Multimedia. Mitä on multimedia? Mediatyypit. Siirtoformaatit. Teksti Grafiikka Audio Kuva Video

Samankaltaiset tiedostot
Multimedia. Mitä on multimedia? Mediatyypit. Siirtoformaatit. + Teksti + Grafiikka + Audio + Kuva + Video. Petri Vuorimaa 1

Mitä on multimedia? Multimedia. Jatkuva-aikainen media. Yleisimmät mediatyypit. Jatkuvan median käsittelyvaiheet. Interaktiivuus

Multimedia. Petri Vuorimaa

Digitaalinen media. Petri Vuorimaa

Mul$media. Jyry Suvilehto Alkuperäiset kalvot Petri Vuorimaa

Digitaalinen audio & video I

Digitaalinen audio & video, osa I

Digitaalinen audio & video, osa I. Johdanto. Digitaalisen audion sovellusalueet. Johdanto. Taajuusalue. Psykoakustiikka. Johdanto Digitaalinen audio

Multimedia. Mitä on multimedia? Mediatyypit. Teksti Grafiikka Audio Kuva Video

Digitaalinen Audio & Video I

Siirtoformaatit. Johdanto. Yleistä. Sovellusalueet. Eri formaatit. Käyttötarkoitukset

Siirtoformaatit. Johdanto Sovellusalueet Vaatimukset Raita- ja oliomalli Reaaliaikainen tiedonsiirto Erilaiset siirtoformaatit Vertailu

Kuvan pakkaus JPEG (Joint Photographic Experts Group)

Johdanto. Agenda. Tuotantoprosessi. Historiallinen kehitys. Konsepti. Tuotantoprosessin vaiheet

AV-muotojen migraatiotyöpaja - video. KDK-pitkäaikaissäilytys seminaari / Juha Lehtonen

1. Perusteita Äänen fysiikkaa. Ääniaalto. Aallonpituus ja amplitudi. Taajuus (frequency) Äänen nopeus

AV-muotojen migraatiotyöpaja - ääni. KDK-pitkäaikaissäilytys seminaari / Juha Lehtonen

T Multimediatekniikka

Alla olevassa kuvassa on millisekunnin verran äänitaajuisen signaalin aaltomuotoa. Pystyakselilla on jännite voltteina.

Signaalien datamuunnokset. Digitaalitekniikan edut

Signaalien datamuunnokset

Johdanto tieto- viestintäteknologian käyttöön: Äänitystekniikka. Vfo135 ja Vfp124 Martti Vainio

!?)&/&8-"1)#)7#-2-> ! 2-77""8"'+'0%/+-1#""8"'+'0%2/&-1#""8"'+'0%#)&##-8- !?)&/&8-"1)#)17+'%#-7&> ! 1$4##;*""##4($0%7&8+**)70%2-*8+*)0%#&"'+'%1$4##$6$

T DSP: GSM codec

Agenda. Johdanto Tuotantoprosessi Työkalut Esteet Kehittämisalueet. Petri Vuorimaa 1

Kuvan- ja videontiivistys. Mikko Nuutinen

9 Multimedian elementtejä: ääni Webissä

ELEC-C5070 Elektroniikkapaja (5 op)

Puheenkoodaus. Olivatpa kerran iloiset serkukset. PCM, DPCM ja ADPCM

JOHDATUS TEKOÄLYYN TEEMU ROOS

JOHDATUS TEKOÄLYYN TEEMU ROOS

Videotekniikka. Videosignaali Kamerasensorit Värioppi Väritelevisio Laitteisto. Petri Vuorimaa 1

Puhetie, PCM järjestelmä, johtokoodi

Ongelma 1: Onko datassa tai informaatiossa päällekkäisyyttä?

