Perusopetuksen ja päivähoidon palveluverkkoselvittys

RAAHEN KAUPUNKI Perusopetuksen ja päivähoidon palveluverkkoselvitys FCG KONSULTOINTI OY P21270P001

1 (74) Oksanen Raila Sisällys 1 Johdantoo... 1 1.1 Tehtävän rajaus ja selvityksen materiaalista sopiminen......... 1 2 Raahen kaupungin perusopetuksen toimintaympäristön nykytila... 4 2.1 Väestörakenteen muutokset 2010-2030... 4 2.1.1 Alle kouluikäisten määrät............... 6 2.1.2 Peruskouluikäisten ja nuorten määrät... 7 2.2 Palvelutarvekehitys... 8 2.2.1 Päivähoitoikäisten palvelutarpeen muutos... 10 2.2.2 Peruskouluikäisten ja nuorten palvelutarpeen muutos... 12 2.2.3 Yhteenveto kasvatus- ja opetuspalveluista... 14 2.3 Huoltosuhde..................... 15 3 Maankäytön suunnittelun vaikutukset Raahen kaupunkirakenteeseen ja kasvatus- ja j opetuspalvelujen palvelutarpeen kehittymiseen... 16 3.1 Taajama-aste... 16 3.2 Tonttivarantoo... 16 3.3 Maankäytön suunnitteluu... 17 4 Raahen kaupungin varhaiskasvatus- ja perusopetuspalveluiden nykytila...... 20 4.1 Varhaiskasvatuksen nykyinen palveluverkko............ 20 4.2 Perusopetuksen nykyinen palveluverkko... 22 5 Oppilaskehitys... 24 5.1 Vihannin alue... 26 5.1.1 Lampinsaaren koulu... 28 5.1.2 Kirkonkylän koulu... 29 5.1.3 Vihannin yläkoulu... 30 5.1.3 Johtopäätös... 31 5.2 Pattijoen alue... 32 5.2.1 Antinkankaan koulu... 34 5.2.2 Harakkamäen koulu... 35 5.2.3 Jokelan koulu... 36 5.2.4 Olkijoen koulu... 37 5.2.5 Pattasten koulu.................. 38 5.2.6 Johtopäätös... 41 5.3 Keskustan alue... 42 5.3.1 Keskuskoulu... 44 5.3.2 Koivuluodon koulu / Kummatti... 45 5.3.3 Koivuluodon koulu / Ollinsaari... 46 i

2 (74) Oksanen Raila 5.3.4 Merikadun kouluu... 47 5.3.5 Johtopäätös... 48 5.4 Saloisten alue... 49 5.4.1 Haapajoen koulu... 51 5.4.2 Honganpalon koulu... 52 5.4.3 Tikkalan koulu... 53 5.4.4 Saloisten koulu.................. 53 5.4.5 Johtopäätös... 55 5.5 Kouluparitarkastelu... 55 6 Talous... 56 6.1 Odotekustannukset... 58 6.1.1 Päivähoito ja esiopetus... 58 6.1.2 Perusopetus... 59 6.1.3 Johtopäätös... 60 7 Arvio Raahen kaupungin kouluja päiväkotikiinteistöistä... 61 8 Johtopäätökset... 68 8.1 Yleistä... 68 8.1.1 Väestömuutosten vaikutukset palveluverkkoon... 68 8.1.2 Maankäytön vaikutukset palveluverkkoon... 68 8.1.3 Talouden vaikutukset palveluverkkoon... 69 8.1.4 Kiinteistöjen vaikutukset palveluverkkoon... 69 8.1.5 Henkilöstö... 69 8.2 Palveluverkkosuunnitelma/perusopetus... 70 8.2.1 Vihannin alue... 70 8.2.2 Pattijoen alue... 70 8.2.3 Keskustan alue.................. 71 8.2.4 Saloisten alue... 71 8.3 Palveluverkkosuunnitelma / päivähoito... 72 8.4 Lopuksi... 72 i

FCG KONSULTOINTI OY 1 (74) Perusopetuksen ja päivähoidonpalveluverkkoselvitys 1 Johdanto Raahen kaupungin kaupunginhallitus on antanut FCG Tietojohtaminen Oy:n (1.7.2013 lukien ) tehtäväksi laatia perusopetuksen palveluverkkoselvityksen. Palveluverkkoselvityksessä tarkastellaan ja kuvataan perusopetuksen palveluverkon nykytilaa ja tulevaisuuden kehittämisvaihtoehtoja. Raahen kaupungissa on vapautumassa koulukiinteistöjä ja osa nykyisistä kouluista on huonossa kunnossa. Ratkaisematta on myös Piehingin alueen koulun uudelleen rakentaminen. Kunnan talous ei mahdollista kouluihin kohdistuvia 20 23 miljoonan euron korjaustarpeita. Talouden tasapainottamistoimikunta on antanut sivistyspalvelukeskukselle tehtäväksi selvittää, millaisella palveluverkolla Raahen kaupungin perusopetus on tulevina vuosina mahdollista järjestää. Selvityksessä tarkastellaan päivähoidon palveluverkkoa siltä osin kuin se yhdistyy perusopetuksen palveluverkkoon. Perusopetuksen palveluverkkoselvityksen laadinnasta vastasi johtava konsultti Raila Oksanen. Selvityksen väestöanalyysin laativat Raila Oksanen ja Anne Haapanen ja kiinteistöjä koskevat yhteenvedot ja arviot laati toimialapäällikkö Kimmo Niemi. Selvityksen etenemistä seuraa kaupunginhallituksen puheenjohtaja, kaupungin johtaja ja sivistyspalvelukeskuksen johtaja. Raahen kaupungin yhteyshenkilönä toimi sivistyspalvelukeskuksesta Ritva Mattila. Selvitys toteutettiin kevät-kesällä 2013. 1.1 Tehtävän rajaus ja selvityksen materiaalista sopiminen Pattijoen kunnassa oli ennen kuntaliitosta 20 oppilaan raja koulun lakkauttamiselle. Vastaava oppilasmääräraja Vihannissa oli 60 oppilasta. Kuntaliitosten yhteydessä vastaavanlaisista oppilasrajoista ei ole sovittu. Selvityksen vaihtoehdoissa tulee huomioida seuraavat reunaehdot: päivähoidossa tavoitellaan yli 100 lapsen päiväkoteja eli vähintään 6 päiväkotiryhmän päiväkotien perustamista, päiväkodit pyritään sijoittamaan koulujen välittömään läheisyyteen tai yhteyteen, tavoitteena yhtenäisperuskoulut siltä osin kuin ne ovat mahdollista järjestää, opetusryhmien laskennallisena tavoitekokona pidetään 20 25 oppilaan opetusryhmiä, selvityksessä tavoitellaan kertaluontoista palveluverkon uudistamista. Aloituskokouksessa 19.4. nousi esiin myös päivähoitopalvelujen palveluverkon tarkastelu, jota alkuperäisessä tehtäväksi annossa ei ollut määritelty. Päivähoidon palveluverkkoselvitys ulotetaan koskemaan koko varhaiskasvatusta ja se laaditaan osittain limittäin perusopetuksen palveluverkkoselvityksen kanssa ja osittain erillisenä työnä. Pohjatietojen käytön osalta todettiin, että väestö-, lapsi- ja oppilasmäärätiedot muuttuvat jatkuvasti. Aloituskokouksessa päätettiin seuraavista tilastoja ja tietoja koskevista periaatteista, joihin selvitys perustuu.

FCG KONSULTOINTI OY 2 (74) Oppilasmäärätiedot 20.9.2012 tilastot erityisen tuen oppilaiden määrätiedot esiopetuksen oppilasmäärät yksiköittäin koulukohtaiset oppilasennusteet Kouluja koskevat tiedot esiopetuksen järjestäminen opetusryhmien määrät ja muodostuminen kouluittain erityisopetuksen järjestäminen kouluittain kuljetusoppilaat kouluittain toimintakulut menolajeittain kiinteistökohtaiset käyttökustannustiedot (konsultin toimittama lomake) kiinteistöjen kuntoa koskevat tiedot (konsultin toimittama lomake) selvitystyön edellyttämät ruoka- ja siivouspalveluja koskevat tiedot Päivähoitoa ja sen toimintaa koskevat tiedot niiltä osin, jos koulun kanssa yhteinen kiinteistö toiminta ja sen laajuus Henkilöstömäärätiedot esiopetuksen henkilöstötiedot opettajatilasto kouluittain avustajamäärät aamu- ja iltapäivätoiminnan henkilöstötiedot ennuste opettajien eläköitymisestä, jos mahdollista toimittaa Muut tiedot kartta, johon merkitty koulut ja päivähoidon yksiköt oppilaskuljetuksen periaatteet voimassa oleva kaavoituskatsaus tieto, onko kunnassa käytössä MapInfo -ohjelmisto Aloituspalaverissa todettiin selvityksen tietojen käytön osalta myös seuraavaa: Väestötarkastelussa käytetään väestörekisterikeskuksen virallisia väestötietoja. Oppilasmäärätarkastelu perustuu tilastointipäivän 20.9.2012 oppilastietoihin. Koulukohtaisissa tilastotiedoissa erotellaan oppilaat kotikunnan mukaan. Esiopetuksen oppilasmäärät (20.9.2012) järjestämispaikan mukaan Väestö- ja oppilasmäärien tarkastelussa ei ennakoida kunnan sisäistä väestön muuttoliikettä eikä kuntaan tapahtuvaa muuttoliikettä eikä kunnasta tapahtuvaa poismuuttoa. Tarkastelussa huomioidaan kiinteistöjen kunto. Aloituskokouksessa 19.4. tarkennettiin selvityksen tarkoitusta ja tavoitteita. Todettiin, että selvityksessä tarkastellaan yleisellä tasolla koulujen muuta kuin perusopetuksen käyttöä. Tätä ovat nuoriso-, liikunta- ja kansalaisopiston ao. tilojen käyttö.

FCG KONSULTOINTI OY 3 (74) Toimintaympäristön muutoksen kuvauksessa konsultin pohjatietona ovat Tilastokeskuksen väestöennusteet ja palvelutarveanalyysit ja tarvittaessa KEVA:n eläköitymisennusteet. Lisäksi talouden osalta käytetään Tilastokeskuksen tietoihin perustuvia odotekustannustietoja. Näiden tietojen hankkimisesta vastasi konsultti. Tarkastelu ulotetaan oppilasennusteiden osalta niin pitkälle kuin mahdollista. Alakoulujen oppilasmääriä tarkastellaan vuoteen 2020 saakka ja yläkoulun oppilaskehitystä mahdollisesti vuoteen 2029 saakka (liite 1). Todettakoon lopuksi, että tehtävää rajattiin siten, että toimeksianto kohdistuu selvityksen laadintaan, mutta konsultti ei osallistu selvityksen johtopäätöksissä esitettyjen toimenpiteiden päätöksentekoon eikä täytäntöönpanoon liittyviin toimiin. Ns. kuulemiset eivät sisälly konsultin tehtävään.

FCG KONSULTOINTI OY 4 (74) 2 Raahen kaupungin perusopetuksen toimintaympäristön nykytila 2.1 Väestörakenteen muutokset 2010-2030 Raahen kaupungin väkiluku oli vuoden 2011 lopussa 25 652 asukasta (31.12.2012 / 25 659 asukasta, lisäystä 7 henkeä). Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan kaupungin väestömäärä laskee tarkastelujakson aikana 301 asukkaalla. Väestömäärän vähennys on 1,2 prosenttia (kuva 1). Väestökehitys poikkeaa muusta Pohjois-Pohjanmaan ja koko maan väestökehityksestä, joiden molempien ennustetaan olevan kasvavaa. Koko väestö 115 Raahe Koko maa Pohjois Pohjanmaa 110 2011=100. 105 100 95 90 2 011 2015e 2020e 2025e 2030e Lähde:Tilastokeskus Raahe Koko maa Pohjois Pohjanmaa 2 011 2015e 2020e 2025e 2030e Asukkaita 25 652 25 605 25 578 25 525 25 351 2011=100 100 100 100 100 99 Asukkaita 5 401 267 5 504 314 5 631 017 5 748 548 5 847 678 2011=100 100 102 104 106 108 Asukkaita 397 887 409 102 421 125 430 766 438 106 2011=100 100 103 106 108 110 Kuva 1. Raahen kaupungin väestöennuste 2011-2030 Ennustettu kokonaisvähennys, noin 300 henkilöä, vähenee tarkastelujakson aikana melko tasaisesti, mutta väkimäärän väheneminen kiihtyy tarkastelujakson loppupuolella. Vuosien 2011 ja 2015 ennustettu väestövähennys on 52 henkeä ja vastaavasti vuosien 2025 ja 2030 väestön vähennys on 174 henkeä. Väestöennusteen mukaan laskennallinen väheneminen on vuodessa kuitenkin vain noin 15 henkeä (taulukko 1).

FCG KONSULTOINTI OY 5 (74) Viiden vuoden sykli Ennustettu väestömäärä Ennustettu muutos edelliseen sykliin 2011 25 652 2015 25 605-47 2020 25 578-27 2025 25 525-53 2030 25 351-174 Yhteensä - 301 Taulukko 1. Raahen kaupungin väestömäärän vähennys vuodesta 2011 vuoteen 2030 Tarkasteltaessa ikäluokittaista väestökehitystä (kuva 2), huomataan, että syntyvyys nykyisestä pienenee lähes 50 lapsella tarkastelujakson loppupuolelle siirryttäessä. Tämä osaltaan vaikuttaa alle kouluikäisten määrään, jossa myös tapahtuu merkittävää laskua, yli 10 prosenttia vähennystä tarkastelujakson aikana. 7-18-vuotiaiden lukumäärät ovat tarkastelujakson alkupuolella melko tasaisia, eikä suuria muutoksia suuntaan tai toiseen tapahdu kymmeneen seuraavaan vuoteen tapahdu. Vuoden 2025 jälkeen 7 18-vuotiaiden määrät näyttäisivät kääntyvän laskuun. Työikäisten määrän väheneminen tarkastelujakson aikana on huomattava; määrä vähenee yli 15 prosenttia. Kun vuonna 2011 työikäisiä oli 15 617, on heitä parin kymmenen vuoden kuluttua 2 582 henkeä vähemmän. Yksi työikäisten määrän vähenemisen taitekohta ajoittuu vuoteen 2020, jolloin 14 000 työikäisen raja on jo reilusti alitettu. Työikäisten osuus vuonna 2011 kaikista raahelaisista oli 60,9 %:a. Vuonna 2030 työikäisten määrän ennustetaan olevan väestömäärästä vain vähän yli puolet eli 51,4 %:a. Tämä yhdistettynä ikäihmisten voimakkaaseen määrälliseen kasvuun tulee rasittamaan kaupungin väestön ikärakenteeseen pohjautuvaa huoltosuhdetta voimakkaasti. Vaaleansininen viiva kuvaa 65-74-vuotiaiden raahelaisten lukumäärää. Tarkastelujakson ensimmäisen yhdeksän vuoden aikana heidän lukumääränsä kasvaa jo lähes puolella. Kun vuonna 2011 näitä ns. nuoria eläkeläisiä oli kaupungissa noin 2 600 asukasta, nousee heidän lukumääränsä kymmenessä vuodessa 1 100 hengellä. Nuorten eläkeläisten ikäryhmän kooksi näyttää vakiintuvan noin 3 000 asukasta. Merkittävimmät väestömuutokset Raahessa tapahtuvat tarkastelujakson loppupuolella, vuoden 2020 jälkeen, jolloin yli 74-vuotiaiden lukumäärä kasvaa voimakkaasti ja nopeasti. Verrattuna vuoden 2011 tilanteeseen heidän lukumääränsä kaupungissa on lähes puolitoistakertainen ja vuonna 2030 yli 74-vuotiaiden osuus koko kunnan väestömäärästä on 16 prosenttia. Vastaava luku vuonna 2011 oli vajaat 7 % väestöstä. Lukumäärällisesti tämä tarkoittaa reilun viidentoista vuoden kuluttua yli 74-vuotiaita olevan nykyisen noin 1 800 hengen sijaan yli 4 100. Eläkeläisten (tässä yli 65-vuotiaiden) kokonaismäärä kaupungin väestöstä tulee vuonna 2030 olemaan yli 27 prosenttia.

FCG KONSULTOINTI OY 6 (74) Raahe 260 240 220 200 180 2011=100 160 140 120 100 80 2 011 2015e 2020e 2025e 2030e 1 6 vuotiaat 100 99 94 90 87 7 18 vuotiaat 100 101 103 104 100 Työikäiset (17 64 v) 100 94 87 85 83 65 74 vuotiaat 100 126 143 127 108 Yli 74 vuotiaat 100 115 143 195 234 Väestö 100 100 100 100 99 Lähde:Tilastokeskus 2 011 2015e 2020e 2025e 2030e alle 1 vuotiaat 340 323 302 288 284 1 6 vuotiaat 2 042 2 027 1 925 1 834 1 773 7 18 vuotiaat 3 935 3 970 4 069 4 090 3 953 Työikäiset (17 64 v) 15 617 14 618 13 612 13 202 13 035 65 74 vuotiaat 2 625 3 297 3 745 3 344 2 843 Yli 74 vuotiaat 1 779 2 042 2 551 3 473 4 159 Kaikki 25 652 25 605 25 578 25 525 25 351 Kuva 2. Ennustettu väestökehitys ikäluokittain 2.1.1 Alle kouluikäisten määrät Tarkastelujakson aikana syntyvyys tulee Raahessa väestöennusteen mukaan pienenemään. Alle 1-vuotiaiden ja 1 6-vuotiaiden määrät ovat väestöennusteen trendin mukaan laskevia koko tarkastelujakson ajan. Reilun kymmenen vuoden kuluttua, vuonna 2025, syntyneitä ennustetaan olevan 10 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2011. Yksittäiset ikäluokat tulevat pienenemään 340 lapsesta noin 285 lapseen. Syntyvien ikäluokkien ennustetaan olevan siis reilut 50 lasta pienempiä kuin ne tällä hetkellä ovat. Tarkastelujakson aikana syntyvyyden ennustetaan laskevan tasaisesti, tosin lasku hieman hidastuu tarkastelujakson loppupuolella (taulukko 2.)

FCG KONSULTOINTI OY 7 (74) Viiden vuoden sykli Ennustettu alle 1-vuotiaiden määrä Muutos edelliseen sykliin 2011 340 2015 323-17 2020 302-21 2025 288-14 2030 284-4 Yhteensä -56 Taulukko 2. Alle 1-vuotiaiden lukumäärät vuosina 2011-2030 Alle kouluikäisten lukumäärät tulevat ennusteen mukaan laskemaan voimakkaasti. Vuonna 2011 oli 1 6-vuotiaiden ikäryhmässä hieman päälle 2 000 lasta (2 042). Ennustejakson lopussa alle kouluikäisiä ennustetaan olevan 13 prosenttia vähemmän kuin parisen kymmentä vuotta aiemmin. Vuonna 2030 päiväkoti-ikäisiä ennustetaan olevan 1 773 lasta eli parin päiväkodillisen verran (269 lasta) nykyistä vähemmän. Ennusteet perustuvat Tilastokeskuksen väestöennusteisiin ja voivat poiketa kaupungin omista laskelmista. 2.1.2 Peruskouluikäisten ja nuorten määrät Tilastokeskuksen väestöennusteen perusteella peruskouluikäisten lasten ja alle 18- vuotiaiden nuorten kokonaismäärä kasvaa tarkastelujakson alkupuolella. Vuoteen 2025 mennessä määrä on nykyisestä noussut 4 %. Tämän jälkeen lasten ja nuorten kokonaismäärä alkaa laskea vuosien 2025 ja 2030 välillä (kuva 2). Väestöennusteen mukaan 16 18-vuotiaiden määrä vuosina 2011 ja 2030 on lähes sama, reilu tuhat nuorta. Peruskouluikäisten väestökehitystä ja siihen perustuvia oppilasennusteita tarkastellaan tarkemmin luvussa 4.

