Sivunumero: 1 Arkistokuva KULLASVUOREN KOULU KOULUKUJA 2 17500 PADASJOKI SISÄILMAONGELMAN TUTKIMINEN Tutkimusselostus 18.11.2015 Hannu Kärki p.0400 994 802 Tuukka Korhonen 040 840 0119
Sivunumero: 2 Kohde: Toimeksianto: Kullasvuoren koulu Koulukuja 2 17500 Padasjoki Sisäilmaongelman tutkiminen Tilaaja: Seppo Rantanen p. 0400 351 743 Läsnäolijat: Hannu Kärki ja Tuukka Korhonen / Yhteyshenkilö: Seppo Rantanen p. 0400 351 743 Tutkimus pvm: 19.10.2015, 21.10.2015, 10.11.2015, 21-23-12.2015 Raportointi pvm: 17.11.2015, 19.1.2016 Tutkijat: Hannu Kärki p. 0400 994 802 hannu.karki@polygongroup.com Tuukka Korhonen p. 040 840 0119 tuukka.korhonen@polygongroup.com
Sivunumero: 3 SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ... 4 1.1 Kohteen yleiskuvaus... 4 1.2 Lähtökohta tutkimukselle... 5 1.3 Tutkimuksen tavoite ja rajaus... 5 1.4 Tutkimusmenetelmät... 5 2 YHTEENVETO... 6 3 HAVAINNOT... 7 3.1 Ilmanvaihto... 7 3.2 Rakenteet... 12 3.2.1 Ulkopuoliset osat... 12 3.2.2 Ulko- / väliseinä... 13 3.2.3 Alapohja... 13 3.2.4 Välipohja... 13 3.2.5 Yläpohja... 15 3.3 Opetus- ja käytävätilat:... 16 4 Lisätutkimukset... 19 4.1 Opetustilat 107-112... 19 4.2 Käytävä 111... 19 4.3 Inva wc 113... 19 4.4 Opetusväline varasto 115... 20 4.5 Käytävä 120... 20 4.6 Wc tila 129... 21 4.7 Etuhuone 146 ja wc 147... 22 4.8 Kirjasto 156... 23 4.9 Keittiö 168... 24 4.10 Siivous 167... 26 4.11 Emäntä 166... 27 4.12 Wc 158... 27 4.13 Muut huomiot... 27 5 TOIMENPIDE SUOSITUKSET... 29 5.1 päivitys 19.1.2016... 29 6 NÄYTTEET... 30 6.1 Sisäilman ja tuloilmakanavan kuitupitoisuus... 30 6.2 Tasopintojen pölynkoostumus näytteet... 30 6.3 Materiaalinäyte haihtuvien orgaanisten yhdisteiden pitoisuus (VOC-pitoisuus)... 31 6.4 FLEC-näyte lattian muovimaton päältä... 31 Liiteet: Pohjapiirustus tulkintoineen sekä näytteenottokohtineen. Näytteiden analyysiraportit
Sivunumero: 4 1 YLEISTÄ 1.1 Kohteen yleiskuvaus Tutkimuksen kohteena on Kullasvuoren koulu osoitteessa Koulukuja 2, Padasjoki. Kiinteistö on rakennettu vuonna 1987. Tutkittavat tilat ympäröivän maanpinnan yläpuolella. Alapohjarakenne on maanvarainen betonilaatta alapuolisella lämmöneristyksellä. Ulkoseinät ovat puurunkoisia, mutta sisäpuoli tehty tiilimuurauksella. Väliseinät ovat kivi- ja levyrakenteisia. Yläpohjarakenne on puurakenteinen. Ilmanvaihtona on koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto. Kiinteistöön on tehty vuonna 2013 mittava peruskorjaus sisäilmaongelmien vuoksi. Peruskorjauksessa tehtiin mm. seuraavat toimenpiteet: - yläpohjaan lisälämmöneristys spu-levyillä, vanha puhallusvilla puhallettiin tämän jälkeen spu-levyjen päälle - vesikate ja aluskate uusittiin - ulkoseinän vuorilaudat uusittiin ja tuulensuojalevyt sekä villaeristeet vaurioituneilta osin - ilmanvaihtolaitteiston tuloilmakammion äänenvaimennin villaeristeet vaihdettiin Acutec levyihin sekä osa kanavien äänenvaimentimista pinnoitettiin ja ilmanvaihtokanavat puhdistettiin - lattioiden muovimattopinnat poistettiin, tasoitteet ja vanhat liimat jyrsittiin puhtaalle betonipinnalle - lattian ja ulkoseinän rajakohtiin sekä ikkunanpuitteisiin tehtiin tiivistyskorjaukset Ardexin sisäilmakorjaustyötuotteilla - lattiaan tehtiin epoksointi, jonka jälkeen asennettiin uudet lattiapinnoitteet - luokkien allaskaapistot uusittiin - vesipisteiden viemärien mansetit uusittiin Tarkemmat tiedot peruskorjauksesta saa työn tilaajalta.