JOHDATUS TEKOÄLYYN TEEMU ROOS

Juha Henriksson. Digitaalinen äänentallennus Dr. Juha Henriksson Finnish Jazz & Pop Archive

Laskuharjoitus 4 ( ): Tehtävien vastauksia

JOHDATUS TEKOÄLYYN TEEMU ROOS

Tassu Takala pääaineinfo

Matlab-tietokoneharjoitus

Spektri- ja signaalianalysaattorit

Videoneuvottelu. Johdanto. Järjestelmät. Telepresensce. Laitteisto. Ryhmäneuvottelut

ARVO - verkkomateriaalien arviointiin

JOHDATUS TEKOÄLYYN TEEMU ROOS

LABORATORIOTYÖ 2 A/D-MUUNNOS

IT-OSAAJA, TIETOJENKÄSITTELYN ERIKOISTUMISOPINNOT

LABORATORIOTYÖ 2 A/D-MUUNNOS

Tiistai klo Jari Eerola

Dynamiikan hallinta Lähde: Zölzer. Digital audio signal processing. Wiley & Sons, Zölzer (ed.) DAFX Digital Audio Effects. Wiley & Sons, 2002.

8 Multimedian elementtejä: kuva

Muistio. Att:Videokerho Monitori ry:n jäsenet SUB: ÄÄNI-KUVA- JA VIDEOTIEDOSTOFORMAATIT. 1 Tiedostojärjestelmistä

puheen laatu kärsii koodauksesta mahdollisimman vähän. puhe pakkautuu mahdollisimman pieneen määrään bittejä.

Tietoliikenteen fyysinen kerros. Tietoliikenne kohtaa todellisuuden Kirja sivut 43-93

Valmiustaitoja biokemisteille

Vaatimusmäärittely Ohjelma-ajanvälitys komponentti

Tietoliikennesignaalit & spektri

Tiedon esitys tietokoneessa. Jyry Suvilehto T Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2010

Videosignaali. Videotekniikka. Synkronointi. Kuvasuhde. Resoluutio (jatk.) Resoluutio. Videosignaali Kamerasensorit Värioppi Väritelevisio Laitteisto

SGN-4200 Digitaalinen Audio Harjoitustyö-info

AVOIMET KOULUTUKSET. kevät ja syksy 2017

1 Diskreettiaikainen näytteistys. 1.1 Laskostuminen. Laskostuminen

Johdatus rakenteisiin dokumentteihin

AVOIMET KOULUTUKSET. syksy 2017 WISTEC TRAINING OY ITÄMERENKATU 1, HELSINKI PUH (MA-PE KLO 9-17)

Organization of (Simultaneous) Spectral Components

Tiedonsiirron perusteet ja fyysinen kerros. Tietoliikenne kohtaa todellisuuden OSI-mallin alimmainen kerros Kirja sivut 43-93

Kanavointi ja PCM järjestelmä

SGN-1200 Signaalinkäsittelyn menetelmät, Tentti

AVOIMET KOULUTUKSET. K-ryhmän etuhinnoin syksy 2017

Numeeriset menetelmät

Samurai helppokäyttöinen ohjelma melun ja värähtelyjen mittauksiin

6. Analogisen signaalin liittäminen mikroprosessoriin Näytteenotto analogisesta signaalista DA-muuntimet 4

5 Akustiikan peruskäsitteitä

Kompleksiluvut signaalin taajuusjakauman arvioinnissa

XML prosessori. XML prosessointi. XML:n kirjoittaminen. Validoiva jäsennin. Tapahtumaohjattu käsittely. Tapahtumaohjattu käsittely.

Kapeakaistainen signaali

WWW-Sivustojen suunnittelu. Miten WWW toimii. Suunnittelun lähtökohdat

Audio ja Video II. Videosignaalit +Värioppi Liikkeenennustus Videon pakkausstandardit +H.261 +MPEG-1, MPEG-2, MPEG-4, MPEG- 7 ja MPEG-21

WWW-Sivustojen suunnittelu

Kuulohavainnon perusteet

Mediaelementit. Mirja Jaakkola

Seudullinen johtoryhmä. Aika: klo 9-12 Paikka: Kokoushuone 321, virastotalo, Mikkeli

IDEASTA TUOTTEEKSI: Suunnittelu, toteutus, testaus, tuotanto

WWW-ohjelmoinnin kokonaisuus. WWW-OHJELMOINTI 1 Merkkauskielet. Merkkauskielten idea. Merkkauskielet (markup languages) Merkkauskielten merkitys

Johdanto (luennon sisältö)

Kurssijärjestelyt. CS-1180 Verkkojulkaisemisen perusteet (5 op) Hanna Hämäläinen Informaatioverkostot / Mediatekniikan laitos

Kojemeteorologia. Sami Haapanala syksy Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto

