VAUVA-ELMERI Suunnittelu ja valmistus: Riikka Romppanen, 2000. Materiaalit: Purje Ripstop-nylonia, runko lasikuitua. Leija vaatii tarkat säädöt, mistä johtuen se on haasteellinen lennätettävä. Vauva-Elmerin mallin on perinteinen ja se on kotoisin Japanista. BABY ELMER Planering och tillverkning: Riikka Romppanen, 2000. Material: Segel Ripstopnylon, stommen glasfiber. Man måste vara noggrann med hur denna drake justeras och därför är den utmanande att flyga. Modellen för Baby Elmer är traditionell och den är från Japan.
AURINKO Suunnittelu ja valmistus: Riikka Romppanen, 1998. Materiaalit: Purje Ripstop-nylonia, runko lasikuitua ja puuta. Tasainen lentäjä. Lennätysnarun voi sitoa kiinni ja vain katsella leijan lentoa taivaalla. Lentääkseen leija tarvitsee tuulen, joka tuntuu jo iholla mukavasti. SOLEN Planering och tillverkning: Riikka Romppanen, 1998. Material: Segel Ripstopnylon, stommen glasfiber och trä. Jämn att flyga. Man behöver bara binda fast linan och titta hur draken flyger i luften. För att flyga krävs en vind som redan känns skönt på huden.
CODY Suunnittelu: Samuel Franklin Cody, 1901. Valmistus 2007: Jyväskylän ammattiopisto/puuala: Jatta Heinonen, Jenna Pynnönen; Jyväskylän ammattiopisto/vaatetusala: Satu Bauer, Jenni Harja, Noora Istolainen, Anni Kokkinen, Emma Korpi ja Reetta Lehtola. Materiaalit: Purje puuvillaa, runko mäntyrimaa. Cody-leija on vakaa ja vahva lentäjä. Cody suunnitteli sen Hargraven leijan pohjalta sotilaallisiin tarpeisiin. Leijan avulla on mm. nostettu tähystäjiä korissa taivaalle.
CODY Planering: Samuel Franklin Cody, 1901. Tillverkning 2007: Jyväskylä yrkesinstitut/trälinjen: Jatta Heinonen, Jenna Pynnönen; Jyväskylä yrkesinstitut/beklädnadslinjen: Satu Bauer, Jenni Harja, Noora Istolainen, Anni Kokkinen, Emma Korpi och Reetta Lehtola. Material: Segel bomull, stommen tallribbor. Codydraken är en stabil och bastant flygare. Cody planerade den utgående från Hargravedraken för militära syften. Med hjälp av draken har man bland annat i korgar lyft spanare upp i luften.
CONYNE Suunnittelu: Silas J. Conyne, 1902. Valmistus 2007: Jyväskylän ammattiopisto/puuala: Jatta Heinonen, Jenna Pynnönen; Jyväskylän ammattiopisto/vaatetusala: Satu Bauer, Jenni Harja, Noora Istolainen, Anni Kokkinen, Emma Korpi ja Reetta Lehtola. Materiaalit: Purje puuvillaa, runko mäntyrimaa. Conyne kehitti laatikkoleijansa miehitettyjä lentoja varten. Se oli 1900-luvun alussa meripelastuskäytössä mm. Venäjän ja Ranskan armeijoilla. Conyne-leijalla on suuri nostovoima ja se lentää vakaasti kovissakin myrskyissä. Armeijoilla on apuna lennätyksessä moottoroidut vinssit.
CONYNE Planering: Silas J. Conyne, 1902. Tillverkning 2007: Jyväskylä yrkesinstitut/trälinjen: Jatta Heinonen, Jenna Pynnönen; Jyväskylä yrkesinstitut/beklädnadslinjen: Satu Bauer, Jenni Harja, Noora Istolainen, Anni Kokkinen, Emma Korpi och Reetta Lehtola. Material: Segel bomull, stommen tallribbor. Conyne konstruerade sin låddrake för bemannade flygningar. Den användes i början av 1900-talet för sjöräddning bl.a. i de ryska och franska arméerna. Conyne draken har en stor lyftkraft och den flyger stabilt även i hårda stormar. Arméerna hade vid flygningen hjälp av motoriserade vinschar.
