SML - Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry. Kansanmusiikki. Tasosuoritusten sisällöt ja arvioinnin perusteet

Transkriptio

1 SML - Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry Kansanmusiikki Tasosuoritusten sisällöt ja arvioinnin perusteet 2005

2 KANSANMUSIIKIN TASOSUORITUSTEN SISÄLLÖT JA ARVIOINNIN PERUSTEET Suomen musiikkioppilaitosten liiton perustason ja musiikkiopistotason sisällöt sekä arvioinnin perusteet on laadittu Opetushallituksen laatimien taiteen perusopetuksen laajan oppimäärän opetussuunnitelman perusteiden hengessä. Uudet sisällöt tuovat oppilaalle entistä enemmän vapautta ja opettajalle vastuuta ohjelmiston suhteen. Arvioinnin tehtävänä on tukea oppimista sekä auttaa oppilasta tavoitteiden asettamisessa ja niiden saavuttamisessa. Sisältö: YLEISTÄ KANSANMUSIIKIN OPISKELUSTA INSTRUMENTTIKOHTAISET OPINTOKUVAUKSET KANSANMUSIIKIN TASOSUORITUKSET, eri instrumentit Muuta huomioitavaa: YHTYEMUSISOINTI, IMPROVISAATIO, SÄESTYS JA STEMMASOITTO YLEISTÄ KANSANMUSIIKIN OPISKELUSTA Yleistavoitteet Kansanmusiikin opetussuunnitelman tavoitteena on tukea opiskelijan muusikkouden yksilöllistä kehittymistä siten, että jokainen voi edetä opinnoissaan omien lähtökohtiensa, kiinnostuksensa ja edellytyksiensä mukaisesti. Perustason opintojen jälkeen opiskelijan tulisi kyetä perinteisen ja uuden kansanmusiikin itsenäiseen tuottamiseen: soittamiseen, laulamiseen ja oman musiikin tekemiseen. Tavoitteena on edetä ilmaisutaidon, instrumenttitekniikan, improvisaation, säveltämisen ja ryhmämusisointitaitojen alueilla. Yleisen muusikkouden ja instrumenttitaitojen monipuolisella opiskelulla turvataan opiskelijan etenemismahdollisuudet sekä ammattilaiseksi että aktiiviseksi, musiikista nauttivaksi harrastajaksi. Sisällölliset erityistavoitteet - monipuolinen perehtyminen kansanmusiikin eri lajeihin, vanhaan ja uuteen perinteeseen, suomalaiseen ja muun maailman kansanmusiikkeihin - omien erityylisten sovitusten ja sävellysten tekeminen musisoiden (nuoteitta) ja nuotein - instrumenttitekniikan kehittäminen pääinstrumentissa siten, että opiskelijalla on perustason jälkeen kyky musisoida kansanmusiikeissa yleisesti käytetyissä sävellajeissa (duuri- ja molliasteikot, kirkkosävellajit, pentatoniset asteikot) - soitto- ja laulutyylien opiskelussa keskeisten taitojen, rytmiikan, metriikan ja tonaliteetin monimuotoisuuden opiskelu sekä äänenmuodostuksen, fraseerauksen, koristelun, muuntelun ja improvisaatiotaitojen systemaattinen kehittäminen - tulkinnan ja kokonaisilmaisun harjoittelu