Digi-TV:n käytettöliittymät

Heikki Helin Metatiedot ja tiedostomuodot

Laskuharjoitus 2 ( ): Tehtävien vastauksia

SGN-1200 Signaalinkäsittelyn menetelmät, Tentti

Digi-tv vastaanottimella toteutetut interaktiiviset sovellukset

1. Määritä pienin näytelauseen ehdon mukainen näytetaajuus taajuus seuraaville signaaleille:

SINULLA ON SISÄLTÖ, ME TARJOAMME KANAVAN

ELEC-C Sovellettu digitaalinen signaalinkäsittely. Äänisignaalien näytteenotto ja kvantisointi Dither Oskillaattorit Digitaalinen suodatus

ARVO - verkkomateriaalien arviointiin

Teknillinen korkeakoulu T Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö. Testitapaukset - Xlet

Äänen eteneminen ja heijastuminen

Teknillinen korkeakoulu T Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö. Testitapaukset - Siirtoprotokolla

Viestinnän tutkinto ohjelma, 3D animointi ja visualisointi OPETUSSUUNNITELMA KXD19S13D

AVOIMET KOULUTUKSET. syksy 2016 & kevät 2017

Transkriptio:

Multimedia Mitä on multimedia? Mediatyypit Teksti Grafiikka Audio Kuva Video Siirtoformaatit 1

Mitä on multimedia? Tannenbaum: Vuorovaikutteinen tietokoneavusteinen esitys, joka sisältää vähintään kaksi seuraavista mediaelementeistä: teksti, ääni, kuva, video ja animaatio Vuorimaa: 1. Monta mediaa 2. Vuorovaikutus 3. Aika 25.1.2007 2

Media Media Modaliteetti Dynaamisuus Teksti Kuva Grafiikka Animaatio Ääni Visuaalinen Visuaalinen Visuaalinen Visuaalinen Auraalinen Kerta Kerta Kerta Jatkuva Jatkuva Video Visuaalinen Jatkuva 25.1.2007 Lähde Keinotekoinen Luonnollinen Keinotekoinen Keinotekoinen Luonnollinen/ Keinotekoinen Luonnollinen 3

Jatkuva-aikainen media Animaatiot (virtuaalitodellisuus) Audio Video Miten jatkuva-aikainen media eroaa tavallisesta mediasta? 4

Jatkuvan median käsittelyvaiheet Kaappaus Esikäsittely A/Dmuunnos Pakkaus Siirto Toisto Jälkikäsittely D/Amuunnos Purku 5

Vuorovaikutus Vuorovaikutustapa: Vuorovaikutuksen taso: passiivinen, reaktiivinen, proaktiivinen, tuottava käyttöliittymä, sovellus, palvelu, toinen käyttäjä Vuorovaikutuksen määrä: 25.1.2007 tilausvideo, sähköposti, videoneuvottelu, videopeli, virtuaalitodellisuus 6

Aika Esityksen komponentit on sijoiteltu aikaavaruuteen Eri komponentit on synkronoitu (eli tahdistettu) keskenään Esitysjärjestelmä tms. huolehtii, että synkronointi toteutuu (nk. orkestrointi) 7

Sovellukset Multimediaesitykset Multimediakommunikointi tilausvideot Integroidut hybridisovellukset videoneuvottelu Multimediapalvelut powerpoint levykauppa 8

Teksti ASCII Tekstidokumentit Rakenteiset dokumentit SGML, HTML, XML Hyperteksti Microsoft Word, Adobe Acrobat Hypercards 9

Grafiikka Bittikartta-grafiikka Vektorigrafiikka maalaukset Microsoft Paint piirrokset OpenGL Postscript 10

Äänen fyysiset ominaisuudet Amplitudi + db = 20 log10(a/b) + Kuuloraja on 0 db ja kipuraja n. 100-120 db Jakson aika / Taajuus + Hz = 1/s + Kuuloalue on n. 20 Hz - 20 khz 11

Pulssikoodimodulaatio Äänestä otetaan näytteitä näytetaajuudella Näytetaajuuden pitää olla vähintään kaksi kertaa maksimitaajuus (nk. Nyquist taajuus) Yleisiä näytetaajuuksia 8, 44.1 ja 48 KHz 12

