Nuorten ohjaus- ja palveluverkostot sekä nuorisotakuu Pohjois- Pohjanmaalla ja Kainuussa 2013

Nuorten ohjaus- ja palveluverkostot sekä nuorisotakuu Pohjois- Pohjanmaalla ja Kainuussa 2013

Sisällys JOHDANTO... 3 POHJOIS-POHJANMAAN JA KAINUUN VERKOSTOT SEKÄ NUORISOTAKUU... 4 Verkostojen toteutuminen... 5 Muutos 2011 2013... 7 Verkostojen kokoonpano... 9 Nuorisotakuu kunnissa...14 VERKOSTOJEN TEHTÄVÄT...15 Tehtävien toteuttaminen suhteessa verkoston toteutumiseen...17 VERKOSTOT ERIKOKOISISSA KUNNISSA...19 KEHITYSTÄ JA KEHITETTÄVÄÄ...22 LÄHTEET...24 LIITTEET Liite 1. Nuorisolain 3. luku 7 a Liite 2. Nuorten ohjaus- ja palveluverkoston kattavuus Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa 2013 Liite 3. Nuorten ohjaus- ja palveluverkoston kattavuus koko maassa 2013

JOHDANTO Opetus- ja kulttuuriministeriön ja ELY-keskusten nuorisotoimet keräsivät vuoden 2013 alussa tietoja Suomen kuntien nuorten ohjaus- ja palveluverkostoista sekä nuorisotakuun toteuttamisesta. Kyselyssä kysyttiin laajasti erilaisia asioita nuorten ohjaus- ja palveluverkostosta, kuten onko verkosto perustettu, millaisia edustajia verkostossa on, mitä laissa määrättyjä tehtäviä verkostossa on toteutettu ja niin edelleen. Lisäksi kyselyssä pyydettiin kertomaan nuorisotakuun osalta muun muassa taho, joka hoitaa kunnassa nuorisotakuuta, ja mukana nuorisotakuun toteuttamisessa olevat osapuolet. Tässä raportissa tarkastellaan verkostojen ja nuorisotakuun toimintaa pääasiassa Pohjois- Pohjanmaan ja Kainuun näkökulmasta. Pohjois-Pohjanmaalla kuntia on 29 ja Kainuussa 9. Lisäksi raportissa on hyödynnetty koko Suomea koskevia kyselyvastauksia. Nuorisolain kolmannessa luvussa on eritelty kuntien nuorisotyöhön ja politiikkaan liittyviä säädöksiä. Vuonna 2011 voimaan tulleessa nuorisolaissa 7 a, jossa käsitellään kunnan viranomaisten monialaista yhteistyötä, on määrätty, että kunnassa on oltava nuorten ohjaus- ja palveluverkosto, johon kuuluvat opetus-, sosiaali-, terveys- ja nuorisotoimen sekä työ- ja poliisihallinnon edustajat (Liite 1). Näiden lisäksi verkostossa voi mukana olla myös muita viranomaisedustajia. Nuorisolaissa 7 a on myös ilmoitettu nuorten ohjaus- ja palveluverkostoille neljä eri tehtävää, joiden toteuttaminen on oleellista nuorille suunnattujen palvelujen parantamiseksi. Tässä raportissa keskitytään siihen, millä tavalla kunnissa on toteutettu nuorisolaissa 7 a esille tuotuja kohtia ELY-keskuksen toteuttaman kyselyn mukaan. Kuinka monessa kunnassa nuorten ohjaus- ja palveluverkosto on kokoonpanoltaan nuorisolain mukainen? Entä kuinka hyvin kunnat arvioivat toteuttavansa nuorisolaissa ilmoitettuja neljää tehtävää? Raportissa tarkastellaan ensin nuorten ohjaus- ja palveluverkoston kattavuutta, ja sitä millainen tilanne nuorten ohjaus- ja palveluverkostoissa todellisuudessa on. Tämän jälkeen keskitytään Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun palveluverkoston muutoksiin vuosien 2011 ja 2013 välillä, tarkastellaan millainen kokoonpano alueen verkostoissa on ja käydään läpi millä tavalla nuorisotakuun toteuttaminen on lähtenyt liikkeelle alueen kunnissa. Sen jälkeen perehdytään millä tavalla Pohjois- Pohjanmaalla ja Kainuussa sekä koko maassa yleisesti on hoidettu nuorisolaissa 7 a määrätyt neljä tehtävää. Lopuksi tutkitaan onko kunnan asukasluvulla mahdollisesti merkitystä nuorten ohjaus- ja palveluverkoston tasoon. 3

POHJOIS-POHJANMAAN JA KAINUUN VERKOSTOT SEKÄ NUORISOTAKUU Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa nuorisolain 7 a :n mukainen nuorten ohjaus- ja palveluverkosto on kyselyn mukaan perustettu 32 kunnassa (84 %) ja valmisteilla 6 kunnassa (16 %) (Liite 2). Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun alueella ei siis ole yhtään kuntaa, jossa verkostoa ei olisi ollenkaan. Verrattuna koko maahan, jolla viitataan tässä raportissa Manner-Suomeen, alueen luvut ovat suhteessa samalla tasolla (Kuva 1). Manner-Suomessa on 256 perustettua verkostoa (84 %), kun kuntia on yhteensä 304. Näiden 304 kunnan joukossa on myös 34 valmisteilla olevaa verkostoa (11 %), 12 verkostotonta kuntaa (4 %), ja lisäksi kahdesta kunnasta ei ollut tietoa saatavilla ollenkaan (1 %) (Liite 3). 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % Ei tietoa Ei ole Valmisteilla Perustettu 20 % 10 % 0 % Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu Koko maa Ei tietoa 0 2 Ei ole 0 12 Valmisteilla 6 34 Perustettu 32 256 Kuva 1. Nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen kattavuus prosentteina Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun alueella sekä koko maassa vuonna 2013. Taulukossa verkostojen kattavuus tarkkoina arvoina. 4

Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun alueella lähes 90 prosenttia verkostoista on kunnan omia. Alueen verkostoista 65 prosenttia oli kunnanvaltuuston, -hallituksen tai lautakunnan asettamia. Verkoston asettajana on toiminut Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa useimmiten lautakunta (kolmessatoista kunnassa). Noin neljäsosa verkoston asettamisista tapahtui kunnanhallituksen toimesta. Seitsemässä kunnassa ei ole tehty verkoston asettamispäätöstä ollenkaan. Koko maan tilanteeseen verrattuna Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa on suhteessa hieman enemmän lautakunnan asettamia verkostoja, kun taas koko maassa on enemmän viranhaltijan asettamia nuorten ohjaus- ja palveluverkostoja. Erot ovat kuitenkin hyvin pieniä, ja yleisesti Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun alueen tilanne vastasi koko maan tilannetta (Taulukko 1). Taulukko 1. Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun kuntien sekä koko valtion nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen asettajatahot prosentteina Asettaja Kainuu ja Pohjois- Pohjanmaa (%) Koko maa (%) n=38 n=245 Lautakunta 34 27 Kunnanhallitus 26 24 Viranhaltija 11 19 Kunnanvaltuusto 5 3 Muu 5 7 Ei ole tehty asettamispäätöstä 18 20 Noin 66 prosenttia vastaajista Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun alueella uskoo, että paikallinen yhteistyö nuorten asioiden hoitamisessa on parantunut nuorisolain 7 a :n myötä. Kantaa on perusteltu lähinnä avoimen yhteistyön lisääntymisellä sekä sillä, että tietoisuus nuoriosasioista ja nuorisotoimijoista on kasvanut. Muita kommentteja asian parantumiseen on esimerkiksi asian näkyvyyden lisääntyminen, matalampi yhteydenottokynnys ja yhteiset tavoitteet. Ne 34 prosenttia, jotka eivät usko 7 a :n parantaneen nuorten asioiden hoitamista paikallisessa yhteistyössä, perustelevat mielipidettään pääasiassa sillä, että yhteistyötä on ollut jo ennen lakimuutosta. Lisäksi mainitaan, että asia on vasta valmisteilla kunnassa. Verkostojen toteutuminen Se, että vastaaja ilmoittaa verkoston perustetuksi tai virallisesti asetetuksi, ei vastaa todellista tilannetta nuorten ohjaus- ja palveluverkoston olemassaolosta. Tämän vuoksi tässä raportissa puhutaan usein verkoston toteutumisesta. Verkoston toteutumisella viitataan tilanteesta riippuen joko verkoston laissa määrätyn kokoonpanon olemassaoloon, siihen että verkosto on virallisesti asetettu tai useimmissa tapauksissa molempien edellä mainittujen toteutumiseen. Mikäli ei erikseen mainita, 5

niin yleisesti verkoston toteutumisella viitataan nimenomaan sekä kokoonpanon että asettamisen toteutumiseen samassa verkostossa. Esimerkiksi, jos verkostossa on kaikki kuusi edustajaa ja mikäli verkosto on esimerkiksi kunnanhallituksen asettama, lasketaan se toteutuneeksi verkostoksi. Jos taas nuorten ohjaus- ja palveluverkostossa on kaikki lain määräämät edustajat, mutta asettajatahoa ei ole määrätty, niin voidaan katsoa, että verkosto ei toteudu, vaikka kokoonpano yksistään toteutuukin. Kun tarkastellaan sitä onko verkoston laissa määrätyt (opetus-, sosiaali-, terveys- ja nuorisotoimen sekä työ- ja poliisihallinnon) edustajat mukana kuntien nuorten ohjaus- ja palveluverkostossa, huomataan että verkostot toteutuvat tältä osin todellisuudessa harvemmassa kunnassa, kuin missä ne on vastaajien mukaan perustettu. Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa laissa määrätyt edustajat toteutuvat 24 perustetussa nuorten ohjaus- ja palveluverkostossa, ja ne jäävät toteutumatta kahdeksassa verkostossa. Valmisteilla olevista verkostoista kolme kuuluvat niihin, joilla on verkostossa kaikki edustajat, ja loput kolme niihin, joilla kaikkia edustajia ei vielä ole. Huomiota kiinnittävää kaikkien Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun kuntien verkostojen osalta on se, että laissa määrätyistä edustajista ainoastaan nuorisotoimen edustaja löytyy kaikista kuntien verkostoista. Kyselyn tekohetkellä useimmiten verkostosta puuttuva edustaja oli työhallinnon edustaja, joka puuttui seitsemästä verkostosta. Kyselyn teon jälkeen Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto on nimennyt kuntiin asiantuntijat nuorten ohjauksen monialaiseen yhteistyöryhmään. Kun mukaan edelliseen tarkasteluun otetaan verkoston kokoonpanon lisäksi se, onko verkostoa virallisesti asetettu, tulokset muuttuvat hieman. Neljässä Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun alueen kunnassa verkostoa ei ollut asetettu virallisesti. Kolmessa näistä kunnista myös verkoston kokoonpano oli puutteellinen. Näinpä verkoston kokoonpano ja virallinen asettaminen toteutuu 23 Pohjois- Pohjanmaan ja Kainuun kunnassa, kun taas yhdeksässä kunnassa verkosto on puutteellinen. Prosentteina tämä tarkoittaa 72 ja 28 prosentin osuuksia. Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun tilanne on kokonaisuudessaan siinä mielessä hyvä, että kokoonpanon ja verkoston asettamisen osalta osuudet toteutuvista verkostoista ovat suhteessa parempia verrattuna koko maan tilanteeseen. Koko maassa 62 prosenttia perustetuista verkostoista toteutuvat kokoonpanon ja asettamisen osalta, kun taas 44 prosentissa nämä eivät toteudu (Kuva 2). Koko maasta mukana oli 214 perustettua verkostoa. 6

100 90 80 70 60 % 50 Toteutuu 40 Ei toteudu 30 20 10 0 Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu Koko maa Kuva 2. Perustettujen verkostojen kokoonpanon ja asettamisen toteutuminen prosentteina Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa sekä koko maassa vuonna 2013. Muutos 2011 2013 Vuoteen 2011 verrattuna nuorten ohjaus- ja palveluverkoston tilanne parantui Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa. Perustettuja verkostoja on enemmän kuin aiemmin eikä verkostottomia kuntia enää ole (Kuva 3). Täytyy kuitenkin muistaa, että perustettu verkosto ei vielä kerro todellista tilannetta nuorten ohjaus- ja palveluverkoston tasosta. Kun vertaillaan 2011 ja 2013 vuoden verkostojen kokoonpanoa ja asettamista, huomataan että verkostojen toteutumisen suhteellinen osuus on pysynyt kutakuinkin samalla tasolla. Vuonna 2011 kuntien nuorten ohjaus- ja palveluverkostoista 70 prosenttia täyttivät vaatimuksen lain määräämistä edustajista ja virallisesti asetetusta verkostosta (72 % vuonna 2013), kun taas 30 prosentissa nämä ehdot eivät täyttyneet (28 % vuonna 2013) (Kuva 4). Kuitenkin on muistettava, että vuonna 2011 perustettuja verkostoja oli Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa selvästi vähemmän eikä kaikista kunnista ollut saatavissa tietoa ollenkaan, joten toteutuvia verkostoja on kuitenkin määrällisesti aiempaa enemmän. 7

% 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 2011 2013 0 Perustettu Valmisteilla Ei ole Kuva 3. Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen kattavuus vuosina 2011 ja 2013 (%). 100 90 80 70 60 % 50 Toteutuu Ei Toteudu 40 30 20 10 0 2011 2013 Kuva 4. Perustettujen verkostojen kokoonpanon ja asettamisen toteutuminen prosentteina Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa vuosina 2011 ja 2013. Pohjois-Pohjanmaalta ja Kainuusta 29 kuntaa oli mukana kyselyssä sekä vuonna 2011 että 2013. Vertailtaessa vuoden 2013 nuorten ohjaus- ja palveluverkon tilannetta vuoteen 2011 huomataan, että Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa moni molempina vuosina kyselyssä mukana olleista kun- 8

