Opetussuunnitelma 015 Audiovisuaalisen viestinnän perustutkinto, Media-assistentti Laadittu: Jussi Järviniemi Hyväksytty: Sirkku Purontaus
Sisällys 1 AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN PERUSTUTKINNON KUVAUS JA 1 ARVOPERUSTA AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN PERUSTUTKINNON RAKENNE (180 OSP) 6 3 AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN PERUSTUTKINNON MUODOSTUMINEN 8 4 AMMATILLISET TUTKINNON OSAT 9 4.1 Audiovisuaalisen tuotannon toteuttaminen 45 osp, pakollinen t.o. 9 4.1.1 Tutkinnon osan arviointi suunnitelma 4.1. Oppimisen arviointi suunnitelma 11 4. Äänituotannon toteuttaminen 30 osp, valinnainen t.o. 13 4..1 Tutkinnon osan arviointi suunnitelma 4.. Oppimisen arviointi suunnitelma 15 4.3 Tapahtumateknisen tuotannon toteuttaminen 30 osp, valinnainen t.o. 16 4.3.1 Tutkinnon osan arviointi suunnitelma 4.3. Oppimisen arviointi suunnitelma 4.4 Valokuvatuotannon toteuttaminen 30 osp, valinnainen t.o. 19 4.4.1 Tutkinnon osan arviointi suunnitelma 4.4. Oppimisen arviointi suunnitelma 4.5 Kuvankäsittelyn toteuttaminen 30 osp, valinnainen t.o. 4 4.5.1 Tutkinnon osan arviointi suunnitelma 4.5. Oppimisen arviointi suunnitelma 4.6 Graafisen tuotannon toteuttaminen 30 osp, valinnainen t.o. 30 4.6.1 Tutkinnon osan arviointi suunnitelma 4.6. Oppimisen arviointi suunnitelma 5 YHTEISET TUTKINNON OSAT 37 6 VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT 40 7 OPISKELIJAN OHJAUS JA HENKILÖKOHTAINEN OPISKELUSUUNNITELMA 40 8 TYÖSSÄOPPIMINEN 4 9 KANSAINVÄLISYYS 4 10 ARVIOINTI JA ARVIOINNISTA TIEDOTTAMINEN 43 LÄHTEET 45
1. AUDIOVISUAALISEN VIES- TINNÄN PERUSTUTKINNON KUVAUS JA ARVOPERUSTA Ammattialan kuvaus, ammattialan arvoperusta, alan osaamishaasteet, perustutkinnon ja osaamisalan tavoitteet sekä elinikäisen oppimisen tavoitteet on kuvattu Audiovisuaalisen viestinnän perustutkinnon perusteessa. Ammattialan kuvaus Audiovisuaalisilla viestintätuotteilla ja -palveluilla tarkoitetaan mm. valokuvia, elokuvia, video-, radio- ja tv- ohjelmia, pelejä ja ohjelmia, digitaalisia elokuvatallenteita, äänitallenteita, tapahtumateknisiä palveluja sekä verkko- ja mobiilipalveluja. Alan yritysten koot vaihtelevat yhden hengen yrityksistä suuriin kansainvälisiin yhtiöihin. Media-assistentit osallistuvat viestintätuotteiden ja -palveluiden suunnitteluun ja toteutukseen pääasiassa ns. suorittavan tason työtehtävissä. Audiovisuaalisen viestinnän alalla internet ja siihen liittyvien sovellusten ja tekniikoiden osaaminen on noussut entistä merkittävämpään asemaan. Viestintä on laajentumassa kaikilla toimialoilla yhä enemmän tietoverkkoihin, jotka ovat tulleet merkittävänä osana entisten toimintojen rinnalle. Verkko-osaamisen tarve audiovisuaalisen viestinnän alalla tarkoittaa sisältöelementtien versiointia, verkkotekniikoiden hallintaa ja verkkoviestinnän luonteen ymmärrystä. Internet tuo oman vaateensa myös kielitaitoon, sillä usein kommunikointi ja sisällöt ovat verkossa englanniksi. Audiovisuaalisen viestinnän perustutkintoa suorittavalla kompetensseina voivat olla myös peliteollisuuden tarpeet. Tekniikan hallinta on audiovisuaalisen alan osaamisen lähtökohta, jonka pohjalle rakennetaan luovaa ja esteettistä näkemystä. Ilmaisun ja kerronnan osuutta assistenttitason tehtävissä ei voida kuitenkaan erottaa, vaan ilmaisun ymmärtäminen liittyy olennaisena osana myös teknisiin työtehtäviin. Koko työprosessin läpikäyminen alan koulutuksessa on ensisijaisen tärkeää, koska yhden työprosessin läpivienti yhden tekijän toimesta on alalla yhä tyypillisempää. Laajoissa tuotannoissa työryhmän yksilösuoritukset puolestaan integroituvat toisiinsa, jolloin koko työprosessin tunteminen on olennaista. 1
Ammattialan arvoperusta Perustutkinnon tavoitteet Audiovisuaalisen viestinnän perustutkinnon suorittanut käyttäytyy asiallisesti, noudattaa työaikoja, kunnioittaa tekijänoikeuksia, on sosiaalisesti aktiivinen ja suhtautuu työhönsä ahkeruudella. Hän osaa asennoitua positiivisesti myös poikkeaviin työaikoihin. Hän osaa arvioida oman työnsä teknistä ja esteettistä laatua ja työskentelee kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Tuotannon taloudellisten arvojen ja asiakkaiden tarpeiden ymmärtäminen sekä erilaisten toimintakulttuurien ymmärtäminen on oleellinen osa tutkinnon suorittaneen osaamista. Teknisen, esteettisen ja sisällöllisen osaamisen merkitystä ei usein voida työtehtävissä eriyttää toisistaan. Audiovisuaalisen alan moniosaajan tulee myös olla mediakriittinen ja ymmärtää alan eettisiä erityiskysymyksiä. Viestintäalan teknistyminen ja digitalisoituminen on tasa-arvoistanut alaa, sillä kaluston kevenemisen myötä työtehtävien ei voida katsoa suosivan tiettyä sukupuolta. Audiovisuaalisen viestinnän ala edellyttää opiskelijalta sitoutumista, itseohjautuvuutta, oma-aloitteisuutta ja orientoituneisuutta alalle. Häneltä edellytetään teknisen tietotaidon ohella esteettistä ja kulttuurista perusnäkemystä. Perustutkinnon tavoitteissa korostuu alan yhteinen audiovisuaalinen tuotanto, joka laajana tutkinnon osana varmistaa alan yhteisen osaamisen ja tekniset perusvalmiudet hankkia tarvittavaa ammattitaitoa monilta eri viestinnän toimialoilta. Audiovisuaalisen viestinnän perustutkinnon suorittaneella on monipuoliset valmiudet toimia audiovisuaalisella alalla, joka sisältää useita erityyppisiä työnkuvia. Media-osaamiselle on kysyntää monilla eri aloilla. Audiovisuaalisen alan tehtävissä hänen on osattava toimia sekä itsenäisesti että osana tuotantoryhmää ja hah-motettava oma työnsä osana laajempaa tehtäväkokonaisuutta. Hänen on tunnettava tyypillinen audiovisuaalisen alan työprosessi sisältäen esituotantoon, tuotantoon ja jälkituotantoon liittyvät työvaiheet ja osattava toimia assistenttitason työtehtävissä ammatillisen suuntautumisensa mukaisesti.
Perustutkinnon suorittanut hallitsee myös asiakaslähtöisten tuotantojen toimintaperiaatteet, työelämän edellyttämät viestintätaidot ja oman työnsä markkinoinnin. Ryhmätyöskentely ja sähköiset työympäristöt yhdessä edellyttävät taitoa dokumentoida ymmärrettävästi työvaiheita ja niiden tuloksia. Kansainvälisten audio-visuaalisten tuotantojen lisääntyessä kielitaidolliset vaatimukset ovat entistä haasteellisempia. Varsinkin englannin merkitys ammattikielenä kasvaa, kun monikansallisissa ja -kulttuurisissa työryhmissä ja tuotannoissa täytyy kyetä kommunikoimaan ymmärrettävästi ja ammattitermistöä käyttäen. Myös tietoverkkojen vahva asema osana työtehtäviä ja ammattikuvaa lisää kielitaidollisia tarpeita. Lisäksi ammatillisen peruskoulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijalle valmiuksia yrittäjyyteen. Koulutuksen tavoitteena on myös tukea opiskelijoiden kehitystä hyviksi ja tasapainoisiksi ihmisiksi ja yhteiskunnan jäseniksi sekä antaa opiskelijoille jatko-opintovalmiuksien, ammatillisen kehittymisen, harrastusten sekä persoonallisuuden monipuolisen kehittämisen kannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja. (L630/1998, 5 (muutos 787/014 )). Elinikäisen oppimisen avaintaidot sisältyvät ammatillisten tutkinnon osien ammattitaitovaatimuksiin ja yhteisten tutkinnon osien osaamistavoitteisiin sekä niiden arviointikriteereihin. Avaintaitojen tavoitteena on tukea sellaisen osaamisen kehittymistä, jota tarvitaan jatkuvassa oppimisessa, työelämän tilanteissa selviytymisessä ja tulevaisuuden uusissa haasteissa. Elinikäisen oppimisen avaintaitojen kuvaus Oppiminen ja ongelmanratkaisu Opiskelija suunnittelee toimintaansa sekä kehittää itseään ja työtään. Hän arvioi omaa osaamistaan. Hän ratkaisee työssään ongelmia sekä tekee valintoja ja päätöksiä. Hän toimii työssään joustavasti, innovatiivisesti ja uutta luovasti. Hän hankkii tietoa, jäsentää, arvioi ja soveltaa sitä. Vuorovaikutus ja yhteistyö Opiskelija toimii tilanteen vaatimalla tavalla erilaisissa vuorovaikutustilanteissa sekä ilmaisee erilaisia näkökantoja selkeästi, rakentavasti ja luottamusta herättäen. Hän toimii yhteistyökykyisesti erilaisten ihmisten kanssa ja työryhmän jäsenenä sekä kohtelee erilaisia ihmisiä tasavertaisesti. Hän noudattaa yleisesti hyväksyttyjä käyttäytymissääntöjä ja toimintatapoja. Hän hyödyntää saamaansa palautetta toiminnassaan. Ammattietiikka Opiskelija toimii työssään ammatin arvoperustan mukaisesti. Hän sitoutuu työhönsä ja toimii vastuullisesti noudattaen tehtyjä sopimuksia ja ammattiinsa kuuluvaa etiikkaa. 3
Terveys, turvallisuus ja toimintakyky Opiskelija toimii turvallisesti ja vastuullisesti työ- ja vapaa-aikana sekä liikenteessä ja ylläpitää terveellisiä elintapoja sekä toiminta- ja työkykyään. Hän työskentelee ergonomisesti ja hyödyntää alallaan tarvittavan terveysliikunnan sekä ehkäisee työhön ja työympäristöön liittyviä vaaroja ja terveyshaittoja. Aloitekyky ja yrittäjyys Opiskelija edistää toiminnallaan tavoitteiden saavuttamista. Hän toimii aloitteellisesti ja asiakaslähtöisesti työntekijänä ja/tai yrittäjänä. Hän suunnittelee toimintaansa ja työskentelee tavoitteiden saavuttamiseksi. Hän toimii taloudellisesti ja tuloksellisesti ja johtaa itseään. Hän mitoittaa oman työnsä tavoitteiden mukaan. Kestävä kehitys Opiskelija toimii ammattinsa kestävän kehityksen ekologisten, taloudellisten, sosiaalisten sekä kulttuuristen periaatteiden mukaisesti. Hän noudattaa alan työtehtävissä keskeisiä kestävän kehityksen säädöksiä, määräyksiä ja sopimuksia. 4 Estetiikka Opiskelija ottaa toiminnassaan huomioon oman alansa esteettiset tekijät. Hän edistää tai ylläpitää työympäristönsä viihtyisyyttä ja muuta esteettisyyttä. Viestintä ja mediaosaaminen Opiskelija viestii monimuotoisesti ja vuorovaikutteisesti tilanteeseen sopivalla tavalla hyödyntäen kielitaitoaan. Hän havainnoi, tulkitsee sekä arvioi kriittisesti erilaisia mediatuotteita, käyttää mediaa ja viestintäteknologiaa sekä tuottaa media-aineistoja. Matematiikka ja luonnontieteet Opiskelija käyttää peruslaskutoimituksia työssä vaadittavien ja arkipäivän laskutehtävien ratkaisemisessa. Hän käyttää esim. kaavoja, kuvaajia, kuvioita ja tilasto-ja ammattitehtävien ja -ongelmien ratkaisemisessa ja hän soveltaa fysiikan ja kemian lainalaisuuksiin perustuvia menetelmiä ja toimintatapoja työssään. Teknologia ja tietotekniikka Opiskelija hyödyntää ammatissa käytettäviä teknologioita monipuolisesti. Hän ottaa työssään huomioon tekniikan hyödyt, rajoitukset ja riskit. Hän käyttää tietotekniikkaa monipuolisesti ammatissaan ja kansalaisena. Aktiivinen kansalaisuus ja eri kulttuurit Opiskelija käyttää hyödykseen tietoa yhteiskunnan perusrakenteis
