi- ja kaukovaikutusalue. Sivulla 65 oleva karttaa selittävä teksti lienee osittain virheellinen ja punainen viiva kuvannee hankealuetta ja vihreät viivat 2 km ja 10 km etäisyysvyöhykkeitä. Yhdyskuntarakenne ja maankäyttö Luvussa 8 on kuvattu suunnittelualueen nykytila ja kaavoitustilanne. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on selostettu lyhyesti. Selostuksessa on kuvattu voimassa olevan maakuntakaavan merkinnät ja määräykset. Selostuksessa ei ole mainittu, että maakuntakaavan ensimmäisen vaihekaavan luonnoksessa Vartinojan aluetta ei ole osoitettu tuulivoimalarakentamiseen soveltuvana alueena. Siikajoen kunnan maankäyttöstrategiasta todetaan, että Vartinojan ja Isonevan välisellä alueella on tarkoitus lisätä Siikajokivarren asutusta, lisäksi Papinkangasta on tarkoitus kehittää virkistyskohteena. Selostuksen mukaan edellä mainitut asiat tulee huomioida vaikutusten arvioinnissa. Voimassa ja vireillä olevat yleiskaavat on esitetty kartalla (kuva 109). Selostuksessa ei ole kerrottu vireillä olevan Siikajokivarren osayleiskaavan sisältöä. Kaava-alue sijoittuu Isonevan ja Vartinojan väliselle alueelle ja siinä on osoitettu uusia rakennuspaikkoja, jotka ovat lähempänä tuulivoimaloita kuin nykyiset asuinpaikat. Kaava on ollut ehdotuksena nähtävillä 29.4.2013 saakka, minkä jälkeen se on edennyt kunnan

8/54 hyväksymiskäsittelyyn. Kaava on laadittu niin, että sitä voidaan käyttää MRL 44 :n mukaisesti rakennusluvan myöntämisen perusteena. Luvussa 8 vaikutukset maankäyttöön ja yhdyskuntarakenteeseen on kuvattu hyvin suppeasti. Maakuntakaavan määräyksen mukaan Vartinojan arvokkaan harjualueen (MY-hs) maankäyttö tulee suunnitella ja toteuttaa niin, ettei maisemakuvaa turmella luonnon merkittäviä kauneusarvoa tai erikoisia luonnonesiintymiä tuhota eikä luonnonoloissa aiheuteta huomattavia tai laajalle ulottuvia vahingollisia muutoksia. Hankkeen vaikutuksia maankuntakaavan toteuttamiseen ei ole arvioitu MRL 32 :n näkökulmasta. Vaikutuksia Siikajoen kunnan maankäyttöstrategiaan ei myöskään ole arvioitu, vaikka luvun 8 maankäyttöstrategian kuvauksessa on niin luvattu tehdä. Useissa yhteysviranomaisen saamissa mielipiteissä kiinnitetään huomiota Siikajokivarren kaavoituksen suunniteltuihin uusiin rakennuspaikkoihin ja epäillään mm. että uuden rakennuksen etäisyyden tuulivoimalasta tulee olla Raahen rakennusviraston mukaan 1,5 km. Raahen rakennusjärjestyksessä on määritelty suunnittelutarvealueet. Suunnittelutarvealuetta ovat muun muassa alueet, jotka ovat 1,5 km:n etäisyydellä tuulivoimaloista. Näillä alueilla ei voida myöntää rakennuslupaa ennen suunnittelutarvepäätöstä, jossa ratkaistaan rakentamisen erityiset edellytykset. Mikäli hakemuksessa voidaan osoittaa, että melun ohjearvot eivät ylity, rakentamisen erityiset edellytykset siltä osin täyttyvät. Jatkosuunnittelussa on huolehdittava siitä, että melun ja varjostuksen suunnitteluohjearvot eivät ylity Siikajokivarren osayleiskaavassa osoitettujen uusien rakennuspaikkojen kohdalla. Arviointi on erityisen tärkeää siksi, että Siikajokivarren osayleiskaavaa voidaan käyttää rakennusluvan myöntämisen perusteena. Siikajokivarren osayleiskaava ja myöhemmin laadittavat Vartinojan ja Isonevan tuulivoimapuistojen osayleiskaavat eivät saa olla ristiriidassa keskenään. Ihmisiin kohdistuvat vaikutukset Kuvissa 20 24 on esitetty hankealueita lähimmät asunnot kartoilla. Osa kuvista on hieman epäselviä ja niistä puuttuu mittakaavat, mutta yleiskäsityksen lähimpien asuntojen sijoittumisesta pystyy silti muodostamaan. Sosiaalisten vaikutusten arviointia varten on suoritettu asukaskysely sekä eri toimijoiden haastatteluja. Yhteysviranomainen pitää haastatteluja hyvänä keinona syventää asukaskyselystä saatuja tuloksia ja haastateltuja tahoja järkevästi valittuina. Erillisraportissa asukaskyselyn tulokset on esitetty johdonmukaisesti ja havainnollisesti. Erityisesti lähellä asuvien asukkaiden erottaminen omaksi ryhmäksi havainnollistaa hyvin lähellä asuvien selvästi kielteisempää suhtautumista hankkeeseen. Selostuksessa tuodaan esiin joitakin kyselyn ja haastattelujen tuloksia. Eniten asukkaita huolestuttavat meluun, maisemaan, eläimistöön ja myös kiinteistöjen arvoon kohdistuvat vaikutukset, mikä tulee esiin myös yhteysviranomaisen saamissa mielipiteissä. Haastattelujen osalta todetaan, että enemmistö haastatelluista toivoo hankkeen toteutuvan. Kyselyyn vastanneista tosin 63 % vastasi, ettei hanketta tulisi toteuttaa. Vastaajat toivoivat kyselyssä lisää tiedottamista, mitä onkin lisätty asukaskyselyn suorittamisen jälkeen. Hankkeen jatkosuunnittelussa on tärkeää kiinnittää huomiota avoimeen ja riittävään tiedottamiseen.

