Vmo Musiikin perusteet opetussuunnitelman liite Musiikin perusteiden kollegio 2013 Sisällys Musiikin perusteet, perustaso!... 2 Rakenne ja yleistä...! 2 Sisältö ja tavoitteet...! 2 Rytmiikka...! 3 Melodia...! 3 Harmonia...! 4 Muoto!... 5 Musiikkiterminologia!... 5 Musiikin historia, tyyli- ja ohjelmistotuntemus...! 5 Oman musiikin tekeminen ja musiikkiteknologian hyödyntäminen...! 6 Perustason päättösuorituksen arviointi...! 6 Arviointikriteerit ja arvosana-asteikko!... 7 Musiikin perusteet, opistotaso...! 8 Rakenne ja yleistä...! 8 Sisältö ja tavoitteet...! 8 Musiikin perusteet mo (kaikille yhteiset opinnot)!.. 8 Rytmiikka...! 9 Melodia...! 9 Analyysi!... 9 Harmonia...! 10 Muoto!... 11 Musiikkiterminologia...! 11 Tyyli- ja ohjelmistotuntemus...! 11 Yhteisten opintojen arviointi ja suoritus!... 11 Syventävät opinnot mo (valinnaiset opinnot)!... 11 Syventävien opintojen arviointi ja suoritus...! 12 Musiikkiopistotason päättösuorituksen arviointi..! 12 Arviointikriteerit ja arvosana-asteikko!... 13 Oppitunnin pituus ja ryhmäkoko!... 13
Musiikin perusteet, perustaso Rakenne ja yleistä Musiikin perusteiden opiskelu aloitetaan sen vuoden syksyllä, jolloin oppilas täyttää 10 v. Musiikkiopiston resurssien mukaan aloitusmahdollisuus voidaan tarjota myös useamman vuoden soittaneille 9 vuotta täyttäneille oppilaille. Perustason suorittamisen tavoiteaika on 4-5 vuotta, jonka opettaja voi jakaa joustavasti oppilaan yksilöllisen etenemisen mukaisesti (suorituksia valmistuu joustavasti lukuvuoden kuluessa). Musiikin perusteet jaetaan opintojen jaksottamiseksi seuraavasti: alkavat (1. vuosi) ja jatkavat (2. vuosi, 3. vuosi jne.). Musiikin perusteet 1 ja 2 voidaan opettajan harkinnan mukaan suorittaa ja kirjata välitutkintoina matrikkeliin. Musiikkitieto (osa musiikin historia-, tyyli ja ohjelmistotuntemusta) voidaan integroida opetukseen koko perusasteen ajaksi tai suorittaa erillisenä kurssina joko lukuvuoden aikana tai kesäkurssilla. Opetuksen tulee olla musiikkilähtöistä ja perustua elävän musiikin käyttöön sekä musisointiin. Säveltapailun opetuksessa toivottava opetusmenetelmä on solmisaatio. Opettaja valitsee itse käyttämänsä opetustavan ja -materiaalin. Toisesta oppilaitoksesta tulevien oppilaiden taso määritellään vastaan ottavan opettajan valitsemalla tavalla, jotta oppilas voidaan sijoittaa hänelle parhaiten sopivaan ryhmään. Sisältö ja tavoitteet Opinnoissa perehdytään musiikin eri elementteihin (rytmi, melodia, harmonia, muoto, sointiväri) ja länsimaisen taidemusiikin tyylipiirteisiin. Materiaalia tutkitaan, harjoitellaan ja esitetään monipuolisesti, jotta oppilaan musisointi- ja hahmotustaidot sekä musiikin rakenteiden tiedostaminen kehittyvät. Musisoinnin ilo on tärkeä motivaation herättäjä ja ylläpitäjä. Opetuksen tavoite on ohjata ja tukea oppilasta soveltamaan oppimaansa erilaisissa musiikillisissa yhteyksissä soittaen, laulaen, sovittaen, omaa musiikkia tuottaen ja eri aikakausien traditioon tutustuen. Samalla oppilas oppii hahmottamaan teoreettisia, tyylillisiä ja tulkinnallisia ilmiöitä. Musiikin perusteiden ja instrumenttiopetuksen välinen yhteistyö tukee oppilaan musiikkiopintoja ja tekee oppimisesta kokonaisvaltaisempaa. Oppilasta ohjataan huomioimaan musiikillinen vuoropuhelu, ja opetuksessa hyödynnetään musiikillisia mielikuvia ja musiikin tunnesisältöjä.