Sivunumero: 5 1.2 Lähtökohta tutkimukselle Saadun tiedon mukaan tutkittavissa tiloissa toimiva henkilökunta on kokenut sisäilman laadun heikoksi ja heillä on todettu sisäilmaongelmaan viittaavaa oireilua. Osassa huoneita on havaittu poikkeavaa tuoksua. 1.3 Tutkimuksen tavoite ja rajaus Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää koetun heikon sisäilman laadun ja hajuhaitan syyn aiheuttaja/aiheuttajia ja mahdollisia riskitekijöitä. 1.4 Tutkimusmenetelmät Tutkimusmenetelminä käytettiin aistinvaraisten havaintojen lisäksi kosteusmittauksia (pintaindikointi ja viiltomittaukset lattian muovimatto pinnoitteen alta, luokkatilojen sisäilman suhteellisen kosteuden seuranta (käynnissä viikoilla 46-47), pölynkoostumusnäytteitä säännöllisen siivouksen alaisilta tasopinnoilta, lattian muovimaton VOC-materiaalinäytettä sekä sisäilman mineraalivillakuitupitoisuuden määritystä kahden viikon pölylaskeumasta (levyt viedään kohteeseen 19.11.2015.) Lisäksi lattian muovimaton päältä otetaan 19.11.2015 FLEC-näytteet muovimaton mahdollisen vaurioitumisen toteamiseksi. Ilmavuotoreittejä paikannettiin merkkisavun avulla. Ilmanvaihdon toimivuutta tutkittiin aistinvaraisesti sekä merkkisavun ja paine-eromittausten avulla. Suhteellinen kosteus: Vaisala HMI41 näyttölaite, mittapää HMP 42/mittapää HMP 44 Pintakosteudentunnistin: Gann Hydrotest LG3 pintaindikaattori Paine-ero: TSI DP-CALC 5825 paine-eromittari Paine-ero loggeri: Dwyer Magnesense ja Produal PEL-N paine-erolähettimet sekä Gemini TGPR- 0704 (Tinytag) dataloggeri RH ja *C dataloggeri: Hygronet
Sivunumero: 6 2 YHTEENVETO Kohteessa ei havaittu varsinaista yksiselitteistä syytä tilan käyttäjien oireilulle pois lukien luokkahuone 174, jossa kosteusvaurio lavuaarin alapuolella lattiassa. Luokkahuoneessa 174 havaittiin käsienpesulavuaarin alla lattiassa kohonneita kosteusarvoja, jotka olivat aiheutuneet viemärin tukoksesta. Tukos johtui siitä, että viemärin vanha mansetti oli työnnetty viemäriputken sisään. Ajan myötä viemäriputki oli padottanut, jolloin kosteutta oli päässyt lattian muovimaton alle viemäriputken lattian liitoskohdasta. Muovimaton alla liimassa oli havaittavissa kyseisessä kohdassa voimakas haju ja liima oli selkeästi vaurioitunut. Vaurioitunut matto poistettiin ja tasoitteet sekä liimat jyrsittiin puhtaalle betonipinnalle. Kastunut alue kuivattiin mikroaaltotekniikalla syyslomaviikolla. Lattian muovimattoa tutkittiin myös muista kyseisen siiven luokkatiloista. Kohonneita kosteusarvoja ei tutkimuksissa havaittu pintakosteuden tunnistimella. Lattian muovimattopinnoitteen alle tehtiin useita viiltomittauksia, joiden arvot olivat kuivia (suhteellinen kosteus alle 60%). Lattian muovimatosta otettiin myös näytepala VOC-määritystä varten. Näytteessä pitoisuudet sivusivat Työterveyslaitoksen antamia viitearvoja bulk-emissioille. Maton alla oli aistinvaraisesti havaittavissa liimamainen haju. Maton liimassa