K A I N U U N Y M P Ä R I S T Ö K E S K U S PÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen 10.6.2005 Dnro: KAI-2002-Y-108-121 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta, joka koskee Ristijärven nykyisen jätevedenpuhdistamon toiminnan jatkamista ja Ristijärven uuden rakennettavan jätevedenpuhdistamon toimintaa, purkuputken kunnostamista ja jätevesien johtamista nykyiselle purkupaikalle Iijärveen. HAKIJA Ristijärven Vesihuolto-osuuskunta Puolangantie 7 88400 RISTIJÄRVI puh. 044-7104422 LUVAN HAKEMISEN PERUSTEET Ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n kohdan 13 a) mukaan ympäristölupa on oltava puhdistamolla, joka on tarkoitettu vähintään asukasvastineluvultaan 100 henkilön jätevesien käsittelemiseen. HAKEMUKSEN VIREILLETULO Hakemus on tullut vireille Kainuun ympäristökeskukseen 10.9.2004. Ristijärven Vesihuolto-osuuskunta on hakenut lupaa Ristijärven jätevedenpuhdistamon toiminnan jatkamiselle nykyisen käytännön mukaisesti vuoden 2006 loppuun saakka kunnes uusi jätevedenpuhdistamo on valmistunut, jonka jälkeen toiminnan jatkamista tarkastetuilla lupaehdoilla sekä jätevesien purkuputken kunnostamiseen. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Luvan ratkaisee voimassa olevan ympäristönsuojeluasetuksen 6 :n 12 e-kohdan mukaan alueellinen ympäristökeskus, koska puhdistamo on tarkoitettu asukasluvultaan vähintään 100 ihmisen ja enintään 4000 ihmisen jätevesien käsittelemiseen.
2 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT Pohjois-Suomen vesioikeus ( nyk. Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto) on 15.9.1966 antamallaan päätöksellä ( nro 116/66/I ) myöntänyt Ristijärven Vesihuolto-osuuskunnalle luvan jätevesien johtamiseen hapetuslammikon kautta Iijärveen. Korkein hallinto-oikeus on 24.2.1967 antamallaan päätöksellä muuttanut vesioikeuden päätöksen lupaehtoa 5. Vesioikeuden päätös on pidetty muilta osin sellaisenaan. TOIMINTA-ALUE JA SEN YMPÄRISTÖ Laitoksen sijainti ja kaavoitustilanne Uusi jätevedenpuhdistamo on suunniteltu rakennettavaksi noin 80 metrin etäisyydelle Puolangantiestä Ristijärven kirkonkylän osayleiskaavassa ET merkitylle peltoalueelle Rno 31:32. Etäisyys lähimpään asuinrakennukseen on noin 200 m. Uusi rakennettava jätevedenpuhdistamo sijaitsee Ristijärven Vesihuolto-osuuskunnan omistamalla maalla. Vesihuolto-osuuskunta on vuokrannut vanhan lammikkopuhdistamoalueen vuoden 2010 loppuun saakka. Osuuskunta on sitoutunut ostamaan ko. maa-alueen vuoden 2010 aikana. Alueella ei ole tärkeitä pohjavesialueita eikä vedenottamoita eikä pintavedenottoa puhdistettujen jätevesien purkualueella. Vesialueen yleiskuvaus Ristijärven jätevedenpuhdistamolta käsitellyt jätevedet johdetaan noin 100 metrin mittaisella purkuputkella Iijärveen Ristijärven taajaman alapuolella. Iijärvi laskee edelleen Kiehimänjokena Oulujärveen. Purkupaikan alapuolella Emäjoessa on Leppikosken voimalaitos. Vesistöalue jätevesien purkupaikalla on noin 8000 km 2. Virtaamat Leppikosken voimalaitoksella on esitetty alla olevassa taulukossa. Virtaamien keski- ja ääriarvot Leppikosken voimalaitoksella (F= 8625 km 2 ) v.2002 ja 2003 sekä pitkällä aikavälillä: 1963-2003 2002 2003 MQ m 3 /s 102 66 70 HQ m 3 /s 590 372 231 MHQ m 3 /s 375 MNQ m 3 /s 1,02 NQ m 3 /s 0 0 0 Ristijärven jätevedenpuhdistamon purkupaikan välittömässä läheisyydessä ei ole suoritettu virtaamamittauksia. Virtaamat ovat purkupaikalla jonkin verran pienemmät kuin Leppikosken voimalaitoksen kohdalla. Seuraavassa esitetyt virtaama-arvot perustuvat valuma-alueen suuruuden mukaan tehtyihin arvioihin. MHQ = 348 m 3 /s, MNQ = 0,95 m 3 /s, MQ= 95 m 3 /s Vesialueen tila ja veden laatu Hyrynsalmen reitin yleinen käyttökelpoisuus oli vuosien 1994-1997 ja 2000-2003 vedenlaatuaineiston perusteella tehdyn luokituksen mukaan pääasiassa hyvä, mutta reitillä oli myös tyydyttävään
3 luokkaan kuuluvia vesiä. Emäjoki ja Iijärvi kuuluvat luokkaan hyvä. Happitilanne oli yleensä ottaen reitin vesistöissä pääosin tyydyttävä tai hyvä. Vesi täytti yhtä poikkeusta lukuun ottamatta uimavesille asetetut laatuvaatimukset. Iijärvi on Emäjoen reitin alaosaan kuuluva järvi. Järvestä on vedenlaatutietoja 40 vuoden ajalta, ja niiden perusteella järven tila näyttäisi pysyneen tuon ajan melko vakaana. Ravinnepitoisuuksien sekä a-klorofyllipitoisuuksien perusteella järvi voidaan luokitella lievästi reheväksi. Iijärven syvännehavaintopaikalla hapen kyllästysaste on pysytellyt maaliskuussa pääsääntöisesti pienempänä kuin 80 %, joka on vesien yleisessä käyttökelpoisuusluokituksessa hapen kyllästysasteen osalta hyvän luokan alaraja. Nykyisen puhdistamon vesistövaikutuksia on tarkkailtu ottamalla vesinäytteet