3 Musiikin perusteiden opetus ja arviointi tapahtuvat aina luontevissa musiikillisissa yhteyksissä. Rytmiikka Tutustutaan tavallisimpiin tahtilajeihin ja aika-arvoihin sekä rytmisiin ilmiöihin (syke, metri, rytmikuviot, kestot, tauot ja fraseeraus). Tärkeää on perussykkeen, pulssin ja tempon hallinta. Materiaalina voidaan käyttää esimerkiksi helppoja yksi- ja moniäänisiä rytmejä (esim. partituureista), täydennystehtäviä, oppilaiden omaa ohjelmistoa sekä itse keksittyjä rytmejä, säestysrytmejä ja -ostinatoja. Prima vista -tekniikkaa harjoitellaan, mutta päättösuorituksessa prima vistaa ei edellytetä. Tiivistettynä -tavallisimmat aika-arvot ja tauot (kokonuotti 1/32), synkooppi ja trioli sekä vastaavat tauot itse tuottaen ja kirjoittaen -tavallisimmat tahtiosoitukset: 2/4, 3/4, 4/4, 5/4, 3/8, 6/8 ja alla breve Arviointi ja suoritus: Oppilas osaa hahmottaa ja säilyttää perussykkeen musisoidessaan eri tahtilajeissa ja ymmärtää pulssin merkityksen musiikillista muotoa luovana tekijänä. Suoritukseen sisältyy näytteitä rytmin kirjoitustaidosta. Arviointi tapahtuu tehtävän vaativuuden mukaan. Harjoitusohjelmistoon kuuluva tehtävä esitetään yksin tai ryhmässä. Melodia Tavoitteena on rytmin ja melodisen linjan hallinta, oikea-aikainen aloittaminen, säveltason löytäminen, sävelpuhtaus, oman stemman hahmottaminen sekä eteneminen mahdollisista virheistä huolimatta. Samalla opitaan harmonian ja tyylin perusteita, musiikin jäsentelyä ja muotorakenteita. Oppiminen tapahtuu laulaen, soittaen, sovittaen ja omaa musiikkia tehden. Laulutaitoa ja sisäistä kuuloa harjoitetaan. Musiikin kirjoittamista harjoitellaan kuulonvaraisesti ja instrumentin, esim. koskettimiston tai oman soittimen, avulla. Laulamista harjoitellaan yksi- ja moniäänisesti, ja oppilasta ohjataan sujuvaan nuottikuvan hahmottamiseen. Myös prima vista -laulua harjoitellaan, mutta päättösuorituksessa prima vistaa ei edellytetä. Tiivistettynä Säveltapailu: -duuriin ja erilaisiin molliasteikkoihin (luonnollinen, harmoninen ja melodinen molli) perustuvaa melodiikkaa laulaen ja kirjoittaen (sekä opettajan harkinnan mukaan myös modaalista melodiikkaa) -laulaen 1-4 -äänistä satsia -melodioissa voi esiintyä myös tavallisimpia muunnesäveliä
Teoriatehtävissä myös: -nuottinimet, oktaavialat ja klaavit -sävellajit, etumerkinnät ja asteikot -duurit ja mollit (luonnollinen, harmoninen ja melodinen molli), 7 etumerkkiin saakka -suuret, pienet, puhtaat, ylinousevat ja vähennetyt intervallit priimistä oktaaviin 4 Arviointi ja suoritus: Oppilas osaa laulaa ja kirjoittaa yksinkertaista tonaalista yksi- ja moniäänistä ohjelmistoa säilyttäen sävellajitunnun. Suoritukseen sisältyy sekä laulaen että kirjoittaen annettuja näytteitä. Musiikin kirjoitustaitoa voi osoittaa joko soittimen tuella tai kuulonvaraisesti. Kirjoitustaidon näyte voi olla myös oman sävellyksen nuotinnos. Arviointi perustuu tehtävän vaativuuteen. Myös täydennystehtäviä voidaan käyttää. Harjoitusohjelmistoon (valmistettu ohjelmisto) kuuluva laulu esitetään oppilaalle