9/54 Usea lausunnonantaja on esittänyt tuulivoimaloiden sijoittamista kauemmas asutuksesta. Arviointiohjelmavaiheeseen nähden näin onkin tehty vaihtoehdossa VE3 Vartinojan joen puoleisen asutuksen suhteen. Pohjois-Pohjanmaan liitto huomauttaa lausunnossaan, että koska kyse on verrattain laaja-alaisesta laadullisesta muutoksesta ihmisten elinympäristössä, koetut vaikutukset on perusteltua ottaa huomioon hankkeen jatkosuunnittelussa ja että hankkeen jatkosuunnittelussa on tarpeen kiinnittää huomiota haittojen ehkäisy- ja lieventämistoimenpiteisiin. Yhteysviranomainen katsoo, että lähimmäksi jokirannan asutusta sijoittuvien voimaloiden osalta on tarpeen tarkastella, miten vaikutuksia voitaisiin pienentää vai onko tarpeen jättää muutama lähin voimala pois jatkosuunnittelusta. Melu Arviointiselostuksessa on esitetty mallinnuksessa käytetyt menetelmät, lähtötietojen valinta ja mallinnukseen liittyvät epävarmuustekijät. Arviointiselostuksessa on tuotu esiin rakentamisen ja toiminnan meluvaikutukset ja melun kokemiseen liittyviä vaikutuksia. Arviointiselostuksessa eri hankevaihtoehtojen meluvaikutukset on esitetty ns. tarkastelukohteissa. Tarkastelukohteet ovat 21 vakituisessa asuinkäytössä ja vapaaajankäytössä olevaa kiinteistöä, jotka on valittu sattumanvaraisesti läheltä melualueita. Tuulivoimalle asetetut suunnitteluohjearvot ylittyvät hankevaihtoehdoissa VE1 ja VE2 viidessä tarkastelukohteessa ja hankevaihtoehdossa VE3 kahdessa tarkastelukohteessa. Yhteysviranomainen toteaa että hankkeen jatkosuunnittelussa on tuotava selkeästi esille melulle altistuvien kiinteistöjen määrät. Suunnittelussa tulee noudattaa ympäristöministeriön oppaan mukaisia ulkomelutason suunnitteluohjearvoja. Tuulivoimamelun vaikutusten minimoimiseksi on olennaista sijoittaa tuulivoimalat riittävän kauaksi asutuksesta. Meluvaikutuksia on syytä ehkäistä tuulivoimaloiden sijaintia muuttamalla sekä luopumalla meluvaikutusten kannalta kriittisillä paikoilla sijaitsevista tuulivoimaloista. Jatkosuunnittelussa on lisäksi esitettävä myös muut ratkaisut meluvaikutusten ehkäisemiseksi ja lieventämiseksi, arviointiselostuksessa niitä on käsitelty yleisellä tasolla. Arviointiselostuksessa on esitetty lähialueella vireillä olevat tuulipuistohankkeet. Lähimpänä Vartinojan ja Isonevan tuulipuistohanketta sijaitsevat Raahen itäiset tuulipuistot ja Siikajoen Navettakankaan tuulipuisto. Arviointiselostuksen mukaan suunnitellut tuulipuistohankkeet sijaitsevat niin etäällä tämän hankkeen tuulivoimaloista, ettei yhteisvaikutuksia melun osalta arvioida olevan. Raahen itäisten tuulivoimapuistojen YVA-selostuksen mallinnusten mukaan Isonevan ja Hummastinvaaran hankealueet muodostavat kuitenkin yhteisvaikutuksia. Lisäksi tuulivoimasijoittelu vaihtoehdossa VE3 tuo voimaloita lähemmäs Hummastinjärven rannalla olevia loma-asuntoja, jolloin yhteisvaikutuksia muodostunee. Yhteysviranomainen toteaa, että hankkeen jatkosuunnittelussa on syytä tarkemmin selvittää tuulipuistojen mahdolliset yhteisvaikutukset lähimpänä sijaitsevien tuulipuistojen kanssa. Arviointiselostuksen mukaan amplitudimodulaatiota ei ole mallinnuksessa otettu huomioon, selostuksen mukaan tuulivoimamelun suunnitteluohjearvoissa on huomioitu tuulivoiman aiheuttaman melun erityinen häiritsevyys, minkä vuoksi suunnitteluohjearvot ovat tiukemmat, kuin valtioneuvoston asettamat melun ohjearvot. Yhteysvi-

10/54 ranomainen toteaa että mikäli tuulivoimalan ääni on laadultaan erityisen häiritsevää eli ääni on tarkastelupisteessä soivaa (tonaalista), kapeakaistaista tai impulssimaista tai se on selvästi sykkivää (amplitudimoduloitua eli äänen voimakkuus vaihtelee ajallisesti), lisätään laskenta- tai mittaustulokseen 5 desibeliä ennen suunnitteluohjearvoon vertaamista. Hankkeesta vastaavan tulee hankkeen jatkosuunnittelussa täydentää tietoa siitä, onko voimala ääneltään tai äänispektriltään suunnitteluoppaassa tarkoitetun kaltainen ja tarvittaessa lisätä melumallinnuksen laskenta- tai mittaustulokseen kyseinen 5 db. Hankkeen jatkosuunnittelussa tulee pyrkiä hyödyntämään uutta kansallista tuulivoimaloiden melumallinnukseen sekä melun mittaamiseen ja määrittämiseen liittyvää käytännön ohjeistusta. Ympäristöministeriö julkaisee ohjeistuksen syksyn 2013 aikana. Varjon vilkkuminen ja lentoestevalot Vilkkumismallinnuksen tulokset on esitetty kartoilla ja lisäksi laskettu tarkat arviot valituille kiinteistöille. Kaikissa vaihtoehdoissa vaikutuksia aiheutuu lähimmille kiinteistöille. Vaihtoehdossa VE3, joka on valittu kaavaluonnosten pohjaksi, yli 8 h/vuosi laskennallinen vilkkuminen aiheutuu ainoastaan yhdelle kiinteistölle, jonka kanssa on arviointiselostuksen mukaan tehty sopimus. Vaikutuksia ei ole arvioitu Siikajoen jokivarren osayleiskaavassa osoitettujen uusien rakennuspaikkojen osalta. Lentoestevalojen vaikutuksia on tarkasteltu lyhyesti