3 - kuulonvaraisen havainnoinnin ja nuotittoman musisoinnin valmiuksien systemaattinen kehittäminen; runsas ja monipuolinen musiikin kuuntelu ryhmässä, konserteissa ja äänitteiltä - oman soiton, laulun ja esittämisen havainnointi opettajan, muiden opiskelijoiden ja äänitteiden avulla - nuotinluku- ja -kirjoitustaidon opiskelu ja hyödyntäminen ohjelmiston etsinnässä, omissa sävellyksissä ja sovituksissa sekä nuotinnustöissä - ergonomisesti hyvän soitto- ja laulutavan harjoittelu - yhtyemusisointitaitojen harjoittelu - tekniikkaharjoitusten ja tietopuolisen opiskelun liittäminen kiinteästi musisointiin sekä instrumenttikohtaisten erityisvalmiuksien (vapaa säestys, stemmasoitto, soolon soitto) huomioiminen soittotunneilla ja tukiaineopinnoissa - tutustuminen kansanlaulun esitystapoihin ja ohjelmistoon sekä suomalaisessa kansanmusiikissa käytettyihin soittimiin (esim. pienkanteleet, pitkähuilu, jouhikko, munniharppu) ja niillä soitettuun musiikkiin; toteutus tarvittaessa lyhytkursseilla tai leireillä - kannustus monipuoliseen muusikkouteen; ennenaikaisen erikoistumisen välttäminen. Arviointi Arvioinnin tehtävänä on tukea oppimista ja auttaa oppilasta asettamaan tavoitteita ja saavuttamaan niitä. Monipuoliseen, jatkuvaan arviointiin sisältyy kannustavia ja rakentavia palautteen antamisen tapoja sekä ohjausta itsearviointiin. Lautakunta kiinnittää huomiota esityksen luoviin, tulkinnallisiin, tyylillisiin ja teknisiin ansioihin. Arvosana-asteikko Erinomainen 5 Kiitettävä 4 Hyvä 3 Tyydyttävä 2 Hyväksytty 1 Uusittava Päättösuoritukset arvioidaan asteikolla 1-5 / uusittava. Halutessaan oppilaitos voi käyttää oppilaitoskohtaisen opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti myös tarkempaa pisteytystä 1-25 / uusittava (erinomainen 21 25, kiitettävä 16 20, hyvä 11 15, tyydyttävä 6 10, hyväksytty 1 5). Muut kuin päättösuoritukset voidaan arvioida ilman arvosanaa, jolloin tasosuoritus on joko suoritettu tai uusittava. Päättösuoritusten arvioitsijoita tulee olla valtakunnallisten opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti vähintään kaksi. Oppilaitos voi halutessaan määritellä omassa opetussuunnitelmassaan lautakunnan kokoonpanon. Oppilaalle annetaan suullinen palaute kaikilta lautakunnan jäseniltä tai puheenjohtajan yhteenveto. Oppilas saa kirjallisen arvioinnin kuten Opetushallituksen opetussuunnitelman perusteet edellyttävät.

4 INSTRUMENTTIKOHTAISET OPINTOKUVAUKSET KANSANMUSIIKKI, PUHALTIMET -instrumentteina voivat olla huilut, trumpettityyppiset ja lehdykkäsoittimet sekä esim. munniharppu PERUSTASO 1 - helppoja erityylisiä sävelmiä - tekniikka-, muuntelu- ja improvisaatioharjoituksia - yhtyemusisointia (myös laulamalla) ja mahdollisuuksien mukaan myös tutustumista muiden instrumenttien käyttöön. PERUSTASO 2 - erityylisiä sävelmiä mahdollisuuksien mukaan kahdella eriviritteisellä tai erityyppisellä puhaltimella - tyyli-, tekniikka-, muuntelu- ja improvisaatioharjoituksia - yhtyemusisointia (myös laulamalla) ja tutustumista muiden instrumenttien käyttöön. PERUSTASO 3 - erityylisiä sävelmiä ainakin kahdella eriviritteisellä tai erityyppisellä puhaltimella - tyyli-, tekniikka-, muuntelu- ja improvisaatioharjoituksia - tutustumista arkistoäänitteisiin - yhtyemusisointia (myös laulamalla) ja tutustumista muiden instrumenttien käyttöön. MUSIIKKIOPISTOTASO Perustason opintojen syventämistä ja laajentamista instrumenttikohtaisten sisältöjen ja opiskelijakohtaisten tavoitteiden mukaan. Yleisenä tavoitteena on kehittää tyylillisiä, tulkinnallisia ja instrumenttiteknisiä taitoja vaativan kansanmusiikkiohjelmiston esittämiseen. Ohjelmisto painottuu opiskelijan suuntautumisen mukaan mutta sisältää monipuolisen valikoiman koti- ja ulkomaista kansanmusiikkia sekä omia improvisaatioita ja sävellyksiä. - erityylisiä sävelmiä ainakin kahdella eriviritteisellä tai erityyppisellä puhaltimella (joko saman tai eri ansatsityypin soittimilla)

