Ajankohtaiskatsaus kuntien taloudesta ja toiminnasta

Ajankohtaiskatsaus kuntien taloudesta ja toiminnasta Lapin kunta- ja aluekehityspäivät 20.9.2011, Tornio Kristina Wikberg johtaja

Suomen Kuntaliitto - Kaikki maan kunnat jäseninä. Toiminnassa mukana myös muut kuntataustaiset organisaatiot, mm. kuntayhtymät ja maakuntaliitot. - Tehtävät: kuntien edunvalvonta, palvelu ja kehittäminen. - Kuntatiedon keskus: neuvonta, tilastot, tutkimukset, ohjeet, yleiskirjeet, lehdet, uutiskirjeet, verkkosivut (www.kunnat.net) jne. - Lainvalmistelu, eduskuntakuulemiset, lausunnot. - Kuntien verkostot, hankkeet, työryhmät. - Koulutus, tilaisuudet, Kuntamarkkinat. - Työnantajatehtävät: KT Kuntatyönantajat - EU-edunvalvonta Brysselin toimisto - Kuntaliitto-konsernin yhtiöt: KuntaRekry Oy, Kuntahankinnat Oy, Audiator Oy, FCG Finnish Consulting Group Oy, Kokoushotelli Gustavelund 2

Kuntaliiton painopistealueet 2010 2012 1. Kuntajohtaminen ja kuntalaisten vaikutusmahdollisuudet 2. Kuntapalvelut ja palvelurakenne 3. Kuntatalous 4. Elinvoimaiset alueet 5. Henkilöstön saatavuus ja osaaminen 6. Ilmastonmuutos 7. Kunta ja markkinat 8. Kuntaliiton uudistuminen 3

Kuntaliiton luottamuselimet Kuntapäivät joka neljäs vuosi Valtuusto 101 jäsentä Hallitus 15 jäsentä ja 15 varajäsentä Opetus- ja kulttuuriasioiden neuvottelukunta Sosiaali- ja terveysasioiden neuvottelukunta Maakuntien liittojen puheenjohtajien kokous Pienten kuntien neuvottelukunta Ruotsinkielinen neuvottelukunta Kunnallisen työmarkkinalaitoksen valtuuskunta Pekka Nousiainen Valtuuston puheenjohtaja Rakel Hiltunen Hallituksen puheenjohtaja 4

Suomen Kuntaliiton yksiköt Kuntatalous Lakiasiat Alue- ja elinkeinokehitys Toimitusjohtaja Varatoimitusjohtajat Opetus ja kulttuuri Kuntakehitys ja tutkimus Ruotsinkielinen sihteeristö Yhteispalvelut Viestintä Kansainväliset suhteet Tietoyhteiskunta Sosiaali- ja terveydenhuolto Yhdyskunta, tekniikka ja ympäristö KT Kuntatyönantajat 5

Kuntien kehittämishaasteet vuosina 2010 2020 Kuntien kehittämishaasteet vuosina 2010 2020 Toimintaympäristöjen nopea muuttuminen (mm. ikääntyminen, rahoitusongelmat, monikulttuurisuus, ympäristökysymykset, elinkeinoelämän muutokset, henkilöstön saatavuus) Kuntien muutokset Elinvoiman ja toimintakyvyn korostuminen Kuntatalouden korostuminen Alueellisen erilaistumisen korostuminen Demokratian ja johtamisen korostuminen Tuottavuuden korostuminen Hyvien käytäntöjen ja innovaatioiden korostuminen 6

Hallitusohjelma ja kunnat Ei erillistä kuntapolitiikkaa Ei menokattoa kunnille osoitettavissa tehtävissä Kuntarakenneuudistus vahvan peruskuntamallin pohjalta» korvaa voimassa olevan PARAS-puitelain» pohjana työssäkäyntialueet» tarkemmat kriteerit ja etenemisen jo vuoden 2011 loppuun mennessä» perusta kuntalain, valtionosuusjärjestelmän, sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistamiselle sekä aluehallinnon uudistamiselle Uusien tehtävien lisäämistä kunnille luvataan rajoittaa Uudistusten aiheuttamista kustannuksista luvataan maksaa yli puolet Vanhuspalvelulaki 2013 Tilapäinen leikkaus valtionosuuksiin Kiinteistövero valtionosuuden tasauksen ulkopuolelle Kuntien osuuteen yhteisöveron tuotosta 5 % korotus 2012 ja 2013 Veromuutoksista kuntien tuloihin aiheutuvat menetykset korvataan 7