ei havaittu vaurioituneisuutta (saippuoituneisuutta) ja liima ei ollut koostumukseltaan sellaista joka viittaisi siihen, että kosteus olisi aiheuttanut rasitusta mattoliimaan. Näytteen tulokset ovat liitteenä raportin perässä. Tutkitun siiven käytävän alaslaskukattojen päällä kulkee LVI ja sähkötekniikkaa. Alaslaskujen päällä oli havaittavissa putkieristeiden päätyjen olevan avoinna, jolloin on mahdollista että niistä irtoaa teollisia mineraalikuituja sisäilmaan. Lisäksi alaslaskujen päällä oli havaittavissa kohtalaisesti pölyä, joka on jäänyt todennäköisesti aiemman remontin yhteydessä puutteellisen loppusiivouksen seurauksena. Alaslaskulevyjen päällä on nähtävissä jälkiä, että pölyjä on yritetty imuroida, mutta työ on tehty puutteellisesti. Teollisia mineraalikuituja havaittiin kahden luokkahuoneen tasopinnoilta otetuissa näytteissä. Tarkkaa lähdettä ei voida osoittaa, mutta yksi mahdollisuus ovat alalaskukattojen päällä olevat putkieristeet ja niiden puutteet. Tuloilmakanavasta otetussa pyyhintänäytteessä ei havaittu teollisia mineraalikuituja. Ilmanvaihtolaitteiston äänenvaimentimien materiaali oli koneiden tulokammioissa vaihdettu polyesteriin (Acutec). Siiven sisäänkäynnin oikealla puolella sijaitsevassa varastossa säilytetään askarteluun käytettävää materiaalia (olkea, savea yms.) sekä vanhoja kartta- ja opetustauluja, joista oli selkeästi aistittavissa mikrobiperäinen haju. Kyseisiä tauluja on säilytetty aiemmin vanhoilla kyläkouluilla.
Sivunumero: 7 3 HAVAINNOT 3.1 Ilmanvaihto Tutkimuksen yhteydessä mitattiin sisä- ja ulkoilman välinen painesuhde. Sisätilat ovat pääsääntöisesti alipaineiset (Pa) ulkoilmaan nähden. Kohteeseen asennettiin kolmeen luokkatilaan paine-eroseuranta, jonka tulokset lisätään raporttiin kun paine-erologgerit noudetaan pois kohteesta. Tällä pyritään selvittämään ilmanvaihtokoneen käyntiajat ja mahdolliset poikkeamat ilmanvaihdon toiminnassa sekä selvittämään ulko- ja sisävaipan välisen paine-eron määrää ja suuntaa. Kiinteistössä on koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto. Ilmanvaihtokone sijaitsee liikuntasalin pukuhuoneiden yläpuolella. Ilmanvaihtokonehuone on epäsiisti ja siellä on sinne kuulumatonta irtaimistoa. Ilmanvaihtokoneen ääneneristysmateriaalit on peruskorjauksen yhteydessä vaihdettu. Kuva 1. Ilmanvaihdon konehuone. Tilat epäsiistit ja siellä sinne kuulumatonta irtaimistoa. Kuva 2. Ilmanvaihdon konehuone. Tilat epäsiistit ja siellä sinne kuulumatonta irtaimistoa.
Sivunumero: 8 Kuva 3. Ilmanvaihdon konehuone. Tilat epäsiistit ja siellä sinne kuulumatonta irtaimistoa. Kuva 4. Ilmanvaihdon konehuone. Vanhoja suodattimia. Kuva 5. Ilmanvaihdon konehuone. Tilat epäsiistit ja siellä sinne kuulumatonta irtaimistoa.
Sivunumero: 9 Kuva 6. Ilmanvaihtokoneen sisältä. Kuva 7. Ilmanvaihtokoneen sisällä ääneneristysmateriaalit uusittu. Kuva 8. Ilmanvaihtokanan antureiden läpiviennin kohdalla nähtävissä villaa.