maisemaosiossa. Lentoestevalojen tarkemmat vaatimukset käsitellään lentoestelupamenettelyssä. Viihtyvyys ja virkistyskäyttö Liikenne Tieliikenne Hankealueita käytetään ulkoiluun, marjastukseen, sienestykseen, luonnon tarkkailuun, moottorikelkkailuun ja metsästykseen. Papinkankaan virkistysalue sijoittuu Vartinojan hankealueen välittömään läheisyyteen. Yleisiä virkistyskäyttöön, maiseman muutokseen ja melun kokemiseen liittyviä vaikutuksia sekä Papinkankaan virkistysalue on tuotu arviointiselostuksessa esiin. Papinkankaan virkistysalue on tärkeä ottaa huomioon voimalasijoittelua ja voimajohdon linjausta suunniteltaessa. Tuulivoimapuistojen läheisyydessä sijaitsee kaksi maantietä, seututie 807 ja yhdystie 8110. Kummankin tien nopeusrajoitus tuulivoimapuiston kohdalla on 80 km/h ja niiden liikennemääriä on tarkasteltu arviointiselostuksessa. Seututie 807 on päällystämätön ja sen leveys on 5-5,9 m, yhdystie 8110 taas on päällystetty ja sen leveys on 7-7,9 m. Lisäksi seututie 807 välillä Revonlahti-Siikajoki on merkitty Pohjois- Pohjanmaan maakuntakaavaan maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaaksi tieksi. Hankkeessa on tuulivoimaloiden lisäksi tarkoitus rakentaa kaksi 110 kv voimajohtoa väleille Isoneva-Vartinoja sekä Vartinoja-Ruukki. Isoneva-Vartinoja-voimajohto ylittäisi seututien 807 ja yhdystien 8110, Vartinoja-Ruukki-voimajohto taas valtatien 8.

11/54 Voimajohdon rakentamisessa maanteiden yli on huomioitava Liikenneviraston ohje Sähköjohdot ja maantiet (Liikenneviraston ohjeita 4/2011). Pääsääntöisesti pääteillä (valta- ja kantatiet) sekä muilla vilkasliikenteisillä teillä ilmajohtojen sijoitusperiaatteisiin vaikuttavat näiden teiden parantamistarpeet ja törmäysturvallisuus, vähäliikenteisillä teillä taas korostuvat enemmän kunnossapitoluonteiset työt. Ohjeen mukaan riittävä vapaa alikulkukorkeus tien kohdalla on turvattava maanteitä ylitettäessä. Lisäksi pylväiden riittävistä etäisyyksistä maanteiden kohdalla on huolehdittava. Selostuksessa on huomioitava, että valtatie 8 kuuluu valtakunnalliseen suurten erikoiskuljetusten verkkoon. Voimajohdon kanssa risteävillä seututiellä 807 tai yhdystiellä 8110 ei ole tällä hetkellä tiedossa sellaisia parantamis- tai leventämistoimenpiteitä, jotka vaikuttaisivat pylväiden sijoitteluun. Koska voimajohdon tarkka ylityskohta valtatiellä 8 ei ole tiedossa arviointiselostuksen karttojen epätarkkuudesta johtuen, tulee voimajohdon jatkosuunnittelussa ottaa huomioon valtatielle 8 Revonlahden kohdalle suunnitellut parantamistoimenpiteet. Arviointiselostuksen mukaan lisääntyvän liikenteen vaikutuksia tiestön kuntoon ja liikenneturvallisuuteen sekä tiestön soveltuvuutta hankkeen edellyttämiin kuljetuksiin on arvioitu. Suunnitellut kuljetusreitit sekä hankkeen edellyttämät uudet ja perusparannettavat yksityistieliittymät on kuvattu kartalla. Myös liikenteen melua ja päästöjä on arvioitu. ELY-keskuksen arviointiohjelmasta antamassa lausunnossa esitetyt liikennevaikutusten arviointia koskevat huomiot on otettu huomioon arviointiselostuksessa. Poikkeuksena on lausunnossa edellytetty selvitys voimalan lapojen jäätymisen estämisestä ja lapoihin kerääntyneen jään tunnistamisesta, joka esitetään liikenneviranomaiselle YVA-vaiheen sijasta hankesuunnittelun edetessä. Valtatielle 8 kohdistuvien liikennevaikutusten arviointia hankaloittaa jossakin määrin se, ettei vielä tässä vaiheessa tiedetä toimitetaanko tuulivoimaloiden osat Raahen vai Oulun satamaan. ELY-keskus katsoo, että liikennevaikutusten arviointi on ollut riittävää liikennemäärien, kuljetusreittien, liikenteen päästöjen sekä tiestön kunnon ja kunnossapidon osalta. Liikenteen melun ja tärinän, tiestön kestävyyden sekä liikenneturvallisuuden arviointi taas on ollut puutteellista. Arviointiselostuksessa on todettu, että rakentamisen aikaista melua aiheutuu lähinnä maanrakennustöistä ja liikenteestä. Tämän ohella on tarkasteltu hankkeen aiheuttamia liikennemääriä, mutta liikennemelun syntymistä tai sen vaikutuksia ei ole arvioitu. Liikenteen aiheuttaman tärinän arviointi taas puuttuu arviointiselostuksesta kokonaan. Arviointiselostuksessa ei ole esitetty hankkeen aikaisten erikoiskuljetusten arvioituja massoja, jotka vaikuttavat tiestön kestävyyteen. Liikenneturvallisuuden osalta on viitattu vain liikennemäärien muutokseen ja siihen, että liikenneturvallisuuteen tulee jokaisessa kuljetuksessa kiinnittää erityistä huomiota kaikkien tienkäyttäjien turvallisuuden varmistamiseksi. Sen sijaan liikennemäärien muutoksen vaikutuksia liikenneturvallisuuteen ja onnettomuusriskiin ei ole arvioitu. Teiden kuormituksen lisäys asettaa lisävaatimuksia maanteiden ylläpidolle sekä vaikuttaa pitemmällä aikavälillä myös teiden kestävyyteen. Lisäksi hankkeen toteutuminen edellyttää kuljetusreittien varren tiestön parantamista. Arviointiselostuksen mukaan seututiellä 807 joudutaan leventämään joitakin kaarteita sekä vahvistamaan Mutkalan siltaa. ELY-keskus huomauttaa, etteivät seututie 807 ja yhdystie 8110 kelirikkoaikana kestä yksittäisiä raskaita erikoiskuljetuksia eivätkä hankkeen aiheuttamaa liikennemäärän lisäystä. Koska ELY-keskuksen resurssit maanteiden parantamiseen