DELTA-LEIJA Suunnittelu ja valmistus: Riikka Romppanen, 2007. Materiaalit: Purje Ripstop-nylonia, runko lasikuitua. Leija ei pidä kovasta tuulesta, vaan lentää parhaiten rauhallisessa 2-4 m/s tuulessa. Lento-ominaisuuksia voi tarvittaessa muuttaa sivukeppejä siirtämällä. Kovemmalla tuulella leija tarvitsee pyrstön lisäämään vakautta ja rauhoittamaan lentoa. DELTADRAKEN Planering och tillverkning: Riikka Romppanen, 2007. Material: Segel Ripstopnylon, stommen glasfiber. Draken tycker inte om hårda vindar utan den flyger bäst i en vind på 2 4 m/s. Flygegenskaperna kan vid behov justeras genom att flytta på sidoribborna. Vid hårdare vind behöver draken en svans som ökar stabiliteten och mildrar flygningen.
EDDY-LEIJA Suunnittelu: William Abner Eddy, 1891. Valmistus 2007: Jyväskylän ammattiopisto/puuala: Jatta Heinonen, Jenna Pynnönen; Jyväskylän ammattiopisto/vaatetusala: Satu Bauer, Jenni Harja, Noora Istolainen, Anni Kokkinen, Emma Korpi ja Reetta Lehtola. Materiaalit: Purje puuvillaa, runko mäntyrimaa. Timantin muotoinen Eddy-leija on länsimaiden tunnetuin leijamalli. Eddy suunnitteli leijan apuvälineeksi säähavaintojen tekoon ja ilmakuvaukseen. Leija lentää tasaisesti ilman häntää ja nousee tehokkaasti suuriin korkeuksiin.
EDDYDRAKEN Planering: William Abner Eddy, 1891. Tillverkning 2007: Jyväskylä yrkesinstitut/trälinjen: Jatta Heinonen, Jenna Pynnönen; Jyväskylä yrkesinstitut/beklädnadslinjen: Satu Bauer, Jenni Harja, Noora Istolainen, Anni Kokkinen, Emma Korpi och Reetta Lehtola. Material: Segel bomull, stomme tallribbor. Den diamantformade Eddydraken är den kändaste drakmodellen i västvärlden. Eddy konstruerade draken för väderobservationer och luftfotografering. Draken flyger stabilt utan svans och lyfter effektivt till högre höjder.
HARGRAVE Suunnittelu: Lawrence Hargrave, 1893. Valmistus 2007: Jyväskylän ammattiopisto/puuala: Jatta Heinonen, Jenna Pynnönen; Jyväskylän ammattiopisto/vaatetusala: Satu Bauer, Jenni Harja, Noora Istolainen, Anni Kokkinen, Emma Korpi ja Reetta Lehtola. Materiaalit: Purje puuvillaa, runko mäntyrimaa. Hargraven tavoitteena oli kehittää moottoroitu lento kone. Monien kokeilujen kautta hän keksi kuuluisan laatikkoleijansa. Se yleistyi pian apuvälineeksi tieteellisiin kokeisiin sekä miehitettyihin koelentoihin. Hargraven laatikkoleija oli perustana Wrightin veljesten ensimmäisissä lentokoneissa.
HARGRAVE Planering: Lawrence Hargrave 1893. Tillverkning 2007: Jyväskylä yrkesinstitut/trälinjen: Jatta Heinonen, Jenna Pynnönen; Jyväskylä yrkesinstitut/beklädnadslinjen: Satu Bauer, Jenni Harja, Noora Istolainen, Anni Kokkinen, Emma Korpi och Reetta Lehtola. Material: Segel bomull, stomme tallribbor. Hargraves mål var att utveckla ett motoriserat flygplan. Han kom efter många experiment på den berömda låddraken. Den blev snabbt ett hjälpmedel i vetenskapliga experiment och vid bemannade provflygningar. Hargraves låddrake utgjorde grunden för bröderna Wrights första flygplan.