Sivunumero: 10 Kuva 9. Tekstiilityön luokan tuloilmakanava. Äänenvaimentimessa villaeriste. Kuva 10. Tekstiilityön luokan tuloilmakanava. Äänenvaimentimessa villaeriste. Kuva 11. Tekstiilityön luokan tuloilmakanavan pohjalla hiekka-ainesta.
Sivunumero: 11 Kuva 12. Tekstiilityön luokan alaslaskukaton päällä oleva IV-kotelointi, ilmavaihtokanavien eristeitä paikoin paljaana. Tilassa runsaasti pölyä ja likaa. Kuva 13. Tekstiilityön luokan alaslaskukaton päällä oleva IV-kotelointi, ilmavaihtokanavien eristeitä paikoin paljaana. Tilassa runsaasti pölyä ja likaa.
Sivunumero: 12 3.2 Rakenteet 3.2.1 Ulkopuoliset osat Rakennuksen ympärillä oleva maanpinta on pääsääntöisesti muotoiltu siten, että se ei vietä rakennukseen päin. Tutkitun siiven pääsisäänkäynnin vasemmalla puolella sadevedet kuitenkin lammikoituvat pihalle. Pihalla sora-alueella yksi sadevesikaivo oli tukkeentunut. Rakennuksen salaoja- ja sadevesijärjestelmät uusittiin peruskorjauksen yhteydessä vuonna 2013. Kuva 14. Vettä lammikoitunut sisäänkäynnin vasemmalla puolelle Kuva 15. Vettä lammikoitunut sisäänkäynnin vasemmalla puolelle Kuva 16. Sadevesikaivo tukkeutunut
Sivunumero: 13 3.2.2 Ulko- / väliseinä Ulkoseinien vuorilaudoitus uusittiin ja lämmöneristeet sekä tuulensuojalevyt uusittiin vaurioituneilta osin peruskorjauksen yhteydessä vuonna 2013. Sisäseinät ovat tiilirakenteisia. Ikkunoiden ja sisäseinien puitteet on tiivistetty karminauhoilla. 3.2.3 Alapohja Alapohjarakenteena on ns. betonilaatta alapuolisella lämmöneristyksellä. Lattia on käsitelty epoksilla peruskorjausvaiheessa ennen uusien tasoitteiden sekä pinnoitteiden asentamista. Epoksoinnin tarkoitus on ehkäistä kosteuden nousu alapohjasta. Ulkoseinien ja lattian rajat on tiivistetty peruskorjauksen yhteydessä Ardexin 8+9 vedeneristeellä ja kulmanauhalla. Ennen pinnoitusta lattian sekä tasoitteen suhteelliset kosteudet on varmistettu porareikäsekä koepalamittauksilla kesällä 2013. Tällöin arvot ovat olleet pinnoituskelpoisia. 3.2.4 Välipohja Välipohja on puurakenteinen, johon on tehty tutkitun osan käytävään alaslasku kipsilevyistä. Alaslaskumateriaalina on tasopinnoiltaan pinnoitettu mutta reunaosiltaan pinnoittamaton mineraalivillalevy. Alaslaskun ylätilassa kulkee talotekniikan laitteet (iv-kanavat, sähkökaapelit. yms.) Putkieristeiden päitä oli avoinna alaslaskun päällä rakennuksen tutkitun siiven käytävän päällä. Kuva 17. Putkieristeiden päitä avoinna Alaslaskun päällä oli havaittavissa jonkin verran pölyä. Alaslaskuja on selvästi koetettu imuroida (todennäköisesti remontin jälkeen), mutta työn laatu ei ole ollut riittävä.
Sivunumero: 14 Kuva 18. Käytävän alaslaskun päällä pölyä. Kuva 19. Käytävän alaslaskun päällä pölyä.