12/54 Lentoliikenne Tutka- ja viestiyhteydet Elinkeinot ovat rajalliset ja parantamistarve aiheutuu tässä tapauksessa pelkästään tuulivoimahankkeen kuljetuksista, hankkeesta vastaavan tulisi osallistua parantamisen aiheuttamiin kustannuksiin. Samanlaista menettelyä käytetään nykyään mm. kaivoshankkeiden edellyttämissä maanteiden parantamishankkeissa. Tästä syystä hakijan tulee hyvissä ajoin informoida ELY-keskusta hankkeen toteuttamisesta sekä sopia suunnittelu- ja kustannusvastuiden jakamisesta ELY-keskuksen kanssa. Yhteysviranomaisen saamissa lausunnoissa ei ole otettu kantaa lentoliikenteen sujuvuuteen tai lentoturvallisuuteen. Lentoliikenteeseen liittyvät näkökannat tulevat ratkaistavaksi lentoestelupamenettelyssä. Selostuksessa todetaan, että Viestintävirastolta saadun lausunnon mukaan hankkeesta on syytä ilmoittaa selostuksessa mainituille radiotaajuuksien käyttäjille. Yhteysviranomainen pitää tätä tarpeellisena. Ilmatieteen laitos toteaa lausunnossaan, ettei hankkeesta ole haittaa laitoksen säätutkamittauksille. Pääesikunnan logistiikkaosaston näkemyksen mukaan arviointiselostuksen kohdan 5.6.4 viimeisessä kappaleessa esitetyistä toimenpiteistä ja niiden toteuttamisaikataulusta yms. ei ole vielä sovittu. Koska asian valmistelu on vielä kesken, niin Pääesikunnan logistiikkaosaston näkemyksen mukaan tässä vaiheessa ei ole vielä tiedossa voidaanko tuulivoimalat ottaa käyttöön 1.1.2014. Hankkeen työllistäviä mahdollisuuksia on tuotu esiin yleisellä tasolla sekä arvioitu vaikutuksia maa- ja metsätalouteen. Tuulivoimaloiden, voimajohdon ja tielinjausten alle jäävä metsämaan määrä on arvioitu. MTK-Ruukki pitää lausunnossaan todennäköisenä, että maatalouden harjoittamisen kannalta erityisesti voimajohto aiheuttaa työteknistä haittaa. Voimajohdon linjausta suunniteltaessa tulee ottaa huomioon linnustoon, maisemaan ja muuhun luonnonympäristöön kohdistuvien vaikutuksien lisäksi mahdollisuuksien mukaan myös maa- ja metsätalouden toimintaedellytykset. Maisema ja kulttuuriympäristö Maisema- ja kulttuuriympäristövaikutukset on kuvattu luvussa 6. Lähtötietoina kartalla on esitetty sekä valtakunnallisesti että maakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet. Valtakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY/2009) on osoitettu kartalla, samoin Siikajoen kunnan kulttuuriympäristöohjelmassa inventoidut paikallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset kohteet. Arviointia varten on tehty näkemäalueanalyysi ja voimaloiden näkymistä avoimille alueille on havainnollistettu valokuvasovittein. Näkyvyysanalyysit on tehty kaikille hankevaihtoehdoille, mutta valokuvasovitteet on tehty ilmeisesti vain vaihtoehdoille VE0+ ja VE3. Sovitteista saa hyvän kuvan voimaloiden aiheuttamasta maisemanmuutoksesta hieman kauempaa katsottuna ja toisaalta hankealueiden sisältä. Myös voimajohdon joen ylityskohdan kuvasovite on havainnollinen. Hankealueiden välistä

13/54 Siikajoen varren asutuksen, johon kohdistuu myös muita vaikutuksia, kohdalta ei ole tehty kuvasovitteita, mutta näkyvyysanalyysin perusteella suurin osa asunnoista sijoittuu vain muutama voimala näkyy -alueelle. Valtakunnallisesti arvokkaan Nikolan umpipihan alueelta tehdyn valokuvasovitteen perusteella voimalat jäävät kohteen kaukomaisemaan. Ympäristövaikutusten yhteenvedossa (luku 10) arvioidaan, että Siikajokilaakson kulttuurimaisemaan näkyvät voimalat eivät oleellisesti muuta maakunnallisesti merkittävän alueen maisemaa. Yhteenvedossa ei ole otettu huomioon sähkönsiirron aiheuttamia maisemavaikutuksia, joita aiheutuu varsinkin voimajohdon Siikajoen ylityskohdassa. Jokivarren viljelysmaisema ja Siikajoen eteläpuolinen seututie ovat pienipiirteistä ympäristöä. Maisemallisia yhteisvaikutuksia niissä vaihtoehdoissa, joissa tuulivoimalat sijoittuvat joen molemmin puolin varsin lähelle asutusta, on syytä vielä arvioida kaavoitusvaiheessa huomioiden myös paikallisilta asukkailta saatu palaute. Pohjois-Pohjanmaan museon käsityksen mukaan arviointiselostus on kulttuurihistoriallisesti merkittävien kohteiden osalta laadittu hyvin. Museo toteaa, että sen pohjalta on mahdollista jatkaa tuulivoimapuistojen suunnittelua ja löytää loppuratkaisu, joka heikentää mahdollisimman vähän alueen rakennetun kulttuuriympäristön ja maiseman arvoja. Kulttuurihistoriallisesti ja maisemallisesti arvokkaalle Siikajoen tielle (807) joudutaan selostuksen mukaan tekemään jonkin verran toimenpiteitä. Kahta mutkaa täytyy oikaista ja yksi silta vaatii vahvistusta. Todetaan, että levennykset ja oikaisut