5 - tyyli-, tekniikka-, muuntelu- ja improvisaatioharjoituksia - tutustumista arkistoäänitteisiin ja nuotinnusten tekoon - yhtyemusisointia (myös laulamalla) ja tutustumista muiden instrumenttien käyttöön. KANSANMUSIIKKI, KANTELE -instrumentteina voivat olla sekä pienkanteleet että isot kanteleet PERUSTASO 1 - helppoja erityylisiä sävelmiä - tekniikka-, muuntelu- ja improvisaatioharjoituksia sekä sointupohjalla että ilman - kanteleen viritysharjoituksia - yhtyemusisointia (myös laulamalla) ja mahdollisuuksien mukaan myös tutustumista muiden instrumenttien käyttöön. PERUSTASO 2 - erityylisiä sävelmiä - tyyli-, tekniikka- ja muunteluharjoituksia - improvisaatioharjoituksia duuri- ja molliasteikoilla, duuri- ja mollipentatonisilla asteikoilla, doorisella asteikolla sekä sointupohjalla - kanteleen viritysharjoituksia - tutustumista pienkanteleisiin (isoa kanteletta pääsoittimena soittavat) ja isoihin kanteleisiin (pienkanteletta pääsoittimena soittavat) - yhtyemusisointia (myös laulamalla) ja tutustumista muiden instrumenttien käyttöön. PERUSTASO 3 - erityylisiä sävelmiä - tyyli-, tekniikka- ja muunteluharjoituksia - improvisaatioharjoituksia sointupohjalla ja ilman (kaikki kirkkosävellajit, duuri- ja molliasteikko, duuri- ja mollipentatoniset asteikot) - kanteleen virittämistä erilaisille asteikoille - tutustumista arkistoäänitteisiin - tutustumista pienkanteleisiin (isoa kanteletta pääsoittimena soittavat) ja isoihin kanteleisiin (pienkanteletta pääsoittimena soittavat) - yhtyemusisointia (myös laulamalla) ja tutustumista muiden instrumenttien käyttöön.

6 MUSIIKKIOPISTOTASO Perustason opintojen syventämistä ja laajentamista instrumenttikohtaisten sisältöjen ja opiskelijakohtaisten tavoitteiden mukaan. Yleisenä tavoitteena on kehittää tyylillisiä, tulkinnallisia ja instrumenttiteknisiä taitoja vaativan kansanmusiikkiohjelmiston esittämiseen. Ohjelmisto painottuu opiskelijan suuntautumisen mukaan mutta sisältää monipuolisen valikoiman koti- ja ulkomaista kansanmusiikkia sekä omia improvisaatioita ja sävellyksiä. - erityylisiä sävelmiä sekä pienkanteleilla että isolla kanteleella - tyyli-, tekniikka-, muuntelu- ja improvisaatioharjoituksia - tutustumista arkistoäänitteisiin ja nuotinnusten tekoon - yhtyemusisointia (myös laulamalla) ja tutustumista muiden instrumenttien käyttöön. KANSANMUSIIKKI, HARMONIKKA -instrumentteina voivat olla sekä kromaattiset (näppäin- ja piano-) että diatoniset (1- ja 2-riviset) harmonikat. PERUSTASO 1 - helppoja erityylisiä sävelmiä - tekniikka-, muuntelu- ja improvisaatioharjoituksia sekä sointupohjalla että ilman - yhtyemusisointia (myös laulamalla) ja mahdollisuuksien mukaan myös tutustumista muiden instrumenttien käyttöön. PERUSTASO 2 - erityylisiä sävelmiä - tyyli-, tekniikka-, muuntelu- ja improvisaatioharjoituksia sekä sointupohjalla että ilman - tutustumista kromaattisiin (diatonista pääsoittimena soittavat) ja diatonisiin (kromaattista pääsoittimena soittavat) harmonikkoihin - yhtyemusisointia (myös laulamalla) ja tutustumista muiden instrumenttien käyttöön. PERUSTASO 3 - erityylisiä sävelmiä - tyyli-, tekniikka- ja muunteluharjoituksia - improvisaatioharjoituksia sointupohjalla ja ilman