sopivalta esityskorkeudelta. Säveltapailutaitoa voi osoittaa myös esim. osallistumalla moniääniseen kuoroesitykseen. Harmonia Soinnutus-, sovitus- ja säestystehtävät auttavat oppilasta hahmottamaan melodian, harmonian ja muodon välisen yhteyden. Melodioista ja säestyksistä pyritään hahmottamaan toonika-, subdominantti-, dominantti-, dominanttiseptimisointuja sekä tavallisimpia lopukkeita ja niiden vaikutusta muotoon. Sointujen käyttöä sekä stemmojen ja bassolinjan hahmottamista opiskellaan musisoiden, kuunnellen, kirjoittaen ja analysoiden. Tutustutaan erilaisiin sointujen merkitsemistapoihin. Musisoinnin avulla harjoitellaan löytämään sointuja ja bassolinjoja helppoihin melodioihin sekä tuottamaan luontevia laulu- ja soitinstemmoja sointuasteiden ja reaalisointujen pohjalta. Tiivistettynä Säveltapailu: -kolmisoinnut ja D7 -sointu -I, II6, IV, I asteen kvarttisekstisointu, V, V7, VI asteen soinnut (opettajan harkinnan mukaan myös III ja VII aste) -melodioista ja säestyksistä pyritään hahmottamaan toonika, subdominantti, ja dominantti- sekä dominanttiseptimisointuja -tunneilla voidaan tehdä myös yksinkertaisia perusfunktioihin perustuvia soinnutusja sovitustehtäviä
5 Teoriatehtävissä myös: -kolmi- ja nelisoinnut käännöksineen -kolmisointujen laadut, D7 -sointu -yksinkertaista sointuanalyysiä Arviointi ja suoritus: Oppilas hahmottaa harmoniaa sekä kuulonvaraisesti että nuottilähtöisesti. Hän osaa tuottaa yksinkertaisia säestyksiä ja säestysääniä laulaen ja soittaen. Suoritukseen sisältyy näyte harmoniataidoista siten kuin asiaa on tunneilla harjoiteltu tai säestysnäyte tai oma sovitus tai oppilaan omaan instrumenttiohjelmistoon kuuluvan kappaleen analyysi. Muoto Tutustutaan tavallisimpiin muotorakenteisiin, myös kuulonvaraisesti. Arviointi ja suoritus: Annettujen tehtävien tekeminen luontevissa musiikillisissa yhteyksissä. Musiikkiterminologia Tutustutaan ja käytetään luontevissa musiikillisissa yhteyksissä. Musiikin historia, tyyli- ja ohjelmistotuntemus Musiikin historia, tyyli- ja ohjelmistotuntemus koostuu musiikkitiedon peruskurssista ja oppilaan oman musiikinlajin tyyli- ja ohjelmistotuntemuksesta. Sekä musiikin perusteiden että musiikkitiedon tunneilla opiskellaan kuuntelemalla, laulamalla ja mahdollisuuksien mukaan soittamalla oppilaan oman musiikinlajin keskeistä ohjelmistoa. Myös oppilaiden omaa instrumentti- ja yhteismusisointiohjelmistoa voidaan hyödyntää opetuksessa. Lisäksi keskustellaan musiikista ja harjoitellaan mielipiteiden perustelua. Oppilasta opastetaan erilaisten esimerkkien avulla tunnistamaan musiikin tyylipiirteitä sekä tavallisimmat soittimet ja kokoonpanot. Lisäksi tutustutaan länsimaisen taidemusiikin historiaan, säveltäjiin ja esittäjiin sekä opettajan harkinnan mukaan muiden musiikkikulttuurien ominaispiirteisiin. Tavoitteena on myös kannustaa oppilasta omaehtoiseen musiikin kuunteluun, konserttikäynteihin, muuhun musiikkielämään tutustumiseen, omien mielipiteiden ja mieltymysten muodostamiseen sekä opastaa häntä tiedonhakuun.