maisemoidaan entiselleen tuulivoimakomponenttien kuljetuksen jälkeen. Voimassa olevan Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan tietä koskevassa suunnittelumääräyksessä todetaan, että Alueidenkäytön suunnittelussa on pyrittävä edistämään historiallisten reittien käyttöä soveltuvin osin matkailu- ja virkistysreitteinä, mm. pyöräilyyn siten, että teiden linjaus ja kulttuurihistorialliset ja maisemalliset arvot säilyvät. Siikajoen tien käyttäminen kuljetuksiin edellyttää maakuntakaavan suunnittelumääräyksestä poikkeamista, joten asiassa on syytä olla yhteydessä Pohjois-Pohjanmaan museoon. Kiinteät muinaisjäännökset Museovirasto toteaa lausunnossaan, että Isonevan hankealueen osalta vaihtoehto VE3 näyttää olevan eteläosaltaan laajempi, kuin vuoden 2012 arkeologisessa inventoinnissa ollut selvitysalue, mikä voi Museoviraston käsityksen mukaan olla tarpeen inventoida hankkeen jatkosuunnittelussa. Vartinojan hankealueen osalta kohde Vartti (maavallit, muinaisjäännösrekisterin tunnus 1000020929) on jäänyt puuttumaan selostuksen tuulipuistoalueiden muinaisjäännöksiä kuvaavasta kartasta (kuva 56). Vartinojan pohjoisosassa on muinaisjäännösrekisterissä mahdollisena muinaisjäännöksenä tarkastamaton kohde, Ryönänperä 3 (tunnus 1000020368). Se sijoittuu arviolta VE 3:n voimalan 16 itäreunaan. Voimajohdon osalta Museovirasto viittaa aiemmin antamiinsa lausuntoihin ja toteaa, että Papinkankaan valtakunnallisesti merkittäväksi arvioidun muinaisjäännöskohteen länsipään poikki kulkee nykyinen metsätie, jonka perusparantamisella huoltotieksi sekä sähkönsiirtolinjan toteutuksella voi olla vaikutuksia joidenkin alueen pyyntikuoppien säilymiseen ja alueen kokonaisuuteen. Linjaukset edellyttävät huolellista suun-

14/54 nittelua. Sähkönsiirron tai uuden huoltotien linjaukselle Sysihoppula 2 pyyntikuopparyhmän (1000019325) poikki tulee löytää vaihtoehtoinen linjaus. Hankkeen vaikutuksia muinaismuistoihin ei ole arvioitu. Parasta olisi löytää sellainen toteuttamisvaihtoehto voimaloille, tielinjauksille, maakaapelille ja voimajohdolle, jossa muinaismuistot voidaan säilyttää. Luonnon monimuotoisuus Selostuksen liitteenä on luontoselvitysraportti. Usea lausunnonantaja pitää raporttia asiantuntevasti laadittuna. Raportissa on käsitelty kasvillisuus ja luontotyypit, linnusto, liito-orava, viitasammakko, lepakot sekä ekologisia yhteyksiä. Kasvillisuus ja luontotyypit Linnusto Selostuksen liitteenä olevassa raportissa on rajattu kartoille säästettäväksi suositellut alueet. Säästettäviksi alueiksi on rajattu metsälain 10 :n mukaisia kohteita ja arvokkaita elinympäristöjä, jotka ovat lähinnä luonnontilaisia suoalueita. Vartinojan hankealueen osalta luonnontilaisia suojuotteja on rajattu Vartinvaaran harjun liepeille. Isonevalta on löytynyt laajempia luonnontilaisia suoalueita, joista erityisesti Pahaneva ja siitä kaakkoon sijaitseva pienempi suoalue on todettu arvokkaiksi. Pahanevalla on myös linnustollista arvoa. Isonevan hankealueella sijaitsee myös suoalue, jossa esiintyy alueellisesti uhanalaista vaaleasaraa ja rimpivihvilää. Lisäksi raportissa on kuvattu kunkin voimalapaikan ja tielinjauksen kasvillisuus yleisellä tasolla. Arvokkaista soista esitetään vain lyhyesti luontotyypit ja ainoastaan voimajohdon osalta muutaman luontotyypin uhanalaisuusluokitus on mainittu. Suotyyppien uhanalaisuudesta ei muutoin esitetä arviota, kuten Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiirikin huomauttaa lausunnossaan, mutta monet raportissa mainituista suoluontotyypeistä on määritelty uhanalaiseksi Suomen luontotyyppien uhanalaisuustarkastelussa vuodelta 2008. Vaihtoehdon VE3 voimalapaikoista Vartinojan voimala 16 ja Isonevalla erityisesti voimalat 12, 13 ja 25 sijoittuvat sellaisille alueille tai välittömästi sellaisten alueiden viereen, jotka suositellaan raportissa säästettäväksi. Yhteysviranomainen katsoo, että näiden voimalapaikkojen rakentamatta jättämisellä tai siirtämällä kauemmas arvokkaiksi todetuista alueista voidaan lieventää hankkeen haitallisia vaikutuksia ja siten suositukset on syytä toteuttaa. Isonevan voimalapaikan 4 tarkemmassa suunnittelussa on vältettävä läheisen arvokkaan kohteen vesitalouteen vaikuttavia toimenpiteitä. Isonevan voimalapaikoille 13 ja 22 tielinjaus on syytä sijoittaa siten, ettei Pahanevan vesitalous tai valuma-alue muutu. Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri toteaa lausunnossaan, että vaikutusten arviointia ja kaavoitusta varten kartalle sijoitettu tieto luontotyypeistä ja niiden tilasta ja vesien virtaussuunnista olisi tarpeellista haittojen välttämiseksi. Mikäli Isonevan hankealueen luonnontilaisten suoalueiden välittömään läheisyyteen suunniteltuja voimalapaikkoja ei poisteta tai siirretä jatkosuunnittelussa, arviointia on tarpeen täydentää tiedoilla vesien virtaussuunnista ja soiden valuma-alueista.