7 - tutustumista kromaattisiin (diatonista pääsoittimena soittavat) ja diatonisiin (kromaattista pääsoittimena soittavat) harmonikkoihin - tutustumista arkistoäänitteisiin - yhtyemusisointia (myös laulamalla) ja tutustumista muiden instrumenttien käyttöön. MUSIIKKIOPISTOTASO Perustason opintojen syventämistä ja laajentamista instrumenttikohtaisten sisältöjen ja opiskelijakohtaisten tavoitteiden mukaan. Yleisenä tavoitteena on kehittää tyylillisiä, tulkinnallisia ja instrumenttiteknisiä taitoja vaativan kansanmusiikkiohjelmiston esittämiseen. Ohjelmisto painottuu opiskelijan suuntautumisen mukaan mutta sisältää monipuolisen valikoiman koti- ja ulkomaista kansanmusiikkia sekä omia improvisaatioita ja sävellyksiä. - erityylisiä sävelmiä - tyyli-, tekniikka-, muuntelu- ja improvisaatioharjoituksia - erityylisiä säestystehtäviä sekä toisen tuottamisharjoituksia - tutustumista arkistoäänitteisiin ja nuotinnusten tekoon - yhtyemusisointia (myös laulamalla) ja tutustumista muiden instrumenttien käyttöön. KANSANMUSIIKKI, VIULU PERUSTASO 1 - helppoja erityylisiä sävelmiä - tutustumista kansanomaisiin jousitustapoihin ja painotuksiin (puntitus) - tekniikka-, muuntelu- ja improvisaatioharjoituksia; tutustumista asemasoittoon - yhtyemusisointia (myös laulamalla) ja mahdollisuuksien mukaan myös tutustumista muiden instrumenttien käyttöön. PERUSTASO 2 - erityylisiä sävelmiä kansanomaisin jousituksin - tyyli-, tekniikka-, muuntelu- ja improvisaatioharjoituksia, myös eri asemia käyttäen - tutustumista muihin jousisoittimiin (esim. jouhikko ja nyckelharpa) - yhtyemusisointia (myös laulamalla) ja tutustumista muiden instrumenttien käyttöön. PERUSTASO 3 - erityylisiä sävelmiä kansanomaisin jousituksin - tyyli-, tekniikka-, muuntelu- ja improvisaatioharjoituksia eri asemia käyttäen

8 - tutustumista muihin jousisoittimiin (esim. jouhikko ja nyckelharpa) - tutustumista arkistoäänitteisiin - yhtyemusisointia (myös laulamalla) ja tutustumista muiden instrumenttien, myös jouhikon käyttöön. MUSIIKKIOPISTOTASO Perustason opintojen syventämistä ja laajentamista instrumenttikohtaisten sisältöjen ja opiskelijakohtaisten tavoitteiden mukaan. Yleisenä tavoitteena on kehittää tyylillisiä, tulkinnallisia ja instrumenttiteknisiä taitoja vaativan kansanmusiikkiohjelmiston esittämiseen. Ohjelmisto painottuu opiskelijan suuntautumisen mukaan mutta sisältää monipuolisen valikoiman koti- ja ulkomaista kansanmusiikkia sekä omia improvisaatioita ja sävellyksiä. - erityylisiä sävelmiä kansanomaisin jousituksin - tyyli-, tekniikka-, muuntelu- ja improvisaatioharjoituksia eri asemia käyttäen - tutustumista arkistoäänitteisiin ja nuotinnusten tekoon - yhtyemusisointia (myös laulamalla) ja tutustumista muiden instrumenttien, ainakin jouhikon käyttöön. KANSANMUSIIKKI, LAULU PERUSTASO 1 ja/tai sovituksia sekä sanamuunnelmia ja sanoituksia - helppoja erityylisiä lauluja (esim. runolaulua, rekilaulua, balladeja) - tanssilauluja, myös yhdistellen laulua ja liikettä - vapaan äänenkäytön sekä muuntelun ja improvisaation harjoituksia (stemmalaulua) - yhtyemusisointia sekä lauluyhtyeessä että soitinyhtyeen solistina; mahdollisuuksien mukaan myös tutustumista muiden instrumenttien käyttöön. PERUSTASO 2 ja sanoituksia - runolauluja, rekilauluja, balladeja sekä tarpeen mukaan muita kansanlaulun lajeja - tanssilauluja, myös yhdistellen laulua ja liikettä - muita suomenkielisiä lauluja - vapaan äänenkäytön sekä muuntelun ja improvisaation harjoituksia - hengitystekniikka- ja ääniharjoituksia; tutustumista oman äänen sointimahdollisuuksiin, äänenkäytön rekistereihin ja äänenmuodostustapoihin - stemmalaulua nuoteista ja improvisoiden - yhtyemusisointia sekä lauluyhtyeessä että soitinyhtyeen solistina ja tutustumista muiden instrumenttien käyttöön (myös yhtyeessä soittoa).