INTIA Intiassa leijojen lennätys on kansallisurheilu ja leijoja voi nähdä taivaalla päivittäin. Tammikuun puolivälissä järjestetään erityisiä leijajuhlia, missä koko kaupungin väestö saattaa olla katoilla ja parvekkeilla leijojen kanssa kisaamassa. Leijat on perinteisesti valmistettu liiman avulla bambusäleistä ja silkkipaperista. Nykyisin leijan purje tehdään usein myös muovista, johon on saatettu painaa erilaisia tervehdyksiä ja mainoksia. Leijoja on useita eri kokoja pikkuruisista minileijoista yli metrin mittaisiin leijoihin, joita lennättävät varakkaimmat henkilöt. Intialaiset leijat ovat yleensä taisteluleijoja. Leijataistelussa yritetään tiputtaa vastustajan leija taivaalta. Leijojen naruihin on liimattu lasinpajoja, joiden avulla yritetään katkaista vastustajan leijan naru. Voittaja on se, jonka leija jää viimeksi taivaalle. Suuremmilla leijoilla taistellaan yleensä kahden hengen joukkueissa: toinen lennättäjä ohjaa leijaa ja toinen huolehtii lennätysnarusta ja sen puisesta kelasta. Mustien ja valkoisten leijojen uskotaan tuovan hyvää onnea lennättäjälleen. Näyttelyssä esillä olevat leijat ovat tyypillisiä intialaisia käyttöleijoja. Intian Suomen suurlähetystö on hankkinut ne New Delhiläisestä leijakaupasta ja välittänyt Suomen käsityön museolle.
INDIEN I Indien är drakflygning en nationalsport och man kan dagligen se drakar på himlen. I mitten av januari ordnas särskilda drakfester då hela stadens befolkning kan stå på tak och balkonger tävlande med drakar. Drakarna har traditionellt tillverkats av bambuspjälor och silkespapper som limmas. Nuförtiden görs drakens segel ofta också av plast där man kan trycka olika hälsningar och reklamer. Det finns drakar i olika storlekar allt från pyttesmå minidrakar till drakar som är över en meter och som flygs av förmögnare personer. Indiska drakar är ofta stridsdrakar. I drakstrider försöker man fälla motståndarens drake från himlen. Man limmar glasbitar i drakarnas linor och med dessa försöker man skära av motståndarens lina. Den vars drake är sist i luften vinner. Med större drakar strider man ofta i lag om två: den ena flygaren styr draken och den andra sköter om linan och dess trävinda. Man tror att svarta och vita drakar tillför lycka åt den som flyger dem. Drakarna i utställningen är typiska indiska bruksdrakar. De har förmedlats från en drakbutik i New Delhi av indiska ambassaden i Finland till Finlands handarbetsmuseum.
KIINA Erään tarinan mukaan kiinalainen filosofi Mo-Di rakensi n. 300 eaa. puusta kotkan mallisen leijan, joka pysyi ilmassa kokonaisen päivän. Puuseppä Lu Ban keksi käyttää leijan runkona keveämpää bambua ja onnistui lennättämään leijaansa jopa kolmen päivän ajan. Nykypäivän Kiinassa leijoja valmistetaan käsin sekä paperista että silkistä. Leijat ovat usein kolmiulotteisia ja niiden aiheet vaihtelevat linnuista ja hyönteisistä kansantarinoiden hahmoihin ja historiallisiin henkilöihin. Pienimmät leijat saattavat olla vain tulitikkuaskin kokoisia, kun taas suurimmilla on pituutta jopa satoja metrejä. Näyttelyssä esillä olevat lintuleijat ovat tyypillisiä Pekingin alueelle. Niiden rungot on valmistettu taidokkaasti bambusta ja purjeet ovat käsin maalattua silkkiä. Leijat ovat parhaimmillaan keveissä tuulissa, joissa ne lentävät eloisasti. Leijat on hankittu Pekingin Silkkikujalta vuonna 1998.
KINA Det berättas att den kinesiske filosofen Mo-Di cirka 300 f.kr. byggde av trä en örnformad drake som hölls i luften en hel dag. Snickaren Lu Ban kom på att man kunde använda det lättare materialet bambu och han lyckades flyga sin drake i hela tre dagar. Nuförtiden tillverkar man drakar i Kina för hand av både papper och siden. Drakarna är ofta tredimensionella och motiven varierar från fåglar och insekter till figurer från folkberättelser och historiska personer. De minsta drakarna kan vara små som tändsticksaskar medan de största kan vara hundratalsmeter långa. Fågeldrakarna i utställningen är typiska för Pekingområdet. Stommen är skickligt tillverkad av bambu och seglen är av handmålat siden. Drakarna tar sig bäst i lätta vindar, då de flyger livfullt. Drakarna har införskaffats på Sidengränden i Peking 1998.