FCG KONSULTOINTI OY 8 (74) Raahessa väestökehitys ja palvelutarvekehitys ( kuva 3.) kanssa samansuuntaisesti. kehittyvät 2.2 Palvelutarvekehitys Väestörakenteen muutokset ja ikäryhmittäinen väestökehitv tys vaikuttavat molemmat erikseen ja yhdessä kuntalaisten palvelutarpeiden kehittymiseen ja eri palveluiden käyttöön. Tarkastelussa olevaa palvelutarvekehitys on suhteutettu Tilastokeskuksen laa- ja timiin väestöennusteisiin. Palveluiden järjestäjän, kaupungin, tulee lainsäädännön toimintaperiaatteidensa mukaisesti pyrkiä ennakoimaan ja reagoimaan muuttuviin asia- vanhenemisen ja eliniän nousemista kuvaavien ennusteidene n myötä vanhustenhoidon, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palvelutarpeiden voidaan olettaa kasva- kasvirtoihin kulloisenkin tilanteen mukaisella optimaalisella palvelutuotannolla. Väestön van nykyisestä. ikäjakautumien Ennustettu väestökehitys ikäluokittain Raahe 2011=100 260 240 220 200 180 160 140 120 100 80 2 011 2015e 2020e 2025e 2030e Kuva 3. Väestökehityksen ja palvelutarpeiden yhdensuuntaiset trendit Palvelutarpeiden kehitystä kuvaavassa kuvassa (kuva( 4.) huomio kiinnittyy voimak- palvelutarpeen kehitys tulee kiihtymään ja vuonna 2020 palvelutarpeen ennustetaan kasvavan 43 prosenttiyksikköä nykyisestä. Kehitys jatkuu lähes samanlaisena seuraavat kymmenen vuotta. Vuonna 2025 vanhusten hoidon palvelutarve on kaksinkertaistunut nykyiseen verrattuna ja vuonna 2030 palvelutarve on noussut huimat h 1344 %:a nykyisestä, tarve- kaasti nousevaan keltaiseen viivaan. Vuoden 2020 jälkeen vanhustenn hoitoon liittyvä ennusteen ollessa 234 %:a. Huomattakoon, ettää kyseisessä palvelutarveanalyysissa vanhusten hoito pitää sisällään perusterveyshuollon vuodeosaston. Perusterveyden- 2030 noin 7 prosentin ja 18 prosentin ennustettuun kasvuun.. huollon ja erikoissairaanhoidon palvelutarpeet ovat myös nousussa päätyen vuonna Jos ikääntyvät väestöryhmätt tulevat tarvitsemaan nykyistää huomattavasti enemmän palveluja, tulee toisaalla päivähoidon tarve vähenemään ikäluokkien pienenemisen myötä. Päivähoidon ja esiopetuksen palvelutarve laskee tasaisesti lähes prosentinn vuodessa ja on siten vuonna 2030 nykyistä 13 prosenttia pienempi. i

FCG KONSULTOINTI OY 9 (74) Kuva 4. Palvelutarpeiden kehittyminen vuosina 2011 2030 Perusopetuksen melko maltillisen muutaman prosentin palvelutarpeen kasvu tarkastelujakson alussa ja palautuminen samaan tasoon kuin vuonnaa 2011 tuntuu edellä kuvattujen massiivisten palvelutarvemuutosten jälkeen varsin pieneltä - varsinkin kun henki- huo- lömääriltään nämää nuoremmat ikäryhmät tulevat jäämään ikäihmisten ikäryhmiää mattavasti pienemmiksi. Palvelutarve-ennusteen mukaan lukiokoulutuksen palvelutarve tulee tällä vuosikymme- nellä pienenemäänn kuusi prosenttia. Vuosien 2020 ja 2015 välillä tarve palautuu ja jopa hieman kasvaa nykyisistä määristä, kuitenkin tasoittuen vuoteen 2030 mennessä. i

FCG KONSULTOINTI OY 10 (74) 2.2.1 Päivähoitoikäisten palvelutarpeen muutos Vuoden 2011 Tilastokeskuksen tietojen mukaan Raahessa 1 6-vuotiaiden määrän ennustetaan laskevan koko tarkastelujakson ajan (kuva 5). Vuonna 2011 Sotkanetin tietojen mukaan 2 042 lapsesta kunnan kustantamassa päivähoidossa oli 780 eli 38 prosenttia ikäryhmästä (koko maa 57,2 %). Vastaavasti päivähoidossa 3 5 vuotiaista oli 44,6 % (koko maa 63,8 %). Vuonna 2012 päivähoidossa oli 100 lasta enemmän eli 880 lasta. Tämä on 43,1% koko ikäryhmän lapsista. 1 6 vuotiaat ja kunnallisessa päivähoidossa olevat Muutos 2012 2030: 13% 1 6 vuotiaat 110 Raahe Koko maa Pohjois Pohjanmaa 100 2011=100. 90 80 70 2011(2012) 2015e 2020e 2025e 2030e Lähde:Tilastokeskus Raahe Koko maa Pohjois Pohjanmaa 2011(2012) 2015e 2020e 2025e 2030e 1 6 vuotiaat 2 042 2 027 1 925 1 834 1 773 2011=100 100 99 94 90 87 1 6 vuotiaat 361 989 368 892 373 075 373 733 367 830 2011=100 100 102 103 103 102 1 6 vuotiaat 34 427 34 872 34 927 34 567 33 922 2011=100 100 101 101 100 99 Raahe Päivähoidossa* 880 874 830 790 764 *Kunnan kustantamassa päivähoidossa 2012 olleet 0 6 vuotiaat (Sotkanet), muutos suhteutettu 1 6 vuotiaiden määrän kehitykseen. Kuva 5. Päivähoitoikäisten ja kunnan kustantamassa päivähoidossa olleet 1 6- vuotiaat vuoden 2012 tietojen pohjalta Alle kouluikäisten lukumäärä on ennusteen mukaan laskussa. Tulevaisuuden palvelutarve laskettuna nykyisen käyttömäärän mukaisesti laskee tarkastelujakson aikana yli

FCG KONSULTOINTI OY 11 (74) kymmenen prosenttia. Päivähoitopaikkojen tarve on siten vuonna 2030 reilut sata päivähoitopaikkaa nykyistä vähemmän (taulukko 3). Raahen varhaiskasvatuksen toimittaman tiedon mukaan vuonna 2012 päivähoidossa oli 865 lasta. Viiden vuoden sykli 1 6-vuotiaiden lukumäärä Kunnallisessa päivähoidossa olevat 1 6- vuotiaat Tarpeen muutos edelliseen sykliin 2011 2 042 780 (38 %) 2012 2 057 880 (43 %) +100 2015 2 027 874-6 2020 1 925 830-44 2025 1 834 796-34 2030 1 773 764-28 Yhteensä -112 Taulukko 3. Päivähoitotarpeen muutos vuosina 2010 2030 Huomattakoon, että Raahen työllisten osuus 18 74-vuotiaista vuoden 2011 lopussa oli 56,5 %. Määrä on koko maan vastaavaa lukua muutaman prosentin matalampi (60 %). Vastaavasti työttömyysaste vuoden 2011 päättyessä oli vajaat 10,1 prosenttia, joka oli myös hieman vastaavaa kansallista lukua (9,8 %) suurempi. Tämä osaltaan selittää kunnan kustantaman päivähoidon matalaa käyttöastetta.

FCG KONSULTOINTI OY 12 (74) 2.2.2 Peruskouluikäisten ja nuorten palvelutarpeen muutos Tilastokeskuksen ennusteessa perusopetuksen palvelutarve on suhteutettu muihin väestötekijöihin, kuten 7 15-vuotiaiden lukumäärään. Väestötietoihin pohjautuvan perusopetuksen palvelutarpeen ennustetaan lisääntyvän ensimmäisen viiden vuoden aikana kolme prosenttia, seuraavan tarkastelujakson aikana neljä prosenttia, jonka jälkeen tarve alkaa laskea ja laskee ensin pari prosenttia ja lopuksi viisi prosenttia (kuva 6). Vuonna 2030 on perusopetuksen palvelutarve lähes sama kuin vuonna 2011 eli noin 2 900 peruskouluikäistä lasta tarvitsee peruskoulupaikan Raahessa. Ennusteen mukaan kouluikäisiä on eniten vuoden 2020 tienoilla, jolloin heitä on yli 3 100 (taulukko 4), lähes 200 koululaista nykyistä enemmän. Vuoden 2020 jälkeen oppilasennuste alkaa laskea ja laskee lähes 200 koululaisella. Kun huomioidaan 2010- luvulle ennustettu pienentyvä syntyvyys ja sitä seuraavat pienemmät ikäluokat, tulee oppilasmäärien laskeva kehitys näkymään tarkastelujakson loppupuolella ensin yläkoulujen oppilasmäärissä ja myöhemmin toisen asteen koulutuksen koulutustarpeessa. Viiden vuoden sykli Ennustettu 7 15- vuotiaiden lukumäärä Muutos edelliseen sykliin 2011 2 908 2015 2 982 +74 2020 3 102 +120 2025 3 039-63 2030 2 918-121 Yhteensä -10 Taulukko 4. Raahelaisten 7 15-vuotiaiden määrät vuosina 2010 2030

FCG KONSULTOINTI OY 13 (74) 120 Raahe Koko maa Pohjois Pohjanmaa 110 2011=100. 100 90 80 Raahe Koko maa Pohjois Pohjanmaa 70 2 011 2015e 2020e 2025e 2030e 2 011 2015e 2020e 2025e 2030e 7 15 vuotiaat 2 908 2 982 3 102 3 039 2 918 2011=100 100 103 107 105 100 7 15 vuotiaat 528 881 535 229 558 392 569 032 573 319 2011=100 100 101 106 108 108 7 15 vuotiaat 46 538 48 992 51 922 52 471 52 348 2011=100 100 105 112 113 112 Raahe Oppilaat* 2 900 2 974 3 093 3 031 2 910 Kuva 6. Raahen 7 15-vuotiaat ja oman perusopetuksen oppilaat vuonna 2011 Perusopetuksen palvelutarpeen määrittelyssä on huomioitu muutaman oppilaan opiskelu muun kuin Raahen kaupungin järjestämässä perusopetuksessa. Todellisuudessa näitä oppilaita on suhteellisen vähän ja palvelutarpeen kokonaisuutta tarkasteltaessa ikäluokan ja palvelutarpeen luvut ovat yhtenevät (taulukot 4 ja 5). Raahen kaupungin tulee tarvittaessa osoittaa jokaiselle kuntansa alueella asuvalla lapselle koulupaikka. Viiden vuoden sykli Ennustettu perusopetuksen oppilaiden lukumäärä Muutos edelliseen sykliin 2011 2 900 2015 2 974 +74 2020 3 093 +119 2025 3 031-62 2030 2 910-121 Yhteensä -10 Taulukko 5. Perusopetuksen palvelutarpeen muutos vuosina 2011 2030 Lasten sijoittumista eri kouluihin tarkastellaan tarkemmin luvussa 5.

FCG KONSULTOINTI OY 14 (74) 2.2.3 Yhteenveto kasvatus- ja opetuspalve eluista Väestöpohjaisten ennusteiden n perusteella (kuva 7) 7 päivähoidon palvelutarve tulee tar- het- kastelujaksolla vähenemään. Tarpeen vähennys onn yli 100 päivähoitopaikkaa tästää kestä, jos Raahessa kunnallisen päivähoidon tarvee pysynee alhaisena, 43 %:ssa 1 6- vuotiaiden ikäluokasta. Päivähoidon paikkatarve onn vaihtelevaa 764 ja 880 paikan välillä. Kuva 7. Yhteenveto kunnallisessa päivähoidossa olevat o 1 6-vuotiaat, perusopetuksen oppilaat ja lukion opiskelijat Perusopetuksen palvelutarve kasvaa vuoteen 20200 asti. Palvelutarpeen kasvu on nykyiseen lähes 200 oppilaspaikkaa lisää. Tämän jälkeen palvelutarve vähenee 200 oppilas- paikalla ja palautuu vuoden 2030 tienoilla vuodenn 2011 tasolle. Perusopetuksen oppi- lasmäärä liikkuu siten 2 900 3 100 oppilaan välillä. Lukiokoulutuksen palvelutarv ve vähenee vuoteen 20202 asti, jonka jälkeen vuoden 2025 tienoilla palvelutarve on hieman noussut. Palvelutarve jää kuitenkin nykyisestä pysy- västi laskennallistaa yhtä luokallista opiskelijamäärää nykyistää pienemmäksi. i

FCG KONSULTOINTI OY 15 (74) 2.3 Huoltosuhde Kuvassa 8. tarkastellaan väestörakenteen muutoksiin perustuvan huoltosuhteen muu- vä- tosta Raahessa vuosina 20100 2030. Työikäisten (17 64-vuotiaiden) määrä tulee estöennusteiden mukaan pienenemään 2 582 hengellä. Aiempaa pienempi työikäisten ryhmä joutuu vastaamaan aiempaa suuremman määrän alle 17-vuotiaiden ja yli 64- vuotiaiden hyvinvoinnista. Kaupungissa väestöllinen huoltosuhde muuttuu nykyistä ras- kaammaksi. Merkittävän nousu muodostuu rajustaa yli 74-vuotiaiden lukumäärän lisään- pal- tymisestä. Nämä tekijät t yhdessä tulevat asettamaan omat haasteensaa kaupunginn velutarjonnan ja rakenteen hallinnalle. Alle 17 ja yli 64 vuotiaat yhtä työikäistä kohti (17 64 vuotiasta kohti) Raahe Koko maa Pohjois Pohjanmaa 1,11 0,9 0,7 0,5 0,3 2 011 2015e 2020e 2025e 2030e Lähde:Tilastokeskus Raahe Koko maa Pohjois Pohjanmaa 2 011 0,64 0,59 0,62 2015e 0,75 0,64 0,68 2020e 0,88 0,70 0,75 2025e 0,93 0,75 0,80 2030e 0,94 0,78 0,83 Kuva 8. Väestöllinen huoltosuhde Raahessa huoltosuhde on tällä hetkellä 0,64. Ennusteen mukaan Raahen huoltosuhde heikkenee muuta Pohjois-Pohjanmaata ja muuta maata nopeammin ja j voimakkaam- min. Tarkastelujakson loppupuolella Raahen huoltosuhde onn noussut 0,94 eli käytän- tai yli nössä Raahessa tulee olemaan nykyisen puolen sijaan lähess yksi alle 17-vuotias 65-vuotias yhtä työikäistä kohden. Tilastokeskuksen mukaan taloudellinen huoltosuhde, jolla tarkoitetaan työvoiman ulkopuolella tai työttömän olevia yhtä työllistä kohdenn vuoden 2011 lopussa oli 1,54 (muu Suomi 1,29). Saman vuoden lopussa raahelaisista 25,1 % oli eläkkeellä. Vertailun vuoksi vastaava luku koko maan osalta oli 23,9 %. i

FCG KONSULTOINTI OY 16 (74) 3 Maankäytön suunnittelun vaikutukset Raahen kaupunkirakenteeseen ja kasvatus- ja opetuspalvelujen palvelutarpeen kehittymiseen 3.1 Taajama-aste Taajama-asteella tarkoitetaan taajamissa asuvien osuutta kunnan siitä väestöstä, jonka asuinpaikka on koordinaatein määriteltävissä. Taajama-aste lasketaan vuosittain ja tässä selvityksen Raahen osalta käytetään vuoden 2012 tietoja. Raahen kaupungin taajama-aste 1.1.2012 Tilastokeskuksen mukaan oli 85,9 % (koko maa 84,6 %). Tämä tarkoittaa, että Raahessa noin 15 % väestöstä asuu taajaman ulkopuolella. 3.2 Tonttivaranto Raahen kaupungilla oli toukokuussa 2013 asuinpientalotonttivarantoa noin 80 90 tonttia, rivitalotontteja reilut 20 ja kerrostalotontteja 5. Määrällisesti suurin varanto omakotitaloista oli Honganpalon ja Haapajoki-Arkkukarin alueilla. Rivitalotonttien tarjontaa oli eniten myös radan kaakkoispuolella Ollinsaaren ja Honganpalon alueilla (taulukko 6). Lisäksi Raahessa on luonnollisesti yksityisten maaomistajien tontti- ja maaalueita myynnissä. Tonttitarjontaa on eri puolella kaupunkia eikä tonttien puute ole ollut esteenä jonkin asuinalueen tai kaupunginosan väestökehitykselle. Alue Omakotitalotontit Rivitalotontit Kerrostalotontit Pattijoen Ylipää 5 1 Haapajoki-Arkkukari 20 Honganpalo 22 5 Kanavaranta 2 1 Kaupunginmetsä 1 4 Kummatti 1 5 Ollinsaari 6 Oravajärvi 4 Palonkylä 2 4 Pattijoki 1 Perälä I 1 1 Perälä II 6 Pyhtilä 2 10 Tarpio 6 Varvi 3 Varvinranta 4 Yhteensä 85 23 5 Taulukko 6. Raahen kaupungin tonttivaranto toukokuun 2013 tilanteen mukaan (Lähde: Raahen nettisivut)

FCG KONSULTOINTI OY 17 (74) 3.3 Maankäytön suunnittelu Raahen kaupungin kaavoituksen tehtävänä on tuottaa riittävä ja vetovoimainen tonttitarjonta niin asumisen kuin liike- ja julkisen rakentamisen ja teollisuuden tarpeisiin. Kaavoituksen keskeisenä tavoitteena on kaupungin asukasluvun ja elinkeinoelämän kehittäminen. Kaupunki kaavoittaa ensisijaisesti vain kaupungin omistuksessa olevia maa-alueita. Maanhankinta tapahtuu hyväksytyn maapoliittisen ohjelman mukaisesti. Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavassa painotetaan tällä hetkellä energiatuotannon ja siirron, kaupan palvelurakenteen sekä liikennejärjestelmien kehittämistä. Raahen kaupungin kaavoitus vastaa lisäksi kaupungin tonttivarannon turvaamisesta. Raahen kaupungin kaavoitusohjelma 2013 mukaan kaupungin keskeisimmät kaupunkisuunnittelun painopisteet myötäilevät maakuntakaavaa ja kohdistuvat lähivuosina 1. liikennesuunnitteluun, 2. liikekeskusten kehittämiseen, sisältäen Merikadun koulun alueen nivomisen keskustan liikekeskusalueen kehittämiseen ja 3. energiatuotannon ja siirron (tuulivoimayleiskaavojen) kehittämiseen. Raahen tuulivoimahankkeiden laajuus on niin alueellisesti kuin kansallisestikin merkittävä. Kaupungin maa-alueilla on lainvoima Kopsan tuulivoimapuiston osayleiskaavalla ja vireillä kaavahankkeita on Kopsan tuulivoimapuiston II vaihe, Raahen eteläinen tuulivoima-alue ja Raahen itäinen tuulivoima-alue. Maanahkiaisen merituulivoima-alue sijoittuu merialueille eikä tällä osayleiskaavalla siten ole vaikutusta asuinrakentamiseen ja sitä kautta väestön määrälliseen kehittymiseen. Sen sijaan maa-alueille sijoittuvat tuulivoimapuistot tulevat vaikuttamaan alueen muuhun maa-alueiden käyttöön ja rajoittavat välittömästi tuulivoimaloiden läheisyyteen sijoitettavaa asutusta. Tässä yhteydessä on kuitenkin todettava, että energiatuotannolle varattujen alueiden välittömässä läheisyydessä ei tällä hetkellä sijaitse merkittäviä asuinalueita tai alueita, joita suunniteltaisiin tulevaisuuden asumisen tarpeisiin. Päivähoidon ja perusopetuksen järjestämisen näkökulmasta kaavoitus vaikuttaa palvelutarpeen lisääntymiseen voimakkaimmin, kun maankäytön ja rakentamisen suunnittelussa toteutetaan kokonaan uusi kaupunginosa kunnallisine palveluineen. Täysin uuden alueen avaamisia ei Raahen kaavoitussuunnitelmiin tällä hetkellä kuulu, mutta laajuudeltaan Pyhtilänkankaan asemakaava tulee olemaan merkittävä. Pyhtilänkangas tullaan toteuttamaan kolmessa vaiheessa siten, että koko alue on valmis vuosina 2019 2020. Alueelle tavoitellaan yli tuhatta asukasta. Raahen kaupungin asemakaavoitus painottuu keskusta-alueen pohjoisen vyöhykkeen asemakaavojen laadinta- ja muutossuunnitteluun (liite 3). Alueella vireillä olevat asemakaavat ovat: Pitkänkarin itäosan ja Kylmälahden rannan asemakaava ja asemakaavan muutos Pyhtilänkankaan asemakaava Hakotaurinlahden asemakaavan muutos ja laajennus Pitkänkarin kaupunginosan 30 korttelin asemakaavan muutos Raahen kaupungin 18 kaupunginosan korttelin 71 asemakaavan muutos Pyhtilänkankaan asemakaava on alueista merkittävin. Alueelle suunnitellaan 366 asuntoa, joista omakotitaloja 139 (10 on jo olemassa). Kerrostaloasuntoja alueelle on suunniteltu lähes 100 ja pienasuin- tai rivitaloasuntoja lähes 60. Kokonaisasukasmääräksi arvioidaan 825 asukasta.