Kuntauudistus hallitusohjelmassa Hallitus toteuttaa koko maassa kattavan vahvoihin peruskuntiin perustuvan kunta- ja palvelurakenneuudistuksen, jonka puitteissa hallinnon rakenteita sekä kuntien tuottavuutta ja vaikuttavuutta parannetaan. Kuntauudistuksella luodaan palvelurakenne, jossa valta ja vastuu palveluiden järjestämisestä ja rahoituksesta ovat yhdellä, riittävän laajaan asukas- ja osaamispohjaan perustuvalla taholla. Uudistusta ohjaavassa lainsäädännössä otetaan käyttöön kuntauudistusta edistäviä välineitä. Tavoitteena on mm. poistaa lainsäädännöstä sekä kuntatalouden rahoitusjärjestelmistä kuntaliitoksia vaikeuttavat tekijät. Hallituksen päämääränä on, että vahvojen peruskuntien ulkopuolisilla syrjäisillä alueilla palvelurakenne uudistetaan siten, että palvelut on koottu ohjatusti riittävän suuriksi kokonaisuuksiksi tukeutuen vahvojen peruskuntien palvelurakenteeseen vastuukuntamallilla. 8

Kuntauudistus hallitusohjelmassa Vahvan peruskunnan vaihtoehtona poikkeusmenettely, jossa kunnat voivat muodostaa riittävän suuria sosiaali- ja terveydenhuoltoalueita Valtionosuusjärjestelmä uudistetaan osana kuntarakenneuudistusta. Järjestelmän kannustavuutta parannetaan. Aluehallinnon uudistaminen ja kehittäminen on tiiviissä yhteydessä kuntauudistuksen jatkon kanssa. Erityisen vaikeassa asemassa olevien kuntien arviointimenettelyä jatketaan tehostetusti niin, että valtioneuvostolle säädetään mahdollisuus päättää toimenpiteistä, mikäli arviointimenettely ei johda ratkaisuun kunnan peruspalveluiden ja niiden rahoituksen turvaamiseksi. Lisätään asukkaiden valinnanmahdollisuuksia hakeutua kunnallisiin palveluihin yli kuntarajojen. 9

Kunta- ja palvelurakenne uudistuu Kuntaliiton hallituksen yksimielinen linjaus 20.4.2011 Tavoitteena vahva peruskunta, josta kolme muunnelmaa: 1. pääkaupunkiseutu/metropolialue, 2. kehittyvät kaupunkiseudut ja 3. muut alueet aina jopa koko maakunnan kattavat peruskunnat.» Vahvat peruskunnat ovat riittävän vahvoja järjestämään pääosan kuntien tehtävistä.» Kunnanosahallinnon ja lähipalveluiden kehittäminen ja turvaaminen. Kunnan niin halutessa mahdollisuus jopa suorilla vaaleilla valittuihin kunnanosavaltuustoihin.» Niille alueilla, joilla vahvaa peruskuntaa ei saada aikaan perustetaan piirikunta, joka vastaa lähinnä monitoimialaista kuntayhtymää.» Mahdollisimman nopeasti asetettavan parlamentaarisen kuntalakikomitean kiireisin tehtävä on linjata tavoiteltava kuntarakennemalli. 10

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi 8. Kokoava rakenneuudistus luo selkeän perustan uudelle, jäsentävälle kuntalaille 1. Vuosina 2013 2016 tarvitaan kokoava rakenneuudistus. Kunnilla tulee olla siinä prosessissa keskeinen rooli. 2. Uudistuksen lähtökohtana on alueelliset erot huomioon ottava vahvan peruskunnan malli 7. Uudistusta ohjataan lainsäädännöllä. Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi 3. Uudistuksen keskiössä on kaupunkiseutujen rakenteellinen yhtenäisyys 6. Kuntia ja piirikuntia muodostettaessa pyritään aluejaotuksiin, joilla turvataan väestön kielelliset oikeudet 5. Uudistus edellyttää lähidemokratian kehittämistä 4. Muilla alueilla vaihtoehtoina ovat vahva peruskunta tai laajan alueen piirikunta 11