9 PERUSTASO 3 ja sanoituksia - monipuolisesti kansanlaulun eri lajeja - muiden musiikkikulttuurien kansanlauluperinteeseen tutustumista - vapaan äänenkäytön sekä muuntelun ja improvisaation harjoituksia - hengitystekniikka- ja ääniharjoituksia; tutustumista oman äänen sointimahdollisuuksiin, äänenkäytön rekistereihin ja äänenmuodostustapoihin - stemmalaulua nuoteista ja improvisoiden - tutustumista arkistoäänitteisiin - yhtyemusisointia sekä lauluyhtyeessä että soitinyhtyeen solistina ja tutustumista muiden instrumenttien käyttöön (myös yhtyeessä soittoa). MUSIIKKIOPISTOTASO Perustason opintojen syventämistä ja laajentamista instrumenttikohtaisten sisältöjen ja opiskelijakohtaisten tavoitteiden mukaan. Yleisenä tavoitteena on kehittää tyylillisiä, tulkinnallisia ja instrumenttiteknisiä taitoja vaativan kansanmusiikkiohjelmiston esittämiseen. Ohjelmisto painottuu opiskelijan suuntautumisen mukaan mutta sisältää monipuolisen valikoiman koti- ja ulkomaista kansanmusiikkia sekä omia improvisaatioita ja sävellyksiä. ja sanoituksia - monipuolisesti kansanlaulun eri lajeja ja soitinsävelmien laulamista - muita suomenkielisiä lauluja - muiden musiikkikulttuurien kansanlauluja ja tutustumista niihin liittyviin äänenkäyttötapoihin - vapaan äänenkäytön sekä muuntelun ja improvisaation harjoituksia - hengitystekniikka- ja ääniharjoituksia; tutustumista oman äänen sointimahdollisuuksiin, äänenkäytön rekistereihin ja äänenmuodostustapoihin - stemmalaulua nuoteista ja improvisoiden - tutustumista arkistoäänitteisiin ja nuotinnusten tekoon - yhtyemusisointia sekä lauluyhtyeessä että soitinyhtyeen solistina ja tutustumista muiden instrumenttien käyttöön (myös yhtyeessä soittoa). KANSANMUSIIKKI, MUU INSTRUMENTTI P ERUSTASOT 1, 2 JA 3 SEKÄ MUSIIKKIOPISTOTASO Kansanmusiikin opintoja voi myös harjoittaa esim. kosketinsoittimilla, kitaralla, mandoliinilla, kontrabassolla jne. Näissä opinnoissa sovelletaan edellä esiteltyjen instrumenttien opintokokonaisuuksia; opintojen laajuus, opetus ja arviointi vastaavat esiteltyjä suoritustasoja. Opintokuvauksia soveltamalla on myös mahdollista opiskella soitinyhdistelmien hallintaa: kitara basso, klarinetti huilu, viulu mandoliini jne.

