Naisjohtajuuden edistäminen itsesääntelyn keinoin on Keskuskauppakamarin strateginen tavoite Keinoja: Listayhtiöiden hallinnointikoodi Selvitykset ja kannanotot Naisjohtajien mentorointiohjelma www.naisjohtajat.fi Pörssiyhtiöiden kontaktointi Vientoponnistelut
2
Naiset eri maiden pörssiyhtiöiden hallituksissa Norja (kaikki julkiset yhtiöt) 41% Suomi (large cap) 31% Ranska SBF 120 27% Ruotsi (large cap) 25% Saksa, DAX* 22% Yhdistynyt kuningaskunta FTSE 100 19% Tanska (large cap) 18% Yhdysvallat Fortune 500 17% Italia (pörssiyhtiöt) 17% Australia ASX200 16% Espanja IBEX 35 14% Alankomaat (85 listayhtiötä) 14% Unkari 12% Belgia BEL20 12% Kypros 9% Viro 8% Kreikka (large cap) 8% Portugali 7% Malta 3% 0% 5% 10% 15% 20% 25% 30% 35% 40% 45% 3
Naisten osuus yli 3-kertaistunut 10 vuodessa 100 90 80 93 Pörssiyhtiöiden hallitusten kokoonpano Suomessa 2003-2013 88 86 83 82 78 77 70 60 50 naisia % miehiä % 40 30 20 12 14 17 18 22 23 10 7 0 2003 2008 2009 2010 2011 2012 2013 4
Yhtiön koko vaikuttaa Naiset eri kokoisten pörssiyhtiöiden hallituksissa v. 2011, 2012 ja 2013 35 31 30 28 26 25 23 23 % 20 15 19 12 16 18 2011 2012 2013 10 5 0 large mid small 5
Listayhtiöiden hallinnointikoodin suositus 9 Hallituksessa on oltava molempia sukupuolia Poikkeama on perusteltava julkisesti (Comply or explain -periaate) Pörssi valvoo EU-ennätys naisten hallituspaikoissa pörssiyhtiöissä 6
Listayhtiöiden hallinnointikoodi tehoaa Pörssiyhtiöiden hallituksissa molempia sukupuolia roima kasvu 100 90 80 70 60 % 50 40 30 20 10 0 2008 2009 2010 2011 2012 2013 vain miehiä molempia sukupuolia 7
Kiintiösäännösten lieveilmiöt Ei edistä naisjohtajuutta Norjan uusi pääministeri Erna Solberg: en usko kiintiöillä voitavan saada enemmän naisia liike-elämään, vaan naisille on annettava enemmän mahdollisuuksia rakentaa parempia ansioluetteloita Suomessa ja Ruotsissa naisia enemmän pörssiyhtiöiden johtoryhmissä kuin Norjassa Golden skirt Naisten siirtyminen nousu-uralta hallitusammattilaisiksi Hidastaa entisestään naisten nousua liiketoimintajohtoon Kerralla liian suuria muutoksia hallitukseen kurssivaikutus Kohdistuisi lähinnä pieniin listayhtiöihin Uusi listautumisen este Direktiiviluonnos rajaa pienimmät ulos, tosin rajaus vielä liian alhaalla Hallituskoon kasvu? 8
Pohjoismainen vertailu Naiset pörssiyhtiöiden johdossa Suomi Ruotsi Norja 40% 23% 22% 19 % 18% 21% 23% 15% 12% 6% 6% 1% Hallituksen jäsenet Toimitusjohtajat Johtoryhmä CFO 9
Pörssiyhtiöissä vain yksi naistoimitusjohtaja 8,0 % Naistoimitusjohtajien osuuden vertailu 7,0 % 6,0 % 5,0 % 4,0 % 3,0 % 2,0 % 1,0 % 0,0 % Suomi, pörssiyhtiöt Ruotsi, pörssiyhtiöt UK, FTSE 100 USA, F500 Suomi, listaamattomat Suomi, valtioomistus 10
Naiset liiketoimintojen johdossa (pörssiyhtiöt) Naisia johtoryhmissä 19,2 % Naisia liiketoimintojen johdossa 8,9 % miehet naiset 19,2 % 8,9 % 80,8 % 91,1 % Johtoryhmä Liiketoimintojen johto 11
Sukupuolijakauma eri toimintojen johdossa (pörssiyhtiöt) naiset enemmistönä vain HR ja lakiasioissa 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % HR Lakiasiat Viestintä ja markkinointi Talous Myynti Liiketoiminnot muu naiset 45 13 17 22 4 41 1 miehet 14 12 17 90 20 419 22 12