Sivunumero: 15 3.2.5 Yläpohja Yläpohja on puurakenteinen, vesikatteena on bitumikermi, joka on asennettu vuonna 2013 peruskorjauksen yhteydessä. Lisälämmöneristys on tehty SPU-levyllä, jonka päälle on puhalluttu uudestaan vanhat yläpohjasta imuroidut puhallusvillat. Kohteessa oli aiemmin ongelmana yläpohjan lämpövuodot, jonka vuoksi katolla olleet lumet sulivat ja aiheuttivat jääpatoja räystäille. Yläpohjassa ei tarkistushetkellä havaittu rakenteissa vaurioita tai vesikaton vuotoja. Kuva 20. Tarkistushetkellä tutkitun siiven kattoluukku oli pois paikoiltaan, mutta yläpohjan villaeriste ei ollut kastunut.
Sivunumero: 16 3.3 Opetus- ja käytävätilat: Luokkahuoneessa 174 havaittiin käsienpesulavuaarin alla lattiassa kohonneita kosteusarvoja, jotka olivat aiheutuneet viemärin tukoksesta. Tukos johtui siitä, että viemärin vanha mansetti oli työnnetty viemäriputken sisään. Ajan myötä viemäriputki oli padottanut, jolloin kosteutta oli päässyt lattian muovimaton alle viemäriputken lattian liitoskohdasta. Muovimaton alla liimassa oli havaittavissa kyseisessä kohdassa voimakas haju ja liima oli selkeästi vaurioitunut. Vaurioitunut matto poistettiin ja tasoitteet sekä liimat jyrsittiin puhtaalle betonipinnalle. Kastunut alue kuivattiin mikroaaltotekniikalla syyslomaviikolla. Kuva 21. Lavuaarin viemärin sisään työnnetty vanha mansetti. Kuva 22. Lattian muovimaton alla liima vaurioitunut
Sivunumero: 17 Kuva 23. Viemärissä ollut tukkeuma Kohonneita kosteusarvoja havaittiin myös käytävän siivouskomeron lattiakaivon ympärillä. Lattiakaivon tiiveydestä ei ole varmuutta, remontin yhteydessä lattiakaivoa ei ole vaihdettu. Lavuaarin viemäriputki vuoti tarkistushetkellä. Kuva 24. Siivouskomeron lavuaarin viemäriputki tiputteli.
Sivunumero: 18 Kuva 25. Siivouskomeron lattiakaivon ympärillä kohonneita kosteusarvoja. Käytävän sähkökaapin alla kotelossa havaittiin runsaasti pölyä sekä ilmavuotoja sähköputkien alapohjan läpivientien kohdalta. Sähkökaapin yläpuolella oli lisäksi mineraalivillaeristettä, jonka käyttötarkoitus ei selvinnyt. Kuva 26. Sähkökaapin pohjalla runsaasti pölyä. Ilmavuotoja sähköputkien läpivientien kohdalta. Kuva 27. Sähkökaapin päällä mineraalivillaeristeitä
Sivunumero: 19 4 LISÄTUTKIMUKSET 4.1 Opetustilat 107-112 Tiloissa ei todettu kohonneita kosteuspitoisuuksia alapohjan betonirakenteissa 4.2 Käytävä 111 Käytävällä rst kannen alla viemärin tarkistuspiste, jonka läpivienti alapohjaan oli epätiivis, maaperän epäpuhtauksia on kulkeutunut sisäilmaan ko. reitin kautta. Rakenne tiivistettiin BLOWERPROOF LIQUID BRUSH tuotteella. Kuva 28. Käytävällä 111 oleva viemärin tarkistus piste. Kuva 29. Käytävällä 111 oleva viemärin tarkistus piste. 4.3 Inva wc 113 Inva wc:n yläpohjan spu levy ei ole tiiviisti paikallaan, vaurio aiheutunut rakennusaikana mahdollisesti työntekijän horjahtamisen seurauksena
Sivunumero: 20 Kuva 30. Inva wc 113 yläpohjan spu levy ei ole tiiviisti paikallaan 4.4 Opetusväline varasto 115 Seinän ja lattian liitoskohtaa ei ole tiivistetty remontin yhteydessä, merkkisavulla todettiin ilmavirtausta ko. raon kautta, josta pääsee kulkeutumaan maaperän epäpuhtauksia huonetilan ilmaan. Tilassa on oma poisto, jolloin epäpuhtaudet eivät leviä ympäröiviin tiloihin. Kuva 31 opetusväline varasto 115 seinän ja lattian liitoskohdassa betonin kuivumiskutistumasta aiheutunut rako. 4.5 Käytävä 120 Käytävällä valurautakannen alla viemärin tarkistuspiste, jonka läpivienti alapohjaan oli epätiivis, maaperän epäpuhtauksia on kulkeutunut sisäilmaan ko. reitin kautta. Rakenne tiivistettiin BLOWERPROOF LIQUID BRUSH tuotteella. Viemärin tarkastus yhteen kannesta puuttui tiiviste, joka on aistittavissa ko. käytävällä viemärin hajuna.