ta ja toimintavoista sekä osallistuu rakentavalla tavalla yhteisön toimintaan ja päätöksentekoon. Hän toimii oikeuksiensa ja velvollisuuksiensa mukaisesti sekä työssä että arkielämässä. Hän pyrkii aktiivisella toiminnalla vaikuttamaan epäkohtien poistamiseen. Hän noudattaa tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslakeja. Hän toimii asiallisesti ja työ-elämän vaatimusten mukaisesti eri kulttuuritaustan omaavien ihmisten kanssa kotimaassa ja kansainvälisissä toiminnoissa. Terveydentilaa koskevat vaatimukset Opiskelijan terveydentilaa koskevat vaatimukset ammatillisessa peruskoulutuksessa perustuvat Opetushallituksen määräykseen 91/011/014 (Opetushallitus 014). Audiovisuaalisen viestinnän perustutkinnossa ei ole määritelty erityisiä terveydentilavaatimuksia. Mikäli opiskelun aikana ilmenee sellaisia terveydellisiä opiskelun esteitä, joita ei voida poistaa, selvitetään mahdollisuus hakeutua muuhun koulutukseen, jonka opiskelijaksi ottamisen edellytykset hän täyttää. Opetushallituksen määräyksen taulukossa 1 on lueteltu tutkintokohtaiset terveydentilavaatimukset ammatillisissa perustutkinnoissa koulutusaloittain ja tutkinnoittain (Opetushallitus 014). 5
. AUDIOVISUAALISEN VIES- TINNÄN PERUSTUTKINNON RAKENNE (180 OSP) AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN PERUSTUTKINTO, MEDIA-ASSISTENTTI Tutkinnon muodostuminen ammatillisessa peruskoulutuksessa, 180 osp Ammatilliset tutkinnon osat, 135 osp.1 Pakollinen tutkinnon osa, 45 osp.1.1 Audiovisuaalisen tuotannon toteuttaminen, 45 osp (AV.1.1.p). Valinnaiset tutkinnon osat, 90 osp Opiskelijan on valittava 90 osp tutkinnon osista..1....1 Video- ja elokuvatuotannon toteuttaminen, 30 osp (AV..1.v).. Televisiotuotannon toteuttaminen, 30 osp (AV...v)..3 Äänituotannon toteuttaminen, 30 osp (AV..3.v)..4 Studio- ja saliäänituotannon toteuttaminen, 30 osp (AV..4.v)..5 Tapahtumateknisen tuotannon toteuttaminen, 30 osp (AV..5.v)..6 Valaisutuotannon toteuttaminen, 30 osp (AV..6.v)..7 Valokuvatuotannon toteuttaminen, 30 osp (AV..7.v)..8 Kuvankäsittelyn toteuttaminen, 30 osp (AV..8.v)..9 Graafisen tuotannon toteuttaminen, 30 osp (AV..9.v)..10 Verkkopalveluiden tuotannon toteuttaminen, 30 osp (AV..10.v)..11 Animaatio- ja tehostetuotannon toteuttaminen, 30 osp (AV..11.v)..1 Pelituotannon toteuttaminen, 30 osp (AV..1.v)..13 Tallennetuotannon toteuttaminen, 30 osp (AV..13.v)..14 Yritystoiminnan suunnittelu, 15 osp (VA.15.100.v)..15 Tutkinnon osa ammatillisesta perustutkinnosta, 10 15 osp (AV.15.101.v)..16 Tutkinnon osa ammattitutkinnosta tai erikoisammattitutkinnosta* (AV.15.10.v)..17 Tutkinnon osa ammattikorkeakouluopinnoista* (AV.15.103.v) 6
..18 Työpaikkaohjaajaksi valmentautuminen, 5 osp (VA.15.104.v)..19 Yrityksessä toimiminen, 15 osp (VA.15.105.v)..0 Huippuosaajana toimiminen, 15 osp (AV.15.106.v)..1 Paikallisesti tarjottava tutkinnon osa, 5 15 osp (AV.15.107.v).. Tutkinnon osa vapaasti valittavista tutkinnon osista, 5 15 osp (AV.15.108.v) * Tämän valinnaisen tutkinnon osan laajuudeksi lasketaan 15 osp. 3 Yhteiset tutkinnon osat ammatillisessa peruskoulutuksessa, 35 osp 3.1 Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen, 11 osp (Y3.1) 3.1.1 Äidinkieli (Y3.1.1p) 3.1. Toinen kotimainen kieli, ruotsi (Y3.1..p) 3.1.3 Vieraat kielet (Y3.1.3.p) 3. Matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen, 9 osp (Y3.) 3..1 Matematiikka (Y3..1.p) 3.. Fysiikka ja kemia (Y3...p) 3..3 Tieto- ja viestintätekniikka sekä sen hyödyntäminen (Y3..3.p) 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen, 8 osp (Y3.3) 3.3.1 Yhteiskuntataidot (Y3.3.1.p) 3.3. Työelämätaidot (Y3.3..p) 3.3.3 Yrittäjyys ja yritystoiminta (Y3.3.3.p) 3.3.4 Työkyvyn ylläpitäminen, liikunta ja terveystieto (Y3.3.4.p) PAKOLLISET 8 osp 5 1 6 osp 3 1 5 osp 1 1 1 VALINNAISET 3 osp 0-3 0-3 0-3 3 osp 0-3 0-3 0-3 3 osp 0-3 0-3 0-3 0-3 3.4 Sosiaalinen ja kulttuurinen osaaminen, 7 osp (Y3.4) 3.4.1 Kulttuurien tuntemus (Y3.4.1.v) 3.4. Taide ja kulttuuri (Y3.4..v) 3.4.3 Etiikka (Y3.4.3.v) 3.4.4 Psykologia (Y3.4.4.v) 3.4.5 Ympäristöosaaminen (Y3.4.5.v) 3.4.6 Osa-alueita kohdista 3.1.1 3.3.4 (Y3.4.6.v) 19 osp 16 osp 7 osp Kohtien 3.1.1 3.4.6 valinnaisista osa-alueista voidaan laatia pienempiä kuin 3 osp:n laajuisia osa-alueita, esim. 1 osp:n laajuisia osa-alueita. Nämä valinnaiset osa-alueet laaditaan tutkinnon perusteissa olevien 3 osp:n osa-alueiden osaamistavoitteiden, arvioinnin kohteiden ja arviointikriteerien pohjalta. Lisäksi kohtien 3.1.1 3.4.6 osa-alueista voidaan laatia uusia tutkinnon perusteissa olevia 3 osp:ttä laajempia 4 osp:n laajuisia valinnaisia osa-alueita. Näihin osa-alueisiin laaditaan osaamistavoitteet, arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit Opetushallituksen määräyksen liitteen mukaisesti. 4 Vapaasti valittavat tutkinnon osat, 10 osp 4.1 Ammattitaitoa syventäviä tai laajentavia ammatillisia tutkinnon osia (VV4.1.v) 4. Paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin tai osaamistavoitteisiin perustuvia tutkinnon osia (VV4..v) 4.3 Yhteisiä tutkinnon osia tai lukio-opintoja (VV4.3.v) 4.4 Jatko-opintovalmiuksia tai ammatillista kehittymistä tukevia opintoja (VV4.4.v) 4.5 Työkokemuksen kautta hankittuun osaamiseen perustuva yksilöllinen tutkinnon osa (VV4.5.v) 5 Tutkintoa yksilöllisesti laajentavat tutkinnon osat (YL5.v) 0-3 0-3 0-3 0-3 0-3 0-3 7
3. AUDIOVISUAALISEN VIES- TINNÄN PERUSTUTKINNON MUODOSTUMINEN 1.Vuosi 15 OSP 1. Jakso 1. Pakollinen tutkinnon osa Audiovisuaalisen tuotannon toteuttaminen 7-8 OSP 15 OSP. Jakso Audiovisuaalisen tuotannon toteuttaminen 7-8 OSP 15 OSP 3. Jakso Audiovisuaalisen tuotannon toteuttaminen 15 OSP 15 OSP 4. Jakso Audiovisuaalisen tuotannon toteuttaminen 15 OSP Kuviossa 1 on havainnollistettu perustutkinnon muodostumista moduuleittain (KUVIO 1). Symbolit kertovat, mihin osiin sisältyy työssäoppiminen ja ammattiosaamisen näyttö. LEHTI tarkoittaa ammattiosaamisen näyttöä ja TOP-lyhenne tarkoittaa työssäoppimista. YTO 7-8 OSP YTO 7-8 OSP.Vuosi Ammatillinen valinnainen tutkinnon osa 1 5 OSP YTO 15 OSP Ammatillinen valinnainen tutkinnon osa 1 15 OSP YTO 5 OSP Ammatillinen valinnainen tutkinnon osa 10 OSP TOP 10 OSP 3.Vuosi Ammatillinen valinnainen tutkinnon osa 10 OSP Ammatillinen valinnainen tutkinnon osa 3 15 OSP TOP 10 OSP TOP 5 OSP Ammatillinen valinnainen tutkinnon osa 5 OSP TOP 5 OSP Vapaasti valittavat 10 OSP 8
4. AMMATILLISET TUTKINNON OSAT ARVIOINNIN KESKEISET ASIAT TOTEUTUS KÄYTÄNNÖSSÄ 4.1 Audiovisuaalisen tuotannon toteuttaminen 45 osp, pakollinen t.o. 4.1.1 Tutkinnon osan arviointi suunnitelma 1. Kuvaus osaamisen tunnustamisen toteuttamisesta. Oppimisen arviointi! Tässä tutkinnon osassa voidaan tunnistaa ja tunnustaa osaamista: -aikaisemmat alan opinnot -alan työkokemus -harrastuneisuuden kautta saavutettu alan osaaminen Tutkinnon osan arvioinnista vastaava opettaja tekee osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen. Hän haastattelee opiskelijaa olemassa olevan osaamisen selvittämiseksi. Tarvittaessa opiskelijalle annetaan mahdollisuus näyttää vaadittava osaaminen. Opettaja tekee osaamisen tunnustamspäätöksen ja kirjaa arviointipäätöksen Wilmaan. Oppimisen arvioinnin suunnitelmat (seurantakohteet) on laadittu erillisinä. Tähän tutkinnon osaan kuuluvat alla mainitut osa-alueet: - Graafinen suunnittelu - Valokuvaus ja kuvankäsittely - Esitystekniikka - Video ja äänituotanto - Sisällöntuotanto Opettaja kirjaa oppimisen seurantakohteiden arviointipäätöksen tutkinnonosittain / osa-alueittain Wilmaan ennen opiskelijan osaamisen arviointia. 3. Työssäoppimisen / työpaikalla tapahtuvan opiskelun arviointi Työssäoppimisen toteutuksen seurantakohteet määritetään opiskelijakohtaisesti tutkinnon osan oppimisen seurantakohteista (HOPS), mikäli niitä ei ole määritetty valmiiksi. Oppimisen tavoitteet / seurantakohteet käydään yhdessä läpi työpaikkaohjaajan, opiskelijan ja opettajan kanssa työssäoppimisesta sovittaessa sekä tarkemmin vielä työpaikalla opiskelijan työssäoppimisen sopimuksen allekirjoitustilanteessa. Opiskelijaa ohjaava työpaikkaohjaaja käy opiskelijan kanssa keskustelua työssäoppimisen aikana oppimisen seurantakohteiden mukaisesta oppimisesta. 9
ARVIOINNIN KESKEISET ASIAT TOTEUTUS KÄYTÄNNÖSSÄ Työssäoppimista ohjaava opettaja varmistaa opiskelijan oppimisen työpaikkaohjaajalta. Arviointipäätös on opettajan ja työpaikkaohjaajan yhdessä tekemä. Opettaja merkitsee oppimisen arviointipäätöksen Wilmaan. 4. Ammattiosaamisen näyttö Ammattiosaamisen näytön kuvaus ja toteutus Tutkinnon osan ammattiosaamisen osaaminen osoitetaan Arvointokeskustelu Arvosanasta päättäminen ja dokumentointi Näyttötodistukseen tulee yksilöllinen kuvaus näytöstä. Opiskelija osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä toimimalla audiovisuaalisen tuotannon työtehtävissä. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Ammattiosaamisen näyttöä voidaan jatkaa toisessa työpaikassa / työkohteessa tai ammattillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Ammattiosaamisen näytön toteutus voi olla HOPS:n mukaan yksilöllinen. Tämän tutkinnon osan ammattiosaamisen näyttö arvoidaan arviointikeskustelussa, johon osallistuvat opiskelija, työpaikkaohjaaja ja opettaja. Opiskelija tekee itsearvioinnin osaamisestaan kriteereiden perusteella. Opettaja kirjaa arviointiin osallistuvien osapuolten arvioinnit Wilmaan. Ammattiosaamisen näytön arvosanan päättävät opettajat ja työelämän edustajat pääsääntöisesti yhdessä toimikunnan päätöksen mukaisesti. Opettaja kirjaa ammattiosaamisen näytön arvioinnin perustelut arviointikeskustelun yhteydessä. Tähän tukinnon osaan ei ole suunniteltu muuta osaamisen arviointia. 6. Tutkinnon osan arvosanasta päättäminen 10 Tutkinnon osan arvosana muodostuu ammattiosaamisen näytöstä. Ammattiosaamisen näytön arvosana on tutkinnon osan osaamisen arvosana. Ammattiosaamisen näytön arvioinut opettaja kirjaa tutkinnon osan arviointipäätöksen Wilmaan kahden viikon kuluessa arvioinnin suorittamisesta. Arvioinnin perustelut kirjataan ammattiosaamisen näytön arvioinnin yhteydessä.