kaksi kertaa vuodessa purkupaikan ylä- ja alapuolelta. Vuosien 1999-2002 vesinäytteiden analyysitulokset on esitetty alla olevassa taulukossa. Piste Pvm sy- t O2 ph S-joht Väri CODMn Kok.P PO4-P Kok.N NO3-N NH4-N Kloro- Sameus Ka Fek. vyys NO2-N fylli kolit m C mg/l Kyll % ms/m mg/l µ/l µ/l µ/l µ/l µ/l µ/l NTU mg/l kpl/100ml Emäj8 2.3.1999 1 0,2 9,6 66 6,4 2,6 100 13 11 400 9 0,63 < 1 10 7 0,3 9,8 68 6,4 2,6 90 13 12 440 9 0,68 < 1 Emäj9 1 0,2 9,5 65 6,3 2,6 100 14 12 460 9 0,66 < 1 4 5 0,2 9,5 65 6,4 2,6 100 13 11 380 9 0,6 1,2 Emäj8 16.8.1999 1 15,5 8,3 83 7,1 2,8 60 11 12 3 310 < 5 9 1,6 2,4 0 7 15,5 8,4 84 7 2,7 60 10 12 3 290 < 5 8 1,8 < 1 0-2 5,4 Emäj9 1 15,6 8,1 81 6,9 2,5 60 10 12 < 3 300 < 5 12 1,8 1,1 0 5 15,6 8 80 6,9 2,6 60 10 12 < 3 300 < 5 11 1,8 1,5 0-2 5,3 Emäj8 13.3.2000 1 0,2 10,2 70 6,5 2,6 70 9,9 11 300 < 5 0,64 < 1 4 7 0,3 10,1 70 6,5 2,6 65 9,9 11 310 7 0,53 < 1 Emäj9 1 0,2 9,8 67 6,5 2,7 65 9,7 11 290 7 0,73 < 1 30 5 0,3 12,8 88 6,4 2,6 70 10 12 300 6 0,57 < 1 Emäj8 18.8.2000 1 21,6 7,9 90 6,9 2,4 65 10 15 3 320 4 5 1,5 2,7 0 7 20,8 7,9 88 7 2,6 65 10 14 3 300 4 < 5 1,4 3 0-2 6,8 Emäj9 1 21,6 8 91 7 2,4 70 9,9 14 3 290 4 < 5 1,4 2,6 2 5 21,3 7,9 89 7 2,4 60 10 15 2 330 4 6 1,5 2,4 0-2 5,9 Emäj8 21.3.2001 1 0,2 10,2 70 6,4 2,6 70 12 8 300 6 0,6 1,7 10 7 0,4 10,2 71 6,4 2,7 70 12 7 330 5 0,75 < 1 Emäj9 1 0,2 10,4 72 6,4 2,7 70 12 8 300 7 0,7 < 1 8 5 0,3 10,7 74 6,4 2,6 70 12 8 310 5 0,69 < 1 Emäj8 1.8.2001 1 17,6 8,1 85 6,6 2,7 65 11 17 < 2 290 6 5 1,9 1,3 0 7 17,6 8,2 86 6,7 2,7 60 11 19 2 270 4 < 5 1,7 1,7 0-2 10,5 Emäj9 1 17,6 8,1 85 6,8 2,6 60 10 18 < 2 310 4 7 1,3 1,7 8 5 17,6 8 84 6,9 2,6 60 11 17 2 290 4 5 1,4 1,1 0-2 10,9 Emäj8 20.3.2002 1 0,3 10,5 72 6,7 2,7 50 8,9 11 290 6 0,51 < 1 40 6 0,3 10,4 72 6,6 2,7 50 8,5 12 280 < 5 0,54 < 1 Emäj9 1 0,3 10,4 72 6,7 2,7 50 8,9 11 270 < 5 0,5 < 1 58 5 0,3 10,6 73 6,7 2,7 50 8,6 11 290 5 0,51 < 1 Emäj8 27.8.2002 1 19,1 7,6 82 6,8 2,8 50 8,4 16 < 2 280 < 3 < 5 1,4 1,1 2 7 19 7,3 79 6,6 2,9 50 8,7 14 < 2 290 < 3 < 5 1,7 < 1 0-2 8,9 Emäj9 1 19,1 7,7 83 6,6 2,9 50 8,6 13 < 2 310 < 3 5 1,6 1 4 5 19 7,7 83 6,7 2,9 50 8,5 15 2 290 < 3 5 1,4 < 1 0-2 7,6 Kalastus ja kalasto Hakemuksessa ei ole esitetty tietoja alueen kalastosta eikä kalastuksesta.
4 LAITOKSEN TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Ristijärven kirkonkylän jätevedet käsitellään nykyisin v. 1966 valmistuneessa hapetuslammikkopuhdistamossa, josta jätevedet johdetaan purkuputkessa Iijärveen. Puhdistamo on mitoitettu asukasvastineluvulle 1200. Ristijärven Vesihuolto-osuuskunta on päättänyt rakentaa uuden jätevedenpuhdistamon nykyisestä lammikkopuhdistamosta noin 50 metrin etäisyydelle osuuskunnan omistamalle tontille. Puhdistamon rakennustyöt on tarkoitus aloittaa keväällä 2006 ja puhdistamon olisi tarkoitus olla käyttökunnossa vuoden 2007 alusta lähtien. Koko rakennustyön ajan vanha lammikkopuhdistamo on normaalissa toiminnassa. Kun uusi jätevedenpuhdistamo on valmis, johdetaan tuloviemäri tulopumppaamoon ja käynnistetään prosessi. Jätevedenpuhdistamo Uusi jätevedenpuhdistamo on kokonaan katettu ja lämpöeristetty Rakennettavan jätevedenpuhdistamon mitoitusarvot v. 2020 ovat seuraavat: - Asukasvastineluku 1000 as - Qkesk 250m3/d - qmit 25 m3/h - qmax 50 m3/h - BOD7-kuorma 70 kg/d - Kok.P-kuorma 3,0 kg/d Esiselkeytys: Pinta-ala 24 m 2 Pintakuorma 0,61 m/h Bioroottori: Pinta-ala 6500 m 2 BHK 7 -kuorma 6,5 g/m 2 Jälkiselkeytys: Pinta-ala 44 m 2 Pintakuorma 0,33 m/h Rakennettavan jätevedenpuhdistamon toiminta on pääpiirteissään seuraavanlainen: Jäteveden puhdistusprosessi on biologis kemiallinen, jossa biologinen osa toteutetaan bioroottoreilla. Fosfori saostetaan kemikaalilla. Tulevat jätevedet johdetaan viettoviemärillä tulopumppaamoon, josta ne nostetaan esikäsittelyyn. Esikäsittelynä on porrasvälppä, jossa poistetaan prosessia haittaavat karkeat kiintoaineet. Välppäyksen jälkeen jätevesi johdetaan koneelliseen hiekanerotukseen. Esikäsitelty vesi johdetaan esiselkeytykseen. Esiselkeytyksestä jätevesi johdetaan bioroottorialtaaseen, jossa tapahtuu biologinen puhdistuminen mikrobien avulla. Bioroottorialtaasta jätevesi johdetaan kemikaloinnin kautta selkeytyk-