nista on pystynyt pitämään jo vuonna 2011 olemassa olleen verkostonsa koossa tai parantamaan vuonna 2011 keskeneräisenä ollutta verkostoaan. Mukana on kuitenkin myös verkostoja, joiden tilanne on pysynyt huonona tai heikentynyt entisestään. Kahdeksan kuntaa sai parannettua verkostoaan selvästi esimerkiksi täydentämällä verkoston kokoonpanoa ja asettamalla verkoston virallisesti. Tämän lisäksi kolmetoista kuntaa piti yllä jo vuonna 2011 koossa ollutta verkostoaan. Alavieska ja Kuhmo olivat esillä positiivisessa valossa siitä huolimatta, että näillä kunnilla ei ollut kaikkia kuutta nuorten ohjaus- ja palveluverkoston edustajaa vielä vuonna 2013. Kyseisissä kunnissa tiedostettiin nuorten ohjaus- ja palveluverkoston olevan vielä valmisteilla, kun vuonna 2011 verkostot ilmoitettiin perustetuksi. Neljässä kunnassa nuorten ohjaus- ja palveluverkostoon ei ollut saatu lisää tarpeellisia edustajia tai verkostossa oli vähemmän edustajia kuin vuonna 2011. Kahdessa verkostossa oli näkyvillä sekä myönteistä, että kielteistä kehitystä. Kyseisiin verkostoihin saatiin lisää edustajia, kun vuonna 2011 niitä ei ollut yhtään, mutta toisaalta verkostot ilmoitettiin perustetuksi, vaikka niiltä puuttui osa edustajista vielä vuonna 2013. Verkostojen kokoonpano Nuorten ohjaus- ja palveluverkoston kannalta on mielenkiintoista tarkastella minkälaisista edustajista verkostot koostuvat. Onko tiettyihin verkostoihin kasautunut johtavan tason virkanimikkeen edustajia ja tiettyyn muita vai ovatko virkanimikkeet jakaantuneet tasaisemmin? Tarkasteluun valittiin kuntien opetustoimen, sosiaalitoimen, terveystoimen ja nuorisotoimen edustajat, joita tarkasteltiin ristiintaulukoinnin avulla. Taulukoissa 3, 4, 5, 6, 7 ja 8 on kuvattu opetustoimen, sosiaalitoimen, terveystoimen ja nuorisotoimen edustajia kunnissa ristiintaulukoiden avulla. Ristiintaulukoissa on kuvattu kahden eri toimialan edustajien jakautumista kunnissa. Esimerkiksi, jos kunnan nuorten ohjaus- ja palveluverkoston opetustoimen edustajana on rehtori ja sosiaalitoimen edustajana sosiaalityöntekijä, ristiintaulukon keskellä olevaan molemmille edustajille yhteiseen ruutuun tulee yksi arvo lisää. Asiaa voi havainnoida myös toisella tavalla: jos edellä mainitussa keskellä olevassa ruudussa lukee numero viisi, se tarkoittaa sitä, että viidessä kunnassa verkoston edustajina toimii rehtori sekä nuorisotyöntekijä. Virkanimikkeiden luokittelua on muokattu hieman kyselyaineiston pohjalta. Kaikkiin edustajaluokkiin on lisätty kohta Ei tiedossa, johon on laitettu sekä tyhjäksi jätetyt kohdat että ne, joissa on valittu muu, mikä -vaihtoehto ja kirjoitettu avoimeksi vastaukseksi ei tiedossa tai muuta a. Muitakin vastauksia on siirretty toiseen luokkaan, jos ne perustellusti sopivat sinne. Esimerkkinä kyseisestä tapauksesta on tilanne, jossa kyselyn vastaaja on valinnut muu, mikä - vaihtoehdon, mutta kirjoittanut avoimeen vastaukseen rehtori. Lisäksi, jos vastauksessa on ilmais- 9

tu monta luokkaa, esimerkiksi rehtori-sivistystoimenjohtaja, niin vaihtoehdoksi on valittu ylempitasoinen virkamies eli tässä tapauksessa sivistystoimenjohtaja. Opetustoimen ja sosiaalitoimen edustajista tehdyssä ristiintaulukossa korostuu sivistystoimenjohtajien (tai vastaavien) ja sosiaalityöntekijöiden suuri määrä verkoston edustajista (Taulukko 3). Lähes puolet 38:sta opetustoimen edustajasta on sivistystoimenjohtajia. Myös rehtoreita ja opinto-ohjaajia on kohtuullinen määrä opetustoimen edustajina. Jopa 29 sosiaalitoimen edustajista on sosiaalityöntekijöitä, kun kuntia, joissa edustaja pitäisi olla, on yhteensä 38 kappaletta. Tämän vuoksi tulokset ovat jakautuneet niin, että kaikissa opetustoimen edustajien luokissa ( ei tiedossa luokka pois lukien) on vähintään kohtalaisesti sosiaalityöntekijöitä. Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun alueelta Iissä, Oulussa ja Raahessa on sekä sivistystoimenjohtaja että sosiaalijohtaja (tai ) nuorten ohjaus- ja palveluverkostossa. Taulukko 3. Opetustoimen ja sosiaalitoimen edustajista laadittu ristiintaulukko. Opetustoimen edustaja X Sosiaalitoimen edustaja Sivistystoimenjohtaja, koulutoimenjohtaja tai Sosiaalijohtaja, perusturvajohtaja tai Sosiaalitoimen edustaja Sosiaalityöntekijä Joku muu Ei tiedossa 3 13 0 2 18 Rehtori 1 5 0 1 7 Opetustoimen edustaja Opinto-ohjaaja 0 7 1 0 8 Opettaja, kuraattori tai 0 4 0 0 4 Ei tiedossa 0 0 0 1 1 4 29 1 4 38 Opetustoimen ja terveystoimen edustajia verrattaessa nähdään, että kunnissa, joissa on terveydenhuollon päällikkö terveystoimen edustajana, on myös useimmiten opetustoimen edustajana sivistystoimenjohtajana (Taulukko 4). Tältä osin siis johtavan tason verkostoedustajat ovat kerääntyneet samoihin kuntiin. Tosin jälleen täytyy muistaa, että sivistystoimenjohtajia on enemmän kuin muita opetustoimen edustajia. Toinen huomionarvoinen seikka taulukossa on kouluterveydenhoitajien suuri määrä kuntien verkostoissa. Näinpä kouluterveydenhoitaja on todennäköisimmin edustajana verkostossa riippumatta siitä mikä on opetustoimen edustajan virkanimike. Suurimmassa osassa kuntia (yhdeksässä) verkoston edustajina on sekä sivistystoimenjohtaja että kouluterveydenhoitaja. 10