JAPANI Perinteisten japanilaisten leijojen tukirakenteet ovat pääosin bambua. Sitä löytyy kaikkialta Japanista ja se on ominaisuuksiltaan kestävää, taipuisaa ja kevyttä. Kuivatusta bambusalosta saadaan terävällä veitsellä lohkomalla sopivan kokoisia säleitä. Leijojen purjeet on pääosin tehty käsin valmistetusta Washipaperista. Se valmistetaan mulperipuun kuidusta ja se on erityisen kestävää. Leijaa koristeltaessa kuvaaihe rajataan ensin tummalla sumimusteella, minkä jälkeen se maalataan perinteisillä japanilaisilla väreillä. Näyttelyn leijat esittävät hukkuvaa villisikaa, lohikäärmeen kättä ja samuraita. Japanissa näitä leijoja kutsutaan nimellä KAKU-TAKO, mikä merkitsee kulmikasta leijaa. Käsin painetuista leijoista puuttuu tukirakenteet. Japanissa kyseisiä leijoja kutsutaan nimellä YATUKO-TAKO. TAKO tarkoittaa leijaa ja YATUKO matala-arvoista samuraita. Leijamuseo (Tokio) on lahjoittanut näyttelyn leijat Suomen käsityön museolle. Tietoa Leijamuseosta ja Japanin leijaseurasta (JKA) löytyy osoitteesta www.tako.gr.jp
JAPAN Traditionella japanska drakars stödkonstruktioner är huvudsakligen av bambu. Den hittas över hela Japan och dess egenskaper är hållbarhet, böjlighet och lätthet. Genom att med en vass kniv klyva en torkad bambustång får man lagom stora spjälor. Drakarnas segel har huvudsakligen tillverkats av handgjort Washipapper. Det görs av mullbärsträdsfibrer och är speciellt hållbart. Draken pryds av en bild vars konturer görs med mörkt sumibläck varefter den målas med traditionella japanska färger. Drakarna i utställningen föreställer ett drunknande vildsvin, en drakhand och en samuraj. I Japan kallas dessa drakar KAKU-TAKO som betyder en kantig drake. I handtryckta drakar finns det inga stödkonstruktioner. I Japan kallas de för YATUKO-TAKO. TAKO betyder drake och YATUKO en lägre rangens samuraj. Drakmuseet (Tokyo) har donerat drakarna i utställningen till Finlands handarbetsmuseum. Mera uppgifter om Drakmuseet och Japans draksällskap (JKA) finns på webbsidan www.tako.gr.jp.
KOREA Ensin leijan rakentaja leikkaa suorakaiteen muotoiseen paperiin keskelle pyöreän reiän. Sitten hän koristelee leijan ja liimaa paperille bambuliuskoja pystysuoraan, vaakasuoraan ja diagonaalisesti. Lopuksi leijaan sidotaan narut ja pitkä häntä auttamaan leijaa lentämään korkeuksiin. Korealaiset leijat ovat yleensä koosta huolimatta samanmuotoisia, suoraiteita. Muotonsa ansiosta ne ovat vakaita ja helppoja lennätettäviä. Leijojen lennättäminen on perinteinen urheilulaji, jota on harrastettu Koreassa jo ammoisista ajoista lähtien. Leijoja harrastavat kaikki miehet pojista vaareihin. Tänä päivänä leijoja lennätetään sekä huvin vuoksi että uskonnollisissa seremonioissa. Uudenvuoden aaton ja tammikuun puolivälin välisenä aikana leijojen avulla karkotetaan pahoja henkiä. Tuolloin lennätetään leijoja, joissa lukee Kaikotkaa pahat henget. Leijan naruun on sidottu hehkuva kekäle, ja kun se polttaa narun poikki, leija lentää vapauteen. Vihreäkulmaisen leijan on valmistanut korealainen leijamestari Roh Yu-Sang. Korealaiset leijat on lahjoittanut Suomen käsityön museolle Amie Ann.