FCG KONSULTOINTI OY 18 (74) Jos 1 6 vuotiaita arvioidaan olevan keskimäärin 15 % alueen väestöstä ja peruskouluikäisiä lapsia saman verran, alueen lasten lukumäärä tulee karkean arvioin mukaan olemaan noin 220-230 lasta. Päivähoito- ja perusopetuspalvelujen näkökulmasta olennaista on huomioida, että laskennallisesti tämä tekee keskimäärin 15 lasta ikäluokkaa kohden. Tulee kuitenkin huomioida, että Pyhtilänkankaan alueen avaaminen rakentamiselle tapahtuu vaiheittain ja siten alueen asuttaminen ja väestölisäykset tulevat porrastumaan useille vuosille. Pitkäkarin itäosan ja Kylmälahden rannan asemakaavalla ja asemakaavan muutoksilla pyritään 232 asukkaan väestöön. Tälle alueelle on suunniteltu 44 omakotitaloa ja reilut 40 asuinpien- ja rivitaloasuntoa. Jälleen käyttäen prosenttilukua 15 saamme alueen alle kouluikäisten lukumääräarvioksi noin 35 lasta ja saman määrän peruskouluikäisiä, yhteensä noin 70 alle 15-vuotiasta. Ikäluokkaa kohden tämä tekee keskimäärin 4 5 lasta. Seminaarikadun kerrostalojen korttelin asemakaavan muutostyöt mahdollistavat 51 uuden kerrostaloasunnon rakentamisen. Suurimmillaankin asuntojen keskikoko on 54 neliötä ja tämän kaavamuutoksen vaikutukset alueen lapsimäärään tulee olemaan hyvin pieniä. Myös Palokunnankadun korttelin 71 asemakaavamuutoksen vaikutus on samansuuntainen. Hakotaurinlahden asemakaavalla tavoitellaan jälleen yli 200 (210) asukasta Hakotaurinlahden alueelle. Alue tulee muodostumaan kerrostaloista ja asuntojen keskikoot jäävät 65 neliöön. Alueen lapsiväestö tulee jäämään pieneksi. Jos edelleen käytetään 15 % laskentakaavaa, saadaan alueelle 31 alle kouluikäistä ja 31 kouluikäistä lasta. Ikäluokkaa kohden tämä on laskennallisesti keskimäärin neljä lasta. Asuntojen keskikoko huomioiden tämä arvio on laskettu yläkanttiin. Kaupunginlahdenrannan kehittäminen ja rakentuminen ajoittuu seuraavalle kymmenelle vuodelle. Tämän alueen kehittämisellä tavoitellaan lähes 800 asukasta. Alue tulee sisältämään erilaisia asumismuotoja ja alueen monipuolisten harrastusmahdollisuuksien voi olettaa vetävän puoleensa lapsiperheitä. Alueella voidaan siten hyvin saavuttaa Pyhtilänkankaan laskennalliset lasten lukumäärät, reilut parisataa lasta 0 15- vuotiaiden ikäryhmässä. Liitteessä 4. on kuvattu taajamayleiskaavan alaisten laajenemisalueiden väestötavoitteet. Edellä kuvattujen maankäytön vireillä olevan suunnittelun vaikutuksista varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palvelutarpeeseen voidaan todeta seuraavaa (taulukko 7): Alue Alle kouluikäisiä, arvio Peruskouluikäisiä, arvio Pyhtilänkangas 110 110 Pitkäkari 35 35 Seminaarikatu 10 10 Hakotaurinlahti 30 30 Kaupunginlahti 120 120 Yhteensä 305 305 Taulukko 7. Vireillä olevien asemakaava-alueiden arvioidut lasten lukumäärät

FCG KONSULTOINTI OY 19 (74) Todettakoon vielä, että vain Pyhtilänkankaan alueen osalta kaavassa on varaus, joka mahdollistaa päivähoitopalvelujen perustamisen alueella. Perusopetuksen näkökulmassa alueiden palvelutarjonnassa nojaudutaan jo olemassa oleviin perusopetuspalveluihin. Kaavoituksen ja koulujen oppilasmääräkehityksen yhteyteen palataan koulukohtaisten oppilasennusteiden yhteydessä, luvussa 5.

FCG KONSULTOINTI OY 20 (74) 4 Raahen kaupungin varhaiskasvatus- ja perusopetuspalveluiden nykytila 4.1 Varhaiskasvatuksen nykyinen palveluverkko Lähes 26 000 asukkaan Raahen kaupungin varhaiskasvatuspalvelut muodostuvat seuraavista palveluista kaupungin päiväkoteja 9, luvussa mukana Vihanti (taulukko 8) yksityisiä päiväkoteja 6 (yksityistä päivähoitoa tuetaan yksityisen hoidon tuella ja kuntalisällä) kunnallisia perhepäivähoitajia 33 (tilanne 1.6.2013) yksityisiä perhepäivähoitajia 23 (tilanne 1.6.2013) (tuetaan yksityisen hoidon tuella ja kuntalisällä) ryhmäperhepäiväkoteja 3 leikkitoiminta 1 koulujen yhteydessä esiopetus 5 Kunnallisia Päivähoitopaikkoja on noin 916 (vuosi 2013). Luku sisältää päiväkodit, ryhmikset ja perhepäivähoidon paikat. Lisäksi yksityisessä päivähoidossa oli keväällä 2013 keskimäärin 250 lasta. Luvuissa on Vihanti mukana. Vuodessa paikkoja oli lisätty 25 paikalla. Varhaiskasvatuksen yksikköjen sijainnit ovat esitetty liitteessä 4. Päiväkodit Paikkaluku Henkilöstöä Satulehto 104 20 Pattanen 44 8 Kirkkokatu (vuorohoito) 99 23 Kummatti (vuorohoito) 130 28 Ollinsaari 75 16 Saloinen 73 13 Vihastenkari 75 15 Metsätähti 33 8 Onnela (Vihanti) 84 16 Yhteensä 717 147 Ryhmäperhepäiväkodit Kesälän ryhmis (vuorohoito) 25 7 Muksulan ryhmis 12 3 Tipsulan ryhmis 12 3 Yhteensä 49 13 Taulukko 8a. Päivähoidon ja ryhmäperhepäivähoidon yhteenvetotilanne vuodelta 2013 On hyvä huomioida myös se, että päivähoidossa on huomattavasti enemmän lapsia hoidossa, esiopetuksessa ja leikkitoiminnassa, kuin mitä paikkaluku edellyttää. Samalla paikalle on sijoitettu useampi lapsi.

FCG KONSULTOINTI OY 21 (74) Päivähoito 2008 2009 2010 2011 2012 Hoitopaikat 31.12. - Päiväkodit Paikka 436 436 514 540 617 - päiväkotien määrä lkm 7 7 8 8 8 - Ryhmäperhepäiväkodit Paikka 84 96 60 60 36 - ryhmäperhepäiväkotien määrä lkm 7 8 5 5 3 - Perhepäivähoito Paikka 189 168 158 142 141 - perhepäivähoitajien määrä lkm 41 35 32 29 29 Lapsia kokopäivähoidossa 31.12. - päiväkodissa yhteensä Lapsi 349 335 404 411 499 - perhepäivähoidossa (+ ryhm.) yht. Lapsi 283 261 231 202 184 Lapsia osapäivähoidossa 31.12. - päiväkodissa yhteensä Lapsi 106 103 91 93 118 - perhepäivähoidossa (+ ryhm.) yht. Lapsi 39 18 25 26 13 Hoitopäivät - päiväkodit Hoitopäivät 59297 60765 65848 82778 93421 - ryhmäperhepäiväkodit Hoitopäivät 17494 18602 16157 12257 10358 - perhepäivähoito Hoitopäivät 34179 28320 27519 23894 20486 Yhteensä Hoitopäivät 110970 107687 109524 118929 124265 Esiopetuspäivät - päiväkodit Päivät 29877 28890 31568 31626 31219 - koulut Päivät 14306 13869 - yksityiset Päivät 6059 3158 Yhteensä Päivät 51933 48653 Käyttöaste - päiväkodit % 90,78 82,20 86,15 86,26 78,40 - ryhmäperhepäiväkodit - päiväryhmikset % 95,08 82,45 84,33 83,99 85,18 - vuororyhmikset (1 kpl ) % - perhepäivähoito % 97,53 91,71 90,39 90,3 84,80 Leikkitoiminta Lapsi 44 43 49 60 51 Kotihoidon tuen saajat Lapsi 704 695 672 643 621 Yksityisenhoidon tuen saajat Lapsi 132 139 178 197 228 Taulukko 8b. Päivähoidon ja ryhmäperhepäivähoidon yhteenveto 2008-2012

FCG KONSULTOINTI OY 22 (74) 4.2 Perusopetuksen nykyinen palveluverkko Perusopetuslain mukaan kunta on velvollinen järjestämään sen alueella asuville oppivelvollisuusikäisille perusopetusta ja oppivelvollisuuden edeltävänä vuonna esiopetusta. Opetus tulee järjestää kunnassa siten, että oppilaiden matkat ovat asutuksen, koulujen ja muiden opetuksen järjestämispaikkojen sijainti sekä liikenneyhteydet huomioon ottaen mahdollisimman turvallisia ja lyhyitä. Kunta osoittaa oppivelvolliselle lähikoulun. Kunta voi perustellusta opetuksen järjestämiseen liittyvästä syystä opetuskieltä muuttamatta vaihtaa opetuksen järjestämispaikkaa. Raahessa perusopetuksen kouluja on: 1 4-vuosiluokkien kouluja 1 kpl o Koivuluoto/Ollinsaari 1 6-vuosiluokkien kouluja 8 kpl o Haapajoki o Harakkamäki o Honganpalo o Jokela o Keskuskoulu o Koivuluoto/Kummatti o Olkijoki o Tikkala 7 9 vuosiluokkien kouluja 2 kpl o Merikatu o Saloinen o Vihannin yläkoulu 1 9 vuosiluokkien kouluja 4 kpl o Antinkangas o Kirkonkylä o Lampinsaari o Pattanen Antinkankaan koulussa ja Lampinsaaren koulussa 7 9 vuosiluokkien oppilaat ovat lähinnä pienryhmien ja erityisopetuksen oppilaita. Hallinnollisesti Piehingin koulua ei ole lakkautettu, vaikka kyseistä koulukiinteistöä ei enää ole. Piehingin koulun alueelta osa oppilaista käy koulua Pyhäjoen kunnan puolella ja osa Haapajoen koulussa. Perusopetuksen nykyiset toimipisteet on esitetty liitteissä 6 ja 7. Esiopetusta annetaan viidessä koulussa. Lukuvuoden 2012 2013 tilastointipäivänä Raahessa oli noin 2 900 esi- ja perusopetuksen oppilasta. Oppilaat jakautuivat seuraavasti esioppilaita kouluissa 115 vuosiluokan 1 6 oppilaita 1 918 vuosiluokan 7 9 oppilaita 975 (+ 2 vuosiluokan 10 oppilasta) Yhteensä 3010 joista pienryhmäopetuksessa tai erityisopetuksessa 263 oppilasta. Koulujen oppilasmäärät lukuvuoden 2012 2013 tilastointipäivänä on esitetty taulukossa 9.

FCG KONSULTOINTI OY 23 (74) 20.9.2012 Esi 1 2 3 4 5 6 1-6 lk 7 8 9 10 7-9lk Kaikki tyttöjä poikia ei esi Pien /erit. Antinkangas 14 40 45 50 38 36 49 258 4 6 5 2 15 289 109 180 275 76 Haapajoki 26 18 30 22 32 19 28 149 175 84 91 149 26 Harakkamäki 33 37 28 31 28 20 177 177 85 92 177 8 Honganpalo 29 29 17 23 28 25 151 151 83 68 151 3 Jokela 10 12 17 5 9 9 62 62 28 34 62 0 Keskuskoulu 40 31 34 22 42 34 203 203 107 96 203 0 Kirkonkylä 23 24 22 25 28 28 23 150 173 82 91 150 23 Koivuluoto 12 54 43 46 38 49 42 272 284 145 139 272 12 Lampinsaari 16 15 13 6 10 11 8 63 2 3 2 7 86 36 50 70 25 Merikatu 91 106 94 291 291 148 143 291 29 Olkijoki 15 13 8 10 7 12 12 62 77 35 42 62 15 Pattanen 0 36 52 47 41 51 60 287 116 112 108 336 623 323 300 623 28 Saloinen 69 78 74 221 221 103 118 221 9 Tikkala 9 21 14 17 7 8 17 84 93 46 47 84 9 Vihannin yläkoulu 27 35 43 105 105 51 54 105 0 Yhteensä 115 333 336 319 282 321 327 1918 309 340 326 2 975 3010 1465 1545 2895 263 Taulukko 9. Oppilasmäärien jakautuminen kouluittain lukuvuoden 2012 2013 tilastointipäivänä (20.9.2013) Perusopetuksen määrä 26.9.2012 oli 300,47 henkilötyövuotta (taulukko 10). Nimike henkilötyövuosia Rehtori/Koulunjohtaja 15 Luokanopettaja 106 Valmistavan luokan opettaja 2 Lehtori 61 Opinto ohjaaja 5 Tuntiopettaja 15 Erityisopettaja/erityisluokanopettaja 26 Esiluokanopettaja 5 Opetushenkilöstö yhteensä 235 Koulunkäynninohjaaja 49,62 Koulusihteeri 5,85 Kouluisäntä, talonmies/vahtimestari 10 Kaikki yhteensä 300,47 Taulukko 10. Perusopetuksen henkilötyövuodet syyskuussa 2012

FCG KONSULTOINTI OY 24 (74) 5 Oppilaskehitys Raahen kaupungin 20.9.2012 oppilastilastojen mukaan perusopetuksen oppilaita oli 3010, joista esioppilaita kouluissa oli 115. Kuvassa 9 kuvataan perusopetuksen luokkakohtaiset oppilasmäärät. 400 350 300 340 347 333 336 328 319 295 282 332 341 321 327 309 309 340 340 326 326 250 200 150 100 50 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Raahen koulujen oppilaat Raahen ja Piehingin oppilaat Kuva 9. Perusopetuksen oppilaat vuosiluokittain lv. 2012 2013 Lukuvuoden 2012 2013 oppilasmääriä tarkasteltaessa huomataan, että nuoremmat ikäryhmät ovat hieman vanhempia ikäluokkia suurempia (kuva 9). Ensimmäisen luokan oppilaita on muutamia enemmän kuin yhdeksännen luokan oppilaita. Yläkoululaisten ikäluokat ovat tällä hetkellä kaikki yli 300 oppilaan. Myös alakoululaisten ikäryhmiä ovat neljäsluokkalaisia lukuun ottamatta reilun 300 oppilaan ikäryhmiä. peräkkäisten ikäluokkien suuruudet voivat vaihdella kymmenillä oppilailla ja vuosittainen perusopetuksen järjestämistarve vaihtelee. Alakoulujen osalta ennuste voidaan laatia väestörekisterissä ja kaupungissa jo olemassa olevien lasten perusteella vuoteen 2020 asti ja yläkoulun osalta vastaava ennuste voidaan laatia vuoteen 2026 asti. Seuraavassa tarkastelussa ennusteet on laadittu siten, että alakoulujen osalta esitettään ennuste lukuvuoteen 2020 2021 asti ja yläkoulujen osalta porrastetusti lukuvuoteen 2029 2030 asti. Lukuvuoden 2020 2021 osalta todettakoon, että luvut voivat olla hyvinkin epätarkkoja ja siten useimmissa tarkasteluissa analyysi pysäytetään vuoteen 2020. Oppilasennusteiden tiedot on saatu Raahen kaupungilta ja tietojen oikeellisuudesta vastaa siten Raahen kaupunki. Ennustetaulukoiden lukuvuoden 2012 2013 tiedot on korjattu vastaamaan 20.9.2012 tilannetta. Koulutoimiston mukaan muiden lukuvuosien osalta koulukohtaisissa ennustetiedoissa on mukana alueen erityisoppilaat. Lukuvuoden 2020 2021 tiedoissa on mukana vain osa ao. lukuvuonna oppivelvollisuutensa aloittavista lapsista, koska vuoden 2013 syntyvistä ei ole vielä tässä vaiheessa vuotta tarkkaa tietoa.

FCG KONSULTOINTI OY 25 (74) Lopuksi on todettava, että esimerkiksi Keskuskoulussa toimii alakoulujen musiikkiluokat. Musiikkiluokkien opetus järjestetään opetussuunnitelman painotuksen kautta eikä joka vuosi alueelle synny erillistä omaa luokkaa musiikkiluokkalaisista. Ns. toissijaisen koulupaikan oppilaita Keskuskouluun tulee muista kouluista kolmannelle luokalle 8 12 oppilasta. Oppilasennusteissa ei ole huomioitu näitä ns. toissijaiseen kouluun siirtyviä lapsia. Vastaavanlaisia erikoisluokkia on Saloisten koulussa ja Pattasten koulussa, jossa myös toissijaisen koulupaikan valitsevat lapset vaikuttavat positiivisesti vastaanottavan koulun oppilasmääriin ja vastaavasti vähentäen oman ensisijaisen koulupaikan koulun oppilasmääriin.