Naiset suurten pörssiyhtiöiden johtoryhmissä eri maissa Viro 26% Ruotsi 21% Kypros Suomi (large cap) Norja 16% 16% 17% Yhdistynyt kuningaskunta Tanska Belgia Ranska Espanja 11% 11% 10% 10% 10% Malta Kreikka 9% 9% Portugali Alankomaat 7% 7% Unkari Saksa 6% 6% Italia 5% 0% 5% 10% 15% 20% 25% 30% 13
Aika ei korjaa naisten vähyyttä liiketoimintojen johdossa Johtoryhmään kuuluvien johtajien ikä, miehet/naiset (pörssiyhtiöt) 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 35 v. tai alle 36-40 v. 41-45 v. 46-50 v. 51-55 v. 56-60 v. yli 60 v. naiset 4 12 24 45 34 12 4 miehet 12 58 128 195 160 90 23 14
Keskuskauppakamarin Naisjohtajien mentorointiohjelma 1. ohjelma käynnistettiin Naistenpäivänä 2012 N. 250 hakijaa - 42 hyväksyttiin Päätös 4.11.2013 2. ohjelma käynnistetty yli 100 hakijaa 40 mukaan Avausseminaari 27.1.2014 ip Ohjelman rakenne 1,5 v ohjelma 4 seminaaria Mentoriparien tapaamiset 6-8 vkon välein Runsaasti lisätapahtumia Oppimista ja verkottumista 15 27.1.2014 Mentoroinnin avaus 2014 / Linnainmaa www.naisjohtajat.fi LinkedIn-ryhmä Matrikkeli Headhunter-yhteydet Laadunvalvontakyselyt 1. ohjelma: arvosana 4,3 (asteikko 1-5) Ohjelma hyödyttänyt uralla, monella ollut konkreettisia vaikutuksia Laaja mediahuomio Oppisopimushaaste aktoreiden projektina!
Seminaarien päivämäärät Avausseminaari ma 27.1.2014 Alma-talo 1. väliseminaari elo-syyskuun vaihde 2014, KPMG 2. väliseminaari ke 28.1.2015, Asianajotoimisto Castren & Snellman Päätösseminaari kevät-kesä 2015 16
Naisjohtajien mentorointiohjelman LinkedIn-ryhmät Yhteinen pääryhmä Omat alaryhmät molemmille ohjelmille 17
Ohjelmaa koskeva yhteydenpito Keskuskauppakamariin sähköpostilla: naisjohtaja@chamber.fi 18
Aktori vastaa tapaamisten suunnittelusta Yhteydenpito tapaamisten sopimiseksi Aktori toimittaa mentorille ennen kutakin tapaamista agendan Aihepiiri, josta keskustellaan Mahdollisesti yksilöidyt kysymykset Mahdollinen taustamateriaali Tapaamisissa suunnitellaan yhdessä tapaamisten sisältöä MUTTA vastuu tapaamisten aihepiirien valmistelusta on aktorilla 19
OPPISOPIMUKSISTA RATKAISU OSAAMISPULAAN Keskuskauppakamarin naisjohtajien mentoriohjelman erityishanke 2013 Keskuskauppakamari perusti mentoriohjelman Suomen naisjohtajille 2012. Ohjelma oli korkeatasoinen ja ammatillisesti mielenkiintoinen. Tämän lisäksi me naisjohtajat päätimme lisätä panoksia ja näyttää, mitä kattavalla yhteistyöllä saadaan aikaiseksi kun vain halutaan eli mitä todellinen johtaminen on. Päätimme ottaa yhteiskunnallisen haasteen vastaan ja pyrkiä rakentamaan siihen ratkaisun. Yhteiskunnallinen haaste oli huoltosuhde, nuorisotyöttömyys ja syrjäytyminen. Työnimenä oli Pelastetaan Suomi (huumori ei koskaan haittaa..). Hankkeen tavoitteena oli hankkia 100 nuorelle oppisopimustyöpaikka (vuonna 2012 paikkoja oli ollut Helsingin alueella 9). Haastoimme omat mentoriemme ja tuntemamme yritykset mukaan. Nostimme aiheen päivälehtien sivuille ja yhteiskunnalliseen keskusteluun koko vuoden 2013 ajaksi. Nollabudjetilla. Jokainen osallistuva yritys otti vähintään yhden henkilön tekemään työtä ja oppimaan. Yritykset saivat työvoimaa sinne, missä siitä on pulaa. Nuoret saivat työtä ja koulutusta. Työllisyysaste parani, syrjäytyminen väheni. Lopputulos: 32 suoraan osallistunutta yritystä, 187 suoraa työpaikkaa, yli 430 työpaikkaa kaikkiaan (hankkeessa ja sen innoittamana). Jokainen syrjäytynyt nuori maksaa yhteiskunnalle 1.2 MEUR. Hankkeemme säästi Suomelta siis potentiaalisesti noin puoli miljardia euroa. Ehkä enemmänkin pitkällä tähtäimellä. 20 27.1.2014 Mentoroinnin avaus 2014 / Linnainmaa