4.1. Oppimisen arviointisuunnitelma AMMATTITAITOVAATIMUKSET OPISKELTAVA SISÄLTÖ OPPIMISEN SEURANTAKOHTEET 1. Valmistaa graafisia viestintätuotteita kuvankäsittely-, grafiikka-, taitto- ja editorisovelluksilla tekemänsä suunnitelman mukaisesti.. Hyödyntää verkkoteknologioita tiedonsiirrossa sekä verkkopalveluiden rakentamisessa ja ylläpidossa. 3. Hyödyntää sommittelua, värioppia ja typografiaa työtehtävissä. 4. Noudattaa aikatauluja ja työohjeita. 5. Työskennellä osana työryhmää. 6. Toimia asiakaslähtöisesti ja kustannustehokkaasti. 7. Noudattaa sähkö- ja työturvallisuusmääräyksiä. 8. Noudattaa tekijänoikeuksia. GRAAFINEN SUUNNITELU - Graafisen suunnittelun yleisimpien ohjelmistojen käyttö - Taitto-ohjelmiston käyttö ja taiton toteutus erilaisiin julkaisuihin - Eri tiedostoformaattien käyttö - Vektori- ja pikseligrafiikan käyttö - Erilaisten graafisten tuotosten toteutus - Multimedia-elementtien toteutus - Työskentely PC- ja MACtietokoneilla GRAAFINEN SUUNNITTELU 1. Illustrator. InDesing 3. Vektorigrafiikka 4. WWW-sivut 5. PC- ja MAC- käyttöjärjestelmät 6. Multimedia 7. Työn suunnittelu ja dokumentointi 8. Terminologia 9. Käyttää kunkin ammattialan termistöä. 10. Käyttää tietokoneiden käyttöjärjestelmiä ja alan keskeisiä sovelluksia. 11. Kirjoittaa asiatyylistä ja ilmaisullista tekstiä eri tarkoituksiin. 1. Dokumentoida työn vaiheita ja tuloksia. 13. Hyödyntää mediakulttuurin lajityyppejä ja tyylisuuntia toteutuksessa. 14. Tulkita käsikirjoituksia ja hyödyntää kerronnan teoriaa toteutuksessa. 15. Valaista, kuvata, äänittää ja editoida kuvakerronnallisen kokonaisuuden tekemänsä suunnitelman mukaisesti. VALOKUVAUS JA KUVANKÄSITTELY -Valokuvakameran käyttö - Erilaisten valaisimien käyttö - Erilaisten objektiivien käyttö - Yleisimmät lisälaitteet - Laitteiden asianmukainen käsittely ja kunnossapito - Valokuvaaminen miljöössä ja studiossa - Tiedostoformaatit - Valokuvien perussäätöjen tekeminen kuvankäsittelyohjelmalla VALOKUVAUS JA KUVANKÄSITTELY 9. Valokuvakameran käyttö 10. Valokuvausvalaisu 11. Valokuvaaminen miljöössä 1. Valokuvastudion ajokortti 13. Laitehuolto 14. Photoshopin perusteet 15. Työn suunnittelu ja dokumentointi 16. Terminologia 11
AMMATTITAITOVAATIMUKSET OPISKELTAVA SISÄLTÖ OPPIMISEN SEURANTAKOHTEET 1 16. Tallentaa ja editoida äänikerronnallisen kokonaisuuden tekemänsä suunnitelman mukaisesti sekä versioida sen eri käyttötarkoituksiin. 17. Rakentaa ja käyttää valaisu-, projisointi- ja äänentoistojärjestelmiä tekemänsä suunnitelman mukaisesti. 18. Valaista kuvauskohteita, ottaa, käsitellä ja valmistaa valokuvia eri käyttötarkoituksiin tekemänsä suunnitelman mukaisesti. 19. Käsitellä ja valita tiedostomuodot, väriavaruudet ja resoluutiot eri käyttötarkoituksiin. 0. Käyttää eri tilanteisiin ja olosuhteisiin sopivia työvälineitä jatapoja. 1. Havannoida ympäristöä ja sen kohteita tilanteen tallentamisen näkökulmasta. ESITYSTEKNIIKKA - Ääni-, valo- ja projisointijärjestelmän rakentaminen toimintavalmiuteen - Sähköjen vetäminen laitteistolle esitystilanteissa - Erilaisten telineiden ja ripustusten käyttö - Työturvallisuuden huomioiminen esityksissä ja kuljetuksissa VIDEO- JA ÄÄNITUOTANTO - videokameran käyttö ja videokuvaaminen - Videotuotannon valaisun perusteet - Äänen taltiointi eri ympäristöissä - Videon jälkituotanto - Äänen jälkituotanto SISÄLLÖNTUOTANTO - Visuaalisten ilmaisukeinojen käyttö - Äänikerronnan perusteet - Dramaturgian teoria ja soveltaminen käytäntöön - Taidehistorian ja populaarikulttuurin tyylisuuntiin ja genreihin tutustuminen - Projektityöskentelyn ja AV- tuotantoprosessin periaatteet - Tekijänoikeuslain perusteet ja tekijänoikeuksien mukaan toimiminen - Orientaatio media-alaan -Portfolion koostaminen ESITYSTEKNIIKKA 1. Äänitekniikan perusteet. Valotekniikan perusteet 3. Projisoinnin perusteet 4. Sähkön käyttö esitystekniikassa 5. Telineet ja ripustus 6. Kuljetus ja työturvallisuus 7. Kestävä kehitys 8. Työn suunnittelu ja dokumentointi 9. Terminologia VIDEO- JA ÄÄNITUOTANTO 10. Videokameran käyttö 11. Videokuvaaminen javalaisu 1. Äänen taltiointi 13. Videon editointi 14. Äänen jälituotanto 15. Työn suunnittelu ja dokumentointi 16. Terminologia SISÄLLÖNTUOTANTO 17. Visuaaliset ilmaisukeinot 18. Äänikerronta 19. Dramaturgia ja kerronnallisuus 0. Taidehistoria ja populaarikulttuuri 1. Projektityö ja AV-tuotantoprosessi. Tekijänoikeudet 3.Orientaatio media-alaan 4. Portfolio
4. Äänituotannon toteuttaminen 30 osp, valinnainen t.o. 4..1 Tutkinnon osan arviointi suunnitelma ARVIOINNIN KESKEISET ASIAT Kuvaus osaamisen tunnustamisen toteuttamisesta Oppimisen arviointi TOTEUTUS KÄYTÄNNÖSSÄ Tässä tutkinnon osassa voidaan tunnistaa ja tunnustaa osaamista - aikaisemmat alan opinnot - alan työkokemus - harrastuneisuuden kautta saavutettu alan osaaminen Tutkinnon osan arvioinnista vastaava opettaja tekee osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen. Hän haastattelee opiskelijaa olemassa olevan osaamisen selvittämiseksi. Tarvittaessa opiskelijalle annetaan mahdollisuus näyttää vaadittava osaaminen. Opettaja tekee osaamisen tunnustamispäätöksen ja kirjaa arviointipäätöksen Wilmaan. Oppimisen arvioinnin suunnitelmat (seurantakohteet) on laadittu erillisinä. Tähän tutkinnon osaan ei kuulu osa-alueita. Opettaja kirjaa oppimisen seurantakohteiden arviointipäätöksen tutkinnonosittain / osa-alueittain Wilmaan ennen opiskelijan osaamisen arviointia. Työssäoppimisen / työpaikalla tapahtuvan opiskelun arviointi Työssäoppimisen toteutuksen seurantakohteet määritetään opiskelijakohtaisesti tutkinnon osan oppimisen seurantakohteista (HOPS), mikäli niitä ei ole määritetty valmiiksi. Oppimisen tavoitteet/seurantakohteet käydään yhdessä läpi työpaikkaohjaajan, opiskelijan ja opettajan kanssa työssäoppimisesta sovittaessa sekä tarkemmin vielä työpaikalla opiskelijan työssäoppimisen sopimuksen allekirjoitustilanteessa. Opiskelijaa ohjaava työpaikkaohjaaja käy opiskelijan kanssa keskustelua työssäoppimisen aikana oppimisen seurantakohteiden mukaisesta oppimisesta. Työssäoppimista ohjaava opettaja varmistaa opiskelijan oppimisen työpaikkaohjaajalta. Arviointipäätös on opettajan ja työpaikkaohjaajan yhdessä tekemä. Opettaja merkitsee oppimisen arviointipäätöksen Wilmaan. Ammattiosaamisen näyttö Ammattiosaamisen näytön kuvaus ja toteutus Tutkinnon osan ammattiosaamisen osaaminen osoitetaan Näyttötodistukseen tulee yksilöllinen kuvaus näytöstä. Opiskelija osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä toimimalla äänituotannon työtehtävässä. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Ammattiosaamisen näyttöä voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/ työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen näytössä kattavasti osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla. Ammattiosaamisen näytön toteutus voi olla HOPS:n mukaan yksilöllinen. 13
Arviointikeskustelu Tämän tutkinnon osan ammattiosaamisen näyttö arvioidaan arviointikeskustelussa, johon osallistuvat opiskelija, työpaikkaohjaaja ja opettaja. Opiskelija tekee itsearvioinnin osaamisestaan kriteereiden perustella. Opettaja kirjaa arviointiin osallistuvien osapuolten arvioinnit Wilmaan Arvosanasta päättäminen ja dokumentointi Ammattiosaamisen näytön arvosanan päättävät opettajat ja työelämän edustajat pääsääntöisesti yhdessä toimikunnan päätöksen mukaisesti. Opettaja kirjaa ammattiosaamisen näytön arvioinnin perustelut arviointikeskustelun yhteydessä. Muu osaamisen arviointi Tähän tutkinnon osaan ei ole suunniteltu muuta osaamisen arviointia. Tutkinnon osan arvosanasta päättäminen Tutkinnon osan arvosana muodostuu ammattiosaamisen näytöstä. Ammattiosaamisen näytön arvosana on tutkinnon osan osaamisen arvosana. Ammattiosaamisen näytön arvioinut opettaja kirjaa tutkinnon osan arviointipäätöksen Wilmaan kahden viikon kuluessa arvioinnin suorittamisesta. Arvioinnin perustelut kirjataan ammattiosaamisen näytön arvioinnin yhteydessä. 14
4.. Oppimisen arviointi AMMATTITAITOVAATIMUKSET OPISKELTAVA SISÄLTÖ OPPIMISEN SEURANTAKOHTEET - Kuvailla ääntä fysikaalisena ilmiönä ja ymmärtää akustiikkaan liittyviä ilmiöitä - Käyttää äänikerronnan keinoja ilmaisussaan - Tehdä havaintoja ja hankkia tietoa ajankohtaisista ilmiöistä Äänikerronnan keinot - psykoakustiikka, dynamiikka, sävelkieli Äänen fysiikka ja akustiikka - taajuusvaste, aallonpituus, äänen nopeus, vaihe, heijasteet, absorbointi, kuuloalue, akustiikka eri tiloissa, taustamelun huomioiminen 41. Äänikerronta 4. Äänen fysiikka ja akustiikka 43. Äänitystekniikat - Toimia eettisesti käsitellessään aineistoja - Jaotella äänitaajuuskaistan keskeiset alueet - Valita kulloiseenkin tilanteeseen sopivan äänitystekniikan, laitteiston ja tallennusformaatin - Käyttää äänen muokkaamiseen tarkoitettuja laitteita - Kytkeä signaalitien eri osa-alueet ja tarvittaessa ratkaista signaalitien ongelmat - Koostaa äänityöasemassa julkaisukelpoisen tallenteen - Tallentaa, käsitellä ja versioida käytettävää materiaalia tarvittavalla teknisellä laadulla - Käyttää ulosajojärjestelmää ja hyödyntää sen antamia mahdollisuuksia lähetystoiminnassa - Huomioida äänialan yrittäjyyden eri muodot, mahdollisuudet ja toimintaperiaatteet Erilaiset äänitystekniikat - mono- ja stereo mikitystekniikat, studio- ja kenttä-äänitys Äänityslaitteistot ja formaatit - äänityöasemat, tallentimet, mikrofonit, telineet ja puomit Äänen prosessointi - kompressori, EQ, kaiku, delay, modulaatioefektit, automaatio Signaalitie - kaapelointi, signaalin reititys kaapeleilla sekä äänitysohjelmistossa, kuuntelun rakentaminen Julkaisukelpoisen äänitallenteen koostaminen - musiikkituotanto - radiotuotanto Liikkuvan kuvan tuotanto Äänituotannon työprosessi Äänialan yrittäjyyden eri muodot 44. Äänityslaitteistot ja formaatit 45. Äänen prosessointi 46. Signaalitie 47. Julkaisukelpoinen äänitallenne 48. Äänituotannon työprosessi 49. Äänialan yrittäjyys 50. Terminologia ja tiedonhankinta 51. Luovuus 15