Taulukko 4. Opetustoimen ja terveystoimen edustajista laadittu ristiintaulukko. Opetustoimen edustaja X Terveystoimen edustaja Sivistystoimenjohtaja, koulutoimenjohtaja tai Terveydenhuollon päällikkö tai Terveystoimen edustaja Joku muu Ei tiedossa 4 9 2 3 18 Rehtori 1 6 0 0 7 Opetustoimen edustaja Opinto-ohjaaja 1 4 2 1 8 Opettaja, kuraattori tai 0 4 0 0 4 Ei tiedossa 0 0 0 1 1 6 23 4 5 38 Seuraavassa vertailussa mukana ovat sosiaalitoimen edustajat ja terveystoimen edustajat (Taulukko 5). Tällä kertaa on selvästi havaittavissa, että kaikissa kunnissa, joissa on sosiaalitoimen edustajana sosiaalijohtaja, on myös terveydenhuollon päällikkö terveystoimen edustajana. Tämä on mielenkiintoinen yksityiskohta, sillä kokonaisuudessaan molempia edustajia on melko vähän (neljä sosiaalijohtajaa ja kuusi terveydenhuollon päällikköä). Yli puolet kunnista kuitenkin kuuluvat verkostoon, joiden edustajina ovat sosiaalityöntekijä ja kouluterveydenhoitaja. Huomattavaa on myös kuntien määrä, joissa kumpikaan edustajista ei ole tiedossa. Taulukko 5. Sosiaalitoimen ja terveystoimen edustajista laadittu ristiintaulukko. Sosiaalitoimen edustaja X Terveystoimen edustaja Sosiaalijohtaja, perusturvajohtaja tai Terveydenhuollon päällikkö tai Terveystoimen edustaja Viidennessä taulukossa on kuvattuna nuorisotoimen ja opetustoimen edustajat (Taulukko 6). Nuorisotoimen edustajana Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun kuntien nuorten ohjaus- ja palveluverkostoissa toimii suurimmaksi osaksi nuorisosihteeri, mutta myös nuoriso-ohjaajia/etsiviä nuorisotyönteki- 11 Kouluterveydenhoitaja Kouluterveydenhoitaja Joku muu Ei tiedossa 4 0 0 0 4 Sosiaalitoimen edustaja Sosiaalityöntekijä 1 22 4 2 29 Joku muu 1 0 0 0 1 Ei tiedossa 0 1 0 3 4 6 23 4 5 38

jöitä on paljon. Suuressa osassa kuntia verkostossa on sivistystoimenjohtaja ja nuorisosihteeri edustamassa. Kuhmon, Muhoksen, Raahen ja Sotkamon verkostoista löytyy sekä sivistystoimenjohtajaa että nuorisotoimenjohtajaa t edustajat. Taulukko 6. Nuorisotoimen ja opetustoimen edustajista laadittu ristiintaulukko. Opetustoimen edustaja Nuorisotoimen edustaja X Opetustoimen edustaja Sivistystoimenjohtaja, koulutoimenjohtaja tai Rehtori Opinto-ohjaaja Opettaja, kuraattori tai Ei tiedossa Nuorisotoimenjohtaja tai 4 1 1 0 0 6 Nuorisotoimen edustaja Nuorisosihteeri tai Nuoriso-ohjaaja tai etsivä nuorisotyöntekijä 8 3 4 2 0 17 5 3 2 2 0 12 Joku muu 1 0 1 0 0 2 Ei tiedossa 0 0 0 0 1 1 18 7 8 4 1 38 Nuorisotoimen ja sosiaalitoimen edustajia verrattaessa huomataan, että nuorisotoimenjohtajia ja sivistystoimenjohtajia on hyvin vähän Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun verkostoissa. Tähän vaikuttaa myös se, että nuorisotoimenjohtajia on yleisestikin hyvin vähän kunnissa. Tämän vuoksi vain Raahella on sekä nuorisotoimenjohtaja että sosiaalijohtaja mukana verkostossa (Taulukko 7). Kuntien edustajisto näiltä osin on pääasiassa nuorisosihteeristä ja sosiaalityöntekijästä koostuvaa. Myös sosiaalityöntekijä nuoriso-ohjaaja yhdistelmä on yleinen. Taulukko 7. Nuorisotoimen ja sosiaalitoimen edstajista laadittu ristiintaulukko. Sosiaalitoimen edustaja Nuorisotoimen edustaja X Sosiaalitoimen edustaja Sosiaalijohtaja, perusturvajohtaja tai Sosiaalityöntekijä Joku muu Ei tiedossa Nuorisotoimenjohtaja tai 1 4 0 1 6 Nuorisosihteeri tai 0 14 1 2 17 Nuorisotoimen edustaja Nuoriso-ohjaaja tai etsivä nuorisotyöntekijä 2 10 0 0 12 Joku muu 1 1 0 0 2 Ei tiedossa 0 0 0 1 1 4 29 1 4 38 12

Viimeinen taulukko ei tuo esille yllätyksiä verkoston edustajien suhteen. Tyypillisesti kunnassa on sekä nuorisosihteeri että kouluterveydenhoitaja verkoston edustajina, mutta lähes yhtä monessa kunnassa verkoston edustajina on kouluterveydenhoitaja ja nuoriso-ohjaaja tai etsivä nuorisotyöntekijä. (Taulukko 8). Taulukko 8. Nuorisotoimen ja terveystoimen edustajista laadittu ristiintaulukko. Terveystoimen edustaja Nuorisotoimen edustaja X Terveystoimen edustaja Terveydenhuollon päällikkö tai Kouluterveydenhoitaja Joku muu Ei tiedossa Nuorisotoimenjohtaja tai 1 4 0 1 6 Nuorisosihteeri tai 2 10 3 2 17 Nuorisotoimen edustaja Nuoriso-ohjaaja tai etsivä nuorisotyöntekijä 2 8 1 1 12 Joku muu 1 1 0 0 2 Ei tiedossa 0 0 0 1 1 6 23 4 5 38 Kaiken kaikkiaan nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen edustusta tarkastellessa huomataan, että tietyn virkanimikkeen mukaiset edustajat ovat selvästi useammin mukana kuntien nuorten ohjausja palveluverkostoissa kuin muut. Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun alueella tyypillinen nuorten ohjaus- ja palveluverkosto koostuu opetus-, sosiaali-, terveys ja nuorisotoimen edustajien osalta seuraavista edustajista: sivistystoimenjohtaja, sosiaalityöntekijä, kouluterveydenhoitaja ja nuorisosihteeri. Tietenkin tämä on vain teoreettinen verkoston koostumus, sillä verkostot eivät ole jakautuneet niin, että suurin osa muodostuisi juuri näistä edustajista ja loput muunlaisesta edustuksesta, mutta verkoston tyypillinen koostumus on kuitenkin jossain määrin suuntaa antava. Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun verkostoiden kokoonpanoista ei voi tehdä suurempia johtopäätöksiä pienen otoksen vuoksi. Kyselyvastausten tarkastelu osoittaa, että johtavan tason virkamiesten kasaantuminen ei ole hallitseva trendi. Raahen verkostossa on kyselyn mukaan sivistystoimen edustajana opetustoimenjohtaja, sekä sosiaali- että terveystoimen edustajana hyvinvointikunnan puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja, ja lisäksi nuorisotoimen edustajana nuorisotoimenjohtaja. Raahen voi katsoa olevan ainoa kunta alueella, josta löytyy kaikkien neljän edustajan osalta johtavan tason virkanimike. Lisäksi kolme johtajatasoa olevaa edustajaa löytyy vain Oulusta ja Iin kunnasta, joissa opetus-, sosiaali-, ja terveystoimen edustajat ovat johtajatasoa. Täytyy tosin muistaa, että Oulun verkosto on edelleen valmisteilla. Johtavien virkamiesten kasaantumisen sijaan 13