Kuntarakenne ja kuntalaki uudistuvat Kuntarakenneuudistus: Kuntaliitolla omat linjaukset liiton hallituksesta 20.4.2011 Hallituksen rakennelakilinjaukset 12/2011 mennessä. Aluekierros alkuvuonna 2012. Hallituksen esitys rakennelaiksi syksyllä 2012 Hallituksen tarkoituksena: Rakennelaki voimaan 2013 alussa ja ratkaisut tehty 2014 mennessä. Ratkaisut voimaan 2015 vai 2017? Virkamiesvalmistelu rakenneryhmässä, jolle vahva hallituksen poliittinen ohjaus. Projektipäällikkö Arto Koski. Kuntauudistuspäivä kuntajohtajille Kuntatalolla 13.12.2011. Poliittinen ohjausryhmä nimitettäneen syyskuun aikana. Ei parlamentaarista komiteaa. Kuntalain kokonaisuudistus (aikataulut alustavia arvioita): Kuntalain kokonaisuudistuksen valmistelu: vuoden vaihteen jälkeen Hallituksen esitys syksyllä 2013? Kuntalaki voimaan 1.1.2015? Joiltakin osin vuoden 2014 (kiireelliset)? Demokratian, johtamisen, taloussäädösten ymv. Uudistustarpeet huomattavat. Mikä on käsitys kunnasta? Kuntalain uudistamisen tueksi parlamentaarinen seurantaryhmä. Tehtävien muutokset: Merkittävin kuntien tehtävien muutos hallitusohjelmassa: vanhuspalvelulaki Mahdollinen kuntien tehtävien sekä valtion ja kuntien tehtävien jaon läpikäynti on nyt tarpeen oma työryhmä? 12 20.9.2011 Kristina Wikberg

Kunnallishallinnon rakenne työryhmän toimeksianto Rakennetyöryhmän tehtävänä on laatia» Hallitusohjelmassa tarkoitettu selvitys kullekin alueelle tarkoituksenmukaisesta kunta- ja palvelurakenteesta» Esitys kuntauudistuksen kriteereistä ja toteuttamistavasta, joiden pohjalta > hallitus määrittelee uudistuksen tarkemmat kriteerit ja etenemisen > valmistellaan kuntarakennelaki» Esitys on laadittava myös karttamuotoisena» Esitys koskee myös Kainuun maakunnan sekä metropolialueen kunta- ja palvelurakennetta (tehtävänä ei kuitenkaan ole arvioida metropolialueen hallinnon rakenteita koskevan erillisen lain tarvetta) Jäsenet eri ministeriöistä, projektipäällikkö jäseneksi Pysyviksi asiantuntijoiksi Suomen Kuntaliiton edustajat Toimikausi vuoden 2011 loppuun 13 20.9.2011 Kristina Wikberg

Talouden epävarmuus ja valtionosuusuudistus Talouden epävarmuus kasvaa: Julkista taloutta jouduttaneen sopeuttamaan hallitusohjelmassa ja budjetissa linjattua enemmän => julkishallinnon vastuut ja tehtävät nostettava tarkasteluun Valtio kunta-suhteen pitkäjännitteisyys keskeistä kuntien selviytymisessä. Valtionosuusjärjestelmään perusteellisempi uudistus Valtionosuusuudistuksen valmistelu käynnistettäneen vasta kuntarakennelinjausten valmistumisen jälkeen = ensi vuonna. Hallitusohjelmassa kuntaliitosneutraalisuus ja kannustavuus tavoitteena. Uudistuksella oltava muitakin tavoitteita mm. määräytymisperusteiden ajantasaistaminen tarvitaan taustatutkimuksen käynnistämistä jo tänä syksynä. Uudistusesitykset pyrittäneen käsittelemään vielä tällä eduskuntavaalikaudella. 14 20.9.2011 Kristina Wikberg

Muutokset kuntien verotulorahoituksessa vuonna 2012 Vuonna 2012 kuntien verotulorahoitukseen vaikuttavat muutokset voidaan jakaa voimassa olevan lainsäädännön mukaisiin ja hallitusohjelman linjausten mukaisiin muutoksiin. A) Voimassaolevan lainsäädännön mukaiset muutokset vuodelle 2012 Vuosittain toteutettavat nk. automaattimuutokset: 1. Laskentaperusteiden ts. valtionosuuden määräytymistekijöiden muutokset (esim. muutokset väestön määrässä ja ikärakenteessa); vaikutus kuntien rahoitukseen n. 45 milj. 2. Perushintoihin tehtävä indeksikorotus (3,7 %); vaikutus kuntien rahoitukseen n. 341 milj. 3. Kuntien rahoitusosuuden muutos opetus- ja kulttuuriministeriön valtionosuusrahoitukseen -94 milj. Voimassaolevan lainsäädännön mukaiset muut muutokset vuodelle 2012: 4. Vuoden 2012 perushintoihin tehtävä kustannustenjaon tarkistus; vaikutus kuntien rahoitukseen n. 412 milj. 5. Kuntajakolain yhdistymisavustuksen kattosäännön mukaisen vähennyksen palautus; vaikutus kuntien rahoitukseen 45 milj. 15 20.9.2011 Kristina Wikberg