5 seen ja edelleen lähtevän jäteveden virtaamamittaukseen. Saostuskemikaalina käytetään "kolmiarvoista" alumiinipohjaista PAXia, jonka kulutus on laitoksen mitoitustiedoilla arviolta 88 kg/d. Etuselkeytyksen ja jälkisaostuksen liete pumpataan sakeuttamoon tiivistettäväksi. Jäteveden nitrifiointiin lämpimien vesien aikana varaudutaan asentamalla puhdistamolle alkalointilaitteet, joilla annostellaan tarvittaessa lipeää. Jätteiden käsittely ja hyödyntäminen Puhdistamolla ei järjestetä erillistä lietteen kuivausta. Puhdistamolla syntyvä sakeutettu liete toimitetaan säiliökuljetuksena Paltamon kunnan jätevedenpuhdistamolle jatkokäsittelyyn. Kuljetettavaa puhdistamolietettä muodostuu vuosittain noin 650 m 3. Ristijärven kunnan alueella muodostuvat sako- ja umpikaivolietteet toimitetaan joko Hyrynsalmen tai Paltamon jätevedenpuhdistamolle. Rakennettavaan jätevedenpuhdistamoon ei rakenneta sako- ja umpikaivolietteiden vastaanottoa. Välppäjäte toimitetaan kaatopaikalle. Toiminta häiriötilanteessa Toiminnan häiriöitä on minimoitu jo uuden jätevedenpuhdistamon suunnittelussa. Laitoksen sähkötoimiset laitteet ja koneet on varustettu erilaisilla toimintaa tarkkailevilla antureilla. Näillä ratkaisuilla on voitu minimoida käsittelemättömien jätevesien johtaminen puhdistamolta vesistöön ja todellisten häiriötilanteiden kestoaika laitoksella on saatu lyhyeksi ja harvoin tapahtuvaksi. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) Uuden jätevedenpuhdistamon suunniteltujen ratkaisujen voidaan katsoa täyttävän käytettävissä olevan parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimukset. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Jätevedet ja päästöt vesiin Nykyiseltä jätevedenpuhdistamolta vuosina 1995-2003 lähtenyt keskimääräinen BOD 7ATU - kuormitus on ollut 3,5-15 kg/d ( ka 8,2 kg/d) puhdistustehon ollessa 25-82 %. Fosforin osalta vastaavat arvot olleet 0,15-0,66 kg/d ( ka 0,30 kg/d) ja 60-90 %, typen osalta 3-8 kg/d ( ka 5,4 kg/d) sekä kiintoaineen kohdalla 3,5-16,7 kg/d ( 7,5 kg/d) ja 31-96 %. Uuden jätevedenpuhdistamon valmistuttua kuormitus tulee vähenemään nykyisestä. Jätevedenpuhdistamon puhdistusprosessiksi on valittu nykyvaatimukset täyttävä biologiskemiallinen prosessi ja lähtevän veden lupaehdoiksi on esitetty seuraavia vuosikeskiarvoina laskettavia rajaarvoja: - BOD 7 enintään 20 mg O2/l - kok.p enintään 1,0 mg/l Keskimääräiset pitoisuudet tulevat olemaan edellä mainittua pienempiä. Edellä mainituilla pitoisuuksilla ja mitoitusvirtaaman mukaisella keskimääräisellä vesimäärällä 250 m 3 /d vesistöön menevä kuormitus tulisi olemaan seuraava:
6 - BOD 7 5,0 kg/d - kok.p 0,25kg/d Kuormitus kuvaa puhdistamon mitoitustilanteen mukaista kuormitusta ja se tulee olemaan todennäköisesti pienempi. Päästöt ilmaan Jätevedenpuhdistamon ja lietteen jatkokäsittelyprosessin sekä säiliökuljetuksen ilmapäästöt ovat tavanomaisia jätevesien käsittelyprosessissa syntyviä nopeasti hajoavia ja haitattomia kaasuja, jotka eivät ole myrkyllisiä eivätkä aiheuta vaaraa ympäristölle. Niiden muodostama haju on hyvin paikallista. Laitokselle ei ole hakijan mukaan perusteita toteuttaa erillisiä hajunpoistojärjestelmiä. Puhdistamon toiminnasta aiheutuvat pölyhaitat tulevat olemaan vähäiset, koska lietettä ei sekoiteta tukiaineeseen eikä varastoida tai käännetä puhdistamoalueella. Päästöt maaperään Puhdistamon allas- ja kemikaalitilat rakennetaan vesitiiviistä betonista ja laitokselle tulevat sekä sieltä lähtevät jätevesiviemärit ovat tiiviitä, joten puhdistamon normaalista toiminnasta ei aiheudu päästöjä maaperään eikä pohjaveteen. Melu ja tärinä Puhdistamotoiminta ei aiheuta merkittävää melua tai tärinää. Ajoittain toimiva kompressori on sijoitettu laitoksen sisälle tilaan, joka on äänieristetty. Kompressorin ääni on kuultavissa vaimeasti vain laitoksen pihalle. Laitokselle tulevat ajoneuvot voivat aiheuttaa normaaliin työaikaan hetkellistä melua. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Vaikutus pintavesiin Nykyisen lammikkopuhdistamon kuormituksen vaikutus on todettu tarkkailupisteillä jokiveden rehevyyden kasvuna ja hygieenisen laadun huonontumisena ajoittain jätevedenpuhdistamon yläpuoliseen havaintopaikkaan verrattuna. Fekaalisia koliformisia bakteereja on esiintynyt tarkkailupisteillä alhaisina tiheyksinä ja vedet ovat täyttäneet uimavesille asetetut laatuvaatimukset. Hakemuksen mukaan puhdistettujen jätevesien vaikutus purkuvesistössä tulee vähenemään nykyisestä uuden jätevedenpuhdistamon myötä. Ristijärven Vesihuolto-osuuskunnan jätevedenpuhdistamon vesistökuormituksen laskennallinen arvio pitoisuuslisäyksistä Iijärvessä hakijan esittämillä uuden puhdistamon lupaehdoilla mitoitustilanteessa (jätevesivirtaama 250 m 3 /d) on esitetty alla olevassa taulukossa. Pitoisuuslisät kuvaavat puhdistamon mitoitustilanteen mukaista tilannetta ja ne ovat varsinkin alkuvaiheessa pienempiä. Arvio Ristijärven uuden jätevedenpuhdistamon vesistökuormituksen aiheuttamista pitoisuuslisäyksistä hakijan esittämillä lupaehdoilla Iijärvessä keskivirtaamatilanteessa sekä keskialivirtaamatilanteessa. Virtaamat perustuvat valuma-alueen suuruuden mukaan tehtyihin arvioihin.