15/54 Linnustoselvitykset on tehty tavanomaista paremmin ja linnustoa koskeva luontoselvitysraportin osa on huolellisesti laadittu. Yhteysviranomaisen saamissa lausunnoissa kiitetään erityisesti menetelmien ja tulosten selkeää esittämistä. Käytetyt menetelmät, toteutuneet inventointiajat ja kohteet sekä selvityksiin jääneet puutteet tuodaan havainnollisesti esiin. Metsähallituksen luontopalvelut huomauttaa, että linnustoselvitysraportissa käytetty EVA-käsite ei ole virallinen eikä vastaa täysin käsitettä Suomen vastuulajit. Esimerkiksi taulukon 6-8 lajeista myös leppälintu ja tavi ovat Suomen vastuulajeja. Pesimälinnuston osalta inventointimenetelmänä on käytetty ns. kesäatlasmenetelmää. Henkilötyöpäiviä on mainittu käytetyn 18 ja suurin voimalapaikoista on laskettu kaksi kertaa, mutta osan voimalapaikoista todetaan tulleen tietoon niin myöhään, että ne on laskettu vain kerran. Yhteysviranomainen toteaa, että suunnitelmien muuttuminen inventointien aikana on hieman heikentänyt selvitysten luotettavuutta, mutta pesimälinnustoinventoinneista saatuja tuloksia voidaan pitää riittävinä hankkeen vaikutusten arvioinnin ja haitallisten vaikutusten lieventämiskeinojen pohjaksi. Hankealueilla esiintyvät uhanalaiset, silmälläpidettävät, alueellisesti uhanalaiset sekä lintudirektiivin liitteen 1 lajit on esitetty kartoilla. Pöllöjen inventointiin käytetty aika on jäänyt vähäiseksi, mikä todetaan raportissa. Pohjois-Pohjanmaan lintutieteellinen yhdistys (PPLY) huomauttaa, ettei raportissa ole mainittu lainkaan useita näkyviä lajeja, kuten hiirihaukkaa ja kahta sinisuohaukkaparia, jotka esiintyivät PPLY:n jäsenten omien havaintojen mukaan hankealueen ydinosissa koko kevään ja kesän ajan. Vartinojan hankealueella pesii arosuohaukka, joka on Suomessa erittäin harvinainen laji. Yhteysviranomaisen saamien tietojen mukaan laji pesii tänäkin kesänä alueella. Arosuohaukka lentää paljolti törmäyskorkeuden alapuolella, mutta mikäli voimaloita sijoittuu lajin reviirille, törmäysriski on mahdollinen. PPLY ehdottaa lausunnossaan, että lajin osalta pyydetään lausuntoa Suomen lintujen uhanalaisarvioita tekevältä työryhmältä, mikäli arosuohaukka tavataan pesivänä alueella. PPLY ehdottaa myös, että vakiintuneen pesäpaikan ollessa kyseessä tulisi pesimäpaikkojen läheisistä voimalaitoksista luopumista harkita vakavasti. Lähin voimala 15 sijaitsee noin 300 m etäisyydellä pesästä ja voimala 13 noin 500 m etäisyydellä. Arvioidaan, että soidinlento ulottuu riskikorkeudelle noin 500 m säteellä pesästä, muttei laji ole kovin riippuvainen tietystä pesäpaikasta. Havaintojen mukaan laji on lentänyt osittain riskikorkeudella ja osittain sen alapuolella pesäpaikan läheisyydessä. Aiempiin tutkimuksiin viitaten todetaan myös, että nuoret suohaukat ovat alttiita törmäyksille opittuaan lentämään. Yhteysviranomainen katsoo, että arosuohaukan osalta pesimäpaikan pysyvyyttä tulisi seurata ja poistaa lähin sijoituspaikka tai selvittää siirtämismahdollisuutta kauemmaksi nykyisestä pesimäpaikasta. Metson ja teeren soidinpaikkoja on pyritty selvittämään ja tulokset on esitetty kartalla. Todetaan, että suuri osa hankealueista on jäänyt tarkastamatta mm. hankalien kulkuyhteyksien vuoksi. Tietoja on kuitenkin täydennetty metsästysseuralta saaduilla tiedoilla. Muutama voimala sijoittuu osittain arvioiduille soidinalueille, mutta keskeisiltä osiltaan soidinalueet näyttäisivät säilyvän. Vartinojan hankealueen osalta todetaan, että voimalat 20 ja 21 (tarkoitetaanko voimalaa 16?) saattavat aiheuttaa häiriötä metson soitimelle. Arvioidaan, että metso laajoja yhtenäisiä metsäalueita suosivana lajina on muutoinkin hankkeesta eniten häiriintyviä lajeja.