Muutokset kuntien verotulorahoituksessa vuonna 2012 B) Hallitusohjelman mukaisten päätösten vaikutus kuntien verorahoitukseen vuonna 2012 6. Valtionosuusleikkaus valtionosuusprosenttia muuttamalla; vaikutus kuntien rahoitukseen n. -631 milj. 7. Kiinteistöveron poisto verotuloihin perustuvasta valtionosuuden tasauksesta; vaikutus kunta-valtio-suhteessa +/- 0 ; vaikutus kuntien välillä epätasainen 8. Yhteisöveron jako-osuuden tilapäinen korotus 5 prosenttiyksiköllä. Vaikutuksen tulkinta riippuu vertailutasosta:» verrattuna vuoden 2011 kuntien rahoituksen tasoon: -262 milj.» verrattuna vuoden 2012 voimassaolevaan lainsäädäntöön (ilman hallitusohjelman linjausta); vaikutus kuntien rahoitukseen +262 milj. 9. Verotulojen menestykset kompensoidaan kunnille täysimääräisesti valtionosuusjärjestelmän kautta:» verotulojen menetysten vaikutus kuntien rahoitukseen n. -298 milj.» verotulomenestys kompensoidaan valtionosuutta lisäämällä n. +298 milj. yhteisvaikutus kuntien verorahoituksen +/- 0 16 20.9.2011 Kristina Wikberg

Kuntien valtionosuusrahoituksen muutos vuodesta 2011 vuoteen 2012 17 20.9.2011 Kristina Wikberg

Uusi Kunta 2017 Kuntaliiton ja kuntien kehitysalusta kuntauudistukselle Uusi Kunta 2017 -ohjelma on tulevaisuussuuntautunut kunnallisen itsehallinnon ja kansalaisyhteiskunnan pelastusohjelma. Uusi kunta 2017 -ohjelmalla varmistetaan:» Paras-hankkeen päättyessä vuoden 2012 lopussa on valmiina rakenne- ja toimintamalli seuraaville valtuustokausille.» Samalla vahvistetaan visiolähtöistä uudistustyötä sekä vahvistetaan kuntalähtöistä muutosjohtajuutta.» Hanke tuottaa tietoa kuntalain uudistamistyöhön.» Itsehallinnollisesti tarkastellen ytimessä on erityisesti kuntien itsehallinnon ja palvelutuotannon mahdollistava rahoitusjärjestelmä.» Kunta-valtiosuhteeseen pureutuva edunvalvonnallinen kokonaisuus.» Itsehallintoa kunnissa itsessään vahvistava kehittämishanke, tuo esiin kuntalaisten vastuuta omasta elämästään ja yhdyskunnastaan. 18

Tietoja kuntien taloudesta vuosilta 2004 2010 Pl. Ahvenanmaa. Sisältää eriytetyt liikelaitokset. Lähde: Tilastokeskus 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010* Vuosikate: Mrd. euroa Asukasta kohti, Vuosikate % poistoista 1,10 211 79 1,11 213 77 1,72 327 118 2,02 382 135 1,92 362 122 1,80 337 108 2,47 461 145 Vuosikate % poistonal. invest. 1) 49 52 74 81 66 69 97 Tilikauden tulos, mrd. euroa -0,16-0,05 1,02 0,74 0,61 0,29 1,83 2) Lainakanta: Mrd euroa 6,11 7,05 7,67 8,15 8,63 9,78 10,46 Asukasta kohti, 1 173 1 347 1 461 1 545 1 629 1 838 1 956 Kuntien lkm. (ko. vuoden kuntajaolla): Vuosikate negatiivinen 138 134 79 52 57 29 7 Vuosikate < poistot 325 326 243 181 178 117 54 Kuntien lkm yhteensä 428 416 415 400 399 332 326 Kuntien lkm. (v. 2010 kuntajaolla): Vuosikate negatiivinen 92 93 40 32 30 26 7 Vuosikate < poistot 250 257 184 139 131 113 54 1) Poistonalaisten investointien omahankintamenot, vuodesta 2010 arvioluku. 2) Sisältää HSY:n perustamisesta johtuvaa pääkaupunkiseudun kuntien saamaa kirjanpidollista myyntivoittoa noin 950 milj. euroa. 23