7 parametri kuormitus kg/d pitoisuuslisä (MQ 95 m 3 /s) pitoisuuslisä (MNQ 0,95 m 3 /s) BOD 7 (mg/l) 5,0 0,0006 0,06 kok.p (µg/l) 0.25 0,03 3,0 Vaikutus kalastoon Hakemuksessa ei ole esitetty selvitystä toiminnan vaikutuksesta kalastoon. Vaikutukset maaperään ja ilmaan Puhdistamon allas- ja kemikaalitilat rakennetaan vesitiiviistä betonista ja laitokselle tulevat sekä sieltä lähtevät jätevesiviemärit ovat tiiviitä, joten puhdistamon normaalista toiminnasta ei arvioida olevan vaikutuksia sijaintipaikan maaperään eikä pohjaveteen. Jätevedenpuhdistamon ja lietteen jatkokäsittelyprosessin sekä säiliökuljetuksen ilmapäästöt ovat tavanomaisia jätevesien käsittelyprosessissa syntyviä nopeasti hajoavia ja haitattomia kaasuja, jotka eivät ole myrkyllisiä eivätkä aiheuta vaaraa ympäristölle. Niiden muodostama haju on hyvin paikallista. Melun vaikutukset Puhdistamotoiminta ei aiheuta merkittävää melua tai tärinää. Ajoittain toimiva kompressori on sijoitettu laitoksen sisälle tilaan, joka on äänieristetty. Kompressorin ääni on kuultavissa vaimeasti vain laitoksen pihalle. Laitokselle tulevat ajoneuvot voivat aiheuttaa normaaliin työaikaan hetkellistä melua. LAITOKSEN TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Nykyisen hapetuslammikon tarkkailu perustuu Pohjois-Suomen vesioikeuden päätökseen nro 116/66/I (15.9.1966), jota korkein hallinto-oikeus on päätöksellään 24.2.1967 muuttanut. Kainuun ympäristökeskus on kirjeillään 20.2.1986, 23.11.1987, 18.4.1988 JA 9.12.1992 muuttanut ja täydentänyt kuormitus- ja vesistötarkkailuohjelmia. Käyttö- ja kuormitustarkkailu Laitoksen käyttötarkkailun hoitaa puhdistamon käyttöhenkilökunta. Käyttötarkkailussa seurataan puhdistamon toimintaa kuten käsitellyn jäteveden määrää, kemikaalin kulutusta, sähkön kulutusta, häiriötilanteita jne. Lammikkopuhdistamon kuormitustarkkailua suoritetaan neljä kertaa vuodessa ottamalla näytteet puhdistamolle tulevasta ja lammikosta lähtevästä jätevedestä. Kuormitustarkkailun avulla selvitetään puhdistamolle tulevan ja vesistöön johdetun jäteveden määrä ja laatu sekä saavutettu puhdistusteho. Tulevasta ja lähtevästä vedestä tehdään seuraavat määritykset: Lämpötila, ph-arvo, sähkönjohtavuus, alkaliteetti, kemiallinen hapenkulutus (COD cr ), BOD 7ATU, kokonaisfosfori, kokonaistyppi, ammoniumtyppi ja kiintoaine. Lähtevästä jätevedestä tehdään lisäksi seuraavat määritykset: fekaali-
8 set koliformiset bakteerit, saostuskemikaalin jäännöspitoisuus, liukoinen fosfori ja happi. Kullakin näytteenottokerralla selvitetään lisäksi laitokselle tullut vuorokautinen vesimäärä. Vesistötarkkailu Jätevesien vaikutuksia Iijärvessä tarkkaillaan kahdessa pisteessä ottamalla näytteet purkuviemärin yläpuolelta (715730-355750) ja alapuolelta (715640-355676). Vesinäytteet otetaan maaliskuussa ja elokuussa. Näytteistä tehdään seuraavat määritykset: happipitoisuus ja sen kyllästysaste, ph, väri, sähkönjohtavuus, COD Mn, kiintoaine, kokonaisfosfori, fosfaattifosfori, kokonaistyppi, ammoniumtyppi, nitraattityppi, nitriittityppi, sameus, fekaaliset kolimuotoiset bakteerit ja klorofylli-a. Näytteenoton yhteydessä mitataan veden lämpötila. Hakemuksen liitteenä oleva uuden jätevedenpuhdistamon toimintaa koskeva tarkkailuohjelmaehdotus on päätöksen liitteenä 1. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Lupahakemusta on täydennetty 9.11.2004 korjaamalla yleissuunnitelmaan virheelliset päivämäärät koskien uuden jätevedenpuhdistamon toiminnan alkamista ja 13.12.2004 Ristijärven jätevedenpuhdistamon toiminnan ja purkuvesistön tarkkailuohjelmalla (päivitetty 26.8.2004). Hakemuksesta tiedottaminen Hakemuksesta on tiedotettu Kainuun Sanomissa 12.1.2005 ja Ristijärven kunnan sekä Kainuun ympäristökeskuksen ilmoitustaululla 12.1-11.2.2005. Hakemusasiakirjat ovat kuulutusaikana olleet nähtävillä Ristijärven kunnan yhteispalvelupisteessä sekä Kainuun ympäristökeskuksen kirjaamossa. Hakemuksesta on annettu erikseen tieto tiedossa oleville asianosaisille (5 kpl) kirjeitse 12.1.2005. Tarkastukset ja neuvottelut Puhdistamolle on tehty tarkastuskäynti 4.11.2004. Hakijan kanssa on neuvoteltu vanhan lammikkopuhdistamon muutostyöstä (yleissuunnitelman kohta 8). Yleissuunnitelmaa (28.05.2004) on päivitetty 22.02.2005 ja se on liitetty hakemusasiakirjoihin. Uuden jätevedenpuhdistamon valmistuttua lammikkopuhdistamo jää pois käytöstä kokonaisuudessaan ja altaat täytetään täytemassoilla ja muotoillaan maisemaan sopivaksi. Lausunnot Kainuun ympäristökeskus on pyytänyt lausunnon Ristijärven kunnan kunnanhallitukselta, Ristijärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta, Kainuun Maakunta-kuntayhtymän sosiaali- ja terveyslautakunnalta ja Kainuun TE-keskuksen kalatalousyksiköltä. Ristijärven kunnanhallituksella ja ympäristönsuojeluviranomaisella ei ole huomautettavaa lupahakemuksen johdosta.
9 Kainuun Maakunta-kuntayhtymän sosiaali- ja terveyslautakunnan alainen ympäristöterveydenhuolto esittää lausuntonaan seuraavaa: - Puhdistamolla syntyvän lietteen varastoinnista ja kuljetuksesta käsittelypaikalle ei saa aiheutua terveyshaittaa. Kuljetukset on tehtävä asianmukaisella kuljetuskalustolla. - Vuotovesien määrää tulee mahdollisuuksien mukaan vähentää. - Puhdistamoa on hoidettava siten, että saavutetaan paras mahdollinen puhdistustulos ja että jätevesien käsittelemisestä ja johtamisesta Iijärvelle ja sen alapuoliselle vesistölle aiheutuvat haitat jäävät mahdollisimman vähäisiksi. - Mikäli toiminnasta aiheutuu hajuhaittoja, laitoksessa on otettava käyttöön riittävät hajuntorjuntamenetelmät. Kainuun TE-keskuksen kalatalousyksikkö esittää lausuntonaan seuraavaa: Hakemuksessa ei ole esitetty ympäristönsuojeluasetuksen 11 :ssä edellytettyjä tietoja alueen kalastosta ja kalastuksesta eikä arviota toiminnan vaikutuksesta niihin. Kuormitus lisää kuitenkin osaltaan alapuolisen vesistön ravinnetasoa, mistä voi seurata kalataloudellista haittaa lähinnä havaspyydysten lisääntyvänä limoittumisena. Kuormituksen vaikutus on ennalta arvioiden kuitenkin niin vähäinen, että jatkuva kalataloudellinen tarkkailu tai kompensaation määrääminen eivät ole tarpeen. Lupaehtojen tarkistamista koskevaan hakemukseen on kuitenkin liitettävä säädösten mukaiset selvitykset kalataloudellisen haitan arvioimiseksi. Hakemus lupaehtojen tarkistamiseksi on jätettävä vuoden 2014 loppuun mennessä. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksesta ei ole esitetty muistutuksia eikä mielipiteitä. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijalle on varattu tilaisuus antaa vastine TE-keskuksen ja Kainuun maakunta-kuntayhtymän lausuntoon. Hakijalla ei ole huomauttamista em. lausuntoihin. YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Vastaus lausunnoissa esitettyihin vaatimuksiin Asiassa esitetyt lausunnot on otettu huomioon lupamääräyksistä ja niiden perusteluista ilmenevällä tavalla. Ratkaisu Kainuun ympäristökeskus myöntää Ristijärven Vesihuolto-osuuskunnalle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan jätevedenpuhdistamon toimintaan sekä puhdistettujen jätevesien johtamiseen puhdistamolta purkuputkessa Iijärveen. Lupa myönnetään hakemuksen mukaisesti seuraavin lupamääräyksin. Toiminnasta ei aiheudu sellaista ennalta arvioitavissa olevaa vesistön pilaantumista tai vahinkoa, josta nyt olisi määrättävä korvauksia.