näyttäisi enemmänkin siltä, että tietyissä verkostoissa on yksi tai kaksi johtavan tason edustajaa ja loput alemman tason edustajia, kun taas muissa verkostoissa kaikki edustajat ovat alemman tason virkanimikkeen omaavia. Nuorisotakuu kunnissa Nykyisellä hallituskaudella nuorisotyön näkyvimmäksi osaksi on noussut nuorten yhteiskuntatakuun hoitaminen. Nykyisen hallituksen hallitusohjelmassa on linjattu, että jokaiselle alle 25- vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, harjoittelu-, opiskelu, työpaja- tai kuntoutuspaikkaa viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta. Täytyy toki muistaa, että nuorisotakuu ei ole laki, mutta se ei kuitenkaan tee asian hoitamisesta vähemmän tärkeää. Viime aikoina mediassa on uutisoitu nuorisotakuun toteuttamisen olevan valtakunnallisesti selkeästi jäljessä alkuperäisiä tavoitteita, joten tässä asiassa tarvittaisiin ryhdistäytymistä. Nuorisotakuun hoitaminen olisi suositeltavaa toteuttaa, niin että nuorten ohjaus- ja palveluverkosto hoitaa myös nuorisotakuuseen liittyvät asiat. Myös muu taho kuin verkosto voi hoitaa nuorisotakuuasiat, mutta tällöin kyseisen tahon pitäisi ehdottomasti olla yhteistyössä nuorten ohjaus- ja palveluverkoston kanssa. Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa vuonna 2013 oli 19 kuntaa, joissa verkosto hoiti nuorisotakuun järjestämisen, ja 11 kunnassa muu taho hoiti nuorisotakuun yhteistyössä verkoston kanssa. Joissain kunnissa oli suunniteltu perustettavan työryhmän, joka olisi vastuussa nuorisotakuuasioista. Kahdeksassa kunnassa ei kuitenkaan ollut lainkaan yhteistyötä nuorten ohjaus- ja palveluverkoston kanssa (Kuva 5). 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 Nuorisotakuun hoitaminen kunnissa 2013 Verkosto hoitaa Muu taho hoitaa Muu taho hoitaa, ei yhteistyötä verkoston kanssa Kuva 5. Nuorisotakuun hoitaminen Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa 2013. 14

Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun kyselyvastauksista tuli selvästi ilmi se, miten nuorisotakuu on vielä uusi ja hankala asia. Useassa kunnassa korostettiin, että asia on vielä kesken tai vasta alkutekijöissään. Tämän vuoksi asian hoidon suhteen ollaan oltu epävarmoja. Vastauksissa nostetaan esille muun muassa, että olisi tärkeää käydä keskustelua kuntien kanssa ja ohjeistaa kuinka nuorisotakuuseen tulisi vastata. Lisäksi huomautetaan, että nuorisotakuuasian pitäisi selkeästi asettaa kunnassa jonkun tahon vastuulle. VERKOSTOJEN TEHTÄVÄT Nuorten ohjaus- ja palveluverkostoille on määritelty nuorisolaissa 7 a neljä eri tehtävää. Nämä tehtävät ovat onnistuneen palveluverkoston ydin. Verkoston edustajien valinta ei siis yksistään riitä toimivan verkoston luomiseen, vaan lisäksi tulee pyrkiä toteuttamaan lain määräämät tehtävät. Ensimmäiseksi tehtäväksi on säädetty koota tietoja nuorten kasvu- ja elinoloista sekä arvioida niiden pohjalta nuorten tilannetta paikallisen päätöksenteon ja suunnitelmien tueksi. Pohjois- Pohjanmaalla ja Kainuussa tämä tehtävä on hoidettu kaikista parhaiten neljästä tehtävästä. Kyselyn perusteella lähes 90 prosenttia alueen kuntien nuorten ohjaus- ja palveluverkostoista toteutti kyseistä tehtävää (Taulukko 9). Taulukko 9. Nuorisolaissa määrätyn ensimmäisen tehtävän* toteutuminen Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa. 1. tehtävän toteuttaminen Määrä % Kyllä 34 89,5 Ei 4 10,5 38 100,0 *Nuorten ohjaus ja palveluverkoston tehtävänä on: 1) koota tietoja nuorten kasvu- ja elinoloista sekä arvioida niiden pohjalta nuorten tilannetta paikallisen päätöksenteon ja suunnitelmien tueksi. Toinen lain määräämä tehtävä on edistää nuorille suunnattujen palvelujen yhteensovittamista ja vaikuttavuutta tavoitteena palvelujen riittävyys, laadukkuus ja saavutettavuus. Tämä tehtävä oli toteutettu Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun kunnissa heikoiten neljästä lain määräämästä tehtävästä. Noin 65 prosenttia vastaajista arvioi kuntansa toteuttaneen kyseistä tehtävää (Taulukko 10). 15

Taulukko 10. Nuorisolaissa määrätyn toisen tehtävän* toteutuminen Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa. 2. tehtävän toteuttaminen Määrä % Kyllä 25 65,8 Ei 13 34,2 38 100,0 *Nuorten ohjaus- ja palveluverkoston tehtävänä on: 2) edistää nuorille suunnattujen palvelujen yhteensovittamista ja vaikuttavuutta tavoitteena palvelujen riittävyys laadukkuus ja saavutettavuus. Kolmantena tehtävänä verkoston tulee suunnitella ja tehostaa yhteisiä menettelytapoja nuorten palveluihin ohjautumiseksi ja tarvittaessa palvelusta toiseen siirtymiseksi. Tämä tehtävä on hyvin hoidossa Pohjois- Pohjanmaan ja Kainuun kunnissa. Noin 79 prosentissa kuntien ohjaus- ja palveluverkostoja tehtävää toteutetaan (Taulukko 11). Taulukko 11. Nuorisolaissa määrätyn kolmannen tehtävän* toteutuminen Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa. 3. tehtävän toteuttaminen Määrä % Kyllä 30 78,9 Ei 8 21,1 38 100,0 *Nuorten ohjaus- ja palveluverkoston tehtävänä on: 3) suunnitella ja tehostaa yhteisiä menettelytapoja nuorten palveluihin ohjautumiseksi ja tarvittaessa palvelusta toiseen siirtymiseksi. Neljäs tehtävä on edistää nuorten palveluiden järjestämiseen liittyvän tiedon vaihdon sujuvuutta suunnittelemalla yhteisiä menettelytapoja viranomaisten kesken. Vastauksissa neljännen tehtävän toteuttaminen näyttäisi onnistuneen kohtalaisen hyvin. Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa yli 70 % ilmoitti kuntansa nuorten ohjaus- ja palveluverkoston toteuttavan kyseistä tehtävää (Taulukko 12). Taulukko 12. Nuorisolaissa määrätyn neljännen tehtävän* toteutuminen Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa. 4. tehtävän toteuttaminen Määrä % Kyllä 27 71,1 Ei 11 28,9 38 100,0 *Nuorten ohjaus- ja palveluverkoston tehtävänä on: 4) edistää nuorten palveluiden järjestämiseen liittyvän tiedon vaihdon sujuvuutta suunnittelemalla yhteisiä menettelytapoja viranomaisten kesken. Kun tarkastellaan kuinka hyvin kuntien nuorten ohjaus- ja palveluverkostoissa on toteutettu kaikkia neljää tehtävää, huomataan että tulokset eivät ole niin hyviä kuin yksittäisten tehtävien kohdalla. 16