Musiikillista yleissivistystä ja ohjelmistotuntemusta kartutetaan opetuksessa käytettävien musiikkiesimerkkien lisäksi konsertti- ja kuuntelukasvatuksen avulla. 6 Arviointi ja suoritus: Suoritukseen sisältyy tyylien, ilmiöiden ja soittimien tunnistusta erilaisissa kuuntelutilanteissa ja syventymistä johonkin säveltäjään tai musiikillisen erityisalaan tai esitelmä valitusta aiheesta tai annettujen tehtävien tekeminen. Myös työkansiota voidaan käyttää arviointivälineenä. Oman musiikin tekeminen ja musiikkiteknologian hyödyntäminen Oman musiikin tekeminen yhdistää, selkiyttää ja vakiinnuttaa opittuja taitoja. Opetuksessa tuetaan oppilaan luovuutta ja ohjataan häntä hyödyntämään oppimaansa musiikillisten ideoiden toteuttamisessa. Improvisointi on luonteva tie säveltämiseen ja sovittamiseen. Improvisoinnin lähtökohtia voivat olla esim. mielikuvat, sointiväri, rytmi, melodia, harmonia ja tunnekokemukset. Kun musiikin rakenteisiin tutustutaan itse kokeillen ja sommitellen, voidaan työtapana käyttää opintojen eri osa-alueilla oman musiikin tekemistä ja improvisaatiota. Oppilas on saanut valmiuksia improvisointiin ja säveltämiseen. Oma sävellys tai sovitus voi olla osa päättösuoritusta ja korvata muita osioita. Musiikkiteknologiaa hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan. Arviointi ja suoritus: Oppilaan aktiivinen osallistuminen tunnilla tapahtuvaan sovitus- ja sävellystyöskentelyyn tai oppilaan oma sovitus- tai sävellystyö. Perustason päättösuorituksen arviointi Oppilaan tulee saada säännöllisesti kirjallista tai suullista palautetta, jonka pitää olla kannustavaa ja työskentelyä ohjaavaa. Oman opettajan palaute on keskeistä, ja oppilasta itseään ohjataan arvioimaan omaa työskentelyään ja edistymistään. Arvioinnissa otetaan huomioon oppilaan osaaminen, edistyminen ja työskentelyn aktiivisuus. Perustason päättösuoritus arvioidaan asteikolla 1 5 (hyväksytty, tyydyttävä, hyvä, kiitettävä ja erinomainen). Arviointi perustuu opintojen aikana koottuun työkansioon, opintojen aikana pidettyihin osakokeisiin tai muuhun opettajan valitsemaan arviointitapaan. Kurssisisältöjä voidaan tarvittaessa tarkentaa todistuksen kohdassa Muut opintosuoritukset.