Kuntien verotulot vuosina 2009 2015, mrd. Verolaji 2009 2010* 2011e 2012e 2013e 2014e 2015e Kunnallisvero 15,44 15,77 16,33 16,63 17,25 17,87 18,51 Yhteisövero 1,20 1,41 1,62 1,45 1,46 1,30 1,35 Kiinteistövero 0,97 1,17 1,21 1,23 1,25 1,28 1,32 Verotulot yhteensä 17,61 18,35 19,16 19,31 19,96 20,45 21,18 Muutos, %: Kunnallisvero 2,4 2,1 3,6 1,8 3,7 3,6 3,6 Yhteisövero -21,9 17,5 15,1-10,5 0,7-11,0 3,8 Kiinteistövero 6,5 20,4 3,0 1,7 1,6 2,4 2,7 Verotulot yhteensä 0,5 4,2 4,4 0,8 3,3 2,5 3,6 Tuloveroprosentti, keskim. 18,59 18,97 19,17 19,17 19,17 19,17 19,17 Yhteisöveroprosentti 26,0 26,0 26,0 25,0 25,0 25,0 25,0 Osuus yhteisöverosta, % 32,03 31,99 31,99 26,99 26,99 21,99 21,99 Lähde: Vuodet 2009 2010 Tilastokeskus. Vuosien 2011 2015 ennusteet Peruspalvelubudjetti 30.8.2011 24

4,0 Kuntien ja kuntayhtymien vuosikate, poistot sekä investoinnit 1) 1991 2015, mrd. (käyvin hinnoin) 4,0 3,5 3,0 Vuosikate Poistot Investoinnit, netto 1) 3,5 3,0 2,5 2,5 2,0 2,0 1,5 1,5 1,0 1,0 0,5 0,5 0,0 91929394959697989900010203040506070809101112131415 Lähde: Vuodet 1991 2010 Tilastokeskus. Vuosien 2011 2015 ennusteet Peruspalvelubudjetti 30.8.2011. 25 1) Investoinnit, netto = Käyttöomaisuusinvestoinnit rahoitusosuudet käyttöomaisuuden myyntitulot. 0,0

Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta sekä rahavarat 1991 2015, mrd. (käyvin hinnoin) 16 14 12 10 8 6 4 2 Lainakanta Rahavarat 16 14 12 10 8 6 4 2 0 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 Lähde: Vuodet 1991 2010 Tilastokeskus. Vuosien 2011 2015 ennusteet Peruspalvelubudjetti 30.8.2011. 0 26

2,5 Tulo- ja menokehitys epätasapainossa Kuntien ja kuntayhtymien verorahoitus ja toimintamenot muutos edelliseen vuoteen verrattuna, mrd. euroa 2,5 2,0 2,0 1,5 1,5 1,0 0,5 0,0 0,7 0,3 1,0 1,5 0,2-0,2 0,6 0,9 1,3 1,4 1,9 0,6 1,3 1,1 0,6 1,1 1,0 1,2 1,0 0,5 0,0-0,5 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15-0,5 Verorahoitus (verotulot + valtionosuudet) Toimintamenot Lähde: Vuodet 1998 2010 Tilastokeskus, vuosien 2011 2015 ennusteet Peruspalvelubudjetti 30.8.2011 27

Kuntasektorin kumulatiivinen vuosikatteen ja poistojen erotus sekä kertynyt tulorahoitusjäämä 1) 1997 2010, mrd. 4,0 3,0 2,0 1,0 0,0-1,0-2,0-3,0-4,0-5,0-6,0-7,0-8,0-9,0-10,0 1997 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10* Vuosikatteen ja poistojen erotus Tulorahoitusjäämä 1) 1) Vuosikate poistonalaisten investointien omahankintamenot Lähde: Tilastokeskus, vuosi 2010 tilinpäätösarvioiden mukaan. 28 20.9.2011 Kristina Wikberg