10 KANSANMUSIIKIN TASOSUORITUSTEN SISÄLLÖT PERUSTASO 1 Kolme nuoteitta esitettävää sävelmää, joista osa esitetään opettajan tai yhtyeen kanssa. Esitys sisältää muuntelua ja/tai improvisaatiota sekä säestämistä. PERUSTASO 2 Neljä erityylistä nuoteitta esitettävää sävelmää, joista osa esitetään opettajan tai yhtyeen kanssa. Esitys sisältää muuntelua ja improvisaatiota sekä säestystä. On suositeltavaa, että esitys sisältää omia sävellyksiä tai sovituksia. Näyte vapaan säestyksen taidosta. Lautakunnan antama säestystehtävä voi olla joko sointusäestystä tai toisen äänen tuottamista. Soinnutus voi olla helppo, jolloin arvioinnissa kiinnitetään erityistä huomiota monipuolisten säestystapojen käyttämiseen ja muunteluun. PERUSTASO 3 Opiskelija suunnittelee yhdessä opettajan kanssa noin 20 minuutin ohjelmakokonaisuuden, josta osa esitetään opettajan tai yhtyeen kanssa. Esitys sisältää erityylisiä nuoteitta esitettäviä sävelmiä, omia sävellyksiä ja/tai sovituksia, muuntelua, improvisaatiota ja säestystä. Näyte vapaan säestyksen taidosta. Lautakunnan antama säestystehtävä voi olla joko sointusäestystä tai toisen äänen tuottamista. Soinnutus voi olla helppo, jolloin arvioinnissa kiinnitetään erityistä huomiota monipuolisten säestystapojen käyttämiseen ja muunteluun. MUSIIKKIOPISTOTASO Opiskelija suunnittelee yhdessä opettajan kanssa noin 30 minuutin konsertin, joka tuo monipuolisesti esille opiskelijan muusikkoutta ja instrumentin hallintaa. Konsertti sisältää nuoteitta esitettäviä sävelmiä, omia sävellyksiä ja/tai sovituksia, muuntelua, improvisaatiota ja säestämistä. Osan konsertin ohjelmasta voi esittää opettajan tai yhtyeen kanssa. MUUTA HUOMIOITAVAA YHTYEMUSISOINTI Opiskelija osallistuu yhtyemusisointiin koko opiskelunsa ajan. Yhtyeessä käytetään pääinstrumenttia, sen eri muotoja (esim. viisikielinen ja iso kantele) ja tutustutaan muihin soittimiin. Mikäli pääinstrumentti on laulu tai melodiasoitin, harjoitetaan yhtyemusisoinnissa sen ohella jonkin säestyssoittimen soittoa. Yhtyeohjelmisto koostuu vanhasta ja uudesta suomalaisesta kansanmusiikista. Lisäksi on mahdollista tutustua suomalaisten vähemmistökulttuurien ja muiden maiden kansanmusiikkiin. On suositeltavaa, että ryhmällä on suuri rooli ohjelmiston etsimisessä. Pidemmälle ehtineillä valtaosa ohjelmistoa on itse sovitettua ja sävellettyä. Ohjaaja huolehtii ohjelmiston monipuolisuudesta. Oppilas harjoittaa yhtyeessä eri rooleja: toimii solistina, säestäjänä, stemman soittajana ja ryhmän johtajana. Improvisaatio on oleellinen osa yhtyemusisointia, esim. soolon soittaminen yhtyeen säestäessä ja vapaat ilmaisuharjoitukset. Harjoitteluun sisältyy myös kuuntelemis- ja reagointiharjoituksia, tempon