16/54 Isonevan hankealueella erityisesti Pahanevalla näyttäisi olevan linnustollista arvoa sekä pesivien että Pahanevalla ruokailevien lajien osalta. Erityisesti kurki käyttää kerätyn aineiston perusteella Pahanevaa ainakin kevätmuuton aikana yöpymiseen. Kevätmuuttoa on tarkkailtu yhteensä 11 päivänä yhteensä 60 tuntia 28.3. 19.5.2012. Havaintopisteitä on ollut kummallakin hankealueella. Syysmuuttoa on tarkkailtu hieman enemmän; 20.8. 25.10.2012 yhteensä 17 päivänä 101,5 tuntia. Yhteensä muutontarkkailussa havaittiin 14773 lintua, joista 2/3 havaittiin syksyllä, mitä selittää osaltaan havainnoinnin painottuminen syksylle. Alueen kevätmuutto on kuitenkin voimakasta erityisesti joutsenen, hanhien ja petolintujen osalta, kuten PPLY:n lausunnossakin huomautetaan. Kevätmuutonseurannassa on vakavia puutteita ajallisen kattavuuden osalta. Etenkin huhtikuun päämuuttovaiheen niukka havainnointi aiheuttaa merkittää epävarmuutta tulosten tarkasteluun: monien törmäysherkkien lajien, kuten päiväpetolintujen, kurjen ja hanhien osalta havaintoaineisto ei ole kattava eikä edustava. Kurjen syysmuuton todetaan osuneen havainnointivuonna vain muutamalle päivälle, eivätkä nämä päivät olleet mukana aineistossa, joten kurjen syysmuutto on jäänyt lähes kokonaan havainnoimatta. Yömuuttoa ei ole arvioitu. Muuttolinnuston osalta on laskettu törmäysriskejä eri lajeille. Törmäysriskin arvioinnissa käytetyt lähtöoletukset jäävät osittain epäselviksi. Perusoletuksena on käytetty 0,001 linnun törmäysriskiä (joka tuhannes voimalaa kohti lentänyt lintu vahingoittuu) perustelematta sen taustalla olevaa ajattelua tai muiden kehittämiä malleja. Useissa muissa vastaavissa arvioinneissa on käytetty yleisesti 95 %:n väistöolettamaa, mikä tarkoittaa, että 50 lintua tuhannesta ei väistäisi voimalaa. Arvioin mukaan keväällä suurimmat riskit muodostuvat kurjelle (3 5 törmäystä) ja harmaahanhille (5 7 törmäystä). Syksyllä törmäyksiä arvioidaan tulevan huomattavasti vähemmän, ja suurimmat riskit kohdistuisivat rastaisiin ja pikkulintuihin. Yhteensä törmäyksiä arvioidaan tapahtuvan kevätmuuton aikaan 22 ja syysmuutolla 5 kappaletta. Havainnoinnin aukkoisuudesta ja tärkeiden ajankohtien havainnoimattomuudesta johtuen alueen kautta muuttavien lintupopulaatioiden määrien arviointi on epävarmalla pohjalla, mikä heijastuu siten laajasti koko törmäysriskitarkasteluun. Aukkoista ja epäkattavaa muuttolintuaineistoa on korjattu laskennallisesti, mikä ei välttämättä korjaa alun perin niukasta aineistosta johtuvia mahdollisia virheitä, jotka voivat realisoitua esimerkiksi virheellisinä vallitsevina lentokorkeuksina. Toisaalta laajennetun havaintoaineistomallin käyttö on johtanut ainakin joidenkin lajien kohdalla todellista merkittävästi suurempiin populaation yksilömääriin. Törmäysriskimallinnuksessa nousevat esiin laajennetuista havaintomääristä huolimatta muihin hankkeisiin verrattuna poikkeuksellisen pienet törmäysmäärät. Arviointiselostuksesta ei käy ilmi, mistä tämä ristiriita johtuu. Useissa tutkimuksissa on arvioitu, että mikäli tuulivoimala ei sijaitse linnustollisesti tärkeällä alueella tai tärkeällä muuttoreitillä, törmäyksien määrä on luokkaa yksi törmäys/vuosi/voimala. Yhteysviranomaisen näkemyksen mukaan arviointiselostuksessa esitetyt törmäysmäärät ovat monien lajien suhteen todennäköisesti aliarvioita ja todelliset vaikutukset ovat samaa tasoa kuin muissakin Oulun eteläpuolen rannikon läheisyyteen suunnitelluissa maatuulivoimapuistoissa. Kalajoen ja Raahen välisellä alueella sijaitsevien 14 tuulipuistohankkeen osalta on tehty muuttolinnustoon kohdistuva yhteisvaikutusten arviointi, johon on viitattu selostuksessa vain lyhyesti, vaikka arvioinnista olisi saatu runsaasti tietoa nyt puheena

17/54 olevan hankkeen ja muiden hankkeiden yhteisvaikutusten arviointiin. Suunniteltu tuulipuistohanke sijoittuu tärkeälle lintujen muuttoreitille, johon kohdistuu merkittävästi muita tuulipuistohankkeita ja lisäksi muita samoihin lintupopulaatioihin kielteisesti vaikuttavia hankkeita. Tästä syystä hankkeiden yhteisvaikutuksia olisi tullut arvioida syvällisemmin. Voimajohdon haitallisten vaikutusten lieventämiskeinoina on syytä ottaa käyttöön huomiopallojen asentaminen ainakin Siikajoen ylityksen osalta. Vartinoja-Isoneva - voimajohdon ympäristöselvityksessä tehtiin arosuohaukkahavaintoja Vartinhaan peltoaukealla. Arosuohaukan osalta yhdelläkin törmäyksellä voimalaan tai sähkölinjaan on vaikutusta lajin alueelliseen populaatioon. Peltoaukealla on myös muuta linnustollista arvoa. Voimajohdon suunnittelussa tulee pohtia, olisiko syytä asentaa huomiopalloja myös Vartinhaan peltoaukean kohdalle varotoimenpiteenä. Myös muut voimajohdon ympäristöselvityksessä mainitut haitallisten vaikutusten lieventämistoimenpiteet on hyvä toteuttaa. Linnustovaikutusten suhteen keskeiseksi muodostuu riittävä seuranta ja tarvittaessa lieventäviin toimenpiteisiin ryhtyminen. Seuranta on tarpeen erityisesti kevät- ja syysmuuton aikana sekä pesimälinnustosta erityisesti arosuohaukan suhteen. Mikäli joidenkin voimaloiden huomataan aiheuttavan suuren määrän törmäyksiä, haittaa aiheuttavat