Kuntien ja kuntayhtymien tuloslaskelma vuosina 2009 2012, mrd. Toimintatulot Toimintamenot 2009 10,07 2010* 10,85 2011** 11,29-32,48-33,79-35,17 Toimintakate -22,41-22,94-23,88 Verotulot 17,61 18,35 19,16 Valtionosuudet 6,91 7,43 7,68 Rahoituserät, netto Vuosikate Poistot 0,20 2,31-2,04 0,18 3,02-2,15 0,15 3,11-2,25 Satunnaiset erät, netto Tilikauden tulos 0,16 0,43 1,06 1) 1,93 1) 0,25 1,11 muutos-%: Toimintatulot 3,3 7,7 4,1 Toimintamenot 4,2 4,0 4,1 Verotulot Valtionosuudet 0,5 7,5 4,2 7,5 4,4 3,3 1) Sisältää HSY:n perustamisesta johtuvaa pääkaupunkiseudun kuntien saamaa kirjanpidollista myyntivoittoa noin 950 milj. euroa. Lähteet: Vuodet 2009 2010 Tilastokeskus. Vuosien 2011 2012 arviot PPB 30.8.2011 2012** 11,73-36,55-24,82 19,31 8,10 0,11 2,70-2,35 0,25 0,60 3,9 3,9 0,8 5,5 29

Eräiden hallitusohjelmassa esitettyjen toimenpiteiden vaikutukset kuntien tuloihin vuonna 2012 kuntakoon mukaan, /as. Kunnan koko Yhteisöveron 5 prosenttiyksikön nosto 1) Valtionosuuksien leikkaus Kiinteistöveron poisto tasauksesta Vaikutukset yhteensä Alle 2 000 as. 2 000 6 000 as. 6 001 10 000 as. 10 001 20 000 as. 20 001 40 000 as. 40 001 100 000 as. Yli 100 000 as. Kaikki kunnat Kaikki kunnat, milj. 47-118 17-54 37-118 -17-98 35-118 -13-96 33-118 -34-118 34-118 -11-95 47-118 -6-77 71-118 32-16 49-118 1-68 262-631 5-364 1) Nosto lainmukaisesta tasosta (21,99 %) 30

Eräiden hallitusohjelmassa esitettyjen toimenpiteiden vaikutukset kuntien tuloihin vuonna 2012 maakunnittain, /as. Maakunta Uusimaa Lappi Varsinais-Suomi Pohjanmaa Etelä-Savo Etelä-Karjala Pirkanmaa Päijät-Häme Kymenlaakso Satakunta Keski-Pohjanmaa Kanta-Häme Keski-Suomi Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Etelä-Pohjanmaa Yhteisöveron 5 prosentti yksikön nosto 1) Valtionosuuksien leikkaus Kiinteistöveron poisto tasauksesta Vaikutukset yhteensä 70-118 35-13 29-118 45-44 57-118 -2-63 64-118 -18-72 40-118 3-75 36-118 -2-85 39-118 -9-88 34-118 -4-89 35-118 -12-95 41-118 -18-95 47-118 -25-95 35-118 -13-96 32-118 -16-102 37-118 -26-107 38-118 -28-108 34-118 -27-110 38-118 -35-115 38-118 -38-118 1) Nosto lainmukaisesta tasosta (21,99 %) 31

Eräiden hallitusohjelmassa esitettyjen toimenpiteiden vaikutukset kuntien tuloihin vuonna 2012, /as. Kuntakohtaisten vaikutusten ääripäät Kunta Kustavi Kolari Pelkosenniemi Puumala Kittilä Kaikki kunnat Vihanti Lumijoki Merijärvi Liminka Tyrnävä Yhteisöveron 5 prosenttiyksikön nosto 1) Valtionosuuksien leikkaus Kiinteistöveron poisto tasauksesta Vaikutukset yhteensä 30-118 601 513 32-118 496 410 57-118 406 345 82-118 316 280 51-118 343 275 49-118 1-68 17-118 -105-205 9-118 -102-211 15-118 -109-212 10-118 -107-215 12-118 -113-219 1) Nosto lainmukaisesta tasosta (21,99 %) 32

% 250 200 Kuntien vuosikate % poistoista 1997 2010 Lappi Lappi Koko maa 150 100 50 0-50 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10* Lähde: Tilastokeskus 33

Kuntien vuosikate, poistot sekä investoinnit, /as. Lappi yhteensä 600 600 500 500 400 400 300 300 200 200 100 100 0 0-100 1997 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10* 34 Vuosikate Poistot Poistonalaisten investointien omahankintamenot Investointien omahankintamenot yhteensä Lähde: Tilastokeskus -100