4.3 Tapahtumateknisen tuotannon toteuttaminen 30 osp, valinnainen t.o. 4.3.1 Tutkinnon osan arviointi suunnitelma ARVIOINNIN KESKEISET ASIAT 13. Kuvaus osaamisen tunnustamisen toteuttamisesta TOTEUTUS KÄYTÄNNÖSSÄ Tässä tutkinnon osassa voidaan tunnistaa ja tunnustaa osaamista: aikaisemmat alan opinnot alan työkokemus harrastuneisuuden kautta saavutettu alan osaaminen Tutkinnon osan arvioinnista vastaava opettaja tekee osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen. Hän haastattelee opiskelijaa olemassa olevan osaamisen selvittämiseksi. Tarvittaessa opiskelijalle annetaan mahdollisuus näyttää vaadittava osaaminen. Opettaja tekee osaamisen tunnustamispäätöksen ja kirjaa arviointipäätöksen Wilmaan. 14. Oppimisen arviointi Oppimisen arvioinnin suunnitelmat (seurantakohteet) on laadittu erillisinä. Tähän tutkinnon osaan kuuluvat alla mainitut osa-alueet: Äänitekniikka Valaisutekniikka Projisointitekniikka Opettaja kirjaa oppimisen seurantakohteiden arviointipäätöksen tutkinnonosittain / osa-alueittain Wilmaan ennen opiskelijan osaamisen arviointia. 15.Työssäoppimisen / työpaikalla tapahtuvan opiskelun arviointi Työssäoppimisen toteutuksen seurantakohteet määritetään opiskelijakohtaisesti tutkinnon osan oppimisen seurantakohteista (HOPS), mikäli niitä ei ole määritetty valmiiksi. Oppimisen tavoitteet/seurantakohteet käydään yhdessä läpi työpaikkaohjaajan, opiskelijan ja opettajan kanssa työssäoppimisesta sovittaessa sekä tarkemmin vielä työpaikalla opiskelijan työssäoppimisen sopimuksen allekirjoitustilanteessa. Opiskelijaa ohjaava työpaikkaohjaaja käy opiskelijan kanssa keskustelua työssäoppimisen aikana oppimisen seurantakohteiden mukaisesta oppimisesta. Työssäoppimista ohjaava opettaja varmistaa opiskelijan oppimisen työpaikkaohjaajalta. Arviointipäätös on opettajan ja työpaikkaohjaajan yhdessä tekemä. Opettaja merkitsee oppimisen arviointipäätöksen Wilmaan. 16. Ammattiosaamisen näyttö Näyttötodistukseen tulee yksilöllinen kuvaus näytöstä. 16
ARVIOINNIN KESKEISET ASIAT Ammattiosaamisen näytön kuvaus ja toteutus Tutkinnon osan ammattiosaamisen osaaminen osoitetaan TOTEUTUS KÄYTÄNNÖSSÄ Opiskelija osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä toimimalla tapahtumateknisen tuotannon työtehtävässä. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Ammattiosaamisen näyttöä voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/ työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Arviointikeskustelu Arvosanasanasta päättäminen ja dokumentointi Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen näytössä kattavasti osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla. Ammattiosaamisen näytön toteutus voi olla HOPS:n mukaan yksilöllinen. Tämän tutkinnon osan ammattiosaamisen näyttö arvioidaan arviointikeskustelussa, johon osallistuvat opiskelija, työpaikkaohjaaja ja opettaja. Opiskelija tekee itsearvioinnin osaamisestaan kriteereiden perustella. Opettaja kirjaa arviointiin osallistuvien osapuolten arvioinnit Wilmaan. Ammattiosaamisen näytön arvosanan päättävät opettajat ja työelämän edustajat pääsääntöisesti yhdessä toimikunnan päätöksen mukaisesti. Opettaja kirjaa ammattiosaamisen näytön arvioinnin perustelut arviointikeskustelun yhteydessä. 17. Muu osaamisen arviointi Tähän tutkinnon osaan ei ole suunniteltu muuta osaamisen arviointia. 18. Tutkinnon osan arvosanasta päättäminen Tutkinnon osan arvosana muodostuu ammattiosaamisen näytöstä. Ammattiosaamisen näytön arvosana on tutkinnon osan osaamisen arvosana. Ammattiosaamisen näytön arvioinut opettaja kirjaa tutkinnon osan arviointipäätöksen Wilmaan kahden viikon kuluessa arvioinnin suorittamisesta. Arvioinnin perustelut kirjataan ammattiosaamisen näytön arvioinnin yhteydessä. 17
4.3. Oppimisen arviointi suunnitelma AMMATTITAITOVAATIMUKSET OPISKELTAVA SISÄLTÖ OPPIMISEN SEURANTAKOHTEET - Rakentaa tapahtumateknisestä ääni-, valo- ja projisointikalustosta toimivan kokonaisuuden erilaisissa käyttöympäristöissä - Käyttää erikoistehosteita esitystilanteissa - Hyödyntää tilaa, lavastusta ja somistusta tapahtuman rakentamisessa - Rakentaa ja järjestää turvallisen esiintymisympäristön - Käyttää erilaisia ripustustekniikoita sekä välineitä muuttuvissa olosuhteissa - Äänikaluston rakentaminen ja käyttö eri käyttöympäristöissä - Valokaluston rakentaminen ja käyttö eri käyttöympäristöissä -Projisointikaluston rakentaminen ja käyttö eri käyttöympäristöissä - Esitystilanteessa työskentely - Erikoistehosteiden käyttö - Tilan hyödyntäminen, lavastus ja somistus 1. Äänikaluston käyttö. Valokaluston käyttö 3. Projisointikaluston käyttö 4. Työtehtävän ja roudauksen suunnittelu 5. Esitystilanteessa työskentely - Tehdä ja noudattaa kuormituslaskelmia ripustuksissa ja nostoissa - Noudattaa turvallisuussäädöksiä ja lainsäädäntöä tapahtumatekniikan rakentamisessa - Tehdä kalustolle perushuollot ja -korjaukset - Hakea mahdollisiin teknisiin ongelmiin ratkaisuja -Huomioida ääni- ja valoalan yrittäjyyden eri muodot, mahdollisuudet ja toimintaperiaatteet. - Erilaiset ripustustekniikat o trussit, telineet, nostimet o kuormituslaskelmat - Turvallisuus ja lainsäädäntö - Kaluston huolto ja korjaus - Yleisimmät tekniset ongelmat ja niiden ratkaisu - Tapahtumateknisen yrittäjyyden eri muodot 6. Erikoistehosteet 7. Lavastus ja somistus 8. Aktiivisuus ja oma-aloitteisuus 9. Turvallisuus ja lainsäädäntö 10. Kaluston huolto ja korjaus 11. Ongelmanratkaisu 1. Tapahtumatekniikan yrittäjyys 13. Terminologia ja tiedonhankinta 18
4.4 Valokuvatuotannon toteuttaminen 30 osp, valinnainen t.o. 4.4.1 Tutkinnon osan arviointi suunnitelma ARVIOINNIN KESKEISET ASIAT TOTEUTUS KÄYTÄNNÖSSÄ 19. Kuvaus osaamisen tunnus- Tässä tutkinnon osassa voidaan tunnistaa ja tunnustaa osaamista: tamisen toteuttamisesta - Aikaisemmat alan opinnot - Alan työkokemus - Harrastuneisuuden kautta saavutettu alan osaaminen Tutkinnon osan arvioinnista vastaava opettaja tekee osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen. Hän haastattelee opiskelijaa olemassa olevan osaamisen selvittämiseksi. Tarvittaessa opiskelijalle annetaan mahdollisuus näyttää vaadittava osaaminen. Opettaja tekee osaamisen tunnustamispäätöksen ja kirjaa arviointipäätöksen Wilmaan. 0. Oppimisen arviointi Oppimisen arvioinnin suunnitelmat (seurantakohteet) on laadittu erillisinä. Tässä tutkinnon osassa ei ole osa-alueita. Opettaja kirjaa oppimisen seurantakohteiden arviointipäätöksen tutkinnonosittain / osa-alueittain Wilmaan ennen opiskelijan osaamisen arviointia. 1. Työssäoppimisen / työpaikalla tapahtuvan opiskelun arviointi Työssäoppimisen toteutuksen seurantakohteet määritetään opiskelijakohtaisesti tutkinnon osan oppimisen seurantakohteista (HOPS), mikäli niitä ei ole määritetty valmiiksi. Oppimisen tavoitteet/seurantakohteet käydään yhdessä läpi työpaikkaohjaajan, opiskelijan ja opettajan kanssa työssäoppimisesta sovittaessa sekä tarkemmin vielä työpaikalla opiskelijan työssäoppimisen sopimuksen allekirjoitustilanteessa. Opiskelijaa ohjaava työpaikkaohjaaja käy opiskelijan kanssa keskustelua työssäoppimisen aikana oppimisen seurantakohteiden mukaisesta oppimisesta. Työssäoppimista ohjaava opettaja varmistaa opiskelijan oppimisen työpaikkaohjaajalta. Arviointipäätös on opettajan ja työpaikkaohjaajan yhdessä tekemä. Opettaja merkitsee oppimisen arviointipäätöksen Wilmaan.. Ammattiosaamisen näyttö Näyttötodistukseen tulee yksilöllinen kuvaus näytöstä. Opiskelija osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä toimimalla valokuvatuotannon työtehtävässä. Ammattiosaami-sen näytön kuvaus ja toteutus Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Ammattiosaamisen näytön toteutus voi olla HOPS:n mukaan yksilöllinen. 19