voimalat on voitava pysäyttää. Liito-orava, lepakot sekä muut luontodirektiivin liitteen IV a tarkoittamat lajit Liito-oravalle soveltuvia metsiköitä ei selostuksen mukaan hankealueelta löydy, eikä tarkempaa liito-oravaselvitystä ole siten tehty. Alueen lepakoita on tarkasteltu ultraäänidetektorin avulla kiertelemällä hankealueen metsäautoteitä. Havaintokertoja on ollut yksi kesäkuussa ja yksi heinäkuussa. Lisäksi hankealueille on asennettu kahdeksan automaattista ultraäänitallenninta. Tulosten perusteella alueella voi esiintyä yksittäisiä lepakoita, mutta selostuksessa esitetty päätelmä, ettei hankealueella sijaitse lepakoille erityisen tärkeitä alueita, näyttää paikkansa pitävältä. Arviointi on riittävää. Selostuksen mukaan viitasammakolle soveltuvia paikkoja on tarkasteltu kartoilta ja käyty tarkistamassa joitakin kohteita. Lajia havaittiin Pahanevan alueella. Todetaan, että lajia saattaa esiintyä muuallakin hankealueen ojissa ja suopainanteissa, mutta mikään suunniteltu voimalapaikka ei tuhoa viitasammakolle mahdollisesti soveltuvaa elinympäristöä. Mainitaan, että alueella on tarjolla runsaasti korvaavia elinympäristöjä. Pahanevalla yhden voimalan todetaan sijoittuvan hyvin lähelle viitasammakon esiintymispaikkaa. Arvioidaan, että mikäli voimaloiden nostoalueet raivataan kangasmetsän puolelle, elinympäristöön ei kohdistuisi vaikutuksia. Arviointiselostuksessa todetaan, että Isonevan voimalapaikat 12 ja 13 sekä näitä yhdistävä tie sijoittuisi hyvin lähelle Pahanevaa, mutta tämä ei aiheuttaisi merkittävää haittaa suon vesitaloudelle. Viitasammakko on tiukasti suojeltava laji, jonka lisääntymis- tai levähdyspaikkoja ei saa hävittää tai heikentää. ELY-keskus voi yksittäistapauksessa myöntää luvan poiketa kiellosta luontodirektiivin artiklassa 16 mainituilla perusteilla. Mikäli kyseiset voimalat, erityisesti voimala 13, tai niitä yhdistävä tie vaatii esimerkiksi rakentamisen aikana pohjaveden pinnan laskemista tai muuttaa Pahanevan vesitaloutta suon reunalla, tulee arviointia täydentää viitasammakon elinympäristön osalta. Korvaavan

18/54 elinympäristön olemassaolo hankealueella ei anna mahdollisuutta poiketa heikentämiskiellosta ilman ELY-keskuksen lupaa. Natura-alueet ja muut suojelualueet Natura-arviointi on kohdistettu Siikajoen lintuvedet ja suot Natura-alueeseen (FI1105202) ja siinä erityisesti Isonevan osa-alueeseen. Natura-alue kuuluu luonto- ja lintudirektiivin mukaisiin SCI- ja SPA-alueisiin. Myös muut läheiset Natura-alueet on tuotu esiin. Harjujensuojeluohjemaan kuuluva Vartinvaaran Kivivaaran alue on mainittu, mutta vaikutuksia ei juurikaan arvioida. Yhteysviranomainen pitää hyvänä, että jatkosuunnitteluun valitussa vaihtoehdossa VE3 ei ole sijoitettu voimaloita harjujensuojeluohjelma-alueelle, joskin Vartinojan voimalat 16 ja 20 ovat aivan alueen rajalla. ELY-keskus antaa Natura-arvioinnista luonnonsuojelulain 65 :n tarkoittaman lausunnon erikseen. Maa- ja kallioperä, vesiympäristö Vaikutuksia maa- ja kallioperään on käsitelty lyhyesti. Perustuksesta todetaan hankekuvauksen yhteydessä, että tuulivoimalat perustetaan paaluperustuksin, koska maaperä on pehmeää. Toisaalta sivulla 220 maa- ja kallioperävaikutusten yhteydessä todetaan, että pohjamaa on pääosin kantavaa hiekkamaata, jolloin paaluperustuksia ei tarvita. Paalutuksen todetaan aiheuttavan tärinää ja maaperän tiivistymistä ympäristössä. Lisäksi todetaan, että puuston poisto voi aiheuttaa eroosiota paljastetulla alueella. Pohjois-Pohjanmaan liitto huomauttaa lausunnossaan, että arviointiselostuksessa on käsitelty varsin yleispiirteisesti alueiden suhdetta arvokkaisiin geologiin muodostumiin ja arvokkaiden geologisten muodostumien osalta arviointia on pidettävä puutteellisena vaihtoehdon VE2 osalta. Vartinojan voimalan 16 osalta yhteysviranomainen toteaa, ettei pienipiirteisen valtakunnallisesti arvokkaan tuuli- ja rantakerrostumakaartojen välissä sijaitseva voimalapaikka näyttäisi soveltuvan massiiviselle tuulivoimarakentamiselle paaluperustuksineen. Puuston poiston mahdollisesti aiheuttama eroosiovaikutus voi vaikuttaa kielteisesti arvokkaan muodostuman säilymiseen. Lisäksi massiiviset maansiirtotyöt ja tielinjaus osittain arvokohteella tai välittömästi sen vieressä vaikuttaa todennäköisesti haitallisesti kohteen reuna-alueeseen. Todetaan, että maarakennustöiden aikana pintamaata poistetaan, mikä voi aiheuttaa valunnan myötä kiintoaineskuorimusta pintavesille. Majavaojan läheisyyteen on suunniteltu useita toimenpiteitä ja Majavaoja sekä Majavaojan tulvauoma täytyy ylittää uusilla tielinjauksilla joitakin kertoja. Majavaojassa on aiemmin ollut happamoitumisongelmia ja oja laskee Merikylänlahteen, joka on osa Siikajoen lintuvedet ja suot - Natura-aluetta ja jossa on suojelullisesti arvokasta lajistoa. Rakennusaikana on kiinnitettävä erityistä huomiota vesiensuojelumenetelmiin Majavaojan läheisyydessä tehtävissä toimenpiteissä. Happamat sulfaattimaat ja vesienhoitosuunnitelma GTK:n laatiman esiselvityksen perusteella hankealueilla on joitakin kohteita, joissa happamien sulfaattimaiden esiintyminen on mahdollista. Todetaan, että on tarpeen