Kuntien vuosikate, poistot sekä investoinnit, /as. Rovaniemen seutukunta 600 600 500 500 400 400 300 300 200 200 100 100 0 1997 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10* 35 Vuosikate Poistot Poistonalaisten investointien omahankintamenot Investointien omahankintamenot yhteensä 0 Lähde: Tilastokeskus

Kuntien vuosikate, poistot sekä investoinnit, /as. Kemi-Tornion sekä Torniolaakson seutukunnat 600 600 500 400 300 200 100 0-100 -200 1997 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10* 36 Vuosikate Poistot Poistonalaisten investointien omahankintamenot Investointien omahankintamenot yhteensä 500 400 300 200 100 0-100 -200 Lähde: Tilastokeskus

Kuntien vuosikate, poistot sekä investoinnit, /as. Itä-Lapin seutukunta 800 800 700 600 500 400 300 200 100 0-100 -200 1997 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10* 37 Vuosikate Poistot Poistonalaisten investointien omahankintamenot Investointien omahankintamenot yhteensä 700 600 500 400 300 200 100 0-100 -200 Lähde: Tilastokeskus

Kuntien vuosikate, poistot sekä investoinnit, /as. Tunturi-Lapin ja Pohjois-Lapin seutukunnat 1 000 900 800 700 600 500 400 300 200 100 0-100 -200 1997 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10* 38 Vuosikate Poistot Poistonalaisten investointien omahankintamenot Investointien omahankintamenot yhteensä 1000 900 800 700 600 500 400 300 200 100 0-100 -200 Lähde: Tilastokeskus

300 Lapin kuntien tilikauden tulos 1997 2010, /as. 200 100 0-100 -200-300 -400 1997 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10* Tilikauden tulos 1) Korjattu tulos 2) 1) Vuosikate poistot + satunnaiset erät, netto 2) Poistot korvattu poistonalaisten investointien omahankintamenolla Lähde: Tilastokeskus 39

1500 Lapin kuntien kertynyt tulorahoitusjäämä sekä lainakannan muutos vuodesta 1997, /as. 1000 500 0-500 -1000-1500 -2000-2500 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10* Tulorahoitusjäämä 1), Lappi Tulorahoitusjäämä 1), koko maa Lainakannan muutos, Lappi Lainakannan muutos, koko maa 1) Vuosikate poistonalaisten investointien omahankintamenot 40 Lähde: Tilastokeskus

2 200 2 000 1 800 1 600 Kuntien lainakanta sekä rahavarat 31.12.1997 2010, /as. Lappi Rahavarat, Lappi Rahavarat, koko maa Lainakanta, Lappi Lainakanta, koko maa 1 400 1 200 1 000 800 600 400 200 0 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10* Lähde: Tilastokeskus 41

Eräiden hallitusohjelmassa esitettyjen toimenpiteiden vaikutukset Lapin kuntien tuloihin vuonna 2012, /as. Kunta Yhteisöveron 5 prosenttiyksikön nosto 1) leikkaus poisto tasauksesta yhteensä Valtionosuuksien Kiinteistöveron Vaikutukset Kolari 32-118 496 410 Pelkosenniemi 57-118 406 345 Kittilä 51-118 343 275 Inari 57-118 140 78 Sodankylä 40-118 105 27 Muonio 42-118 97 21 Savukoski 136-118 -0 17 Tervola 27-118 100 8 Enontekiö 30-118 84-4 Kemijärvi 26-118 59-33 Tornio 21-118 31-66 Rovaniemi 25-118 21-71 Posio 33-118 6-79 Utsjoki 14-118 21-83 Keminmaa 21-118 -1-98 Kemi 22-118 -8-104 Salla 44-118 -41-115 Pello 41-118 -42-119 Ylitornio 33-118 -40-125 Ranua 24-118 -72-166 Simo 15-118 -73-177 1) Nosto lainmukaisesta tasosta (21,99 %) 42

Asukasluvun muutos (%) vuodesta 2010 vuoteen 2030 Vähenee eniten: Lieksa -24,7 Kemijärvi -24,6 Pello -23,9 Puolanka -22,1 Salla -21,4 Siikainen -20,6 Valtimo -20,6 Ilomantsi -20,1 Lappajärvi -19,6 Halsua -18,7 Kasvaa eniten: Koko maa 8,8 % Ylöjärvi 32,3 Kirkkonummi 32,9 Pornainen 33,2 Jomala 33,2 Pirkkala 34,8 Lempäälä 35,0 Brändö 38,3 Siuntio 42,8 Vesilahti 46,6 Liminka 52,2 Lähde: Tilastokeskus KL/JAH 24.8.2011 Lähde: Tilastokeskus, väestöennuste 2009 43