Sivunumero: 21 Kuva 31 käytävä 120 viemärin tarkistus piste. Kuva 32 käytävä 120 viemärin tarkistus piste. 4.6 Wc tila 129 Lastulevykotelon alareuna vaurioitunut roiskuneiden eritteiden seurauksena,ei kohonneita kosteuksia.
Sivunumero: 22 Kuva 33. wc tila 129, wc- laitteen oikealla puolella olevan kotelon alareuna vaurioitunut roiskuneiden eritteiden seurauksena. 4.7 Etuhuone 146 ja wc 147 Yläpohjan tiiveys puutteellinen, paljaita villaeristeitä alaslaskukaton yläpuolella. Kuva 34. Etuhuone146 alaslaskukatto
Sivunumero: 23 Kuva 35. Etuhuone146 paljaita villaeristeitä alaslaskukaton yläpuolella. Kuva 36. Lämmöntalteenotto putkien läpivientikohta katolle. 4.8 Kirjasto 156 Kirjaston ilmamäärä on noin 26 l/s, ilmamäärän mukaan tilassa voisi opiskella / työskennellä mittaushetkellä todettujen ilmamäärien mukaan 4 henkilöä. Kuva 37 Kirjasto 156 tulo ja poisto päätelaitteet
Sivunumero: 24 4.9 Keittiö 168 Keittiön tiskipöydän ja lavuaarin viemäreiden mansetit olivat pois paikoiltaan, jonka seurauksena ovat viemärikaasut päässeet keittiön huoneilmaan. Mansetit asennettiin tutkimuksen yhteydessä paikoilleen. Astianpesupisteen kohdalla seinärakennetta on korjattu jossakin vaiheessa rakennuksen elinkaarenaikana. Korjaus ei ole ollut riittävä tai korjaus ei ole teknisesti onnistunut, roiskevedet ovat kastelleet seinärakennetta noin 3-4 m 2 alueelta, märkä alue seinärakenteessa on levinnyt myös ruokasalin puolelle. Kuva 38 Keittiön tiskialtaan poistoviemärin mansetti pois paikoiltaan Kuva 39
Sivunumero: 25 Kuva 40 Keittiön käsienpesualtaan lavuaarin mansetti poispaikaltaan. Kuva 41 Astianpesupiste seinärakenne on kastunut, kastunut alue rajattu kuvassa. Kuva 41 Seinärakenne on märkä myös ruokasalin puolelta, kastunut alue rajattu kuvassa.
Sivunumero: 26 Kuva 42 Maali hilseilee seinän alareunassa kosteuden vaikutuksesta. 4.10 Siivous 167 Siivouskomeron lattia on märkä, keittiön pesun yhteydessä pesuvedet ovat päässeet siivouskomeron maton alle, koska maton ja massalattian saumat eivät ole tiiviit. Kuva 43. Siivouskomero Kuva 44. Siivouskomeron kynnys epätiivis rajakohta
Sivunumero: 27 4.11 Emäntä 166 Emännänhuoneen kynnyksellä muovimatto on irti alustastaan ja kosteusarvot koholla. Kuva 45 Emännänhuoneen kynnys 4.12 Wc 158 Wc:n lattiassa valurautakannen alla viemärin tarkistuspiste, jonka läpivienti alapohjaan oli epä-tiivis, maaperän epäpuhtauksia on kulkeutunut sisäilmaan ko. reitin kautta. Rakenne tiivistettiin BLOWERPROOF LIQUID BRUSH tuotteella. Katossa vanha vauriojälki, kattoverhous uusittava. 4.13 Muut huomiot Luokkatiloissa olevissa pianoissa havaittiin voimakasta mikrobiperäistä hajua kun pianon kansi aukaistiin ja sisustaa arvioitiin aistinvaraisesti. Pianoja on todennäköisesti säilytetty aiemmin vääränlaisissa säilytysolosuhteissa. Kuva 46 Tekstiilityöluokan piano, jossa oli erittäin voimakas mikrobiperäinen haju.