11 ylläpitoharjoituksia, sovituksellisten yksityiskohtien muistamisharjoituksia, yhteistyötä tanssijoiden kanssa jne. Kansanmusiikissa vaikuttaneisiin henkilöihin, kansanmusiikin historiaan ja nykyilmiöihin tutustutaan yhtyeohjelmiston avulla, kuuntelemalla äänitteitä sekä seuraamalla kansanmusiikkitapahtumia. Aktiivinen esiintyminen ja omien konserttien organisointi kuuluu luontevasti yhtyemusisoinnin yhteyteen. Yhtyemusisoinnin yhteydessä on myös tilaisuus harjoitella äänen vahvistamisen ja tallentamisen perusteita. IMPROVISAATIO Improvisaatiolla tarkoitetaan soittohetkessä syntyvää (enemmän tai vähemmän spontaania) säveltämistä. Improvisaation avulla harjoitetaan toisaalta musiikissa tarvittavia taitoja, ja toisaalta se muodostaa perustan muusikkouden kehittymiselle. Sen on hyvä olla mukana lähes kaikilla oppitunneilla niin instrumenttiopinnoissa kuin yhtyemusisoinnissa eri muodoissaan. Improvisaatio on myös osa tasosuoritusta. Improvisaatio voi olla vapautumiseen ja itseilmaisuun keskittyvää, jopa teatteri-ilmaisun keinoin tapahtuvaa. Se voi olla myös määriteltyä ja eri tavoin ohjeistettua. Molempia muotoja on hyvä harjoittaa niin, että myöhemmässä vaiheessa opiskelija kykenee toteuttamaan erityylisiä improvisaatioita suunnitelmallisesti ja arvioimaan tulosta kriittisesti. Hallittua improvisaatiota voi harjoitella sopimalla etukäteen musiikkiin liittyvästä tarinasta, tunnelmasta, asteikosta, tahtilajista tai rakenteesta. Jo soitetun musiikin muistamisen harjoittelu, muuntelu ja musiikillisten teemojen kehittely ovat osa improvisaation opiskelua. Yhtyeessä kiinnitetään huomiota muiden muusikoiden ideoiden kuunteluun ja kehittelyyn ja harjoitellaan solistisen ja säestävän roolin vaihtelua. Improvisaation lähtökohdaksi voidaan myös ottaa tietyn soittajan ohjelmistosta löytyvä kappale, sointupohja tai kappaletyyppi (valssi, polkka jne.) ja pyrkiä tuottamaan tyylin mukainen hetkessä syntyvä sävellys. Improvisaation rinnalla voidaan harjoitella myös muuntelua, jossa lähtökohtana ovat valmiiksi annetut muunteluelementit. SÄESTYS JA STEMMASOITTO Säestäminen on osa jokaisen kansanmusiikkia opiskelevan taitoja. Mikäli instrumenttina on laulu tai melodiasoitin, harjoitetaan yhtyemusisoinnissa jotain sointusoitinta (harmooni, mandoliini, kitara, basso, kanteleet, harmonikat). Mikäli instrumenttina on sointusoitin, opiskellaan sointujen soittamisen lisäksi myös stemmasoittoa. Sointusoittimissa kappaleiden opiskelun on hyvä tapahtua sointulähtöisesti. Alkeisopetuksessa tämä voi tapahtua pelkän bassoäänen avulla. Kun opettaja säestää opiskelijaa, tämä oppii kuulonvaraisesti erilaisia sointukulkuja ja säestysrytmejä. Säestyksessä pyritään tempon säilyttämiseen valitsemalla riittävän hidas tempo. Alussa soinnuttamiseen riittävät I, IV ja V asteen soinnut ja sointukäännökset. Perustasolta 2 alkaen harjoitetaan bassokulkuja ja sijaissointuja, säestämiseen liittyviä melodiaa tukevia rytmejä ja transponointia sekä kuulonvaraisesti että sointumerkeistä. Musiikkiopistotasolla transponointia tehdään jo kaikissa sävellajeissa. Säestyksessä kiinnitetään huomiota myös tanssillisuuteen ja tanssille ominaiseen tempoon. Harjoittelun apuna käytetään tanssiaskeleiden opettelua ja äänitteiden kuuntelua. Yksi säestämisen muoto on oman laulun säestäminen. Se soveltuu sekä alkeisopintoihin että myöhempiin opintoihin instrumentti- ja yhtyemusisointitunneilla.

12 Säestykseen liittyy oleellisesti stemman muodostamisen harjoittelu. Harjoittelun alkuvaiheeseen soveltuvat kaavamaiset terssi- ja sekstipohjaiset harjoitukset ja valmiiden stemmojen toistamiset. Myöhemmin siirrytään omien melodisten stemmojen tekemiseen, ostinatojen kehittelyyn. Lisäväriä stemmasoittoon saa lisäämällä koristeita, fraseeraamalla melodiarytmin mukaisesti tai siitä eroavasti. Kaikilla sointusoittimilla mutta myös esim. viululla voidaan yhdistää sointusäestystä ja stemman soittamista.