FCG KONSULTOINTI OY 26 (74) 5.1 Vihannin alue Vihanninn alueen muodostava t Lampinsaaren ja Kirkonkylän koulut. Lampinsaarenn koulussa ovat vuosiluokat 1 9 ja Kirkonkylän koulussa 1 6. Vihannin yläkouluun siirry- tään sekä Lampinsaaresta että Kirkonkylän koulusta (taulukko 11). 2012-2013 2013-2014 2014-2015 2015-2016 2016-2017 1 2 3 4 5 6 39 35 31 38 39 31 213 38 39 35 31 38 39 220 42 38 39 35 31 38 223 38 42 38 39 35 31 223 47 38 42 38 39 35 239 7 8 9 27 35 43 31 39 38 39 31 39 38 39 31 31 38 39 318 328 332 331 347 2017-2018 2018-2019 42 45 47 42 38 47 42 38 38 42 39 38 246 252 35 39 31 35 38 31 350 357 2019-2020 2020-2021 35 12 45 35 42 45 47 42 38 47 42 38 249 219 38 42 39 38 2021 2022 - - 2022 2023 0 0 7 0 35 7 45 3 42 4 47 4 2023-2024 0 0 0 0 7 0 5 7 5 35 2 45 38 47 36 42 38 47 2024-2025 2025-2026 0 0 0 0 0 0 0 0 7 0 35 7 45 23 36 45 35 39 38 42 38 47 36 361 338 118 127 121 128 104 2026-2027 2028-2029 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 7 0 23 7 45 23 75 30 2029-2030 0 0 0 0 0 0 0 0 7 7 Taulukko 11. Vihannin alueen kaikki perusopetuksen oppilaat, ennustee vuoteen 2030 Suurimmillaan Vihannin alueen oppilasmäärä tulee olemaan lukuvuonna 2019 2020, jolloin oppilaita on 361, kymmeniä oppilaita nykyistä enemmän. Vuonna 2016 ensim- mäisen luokan oppilaita on eniten, 47. Ennustejaks son pienin koulunsa aloittava ikäluok- ka on vuonna 2019 2020, jolloin Vihannissa ekaluokkalaisiaa on vain 35. (kuva 10). Kuva 10. Vihanninn alueen perusopetuksen oppilaat vuosina 2012-2021 i

FCG KONSULTOINTI OY 27 (74) Vihannin alueen alakoululaisten määrän ennustetaan kasvavan aina lukuvuoteen 2018 2019 asti, jonka jälkeen oppilasmäärissä on havaittavissa pientä laskua. Enimmillään tällä alueella vuosiluokkien 1 6 oppilaita on 252 (kuva 11). 260 250 240 239 246 252 249 230 220 213 220 223 223 219 210 200 190 Kuva 11. Vihannin alueen alakoululaisten oppilaskehitys Alakoulujen ennustettu 39 oppilaan lisäys lukuvuoteen 2012 2013 verrattuna käytännössä tarkoittaa kahden luokallisen verran oppilaita lisää tai noin 6-7 oppilasta lukuvuosiluokkaa kohden lisää. Jos oppilaslisäykset jakautuvat molempien Vihannin alueen koulujen kesken tasaisesti, on odotettavissa vuosiluokkakohtaisiin ennusteisiin keskimäärin noin neljän oppilaan lisäystä nykyiseen verrattuna. Koulukohtaisten oppilasmäärätarkastelujen perusteella tällä lapsimäärien lisäyksillä ei vielä muodostu kohtuuttoman kokoisia luokkia.

FCG KONSULTOINTI OY 28 (74) Kuva 12. Lampinsaaren koulun oppilasennuste vuoteen 20211 5.1.1 Lampinsaaren koulu Lampinsaaren koulun oppilasennuste on nouseva vuoteen 2017 asti, jonka jälkeen op- oppilasmäärään. Enimmilläänn Lampinsaaren koululle ennustetaan 35 oppilasta nykyistä enemmän, 98 oppilasta lukuvuosina 2016 pilasmäärät alkavat laskea (kuva 12).. Lukuvuonna 2019 2020 palataan nykyiseen 2018. Lampinsaaren koulun luokkakohtaisen oppilasmää ärän tarkastelu (taulukko 12.) osoittaa, että tarkastelujaksolla alkavien ensimmäisten luokkien koot vaihtelevat 12 oppi- kou- laasta 20 oppilaaseen. Peräkkäiset ikäluokat ovatt epätasaisia eikä Lampinsaarenn lussa ole tämän tarkastelujakson aikana, vuoteen 2020 mennessä, tarkoituksenmukais- muodostaminen nostaisi luokkakohtaiset oppilasmäärät lähelle ja jopa yli 30 oppilaan. ta muuttaa koulun rakennetta 1-sarjaisesta koulusta joksikin muuksi. Yhdysluokkien Lampinsaari 1 2 3 4 5 6 7 8 9 YHT Taulukk 2012-2013 15 13 6 10 11 8 63 2 3 2 70 ko 12. Lam 2 3 80 mpinsaaren 2013-2014 20 15 13 6 10 11 75 2014-2015 2015-2016 2016-20177 19 13 18 20 19 13 15 20 19 13 15 20 6 13 15 10 6 13 83 86 98 2017-2018 13 18 13 19 20 15 98 0 0 0 0 2 0 0 0 85 86 98 98 koulun oppilasennuste vuoteen 2018-2019 14 13 18 13 19 20 97 0 0 97 2021 2019-2020 12 14 13 18 13 19 89 0 0 89 2020-2021 5 12 14 13 18 13 75 0 0 75 i

FCG KONSULTOINTI OY 29 (74) 5.1.2 Kirkonkylän koulu Kirkonkylään koulun oppilasennuste on ensin laskeva, mutta myöhemmin nouseva. Lu- (taulukko 13). Muutaman vuoden kuluttua koulua on aloittamassa nykyisiä ikäluokkia suurempia ikäryhmiä ja tämää heijastuu 2020-luvulla yläkoulun oppilasmääriin. kuvuonna 2019 2020 koulussa ennustetaan oppilaita olevan 10 nykyistä enemmän Kirkon- 2012- kylä 2013 1 24 2 22 3 25 4 28 5 28 6 23 YHT. 150 2013-2014 18 24 22 25 28 28 145 2014-2015 2015-2016 2016-20177 23 25 29 18 23 25 24 18 23 22 24 18 25 22 24 28 25 22 140 137 141 2017-2018 29 29 25 23 18 24 148 2018-2019 31 29 29 25 23 18 155 2019-2020- 2020 2021 23 7 31 23 29 31 29 29 25 29 23 25 160 144 Taulukko 13. Vihannin Kirkonkylän koulun oppilasennuste vuoteen 2030 Vuosina 2016 2019 ensimmäisen luokan oppilasmäärän Kirkonkylän koulussa ennusosalta tetaan olevan noinn 30 oppilaassa (taulukko 14). Tällöin ensimmäisten vuosien tulee harkittavaksi kahden ensimmäisen luokan perustaminen tai oppilasmäärän ta- luokan oppilaita on 47. Oppilaaksiottoalueen tarkistaminen näiden ikäluokkien osalta saaminen Lampinsaaren koulun kanssa. Enimmillään koko kaupunginosan ensimmäisen tasaa molempien koulujen oppilasmääriä ja ensimmäisten luokkien kooksi muodostuisi enimmillään 24 oppilasta. Toki tällöin tulee varmistaa muut resurssit, kuten tunti- resurssit, avustajat, kuljetus tarkoituksenmukaisenn opetuksenn järjestämiseksi. Taulukko 14. Vihannin kirkonkylän koulun 1 6 luokkien oppilasennuste vuoteen 2021 i

FCG KONSULTOINTI OY 30 (74) 5.1.3 Vihannin yläkoulu Vihanninn yläkoululaisten määrä laskee tarkasteluja akson alkupuolella hieman, mutta palautuu nykyisiin määriin 2020-luvulla. Yläkoululais sten määrää ylittää tuolloin 128 oppilaan määrän ja luokkakohtaiset oppilasmäärät ovat 36 oppilaasta 47 oppilaaseen. Kos- pal- ka samanaikaisesti Kirkonkylän vuosiluokkien 1 6 oppilasmäärät eivätt nykyisestä joa poikkea, ei yläkoulun opetusryhmillee saada välttämättä alakoulun käyttämistä tiloista lisätilaa. 2012-2013 2013-2014 2014-2015 2015-2016 2016-2017 7 29 31 39 38 31 8 38 41 31 39 38 9 45 41 41 31 39 112 113 111 108 108 2017-2018 2018-2019 35 39 31 35 38 31 104 105 2019-2020 2020-2021 2021-2022 2022-2023 2023-2024 2024-2025 2025-2026 38 42 38 47 36 45 23 39 38 42 38 47 36 45 35 39 38 42 38 47 36 112 119 118 127 121 128 104 2026-2027 2028-2029 7 0 23 7 45 23 75 30 2029-2030 0 0 7 7 Taulukko 15. Vihannin alueen yläkoululaisten määrän oppilasennustee vuoteen Luvussa mukana Lampinsaare en vuosiluokkien 7 9 oppilaat 2030. Kuva 13. Vihanninn yläkoulunn (vuosiluokkien 7. 9.) 9 oppilasennuste Vihanninn yläkoulun välittömässä yhteydessä toimii lukio. Lukiossa on tällä hetkellä 47 opiskelijaa. Lukuvuoden 20133 2014 alussa aloittavia opiskelijoita on 14. Toisella vuo- vapauttaa tiloja yläkoulun käyttöön. sikurssilla opiskelee 9 ja kolmannella 24 opiskelijaa. Mahdollinen lukion lakkauttaminen i

FCG KONSULTOINTI OY 31 (74) 5.1.3 Johtopäätös Vihannin alueen alakoulujen palveluverkkoon ei esitetä muutoksia vuosille 2013 2020. Vuoden 2016-2018 alkavien ensimmäisten luokkien osalta tulee harkita, että osalle Kirkonkylän koulun oppilaaksiottoalueella asuvalle lapselle osoitetaan koulupaikka Lampinsaaren koulusta. Alueen yläkoulun toimintaan esitetään muutoksia opetusryhmien muodostamisen osalta. Vihannin kirkonkylän koulun yläluokkalaisten määrä tulee ennusteen mukaan ensin laskemaan ja ennusteen puolivälin vaiheilla nousemaan. Vuoden 2015 jälkeen kaikilla yläkoulun luokka-asteilla on yli 30 oppilasta. Periaatteessa yksi ikäluokka voi muodostaa yhden luokan, mutta käytännössä yläkoululaisten opetusta ei kaikilta osin voida tämänkokoisissa opetusryhmissä työturvallisuuden takia toteuttaa. Joten viimeistään vuonna 2015 tulee pedagogisesta, työsuojelullisesta kuin tilojenkin näkökulmasta taata Vihannin alueen yläkoululaisten opetuksen järjestäminen tarkoituksenmukaisissa opetusryhmissä. Lisäksi tulee harkita Lampinsaaren kouluun tällä hetkellä sijoitettujen erityisopetuksen vuosiluokkien 7 9 oppilaiden sijoittamista omien ikäistensä joukkoon, Vihannin yläkouluun.

FCG KONSULTOINTI OY 32 (74) 5.2 Pattijoen alue Pattijoen alueen muodostavat t Antinkankaan, Harakkamäen, Jokelan, Olkijoen ja Pattas- ten koulut. Näistä Pattasten koulu on vuosiluokkien 1 9 koulu ja muut koulut ovat alakouluja. Pattasten koulun vuosiluokat 7 9 toimivat alueen yläkouluna (taulukko 16). 2012-2013 2013-2014 2014-2015 1 132 124 130 2 154 127 124 3 151 152 127 4 123 138 152 5 138 112 138 6 150 126 112 7 116 134 126 8 112 127 134 9 108 112 127 Yht 1184 1152 1170 2015-2016 2016-2017 124 134 130 124 124 130 127 124 152 127 138 152 112 138 126 112 134 126 1167 1167 2017-2018 2018-20199 2019-2020 2020-2021 2021-2022 2022-2023 2023-2024 2024-2025 2025-2026 133 1444 145 106 0 0 0 0 0 134 1333 144 145 106 0 0 0 0 124 1344 133 144 145 106 0 0 0 130 1244 134 133 144 145 106 0 0 124 1300 124 134 133 144 145 106 0 127 1244 130 124 134 133 144 145 106 152 1277 124 130 124 134 133 144 145 138 1522 127 124 130 124 134 133 144 112 1388 152 127 124 130 124 134 133 1174 12066 1213 1167 1040 916 786 662 528 2026-2027 2028-2029 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 106 0 145 106 144 145 395 251 2029-2030 0 0 0 0 0 0 0 0 106 106 Taulukko 16. Pattijoen alueen kaikki perusopetuksen oppilaat, ennustee vuoteen 2030 Suurimmillaan Pattijoen alueen oppilasmäärä tulee olemaan lukuvuonna 2019 jolloin oppilaita ennusteen mukaan on 1 213 oppilasta. Tämä tarkoittaa alueen naisoppilasmäärään noin 29 oppilaan lisäystä (kuva 14). 2020, koko- Kuva 14. Pattijoen alueen perusopetuksen oppilaat vuosina 2012-2021 i

FCG KONSULTOINTI OY 33 (74) Vuonna 2018 ja 2019 aloittavat suurimmat ekaluokkalaisten ikäryhmätt oppivelvollisuu- näyttäisi jäävän pienimmäksi, vain 106 lasta. tensa. Heitä on peräti 144 ja 145 lasta. Vuoden 2020 koulunsa aloittavien ikäryhmä Pattijoen alueen alakoululais sten oppilasmääräkehitys on varsin laskeva. Enimmillään alakoululaisia on peräti 848 jaa vähimmillään 777 ( kuva 15). Käytännössä tämä tarkoit- oppilaat jakautuvat usean koulun kesken ja siten vaikutuksetv t yksittäiseen koulun voivat taa noinn kolmen - neljän luokan oppilasmäärää. On huomioitava, että Pattijoen alueella olla vähäisemmät. Ja toisaalta oppilasmäärien lisäykset painottuvat joidenkin koulujen oppilaaksiottoalueisiin toisia enemmän. Kuva 15. Pattijoen alueen alakoululaisten oppilaskehitys Pattijoen alueen oppilasmää äriin tulee olemaan vaikutusta v vireillä olevilla kaavoitus- mu- hankkeilla, erityisesti Pyhtilänkankaan asemakaav oituksella. Kaavan suunnitelmienn kaan alle kouluikäisten määrään ennustetaan 1100 lapsen lisäystä ja peruskouluikäisiin saman verran. Kaava tullaann toteuttamaan kolmessa vaiheessa ja siten kaavan vaikutukset tulevat näkymään alueen oppilaskehityksessä porrastetusti. Kaavan toteutumi- nen tarkoittaa käytännössä oppilasmääriin lisäyksiä oppilasennusteen tarkastelun lop- sijaan 1 320 peruskoululaista. Laskennallisesti 110 lapsen lisäys tarkoittaa reilua 12 pupuolelle. Pattijoen alueella voi siten olla vuoden 2020 tienoilla 1 210 perusopetusikäisen lapsen lasta eli puolta luokallista lapsia kutakin ikäluokkaaa kohden lisää. i

FCG KONSULTOINTI OY 34 (74) 5.2.1 Antinkankaan koulu Antinkankaan koulun oppilasennuste on melko tasainen, mutta laskeva koko tarkastelujakson ajan (kuva 16). Peräkkäisten lukuvuosien väliset vaihtelut jäävät enimmillään kymmeneen oppilaaseen. Ennusteen mukaan koulun oppilasmäärä oli suurimmillaan lukuvuonna 2012-2013. 300 250 200 150 100 50 0 273 260 258 259 247 234 227 222 225 Kuva 16. Antinkankaan koulun oppilasennuste vuoteen 2021 Antinkankaan luokkakohtainen tarkastelu osoittaa, että oppilasmäärät ovat vahvan 2- sarjaisen koulun oppilasmääriä (taulukko 17). Jos alueen ensimmäisen luokan oppilasmäärä kasvaa esimerkiksi laskennallisella 12 oppilaalla (kaavoituksen vaikutus) tarkastelujakson loppupuolella, tulee Antinkankaan koulun sarjaisuus tarkistaa. Tarkastelussa on huomioitava, että Antinkankaan luvuissa ovat mukana TEPI, Holmin, EHA 1 ja EHA 2 oppilaat sekä Jopo ja lisäluokan oppilaat. 2012-2013 2013-2014 2014-2015 2015-2016 2016-2017 2017-2018 2018-2019 2019-2020 2020-2021 1 40 32 33 34 35 36 37 38 39 2 45 40 32 33 34 35 36 37 38 3 50 45 40 32 33 34 35 36 37 4 38 50 45 40 32 33 34 35 36 5 36 38 50 45 40 32 33 34 35 6 49 36 38 50 45 40 32 33 34 Yht 258 241 238 234 219 210 207 213 219 7 4 9 7 9 12 3 5 1 8 6 4 9 7 9 12 3 5 1 9 5 6 4 9 7 9 12 3 5 Yht 15 19 20 25 28 24 20 9 6 Yht 273 260 258 259 247 234 227 222 225 Taulukko 17. Antinkankaan koulun oppilasennuste vuoteen 2021 (ilman kaavoituksen vaikutusta)

FCG KONSULTOINTI OY 35 (74) Maankäytön suunnittelun kohteena olevien alueiden väestölisäykset kohdistuvat eniten Antinkankaan koulun oppilasmääriin. Oletettu 10 15 oppilaan lisäys kuhunkin ikäluok- kaan vahvistaa Antikankaan koulun 2-sarjaisuutta. Alkuopetuksen osalta voi olla tarpeen harkita suurimpien ikäluokkien osalta jakoa kolmeenn tai muodostaa 2 ja ½ - sarjainen alkuopetus 1 2-vuosiluokkien yhden yhdysluokan avulla. Eritysluokkien ja erityisopetu uksen osalta tulee myös harkita oppilaiden sijoittaminen oman ikäistensä oppilaiden kanssa samaan kouluun. 5.2.2 Harakkamäen koulu Harakkamäen koulun oppilasennuste on voimakkaasti nouseva (kuva 17). Oppilasmää- n 255 rän ennustetaan kasvavan tasaisesti 177 oppilaasta tarkastelujakson loppupuolel oppilaaseen. Tämää tarkoittaaa 78 oppilaan lisäystä koulun oppilasmäärään. Laskennalli- sesti jaettuna kuudella vuosiluokalla, tarkoittaa kyseinen lisäys 13 oppilasta lisää jokaiselle vuosiluokalle. Kuva 17. Harakkamäen koulun oppilasennuste vuoteen 20211 Harakkamäen koulu kasvaa tarkastelujakson aikana vahvaksi 2-sarjaiseksi kouluksi (taulukko 18). Tarkastelujakson viimeisenä lukuvuotena ensimmäisen luokan oppilaita ennustetaan olevan 44 ja 45. 2-sarjaisena tämä tarkoittaa t 22-22,5 oppilasta luokkaa kohden. Harakkamäen koulun oppilasmääriä on myös mahdollista tasata Olkijoen koulun kanssa, missä oppilasennuste on laskeva. i

FCG KONSULTOINTI OY 36 (74) 1 2 3 4 5 6 YHT 2012-2013 2013-2014 2014-20155 2015-2016 33 38 39 40 37 33 38 39 28 37 33 38 31 28 37 33 28 31 28 37 20 28 31 28 177 195 2066 215 2016-2017 41 40 39 38 33 37 228 2017-2018 42 41 40 39 38 33 233 2018-2019 43 42 41 40 39 38 243 2019-2020 44 43 42 41 40 39 249 2020-2021 45 44 43 42 41 40 255 Taulukko 18. Harakkamäen koulun oppilasennuste vuoteen 2021 5.2.3 Jokelan koulu Jokelan koulun oppilasennuste on nouseva (kuva 18). Oppilasmäärän ennustetaan nousevan 36 oppilaalla vuoteen 2020 mennessä, jolloin koulun kokonaisoppilasmäärä on lähellä sataa, 98 oppilaassa. Kuva 18. Jokelan koulun oppilasennuste vuoteen 2021 Vaihtelut vuosiluokittaisissa oppilasmäärissä ovat kohtalaiset t ja yhdysluokkien muodos- on- taminenn muutaman vuoden kuluttua näillä oppilasmäärätiedoilla alkaa muodostua gelmalliseksi. Jokelan koulun aloittaa syksyllä 2016 suurin ikäluokka, peräti 23 oppilasta ja edellisenä vuonna pieninn ryhmä, vain 9 oppilasta. (taulukko 19). i