Vain hieman yli puolet Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun kunnista ovat kyselyn mukaan toteuttaneet verkostossaan kaikkia neljää tehtävää (Taulukko 13). Taulukko 13. Jokaisen nuorisolaissa määrätyn tehtävän toteuttaminen Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa. Kaikkien tehtävien toteuttaminen Määrä % Kyllä 20 52,6 Ei 18 47,4 38 100,0 Tehtävien toteuttaminen suhteessa verkoston toteutumiseen Aiemmin tarkasteltiin verkoston toteutumista edustajien ja asettamisen osalta. Kun mukaan otetaan vielä tehtävien toteuttaminen, voidaan verkostojen jakaumaa tarkastella entistä tarkemmin. Verkostojen kokoonpanon ja asettamisen toteutumista suhteessa tehtävien toteutukseen on tarkasteltu seuraavassa sekä Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun alueen että koko maan näkökulmasta. Taulukossa 14 on kuvattu Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun verkostojen kokoonpanon ja asettamisen toteutumista verrattuna tehtävien toteutukseen. Taulukkoon on merkitty kyselyvastauksen perusteella kuinka monessa kunnassa verkoston kokoonpano ja asettaminen ovat kunnossa, kuinka monessa kunnan verkostossa toteutetaan kaikki neljä tehtävää sekä se kuinka monessa kunnassa jompikumpi tai molemmat näistä osa-alueista eivät toteudu kyselyn perusteella. Kuntien lukumäärä on myös ilmaistu prosentteina kaikista Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun kunnista. Mukana on myös ne kuusi kuntaa, joiden verkosto oli ilmoituksen mukaan valmisteilla. Näistä kuudesta kunnasta kolme kuuluu luokkaan, jossa verkoston kokoonpano ja asettaminen eivät toteudu, mutta kaikkia tehtäviä toteutetaan. Loput kolme sen sijaan kuuluvat luokkaan, jossa kumpikaan edellä mainituista ei toteudu. Taulukko 14. Ristiintaulukointi verkostojen toteutumisesta ja kaikkien tehtävien toteuttamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa. Verkoston kokoonpano ja asettaminen suhteessa tehtävien toteuttamiseen Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa Verkoston kokoonpanon ja asettamisen toteutuminen Toteutuu Ei toteudu Verkoston kaikkien tehtävien toteuttaminen Toteutuu Ei toteudu 13 10 23 34,2% 26,3% 60,5% 7 8 15 18,4% 21,1% 39,5% 20 18 38 52,6% 47,4% 100,0% 17

Taulukosta nähdään, että verkoston kokoonpanon ja asettamisen toteutuminen on jakautunut epätasaisesti. Kuntia, joissa verkoston kokoonpano ja asettaminen toteutuvat on selvästi enemmän kuin niitä joissa ne eivät toteudu. Tehtävien toteutuminen verkostoissa on kuitenkin jakautunut hyvin tasaisesti: verkoston kaikkia tehtäviä toteutetaan noin 53 %:ssa kuntia, kun taas 47 %:ssa kuntia ne eivät toteudu. Kuntia, joissa on asetettu verkosto lain määräämillä edustajilla ja joiden verkosto toteuttaa kaikkia neljää tehtävää, on hieman enemmän verrattuna muihin luokkiin. Kolmetoista Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun kuntaa, joiden verkoston kokoonpano ja asettaminen toteutuvat, kertovat toteuttavansa kaikkia neljää laissa määrättyä tehtävää. Määrä on noin kolmasosa alueen kaikista kunnista. Kymmenen toteutuvaa verkostoa ei sen sijaan toteuta kaikkia tehtäviä. Seitsemän kuntaa kuuluu kuntiin, jotka eivät toteudu kokoonpanon ja asettamisen osalta, mutta jotka toteuttavat kaikkia neljää nuorten ohjaus- ja palveluverkoston tehtävää. Kahdeksan kuntaa eli noin 20 prosenttia kaikista kunnista ovat kuntia, joissa verkoston kokoonpano ja asettaminen eivät toteudu eivätkä kaikki tehtävät toteudu verkostossa. Tarkastellaan koko maan tilannetta lla tavalla kuin Pohjois-Pohjanmaata ja Kainuuta. (Taulukko 16). Mukana taulukossa on vain ne kunnat, jotka olivat mukana kyselyssä mukaan lukien myös valmisteilla olevat ja perustamattomat verkostot sekä verkostottomat kunnat. Tämän vuoksi koko maan osalta kokonaismäärä on 245 verkostoa. Kunnat, joissa ei ole verkostoa, otettiin mukaan siksi, että niitä oli kyselyssä mukana vain kaksi, joten niillä ei ole merkitystä tulosten kannalta. Molemmat kunnat sijoittuivat lohkoon, jossa verkoston kokoonpano ja asettaminen sekä tehtävien toteutus eivät toteutuneet. Luokkaan, jossa molemmat osa-alueet toteutuvat kuuluu kaksi valmisteilla olevaa verkostoa. Niihin, jossa verkoston kokoonpano ja asettaminen toteutuvat, mutta tehtävät eivät, kuuluu kolme valmisteilla olevaa verkostoa. Sen sijaan ne valmisteilla olevat verkostot, joissa verkoston kokoonpano ei toteudu, mutta tehtävät hoidetaan, kuuluu kymmenen kuntaa. Ne valmisteilla olevat verkostot, joissa ei toteudu kumpikaan osa-alueista, kuuluu neljätoista kuntaa. Taulukko 16. Ristiintaulukointi verkostojen toteutumisesta ja kaikkien tehtävien toteuttamisesta koko maassa. Verkoston kokoonpano ja asettaminen suhteessa tehtävien toteuttamiseen koko maassa Verkoston kokoonpanon ja asettamisen toteutuminen Toteutuu Ei toteudu Verkoston kaikkien tehtävien toteuttaminen Toteutuu Ei toteudu 79 59 138 32,2% 24,1% 56,3% 41 66 107 16,7% 26,9% 43,7% 120 125 245 49,0% 51,0% 100,0% 18