10 Lupamääräykset 1. Puhdistamon rakentaminen Luvan haltijan on rakennettava hakemuksen liitteen 1a mukainen biologis-kemiallinen puhdistamo, jossa puhdistamon biologinen osa toteutetaan bioroottorilla tai puhdistusteholtaan vastaava puhdistamo hakemuksen liitteen 1b " Ristijärven Vesihuolto-osuuskunnan jätevedenpuhdistamon asemapiirustus (VHT 1617-C46171 100 16.8.2004) MK 1:500 osoittamaan paikkaan. Suunnitelman mukainen Ristijärven Vesihuolto-osuuskunnan jätevedenpuhdistamo on rakennettava ja otettava käyttöön vuoden 2006 loppuun mennessä. Jätevesien johtamiseen tarkoitetun purkuputken sijainti on selvitettävä ja kunnostettava tarpeellisin osin ennen uuden jätevedenpuhdistamon käyttöönottoa. Purkuputken sijaitia osoittava kartta on toimitettava Kainuun ympäristökeskukseen heti selvitysten valmistuttua. 2. Päästöt vesiin Ristijärven taajaman jätevedet saa edelleen käsitellä ja johtaa vesistöön nykyisellä tavalla käsiteltynä 31.12.2006 saakka. Viimeistään vuoden 2007 alusta lähtien jätevedet on käsiteltävä siten, että vesistöön johdettavan jäteveden BOD 7ATU -arvo on enintään 20 mgo 2 /l ja kokonaisfosforipitoisuus enintään 1,0 mg/l. Puhdistustehon on lisäksi oltava BOD 7ATU -arvon ja kokonaisfosforin suhteen vähintään 90 %. Kaikki mainitut arvot lasketaan mahdolliset ohijuoksutukset, ylivuodot ja poikkeustilanteet mukaan lukien vuosikeskiarvoina. Vesistöön johdettava jäteveden pitoisuuksien ja puhdistamon käsittelytehon on 31.12.2005 mennessä täytettävä myös valtioneuvoston päätöksessä 365/94 mainitut vähimmäisvaatimukset. Luvan saajan on huolehdittava, että jätevesistä tai niiden johtamisesta ei aiheudu terveydellistä haittaa. 3. Viemärilaitoksen ja puhdistamon käyttö ja hoito Jätevedenpuhdistamoa ja koko viemärilaitosta on käytettävä ja hoidettava siten, että saavutetaan mahdollisimman hyvä puhdistustulos ja että puhdistamon toiminnasta ja jätevesistä aiheutuvat haitat jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Kaikki viemärilaitoksen toiminta-alueella muodostuvat jätevedet, jotka voidaan käsitellä yhdessä asumajätevesien kanssa, on pyrittävä johtamaan jätevedenpuhdistamolle. Viemäriin ei saa päästää puhdistamon toimintaa haittaavia aineita. Luvan saajan on huolehdittava siitä, että jäteveden käsittelykapasiteetti on kaikissa olosuhteissa riittävä. Jätevedenpuhdistamolla on oltava asianmukaisen pätevyyden omaava vastuunalainen hoitaja, jonka nimi ja yhteystiedot on ilmoitettava Kainuun ympäristökeskukselle. Sade-, kuivatus- ja vuotovesien joutuminen viemäriverkkoon on rajoitettava mahdollisimman vähäiseksi. Luvan saajan on toimitettava vuosittain Kainuun ympäristökeskukselle selvitys vuoto- ja kuivatusvesien vähentämiseksi tehdyistä toimenpiteistä.
11 4. Teollisuusjätevesien ja muiden erityisjätevesien esikäsittely Luvan saajan on oltava selvillä viemäriverkkoon johdettavien teollisuusjätevesien ja muiden talousjätevedestä olennaisesti poikkeavien jätevesien laadusta, määrästä ja esikäsittelystä. Tiedot näistä on pyydettäessä toimitettava Kainuun ympäristökeskukselle. Luvan saajan on osaltaan huolehdittava siitä, että viemäriverkkoon johdettavien teollisuus- ja muiden talousjätevedestä olennaisesti poikkeavien jätevesien haitallisuutta vähennetään riittävästi asianmukaisella esikäsittelyllä tai muilla tavoin. Sellaiset laitokset, joista jätevesiin saattaa joutua öljyä, myrkkyjä tai muuta puhdistamon toiminnalle haitallista ainetta, on varustettava riittävillä varotoimilla tällaisten aineiden viemäriverkkoon pääsyn estämiseksi. Teollisuusjätevesien johtamista yleiseen viemäriin koskevan liittymissopimuksen on täytettävä valtioneuvoston päätöksen 365/1994 7 :n määräykset. Talousjätevedestä poikkeavien jätevesien johtamisessa on lisäksi otettava huomioon valtioneuvoston päätöksen 363/1994 määräykset. (YSL 47, YSA 36, VNp 365/1994) 5. Haju, melu ja tärinä Luvan saajan on huolehdittava siitä, että puhdistamon toiminnasta ja huoltoliikenteestä ei aiheudu puhdistamon ympäristöön haitallista hajua, melua tai tärinää. Puhdistamon toiminnasta aiheutuva melo lähimmissä häiriintyvissä kohteissa ei saa ylittää klo. 07.00 22.00 ekvivalenttimelutasoa 50 db (L Aeq ) eikä klo. 22.00 07.00 ekvivalenttimelutasoa 50 db (L Aeq ). 6. Jätteiden ja lietteiden käsittely ja hyödyntäminen Jäteveden esikäsittelyssä muodostuva siivilöintijäte on toimitettava asianmukaisen luvan omaavaan käsittelylaitokseen käsiteltäväksi. Jätevedenpuhdistamolla syntyvä liete on toimitettava asianmukaisen luvan saaneeseen käsittelylaitokseen. Lietteen kuljetus on hoidettava siten, ettei lietettä leviä puhdistamoalueelle tai sen ulkopuolelle. Kuljetukset on tehtävä asianmukaisella kuljetuskalustolla. Puhdistamolla syntyvän lietteen käsittelystä ja kuljetuksesta ei saa aiheutua terveyshaittaa. Puhdistamotoimintaa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Jätevedenpuhdistamon toiminnassa ja käytössä syntyvät muut jätteet on asianmukaisesti lajiteltuina toimitettava tavanomaisen jätteen ja ongelmajätteen käsittelypaikkoihin. 7. Varastointi Kemikaalit ja jätteet on varastoitava ja käsiteltävä laitosalueella niin, ettei niistä aiheudu roskaantumista tai maaperän, pinta- tai pohjaveden pilaantumisvaaraa eikä muutakaan haittaa ympäristölle. 8. Häiriö- ja poikkeustilanteet Puhdistamolla on oltava riittävä valmius häiriö- ja poikkeustilanteiden varalta. Jos vesistöön, maaperään tai ilmaan joutuu tai uhkaa joutua laadultaan tai määrältään tavanomaisesta poikkeavia päästöjä, luvan saajan on ilmoitettava niistä Ristijärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä Kainuun ympäristökeskukselle ja ryhdyttävä heti toimiin vahinkojen torjumiseksi ja tapahtuman toistumisen estämiseksi.