FCG KONSULTOINTI OY 37 (74) Jokela 1 2 3 4 5 6 YHT 2012-2013 2013-2014 10 13 12 10 17 12 5 17 9 5 9 9 62 66 2014-2015 2015-2016 2016-2017 19 9 23 13 19 9 10 13 19 12 10 13 17 12 10 5 17 12 76 80 86 2017-2018 2018-2019 14 17 23 14 9 23 19 9 13 19 10 13 88 95 2019-2020 2020-2021 16 0 17 16 14 17 23 14 9 23 19 9 98 79 Taulukko 19. Jokelan koulun oppilasennuste vuoteen 2021 (vuoden 2020 koulunsa aloittavien ennustee puuttuu) Jokelan koulun ko ko ja tilat eivät ole parhaimmat t 1-sarjaisen koulun tarpeisiin. Luku- yh- vuonna 2014 2015 ensimmäistä ja toista luokkaa ei ole enää mahdollista opettaa dysluokkana eikä tarkastelujat akson loppupuolella ylempiä y vuosiluokkia. Siksi koulun op- 19). pilasmäärää tulee säädellä ja oppilaita ohjata muihin lähikouluihin. 5.2.4 Olkijoen koulu Olkijoen koulun oppilasennuste on lähes koko tarkastelujaksonajan laskeva (kuvaa Vuonna 2019 oppilasmäärä kääntyy nousuun ja ennusteen e viimeisenä vuonna koulun oppilasmäärässä on palattu lähes nykyiselle tasolle. Koulun oppilasmäärä on pienimmil- lään 45 oppilasta, joka on 17 oppilasta nykyistä vähemmän. Kuva 19. Olkijoen koulun oppilasennuste vuoteen 2021 Olkijoen koulun aloittaa tulevana syksynä pienin ikäluokka, vain 5 oppilasta. Ennusteen mukaan suurin ensimmäistenn luokkalaisten ikäryhmä on vuonna 2020, jolloin koulunsa aloittaa 12 lasta (taulukko 20). i

FCG KONSULTOINTI OY 38 (74) Olkijoki 2012-2013 2013-2014 2014-2015 2015-2016 2016-2017 2017-2018 2018-2019 2019-2020 2020-2021 1 13 5 6 7 8 9 10 11 12 2 8 13 5 6 7 8 9 10 11 3 10 8 13 5 6 7 8 9 10 4 7 10 8 13 5 6 7 8 9 5 12 7 10 8 13 5 6 7 8 6 12 12 7 10 8 13 5 6 7 YHT 62 55 49 49 47 48 45 51 57 Taulukko 20. Olkijoen koulun oppilasennuste vuoteen 2021 5.2.5 Pattasten koulu 2012-2013 2013-2014 Oppilaaksiottoalue Harakkamäen koulun ja Olkijoen koulun välillä tulee olla joustava ja tarpeen mukaan oppilasmäärien tasausta tulee suorittaa myös Pattasten koulun ja Jokelan koulujen kesken. Pattasten koulun alaluokkien oppilasennuste on laskeva (taulukko 21). 2014-2015 2015-2016 2016-2017 2017-2018 2018-2019 2019-2020 2020-2021 1 36 36 33 34 27 32 37 36 10 2 52 36 36 33 34 27 32 37 36 10 0 0 0 0 0 0 0 3 47 52 36 36 33 34 27 32 37 36 10 0 0 0 0 0 0 4 41 47 52 36 36 33 34 27 32 37 36 10 0 0 0 0 0 5 51 41 47 52 36 36 33 34 27 32 37 36 10 0 0 0 0 6 60 51 41 47 52 36 36 33 34 27 32 37 36 10 0 0 0 1-6 287 263 245 238 218 198 199 199 176 142 115 83 46 10 0 0 0 7 116 150 138 123 151 154 132 124 130 124 134 133 144 145 106 0 0 8 112 116 150 138 123 151 154 132 124 130 124 134 133 144 145 106 0 9 108 112 116 150 138 123 151 154 132 124 130 124 134 133 144 145 106 1-9 623 641 649 649 630 626 636 609 562 520 503 474 457 432 395 251 106 2021-2022 2022-2023 2023-2024 2024-2025 2025-2026 2026-2027 2028-2029 2029-2030 Taulukko 21. Pattasten koulun oppilasennuste vuoteen 2021 Pattasten vuosiluokkien 1 6 oppilasmäärä laskee tarkastelujakson aikana 70 oppilaalla (kuva 20). 200 oppilaan määrä alittuu vuonna 2017 ja ennusteen mukaan oppilasmäärä ei enää tarkastelujaksolla nouse tämän määrän päälle. Määrät ovat tasaisia. Pattasten koulun vuosiluokat 5 6 toimivat 2-sarjaisina ja oppilasmäärät mahdollistavat Jokelan koulun 5 6 vuosiluokkalaisten yhdistämisen ko. luokkiin.

FCG KONSULTOINTI OY 39 (74) Kuva 20. Pattasten koulun vuosiluokkien 1 6 oppilasennuste Kuva 21. Pattasten koulun vuosiluokkien 7 9 oppilasennuste vuoteen 2027 Kuvastaa 21 huomaamme, että Pattasten koulun vuosiluokkien 7-9 oppilasennuste on aaltoileva. Pienimmillään koulun oppilasmäärä on tällä hetkellä ja parhaimmillaan Pat- tasten yläluokilla on sata oppilasta enemmän kuin kuluvana lukuvuonna. Lukuvuoteen 2018 2019 oppilasmäärät nousevat, tämänn jälkeen tulee t muutaman vuoden laskukausi, jonka jälkeen lukuvuonna 2025 2026 saavutetaan uusi oppilas- määrähuippu (taulukko 22). Syksyllä lukuvuosi aloitetaan a 422 oppilaalla ja tämän jäl- i

FCG KONSULTOINTI OY 40 (74) keen oppilasmäärä tulee olemaan pienimmillään lukuvuonna 2021-2022, jolloin yläkoululaisia on 378. Tuolloinkin oppilaita on reilut 40 enemmän kuin nyt. 2012-2013 2013-2014 2014-2015 2015-2016 2016-2017 2017-2018 2018-2019 2019-2020 2020-2021 7 116 150 138 123 151 154 132 124 130 124 134 133 144 145 106 0 0 8 112 116 150 138 123 151 154 132 124 130 124 134 133 144 145 106 0 9 108 112 116 150 138 123 151 154 132 124 130 124 134 133 144 145 106 336 378 404 411 412 428 437 410 386 378 388 391 411 422 395 251 106 2021-2022 2022-2023 2023-2024 2024-2025 2025-2026 2026-2027 2028-2029 2029-2030 Taulukko 22. Pattasten koulun vuosiluokkien 7-9 oppilasennuste vuoteen 2030 Vaikka yläkoululaisten määrä kasvaa, vähenee samaan aikaan Pattasten koulun alakoululaisten määrät. Kokonaisuuden näkökulmasta tämä tuo mahdollisuuksia hyödyntää alakoulun tiloja yläkoululaisten opetuksessa.

FCG KONSULTOINTI OY 41 (74) 5.2.6 Johtopäätös Alueen palveluverkon tarkastelu yhdistetään Keskusta-alueen kouluverkon tarkasteluun ja palveluverkon yhdeksi kehittämiskohteeksi otetaan Kampusalue. Kampusalueelle suunnitellaan ja toteutetaan pikaisesti kasvatus-. ja opetuspalvelujen keskittymä päivähoidosta yläkouluopetukseen asti. Tästä koulurykelmästä käytetään tästä eteenpäin koulukeskuksen nimitystä. Pattijoen alueen alakoulujen osalta esitetään seuraavia muutoksia vuosille 2013 2020: Antinkankaan koulukiinteistön kunto edellyttää mittavaa peruskorjausta. Siirretään Antinkankaan koulun toiminta a) joko kokonaan tai b) e 2-vuosiluokkia lukuun ottamatta kokonaisuudessaan tulevaan koulukeskukseen. Jos koulukeskukseen remontoidaan yläkoulu, on tarkoituksenmukaisinta siirtää koko Antinkankaan koulun toiminta ko. yksikköön. Samalla tarkistetaan Antinkankaan ja Keskuskoulun oppilaaksiottoalueet sekä Antinkankaan ja Pattasten oppilaaksiottoalueet ja tarvittaessa ohjataan oppilaita koulukeskukseen. Harakkamäen koulun ja Olkijoen koulun osalta oppilaaksiottoalue muodostetaan joustavaksi ja koulujen oppilasmääriä tasataan ikäluokkien oppilasmäärätarpeiden mukaan. Harakkamäen koulu jatkaa osittain 2-sarjaisena kouluna. Olkijoen koulun oppilasmäärää vahvistetaan siirtämällä osa nyt Harakkamäen koulun oppilasennusteiden mukaisista lapsista Olkijoen kouluun. Koulu jatkaa toimintaa 3-opettajaisena kouluna. Jokelan koulun oppilasmääriä säädellään siten, että a) koulussa toimivat vain vuosiluokat 1 4. Vuosiluokat 5 6 ohjataan Pattasten kouluun tai b) koulun oppilaksiottoalue rajataan uudelleen ja koulu toimii 1-sarjaisena kouluna. Lopuille osoitetaan oppilaspaikka Pattasten koulusta (Harakkamäki täynnä). Pattasten koulun laskevaa oppilasmäärää vahvistetaan osoittamalla osalle Harakkamäen ja Jokelan alueen koululaisista koulupaikka Pattasten koulusta. Antinkankaan erityisopetus siirretään Pattasten kouluun. Pattasten yläluokkien oppilaaksiottoalue tarkistetaan ja osa oppilaaksiottoalueen länsiosien oppilaista ohjataan tulevan koulukeskuksen vuosiluokille 7 9. Koulukeskuksen yläkoulun perustan muodostaa Merikadun koulu, joka siirretään nykyisestä kiinteistöstä Kampusalueelle. Näin pystytään tasaamaan Pattasten ja Merikadun koulun oppilasmääriä ja hallitsemaan Pattasten koulun oppilasmäärän kasvua vuoden 2017 jälkeen. Pyhtilänkankaan uusien asuinalueiden oppilaat huomioidaan pääsääntöisesti tulevan koulukeskuksen mitoituksissa.

FCG KONSULTOINTI OY 42 (74) 5.3 Keskustan alue Keskustan alueen muodostavat Keskuskoulu, Koivuluodon Kummatin ja Ollinsaaren koulut sekä Merikadun koulu. Näistä Ollinsaaren yksikkö on vuosiluokille 1 4, Keskuskoulussa ja Kummatissa ovat vuosiluokat 1 6 ja Merikadun koulussa 7 9- vuosiluokat. Merikadun koulu kerää alueen alakoulujen oppilaat (taulukko 23). 2012-2013 2013-2014 2014-2015 2015-2016 2016-2017 2017-2018 2018-2019 2019-2020 2020-2021 1 107 80 99 93 99 109 103 108 40 2 75 105 80 99 93 99 109 103 108 3 80 73 105 80 99 93 99 109 103 4 73 72 73 105 80 99 93 99 109 5 93 73 72 73 105 80 99 93 99 6 77 92 73 72 73 105 80 99 93 505 495 502 522 549 585 583 611 552 7 91 77 92 73 72 73 105 80 99 8 106 85 87 89 73 72 73 105 80 9 94 99 85 87 89 73 72 73 105 291 261 264 249 234 218 250 258 284 796 756 766 771 783 803 833 869 836 Taulukko 23. Keskustan alueen kaikki perusopetuksen oppilaat, ennuste vuoteen 2030 Keskustan alueen oppilasennuste on nouseva. Tarkastelujakson alkuvaiheessa oppilasmäärä pysynee melko tasaisena muutaman vuoden ajan, mutta vuoden 2016 tienoilla, oppilasmäärään muodostuu suurehkojakin kasvuja. Suurimmillaan Keskustan alueen oppilasmäärä tulee olemaan lukuvuonna 2019 2020, jolloin oppilaita on 869 (kuva 22). Tämä tarkoittaa Keskustan alueelle 73 oppilasta nykyistä enemmän. 880 860 840 820 800 780 760 740 720 700 680 796 756 766 771 783 803 833 869 836 Kuva 22. Keskustan alueen perusopetuksen oppilaat vuosina 2012-2021

FCG KONSULTOINTI OY 43 (74) Keskustan alueen alakoululais sten määrän ennustetaan kasvavan aina lukuvuoteen 2019 2020 asti, jonka jälkeen oppilasmäärissä on havaittavissa pientä laskua. Vuonna 2016 ensimmäisenn luokan oppilaita on eniten, 611, 6 joka on yli 1000 lasta nykyistä enemmän. Ennustejakson pienin koulunsa aloittava ikäluokka on vuonna 2013 2014, jolloin ekaluokkalaisia on 80. (kuva 23) ). Kuva 23. Keskustan alueen alakoululaisten oppilaskehitys Oppilasmäärä kasvaa 136 oppilaalla tarkastelujakson aikana. Käytännössä tämää tarkoittaa 1-sarjaisen koulun oppilasmäärää vastaavaa lisäystää alakoululaisten lukumää- rään. i

FCG KONSULTOINTI OY 44 (74) 5.3.1 Keskuskoulu Keskuskoulu oppilasennuste on laskevaa (kuva 24). Ensi syksynä koulun oppilasmäärä tulee laskemaan alle 200 oppilaan ja tulevina vuosina kokonaisoppilasmäärä näyttää vaihtelevan 170 ja 190 oppilaan välillä. Oppilasmäärä ei koko tarkastelujakson aikana palaudu nykyiseen määrään, päälle 200 oppilaan. Kuva 24. Keskuskoulu oppilasennuste vuoteen 2021 Keskuskoulun luokkakohtaisen oppilasmäärän tarkastelu (taulukko 24.) osoittaa, että tarkastelujaksolla alkavien ensimmäisten luokkien koot vaihtelevat 23 oppilaasta 37 oppilaaseen. Peräkkäiset ikäluokat ovat erikokoisiaa ja Keskuskoulussa tulee t tarkastelu- rinnakkaisluokaksi. Koulussa joudutaan harkitsemaan osittaista 1-sarjaisuutta vuosi- jakson aikana harkittavaksi jatketaanko alkuopetuksen luokkien jakamista kahdeksi luokkien 3 6 osalta viimeistään lukuvuonna 2017 2018 ellei koulun oppilasmääriä tasata muiden koulujen kanssa. Kouluun tulee myös ohjata uusien keskusta-alueen asuinalueiden oppilaita Koivuluodon alueen lisäksi. 1 2 3 4 5 6 YHT 2012-2013 2013-2014 2014-2015 40 24 32 31 40 24 34 31 40 22 34 31 42 22 34 34 42 22 203 193 183 2015-2016 2016-2017 2017-2018 2018-2019 2019-2020 25 23 37 29 37 32 25 23 37 29 24 32 25 23 37 40 24 32 25 23 31 40 24 32 25 34 31 40 24 32 186 175 181 170 183 2020-2021 12 37 29 37 23 25 163 Taulukko 24. Keskuskoulun oppilasennuste vuoteen 2021 i

FCG KONSULTOINTI OY 45 (74) 5.3.2 Koivuluodon koulu / Kummatti Kummatin koulun oppilasennuste on tarkastelujakson loppupuolella nouseva (kuva 25). Oppilasmäärää pysynee seuraavat kolme vuotta nykyisellään ja tämän jälkeen op- pilasmääriin tulee nousua. Lukuvuonna 2017 2018 kahdensadan oppilaan raja rikkou- on 83 tuu ja noususta näyttää muodostuvan pysyvä (taulukko 25). Tuolloin koulussa oppilasta nykyistä enemmän,, peräti 245 lasta. Kuva 25. Kummatin koulun oppilasennuste vuoteen 2021 Vuonna 2016 ensimmäisen luokan oppilaita on peräti 36 ja kahden rinnakkaisen luokan perustaminen on välttämätön ntä (taulukko 25). Tähän asti koulu on voinut toimia 1 4 vuosiluokkien osalta 1-sarjaisena. Samoin lukuvuodesta 2017 2018 alkaen viidesop- luokkalaisten lukumäärät edellyttävät kolmen rinnakkaisen luokan perustamista tai pilasmäärän tasaamista muiden läheisimpien alakoulujen kanssa. 1 2 3 4 5 6 YHT 2012-2013 2013-2014 2014-2015 15 17 21 18 15 17 24 18 15 14 24 18 49 38 46 42 49 38 162 161 155 2015-2016 2016-2017 20 36 21 20 17 21 15 17 43 54 46 43 162 191 2017-2018 2018-2019 2019-2020 25 24 25 36 25 24 20 36 25 21 20 36 56 67 68 54 56 67 212 228 245 2020-2021 13 25 24 25 76 68 231 Taulukko 25. Kummatin koulun oppilasennuste vuoteen 2021 i

FCG KONSULTOINTI OY 46 (74) Kuva 26. Ollinsaaren koulun 5.3.3 Koivuluodon koulu / Ollinsaari Ollinsaaren koulun ennuste on myös nouseva (kuva 26) ja selittänee osaltaan Kumma- lop- tin koulun viidennen ja kuudennen luokan oppilasmäärien nousua tarkastelujakson pupuolella. Ollinsaaressa toimivat vuosiluokat 1 4. Oppilasmäärä nousee lukuvuoteen 2018 2019 asti 75 oppilaalla. Ollinsaaren koulun osalta tulee harkittavaksi suurehkojen alkuopetusluokkien perustaminen tai oppilasmäärän tasaaminen muutamalla oppilaalla ikäluokastaa Kummatin koulun kanssa (taulukko 26). Järkevintä olisi, jos Ollinsaaren koulu voisi toimia t vuosiluokkien 1 6 kouluna ja vuosiluokkien 5 6 osalta edes 1-sarjaisena. Tämä osaltaan pur- kaisi Kummatin koulun oppilasmäärän kasvun paineita näidenn vuosiluokkien osalta. 1 2 3 4 YHT 2012-2013 2013-2014 2014-2015 39 39 46 25 39 39 22 25 39 24 22 25 110 125 149 2015-2016 2016-2017 2017-2018 2018-2019 2019-2020 48 40 47 50 46 46 48 40 47 50 39 46 48 40 47 39 39 46 48 40 172 173 181 185 183 2020-2021 15 46 50 47 158 Taulukko 26. Ollinsaaren koulun oppilasennuste vuoteen v 2021 Joka tapauksessa Ollinsaarenn koulun ennusteen mukaan koulusta muodostuu vahva 2- sarjainen vuosiluokkien 1 4 koulu. Viimeistään vuonna 2018 kouluun olisi järkevää perustaaa 5 vuosiluokan opetusryhmä ja näin purkaa Kummatin koulun oppilasmäärä- painetta. i

FCG KONSULTOINTI OY 47 (74) 5.3.4 Merikadun koulu Merikadun koulun oppilasennuste on laskettu ynnäämällä Keskustan alueen alakoululaisten määrät nyt yhteen. Oppilasmäärä tulee ennusteen mukaan ensin tarkastelujakson alkuvaiheessa laskemaan melko voimakkaasti, yli 73 lapsella. Kuitenkin vuoden 2018 jälkeen oppilasennuste kääntyy kasvuun ja oppilasmäärä on kasvava vuoteen 2025 asti, jolloin saavutetaan 320 oppilaan määrä. Vuosiluokkakohtaiset oppilasmäärät ovat vuonna 2025 nousseet yli sadan (taulukko 27 ja kuva 27). 2012-2013 2013-2014 2014-2015 2015-2016 2016-2017 2017-2018 2018-2019 2019-2020 2020-2021 7 91 77 92 73 72 73 105 80 99 93 99 109 103 108 40 0 0 8 106 85 87 89 73 72 73 105 80 99 93 99 109 103 108 40 9 94 99 85 87 89 73 72 73 105 80 99 93 99 109 103 108 40 291 261 264 249 234 218 250 258 284 272 291 301 311 320 251 148 40 2021-2022 2022-2023 2023-2024 2024-2025 2025-2026 2026-2027 2028-2029 2029-2030 Taulukko 27. Merikadun koulu oppilasennuste vuoteen 2030 Merikadun koulun oppilasmäärät edellyttävät tarkastelujakson loppupuolella joidenkin ikäluokkien jakamista nykyistä useampaan opetusryhmään. 2020-luvulla oppilasmäärien tasaaminen Pattasten koulun kanssa yhdenmukaistaa kaupungin sisällä opetusryhmäkokoja. 350 300 250 200 150 291 284 291 301 311 320 261264 272 249234218 250 258 251 148 100 50 40 0 Kuva 27. Merikadun koulun vuosiluokkien 7. 9. oppilasennuste