Ammattiosaamisen näyttöä voidaan jatkaa toisessa työpaikassa / työkohteessa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Tutkinnon osan ammattiosaamisen osaaminen osoitetaan Osaaminen voidaan osoittaa myös seuraavien tutkinnon osien yhteydessä: - Kuvankäsittelyn toteuttaminen - Graafisen tuotannon toteuttaminen Arviointikeskustelu Arvosanasta päättäminen ja dokumentointi Tämän tutkinnon osan ammattiosaamisen näyttö arvioidaan arviointikeskustelussa, johon osallistuvat opiskelija, työpaikkaohjaaja ja opettaja. Opiskelija tekee itsearvioinnin osaamisestaan kriteereiden perustella. Opettaja kirjaa arviointiin osallistuvien osapuolten arvioinnit Wilmaan. Ammattiosaamisen näytön arvosanan päättävät opettajat ja työelämän edustajat pääsääntöisesti yhdessä toimikunnan päätöksen mukaisesti. Opettaja kirjaa ammattiosaamisen näytön arvioinnin perustelut arviointikeskustelun yhteydessä. 3. Muu osaamisen arviointi Tähän tutkinnon osaan ei ole suunniteltu muuta osaamisen arviointia. 4. Tutkinnon osan arvosanasta päättäminen Tutkinnon osan arvosana muodostuu ammattiosaamisen näytöstä. Ammattiosaamisen näytön arvosana on tutkinnon osan osaamisen arvosana. Ammattiosaamisen näytön arvioinut opettaja kirjaa tutkinnon osan arviointipäätöksen Wilmaan kahden viikon kuluessa arvioinnin suorittamisesta. Arvioinnin perustelut kirjataan ammattiosaamisen näytön arvioinnin yhteydessä. 0
4.4. Oppimisen arviointi suunnitelma AMMATTITAITOVAATIMUKSET OPISKELTAVA SISÄLTÖ OPPIMISEN SEURANTAKOHTEET - Valita kuhunkin työtehtävään tarkoituksenmukaiset valokuvausvälineet - Käyttää ja huolehtia valokuvausvälineistä niiden edellyttämällä tavalla - Hyödyntää kuvausvälineitä ilmaisun ja kerronnan apuna - Tehdä kuvan perussäädöt työvaiheen mukaisesti - Käsitellä, tallentaa, tulostaa ja arkistoida kuvat eri käyttötarkoitusta ja mediaa varten - Huomioida kuvaajan ja kuvattavan oikeudet, tarvittavat kuvaus- ja julkaisuluvat sekä ammattietiikan - Valaista ja valokuvata kohteita erilaisissa ympäristöissä suunnitelman mukaan - Ottaa huomioon työturvallisuuden kaikessa työskentelyssään siten, että ei aiheuta vaaraa itselleen, toisille eikä ympäristölle - Kalibroida digitaaliseen työnkulkuun liittyvät laitteet - Hyödyntää värinhallintaa digitaalisessa työnkulussa - Tehdä työtehtäviä asiakkaan tilauksen mukaisesti. KAMERAN KÄYTTÄMINEN Valokuvakameran käyttö o Perussäädöt, esivalinta ja manuaaliset asetukset o Tarkentaminen o Aukko ja valotus, ISO, WB Erilaiset objektiivit ja niiden käyttötarkoitukset ja vaikutus Lisälaitteet. Lisäsalamat, lisävalot, heijastimet, kaukolaukaisin yms. Käytettävien laitteiden asianmukainen käsittely ja kunnossapito Kuvaaminen RAW-formaatilla MILJÖÖKUVAUS Kuvaaminen eri valoolosuhteissa sisällä ja ulkona. o Henkilökuvaus o Tuotekuvaus o Dokumenttikuvaus, tilanteiden taltiointi o Uutiskuvaus o Liikekuvaus STUDIOKUVAUS Valokuvastudion laitteet ja niiden asianmukainen käyttö Studiokuvauksen perusteet Studion ajokortin suorittaminen, joka mahdollistaa studion itsenäisen käytön o Henkilökuvaus o Tuotekuvaus o Green screen KUVANKÄSITTELY Ammattimaisten kuvankäsittelyja oheisohjelmien käyttäminen. o Photoshop, Lightroom o Bridge Häviöttömät kuvankäsittelytekniikat. Kuvankäsittelyn työnkulku 1. Valokuvakameran käyttö: - Kameratyypit - Esivalinta asetuksien ja manuaaliasetukset käyttäminen - Aukko, valotusaika,valkotasapaino, ISO-arvot ja niiden vaikutus va-okuvaan - Objektiivit ja syväterävyys. Kameran lisälaitteet: - Salamat, heijastimet ja lisävalot miljöössä - Studiosalamalaitteiden käyttäminen - Kaukolaukaisin ja langaton lähetin 3. Valokuvastudion ajokortti 4. Kuvaaminen eri olosuhteissa: - Henkilökuvaus miljöössä ja studiossa - Tuotekuvaus miljöössä ja studiossa - Tilanne- ja tapahtumakuvaus - Dokumentti-, ja uutiskuvaus - Luonto- ja maisemakuvaus - Yökuvaus - Valomaalaustekniikka - Liikkuvan kohteen kuvaaminen 5. Kuvankäsittelyohjelmiston käyttäminen: - Resoluutio ja kuvan koko - Erilaiset tallennusmuodot ja niiden käyttötarkoitukset. PSD, JPG, TIFF, PNG, PDF - Ammattimainen häviötön kuvankäsittelytekniikka - Kuvan rajaaminen, kääntäminen ja kuvan koon muutokset TEKNISESTI KÄYTTÖKELPOINEN TUOTOS Valokuvan tekniset ja laadulliset vaatimukset o Tarkkuus, valotus, WB o Väri o Resoluutio ja kuvan koko o Tallennusmuodot 1
OPISKELTAVA SISÄLTÖ Työhön tarvittavien välineiden ja ohjelmistojen valinta työtehtävien mukaan o Mitä laitteita kannatta käyttää mihinkin o Millä työvälineillä voi helpottaa ja nopeuttaa työn tekemistä Tallennusmuotojen valinta eri käyttötarkoitusten mukaan o Kuvatiedostojen hallinta ja arkistointi Kuvien tulostaminen ja julkaisu tarvittaviin medioihin VISUAALISESTI KÄYTTÖKELPOI-NEN TUOTOS Kuvakerronnan käyttäminen töiden toteutuksessa o Sommittelu, värioppi o Valokuvan tekniset asiat ilmaisun tukena o Ilmaisullisuus valaisussa Taiteenlajien ja tyylisuuntien tunnistaminen ja käyttäminen töiden toteutuksessa o Taiteen lajit ja tyylisuunnat o Eri genret Viestinnällisten periaatteiden huomioiminen valokuvassa o Viestinnällinen hierarkia, huomion kiinnittäminen tär keisiin asioihin Asiakkaan tarpeiden huomioiminen Omaleimaiset ratkaisut ja luovuus Oman ilmaisun kehittäminen ASIAKASTYÖT Työn suunnittelu o Asiakkaan tarpeet ja toiveet huomioon o Teknisten vaatimukset ja asiakkaan toiveet tasapainoon o Resurssien huomioinen. Aikataulu, välineet, taloudelliset näkökohdat. o tekniset ja laadulliset vaatimukset o työturvallisuuden huomioiminen kuvaustilanteessa Erilaisten ihmisten kanssa työskentely Oman työn arvostaminen o Omien töiden esittäminen ja julkaiseminen, asiakastyöt Ammattitiedon etsintä o Tutoriaalien ja ohjeiden hyödyntäminen omissa töissä o Valokuvauksen kansainvälisten tyylien ja tekniikoiden seuraaminen OPPIMISEN SEURANTAKOHTEET - Kuvien valoisuuden ja värien säätäminen - RAW kuvien käyttäminen - Väriavaruudet ja väripro-fiilit - Kuvan versiointi eri käyt-tötarkoituksiin - Adobe Bridgen käyttö - Metatiedot valokuvissa - Kuvien tarkoituksenmukainen nimeäminen ja arkistointi - Kuvien tulostaminen - Kuvien julkaiseminen 6. Teknisesti julkaisukelpoisen valokuvan toteuttaminen 7. Visuaalisesti julkaisukelpoisen valokuvan toteuttaminen: - Valokuvan analysointi - Sommittelun käyttäminen - Väriopin käyttäminen - Kalibroinnin toteuttaminen - Kuvakollaasit 8. Taidehistoria ja populaarikulttuuri 9. Työturvallisuuden ja ergonomian huomioiminen työskentelyssä. 10. Valokuvatuotannon asiakastyön suunnittelu ja sen toteuttaminen: - Työsuunnitelman tekeminen - Ohjeistuksen mukaisen tuotoksen toteuttaminen - Valaisun suunnitelma ja sen toteuttaminen - Valokuvaajan asiakas-palvelu - Valokuvien toimittaminen asiakkaalle - Kuvattavan ohjaaminen ja huomioiminen - Tekijänoikeuksien huo-mioiminen omassa työskentelyssä 11. Ammattialaan tutustuminen: - Ammattilaisvierailu - Sopimukset, työpaikat, lainsäädäntö, yksityisyyden suoja - Valokuvaukseen liittyvän ajankohtaisen tiedon seuraaminen - Valokuvauksen tekniikan opiskelu itsenäisesti itse etsityn tiedon pohjalta 1. Valokuvaportfolion toteuttaminen OPISKELTAVA SISÄLTÖ Havaintojen tekeminen o Ympäristön havainnointi o Kuvien huomaaminen ja analysointi eri medioissa. Miten jotain on toteutettu, miten sitä voisi soveltaa itse. o Omat huomiot ja niiden soveltaminen kuviksi KALIBROINTI ja VÄRIN HALLINTA Kalibroinnin toteuttaminen o Kalibroinnin merkitys o Eri kalibrointi työkalujen ja välineiden käyttäminen. Väriprofiilien käyttö tulostettaessa TEKIJÄNOIKEUS Tekijänoikeudet o Tekijänoikeuden perusteet o Omien kuvien suojaaminen Sopimukset ja ammattialan työlainsäädäntö Kuvien ja töiden jatkokäyttö o Käyttökerrat ja käyttöpaikat, näkyvyys Kuvaajan ja kuvattavan oikeudet o Kuvausluvat, mallien kanssa sovitut kuvaluvat, muokkausoikeudet, sisällöllinen eettisyys
3
4.5 Kuvankäsittelyn toteuttaminen 30 osp, valinnainen t.o. 4.5.1 Tutkinnon osan arviointi suunnitelma ARVIOINNIN KESKEISET ASIAT TOTEUTUS KÄYTÄNNÖSSÄ 5. Kuvaus osaamisen Tässä tutkinnon osassa voidaan tunnistaa ja tunnustamisen toteuttamisesta tunnustaa osaamista: -Aikaisemmat alan opinnot - Alan työkokemus - Harrastuneisuuden kautta saavutettu alan osaaminen Tutkinnon osan arvioinnista vastaava opettaja tekee osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen. Hän haastattelee opiskelijaa olemassa olevan osaamisen selvittämiseksi. Tarvittaessa opiskelijalle annetaan mahdollisuus näyttää vaadittava osaaminen. Opettaja tekee osaamisen tunnustamispäätöksen ja kirjaa arviointipäätöksen Wilmaan. 6. Oppimisen arviointi Oppimisen arvioinnin suunnitelmat (seurantakohteet) on laadittu erillisinä. Tässä tutkinnon osassa ei ole osa-alueita. Opettaja kirjaa oppimisen seurantakohteiden arviointipäätöksen tutkinnonosittain / osa-alueittain Wilmaan ennen opiskelijan osaamisen arviointia. 7. Työssäoppimisen / työpaikalla tapahtuvan opiskelun arviointi Työssäoppimisen toteutuksen seurantakohteet määritetään opiskelijakohtaisesti tutkinnon osan oppimisen seurantakohteista (HOPS), mikäli niitä ei ole määritetty valmiiksi. Oppimisen tavoitteet/seurantakohteet käydään yhdessä läpi työ-paikkaohjaajan, opiskelijan ja opettajan kanssa työssäoppimisesta sovittaessa sekä tarkemmin vielä työpaikalla opiskelijan työssäoppimisen sopimuksen allekirjoitustilanteessa. Opiskelijaa ohjaava työpaikkaohjaaja käy opiskelijan kanssa keskustelua työssäoppimisen aikana oppimisen seurantakohteiden mukaisesta oppimisesta. 4 Työssäoppimista ohjaava opettaja varmistaa opiskelijan oppimisen työpaikkaohjaajalta. Arviointipäätös on opettajan ja työpaikkaohjaajan yhdessä tekemä. Opettaja merkitsee oppimisen arviointipäätöksen Wilmaan.