12 9. Tarkkailu ja raportointi Jätevedenpuhdistamon toimintaa sekä jätevesien, määrää, laatua ja vaikutuksia purkuvesistössä on tarkkailtava Suunnittelukeskus Oy Väylän 26.8.2004 laatiman, tämän päätöksen liitteenä 1 olevan tarkkailuohjelman mukaisesti. Tarkkailuohjelmaa voidaan muuttaa Kainuun ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Merkittävät muutokset on käsiteltävä hallintolain mukaisesti. Tarkkailuohjelmaan kuuluvien vesinäytteiden tulokset on toimitettava välittömästi niiden valmistuttua, kuitenkin viimeistään kuukauden kuluessa näytteenotosta Ristijärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Kainuun ympäristökeskukselle. Tarkkailuohjelman mukaiset yhteenvetoraportit on toimitettava vuosittain Ristijärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle, Kainuun ympäristökeskukselle sekä Kainuun TE keskukselle. 10. Toiminnan lopettaminen tai muuttaminen Luvan saajan on viipymättä ilmoitettava toiminnan olennaisista muutoksista Kainuun ympäristökeskukselle. Toiminnan loppuessa luvan saajan tulee sopia Kainuun ympäristökeskuksen kanssa toiminnan jälkeisestä alueen mahdollisesta maisemoinnista ja ympäristön tilan tarkkailusta. 11. Korvattavat vahingot Korvattavista vahingoista, joita nyt ei ole ennakoitu aiheutuvan, on vahingonkärsijällä oikeus hakea korvausta ympäristönsuojelulain 72 :ssä säädetyssä järjestyksessä. PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet Harjoitettaessa jätevedenpuhdistamon toimintaa tässä päätöksessä esitetyllä tavalla ja lupamääräyksiä noudattaen toiminta täyttää ympäristönsuojelulain, jätelain ja niiden nojalla annettujen asetusten sekä eräistä naapurussuhteista annetun lain vaatimukset. Luvan myöntämisen edellytykset Luvan myöntämiselle ei ole kaavoituksellista estettä. Puhdistamon alue on Ristijärven kirkonkylän osayleiskaavassa osoitettu yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alueeksi. Tähän saakka jätevesikuormituksen vaikutukset alapuolisen vesistön veden laatuun ja vesistön tilaan ovat varsin vähäiset. Ne näkyvät lähinnä veden ravinteisuuden lievänä lisääntymisenä varsin suppealla alueella jäteveden purkupisteen ympäristössä. Ottaen huomioon jätevesien puhdistamisen tehostumisen nykyisestä toiminta ei ennalta arvioiden aiheuta vesistön tilan ja käyttökelpoisuuden huonontumista nykyisestä. Ottaen huomioon toiminnan sijoituspaikka sekä toiminnalle asetetut lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi jätevedenpuhdistamon toiminnasta ja puhdistettujen jätevesien vesistöön johtamisesta ei ennalta arvioiden aiheudu terveyshaittaa tai merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa. Jätevedestä ei aiheudu sellaista maaperän laadun huononemista, josta voi aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle, viihtyisyyden vähenemistä tai muuta niihin verrattavaa yleisen tai yksityisen edun loukkausta. Jätevedestä ei myöskään aiheudu pohjaveden pilaantumisen vaaraa.
13 Jäteveden johtaminen ei aiheuta huomattavia vahingollisia muutoksia ympäristön luonnonolosuhteissa tai vesiluonnossa taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella. Jäteveden tai siinä olevien vesistöä pilaavien aineiden poistaminen tai tällaisten aineiden vesistöön pääsyn estäminen muulla tavoin ei ole kohtuullisin kustannuksin mahdollista. Uuden jätevedenpuhdistamon valmistumisen jälkeen toiminta vastaa parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimuksia. Lupamääräysten perustelut Lupamääräys on annettu jätevesien tehokkaan käsittelyn varmistamiseksi ja vesien pilaantumisen ehkäisemiseksi. Sitä annettaessa on otettu huomioon valtioneuvoston päätös (365/1994), jolla pannaan täytäntöön yhdyskuntajätevesien käsittelystä annettu Euroopan yhteisöjen neuvoston direktiivi 91/271/ETY: Lisäksi on otettu huomioon valtioneuvoston periaatepäätös 19.3.1998 vesiensuojelun tavoitteiksi vuoteen 2005, jonka mukaan yhdyskuntien jätevesihaittojen vähentämisessä on kiinnitettävä erityistä huomiota tehokkaaseen ravinteiden poistoon biologisessa puhdistamossa (lupamääräys 1ja2). Yleisen viihtyisyyden parantamiseksi ja jätevesistä aiheutuvien haittojen vähentämiseksi puhdistamoa on hoidettava hyvin ja sen kautta on pyrittävä johtamaan kaikki jätevedet, jotka voidaan käsitellä asumisjätevesien kanssa yhdessä teknisesti ja taloudellisesti järkevällä tavalla. Puhdistamon koneistojen ja laitteiden käyttö sekä puhdistus- ja lietteenkäsittelyprosessin hallinta edellyttää asiantuntemusta. Puhdistamon toimintahäiriöiden vähentämiseksi on kiinnitettävä erityistä huomiota viemäriin pääsevien vuoto-, kuivatus- ja hulevesien vähentämiseen. (lupamääräys 3). Viemäriverkostoon ja jätevedenpuhdistamolle johdettavat teollisuus- ja laitosjätevedet on tarvittaessa esikäsiteltävä siten, etteivät ne aiheuta vaaraa tai haittaa puhdistamon työntekijöiden terveydelle ja puhdistamon prosessille eivätkä vaurioita viemäriverkon ja puhdistamon rakenteille. Asumajätevesistä poikkeavien jätevesien esikäsittelyllä voidaan tarvittaessa turvata myös puhdistamolietteen jatkokäsittely- ja hyötykäyttömahdollisuus sekä ehkäistä ympäristöön kohdistuvia haitallisia päästöjä (lupamääräys 4). Puhdistamosta ja sen huoltoliikenteestä ei saa aiheutua lähistöllä asuville kohtuutonta melua tai muuta rasitusta (lupamääräys 5). Ympäristösuojelulain mukaan jätteistä ei saa aiheutua ympäristö- tai terveyshaittaa (lupamääräys 6). Varastointia koskevalla määräyksellä vähennetään maaperän ja pohjaveden pilaantumisen vaaraa (lupamääräys 7). Puhdistamolla on oltava riittävä valmius häiriö- ja poikkeustilanteiden varalla, jotta ne ja niistä aiheutuvat vahingot voidaan rajoittaa mahdollisimman lyhytaikaisiksi ja pieniksi. Häiriö- ja poikkeustilanteista on ilmoitettava valvontaviranomaisille (lupamääräys 8). Tarkkailua, kirjanpitoa ja raportointia koskevat määräykset ovat tarpeen lupamääräysten noudattamisen varmistamiseksi ja ympäristövaikutusten selvittämiseksi (lupamääräys 9). Valvovan viranomaisen on saatava tieto olennaisista muutoksista (lupamääräys 10).