FCG KONSULTOINTI OY 48 (74) 5.3.5 Johtopäätös Keskusta-alueen kaikkiin kouluihin Keskuskoulua lukuun ottamatta tulee paineita perustaa uusia luokkia. Tarkastelujakson loppupuolella Kummatin ja Ollinsaaren kouluihin tulee molempiin tarve perustaa uusia luokkia ja Merikadun koulun osalta tilatarve kasvaa 2020 luvun alkuvuosina. Jos koulujen nykyiset tilat eivät mahdollista oppilasmäärien nousua ja uusien luokkien perustamista: peruskorjataan kampusalueelle 3-sarjainen alakoulu, johon sijoitetaan Antinkankaan koulun oppilaat ja osa Keskuskoulun oppilaista, tasataan Kummatin, Ollinsaaren koulun ja Keskuskoulun oppilasmääriä ja osoitetaan tarkastelujakson loppupuolella Kummatin koulun luoteis- ja pohjoisosista ja Ollinsaaren koulun pohjoisosista osalle oppilaista koulupaikka Keskuskoulusta. Vaikka Kummatin ja Ollinsaaren oppilasmäärät näyttävät nyt olevan molemmat nousussa, tulee kuitenkin harkita, onko tarkoituksenmukaista ylläpitää kahta alakoulua näin lähellä toisiaan. Olisiko resurssien näkökulmasta selvempää muodostaa radan alapuolelle yksi selkeä e 6 vuosiluokkien yksikkö? Voisiko tulevaisuudessa keskustaalueen alakouluverkko muodostua kolmesta yksiköstä: 3-sarjaisesta koulukeskuksen koulusta, 1-sarjaisesta Keskuskoulusta ja 3-sarjaisesta Koivuluodon koulusta? Selvityksen aikana on noussut esiin myös vaihtoehto, jossa Merikadun koulua on esitetty siirrettäväksi lukion tiloihin ja lukiota kaupungissa vapaana olevaan yksityiseen oppilaitokseen. Tämä järjestely edellyttäisi lukion tiloissa taide- ja taitoaineiden edellyttämien opetustilojen rakentamista. Kun huomioidaan, että maankäytön suunnittelun painopiste ja tulevien asuinalueiden toteuttaminen on pääsääntöisesti keskusta-alueen pohjoisosissa, on tarkoituksenmukaisempaa keskittää muutos- ja rakentamistoimet näiden lähelle, entiselle kampusalueelle. Keskusta-alueen eteläisten osien yläkoulun palvelutarjonnasta vastaa edelleen luontevasti Saloisten koulu. Johtopäätöksenä on, että keskusta-alueen yläkoulun toiminta eli Merikadun koulu siirretään kokonaisuudessaan tulevaan koulukeskukseen Kampusalueelle ja koulu suunnitellaan vähintään 450 oppilaan yksiköksi. Tämän lisäksi Merikadun koulun ja Saloisten koulun oppilaaksiottoalueita tulee myös tarkastella tulevaisuudessa joustavasti, varsinkin, kun yläkoulun toiminta on siirtynyt kampusalueen koulukeskukseen. Merikadun koulun nykyisen oppilaksiottoalueen itä- ja eteläosasta osalle oppilaista voidaan osoittaa yläkoulun koulupaikka vastaisuudessa Saloisten koulusta.

FCG KONSULTOINTI OY 49 (74) 5.4 Saloisten alue Saloisten alueen muodostava at Haapajoen koulu, Tikkalan koulu, Honganpalon koulu ja Saloisten koulu. Lisäksi Saloisten alueeseen kuuluuu virallisesti Piehingin koulu, josta ei ole tehty virallista lakkauttamispäätöstä, vaikka koulurakennusta Piehingissä ei enää ole. Saloisten koulu on alueenn ainoa vuosiluokkien 7 9 koulu (taulukko 28). 2012-2013 2013-2014 2014-2015 2015-2016 2016-2017 2017-2018 2018-2019 2019-2020 2020-2021 1 75 74 79 73 61 59 52 59 29 2 84 75 74 79 73 61 59 52 59 29 0 0 0 0 0 0 0 3 65 84 75 74 79 73 61 59 52 59 29 0 0 0 0 0 0 4 75 65 84 75 74 79 73 61 59 52 59 29 0 0 0 0 0 5 66 75 65 84 75 74 79 73 61 59 52 59 29 0 0 0 0 6 84 66 75 65 84 75 74 79 73 61 59 52 59 29 0 0 0 449 439 452 450 446 421 398 383 3333 260 199 140 88 29 0 0 0 7 69 84 66 75 65 84 75 74 79 73 61 59 52 59 29 0 0 8 78 69 84 66 75 65 84 75 74 79 73 61 59 52 59 29 0 9 74 78 69 84 66 75 65 84 75 74 79 73 61 59 52 59 29 221 231 219 225 206 224 224 233 228 226 213 193 172 170 140 88 29 670 670 671 675 652 645 622 616 561 486 412 333 260 199 140 88 29 Taulukko 28. Salosten alueen kaikki perusopetuksen oppilaat, ennustee vuoteen 2030 2021-2022 2022-2023 2023-2024 2024-2025 2025-2026 2026-2027 2028-2029 2029-2030 Koko Saloisten alueen oppilasmäärä näinä vuosina suurimmillaan. Ennuste pysyy vaniin, kaana useiden vuosien ajan, jonka jälkeen se hitaasti kääntyyy laskuun, kuitenkin että vuonna 2020 oppilasmäärä on pudonnut sadalla, 531 oppilaaseen (kuva( 28). En- nusteessa ovat mukana Piehingin alueen oppilaat, jotka ovat Haapajoen koulussa. Kuva 28. Saloisten alueen perusopetuksen oppilaat vuosina 2012 2021 i

FCG KONSULTOINTI OY 50 (74) Saloisten alueen alakoululaisten lukumäärät ovat laskettu yhdistämällä Haapajoen, Tikkalan ja Honganpalon koulujen oppilasmäärät (taulukko 29). Tikkalan koulun oppilasmäärissä on mukana Ketunperän oppilaat. Haapajoen koulun oppilasmäärissä on mukana ne Piehingin alueen oppilaat, jotka käyvät koulua Haapajoen koulussa. Piehingin alueelta käy osa lapsista koulua Pyhäjoen puolen kouluissa. 2012-2013- 2014-2015- 2016-2017- 2018-2019- 2020-2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 449 439 452 450 446 421 398 383 333 Taulukko 29. Saloisten alueen alakoululaisten määrä vuoteen 2021 asti

FCG KONSULTOINTI OY 51 (74) 5.4.1 Haapajoen koulu Haapajoen koulun oppilasennuste on nouseva (taulukko 30). Koulu voi pääosin toimia vahvana 1-sarjaisena kouluna tai osittain jopa 2-sarjaisena kouluna. Ilman Piehingin oppilaita koulu olisi 1-sarjainen. 2012-2013 2013-2014 2014-2015 2015-2016 2016-2017 2017-2018 2018-2019 2019-2020 2020-2021 1 18 27 36 31 26 26 21 28 8 2 30 18 27 36 31 26 26 21 28 3 22 30 18 27 36 31 26 26 21 4 32 22 30 18 27 36 31 26 26 5 19 32 22 30 18 27 36 31 26 6 28 19 32 22 30 18 27 36 31 YHT 149 148 165 164 168 164 167 168 140 Taulukko 30. Haapajoen koulun oppilasennuste Taulukosta 31 ilmenee, miltä alueelta koulun oppilaat tulevat ja miten Piehingin alueen oppilaat jakautuvat tällä hetkellä. Luokka Haapajoen koulun oppilasmäärä lv. 2013-2014 joista Haapajoen koulun alueelta josta Piehingin koulun alueelta Piehingin koulun alueelta Parhalahden koulussa a-eskari 15 9 6 0 b-eskari 15 15 0 0 1a ja 1b lk. 25 20 5 3 2.lk 18 14 4 3 3a lk 15 10 5 4 3b lk 14 14 0 0 4.lk 23 18 5 4 5a lk 16 16 0 5b lk 18 11 7 5 6.lk 19 14 5 2 Yhteensä 178 141 37 21 Taulukko 31. Haapajoen koulun oppilaiden jakautuminen Oppilasennusteen mukaan Piehingin alueella ei ole saatu lapsimääriä lisääntymään. Oppilasmääränsä tai alueellisen perusopetuksen tarpeen näkökulmasta Piehingin koulun rakentaminen tällä hetkellä uudelleen ei ole perusteltua.

FCG KONSULTOINTI OY 52 (74) 5.4.2 Honganpalon koulu Honganpalon koulun oppilasennuste pysynee kohtalaisen samanlaisena koko tarkastelujakson ajan (kuva 29), kunnes vuoden 2018 oppilasmäärä on laskenut alle 140 oppilaan. Kuva 29. Honganpalon koulun oppilasennuste vuoteen 2021 Koulu toiminee oppilasmääränsä puolesta 1-sarjaisena kouluna. Alaluokkien osaltaa lie- nee tehty ratkaisutt kuluvana lukuvuonna aloittaneen suuren ikäluokan osalta (taulukko 32). 1 2 3 4 5 6 YHT 2012-2013 2013-2014 2014-2015 29 29 17 23 28 27 153 24 29 29 17 23 28 150 25 24 29 29 17 23 147 2015-2016 2016-2017 2017-2018 20 24 21 25 20 24 24 25 20 29 24 25 29 29 24 17 29 29 144 1511 143 2018-2019 2019-2020 22 19 21 22 24 21 20 24 25 20 24 25 136 131 2020-2021 15 19 22 21 24 20 121 Taulukko 32 Honganpalon koulun ennuste vuoteen 2021 i

FCG KONSULTOINTI OY 53 (74) 5.4.3 Tikkalan koulu Tikkalan koulun oppilasennuste on jyrkästi laskevaa (kuva 30). Vuonna 2020 Tikkalan koulun ennuste jäää nykyistä pienemmäksi. Kuva 30. Tikkalan koulun oppilasennuste Oppilasmäärien lasku aiheuttaa Tikkalan koulussa väistämättä yhdysluokkien perustamisen (taulukko 33). Tarkastelujakson loppupuolella koulunn oppilasmäärät näyttäisi- vät riittävän 3-opettajaiseen kouluun. 1 2 3 4 5 6 YHT 2012-2013 21 14 17 7 8 17 84 2013-2014 2014-2015 10 8 21 10 14 21 17 14 7 17 8 7 77 77 2015-2016 2016-2017 2017-2018 6 111 12 8 6 11 10 8 6 21 10 8 14 21 10 17 14 21 76 70 68 2018-2019 2019-2020 9 12 12 9 11 12 6 11 8 6 10 8 56 58 2020-2021 6 12 9 12 11 6 56 Taulukko 33. Tikkalan koulun ennuste vuoteen 2021 5.4.4 Saloisten kouluu Saloisten koulun oppilasennuste on pitkällä tarkasteluvälillä melko tasainen, kunnes oppilasmäärä 2020-luvulla alkaa laskea (kuva 31) ). Oppilasmäärä on korkeimmillaan 233 oppilasta. i

FCG KONSULTOINTI OY 54 (74) Kuva 31. Saloisten koulun vuosiluokkien 7. 9. oppilasennuste Vuosiluokkien koott vaihtelevat 52 oppilaasta aina 848 oppilaaseen (taulukko 34). Vuo- den 2023 jälkeen aloittavien 7. luokkalaisten määrä näyttäisi jäävän pysyvästi alle 60 oppilaan ja jakoa kahteen kolmen sijaan on harkittava vakavasti. 2012-2013 2013-2014 2014-2015 7 69 84 66 8 78 69 84 9 74 78 69 Y ht 221 231 219 2015-2016 2016-2017 75 65 66 75 84 66 225 206 2017-2018 84 75 65 84 75 65 224 224 2018-- 2019-2019 2020 2020-2021 2021-2022 2022-2023 2023-2024 2024-2025 2025-2026 74 79 73 616 59 52 59 75 74 79 737 61 59 52 84 75 74 797 73 61 59 233 228 226 213 193 172 170 2026-2027 2028-2029 29 0 59 29 52 59 140 88 2029-2030 0 0 29 29 Taulukko 34. Saloisten koulun ennustee Koska kaupungin pohjoisosiss sa on samanaikaisesti yläkouluikäisten oppilasmäärien kasvua, olisi tarkoituksenmukaista tasata Saloistenn koulun oppilasmäärää Merikadun koulun oppilasmäärien kanssa. Näiden kahden koulun väliset oppilaaksiottoalueet tulee olla joustavat. i

FCG KONSULTOINTI OY 55 (74) 5.4.5 Johtopäätös Saloisten alueen alakoulujen palveluverkkoon esitetään seuraavat muutokset vuosille 2013 2020: Honganpalon koulun toimintaan ei esitetä muutoksia. Näillä oppilasmäärillä ja alueen syntyvyysmäärillä Piehingin koulua ei ole tarkoituksenmukaista rakentaa uudelleen. Koulu lakkautetaan virallisesti ja koulun oppilaat siirretään Haapajoen koulun oppilaiksi. Piehingin alueen oppilaille osoitetaan vastaisuudessa oppilaspaikka Haapajoen koulusta. Haapajoen koulun ja Tikkalan koulun oppilaaksiottoalueet tarkistetaan. Koulujen oppilasmääriä tasataan siten, että Tikkalan koulu jatkaa pääsääntöisesti 1- sarjaisena kouluna ja Haapajoki 1½-sarjaisena kouluna. Saloisten koulun toimintaa ei esitetä muutoksia. Koulussa tulee huomioida oppilasmäärien lasku ennustejakson loppupuolella opetusryhmien muodostamisessa tai Saloisten koulun oppilaaksiottoaluetta tarkastellaan yhdessä Merikadun koulun kanssa ja tarvittaessa Saloisten kouluun ohjataan oppilaita keskusta-alueen etelä- ja itäosista, joka suotavampi vaihtoehto. 5.5 Kouluparitarkastelu Liitteessä 8. on esitetty koulupareittainen tarkastelu, jossa on laskettu yhdistettyjen koulujen yhteisoppilasmäärät ja laskennallinen rinnakkaisluokkien koko joko 2 tai 3- sarjaisena.

FCG KONSULTOINTI OY 56 (74) 6 Talous Perusopetuksen koulujen kustannukset vuonna 2012 olivat yhteensä 14 275 906 euroa. Tämän lisäksi koulujen yhteiset kustannukset (esim. koulunkäyntiohjaajien palkkoja, koulusihteerien palkat, tilojen ulkoiset vuokrat, uimaopetusu s) olivat 2 655 996 euroa. Yhteensä perusopetuksen kustannukset olivat lähes 17 miljoonaa euroa. Perusopetuksen suurimman kustannuserän muodostivat luonnollisesti henkilöstökulut, 75 %:a koulujen kustannuks sista (kuvaa 32). Siivoukseen ja kouluruokailuun kului noin 2 miljoonaa. Perusopetuksen vuokrakulut vuodessaa ovat yli miljoonan. Kuva 32. Perusopetuksen koulujen kustannusten jakautuminen vuonna 2012. Luvuissa ei ole mukana perusopetuksen yhteisiä kustannuksia eikä Vihannin koulujen lukuja. Koulujen välistä kustannustarkastelua vaikeuttaa se, s että 15 prosenttia perusopetuksen kustannuksista ei ole kohdennettu kouluille. Raahen kaupungin kirjaamiskäytännön mukaisesti koulukohtaisissa luvuissa ei ole mukana esimerkiksi osan koulunkäyntioh- kustannuksia. Tältä osin kirjaamiskäytännön vaihtelevat kunnittain ja oppilaskohtaisen ja koulukohtaisen kustannusrakenteen tarkastelu tai vertailuu muihin kuntiin voi hanka- loitua. jaajan ja koulusihteereiden palkkakustannuksia eikä esimerkiksi oppilaskuljetuksen Raahen kaupunginn eri perusopetuksen kouluyksikköjen kustannusten jakautuminen on verrannollinen koulun koon kanssa (kuva 33). i

FCG KONSULTOINTI OY 57 (74) Kuva 33. Kustannusten prosentuaalinenn jakautuminen koulujen kesken vuonna 2012, Vihanninn koulujen tiedot puuttuvat Koulujen kustannusten menokohtainen yhteenvetoo on esitetty kuvassaa 34. Luvuissa ei ole mukana koulujen yhteisiää kustannuksia. Kuva 34. Koulujen kustannusten jakautuminen vuonna 20122 i

FCG KONSULTOINTI OY 58 (74) 6.1 Odotekustannukset Odotekustannuksella tarkoitetaan palvelutuotannon nettokustannuksia, ns. niitä ideaali nettokustannuksia, jos ne olisivat vertailuryhmän tehokkaimpien tasolla. Odotekustannusvertailussa nettokustannuksella tarkoitetaan käyttökustannuksia, jotka muodostuvat mm. henkilöstökuluista, tiloista, ostoista ja poistoista ja näistä vähennetyistä käyttötuotoista (mm. myynti ja maksut). Tarkastelu pohjana ovat kuntien talous- ja toimintatilaston tiedot vuodelta 2011. Mukana on myös vuosien 2007-2010 kustannukset, jotka on deflatoitu vuoden 2011 tasolle. Kustannuksia ei ole tarvevakioitu eikä toiminnan laadullisia eroja ole voitu huomioida (esimerkiksi huomioitu pienryhmäopetuksen määrää), koska tilastot taustatietoineen eivät tähän ole riittävän kattavia. Raahen vertailuryhmän muodostavat kunnat, joiden väestö ikärakenteeltaan on valitussa kunnan kokoluokassa Raahen kaupungin väestörakenteen kanssa samankaltainen. Tässä yhteydessä tulee huomioida, että tiedot perustuvat Raahen kaupungin tietoihin ennen kuntaliitosta. Odotekustannukset muodostuvat, kun kunnan kustannustasoksi asetetaan neljänneksi taloudellisimman/tehokkaimman vertailukunnan taso asukasta, oppilasta tms. kohti. Odotekustannustarkastelussa on huomioitava, että tarkastelu on puhtaasti laskennallinen ja sen tarkoituksena on herättää vertailutietoon perustuvaa keskustelua resurssien kohdentumisesta ja mahdollisuudesta kustannussäästöihin. Jossain tapauksissa kustannuksille löytyy sellaisia perusteita, joihin ei ole mahdollista puuttua laskematta palvelun tasoa tai riski palvelun laadun heikentymiselle on olemassa. Mallin tehtävänä on toimia yhtenä herätteenä muiden talouskeskustelun välineiden joukossa. Tarkempien johtopäätösten laadintaan tarvitaan aina syvällisempiä selvityksiä ja vähintään kaupungin omaa näkemystä ja kokemusta paikallisista toimintaympäristöstä ja olosuhteista. 6.1.1 Päivähoito ja esiopetus Vuoden 2011 tietojen perusteella päivähoidon ja esiopetuksen nettokustannukset olivat 12,3 milj. (kuva 35). Odotekustannukseksi esitetään 13,2 milj. euroa. Nettokustannusten ja odotekustannusten ero oli negatiivinen ja erotus 0,9 milj. euroa, joka käytännössä tarkoittaa, että päivähoito ja esiopetus kokonaisuus järjestetään Raahen kaupungissa muihin odotekustannusvertailukuntiin suhteutettua 900 000 euroa halvemmalla. Säästöpotentiaalia ei muodostu. Tässä yhteydessä tulee huomata, että vaikka esiopetuksen nettokustannuksia tarkastellaan tämän kohdan alla, vaihtelevat kuntien esiopetuksen järjestämisratkaisut ja kirjaamiskäytännöt toisistaan varsin paljon ja voivat vaikuttaa niin nettokustannuksiin kuin odotekustannustarkasteluun.