Pulssikoodimodulaatio (jatk.) Signaalin amplitudi näytteenottohetkellä muutetaan numeroarvoksi Pulse Code Modulation (PCM) Näytteidenotto aiheuttaa kvantisointivirheen 13

Taajuusmuunnos Luonnolliset äänet koostuvat tietystä perustaajuudesta ja sen harmonisista monikerroista Ääni voidaan tällöin esittää kätevästi myös taajuusmuodossa 14

Klarinetin ääni 15

Taajuusmuoto 16

Taajuusmuunnos (jatk.) Fourier muunnoksen kertomet esittävät signaalia taajuus-ulottuvuudessa Stationaariset signaalit voidaan esittää tarkasti Fourier-muunnoksen avulla Muuttuvien signaalinen tapauksessa käytetään diskreettiä Fourier-muunnosta Yleensä käytetään Fast Fourier Transformation (FFT) -algoritmia 17

Psykoakustiikka Kuuloaistin ominaisuudet kannattaa huomioida äänen koodauksessa Ääntä kannattaa tarkastella taajuusulottuvuudessa Kuuloraja riippuu taajuudesta Korva on herkkä spektrin laaksoille ja kukkuloille (ns. formantit) esim. vokaalien tunnistus 18

Kuuloraja 19

Psykoakustiikka (jatk.) Amplitudi Tietylllä taajuudella esiintyvä ääni nostaa kuulorajaa laajemmalla taajuusalueella Taajuus 20

Pakkausmenetelmät Esim. maskaus-efektiä voidaan hyödyntää koodauksessa Signaali jaetaan taajuusalueisiin, jotka koodataan erikseen (Subband coding) Esim. Mini Disc -levyt (Sony), DCC-kasetit (Philips) ja MPEG-audio 21

MP3-pakkausalgoritmi Begin Subband analysis FFT analysis Scale factor calculation Calculation of masking and required bit allocation Determination of nontransmitted subbands Coding of scale factors Adjustment to fixed bit-rate Quantization of samples Coding of samples Coding of bit allocation Formatting and transmission End 22

Kuvan ja videon koodaus Menetelmät voivat olla hukkaavia tai hukkaamattomia Yleisin hukkaava menetelmä on DCTmuunnos Esim. Huffman koodaus on hukkaamaton 23

Koodausmenetelmät Kuvien koodaus Videon koodaus JPEG (Joint Photographic Expert Group) H.261, H.263 MPEG (Motion Picture Expert Group) Koodausmenetelmät hyödyntävät yleensä useampi erilaisia koodaustekniikoita 24

JPEG - Tavoitteet Kompressiosuhde / kuvanlaatu voidaan valita Sopii mihin tahansa kuviin Sekä ohjelmisto että laitteisto Neljä eri moodia: sekventiaalinen koodaus (alkuperäinen järjestys) progressiivien koodaus (monivaiheinen koodaus) hukkaamaton koodaus (täydellinen toisto) hierarkinen koodaus (monta eri resoluutiota) 25

JPEG - Arkkitehtuurit Hukkaavissa moodeissa käytetään DCTkoodausta 8 x 8 pikselin lohkoille Sekventiaalisessa moodissa lohkojen DCTkertoimet lähetään lohko kerrallaan Progressiivisessa moodissa kertoimet talletetaan muistiin ja lähetetään ryhmissä Hierarkisessa moodissa valitaan erilaisia resoluutiota koodattavaksi 26

Sekventiaalinen JPEG 27

Progressiivinen JPEG 28

Hierarkinen JPEG 29

Hukkaamaton JPEG 30

DCT-koodaus ja kvantisointi Kertoimet voidaan esittää matriisina Kvantisointi tehdään kvantisointitaulukon määräämän taulukon mukaisesti Kertoimet järjestetään Zig-Zag muotoon Näin nolla-kertoimet saadaan koodin loppuun Run-Length -koodaus eliminoi nollat 31

DCT-koodaus 32

DCT-perusfunktiot 33

Tilastollinen koodaus Käytössä joko Huffman tai aritmeettinen koodaus Huffman koodaus edellyttää erillistä taulukkoa Aritmeettinen koodaus ei tarvitse taulukkoa, mutta vaatii enemmän laskentaa Lisäksi aritmeettisen koodauksen kompressioaste 5-10 % parempi 34