14 Lupamääräys on tarpeen selventämään vastuukysymystä. Luvan saajan on vastattava myös vahingoista, jota lupaa myönnettäessä ei ole voitu ennakoida (lupamääräys 11). LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Lupa on voimassa toistaiseksi. Tarvittaessa ympäristökeskus voi ympäristönsuojelulain 58 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa tätä lupaa tai valvontaviranomaisen aloitteesta ympäristönsuojelulain 59 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä peruuttaa luvan. Muutoinkin luvan voimassaoloon ja tarkistamiseen sovelletaan ympäristönsuojelulain 9 luvun säännöksiä. Lupamääräysten tarkistaminen Luvan saajan on, mikäli se aikoo jatkaa tässä päätöksessä tarkoitettua jätevedenpuhdistamon toimintaa ja jäteveden johtamista vesistöön vuoden 2014 jälkeen, sanotun vuoden loppuun mennessä tehtävä ympäristökeskukselle lupamääräysten tarkistamista koskeva hakemus sillä uhalla, että ympäristökeskus voi määrätä luvan raukeamaan. Lupamääräysten tarkistamista koskevassa hakemuksessa on esitettävä yhteenveto tarkkailutuloksista ja selvitys jätevesien vaikutuksesta vesistön veden laatuun ja käyttökelpoisuuteen, muuhun ympäristöön, kalastoon ja kalastukseen kalataloudellisen haitan arvioimiseksi sekä arvio jätevesien johtamisesta aiheutuvista vahingoista ja haitoista sekä muut ympäristönsuojeluasetuksen 8-12 pykälissä mainitut selvitykset soveltuvin osin. Kumoutuvat päätökset Tämän päätöksen saatua lainvoiman ja lupamääräysten 1 ja 2 mukaisen toiminnan alettua lakkaavat olemasta voimassa Pohjois-Suomen vesioikeuden 15.9.1966 antama päätös nro 116/66/I ja Korkeimman hallinto-oikeuden 24.2.1967 antama päätös sekä näihin sisältyvät lupamääräykset. Asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava ( ympäristönsuojelulain 56 ). SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 4-8, 28, 31, 36-38, 41-44, 45-48, 52-56, 62, 67, 72, 76,96, 97 ja 105. Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 6, 16-19, 23, 30, 36 ja 37 Jätelaki (1072/1993) 4, 6, 15, 12, 51-52 Jäteasetus (1993/1390) 8 Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 Valtion maksuperustelaki ( 150/1992) Ympäristöministeriön asetus alueellisten ympäristökeskusten maksullisista suoritteista (1237/2003) Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (VNp 993/1992)
15 Valtioneuvoston päätös yleisestä viemäristä ja eräiltä teollisuudenaloilta vesiin johdettavien jätevesien sekä teollisuudesta yleiseen viemäriin johdettavien jätevesien käsittelystä (VNp 365/1994) MAKSU 1400 euroa Ympäristölupamaksu määräytyy ympäristöministeriön alueellisten ympäristökeskusten maksullisista suoritteista antaman asetuksen (1237/2003) mukaisesti. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Ristijärven Vesihuolto-osuuskunta Puolangantie 7 88400 RISTIJÄRVI Jäljennös päätöksestä Ristijärven kunnanhallitus Ristijärven kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Kainuun maakunta kuntayhtymä, sosiaali- ja terveyslautakunta Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskus, kalatalousyksikkö Oulun lääninhallitus Suomen ympäristökeskus Ilmoitus päätöksestä Kuuluttaminen päätöksestä Kainuun ympäristökeskus kuuluttaa tästä päätöksestä Kainuun ympäristökeskuksen ja Ristijärven kunnan ilmoitustauluilla sekä ilmoittamalla Kainuun Sanomissa. Lupa-asiakirjat ovat nähtävillä Ristijärven kunnan yhteispalvelupisteessä sekä Kainuun ympäristökeskuksen kirjaamossa. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Kainuun ympäristökeskukselle. Valitusaika päättyy 11.7.2005. LISÄTIETOJA PÄÄTÖKSESTÄ Lisätietoja päätöksestä saa Kainuun ympäristökeskuksesta diplomi-insinööri Ona Marjaselta p. (08) 616 3618 tai 0400 284 657
16 Ympäristölupayksikön päällikkö Ympäristölakimies Saara Ylisirniö Diplomi-insinööri Ona Marjanen LIITEET Liite 1: Tarkkailuohjelma Liite 2: Valitusosoitus
1 LIITE 1 RISTIJIÄRVEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TOIMINNAN JA PURKUVESISTÖN TARKKAILIOHJELMA 1. TAUSTA Pohjois-Suomen vesioikeus on päätöksellä nro 116/66/3 (15.9.1966) myöntänyt Ristijärven vesihuolto-osuuskunnalle luvan jätevesien johtamiseen hapetuslammikon kautta Iijärveen. Lupapäätöksen 5 kohdan mukaan hakijan on elokuun 15 päivänä ja maaliskuun 15 päivänä otettava näytteet purkupaikan edestä Iijärvestä ja 100 m:n päästä purkupaikan alapuolelta ja näytteistä on selvitettävä BHK5-kulutus, kasviravinteiden ja suolistobakteerien määrät. Korkein hallinto-oikeus on antanut päätöksen 24 päivänä helmikuuta 1967. Päätöksessä on vesioikeuden päätös pidetty muilta osin sellaisenaan, mutta lupaehdon 5 kohtaan on lisätty 2. kappale Näytteiden oton ajankohtia ja paikkoja sekä suoritettavia määrityksiä ja määritysmenetelmiä voidaan muuttaa suoritettavan tutkimuksen tarkoituksen edellyttämällä tavalla ja maataloushallituksen hyväksymällä tavalla. Kainuun vesi- ja ympäristöpiiri on kirjeillä 20.2.1986, 23.11.1987, 18.4.1988 ja 9.12.1992 muuttanut ja täydentänyt kuormitus- ja vesistötarkkailuohjelmia. Jätevedenpuhdistamon kuormitustarkkailua on tehty neljä (4) kertaa vuodessa ja vesistötarkkailua kahdessa (2) pisteessä kaksi (2) kertaa vuodessa. Uuden puhdistamon käyttöönoton jälkeen puhdistamolla käsitellyn jäteveden BOD7ATU-arvo on enintään 20 mg 02/l ja kokonaisfosforipitoisuus enintään 1 mg P/l. Puhdistustehon tulee olla molempien osalta vähintään 90 %. Puhdistustulokset on laskettava mahdolliset poikkeustilanteet, puhdistamon ohijuoksutukset ja viemärin ylivuodot mukaan lukien vuosikeskiarvoina. Laitoksella on oltava Kainuun ympäristökeskuksen hyväksymät vesimäärän mittaamiseen tarvittavat laitteet sekä tulevan ja lähtevän jäteveden kokoomanäytteiden otto-laitteet. 2. KÄYTTÖ- JA KUORMITUSTARKKAILU Jätevedenpuhdistamolla suoritetaan päivittäin tarkkailuvelvollisen toimesta käyttötarkkailua puhdistamon toiminnan, jäteveden määrän, ohijuoksutusten, häiriöiden, kemikaalikulutuksen yms. selvittämiseksi. Käyttötarkkailusta pidetään puhdistamolla päiväkirjaa ja tietoja tulee käyttää hyväksi mm. vuosiyhteenvetoja laadittaessa. Käyttötarkkailun yhteenvetolomakkeet toimitetaan Kainuun ympäristökeskukselle ja tarkkailua suorittavalle konsultille viimeistään seuraavan vuoden 15. tammikuuta mennessä. Kuormitustarkkailun suorittaa julkisen valvonnan alainen vesitutkimuslaitos tai ympäristökeskuksen hyväksymä laboratorio. Puhdistamolle tulevasta ja sieltä lähtevästä vedestä otetaan kokoomanäytteet automaattisilla näytteenottimilla 24 h:n ajalta. Automaattisen näytteenoton ollessa kyseessä tulee tarkkailua suorittavan konsultin ainakin päättää näytteenotto. Näytteet otetaan 4 kertaa vuodessa: helmi-maaliskuussa, touko-kesäkuussa, heinä-elokuussa ja loka-marraskuussa.