FCG KONSULTOINTI OY 59 (74) Päivähoito ja esiopetus (sos.toimi ja opetustoimi) (204, 205, 207, 208, 303) Odotekustannukset on asetettu 4. alhaisimman kunnan tasolle Nettokustannukset 0-6 vuotiasta kohti /0-6 vuotias 10000 9000 8000 7000 6000 5000 4000 3000 Muutos 2007 2011: 2,6 % / vuosi (koko maa 1,4 % / vuosi) Suht. muutos¹ +1,2%/v Nettokustannukset 2011 12,3 M, odotekustannukset 13,2 M Potentiaali² 0,9 M 5164 4982 5030 4693 4568 7431 6879 6345 6383 5544 5522 5497 7199 6799 6655 6295 6417 5952 8691 7865 4831 4719 6659 6248 5540 2000 1000 0 Lähde: Tilastokeskus, kuntien talous- ja toimintatilasto ¹ Raahessa kustannukset ovat kohonneet nopeammin kuin koko maassa. ² Nettokustannusten ja odotekustannusten ero: luku on negatiivinen, joten säästöpotentiaalia ei laskennallisesti ole. Jos vertailutaso asetettaisiin esim. toiseksi edullisimman tasolle (Tornio), tilanne muuttuisi. Kuva 35. Päivähoidon ja esiopetuksen odotekustannukset Nettokustannukset yhtä 0 6-vuotiasta kohden ovat Raahessa myös koko maata 1 400 euroa alhaisemmat. On kuitenkin hyvä huomata, että Raahessa kustannukset lasta kohden ovat neljässä vuodessa nousseet lähes 600 eurolla. 6.1.2 Perusopetus Vuoden 2011 tietojen perusteella perusopetuksen nettokustannukset olivat 20,7 milj. (kuva 36). Odotekustannukseksi esitetään 20,6 milj. euroa. Nettokustannusten ja odotekustannusten ero oli noin 100 000 euroa. Kokonaiskustannusten suuruuteen suhteutettuna ero ei ole merkittävä.

FCG KONSULTOINTI OY 60 (74) ¹ Raahessa kustannukset ovat kohonneet hitaammin kuin k koko maassa ² Nettokustannusten ja odotekustannustenn ero: 0,1 M. Ei kerro suoraan säästöpotentiaalia, vaan täytyy huomioida erot mm. tarpeissa, olosuhteissa, laadussa ja panostuksissa Kuva 36. Perusopetuksen odotekustannukset Oppilaskohtaisia nettokustannuksia tarkasteltaessaa huomataan, että Raahessa oppilas- 344 kohtainen nettokustannus onn vuodesta 2007 vuoteen 2011 noussut vain hieman, euroa. Ero valtakunnalliseen keskiarvoon on reilut 1 000 euro. 6.1.3 Johtopäätös Odotekustannustarkastelun perusteella Raahen kaupungin päivähoidon ja esiopetuksen eikä perusopetuksen kustannusrakenteessa ole merkittävää taloudellistaa poikkeamaa muista vastaavanlaisten kuntien näiden palvelujen kustannusrakenteesta. Päinvastoin Raahen kaupungin päivähoitoo ja esiopetus osoittavat vertailussa negatiivista potentiaalia ja perusopetuksenkin kustannukset ovat maltilliset. i

FCG KONSULTOINTI OY 61 (74) 7 Arvio Raahen kaupungin kouluja päiväkotikiinteistöistä Arvio perustuu Raahen kaupungilta saatuihin perustietoihin. Arvioituja kohteita on 31, joista 16 koulukäytössä ja 15 päiväkotikäytössä. Lukio ei ole mukana arvioinnissa. Rakennukset ovat kohtuullisen vanhoja keski-iän ollessa 37 vuotta. Kohteissa ei ole suoritettu säännöllisesti peruskorjauksia. Taulukko 35. Kiinteistöjen perustiedot Koulu Pinta-ala(m 2 ) Tilavuus (m 3 ) Rakentamisvuosi Peruskorjaus/v Antinkangas 4 647 18 463 1976/-80/-87 Ei Haapajoki 1 789 7 836 1972/-80/-96/-10 2013 Harakkamäki 2 210 12 210 1987 Ei Honganpalo 2 420 8 822 1985 Ei Jokela 884 2 920 1970 2006 Keskuskoulu 3 128 14 334 1900 1988/2007-2010 Kirkonkylä (Vihanti) 2 629 9 400 1956 1993/2006 Koivuluoto(Kummatti) (1* 2 420 8 848 1976/1986 2011-2012 (1* Koivuluoto (Ollinsaari) 2 232 876 1971 2009-2010 Lampinsaari 2 398 7 750 1954 Ei Merikatu 6 595 25 853 1978 Ei Olkijoki 736 2 570 1998 Pattanen 7 105 27 788 1976/2003/2004 2001-2006 Saloisten koulu 5 891 23 367 1972/1982 Ei Tikkala 990 4 077 1990 Ei Yläkoulu / Lukio 4 821 15 235 1964-71,-81,-97,-03 Päiväkodit Satulehto 700 2 390 2000 Ei Pattanen 400 1 245 1981 2003 Kirkkokatu 1 032 3 637 1920 1988 Kummatti (2* 2 349 7 047 1976 2011 Ollinsaari 918 4 100 2009 Ei Saloinen (3* 600 1 875 1978 Ei Vihastenkari (4* 942 2 843 1974/1982 2001 Kesälän ryhmis 188 564 1980 Ei Tikkalan ryhmäperhepk 135 450 2004 Ei Muksulan ryhmis (5* 101 283 1990 Ei Tipsulan ryhmis (6* Metsätähti (7* 330 990 1980(?) 2001 Pikku Varpunen (8* 135 378 1978 Ei Aamurusko (Vihanti) (9* 335 1 083 1990 Ei Aurinkoinen (Vihanti) 383 1 283 1965 1987 Yhteensä 58 823 215 963 (1* Vanha osa 1976 rakennut mikrobivaurioita+ IV-uusiminen (2* Vuokratilat Raahepolis muuttuvat 1.8.2013 lähtien huoneistoalan mukaan laskettu (3* Suljettu mikrobivaurioiden vuoksi, toimii Terveysaseman ja vanhan kirjaston tiloissa

FCG KONSULTOINTI OY 62 (74) (4* Sisäilmakorjaus ilmanvaihto + tiivistys ja kuivatusjärjestelmä peruskorjattu (5* Osakehuoneisto Pattijoen liiketalo (6* Vuokratila (7* Toimii Auratie 3 tiloissa, jonka laajuustiedot 1467 m2 ja 4773 m3 (8* Osakehuoneisto Ollinsaaren monitoimitalo (9* Aurinkoinen Onnelantie 12 (Aamurusko = entinen Onnela) Lämmitysmuotona 23 kohteessa on kaukolämpö, 5 öljy ja kahdessa suora sähkö. Taulukko 36. Kiinteistöjen kulutustiedot Koulu Lämpö Sähkö Vesi kwh euroa kwh euroa m 3 euroa Antinkangas 1 411 300 57 406 246 348 25 452 1 944 1 943 Haapajoki 364 600 31 355 91 071 11 059 402 649 Harakkamäki 346 400 17 703 137 119 14 747 824 998 Honganpalo 223 700 11 814 110 299 11 409 629 793 Jokela 154 550 13 137 103 520 11 011 255 365 Keskuskoulu 675 800 30 889 179 883 18 027 988 1028 Kirkonkylä 607 000 43 100 148 200 15 560 612 2542 Koivuluoto(Kummatti) 366 200 18 047 126 206 18 510 342 504 Koivuluoto 524 500 25 647 154 301 15 270 800 907 (Ollinsaari) Lampinsaari 389 000 27 600 70 500 7 400 500 2 247 Merikatu 897 000 38 941 283 288 30 277 1522 1 481 Olkijoki 242 210 20 588 67 770 8 564 248 351 Pattanen 1 325 000 62 337 678 625 67 673 3056 3 535 Saloisten koulu 1 091 500 45 711 241 422 30 829 1776 1 764 Tikkala 172 920 16 702 60 036 7 192 298 458 Päiväkodit Satulehto 132 000 5 896 45 888 5 200 291 491 Pattanen Sähkö - 124 910 12 272 341 507 Kirkkokatu 261 000 11 238 74 130 7 957 703 785 Kummatti - - - Ollinsaari 165 000 11 005 58 639 4 656 486 509 Saloinen - - - Vihastenkari 227 100 10 078 64 848 6 914 1 140 1 030 Kesälän ryhmis Sähkö - 25 370 2 821 165 260 Tikkalan ryhmäperhepk 23 580 2 278 8187 981 41 63 Muksulan ryhmis Vastike - 625 673 Tipsulan ryhmis Vuokra - Vuokra - Vuokra - Metsätähti 46 000 2 093 17 612 1 944 131 168 Pikku Varpunen (Touhula?) Vastike - - 725 - Vastike Aamurusko (Vihanti) 100 000 7 100 24 500 2 570 180 831 Aurinkoinen (Vihanti) 86 000 6 100 18 600 1 955 223 827 Yhteensä 9 832 360 516 765 3 161 272 341 600 17 897 25 709

FCG KONSULTOINTI OY 63 (74) Taulukko 37. Laskelmia kulutustiedoista m2/ käyttäjä Ominaiskulutukset Lämpö Sähkö kwh/m 3 kwh/m 3 Vesi l/m 3 Seuraavassa taulukossa (taulukko 37) on esitetty lämmön, sähkön ja veden ominaiskulutukset. Lämmön ominaiskulutus yleissivistävien oppilaitosten rakennuksissa on valtakunnallisesti keskimäärin 41,8 kwh/rm 3 ja päiväkodeissa 56,0 kwh/rm 3. Sähkön ominaiskulutus vastaavasti koulurakennuksissa 11,8 kwh/rm 3 ja päiväkodeissa 19,7 kwh/m 3, sekä vedenkulutus koulurakennuksissa 88 l/m 3 ja päiväkodeissa 230 l/m 3. Värikoodeilla kuvataan ja verrataan kohteiden tietoja edellä selostettuihin kansallisiin keskiarvoihin. Lämmitysmuoto Koulut Antinkangas 268/18 76 13 105 Kaukolämpö Haapajoki 178/7 47 12 51 Öljy Harakkamäki 195/11 28 11 68 Kaukolämpö Honganpalo 158/15 25 13 71 Kaukolämpö Jokela (1* 68/13 53 35 87 Öljy Keskuskoulu 204/15 47 13 69 Kaukolämpö Kirkonkylä 183/14 65 16 65 Kaukolämpö Koivuluoto(Kummatti) (3* 173/14 41 14 37 Kaukolämpö Koivuluoto (Ollinsaari) 120/19 60 18 91 Kaukolämpö Lampinsaari 86/29 50 9 65 Kaukolämpö Merikatu 288/23 35 11 59 Kaukolämpö Olkijoki 72/10 94 26 96 Öljy Pattanen 611/12 48 24 110 Kaukolämpö Saloisten koulu 245/24 47 10 76 Kaukolämpö Tikkala 90/11 42 15 73 Öljy Päiväkodit Satulehto 62/11 55 19 122 Kaukolämpö Pattanen (2* 42/10-100 274 Suora sähkö Kirkkokatu 97/11 72 20 193 Kaukolämpö Kummatti 134/ - - - Kaukolämpö Ollinsaari 75?/12 40 14 118 Kaukolämpö Saloinen 57/ - - - Kaukolämpö Vihastenkari 75/13 80 23 401 Kaukolämpö Kesälän ryhmis (2* 25/8-45 292 Suora sähkö Tikkalan ryhmäperhepk (3* 14/10 52 18 91 Öljy Muksulan ryhmis 10/10 - - - Kaukolämpö Tipsulan ryhmis 14/ - - - Kaukolämpö Metsätähti 37/9 46 18 132 Kaukolämpö Pikku Varpunen (Touhula?)?/ - - - Kaukolämpö Aamurusko (Vihanti) 23/15 77 19 139 Kaukolämpö Aurinkoinen (Vihanti) 26/15 79 17 206 Kaukolämpö Värikoodit Selvästi alle Hieman alle Keskiarvossa Hieman yli Selvästi yli

FCG KONSULTOINTI OY 64 (74) Johtopäätöksiä taulukosta 37: (1* Sähkökulutus hälyttävän korkealla (2* Suorasta sähkölämmityksestä johtuen korkea sähkönkulutus, mutta toisessa se on silti hälyttävän korkea ja toisessa jopa matala (3* Vedenkulutus hämmästyttävän alhainen Yleisesti voisi todeta, että vedenkulutus on kouluissa ja päiväkodeissa keskimääräistä pienempää. Kiinteistöjen ylläpitokustannusten Kesälän, Muksulan ryhmikset sekä Pikku Varpunen on ylläpitokustannuksiltaan hälyttävän korkeat (taulukko 38). Taulukko 38. Kiinteistöjen ylläpitokustannukset Hoito Siivous Poistot Tasearvo e/a e/m 2 /k e/vuosi e/m2/kk e/a Koulut/päiväkoti k 107 1,92 137391,00 3,27 27 399 551 733 Antinkangas 563 Haapajoki 31 486 2,24 72265,00 3,02 30 213 809 118 Harakkamäki 35 218 1,33 912120,00 4,00 23 698 573 160 Honganpalo 42 542 1,46 46987,00 2,28 17 065 228 682 Jokela 13 667 1,29 27747,00 2,91 19 636 491 682 Keskuskoulu +piha-alue 38 132 1,02 897789,00 0,14 45 405 1 653 139 Kirkonkylä 19 244 0,61 24 953 Koivuluoto(Kummatti) 40 421 1,39 91247,00 3,93 12 945 253 428 Koivuluoto (Ollinsaari) 41 535 0,95 45088,00 1,97 38 003 2 959 446 +piha Lampinsaari 18 895 0,66 11 975 Merikatu 33 692 0,43 135478,00 2,34 38 652 701 666 Olkijoki + piha-alue 10 595 1,20 29764,00 3,50 11 069 531 132 116 1,36 198790,00 2,17 192 808 5 411 478 Pattanen 122 Saloisten koulu 49 124 0,69 116694,00 2,27 25 489 245 695 Tikkala 13 774 0,90 23818,00 2,57 28 797 Päiväkodit Satulehto 14 989 1,78 12600,00 1,89 6 219 240 271 Pattanen 11 967 2,49 25570,00 6,36 6 940 103 603 Kirkkokatu (sis. 14 A 25 758 2,08 23341,00 1,76 8 759 332 099 poiston) Kummatti (1* - - 49015,00 3,70 13 335 260 887 Ollinsaari (2* 22 742 2,06 46254,00 4,16 29 277 1 376 053 Saloinen (3* + TA poisto) - - 46600,00 7,94 17 845 648 345 Vihastenkari 19 674 1,74 30984,00 3,35 10 953 277 636 Kesälän ryhmis (4* 11 207 4,97 8000,00 4,56 1 411 49 729 Tikkalan ryhmäperhepk 2 065 1,27 3400,00 2,8 2 626 75 962

FCG KONSULTOINTI OY 65 (74) Hoito Siivous Poistot Tasearvo e/a e/m 2 /k e/vuosi e/m2/kk e/a Koulut/päiväkoti k Muksulan ryhmis (*4 6 295 5,19 3300,00 2,16 45 1 751 Tipsulan ryhmis - - 30802,00 8,49 - - Metsätähti 5 180 1,31 20783,00 11,52 5 072 147 429 Pikku Varpunen (Touhula?) 5 584 3,47 - (*4 Aamurusko (Vihanti) 5 388 1,34 4 092 Aurinkoinen (Vihanti) 4 914 1,06 12600,00 1,89 Yhteensä / keskiarvo 747 773 1,80 654 681 17 924 124 Värikood it Selvästi alle Hie man alle (1* Siirtynyt Kummatin monitoimitalon tiloihin (2* Vähennetty vanhan rakennuksen purkukustannukset (3* Luvut eivät vertailukelpoisia toiminta siirtynyt 1.8.2012 TA-tiloihin (4* Hoitokustannukset hälyttävän korkealla Keskiarvossa Hieman yli Selvästi yli Taulukossa 39 on eritelty vanhan Raahen koulujen kustannusten jakautuminen. Taulukko 39. Kiinteistökustannusten jakautuminen Kohde Palkat, aineet,paperit kust yht vaihtomatotot/ kk arvio kust yht neliöt/ pvä neliöt/ kk kust/ kk neliökust/ pvä Antinkangas 137350,92 400,00 137750,92 3825,5 84161,00 12522,81 0,15 3,27 Haapajoki 72224,58 400,00 72624,58 2185 48070,00 6602,23 0,14 3,02 Harakkamäki 91199,49 200,00 91399,49 2076 45672,00 8309,04 0,18 4,00 Honganpalo 46967,95 200,00 47167,95 1877 41294,00 4288,00 0,10 2,28 Jokela 27741,51 50,00 27791,51 868,3 19102,60 2526,50 0,13 2,91 Keskuskoulu 89758,61 200,00 89958,61 2612,9 57483,80 8178,06 0,14 3,13 Kummatti 91206,65 400,00 91606,65 2119 46618,00 8327,88 0,18 3,93 Ollinsaari 45072,92 160,00 45232,92 2091 46002,00 4112,08 0,09 1,97 Olkijoki 29751,79 120,00 29871,79 776,5 17083,00 2715,62 0,16 3,50 Tikkala 23805,30 120,00 23925,30 845,5 18601,00 2175,03 0,12 2,57 Merikatu 135446,83 300,00 135746,83 5283,5 116237,00 12340,62 0,11 2,34 Pattanen 198752,22 380,00 199132,22 8330 183260,00 18102,93 0,10 2,17 Saloinen 116678,40 150,00 116828,40 4675,5 102861,00 10620,76 0,10 2,27 Kummatin pk 48903,72 1110,00 50013,72 1230 27060,00 4546,70 0,17 3,70 Frimantalo+ Kirkkokatu pk 23310,95 300,00 23610,95 1222 26884,00 2146,45 0,08 1,76 Patt. Pk 25557,73 120,00 25677,73 367 8074,00 2334,34 0,29 6,36 Metsätähti 30802,27 0,00 30802,27 330 7260,00 2800,21 0,39 8,49 neliö/ kk

FCG KONSULTOINTI OY 66 (74) Kohde Palkat, aineet,paperit kust yht vaihtomatotot/ kk arvio kust yht neliöt/ pvä neliöt/ kk kust/ kk neliökust/ pvä Satulehdon pk 12590,00 100,00 12690,00 612 13464,00 1153,64 0,09 1,89 Saloinen pk 46549,72 500,00 47049,72 539 11858,00 4277,25 0,36 7,94 Pietarinpolku 20782,58 0,00 20782,58 164 3608,00 1889,33 0,52 11,52 Vih.kari 30983,28 350,00 31333,28 850 18700,00 2848,48 0,15 3,35 Ollins.pk ja pikkuvarp 46203,72 500,00 46703,72 1020 22440,00 4245,79 0,19 4,16 Kesälä ostopal 3 x viikko 8000 154 1848,00 727,27 0,38 4,56 Tipsula ostopal 2 x viikko 3300 132 1056,00 300 0,27 2,16 Muksula ostopal 2 x vko 3400 101 808,00 309,09 0,35 2,80 neliö/ kk Kustannusten laskennassa on käytetty seuraavia perusteita: Ostopalvelukohteissa päiväkodin omat työntekijät huolehtivat muusta siivouksesta (ryhmikset) Kesälässä siivous 3 x viikko ja Tipsulassa ja Muksulassa 2 x viikko. Ryhmisten omat siivouskustannukset ei laskelmassa mukana. Kouluilla tehdään töitä 11 kk ja työpäivät keskimäärin 22 pv/ kk, kustannukset laskettu toteutuneiden työkuukausien osalle. Lukiolla 2 kokopäiväistä työntekijää + kuntouttava tt ja nyt jatkossa 3 työntekijää kokopäiväisenä. Pattaisissa v. 2012 vain 4 työntekijää + kuntouttava. Vuoden 2013 alkaen jatkossa 5 työntekijää kokopäiväisenä tt. Olkijoki ja Tikkala siellä työntekijät meiltä 10 kk / vuosi. Raahen kaupungin kouluja päivähoitokiinteistöistä on osasta laadittu kuntoarvioita. Taulukossa 40 esitetyt kuntoarviot perustuvat kaupungin teknisen palvelukeskuksen toimittamiin arvioihin. Taulukko 40. Kiinteistöjen kunto Keskiarvo Yleinen Pinnat Keittiö LVI- AS Koulut Antinkangas (1* 3,5 4 3 4 3 3 3 4 Haapajoki 1 1 1 1 1 1 1 1 Harakkamäki 2,1 2 2 2 2 2 2 3 Honganpalo 2,1 2 2 2 2 2 2 3 Jokela 2,3 2 2 2 2 3 3 2 Keskuskoulu 2 2 3 2 2 2 2 1 Kirkonkylä 2,1 2 2 2 2 2 2 3 Koivuluoto(Kummatti) 2 2 2 1 2 2 2 3 Koivuluoto (Ollinsaari) 1 1 1 1 1 1 1 1 Rakenteet Ulkovaippa Pihaalue