Hukkaamaton koodaus Hukkaamaton koodaus käyttää ennustusta Käytössä on seitsemän eri vaihtoehtoa kuinka monta ja mitä pikseliä käytetään Ennustava koodaus pääsee kompressiosuhteeseen 2:1 35

JPEG - Tehokkuus 0,25-0,5 bpp: kohtalainen - hyvä laatu 0,5-0,75 bpp: hyvä - erittäin hyvä laatu 0,75-1,5 bpp: erittäin hyvä laatu 1,5-2,00 bpp: ei erotu alkuperäisestä 36

MPEG Muistuttaa JPEG-menetelmää Lisäksi huomioitu liikkuvan kuvan ominaisuudet Peräkkäisissä kuvissa on vähän eroja Kuvissa on liikkuvia objekteja Kuvasarjat vaihtuvat harvoin Toteutus on tämän takia monimutkaisempi Usein tarvitaan laitteistototeutusta 37

Liikkeenennustus Peräkkäisistä kuvista etsitään muutoskohdat Lohkoille lasketaan liike-ennusteet Ennusteita kutsutaan liikevektoreiksi ja ne lähetetään osana koodattua informaatiota 38

39

Erotuskuvat Ennustetusta ja todellisesta kuvasta lasketaan erotuskuvat Erotuskuvasta lähetetään vain muutoskohdat MPEG-menetelmässä hyödynntetään myös ennustusta kahteen suuntaan: I = alkuperäiset kuvat P = eteenpäin ennustus B = ennustus kahteensuuntaan 40

MPEG-kuvasarja 41

Siirtoformaatit Multimediasovellusten yhteistoiminta ja siirto verkossa vaatii yhtenäisiä siirtoformaatteja Siirtoformaatti määrittelee: ajan, paikan, rakenteen ja toiminnan (proseduurit) Ilman siirtoformaattia yhdellä sovelluksella tuotettua sisältöä ei voi lukea ja käyttää toisella sovelluksella Konversiotyökalut on huono ratkaisu 42

Sovellusalueet Yhtenäistä siirtoformaattia voidaan käyttää moneen tarkoitukseen: tallennusformaatti (esim. Macromedia Director) siirtoformaatti (esim. CD-ROM) reaaliaikainen siirtoformaatti (esim. digitaalinen tv) sovellusten välinen tiedonsiirto (esim. ryhmätyö) 43

Vaatimukset Datamalli: Hakuaika: ohjelmointikieli tai graafinen ohjelmointi purku oltava nopeaa, progressiivinen resoluutio ym. Siirrettävyys: Kapasiteetti: aika, synkronointi, eri formaatit, osoitus, hyperlinkit, interaktiivisuus Skriptit: laitteisto- ja alustariippumattomuus Laajennettavuus: määrittely ei yleensä vie paljon tilaa uudet formaatit, atribuutit jne. 44

MHEG ISO:n työryhmä Oliopohjainen multi- ja hypermedian siirtoformaatti Tukee interaktiivisuutta ja reaaliaikaista siirtoa Määrittelee lopullisen esitysmuodon 45

Ominaisuudet Määrittelee joukon alustariippumattomia komponentteja interaktiivisuutta varten Interaktiivuus voidaan toteuttaa kahdella tapaa: komponentit linkitetään erilaisiin tapahtumiin käytetään skriptauskieltä Tapahtumat syntyvät ajoitusmäärityksistä tai käyttäjän toimenpiteistä 46

Ominaisuudet (jatk.) Sekä paikallisen että ajallisen sijainnin määrittely mahdollista Makrojen avulla voidaan määritellä monimutkaisia objekteja malleja käyttäen Sisältää myös tukea reaaliaikaista siirtoa varten 47

MHEG-luokkahierarkia MH-object Behavior Action Link Script Component Content Interaction Selection Modification Composite Descriptor Macro Macro Definition Macro Use 48

HTML HTML on myös siirtoformaatti Ominaisuudet ovat rajallisia HTML = rakenteinen dokumentti, linkit ECMAScript (JavaScript) = interaktiivisuus Tyylisivut (Cascading Style Sheets) = sijoittelu Synkronointi puuttuu DOM-malli mahdollistaa sisällön muokkauksen SMIL 3.0 External Timing Module 49