Koko maan nuorten ohjaus- ja palveluverkostoiden tarkastelu näyttää samankaltaisia tuloksia Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun tapauksessa. Koko maan tilannetta verrattaessa Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun tilanteeseen, huomataan jälleen että verkoston kokoonpano ja asettaminen toteutuu suhteessa harvemmin kuin Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa. Lisäksi huomattavaa on, että koko maassa suurin osa kunnista ei toteuta kaikkia neljää tehtävää. Erot ovat kuitenkin hyvin pienet, sillä kaikkia tehtäviä toteuttavia verkostoja on 49 prosenttia, kun taas verkostoja, joissa kaikki tehtävät eivät toteudu on 51 prosenttia. Kun tarkastellaan verkoston kokoonpanon ja asettamisen toteutumista sekä tehtävien toteutumista, huomataan että suhteelliset osuudet ovat samoilla paikkeilla kuin Pohjois-Pohjanmaassa ja Kainuussa. Verkostoja, joilla toteutuu sekä verkoston kokoonpano ja asettaminen että kaikkien tehtävien toteutuminen on suhteessa yhtä paljon kuin Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun tapauksessa eli noin kolmasosa. Kuitenkin koko maassa verkostoja, joiden kokoonpano ja asettaminen sekä tehtävien hoitaminen eivät toteudu on hieman enemmän kuin Pohjois- Pohjanmaalla ja Kainuussa. Selkeimmät erot ristiintaulukoiden välillä on siinä, että Pohjois- Pohjanmaalla ja Kainuussa on valittu useammin vaihtoehto, jossa toinen osa-alue toteutuu ja toinen jää toteutumatta kuin koko maassa yhteensä. VERKOSTOT ERIKOKOISISSA KUNNISSA On selvää, että kunnat ovat erilaisessa tilanteessa toisiinsa nähden nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen toteuttamisessa. Kunnat ovat erikokoisia ja niiden resurssit ovat siten erilaiset. Siksi onkin mielenkiintoista tutkia, onko kunnan koolla merkitystä kuntien nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen toteuttamisessa. Seuraavissa tarkasteluissa mukana ovat vain perustetut nuorten ohjaus- ja palveluverkostot koko maasta. Tarkasteluissa mukana olevat asukaslukutiedot perustuvat väestörekisterikeskuksen vuoden 2013 alun tietoihin. Lisäksi täytyy tarkentaa, että vaikka tarkastelussa puhutaan kunnista, niin mukana on myös verkostoja, jotka ovat yhteisiä useamman kunnan kanssa. Taulukossa 17 on tarkasteltu yleisesti Suomen kuntien asukaslukutietoja suhteessa verkoston kokoonpanon ja asettamisen toteutumiseen. Kuten aiemmin tuli ilmi, on alueella verkoston kokoonpanon ja asettamisen osalta toteutuneita verkostoja selkeästi enemmän kuin ei toteutuneita. Toteutuneissa verkostoissa asukasluku on suurempi kuin ei toteutuneissa, mutta täytyy muistaa, että yksittäiset suuret ja pienet kunnat vaikuttavat reilusti keskiarvoon. Kuitenkin myös yksittäisille havainnoille vähemmän herkkä mediaaniluku antaa samansuuntaisen tuloksen kuin keskiarvokin. Vaikkakin ero ei ole niin jyrkkä kuin keskiarvon kohdalla, niin näyttäisi siltä, että toteutuneiden verkostojen asukasluku on keskimäärin suurempi kuin toteutumattomien verkostojen. Toteutunei- 19

den ja ei-toteutuneiden verkostojen asukaslukuja verrattaessa huomataan, että molemmista löytyy sekä hyvin pieni, alle 1000 asukkaan kunta, että Suomen mittakaavassa hyvin suuri, yli 100 000 asukkaan, kunta. Taulukko 17. Toteutuneet ja ei-toteutuneet verkostot ja niiden asukaslukutiedot koko maassa. Perustettujen verkostojen toteutuminen ja asukaslukutiedot koko maassa Kuntia Asukasluvun keskiarvo Asukasluvun mediaani Alhaisin asukasluku Korkein asukasluku Verkoston kokoonpano ja asettaminen Toteutuu Ei toteudu 132 81 25 129 13 257 8 175 5 757 835 962 605 022 103 073 Tarkemmassa pyritään ottamaan selvää siitä, millä tavalla asukasluvultaan erikokoiset kunnat näyttäytyvät nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen toteutumisessa. Taulukossa 18 on vertailtu koko maan perustettujen verkostojen edustajien ja asettamisen toteutumista kunnan asukaslukuun. Määrien lisäksi taulukossa on ilmaistu kuntien prosentuaalinen osuus toteutuneista ja ei-toteutuneista verkostoista. Asukaslukuluokat on pyritty jaottelemaan niin, että jokaisen luokan havaintomäärä olisi mahdollisimman tasainen, ja että luokkien asukaslukumäärät olisivat mahdollisimman loogisia. Taulukko 18. Perustettujen verkostojen toteutuminen koko maassa kuntien asukaslukujen mukaan jaoteltuna. Perustettujen verkostojen toteutuminen asukaslukuluokittain koko maassa Perustettujen verkostojen kokoonpanon ja asettamisen toteutuminen Toteutuu Ei toteudu Määrä Alle 3000 3000-5499 5500-9999 10 000-27 999 28 000 tai enemmän 21 28 29 30 25 133 Osuus toteutuneista verkostoista 15,8% 21,1% 21,8% 22,6% 18,8% 100,0% Määrä 20 16 17 18 10 81 Osuus toteutumattomista verkostoista Asukasluku 24,7% 19,8% 21,0% 22,2% 12,3% 100,0% 41 44 46 48 35 214 Huomataan, että pienimmässä luokassa on määrällisesti eniten toteutumattomia verkostoja, vaikka luokassa on toiseksi vähiten kuntia. Ainoastaan 28 000 asukasta tai enemmän -luokassa on vähemmän havaintoja, mutta silti siinä on enemmän toteutuneita verkostoja kuin alle 3000 asukkaan luokassa. 28 000 asukasta tai enemmän luokka on myös ei-toteutuneiden verkostojen määrän osalta selvästi alempana kuin muut luokat, mutta täytyy muistaa, että havaintoja tässä luokassa on noin kymmenen vähemmän kuin muissa luokissa. Kolme keskimmäistä luokkaa ovat keskenään hyvin samankaltaisia: toteutuneita verkostoja on määrällisesti eniten, mutta myös toteutumattomia verkos- 20

toja on kohtalaisen paljon. Kuitenkin ei-toteutuneita verkostoja on kaikissa kolmessa luokassa vähemmän kuin alle 3000 asukkaan luokassa. Kaikista pienimmissä kunnissa on suhteellisesti vähemmän toteutuneita verkostoja, kun taas kaikista suurimmissa niitä on enemmän. oheinen tarkastelu ei ole tilastollisesti merkitsevä, joten johtopäätöksiä asukasluvun merkityksestä ei voi taulukon perusteella tehdä. Asukasluvun ja verkoston toteutumisella ei ole suoraa yhteyttä. Kuvassa 6 on tarkasteltu, toteutuvien ja toteutumattomien verkostojen suhteellista osuutta asukaslukuluokkien sisällä. Kuvasta nähdään, että alle 3000 asukkaan kuntien perustetuista verkostoista juuri ja juuri puolet toteutuu verkoston kokoonpanon ja asettamisen osalta. Yli 28 000 asukkaan kunnat sen sijaan näyttäytyvät tässä suhteessa menestyvän paremmin: yli 70 prosenttia kuntien verkostoista toteutuvat. Kolme keskimmäistä luokkaa jakautuvat tasaisesti näiden kahden ääripään välille hieman yli 60 prosentin paikkeille. 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Alle 3000 asukasta 3000-5500 asukasta 5500-10000 asukasta 10 000-28 000 asukasta 28 000 asukasta tai enemmän Ei toteudu 20 16 17 18 10 Toteutuu 21 28 29 30 25 Kuva 6. Perustettujen verkostojen toteutuminen prosentteina koko maassa kuntien asukaslukujen mukaan jaoteltuna. Aineiston perusteella kaikista pienimmissä kunnissa on hieman enemmän ongelmia verkoston toteuttamisessa kuin suuremmissa kunnissa. Tämä voi johtua mahdollisista resurssiongelmista tai ongelmista löytää sopivia edustajia nuorten ohjaus- ja palveluverkostoon. Toisaalta mukana oli 21