8. Ammattiosaamisen näyttö Ammattiosaamisen näytön kuvaus ja toteutus Näyttötodistukseen tulee yksilöllinen kuvaus näytöstä. Opiskelija osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä toimimalla kuvankäsittelyn työtehtävässä. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Ammattiosaamisen näytön toteutus voi olla HOPS:n mukaan yksilöllinen. 9. Muu osaamisen arviointi Tähän tutkinnon osaan ei ole suunniteltu muuta osaamisen arviointia. Tutkinnon osan ammattiosaamisen osaaminen osoitetaan Ammattiosaamisen näyttöä voidaan jatkaa toisessa työpaikassa / työkohteessa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Osaaminen voidaan osoittaa myös seuraavien tutkinnon osien yhteydessä: Valokuvatuotannon toteuttaminen ja/tai Graafisen tuotannon toteuttaminen 30. Tutkinnon osan arvosanasta päättäminen Tutkinnon osan arvosana muodostuu ammattiosaamisen näytöstä. Ammattiosaamisen näytön arvosana on tutkinnon osan osaamisen arvosana. Ammattiosaamisen näytön arvioinut opettaja kirjaa tutkinnon osan arviointipäätöksen Wilmaan kahden viikon kuluessa arvioinnin suorittamisesta. Arvioinnin perustelut kirjataan ammattiosaamisen näytön arvioinnin yhteydessä. Arviointikeskustelu Tämän tutkinnon osan ammattiosaamisen näyttö arvioidaan arviointikeskustelussa, johon osallistuvat opiskelija, työpaikkaohjaaja ja opettaja. Opiskelija tekee itsearvioinnin osaamisestaan kriteereiden perustella. Opettaja kirjaa arviointiin osallistuvien osapuolten arvioinnit Wilmaan. Arvosanasanasta päättäminen ja dokumentointi Opettaja kirjaa ammattiosaamisen näytön arvioinnin perustelut arviointikeskustelun yhteydessä. 5
6
4.5. Oppimisen arviointi suunnitelma Ammattitaitovaatimukset Kalibroida työasema ja muut työnkulkuun kuuluvat laitteet Huolehtia työtilan standardien mukaisesta valaistuksesta Hyödyntää värinhallintaa digitaalisessa työnkulussa Digitoida ja käsittellä kuvatiedostoja eri käyttötarkoituksiin Käsittellä kuvat kuvanvalmistuksen eri prosesseihin sopiviksi Soveltaa kuvatiedostoja grafiikka- ja taitto-ohjelmissa Tulostaa kuvat tarvittaviin medioihin Tehdä kuvatiedostoihin jatkotuotannon vaatimat muutokset Toimia eettisesti käsitellessään kuvia eri viestintävälineisiin Huolehtia työn vastaanottamisesta ja toimittamisesta asiakkaalle Ottaa huomioon työturvallisuuden kaikessa työskentelyssään siten, että ei aiheuta vaaraa itselleen, toisille eikä ympäristölle Toimia yrittäjälähtöisesti 7
8 OPISKELTAVA SISÄLTÖ KUVANKÄSITTELYOHJELMAT Kuvankäsittelyohjelmistojen käyttäminen ja työtekniikat o Photoshop, Lightroom o Illustrator o Bridge o Työkalujen käyttö o Kuvan rajaaminen, kääntäminen ja kuvan koon muutokset o Kuvien valoisuuden ja väri-en säätäminen o Tasot ja maskit o Kuvien syvääminen o Automatisointi o vektorigrafiikka Kuvankäsittelyä soveltavien ohjelmien perustaidot o Kuvankäsittelytyön jatka-minen eri ohjelmistoissa o taittotyöt Indesign o Videoefektit AfterEffects Kuvankäsittelyn työnkulku Työn suunnittelu o Asiakkaan tarpeet ja toi-veet huomioon o Teknisten vaatimukset ja asiakkaan toiveet tasapai-noon o Resurssien huomioinen. Aikataulu, välineet, taloudelliset näkökohdat. o tekniset ja laadulliset vaatimukset o käytettävä kuva- ja muu materiaali o Työohjeiden mukaan työskenteleminen Projektityöskentely Erilaisten ihmisten kanssa työskentely Alan keskeisten termien ja käsitteiden tunteminen ja käyttäminen Oman työn arvostaminen o Omien töiden esittäminen ja julkaiseminen, asiakastyöt Ammattitiedon etsintä o Tutoriaalien ja ohjeiden hyödyntäminen omissa töissä o Kuvankäsittelyn kansainvä-listen tyylien ja tekniikoiden seuraaminen Havaintojen tekeminen o Ympäristön havainnointi o Kuvankäsittelyn huomaaminen ja analysointi eri medioissa. Miten jotain on toteutettu, miten sitä voisi soveltaa itse. KALIBROINTI, VÄRIN HALLINTA JA TYÖ-TILA SEKÄ VÄLINEISTÄ HUOLEHTIMINEN Kalibroinnin toteuttaminen o Kalibroinnin merkitys ku-vankäsittelyssä. o Eri kalibrointi työkalujen ja välineiden käyttäminen. Väriprofiilien käyttö tulostettaessa Työtilan valaistuksen huomioiminen. Työturvallisuuden ja ergonomian huomioiminen o Työskentelyasento ja paikka o Piirtopöydät ja muut laitteet Käytettävien laitteiden asianmukainen käsittely ja kunnossapito TEKNISESTI KÄYTTÖKELPOINEN TUOTOS Kuvankäsittelyn tekniset ja laadulliset vaatimukset o Resoluutio ja kuvan koko o Väriavaruus o tallennusmuodot Työhön tarvittavien välineiden ja oh-jelmistojen valinta työtehtävien mukaan o Mitä ohjelmaa kannatta käyttää mihinkin o Millä työvälineillä voi helpottaa ja nopeuttaa työn tekemistä Tallennusmuotojen valinta eri käyttötarkoitusten mukaan o Kuvatiedostojen hallinta ja arkistointi Kuvien tulostaminen tarvittaviin medioihin Valokuvien ja muun materiaalin digitointi Skannerin käyttäminen o Vanhat valokuvat o Tekstuurit ja muut materiaalit o Piirrokset ja luonnokset o Negatiivien skannaus Kuvien tuominen eri lähteistä o Erilaiset skannatut kuvat o Kuvat erilaisista digikameroista o Kuvakirjastot ja muut nettipalvelut o Stillkuvat videoista o Piirrokset ja luonnokset VISUAALISESTI KÄYTTÖKELPOINEN TUOTOS Kuvakerronnan käyttäminen töiden toteutuksessa o Sommittelu, värioppi o Typografian ja taiton perustiedot Taiteenlajien ja tyylisuuntien tunnistaminen ja käyttäminen töiden toteutuksessa o Taiteen lajit ja tyylisuunnat o Eri genret Viestinnällisten periaatteiden huomioiminen o Viestinnällinen hierarkia, huomion kiinnittäminen tärkeisiin asioihin huomioiminen ulkoasua suunnitellessa o Teknisten reunaehtojen tulkinta asiakkaalle. Mitä voi toteuttaa ja missä ajassa. Omaleimaiset ratkaisut ja luovuus o Oman ilmaisun kehittäminen TEKIJÄNOIKEUS Eettisesti toimiminen o Kuvan muokkaaminen vst. kuvamanipulaatio. Tekijänoikeudellisten asioiden huomioiminen o Tekijänoikeuden perusteet o Omien kuvien suojaaminen o Mitä materiaaleja saa käyttää ja mitä ei. Creativen Commons Sopimukset ja ammattialan työlainsäädäntö o Ammattialaan tutustuminen Kuvien ja töiden jatkokäyttö o Käyttökerrat ja käyttöpaikat, näkyvyys Kuvaajan ja kuvattavan oikeudet o Kuvausluvat, mallien kans-sa sovitut kuvaluvat, muokkausoikeudet, sisällöllinen eettisyys
OPPIMISEN SEURANTAKOHTEET 1. Adobe Photoshop perustyökalut Ammattimainen häviötön kuvankäsittelytekniikka Kuvan rajaaminen, kään-täminen ja kuvan koon muutokset Kuvien valoisuuden ja vä-rien säätäminen Tasojen ja säätötasojen käyttäminen Kuvien syvääminen Camera raw ja dng Automatisointi Kalibroinnin toteuttaminen. Adobe Illustrator Vektorigrafiikka Kuvien käyttö osana graa-fista taittotyötä Photoshop ja Illustrator yh-teiskäyttö 10. Koe: Kuvankäsittelyn termit 11. Tehtävä: Kuvankäsittelyn eettiset näkökulmat 1. Ammattialaan tutustuminen: Sopimukset, työpaikat, lainsäädäntö. Kuvankäsittelyn tekniikan opiskelu itsenäisesti itse etsityn tiedon pohjalta Työtilan valaistuksen tarkistaminen. Ergonomian huomioiminen työskentelyssä Kuvankäsittelyyn liittyvän ajankohtaisen tiedon seuraaminen 13. Kuvankäsittelyportfolio 3. Adobe Bridge 4. Adobe After Effects osana kuvankäsittelyä 5. Adobe InDesign osana kuvankäsittelyä 6. Teknisesti julkaisukelpoisen kuvankäsittelymateriaalin toteuttaminen: Resoluutio ja koko Erilaiset tallennusmuodot ja niiden käyttötarkoitukset. PSD, JPG, TIFF, PNG, PDF Väriavaruudet ja -profiilit Skannerin käyttö ja materiaalin skannaaminen eri tarkoituksiin Kuvamateriaalin hankkiminen eri tavoin. (Valokuvaus, skannaus, piirtäminen, kuvapankit) Kuvan versiointi eri käyttötarkoituksiin Kuvien tarkoituksenmukainen nimeäminen ja arkistointi Kuvien tulostaminen Kuvien julkaiseminen 7. Visuaalisesti julkaisukelpoisen kuvankäsittelymateriaalin toteuttaminen: Sommittelun käyttäminen Väriopin käyttäminen Taiteen lajeihin, tyylisuuntiin ja eri genreihin tutustuminen Taiteen lajien, tyylisuuntien ja eri genrejen käyttö toteutuksessa Vanhojen valokuvien digitointi ja muokkaus Kuvakollaasit 8. Liikkuvan kuvan ja kuvankäsittelyn yhdistäminen 9. Asiakastyön suunnittelu ja ohjeistuksen mukaisen tuotoksen toteuttaminen: Käsiteltävän kuvan analysointi. Käsittelyn tarpeet ja käytettävä aika. Kustannusarvio Kuvankäsittelytyön suunni-telma Työaikakirjanpito projektista Asiakaspalvelu kuvankäsittelyn toteuttajana Työn toimittaminen asiakkaalle Tekijänoikeuksien huomioiminen omassa työskentelyssä 9