Perustason päättötodistukseen: Musiikin perusteet 3 ja arvosana, voidaan käyttää myös puolia numeroita Musiikin historia, tyyli- ja ohjelmistotuntemus, suoritettu 7 Arviointikriteerit ja arvosana-asteikko Erinomainen (5) Oppilas on sisäistänyt ja hallitsee sujuvasti opiskellut asiat sekä kykenee soveltamaan tietojaan ja taitojaan monipuolisesti. Työskentely on itsenäistä. Kiitettävä (4) Oppilas hallitsee opiskellut asiat ja suoriutuu sujuvasti ja vaivattomasti tehtävistä sekä osaa soveltaa oppimaansa. Hyvä (3) Oppilas on harjoitellut ja hallitsee suuren osan opetelluista asioista. Oppilas kykenee soveltamaan opittuja tietoja ainakin osittain. Tyydyttävä (2) Oppilas on harjoitellut ja hallitsee opiskeltujen asioiden perusteet. Oppilaalla on valmius jatkaa musiikkiopistotason musiikin perusteiden opintoihin. Hyväksytty (1) Osaaminen on epävarmaa, mutta auttaen oppilas suoriutuu annetuista tehtävistä. Oikeus jatkaa musiikkiopistotasolle edellyttää musiikin perusteiden perustason päättösuorituksesta (Musiikin perusteet 3) arvosanaa 2/5. Musiikin historia, tyyli- ja ohjelmistotuntemus arvioidaan arvosanoilla suoritettu uusittava Opistotason musiikin perusteiden opiskelun voi aloittaa opettajan suosituksesta, vaikka musiikkitiedon peruskurssi tai perustason instrumenttiopinnot olisivatkin vielä kesken.
Musiikin perusteet, opistotaso 8 Rakenne ja yleistä Opistotason opinnot koostuvat yhteisistä (musiikin perusteet musiikkiopistotaso, mupe mo) ja syventävistä (valinnaisista) opinnoista. Opistotason musiikin perusteiden vähimmäislaajuus on 210 tuntia, joka vastaa keskimäärin kuuden lukukauden opintoja joustavan aikataulun ja oppilaan yksilöllisen etenemisen mukaisesti toteutettuna (suorituksia valmistuu joustavasti lukuvuoden kuluessa). Opinnot rakentuvat seuraavasti: 1. yhteiset opinnot, mupe mo, joiden kesto on kolme lukukautta (105 h) 2. syventävät, opiston järjestämät opinnot, joiden kesto vastaa kahta lukukautta (70 h) 3. syventävät, mahdollisesti myös muualla suoritetut ja hyväksi luettavat opinnot, jotka vastaavat yhtä lukukautta (35 h) Opetuksen tulee olla musiikkilähtöistä ja perustua elävän musiikin käyttöön sekä musisointiin. Säveltapailun opetuksessa toivottava opetusmenetelmä on solmisaatio. Opettaja valitsee itse käyttämänsä opetustavan ja -materiaalin. Sisältö ja tavoitteet Opistotason aluksi laajennetaan ja vahvistetaan yhteisissä opinnoissa perustasolla opittuja tietoja ja taitoja. Yhteisten opintojen jälkeen alkavat syventävät opinnot, joita oppilas voi valita oppilaitoksen tarjonnasta oman kiinnostuksensa mukaan. Oppilas ja mupe-opettaja suunnittelevat opinnot ja asettavat tavoitteet yhdessä. Musiikin perusteet mo (kaikille yhteiset opinnot) Harjoiteltavia asioita ovat musiikin luku- ja kirjoitustaito, musiikin hahmottaminen ja harmoniataidot sekä tyylin tuntemus. Opetus perustuu monipuolisiin esimerkkeihin, joita lähestytään eri näkökulmista. Työskentelyssä käytetään rinnakkain kaikkien opetussuunnitelman perusteissa mainittujen sisältöalueiden toteutumiseen tähtääviä työtapoja (laulaminen, soittaminen, analyysi, kuulonvarainen työskentely jne.).