Sivunumero: 28 Kuva 47. Tekstiilityöluokan pianon kansi avattuna, pianon sisällä on pehmeitä ym. pintoja, joihin on kontaminoitunut hajuja. Hajut aiheuttavat herkistyneille henkilöille ärsytysoireita.
Sivunumero: 29 5 TOIMENPIDE SUOSITUKSET - Käytävän alaslaskukattojen yläpuoliset tilat tulee puhdistaa kosteus- ja mikrobivaurioituneen tilan siivousohjeistuksen mukaisesti. - Alaslaskujen yläpuoliset putkieristeiden repsottavat päät tulee korjata asianmukaisesti - Tutkitun siiven tuloilmakanavan kaikki äänenvaimentimet suositellaan uusittavaksi (pinnoitus ei ole riittävä korjaustoimenpide, äänenvaimentimen eristemateriaalina mineraalivilla) - Tekstiilityön luokan sisääntulon yläpuolella sijaitseva piippuhylly sekä IVkanavakotelo tulee puhdistaa pölystä sekä rakennusjätteistä (kanavakoteloon tulee järjestää kulkuaukko). - Varastotilasta tulee poistaa vanhat kartta- ja opetustaulut sekä muu orgaaninen askartelumateriaali - Käytävän sähkökaapin alapuolinen kotelo tulee puhdistaa sekä sähköputkien läpiviennit alapohjaan tiivistää - Sähkökaapin yläpuolelta tulee poistaa mineraalivillat - Käytävän siivouskomeron lattiapinnoite tulee poistaa ja tasoitteet sekä liimat hioa puhteella betonipinnalle, lattiakaivo tulee uusia ja rakenteet kuivata koneellisesti purkutyön jälkeen - IV-konehuone tulee puhdistaa kaikesta sinne kuulumattomasta irtaimesta ja materiaalista (vanhoja käytettyjä suodattimia ei tule säilyttää IV-konehuoneessa) - IV-konehuoneen tyhjennyksen jälkeen seinä-, lattia- ja tasopinnat tulee siivota kaikesta pölystä ja liasta - Pihalla tukkeutuneen sadevesikaivon puhdistus ja maanpintojen muotoilu tarvittavilta osin poispäin rakennuksesta viettäväksi siten ettei vesi lammikoidu pihalle 5.1 Päivitys 19.1.2016 - Opetusvälinevaraston 115 seinän ja lattian liitoskohdan tiivistys. - Käytävän 120 viemärin tarkastusluukun tiivisteen asennus. - Wc tilan 129 lastulevykotelon korjaus. - Etuhuoneen 146 ja wc:n 147 alaslaskukaton aukaisu ja yläpohjarakenteen tiivistyskorjaus, sekä paljaiden villaeristeiden poisto. - Kirjastotilan ilmanvaihdon lisäys mikäli tilaa käyttää enemmän kuin 4 henkilöä. - Keittiön tiskipisteen kosteusvaurion korjaus. - Siivouskomeron 167 muovimaton poisto, betonirakenteen kuivaus jonka jälkeen uudelleen pinnoitus. - Emännänhuoneen 166 muovimaton poisto, mattoliiman ja tasoitteen jyrsintä jonka jälkeen uudelleen pinnoitus. - Wc tilan 158 kattoverhouksen purku ja uusinta. - Vanhat pianot tulee poistaa koulun tiloista kokonaan.