KOREA Först klipper drakbyggaren i mitten av ett rektangulärt papper ett runt hål. Sedan pryder han draken och limmar på pappret bambuspjälor lodrätt, vågrätt och diagonalt. Till sist knyts linor och den långa svansen i draken vilka hjälper draken att flyga högt upp. De koreanska drakarna har oftast samma rektangulära form oberoende av storleken. Tack vare sin form är de stabila och lätta att flyga. Drakflygning är en traditionell sportgren som utövats i Korea sedan urminnes tider. Alla män från pojkar till gubbar sysslar med drakar. Nuförtiden flyger man drakar både som nöje och i religiösa ceremonier. Mellan nyårsafton och mitten av januari jagas med hjälp av drakar onda andar bort. Då flyger man drakar med texten Försvinn onda andar. I drakens lina binder man en glödande kolbit och när den bränner av linan flyger draken i frihet. Den grönhörnade draken har tillverkats av den koreanska drakmästaren Roh Yu-Sang. De koreanska drakarna har donerats till Finlands handarbetsmuseum av Amie Ann.
MALESIA Malesiassa leijoilla on satojen vuosien mittainen perinne. Tärkein leijamalli on nimeltään Wau. Tiettävästi sana tulee arabian kielen kirjaimesta Wau, jota leijan muoto muistuttaa. Näyttelyn leija on tyypiltään Wau Bulan (kuu) ja se on Malesiassa yleisin lennätyskäyttöön valmistettu leijamalli. Leijan materiaalit ovat yksinkertaiset: bamburunko, 3-4 kerrosta koristeellisesti leikattua, värikästä paperia sekä siteeksi lankaa ja liimaa. Leijojen koristelua sitovat perinteiset tiukat säännöt. Esim. leijan kuviot muodostuvat köynnöksistä, jotka lähtevät yhdestä pisteestä. Kärjissä olevia viuhkoja käytetään leijan lento-ominaisuuksien viritykseen. Näyttelyn Wau Bulan leijan on valmistanut Yaskok Umat vuonna 2001. Hän asuu Kota Baharussa, Koillis-Malesiassa ja on eräs Malesian tunnetuimmista ja arvostetuimmista leijamestareista. Yasok Umat on lapsesta saakka lennättänyt leijoja iltapäivisin meren rannalla. Hän on toiminut ammattimaisena leijanrakentajana jo yli puoli vuosisataa. Leijatietous on kulkenut hänen suvussaan isältä pojalle useiden sukupolvien ajan. Yasok Umat on voittanut lukuisia palkintoja sekä leijojen valmistuksessa että niiden lennätyksessä. Wau Bulan leijan välitti Suomen käsityön museolle Tarmo Räty.
MALAYSIA I Malaysia har drakarna en hundratals år lång tradition. Den viktigaste drakmodellen heter Wau. Veterligen syftar ordet på den arabiska bokstaven Wau som liknar drakens form. Utställningens drake är av typen Wau Bulan (måne) och den är den vanligaste drakmodellen som framställts för flygning i Malaysia. Materialet för draken är enkla: en bambustomme, 3 4 lager dekorativt klippta, färggranna papper och till bindemedel snöre och lim. Dekorerandet av drakar följer traditionella strikta regler. Till exempel drakens mönster bildas av rankor som startar från en punkt. Solfjädrarna som finns i spetsarna används för att påverka drakens flygegenskaper. Wau Bulandraken i utställningen har tillverkats 2001 av Yasok Umat. Han bor i Kota Baharu, i nordöstra Malaysia och är en av Malaysias kändaste och mest uppskattade drakmästare. Yasok Umat har sedan barnsben på eftermiddagar flugit drakar vid havsstranden. Hans yrke har i över ett halvt sekel varit att tillverka drakar. Kunskapen om drakar har under flera generationer i hans släkt gått från far till son. Yasok Umat har vunnit talrika pris både för tillverkningen av drakar och i att flyga dem. Wau Bulandraken förmedlades till Finlands handarbetsmuseum av Tarmo Räty.