9 Rytmiikka Rytmin hahmottamista ja sykkeen säilyttämistä harjoitellaan esittämällä eri tyylikausien moniäänisiä teoksia. Lisäksi voidaan laatia omia rytmisäestyksiä ja -sävellyksiä. Opinnoissa kiinnitetään huomio synkooppirakenteisiin, kaaren käyttöön sekä sykkeen säilyttämiseen taukojen aikana. Tutustutaan polyrytmiikkaan, poikkeusjakoisiin tahtilajeihin sekä tahtilajin vaihdoksiin. Harjoitellaan erilaisten triolien esittämistä. Melodia Nuotinlukutaitoa harjoitellaan laulaen, soittaen ja kirjoittaen melodian ja harmonian yhteyttä erityisesti painottaen. Ohjelmiston esimerkkisävellyksiin pitää sisältyä kromatiikkaa ja modulaatioita. Duuri- ja molliasteikkojen lisäksi tutustutaan moodeihin. Harjoituksissa keskitytään oppilaan oman musiikillisen toiminnan kannalta keskeiseen osaamiseen; esim. orkesteristemman tai oman instrumenttikappaleen selvittämisessä oleellisiin seikkoihin. Omaa soitinta, koskettimistoa ja tietokonetta voidaan käyttää melodian ja harmonian kirjoittamisen apuna. Eri tavoin toteutetut moniääniset tehtävät ovat tärkeä osa opintoja. Intervallien tunnistamista ja tuottamista harjoitellaan kaksiäänisten musiikkiesimerkkien avulla. Harjoitellaan myös erilaisten partituurien lukemista. Tiivistettynä Säveltapailu: -duuri ja molli -melodiikkaa, joka sisältää tavallisimpia muunnesäveliä ja sointuja, laulaen ja kirjoittaen -modaalista melodiikkaa opettajan harkinnan mukaan Teoriatehtävissä myös: -sävellajit -duurit ja mollit 7 etumerkkiin saakka -rinnakkaissävellajit ja muunnossävellajit -sävellajisuhteet ja modulaatio -moodit opettajan harkinnan mukaan -intervallit laatuineen -myös yli oktaavin laajuiset intervallit -nuottinimet, oktaavialat ja klaavit luontevassa musiikillisessa yhteydessä Analyysi Tavoitteena on, että oppilas omaksuu keskeisen sanaston musiikillisen keskustelun välineeksi sekä tuntee erilaiset asteikot, intervallit, kolmi- ja nelisoinnut käännöksineen, sointuasteet ja reaalisoinnut sekä niiden merkitsemistavat, ja että oppilas osaa
tehdä sointu- ja muotoanalyysiä koraalitekstuurista ja selkeästä klassis-romanttisesta sävellyksestä. Sävellyksestä pyritään hahmottamaan sekä kuulonvaraisesti (äänite, elävä esitys, oma soitto) että kirjallisesti muodon kannalta oleellisia asioita: kadensseja, sekvenssejä ja sävellajialueita. Esimerkkisävellyksistä ei tarvitse osata kaikkea, vaan huomio voidaan kiinnittää rajattuun alueeseen tai erottuvaan ilmiöön. Opetellaan tavallisimpia sointukulkuja ja hajasävelen käsite. Näkökulman rajaaminen on tarpeen erityisesti 1900 luvun ei-tonaalisista esimerkeistä keskusteltaessa. Teosanalyysin tulisi johtaa keskusteluun, jota varten on opittava yleisesti ymmärrettyjä käsitteitä (esim. motiivi, säe, periodi, kahdenpuolinen rakenne, teema, tekstuuri, kadenssi). Sointuanalyysi on vain yksi monista analyyttisistä lähestymistavoista. Tiivistettynä: -3- ja 4-soinnut käännöksineen -muunnesoinnut ja dominanttinoonisointu luontevissa musiikillisissa yhteyksissä -iskuiset ja iskuttomat hajasävelet -perus-, huippu ja harhalopukkeet -käsitteet autenttinen, plagaalinen ja täydellinen lopuke -keskeiset muotokäsitteet Teosanalyysissä huomioitavia seikkoja voivat olla mm: -yleiskäsitys teoksen luonteesta, tekstuurista ja temposta -tyylilliset ja rakenteelliset havainnot -tekstin ja musiikin tai solistin ja säestyksen suhde -musiikin merkitykset -teoksen pääsävellaji ja tahtilajit -teemojen ja motiivien hahmottaminen -kertaukset, tärkeimmät rajakohdat ja kadenssit -toistuva materiaali, taukojen merkitys muodon kannalta -rytmiikan luonne ja rakenne -dynamiikka ja esitysohjeet -sointuanalyysi; harmonian sävy ja erityispiirteet -piilorakenteet; esim. melodialinjat ja soinnut murtosointutekstuurissa 10 Harmonia Tehtäviin sisällytetään vähintään kanta-, dominantti- ja dominanttiseptimisointuja, tavallisimpia muunnesointuja ja sointukäännöksiä sekä tavallisimpia lopukkeita. Lopukkeiden vaikutus muotoon huomioidaan. Kolmi- ja nelisoinnut käännöksineen esitellään luontevassa musiikillisessa yhteydessä. Oppitunneilla harjoitellaan opettajan harkinnan mukaan moniäänisen musiikin kirjoittamista, soittamista ja äänenkuljetuksen periaatteita esimerkiksi laatimalla luontevia
11 stemmoja sointutehtäviin. Tehtävien toteuttamisessa voidaan käyttää sointusoittimia (esim. piano, harmonikka, kantele, kitara), omaa soitinta tai kirjoittaa moniääniselle yhtyeelle äänenkuljetus huomioiden. Säestämistä harjoitellaan opettajan harkinnan mukaan vähintään toonika-, subdominantti- ja dominanttisoinnuilla sointumerkeistä tai itse soinnuttaen. Soinnutustehtävissä käytetään vähintään perusfunktioita. Kurssiin voidaan sisällyttää sovituksen alkeita ja helppoja transkriptioita ryhmän tason ja kiinnostuksen mukaan. Muoto Tutustutaan tarkemmin pienoismuotoihin. Voidaan käsitellä myös laajempia muotorakenteita. Musiikkiterminologia Tutustutaan ja käytetään luontevissa musiikillisissa yhteyksissä. Tyyli- ja ohjelmistotuntemus Tyylintuntemuksen kehittyminen tapahtuu ensisijaisesti oppilaan soittotunnilla yhteistyössä soitonopettajan kanssa sekä yhteismusisoinnissa ja projekteissa. Tyylintuntemuksen keskeinen sovellusalue on oppilaan oma soitto-ohjelmisto, mutta myös musiikin perusteiden tunneilla käytettävää ohjelmistoa harjoitellaan tyylinmukaisesti: luontevassa tempossa, tyylinmukaisesti soinnuttaen ja sävellyksen luonne huomioiden. Yhteisten opintojen arviointi ja suoritus Kaikille yhteisten opintojen arviointi perustuu opetukseen osallistumiseen, aktiivisuuteen sekä sovittujen tehtävien tekemiseen ja niistä koottuun työkansioon. Yhteiset opinnot arvioidaan asteikolla 1 5 (hyväksytty, tyydyttävä, hyvä, kiitettävä ja erinomainen) Syventävät opinnot mo (valinnaiset opinnot) Kaikille yhteisten opintojen lisäksi opistotason oppilaan tulee suorittaa syventäviä opintoja, joiden laajuus on vähintään kolme lukukautta joustavan aikataulun mukaisesti toteutettuna (suorituksia valmistuu joustavasti lukuvuoden kuluessa).