4.6 Graafisen tuotannon toteuttaminen 30 osp, valinnainen t.o. 4.6.1 Tutkinnon osan arviointi suunnitelma ARVIOINNIN KESKEISET ASIAT 1. Kuvaus osaamisen tunnustamisen toteuttamisesta TOTEUTUS KÄYTÄNNÖSSÄ Tässä tutkinnon osassa voidaan tunnistaa ja tunnustaa osaamista: Aikaisemmat alan opinnot Alan työkokemus Harrastuneisuuden kautta saavutettu alan osaaminen Tutkinnon osan arvioinnista vastaava opettaja tekee osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen. Hän haastattelee opiskelijaa olemassa olevan osaamisen selvittämiseksi. Tarvittaessa opiskelijalle annetaan mahdollisuus näyttää vaadittava osaaminen. Opettaja tekee osaamisen tunnustamispäätöksen ja kirjaa arviointipäätöksen Wilmaan.. Oppimisen arviointi Oppimisen arvioinnin suunnitelmat (seurantakohteet) on laadittu erillisinä. Tässä tutkinnon osassa ei ole osa-alueita. Opettaja kirjaa oppimisen seurantakohteiden arviointipäätöksen tutkinnonosittain / osa-alueittain Wilmaan ennen opiskelijan osaamisen arviointia. 3. Työssäoppimisen /työpaikalla tapahtuvan opiskelun arviointi Työssäoppimisen toteutuksen seurantakohteet määritetään opiskelijakohtaisesti tutkinnon osan oppimisen seurantakohteista (HOPS), mikäli niitä ei ole määritetty valmiiksi. Oppimisen tavoitteet/seurantakohteet käydään yhdessä läpi työpaikkaohjaajan, opiskelijan ja opettajan kanssa työssäoppimisesta sovittaessa sekä tarkemmin vielä työpaikalla opiskelijan työssäoppimisen sopimuksen allekirjoitustilanteessa. Opiskelijaa ohjaava työpaikkaohjaaja käy opiskelijan kanssa keskustelua työssäoppimisen aikana oppimisen seurantakohteiden mukaisesta oppimisesta. Työssäoppimista ohjaava opettaja varmistaa opiskelijan oppimisen työpaikkaohjaajalta. Arviointipäätös on opettajan ja työpaikkaohjaajan yhdessä tekemä. Opettaja merkitsee oppimisen arviointipäätöksen Wilmaan. 30
4. Ammattiosaamisen näyttö Näyttötodistukseen tulee yksilöllinen kuvaus näytöstä. Ammattiosaamisen näytön kuvaus ja toteutus Opiskelija osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä toimimalla graafisen tuotannon työtehtävässä. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Ammattiosaamisen näytön toteutus voi olla HOPS:n mukaan yksilöllinen. Ammattiosaamisen näyttöä voidaan jatkaa toisessa työpaikassa / työkohteessa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Tutkinnon osan ammattiosaamisen osaaminen osoitetaan Arviointikeskustelu Arvosanasanasta päättäminen ja dokumentointi Osaaminen voidaan osoittaa myös seuraavien tutkinnon osien yhteydessä Kuvankäsittelyn toteuttaminen Valokuvatuotannon toteuttaminen Tämän tutkinnon osan ammattiosaamisen näyttö arvioidaan arviointikeskustelussa, johon osallistuvat opiskelija, työpaikkaohjaaja ja opettaja. Opiskelija tekee itsearvioinnin osaamisestaan kriteereiden perustella. Opettaja kirjaa arviointiin osallistuvien osapuolten arvioinnit Wilmaan. Ammattiosaamisen näytön arvosanan päättävät opettajat ja työelämän edustajat pääsääntöisesti yhdessä toimikunnan päätöksen mukaisesti. Opettaja kirjaa ammattiosaamisen näytön arvioinnin perustelut arviointikeskustelun yhteydessä. 5. Muu osaamisen arviointi Tähän tutkinnon osaan ei ole suunniteltu muuta osaamisen arviointia. 6. Tutkinnon osan arvosanasta Tutkinnon osan arvosana muodostuu ammattiosaamisen näytöstä. Ammattiosaamisen näytön arvosana on tutkinnon osan osaamisen arvosana. Ammattiosaamisen näytön arvioinut opettaja kirjaa tutkinnon osan arviointipäätöksen Wilmaan kahden viikon kuluessa arvioinnin suorittamisesta. Arvioinnin perustelut kirjataan ammattiosaamisen näytön arvioinnin yhteydessä. 31
4.6. Oppimisen arviointi suunnitelma AMMATTITAITOVAATIMUKSET Suunnitella ja toteuttaa graafiselle viestintätuotteelle visuaalisen ulkoasun Suunnitella ja toteuttaa graafiselle käyttöliittymälle rakenteen ja visuaalisen ulkoasun Käyttää typografiaa viestinnällisenä ja visuaalisena elementtinä eri julkaisuissa Hankkia raakamateriaalia ja tehdä luonnoksia annetun ohjeistuksen pohjalta Huomioida asiakkaan tarpeet ja toiveet sekä kysyä täsmentäviä kysymyksiä Kertoa visuaalisen suunnittelun teknisistä reunaehdoista Ottaa huomioon seuraavan työvaiheen edellyttämät reunaehdot, työmenetelmät ja erityisvaatimukset Suhteuttaa käytössä olevat resurssit toteutukseen ja työskennellä työryhmässä Kirjoittaa ilmaisullista tekstiä erilaisiin julkaisuihin Koostaa pienimuotoisia visuaalisia esityksiä Siirtää ja tallentaa valmistamansa aineiston tieto- ja editointijärjestelmiin Pyytää ja ottaa vastaan palautetta asiakkaalta Toimia eettisesti oikein käsitellessään ja julkaistessaan aineistoja 3
OPISKELTAVA SISÄLTÖ GRAAFISEN TUOTANNON TEKNIIKAT Alan ammattiohjelmistojen käyttäminen Indesign. Työkalut ja valikot Materiaalin tuominen Taittaminen (monisivuiset työt) Tekstin ja muiden elementtien muokkaus Tekstin juoksutus, master sivut ja työnkulun sujuvuus Materiaalin julkaisu eri tarkoituksiin Illustrator Vektorigrafiikka Työkalut ja valikot Muodot ja niiden muokkaus, toistot, peilaus, kuviopinnan rakentaminen Tekstin ja muiden elementtien muokkaus Piirtäminen, viivojen muodot Perspektiivin hyödyntäminen Värit Taittaminen Materiaalin tuominen Materiaalin julkaisu eri tarkoituksiin Photoshop Kuvien käsittely graafisen tuotannon käyttöön Vektorigrafiikan muokkaus ja yhdistely valokuviin. Mm. tekstuurit. Kuvien syvääminen taittoa varten Visuaaliset elementit Elementtien hierarkia. Mikä on tärkeää, mikä vähemmän tärkeää. Viestin selkeys Sommittelu, värioppi Rajaus, muotokieli Liikkeen suunta Kuvakerronnan käyttäminen töiden toteutuksessa Lukusuunta Huomion kiinnittäminen haluttuun asiaan Tekstimateriaalin muokkaaminen luettavaan ja visuaalisesti kiinnostavaan muotoon Taiteenlajien ja tyylisuuntien tunnistaminen ja käyttäminen töiden toteutuksessa o Taiteen lajit ja tyylisuunnat o Eri genret Asiakkaan tarpeiden huomioiminen ulkoasua suunnitellessa Omaleimaiset ratkaisut ja luovuus o Oman ilmaisun kehittäminen Tekniset ja laadulliset vaatimukset Työn koko, sivumäärä, käyttötarkoitus. o Mm. 4 jaollinen si-vumäärä, bleedit Julkaisutapa Käytettävän materiaalin laatu. Resoluutio ja kuvan koko Väriavaruudet Tallennusmuodot ja julkaisu. Julkaisukanavien vaatimukset Työhön tarvittavien välineiden ja ohjelmistojen valinta työtehtävien mukaan o Mitä ohjelmaa kannatta käyttää mihinkin o Millä työvälineillä voi helpottaa ja nopeuttaa työn tekemistä Tallennusmuotojen valinta eri käyttötarkoitusten mukaan o Tiedostojen hallinta ja arkistointi Töiden tulostaminen tarvittaviin medioihin Taitettavan materiaalin digitointi Skannerin käyttäminen o Tekstuurit ja muut materiaalit o Piirrokset ja luonnokset Kuvien tuominen eri lähteistä o Erilaiset skannatut kuvat o Kuvat erilaisista digikameroista o Kuvakirjastot ja muut nettipalvelut o Stillkuvat videoista o Piirrokset ja luonnokset TYPOGRAFIA Typografian termistö Typografia osana sommittelua Otsikko, väliotsikko, ingressi, lainaus, leipäteksti, kuvateksti Tasaukset, palstoitukset Kirjasimet, kirjasinleikkaukset, tekstityypit Erilaisten fonttien käyttäminen teknisesti ja visuaalisesti osana kokonaisuutta Tekstin asettelun rakenne. Gridit Marginaalit. Negatiivinen tila osana sommittelua MARKKINOINTIVIESTINNÄN PERUSTEET Graafisen viestinnän ilmaisukeinot imagon muodostamisessa ja markkinoinnissa Viestin muodostaminen ja pelkistäminen Ilmaisukeinojen soveltaminen TEKSTIN TUOTTAMINEN Tekstin tuottaminen eri viestintävälineisiin Digitaalisen viestinnän vaatimukset tekstille Informaation jakaminen Ilmaisullisuus TYÖNKULKU Tarkoituksenmukaiset vaihtoehdon valinta työn toteutukselle Tekniset ja visuaaliset vaatimukset ja reunaehdot Jatkokäsittelyn vaatimuksien huomioiminen työskentelyn eri vaiheissa Työskentelyä helpottavien tekniikkojen käyttäminen Realistisen aikataulun tekeminen Suunnitelmien ja luonnosten tekeminen Materiaalin hankkiminen ja tuottaminen graafista tuotantoa varten Valokuvaus, piirrokset, materiaalin skannaaminen, digitaaliset materiaalit, kuvapankit, asiakas. GRAAFISTEN TUOTTEIDEN SUUNNITTELU ERI TARKOITUKSIIN Painotuotteen suunnittelu Aiheeseen sopiva toteutustapa Julkaisun tekniset vaatimukset, koko, sivumäärä, laatu, painotekniikka, värimaailma Tuotteen toimittaminen oikeassa muodossa Digitaalisen visuaalisen tuotteen suunnittelu Tiedostojen optimointi Sähköisen julkaisemisen vaatimukset 33
Digitaalisen esityksen suunnittelu Informaation jakaminen visuaalisesti kiinnostavalla ja toimivalla tavalla PP, keynote, prezi, emaze Käyttöliittymäsuunnittelu Käyttäjäystävällisyys Suunnittelu tukee tarkoitusta Informaation jakaminen Huomiohierarkia Graafisen materiaalin käyttäminen osana videota Mm. AfterEffects Ajantasaisen tiedon hankkiminen graafisen tuotannon tekniikoista, tyyleistä ja käyttötavoista. ASIAKASTYÖ Työn suunnittelu Kohderyhmän huomioiminen Asiakkaan tarpeiden ja toiveiden huominen Eri vaihtoehtojen miettiminen ja esittäminen Teknisten vaatimukset ja asiakkaan toiveet tasapainoon Resurssien huomioinen. Aikataulu, välineet, taloudelliset näkökohdat Työohjeiden mukaan työskenteleminen Palautteen kysyminen ja sen huomioiminen Tuotantoryhmässä toimiminen Erilaisten ihmisten kanssa työskentely Oman työn arvostaminen Omien töiden esittäminen ja julkaiseminen, asiakastyöt Alan keskeisten termien ja käsitteiden tunteminen ja käyttäminen Ammattialaan tutustuminen Ammattitiedon etsintä Tutoriaalien ja ohjeiden hyödyntäminen omissa töissä Graafisen tuotannon kansallisten ja kansainvälisten tyylien ja tekniikoiden seuraaminen Eettisesti toimiminen Tekijänoikeudellisten asioiden huomioiminen Sisällöllinen eettisyys 34