ORANGE Suunnittelu ja valmistus: Simo Sivonen, 2003. Materiaalit: Purje Icarexia, runko hiilikuitua. Orange-temppuleijan suunnittelussa on ollut päämääränä yksinkertaisuus, kevyt ja kestävä rakenne sekä hyvät lento-ominaisuudet. Orange on tasapainoinen leija, joka taipuu haasteellisiinkin temppuihin. Parhaimmillaan leija on kevyissä 1-5 m/s tuulissa. ORANGE Planering och tillverkning: Simo Sivonen, 2003. Material: Segel Icarexia, stommen kolfiber I planeringen av Orangestuntdraken har målsättningen varit en enkel, lätt och hållbar konstruktion samt goda flygegenskaper. Orange är en välbalanserad drake som böjer sig även till utmanande tricks. Draken är som bäst i lätta vindar på 1 5 m/s.
SAVUNA ILMAAN Suunnittelu ja valmistus: Riikka Romppanen, 1993. Materiaalit: Savukepaperi ja heinä. Tekijänsä ensimmäinen itse suunnittelema leija. Lentää käveltäessä perässä. Leija on luonteeltaan eläväinen. SOM RÖK I LUFTEN Planering och tillverkning: Riikka Romppanen, 1993. Material: Cigarettpapper och hö. Den första draken som hon själv har planerat. Flyger bakom en när man går. Draken är till sin karaktär livfull.
TRI-D BOX Leijan valmistaja: Simo Sivonen, 2004. Materiaalit: Purje Ripstop-nylonia, runko hiilikuitua. Laatikkoleija, joka soveltuu hyvin kaikkiin tuuliin, myös myrskyyn. Vakaa lentäjä. TRI-D BOX Drakens tillverkare: Simo Sivonen, 2004. Material: Segel Ripstopnylon, stommen kolfiber. En låddrake som lämpar sig för alla vindar, också storm. En stabil flygare.
GIBSON GIRL / M-357-A Sotilaskäyttöön kehitettyä leijaa alettiin käyttää toisen maailmansodan aikana lentokoneiden hätäradiossa. Gibson Girl hätäradiot olivat mukana lentokoneissa, jotka liikkuivat merialueilla. Jos lentokone putosi mereen ja lentäjä selviytyi pelastuslautalle, hän pystyi leijan avulla nostamaan hätäradion antennin ilmaan ja radiolla viestittää sijaintinsa pelastajille. Tyynellä säällä antenni nostettiin ilmaan kaasupallon avulla. Gibson girl hätäradion ja leijan yhdistelmää käytettiin siviililentokoneissa ja Yhdysvaltojen ilmavoimissa 1970-luvun alkupuolelle saakka. Leijan nimi tulee polvien välissä pidettävän hätälähettimen tiimalasimaisesta muodosta. Nimellä viitattiin 1900-luvun alun kapeauumaiseen naisihanteeseen, mikä tuli tunnetuksi yhdysvaltalaisen muotitaiteilijan Charles Gibsonin (1867-1944) piirroksissa. Leija on hankittu näyttelyyn Yhdysvalloista. Se on tiettävästi ollut mukana Vietnamin sodassa (1964-1975).
GIBSON GIRL / M-357-A Det var under andra världskriget som denna drake konstruerades för militärbruk för nödradio i flygplan. Nödradion Gibson Girl fanns i flygplan som rörde sig på havsområden. Om flygplanet störtade i havet och piloten klarade sig till räddningsflottan, kunde han med hjälp av draken lyfta nödradions antenn i luften och med radion signalera sin position för undsättarna. Vid stiltje lyftes antennen med hjälp av en gasbehållare. Kombinationen av nödradion Gibson Girl och en drake användes i civilflyg och i USA:s luftstridskrafter till början av 1970-talet. Drakens namn kommer av att nödsändaren som hålls mellan knäna har formen av ett timglas. Med namnet refererade man till kvinnan från början av 1900-talet som hade en getingsmal midja som hade blivit känd genom den amerikanska modeskaparen Charles Gibsons (1867 1944) skisser. Draken i utställningen har skaffats från USA. Den har veterligen varit med i Vietnamkriget (1964 1975).