Asukasluvun muutosprosentti 2010 2030 maakunnittain Etelä-Karjala Pohjois-Savo Satakunta Kymenlaakso Pohjois-Karjala Kainuu Etelä-Savo Lappi Uusimaa Pirkanmaa Kanta-Häme Pohjois-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Päijät-Häme Pohjanmaa Varsinais-Suomi Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa KOKO MAA Ahvenanmaa -10,0-5,0 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 Lähde: Tilastokeskus, väestötilasto 2011, väestöennuste 2009 44

Väestöllinen huoltosuhde 2010 2020 maakunnittain (0 14 v. + 65 v. täyttäneet) / 15 64-vuotiaat Etelä-Savo Etelä-Pohjanmaa Satakunta Keski-Pohjanmaa Pohjanmaa Kainuu Kymenlaakso Etelä-Karjala Kanta-Häme Päijät-Häme Pohjois-Savo Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Karjala Itä-Uusimaa Keski-Suomi Ahvenanmaa Lappi Varsinais-Suomi Pirkanmaa Uusimaa Koko maa Lähde: Tilastokeskus, väestöennuste 2009 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Väestöllinen huoltosuhde 2010 Huoltosuhteen muutos 2010-2020 45 KL/JAH 25.1.2010

Väestönmuutos kunnittain 2010 2030 2010 2015 2010 2020 2010 2025 2010 2030 Koko maan muutos 2,9 % Koko maan muutos 4,8 % Koko maan muutos 7,0 % Koko maan muutos 8,8 % Lähde: Tilastokeskus KL/JAH 24.8.2011 Lähde: Tilastokeskus, väestötilasto ja väestöennuste 46

75 vuotta täyttäneiden osuus (%) väestöstä 2030 % väestöstä 20 - (1) 17,5-19,99 (5) 15-17,49 (8) 12,5-14,99 (5) - 12,49 (1) Rovaniemi Oulu Kajaani Kokkola Vaasa Seinäjoki Kuopio Joensuu Jyväskylä Pori Tampere Mikkeli Lahti Lappeenranta Turku Maarianhamina Helsinki Kotka Kuntarajat: Tilastokeskus Lähde: Tilastokeskus KL/JAH 14.9.2010 47

Kuntien hankinnoissa on mahdollista säästää merkittävästi! Kuntien hankintamenot n. 15 mrd. euroa vuonna 2009 Kuntahankinnoissa kannattaa ja on mahdollista säästää! Eri tavalla toteutetut yhteishankintayhtiöt toimiva ratkaisu: vahvempaa osaamista ja suurempia volyymejä! KL-Kuntahankinnat Oy tarjoaa säästöjä ammattimaisesti toteutetuilla yhteishankinnoilla kansallisen tason markkinoilla toimien. Kuntahankinnat on tehnyt tähän mennessä 34 puitesopimusta IT-, energia- ja muissa tavara- ja palvelukohteissa 450 kuntaasiakkaalle. Asiakastyytyväisyys on asteikolla 1 5 noin 4,4. Toteutuneet hintasäästöt per tuotealue 6 35 % vrt. kuntien aiemmat omat hankinnat. Lisäksi säästetään aikaa, vaivaa, rahaa = prosessisäästöt. 48

Kuntatyönantajien kilpailuetu: Hyvin johdettu ja hoidettu rekrytointiprosessi Kaikilla kuntaorganisaatioilla on nyt yhdenvertainen mahdollisuus ammattimaisiin rekrytoinnin työvälineisiin. Kunta-alalle erikoistuneen uuden palvelun tuottaa KL-Kuntarekry Oy. Tilaa Kuntarekryn esittely organisaatioosi! Tuula Nurminen, toimitusjohtaja, KL-Kuntarekry Oy puh. 050 597 2791 tai tuula.nurminen@kuntarekry.fi

Kuntaliitto tukee kuntia muutoksessa Edunvalvonta Neuvontapalvelut Verkostotuki Koulutus ja konsultointi Tutkimukset ja oppaat Sähköiset uutiskirjeet www.kunnat.net Kiitos mielenkiinnosta! Materiaalit: www.kunnat.net/maakuntatilaisuudet 50