myös hyvin pieniä, jopa alle 1000 asukkaan kuntia, joiden verkoston kokoonpano ja asettaminen toteutuivat. Kaikista suurimmat, asukasmäärältään yli 28 000 asukkaan, näyttäisivät menestyvän paremmin kuin muut kunnat, mutta toisaalta erot ovat hyvin pieniä. Keskimmäisten kuntien tasainen jakauma toisiinsa nähden ja erisuuruisten kuntien näkyminen niin toteutuneissa kuin toteutumattomissakin verkostoissa, kertoo selkeästi siitä, että missään nimessä ei voida olettaa, että asukasluku ja verkoston toteutuminen olisivat jossain suorassa yhteydessä. Tätä tukee myös taulukon 18 tulos. Lisäksi yllä oleva tarkastelu on siinä mielessä epätarkka, että Suomen kuntien asukasluvut vaihtelevat etenkin suurien kuntien kohdalla todella paljon. Onhan esimerkiksi yli 28 000 asukkaan kunnissa mukana niin hieman yli 28 000 asukkaan Imatra kuin 605 000 asukkaan Helsinkikin. Näyttäisi kuitenkin mahdolliselta, että pienemmät kunnat ovat hieman epäedullisemmassa asemassa suurempiin kuntiin nähden. Nuorten ohjaus- ja palveluverkoston toteutumisen tarkasteluun asukasluvun perusteella liittyy monta seikkaa, jotka eivät tarkastelussa tule esille. Ensinnäkin verkoston toteutuminen ja asettaminen eivät kerro yksistään siitä kuinka hyvä verkosto todellisuudessa on. Esimerkiksi pienessä kunnassa yhteydenpito verkoston sisällä ja yhteistyökumppaneiden kanssa sekä yhteydenpito nuoriin voi olla tehokkaampaa ja läheisempää, kuin suuressa kunnassa. Tämä ei kuitenkaan näy tarkastelussa. Näkyvillä on esimerkiksi se, että verkoston kokoonpano ja asettaminen eivät toteudu, koska poliisihallinnon edustajaa ei ole kunnan verkostossa ollenkaan. Toisekseen täytyy muistaa, että verkoston toteutuminen ei kerro suoraan verkostosta, vaan vastaajan tietämyksestä. On mahdollista, että tietyt verkostot ovat vasta valmisteilla, mutta vastaaja on ymmärtänyt, että esimerkiksi kunnanvaltuuston päätös verkoston asettamisesta tarkoittaa sitä, että verkosto on jo perustettu. Tämän takia ei voida sanoa varsinaisesti, että toteutumattomat verkostot olisivat huonompia kuin toteutuneet, vaan kyseessä voi olla tietämätön tai ylioptimistinen vastaaja. Joka tapauksessa asiaa olisi mielenkiintoista tutkia edelleen ja pohtia millä tavalla nuorten ohjaus- ja palveluverkosto saataisiin toimivaksi koko Suomeen ja pitäisikö erikokoisten kuntien verkoston toteuttamista järjestellä eri tavalla. KEHITYSTÄ JA KEHITETTÄVÄÄ Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakuntien tilanne näyttää nuorten ohjaus- ja palveluverkoston osalta suhteellisen hyvältä verrattuna koko maan ja vuoden 2011 tilanteeseen. Verkostot ovat perustettu tai valmisteilla kaikissa Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun kunnissa. Kuitenkin on huolestuttavaa, että niin monessa kunnassa, jossa verkosto on perustettuna, nuorten ohjaus- ja palveluverkosto ei täytä lain määräämiä edustajistoa ja/tai sillä ei ole virallista perustajatahoa. Lisäksi se, että useas- 22

sa kunnassa nuorisotakuuta ei hoideta verkostossa eikä yhteistyössä verkoston kanssa, kuvastaa sitä, että nuorten työllistämisasiat ovat vielä pahasti kesken. Kunnissa ollaan epätietoisia nuorten ohjaus- ja palveluverkoston rakenteesta ja nuorisotakuun toteuttamisesta. Monessa kunnassa kuvattiin verkostoa jo perustetuksi, vaikka verkosto olisi ollut puutteellinen ja lisäksi kunnat näyttäisivät tarvitsevan ohjausta nuorisotakuun toteuttamiseen. On tärkeää, että nuorten ohjaus- ja palveluverkostossa on edustajia, joilla on mahdollisuus vaikuttaa oman toimialansa osalta laissa määrättyjen tehtävien toteuttamiseen. Lisäksi nuorisotakuun toteuttamisesta tulee ohjeistaa kuntia tarpeeksi. Jotta tulevaisuudessa nuorten hyvinvointia saadaan parannettua, on oleellista, että nuorten ohjaus- ja palveluverkostoa saadaan kehitettyä entisestään ja nuorisotakuu pystytään toteuttamaan tehokkaasti. 23

LÄHTEET Nuorisolaki 3. luku 7 a. Oikeusministeriö. <http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2006/20060072> Kuntien asukasluvut aakkosjärjestyksessä 31.01.2013. Väestörekisterikeskus. <http://vrk.fi/default.aspx?docid=6865&site=3&id=0> 24

Liite 1. 7 a (20.8.2010/693) Monialainen yhteistyö Paikallisten viranomaisten monialaisen yhteistyön yleistä suunnittelua ja toimeenpanon kehittämistä varten kunnassa on oltava nuorten ohjaus- ja palveluverkosto, johon kuuluvat opetus-, sosiaali- ja terveys- ja nuorisotoimen sekä työ- ja poliisihallinnon edustajat. Lisäksi verkostoon voi kuulua puolustushallinnon ja muiden viranomaisten edustajia. Verkosto toimii vuorovaikutuksessa nuorten palveluja tuottavien yhteisöjen kanssa. Kunnat voivat koota myös yhteisen verkoston. Verkosto ei käsittele yksittäistä nuorta koskevia asioita. Nuorille suunnattujen palvelujen keskinäisen toimivuuden ja vaikuttavuuden parantamiseksi nuorten ohjaus- ja palveluverkoston tehtävänä on: 1) koota tietoja nuorten kasvu- ja elinoloista sekä arvioida niiden pohjalta nuorten tilannetta paikallisen päätöksenteon ja suunnitelmien tueksi; 2) edistää nuorille suunnattujen palvelujen yhteensovittamista ja vaikuttavuutta tavoitteena palvelujen riittävyys, laadukkuus ja saavutettavuus; 3) suunnitella ja tehostaa yhteisiä menettelytapoja nuorten palveluihin ohjautumiseksi ja tarvittaessa palvelusta toiseen siirtymiseksi; 4) edistää nuorten palveluiden järjestämiseen liittyvän tietojen vaihdon sujuvuutta suunnittelemalla yhteisiä menettelytapoja viranomaisten kesken. Nuorisolaki 3. luku 7 a. Oikeusministeriö.

Nuorten ohjaus- ja palveluverkoston kattavuus Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa 2013. Jaana Jämsä Liite 2.

Nuorten ohjaus- ja palveluverkoston kattavuus koko maassa 2013. Jaana Jämsä Liite 3.