OPPIMISEN SEURANTAKOHTEET 1. Ammattitekniikat graafisen tuotannon toteutuksessa: - Adobe Indesign - Adobe Illustrator - Adobe Photoshop - Indesignin, llustratorin ja Photoshopin yhteiskäyttö - Muiden oheisohjelmien käyttäminen. Teknisesti julkaisukelpoisen graafisen tuotannon materiaalin toteuttaminen: - Väriavaruudet ja väriprofiilit - Vektorigrafiikan toteuttaminen - Julisteen toteuttaminen - Logon suunnittelu - Ilmoituksen toteuttaminen - Kuvituksen toteuttaminen - Graafisen ohjeistuksen tekeminen 3. Monisivuisen taiton toteuttaminen huomioiden graafisen tuotannon vaatimukset: -Taittotyön versiointi eri kokoihin ja käyttötarkoituksiin - Kuvien käyttäminen osana graafista taittotyötä 8. Asiakastyön suunnittelu ja suunnitelman mukaisen tuotoksen toteuttaminen: - Graafisen tuotannon asiakastyön analysointi työnkulun ja aikataulutuksen kannalta. Tarvittavat materiaalit. - Työskentelyn vaiheet: Työhön käytettävä aika. Kustannusarvio - Graafisen tuotannon työn suunnitelma, jossa mukana luonnoksia ideoista ja toteutuksesta. - Työaikakirjanpito projektista - Asiakaspalvelu graafisen tuotannon toteuttajana - Työn toimittaminen asiakkaalle ja palautteen kerääminen. - Tekijänoikeuksien huomioiminen omassa työskentelyssä 9. Koe: Graafisen tuotannon termit 10. Tehtävä: Graafisen tuotannon eettiset näkökulmat 11. Ammattialaan tutustuminen: - Sopimukset, työpaikat, lainsäädäntö. - Graafisen suunnitteluun liittyvän ajankohtaisen tiedon seuraaminen - Graafisen tuotannon tekniikan opiskelu itsenäisesti itse etsityn tiedon pohjalta - Ergonomian huomioiminen työskentelyssä. 1. Graafisen tuotannon portfolio 4. Kuvien käsittely graafisessa tuotannossa - Resoluutio ja kuvan koko - Erilaiset tallennusmuodot ja niiden tarkoituksenmukainen käyttö - Kuvamateriaalin hankkiminen eri tavoin. (Valokuvaus, skannaus, piirtäminen, kuvapankit) - Skannerin käyttö ja materi-aalin digitointi ja muokkaus jatkokäyttöä varten - PDF:n tekeminen - Materiaalien ja graafisen tuotannon töiden tarkoituksenmukainen nimeäminen ja arkistointi 5. Käyttöliittymäsuunnittelu: - Sähköisen käyttöliittymän ulkoasun suunnittelu ja toteutus 6. Graafinen suunnittelu video-tuotannossa: - Liikkuvan kuvan ja graafisen tuotannon yhdistäminen 7. Visuaalisesti julkaisukelpoisen materiaalin toteuttaminen: - Sommittelun käyttäminen - Väriopin käyttäminen - Typografian käyttäminen - Markkinointiviestinnän perusteiden käyttäminen - Taiteen lajeihin, tyylisuuntiin ja eri genreihin tutustuminen - Tyylilajien käyttäminen ilmaisullisesti graafisen tuotannon työssä - Graafisen tuotteen julkaiseminen ja tulostaminen 35
36
5. YHTEISET TUTKINNON OSAT 37
3 Yhteiset tutkinnon osat ammatillisessa peruskoulutuksessa, 35 osp 3.1 Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen 3.1.1. Äidinkieli 3.1.1.1 Mediaviestinnän perusteet 3.1.1. Lukunurkka 3.1.. Toinen kotimainen kieli, ruotsi 3...1 Svenska PRO 3.1.3. Vieraat kielet 3.1.3.1 English PRO 3.1.. Italiano per tutti, italiaa kaikille 3.1..3 Eins-zwei-drei! Saksan perusteet 3.1..4 Privet! Venäjän perusteet PAKOLLISET 5 1 VALINNAISET 1 1 1 1 3.4 Sosiaalinen ja kulttuurinen osaaminen, 7 osp 3.4.1. Kulttuurien tuntemus 3.4.. Taide ja kulttuuri 3.4.3. Etiikka 3.4.4. Psykologia 3.4.5. Ympäristöosaaminen 3.4.6. Osa-alueita kohdista 3.1.1 3.3.4 7 osp 1 19 osp 16 osp 3. Matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen, 9 osp 3..1. Matematiikka 3..1.1 Talous- ja tilastomatematiikka 3..1. Lausekkeet ja yhtälöt 3..1.3 Matemaattiset menetelmät 3... Fysiikka ja kemia 3...1 Energia ja ympäristö 3... Kestävä kehitys 3..3. Tieto- ja viestintätekniikka ja hyödyntäminen 3..3.1 Suunnitteluohjelmat 3..3. Sovellusohjelmat 3..3.3 Viestintälaitteet 6 osp 3 osp 3 1 1 1 Tutkinnon perusteissa määrättyjen osa-alueiden (3.1.1 3.4.6) valinnaisten osaamistavoitteiden lisäksi tai niiden sijaan koulutuksen järjestäjä voi päättää erilaajuisia muita valinnaisia osaamistavoitteita. Koulutuksen järjestäjän itse päättämille valinnaisille osaamistavoitteille määritellään osaamisen arviointi ja laajuus osaamispisteinä. Tutkinnon osien valinnaiset osaamistavoitteet voivat olla myös opiskelijan aikaisemmin hankkimaa osaamista, joka tukee kyseisen tutkinnon osan ja sen osa-alueiden osaamistavoitteita. 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvit- 5 osp 3 osp 3.3.1. Yhteiskuntataidot 3.3.1.1 Oma talous 3.3.1. Kansalaisen lakitieto 3.3.1.3 Kuluttajatieto 3.3.. Työelämätaidot 3.3..1 Työelämän pelisäännöt 3.3.3. Yrittäjyys ja yritystoiminta 3.3.3.1 Yritystoiminnan suunnittelu 3.3.4. Työkyvyn ylläpitäminen, liikunta ja terveystieto 3.3.4.1 Liikunta 3.3.4. Liikunta 3 3.3.4.3 Liikunta 4 1 1 1 1 1 Yhteisten tutkinnon osien ja osa-alueiden opetussuunnitelmat ovat Wilmassa ja KPEDUn www-sivulla. 38
39
6. VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT 7.OPISKELIJAN OHJAUS JA HENKILÖKOHTAINEN OPIS- KELUSUUNNITELMA Audiovisuaalisen viestinnän perustutkintoon sisältyy Vapaasti valittavia opintoja 10 osp. Ne voivat olla yksilöllisen valinnan mukaisesti ammatillisia tai yhteisiä tutkinnon osia, lukio-opintoja tai työkokemuksen kautta hankittuun osaamiseen perustuva yksilöllinen tutkinnon osa. Vapaasti valittavat tutkinnon osat ovat KPEDUn Wilmassa, josta opiskelija voi tehdä valintansa. Opiskelijan valinnat dokumentoidaan HOPSiin. Varusmies- ja siviilipalveluksen, harrastustoiminnan, vapaaehtoistyön, tutortoiminnan, opiskelijayhdistystoiminnan ja esim. autokoulun tuottama osaaminen tunnistetaan ja tunnustetaan tutkintokohtaisesti. Päätös osaamisen tunnustamisesta tehdään sen pohjalta, miten hankittu osaaminen vastaa ammattitaitovaatimuksia tai osaamistavoitteita tai vapaasti valittavia tutkinnon osia. Päätöksestä vastaa perustutkintovastaava. Osaamisen laajuudessa tulee arvioida hankitun osaamisen merkittävyys, vaikeus ja kattavuus suhteessa koko tutkinnon tuottamaan osaamiseen. Edellä mainittujen tuottama osaaminen voidaan tunnistaa myös ammatillisiin tai yhteisiin tutkinnon osiin. 40 Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (HOPS) on pedagoginen asiakirja, joka tehdään jokaiselle opiskelijalle ja jonka avulla ohjataan opiskelijan tutkinnon suorittamista. HOPS pohjautuu opiskelijan yksilöllisiin tarpeisiin ja valintoihin sekä yksilölliseen opinnoissa etenemiseen. Opiskelijan ennen tutkinnon osan opintoja aikaisemmin hankittu osaaminen tunnistetaan ja tunnustetaan ja otetaan huomioon henkilökohtaista opiskelusuunnitelmaa laadittaessa. Henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman tavoitteena on tukea opiskelijan urasuunnittelua ja kehittää hänen valmiuksiaan itsearvioinnissa. Opintojen aikana HOPS ohjaa ja tukee osaltaan itseohjautuvuutta ja ammatillista kasvua. Se perustuu opiskelijan oman opiskelun suunnitteluun, yksilöllisiin valintoihin, opinnoissa etenemiseen ja oppimisen arviointiin. Henkilökohtaisessa opiskelusuunnitelmassa määritellään osaamisen tavoitteet, oppimismenetelmät, tutkinnon osien suorittaminen, suoritustavat ja ajoitus sekä osaamisen arviointi (KPEDU 015; Opetushallitus 015).
Siihen merkitään opiskelijakohtaisesti osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen, opiskelun etenemismahdollisuus osaamisen tunnustamisen jälkeen, opiskelijan valinnaiset tutkinnon osat sekä työssäoppiminen, työssäoppimispaikat ja -ajat (KPEDU 015; Opetushallitus 015). Oppimisen arviointi dokumentoidaan myös henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan. Henkilökohtaisessa opiskelusuunnitelmassa tulee huomioida myös opiskeluvalmiuksien erilaisuus. (KPEDU 015; Opetushallitus 015.) Opintojen alussa opiskelija tekee oman opiskelusuunnitelmaansa ryhmänohjaajan/hops-vastaavan tai opinto-ohjaajan kanssa. HOPS tehdään Wilmassa sähköisenä lomakkeille alkuhaastattelu ja toteuttamissuunnitelma. Ryhmänohjaaja seuraa yhdessä opiskelijan kanssa säännöllisesti koulutuksen aikana henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman toteutumista. Opintojen edetessä suunnitelmaa päivitetään. 41