OPPISOPIMUKSISTA RATKAISU OSAAMISPULAAN Keskuskauppakamarin naisjohtajien mentoriohjelman erityishanke 2013 Loppuseminaari Sanoma-talolla 30.1.2014 klo 8.30 12.00. Ohjelma: 8.30 Aamupala 9.00 Tervetuloa ja Oppisopimushaaste-kampanjan loppuraportti Tina Nyfors, toimitusjohtaja, Locnet Oy (hankkeen puheenjohtaja) 9.30 Keynote-puheenvuoro: Visioita tulevasta: Miten oppisopimuskoulutus jalkautetaan Suomessa todelliseksi vaihtoehdoksi nuorille löytää elämänsä työ? Lauri Ihalainen, työministeri (hankkeen suojelija) 10.15 Miten nuoret saavat yritysten kaipaamaa osaamista? Risto E. J. Penttilä, toimitusjohtaja, Keskuskauppakamari 10.45 Keynote-puheenvuoro: Saksan ja Itävallan oppisopimusmalli kilpailuedun mahdollistajana. Liisa Jaakonsaari, europarlamentaarikko 11.15 Paneelikeskustelu: Näkökulmia oppisopimuskoulutukseen. Panelisteina, Liisa Jaakonsaari, europarlamentaarikko; Olli Latola, johtaja, Pohjola Vakuutus Oy; Kurt Möller, johtaja, Subway Oy; Anna Mari Leinonen, Oppisopimusjohtaja Stadin aikuisopisto, Oppisopimusyksikkö;Tina Nyfors, Locnet Oy Tapahtuman juontajana toimii Miisa Helenius, toimitusjohtaja, Pointvenue Oy (hankkeen varapuheenjohtaja) Naisjohtajaohjelma I haastaa Naisjohtajaohjelman II tulkaa seminaariin kuulemaan kuinka naiset johtavilla paikoilla voivat saada todellisia muutoksia aikaan. Ilmoittautumiset: http://pointvenue.com/events/oppisopimushaaste/ aina 28.1. saakka. Voit myös tulla paikalle ilmoittautumatta, mutta silloin emme takaa paikkoja. Kannattaa toki yrittää! 21 27.1.2014 Mentoroinnin avaus 2014 / Linnainmaa
Mentoroinnissa keskeistä Luottamuksen rakentaminen alussa Mukavuusalueen ylittäminen henkilön valintoja selkiyttämään Saada henkilö tunnistamaan, mitä hän oikeasti haluaa tehdä, miksi se on tärkeää; vaihtoehtojen punnintaa Mutta: mentori ei ole aktorin muutosagentti Realistiset tavoitteet!! 22
Mentorien havaintoja Alkuvaihe usein hidas Tutustumiselle annettava aikaa -> mutta sitten siirryttävä konkretiaan Luottamussuhteen synnyttäminen lyhyessä ajassa Valmistautumisen ja tavoitteen asettamisen merkitys Yleinen halu kehittyä ihmisenä ei aina riitä Suunnitelmallisuus ja agendat auttavat - Aktorin vastuulla toimittaa riittävän ajoissa mentorille Aktoreilla kiire ja paine saada heti tuloksia Kiire pois ja timantteja syntyy lopuksi Ei kuitenkaan tule syyllistyä turhaan vaatimattomuuteen Myös mentorin aikaa kunnioitettava Kyse ei ole jatkuvasta couchauksesta Keskustelut antoisia mentoreillekin 23
Esimerkkejä tapaamisista Henkilöstä tehty 360 keskusteltavaksi Mentoroitava teki työpaikkahakemuksen, jota käytiin läpi (vahvuudet, heikkoudet ) Näin päästiin konkretiaan SVOT-analyysi Mentoroitava kirjaa ennen tapaamista tavoitteet, aiheet, key points Tapaamisen jälkeen mentoroitava tekee yhteenvedon Mentoroitava heräsi, kun mentori alkuun totesi, että mentoiroitava on päähenkilö Otettiin 2 pörssiyhtiön vuosikertomus ja keskusteltiin siltä pohjalta 24
naisjohtaja@chamber.fi www.naisjohtajat.fi www.twitter.com/leenalmaa Kiitos! 25