FCG KONSULTOINTI OY 67 (74) Keskiarvo Yleinen Pinnat Keittiö LVI- AS Lampinsaari 2 2 2 2 2 2 2 2 Merikatu (1* 3 3 3 3 3 3 3 3 Olkijoki 2 2 2 2 2 2 2 2 Pattanen 1 1 1 1 1 1 1 1 Saloisten koulu (1* 3,1 3 3 4 3 3 3 3 Tikkala 2 2 2 2 2 2 2 2 Päiväkodit Satulehto 1,5 2 2 2 1 1 1 1 Pattanen 2,5 3 2 2 2 4 2 2 Kirkkokatu 2 2 2 2 2 2 2 2 Kummatti 1,5 1 1 1 1 1 1 4 Ollinsaari 1 1 1 1 1 1 1 1 Saloinen (2* 4 4 4 4 4 4 4 4 Vihastenkari (1* 3 3 3 3 3 3 3 3 Kesälän ryhmis (1* 3,2 3 3 3 3 4 3 3 Tikkalan ryhmäperhepk 1,2 1 1 1 1 1 1 2 Muksulan ryhmis 2,2 2 2 2 2 2 2 3 Tipsulan ryhmis 2,2 2 2 2 2 2 2 3 Metsätähti 2 2 2 2 2 2 2 2 Pikku Varpunen (1* 3,2 4 4 4 4 3 4 3 Aamurusko (Vihanti) 2 2 2 2 2 2 2 2 Aurinkoinen (Vihanti) 2,14 3 3 1 1 2 2 3 Rakenteet Ulkovaippa Pihaalue Keskiarvo 2,16 2,17 2,14 2,14 2,07 2,17 2,10 2,38 Kuntoluokka 1 hyväkuntoinen, uutta vastaava, ei korjaustarvetta 10 vuoden kuluessa 2 tyydyttävässä kunnossa, korjaustarve 4..10 vuoden kuluessa (1* Kohteet erittäin huonossa kunnossa (2* Kohde on todella hälyttävässä kunnossa 3 välttävässä kunnossa, korjaustarve 1..4 vuoden kuluessa 4 huonokuntoinen, teknisesti vanhentunut, korjaustarve 0..1 vuoden kuluessa Kohteiden kunto on tyydyttävän rajamailla. Kohteista kuusi on uutta vastaavassa kunnossa, mutta kuusi on erittäin huonossa kunnossa ja yksi on käytännössä purkukuntoinen. Päiväkodin yksiköitä toimii epäkäytännöllisissä vuokra- ja osaketiloissa, joiden hoitokustannukset ovat korkeita. Pitkällä tähtäimellä nämä ovat sietämättömän kalliita. Konsultti esittää välittömästi vähintään yhden riittävän suuren päiväkodin uudiskohteen käynnistämistä. Kiinteistöjä koskevan analyysin yhteydessä on huomioitava, että konsultti ei ole vieraillut kohteissa, vaan arviot perustuvat kunnan antamiin tietoihin.

FCG KONSULTOINTI OY 68 (74) 8 Johtopäätökset 8.1 Yleistä 8.1.1 Väestömuutosten vaikutukset palveluverkkoon Raahen kaupungin väestöennuste on laskeva. Vuoteen 2030 mennessä kokonaisväestömäärä laskee 300 hengellä. Nopeinta väestökasvu on 65 74-vuotiaiden ryhmässä vuosina 2011 2020. Nopeinta ja voimakkainta väestökasvu on yli 74-vuotiaiden ikäryhmässä vuoden 2020 jälkeen. Vuoteen 2030 mennessä tämän ikäluokan määrä on yli kaksinkertaistunut nykyiseen verrattuna. Samaan aikaan työikäisten määrä pienenee lähes 10 prosentilla. Huoltosuhteen ennustetaan kasvavan 0,64:sta (2011 tilanne) lähes yhteen (0,94 vuonna 2030). Syntyvyys tulee laskemaan vuosittaisesta 340 lapsesta 285 lapseen ja syntyvyyden pieneneminen vaikuttaa alle kouluikäisten määriin siten, että ennustejakson aikana heidän määränsä tulee laskemaan 13 prosentilla. Väestötietoihin perustuvat palvelutarve-ennuste osoittaa päivähoitotarpeen vähenemistä. Peruskouluikäisten määrä kasvaa vuoteen 2020 asti 7 prosentilla, jonka jälkeen 7 15- vuotiaiden lukumäärät alkavat myös pienentyä ja tarkastelujakson loppupuolella kokonaismäärä on palautunut lähes nykyiselleen, 2 910 lapseen. Enimmillään peruskouluikäisiä on vuoden 2020 tienoilla, jolloin heitä on yli 3 100 lasta. Väestötietoihin perustuvat palvelutarve-ennuste osoittaa perusopetuksen tarpeen kasvua vajaaksi kymmeneksi vuodeksi. Tämän jälkeen tarve alkaa pienentyä. 8.1.2 Maankäytön vaikutukset palveluverkkoon Raahen taajama-aste on korkea, yli 85 %:a. Vain vajaat 15 prosenttia kuntalaisista asuu taajama-alueiden ulkopuolella. Kaupungin maankäytön suunnittelu tukee alueen väestökasvua, sillä kaupungin tonttivaranto on hyvä. Kaavoituksella on pyritty turvaamaan riittävä ja vetovoimainen tonttitarjonta ja keväällä 2013 kaupungissa oli myynnissä useita kymmeniä kunnallistekniikan piirissä olevia omakotitalotontteja ja rivitalotontteja. Kaupungin sisällä eri alueisiin kohdistuu erilaista kysyntää ja monipuolisesta tonttitarjonnasta huolimatta, joidenkin alueiden väestömäärää ei saada nousuun. Kaavoitus ei ole siten este väestökasvulle. Tulevina vuosina asumiseen vaikuttavan kaavoituksen painopiste tulee olemaan keskusta-alueen pohjoisen vyöhykkeen asemakaavojen laadinnassa tai muutossuunnittelussa. 2020 luvulle ulottuvien hankkeiden vaikutus varhaiskasvatus- ja perusopetuspalveluihin tulee olemaan merkittävä, sillä molempiin ikäluokkiin kaavoitettaville alueille ennustetaan laskennallisesti yli 300 lapsen lisäystä. Kaavoitettujen alueiden osalta lasten päivähoito ja perusopetuspalvelutarpeet tyydytetään pääosin jo olemassa olevissa päiväkodeissa ja kouluissa. Pyhtilänkankaan alueen kaavassa on tosin varaus päivähoitopalvelujen yksikölle. Kaavoitettavien alueiden välittömässä läheisyydessä on olemassa sekä päivähoito että perusopetusyksikköjä sekä ns. kampusalue. Hallitun ja taloudellisen kaupunkirakenteen näkökulmasta kampusalueen hyödyntäminen tukee kustannustehokasta ja kestävän kehityksen periaatteiden mukaista päivähoidon ja perusopetuksen palveluverkon kehittämistä. Tyhjillään olevaa

FCG KONSULTOINTI OY 69 (74) kampusaluetta tulee siten hyödyntää tulevaisuuden palvelutarpeiden järjestämisessä niin paljon kuin mahdollista. 8.1.3 Talouden vaikutukset palveluverkkoon Päivähoidon ja perusopetuksen talouden tarkastelut osoittavat, että päivähoito ja perusopetus ovat Raahessa järjestetty suhteellisen edullisesti verrattuna vertailukuntiin. Odotekustannustarkastelu ei osoita säästöpotentiaalia. Perusopetuksen kustannuksista 15 % menoista ei ole kohdennettu kouluille ja tämä osaltaan vaikeuttaa yksikköjen välistä kustannusvertailua. Kaikkien yksikköjen suurimman kustannuserän muodostavat henkilöstömenot, joka lähes jokaisella koululla on noin ¾ kaikista kustannuksista. Vuokrat jäävät alle 10 prosentin, mutta siivouksen kanssa kiinteistökustannukset nousevat useissa yksiköissä 15 20 prosenttiin. 8.1.4 Kiinteistöjen vaikutukset palveluverkkoon Raahen kaupungissa kiinteistöjen käyttökustannuksia suurempi ongelma ovat kouluja päiväkotikiinteistöjen surkea kunto. Kaupungissa on kovia paineita eri yksikköjen peruskorjaamiselle ja uudisrakentamiselle. Kaupungin päiväkoti- ja koulu kiinteistöjen investointitarve on miljoonia euroja Väestökasvun painopiste tulee painottumaan keskusta-alueen pohjoispuolelle. Antinkankaan koulussa on havaittu sisäilmaongelmia ja osa koulun oppilaista tullaan siirtämään väistötiloihin syyslukukauden 2013 aikana. Merikadun koulun kiinteistössä myös on sisäilmaongelmia ja kiinteistö edellyttäisi mittavia kunnostustoimia terveellisen oppimisympäristön luomiseksi. Molemmat esimerkkikiinteistöistä on rakennettu vuosikymmeniä sitten, eivätkä yksiköt vastaa rakenteellisilta ratkaisuiltaan nykyisiin pedagogisiin tarpeisiin. Piehingin koulu on purettu, mutta koulun toiminnan lakkauttamisesta ei ole tehty päätöstä. Toisaalta reilun viiden kilometrin päässä sijaitsee Haapajoen koulu, joka on juuri peruskorjattu. Saloisten alueen päiväkodin uudisrakennuksen ja nykyisen päiväkodin peruskorjauksen kustannusero on puoli miljoonaa euroa, jolloin niin tekniset kuin taloudelliset riskit puoltavat alueelle uudisrakennusta. Päiväkoti olisi järkevää sijoittaa Saloisten koulun yhteyteen. Harakkamäen kouluun ei tilojen puolesta voida enää sijoittaa lisää opetusryhmiä, kuten ei myöskään Jokelan kouluun. Kaupungin pohjoisosien peruskorjaus- ja investointihankkeet on tarkoituksenmukaista keskittää kampusalueelle. 8.1.5 Henkilöstö Selvitykseen ei ole sisällytetty tarkastelua henkilöstötarpeen kehittymisestä.

FCG KONSULTOINTI OY 70 (74) 8.2 Palveluverkkosuunnitelma/perusopetus 8.2.1 Vihannin alue Lampinsaaren koulu Lampinsaaren ja Kirkonkylän koulujen oppilaaksiottoalueiden tarkistaminen ja ekaluokkalaisten määrien tasaaminen lukuvuosina 2016 2018. Samalla tulee harkita, että vuoden 2020 tienoilla Vihannin alueen alakoulujen toiminta keskitettäisiin Kirkonkylän kouluun. Kirkonkylän koulu Kirkonkylän ja Lampinsaaren koulujen oppilaaksiottoalueiden tarkistaminen ja ekaluokkalaisten määrien tasaaminen lukuvuosina 2016 2018. Vihannin yläkoulu Lampinsaaren koulun vuosiluokkien 7 9 siirtäminen Vihannin yläkouluun lukuvuodesta 2014 2015 lukien. 8.2.2 Pattijoen alue Antinkankaan koulu nykyinen koulu lakkautetaan. osa erityisoppilaista siirretään oppilaiden ikäryhmiä vastaaviin muihin kouluihin. kampusalueelle remontoidaan tilat vuosiluokille e - 6. myöhemmin alueelle keskitetään koko kunnan harjaantumisopetus. uudesta alakoulusta muodostetaan 3-sarjainen koulu ja oppilasmäärä nostetaan 360 oppilaaseen. Harakkamäen koulu koulun toiminta vakiinnutetaan 8 -luokkaiseksi siten, että alkuopetus toimii 2- sarjaisena ja muilta osin koulu on 1-sarjainen Harakkamäen ja Pattasten koulujen oppilaaksiottoalueiden tarkistaminen kampusalueen alakoulun valmistuttua. Jokelan koulu lukuvuodesta 2014 2015 lukien koulun muuttaminen 4-opettajaiseksi kouluksi lukuvuodesta 2015 2016 lukien koulun muuttaminen vuosiluokat 1 4 kouluksi. lukuvuodesta 2015 2016 lukien viidennen ja kuudennen luokan oppilaille osoitetaan koulupaikka Pattasten koulusta.

FCG KONSULTOINTI OY 71 (74) Olkijoen koulu Olkijoen ja Harakkamäen koulujen oppilaaksiottoalueen tarkistaminen lukuvuodesta 2014 2015 lukien siten, että aloittavan vuosiluokan suuruus pidetään noin 10 ekaluokkalaisessa. Opetus toteutetaan yhdysluokkaopetuksena. Jos Olkijoen koulun oppilasmäärät eivät toteudu ennusteen ja suunnitelmien mukaisesti, tulee koulun toiminnan jatkamista harkita parin vuoden välein. Pattasten koulu Pattasten koulun ja kampusalueen alakoulun oppilaksiottoalueen tarkistaminen kampusalueen alakoulun valmistuttua. Pattasten koulusta 2-sarjainen koulu vuosiluokkien 1 4 osalta ja 3-sarjainen vuosiluokkien 5 6 osalta lukuvuodesta. Jokelan koulun viides ja kuudesluokkalaisille osoitetaan koulupaikka Pattasten koulusta. Antinkankaan yläkoululaiset siirtyvät Pattasten yläkouluun. 8.2.3 Keskustan alue Keskuskoulu koulu 2-sarjaiseksi Keskuskoulun ja Koivuluodon koulujen oppilaaksiottoalueiden tarkistaminen ja oppilasmäärien tasaaminen koko tarkastelujakson ajan Kummatti ja Ollinsaari Kummatin koulu 1-sarjainen vuosiluokkien 1 4 osalta ja 2-sarjainen vuosiluokkien 5 6 osalta. Ollinsaaren osalle oppilaista osoitetaan tarvittaessa 5 luokan koulupaikka Keskuskouluun 8.2.4 Saloisten alue Haapajoen koulu 2014 2016 osalle koulupaikka Kummatin koulusta. Honganpalon koulu koulu 1-sarjaiseksi. Saloisten koulun peruskorjauksen yhteydessä alakoulun luokkatarvetta vastaava uudisrakennus Saloisten koulun yhteyteen ja Honganpalon koulun siirto Saloisten koulun yhteyteen. Piehingin koulu

FCG KONSULTOINTI OY 72 (74) koulu lakkautetaan. ei uudisrakennusta. Tikkalan koulu 3-opettajainen koulu toistaiseksi. Tikkalan koulun yhdistäminen Haapajoen kouluun vuoden 2020 tienoilla. Saloisten koulu koulun peruskorjauksen yhteydessä hyödynnetään oppilasmäärän laskusta johtuneet vapautuneet tilat ja laajennetaan koulua Honganpalon koulun oppilaiden tarpeisiin. 8.3 Palveluverkkosuunnitelma / päivähoito Vihastenkarin päiväkoti lakkautetaan Kampusalueelle remontoidaan iso, vähintään 6-8 ryhmän päiväkotiyksikkö. Keskusta-alueen esiopetus keskitetään alueelle. Saloisten alueella päivähoito keskitetään Saloisten koulun yhteyteen. Vihannin alueella päivähoito keskitetään Kirkonkylän koulun ja Vihannin yläkoulun yhteyteen. Pienet yksiköt lakkautetaan. 8.4 Lopuksi Palveluverkon suunnittelu perustuu ajan tasalla oleviin väestötietoihin ja ennusteisiin sekä kaupungin oppilastilastoihin ja -ennusteisiin. Suosittelen Raahen kaupunkia yksinkertaistamaan ja selkeyttämään käytössään olevaa tilastointitapaa ja siirtyvän tarkastelemaan koulun oppilasmääriä koulun todellisen kokonaisoppilasmäärän kautta. Tilastoinnin taustatiedoista tulee myös selkeästi ilmetä, onko oppilas tilastoitu ensisijaiseen koulupaikkaansa vai toissijaiseen kouluun. Myös pienryhmiin ja erityisluokille osoitettujen oppilaiden tilastoinnin perusteet tulee määritellä. Lopuksi todettakoon, että selkeän kokonaiskuvan muodostaminen edellyttää, että Raahen kaupungin ja Vihannin kunnan oppilastilastojen tietokannat on yhtenäistetty mahdollisimman nopeasti yhdeksi yhteiseksi tietokannaksi.

Perusopetuksen oppilaiden syntymävuodet, koulun aloittamisajankohta ja koulun päättämisajankohta Syntymävuosi Koulun aloittamislukuvuosi Koulun päättämislukuvuosi 1997 2004-2005 2012-2013 1998 2005-2006 2013-2014 1999 2006-2007 2014-2015 2000 2007-2008 2015-2016 2001 2008-2009 2016-2017 2002 2009-2010 2017-2018 2003 2010-2011 2018-2019 2004 2011-2012 2019-2020 2005 2012-2013 2020-2021 2006 2013-2014 2021-2022 2007 2014-2015 2022-2023 2008 2015-2016 2023-2024 2009 2016-2017 2024 2025 2010 2017-2018 2025 2026 2011 2018 2019 2026 2027 2012 2019 2020 2027 2028 2013 2020 2021 2028-2029

www.raahe.fi/kaavoitus

Liite 4. Varhaiskasvatuksen yksiköt ent. Raahen kaupungin alueella

RAAHEN KAUPUNGIN VARHAISKASVATUSPALVELUT v. 2013 Päivähoitotoimisto: Varhaiskasvatuksen johtaja Sirkka Kiilakoski Marja Koistinen Satulehdon päiväkoti - Pietarinpolun ryhmä - Mattilanperän ryhmä Kesälän vuororyhmis Päivi Iljana Metsätähti päiväkoti Muksulan ryhmis Tipsulan ryhmis Perhepäivähoito Toimistosihteerit: Auli Pehkonen Outi Laukkanen Yksiköt, joista vastaa hallinnollinen päivähoidonohjaaja: Yksiköt, joissa ryhmässä oleva johtaja: Hanna Korpela Kirkkokadun päiväkoti Perhepäivähoito Erityisvarhaiskasvatus: Kati Haarala, johtava KELTO Kaisu Aulakoski, KELTO Merja Jutila, KELTO Sisko Routaniemi, AAC-ohjaaja Tia Alamattila Kummatin päiväkoti Irmeli Pantcheva Onnelan päiväkoti - Aamurusko - Lampinsaari - Kirkonkylän koulun ryhmä Perhepäivähoito Marja Suomela Vihastenkarin päiväkoti Eija Saarela Saloisten päiväkoti Johanna Juola Pattasten päiväkoti Katariina Mustonen Ollinsaaren päiväkoti Leikkitoiminta Yksityinen päivähoito: Montessoripäiväkoti Pikku Pietari Luontopäiväkoti Timotei Päiväkoti Villi Vekara Naperokujan päiväkoti Alpuan Päiväkoti Emilio Kids Korvenkylän Päiväkoti Emilio Kids Yksityinen perhepäivähoito

LIITE 6. Raahen koulut (ent. Raahen kaupungin alue)