2 Puhdistamolle tulevista ja sieltä lähtevistä jätevesistä tehdään seuraavat määritykset: lämpötila ph sähkönjohtavuus BOD7ATU CODCr Kok.P Kok.N kiintoaine alkaliniteetti Lähtevästä vedestä tehdään lisäksi seuraavat määritykset: NH4-N PO4-P NO3-N fekaaliset koliformiset bakteerit saostuskemikaalin jäännöspitoisuus Kullakin näytteenottokerralla tulee lisäksi selvittää seuraavat seikat: näytteenottovuorokauden virtaama m3/d maksimituntivirtaama m3/h kemikaalin annostus ja sähkönkulutus bioroottoreiden keskimääräinen kuormitus g BOD7 / m2 x d bioroottorialtaan happipitoisuus mgo2/l jälkiselkeytysaltaan näkösyvyys pintakuorma esi- ja jälkiselkeytysaltaista poistettavista lietteistä määrä mitattaan tai arvioidaan nitrifikaatiotila Kunkin puhdistamokäynnin yhteydessä käydään yhdessä puhdistamon hoitajan kanssa läpi käyttötarkkailun päiväkirja ja selvitetään samassa yhteydessä mahdollisten ohijuoksutusten ja häiriöiden syy. Lisäksi tarkistetaan kemikaalin annostukset. Lisäksi tarkkailussa noudatetaan valtioneuvoston päätöksessä (365/94) annettuja ohjeita. Puhdistamolla syntyvä sakeutettu liete viedään Paltamon kunnan jäteveden-puhdistamolle jatkokäsittelyä varten, joten lietteen laatua ei tutkita.
3 3. VESISTÖTARKKAILU Veden fysikaalis-kemiallinen laadun tarkkailu Vesinäytteet otetaan kaksi kertaa vuodessa maalis-huhtikuussa ja heinäkuussa seuraavilta havaintopaikoilta: Koodi Havaintopaikka Koordinaatti Vesistöalue Kunta Emäj. 8 Ristijärvi yläp. 715730-355750 59.421 Ristijärvi Emäj. 9 Ristijärvi alap. 715640-355676 59.421 Ristijärvi 1 m:n syvyydeltä otettavista näytteistä tehdään seuraavat määritykset happi ph sähkönjohtavuus väri CODMn kiintoaine kok.p kok.n ja lisäksi kesällä PO4-P NO3-N NH4-N a-klorofylli (kokoomanäyte 2 x näkösyv. paks. vesikerr.) fek. kolif. bakteerit kasviplankton heinäkuussa ( lajisto ja biomassa ) kolmen vuoden välein alkaen vuonna 2006 Näytteenoton yhteydessä määritetään lämpötila ja näkösyvyys. Vesistötutkimusten näytteenotossa noudatetaan ympäristöhallinnon ohjeita (Mäkelä ym. 1992). Näytteet analysoidaan SFS-standardien mukaisesti tai ympäristöhallinnon hyväksymin menetelmin. 4. MENETTELY POIKKEUSTILANTEISSA Toiminnanharjoittaja ja tarkkailun toteuttaja ovat velvollisia ilmoittamaan sekä ennakoitavissa olevista että havaituista tapahtumista tai ilmiöistä, jolla voi olla merkitystä ympäristön kannalta, Kainuun ympäristökeskukselle ja Ristijärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle, jotka yhdessä toiminnanharjoittajan kanssa päättävät jatkotoimenpiteistä. Tarkkailun toteuttajan tulee ilmoittaa poikkeavista havainnoista ja tuloksista viipymättä toiminnanharjoittajalle, ympäristökeskukselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Mikäli ohjelmasta on poikettu, syyt siihen tulee kirjata muistiin ja ilmoittaa tapahtumasta välittömästi sekä toiminnanharjoittajalle että ympäristökeskukselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Korvaavien tai täydentävien näytteiden ottaminen harkitaan tilanteen mukaan yhdessä tarkkailun toteuttajan, toiminnanharjoittajan ja valvontaviranomaisten kesken.
4 5. TULOSTEN TOIMITTAMINEN JA RAPORTOINTI Tulokset toimitetaan välittömästi niiden valmistuttua, kuitenkin viimeistään kuukauden kuluttua näytteenotosta tarkkailuvelvolliselle, Kainuun ympäristö-keskukselle ja Ristijärven kunnan ympäristölautakunnalle. Kuormitustarkkailutuloksiin liitetään lyhyt lausunto puhdistamon toiminnasta tutkimushetkellä. Mahdolliset toimenpidesuositukset ilmoitetaan laitokselle välittömästi. Yksittäisten kuormitustarkkailukertojen tulokset ja kuormitustarkkailun vuosiyhteenvetotulokset toimitetaan Kainuun ympäristökeskukselle paperitulosteiden lisäksi sähköisessä muodossa ympäristökeskuksen ohjeiden mukaisesti. Vesistötarkkailun tulokset toimitetaan lisäksi Kainuun ympäristökeskukselle kolmen kuukauden kuluessa näytteenotosta sähköisesti suoraan vedenlaatu-rekisteriin siirrettävässä muodossa. Tarkkailutulokset raportoidaan vuosittain Hyrynsalmen reitin kuormitus- ja vesistötarkkailuraporteissa ympäristöhallinnon kulloistenkin ohjeiden mukaisesti. Raportoinnissa noudatetaan julkaisussa " Yleisohjeet velvoitetarkkailusta" ( Vuoristo 1992) annettuja ohjeita. Raportissa huomioidaan myös mahdollinen Kainuun ympäristökeskuksen näytteenotto puhdistamolta tai purkuvesistöstä soveltuvin osin. Raportit toimitetaan vuosittain huhtikuun loppuun mennessä em. tahoille ja vesistötarkkailuraportti lisäksi Kainuun TE-keskukselle. Tarkkailutuloksista voidaan laatia myös erillinen raportti, joka liitetään alueelliseen raporttiin. 6. TARKKAILUOHJELMAN MUUTTAMINEN Tähän tarkkailuohjelmaan voidaan tehdä muutoksia sopimalla niistä tarkkailuvelvollisen ja Kainuun ympäristökeskuksen kanssa.