Sivunumero: 30 6 NÄYTTEET 6.1 Sisäilman ja tuloilmakanavan kuitupitoisuus Sisäilman mineraalivilla kuitupitoisuuden määrittäminen tullaan toteuttamaan 19.11. 3.12.2015 välisellä ajalla. Tulokset lisätään raporttiin niiden saavuttua. Kuitunäytteiden tulkintaohje: Työterveyslaitoksen suositus ohjearvoksi kuitutiheydelle kahden viikon pölylaskeumasta on 0,2 kuitua / cm 2. Ohjearvon ylittyessä on tarpeen selvittää kuitulähteet ja mahdollisuudet kuitupitoisuuksien vähentämiseksi.(työterveyslaitos) 6.2 Tasopintojen pölynkoostumus näytteet Kiinteistöstä otettiin 5 kpl pölynkoostumus näytteitä luokkien säännöllisen siivouksen piirissä olevilta tasopinnoilta sekä yksi kappale tekstiilityön luokan tuloilmakanavasta. Otetut näytteet 1, 2 ja 4 sisälsivät vain tavanomaista huonepölyä. Tavanomainen huonepöly koostuu lähinnä tekstiili- ja paperikuiduista sekä hilsehiukkasista. Näytteet 3 ja 5 sisälsivät tavanomaisen huonepölyn lisäksi poikkeavina teollisia mineraalikuituja (vuorivilla, lasivilla ja lasikuitu). Luokasta 2A otettu näyte #3 sisälsi teollisia mineraalikuituja vähäisiä määriä. Luokasta 2B otettu näyte #5 sisälsi teollisia mineraalikuituja 1-5 paino-%. Näytteiden # 3 ja #5 tulokset viittaavat kuitulähteeseen sisätiloissa. Näiden näytteiden lisäksi otettiin pölynkoostumusnäyte tekstiilityön luokan tuloilmakanavasta. Näytteessä havaittiin karkeaa ulkoilmapölyä.
Sivunumero: 31 6.3 Materiaalinäyte haihtuvien orgaanisten yhdisteiden pitoisuus (VOC-pitoisuus) Kiinteistöstä otettiin 1 kpl materiaalinäytteitä (bulk-näyte) VOC-yhdisteiden määrittämiseksi. Näyte lähetettiin Työterveyslaitokselle tutkittavaksi. Materiaalinäytteiden VOC-tulokset Näyte 1 TVOC-pitoisuus 490 µg/m 3 g Muovimaton hajoamisreaktion yhteydessä muodostuvia yhdisteitä o 2-Etyyli -1-heksanoli: 43 µg/m 3 g Materiaalinäytteiden tulkinta: Työterveyslaitos on antanut Bulk-emissioille seuraavat viitearvot: PVC, jossa pehmittimenä DINCH (di-isonyyliheksahydroftalaatti), DINP (diisononyylftalaatti) tai DIDP (di-isodekyyliftalaatti). Muovimatot vuoden 2007 jälkeen. - TVOC 500 µg/m 3 g - 2-Etyyli-1-heksanoli 50 µg/m 3 g - C9-alkoholit µg/m 3 g Tällä menetelmällä tehdyt näytteet eivät vastaa huoneilmasta kerättyjä näytteitä eivätkä materiaalien päästöluokitusta (M-luokat) 6.4 FLEC-näyte lattian muovimaton päältä Kiinteistöstä tullaan ottamaan 2 kpl FLEC-näytteitä lattian muovimaton päältä, joilla pyritään selvittämään lattian muovimaton mahdollista kemiallista hajoamisreaktiota. Näytteet otetaan 19.11.2015. Tulokset liitetään raporttiin niiden saavuttua.
LIITE 1 Työnro: 051221200020 Piirros/pohjakuva: ei mittakaavassa viitteellinen, päivitetään kaikkien tulosten saavuttua Pölyn koostumus 1 Pölyn koostumus 5 Pölyn koostumus, IV - kanava Pölyn koostumus 2 Pölyn koostumus 3 Pölyn koostumus 4 Pölyn koostumus Pölyn koostusmusnäyte VOCmateriaalinäyte VOC- VOC-näyte (materiaali) KL 1 Kuitulaskeuma (laskeumalevy) (lisätään myöhemmin) Paine-ero tilojen välillä PA
LIITE 2 Työnro: 051221200020
LIITE 3 Työnro: 051221200020
LIITE 4 Työnro: 051221200020
LIITE 5 Työnro: 051221200020
LIITE 6 Työnro: 051221200020
LIITE 7 Työnro: 051221200020
LIITE 8 Työnro: 051221200020
LIITE 9 Työnro: 051221200020
LIITE 10 Työnro: 051221200020
LIITE 11 Työnro: 051221200020