Islamilainen filosofia Kreikkalaisen filosofian opiskelijat
Antiikki ja Lähi-itä Filosofia Falsafa
Platon Aistei"a havaittava maailma on vääristynyt ja täynnä virheitä On olemassa tode"isempi ja täyde"isempi muotojen/ideoiden maailma Muodot ovat ikuisia ja muuttumattomia
Ideamaailma Tärkeimpien ideoiden joukossa on hyvyys kauneus suuruus, olemassa olo, samanlaisuus, erilaisuus, muutos ja muuttumattomuus
Platon ja valtio Kaupungin hyvinvointi on yksilön hyvinvointia tärkeämpää On teologisesti ylväämpää ja jumala"isempaa saavuttaa koko kaunpungin päämäärä kuin yksilön
Platon ja sielu Sielu on eri"inen ruumiista Sielu ei ole riippuvainen ruumiin olemassa olosta Jos ruumis tai materia ei ole sielun rasitteena, voi se ymmärtää ideoiden maailman paremmin
Platon ja oikeus Oikeudenmukaisuus saa sielun suorittamaan toimintansa hyvin Oikeudenmukaisuutta kuuluu rakastaa sen itsensä vuoksi ja sen seurausten vuoksi nii"e, joita se suosii
Platon ja onnellisuus Oikeudenmukaisuus tuo onne"isuuden Onne"isuude"e Platon ei kuitenkaan anna tarkkoja kriteerejä Aristoteleen tapaan
Platon ja totalitarismi Viisaat johtajat ohjaavat päätöksiä Viisas johtaja ei haluaisi o"a johtaja
Aristoteles Aristoteleen mukaan ihmisen elämän tarkoitus on jumalan palveleminen ja pohdiskelu Ihminen tulee se"aiseksi, jota pohdiskelemme, joten jumalan kaltaiseksikin voi tu"a Itäinen kirkko arvosti jumala"istumista läntistä enemmän
A ja Arabia Läntisessä maailmassa Aristoteleen tekstejä ei o"ut Niitä oli kuitenkin idässä, jossa ne oli käännetty syyriaksi ja arabiaksi ja lopulta islamilaisessa Espanjassa latinaksi 1100-luvu"a arabialaisten kommentaarien kera
A ja Tieto Ilman havainoa ei ole tietoa Tieto on a posteriori -tietoa
A ja hyvyys Aristoteles vastustaa Platonin käsitystä yleismaailma"isesta hyvästä, joka olisi kaiki"e sama Asiat täytyy tehdä mahdo"isimman hyvin Täyde"iseen tekemiseen pyrkiminen on hyve
A ja polis Kaupungin (valtion) tehtävä on kaikin tavoin antaa ihmisi"e mahdo"isuus kukoistaa Vapaus on väline sen saavuttamiseen Vapaude"a on välinearvo, ei itseisarvo
Tauko 5 minuuttia
Plotinus (205-270) Jumala on yksi Arabialainen versio Plotinuksen teksteistä eivät erota alkuperäistä eron pohdiskelua itsenäisesti ajattelevan Jumalan ja tode"isen ensimmäisen prinsiipin väli"ä
Plotinus Plotinuksen tekstejä käännettiin arabiaksi ja nii"ä oli sen myötä suuri vaikutus arabialaiseen ajatteluun Käännökset eivät kuitenkaan o"eet suoria, vaan sisälsivät muutoksia ja selityksiä poiketen alkuperäisestä Pääteos: Aristoteleen teologia
Uusplatonismi Yksi on lähde, josta maailma muodostuu Yksi (Platonin hyvyys) valuu kohti muotojen (järjen) maailmaa, josta se kulkeutuu maailman ja yksittäisten ihmisten sieluihin, joista se päätyy ruumiiden maailmaan ja palaa sieltä takaisin yhteen
Proklos (412-487) Kehitti pisimmä"e uusplatonista järjestelmää Ihmisen tietoisuus on sielussa Järki on ikuinen ja luo sielun
Al-Kindi (k. 870) Johti kääntäjäryhmää, joka käänsi kreikkalaisia klassikkoja arabiaksi 800-luvu"a Käännöksiä tehtiin yleisesti ensin syyriaksi ja siitä arabiaksi Kääntäjät usein kristittyjä
Al-Razi (865-925) Valelääkäreiden ja lääkehuijareiden vastustaja Saali lääkäreitä, joiden neuvoja eivät potilaat noudattaneet Lääkärin etiikan kehittäjä
Razi ja uskonto Luonnontieteilijä Jumala ei luonut maailmaa, vaan järjesteli olemassa olevia materiaaleja Henkise"ä ja fyysise"ä terveyde"ä yhteys
Al-Farabi (870-950) Ensimmäinen kreikkalaisen filosofian tuoja arabialaiseen ajattelumaailmaan Aristoteleen logiikan kehittäjä Aristoteleen jälkeen merkittävin filosofi islamilaisessa maailmassa ennen Avicennaa
al-farabi ja uskonto Uskonto on symbolinen esitys totuudesta Filosofin täytyy toimia valtion ohjaajana (Platon)
Al-Farabi ja valtio Ihantee"inen valtio on islamilaisessa kontekstissa profeetta-imaamin johtama (Medina - Profeetta Muhammad - Jumalaan suora yhteys) Ei filosofi-kuninkaan johtama, kuten Platoni"a
Avicenna (980-1037) Ibn Sina Lääketieteilijä Filosofi
Avicenna Jumala on yksi -opin kehittäjä Olemassa oleminen on vahinko Pyrki todistamaan uskon järje"ä Islamilaisessa teologiassa keskeinen 1800-luvu"e asti
Al-Ghazali (1056-1111) Sunnalainen ensin, myöhemmin suufi Merkittävimpiä oppineita Filosofian vastustaja - hyväksytyn filosofoinnin rajaaja uskonno"isessa valtiossa
Al-Ghazali Kaikki opetettu täytyy itse tarkastaa ja verrata pyhiin teksteihin Aristoteleen oppi sove"ettuna islamiin
Ghazali ja suufilaisuus Ensin sunnalainen, sitten tieteiden (filosofian) vastustaja lopulta suufiaskeetikko piti suufilaisuutta ainoana tienä totuuteen
Ibn Arabi (1165 1240) Suufina pidetty Koraani suuressa arvossa Maailma on täynnä merkkejä (aya)
Ibn Arabi ja suufit Yhdisti gnostilaisia ja suufilaisten ideoita, paluu Jumalaan Kehitti suufien polkua kohti valaistumista, kohti sisäistä ymmärrystä ulkoisesta
Ibn Arabi Tode"inen tieto ei voi tu"a imitoima"a toisia Tode"inen tieto löytyy havainnosta, joka on sielun tode"isen potentiaalin herättämistä Suurin viisaus löytyy seuraama"a profeettojen esimerkkiä
Averroes (1126 1198) Ibn Rushd Filosofi Lääketieteilijä
Averroes Nainen tasa-arvoinen miehen kanssa