12 Syventäviä opintoja ohjaavat oppilaitoksen käytettävissä olevat resurssit ja painotukset. Oppilaitoksen tarjoamien syventävien opintojen tarkemmasta sisällöistä ja laajuudesta sovitaan vuosittain rehtorin ja musiikin perusteiden opettajien kesken. Kurssien sisällöistä ja arviointiperusteista sekä opiston ulkopuolella suoritettujen kurssien hyväksi lukemisesta ja poikkeavasta päättösuorituksen sisällöstä päätetään musiikin perusteiden kollegiossa. Musiikkiopiston järjestämällä opintojaksolla, joka voidaan hyväksyä musiikin perusteiden syventäviin opintoihin, tulee ainakin yhden opettajan olla musiikin perusteiden opettaja. Ammattiin tähtäävien oppilaiden taitojen kehittymisestä huolehditaan tarjoamalla tarvittaessa myös yksilöllistä ohjausta. Oppilaat voivat halutessaan, ja oppilaitoksen resurssien mukaan, jatkaa valinnaisten aineiden opintojaan vähimmäismäärän tultua täyteen. Syventävien opintojen arviointi ja suoritus Kurssien sisällöistä ja arviointiperusteista päätetään kurssikohtaisesti musiikin perusteiden kollegiossa. Oppilasta ohjataan arvioimaan omaa työskentelyään ja edistymistään. Syventävät opinnot arvioidaan asteikolla 1 5 (hyväksytty erinomainen). Arvioinnissa voidaan käyttää myös puolia numeroita. Muualla suoritetuista ja päättösuoritukseen hyväksi luettavista opinnoista tulee merkintä suoritettu ja maininta suorituspaikasta. Musiikkiopistotason päättösuorituksen arviointi Oppilaan tulee säännöllisesti saada kirjallista tai suullista palautetta, jonka pitää olla kannustavaa ja työskentelyä ohjaavaa. Oman opettajan palaute on keskeistä, ja oppilasta itseään ohjataan arvioimaan omaa työskentelyään ja edistymistään. Arvioinnissa otetaan huomioon oppilaan osaaminen, edistyminen ja työskentelyn aktiivisuus. Musiikkiopistotason päättösuoritus arvioidaan asteikolla 1 5 (hyväksytty, tyydyttävä, hyvä, kiitettävä ja erinomainen). Päättösuorituksen kokonaisarvio perustuu yhteisten opintojen suoritukseen ja syventävien opintojen kurssikohtaisesti sovittuihin arviointitapoihin.
Musiikkiopistotason päättötodistukseen: Musiikin perusteiden kokonaisarvosana (erinomainen, kiitettävä, hyvä, tyydyttävä, suoritettu) ja suorituksen sisältämät erilliset kurssit arvosanoineen: Musiikin perusteet mo (105 h) ja arvosana Syventävät opinnot: suoritetut kurssit ja niiden laajuudet sekä arvosana 13 Arviointikriteerit ja arvosana-asteikko Erinomainen (5) Oppilas on sisäistänyt ja hallitsee sujuvasti opiskellut asiat sekä kykenee soveltamaan tietojaan ja taitojaan monipuolisesti. Työskentely on itsenäistä. Kiitettävä (4) Oppilas hallitsee opiskellut asiat ja suoriutuu sujuvasti ja vaivattomasti tehtävistä sekä osaa soveltaa oppimaansa. Hyvä (3) Oppilas on harjoitellut ja hallitsee suuren osan opetelluista asioista. Oppilas kykenee soveltamaan opittuja tietoja ainakin osittain. Tyydyttävä (2) Oppilas on harjoitellut ja hallitsee opiskeltujen asioiden perusteet. Hyväksytty (1) Osaaminen on epävarmaa, mutta auttaen oppilas suoriutuu annetuista tehtävistä. Oppitunnin pituus ja ryhmäkoko Perustaso: oppitunnin pituus on 60 90 min. ja ryhmäkoko 7 12 oppilasta. Musiikkiopistotaso: Musiikin perusteet mo: oppitunnin pituus on 90 min. ja ryhmäkoko 4 12 oppilasta. Harmoniaopin syventävät opinnot (sisältää sekä kirjallisen että soitto-osuuden): ryhmäkoko on 4 oppilasta/90 min., 5 opp./105 min. jne. Muiden syventävien kurssien osalta oppitunnin pituus ja ryhmäkoko päätetään kurssikohtaisesti. Oppitunnit voidaan jakaa joustavasti opetettavan asian ja oppilaiden tarpeen mukaan. Mikäli opetusta perustelluista syistä annetaan alarajaa pienemmälle tai suuremmalle ryhmälle, voidaan oppitunnin pituutta joko lyhentää tai pidentää. Liite perustuu Suomen musiikkioppilaitosten liiton Musiikin perusteiden sisällöt ja suoritusohjeet 2013 -dokumenttiin. Liitettä päivitetään tarvittaessa. Vantaan musiikkiopiston musiikin perusteiden kollegio 4.6.2013