MAAKUNNAN TILA JA LÄHIAJAN HAASTEET

Samankaltaiset tiedostot
MENOT JA RAHOITUS Yhteensä %-osuus. Henkilöstömenot, joista Projektiin palkattava henkilöstö Työpanoksen siirto

TILASTOJA KESKI-SUOMESTA

Tähän kalvosarjaan on koottuna elinkeinotilastoja keväällä 2013 käytettävissä olevista tiedoista

Keski-Suomen Aikajana 2/2018

MAAKUNNAN TILA JA LÄHIAJAN HAASTEET

Yhteenveto kuntien arvioiduista menoista

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Tammikuu 2013

Keski-Suomi nyt entä tulevaisuudessa?

Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne

Keski-Suomen työllisyyskatsaus

Maatalous Keski-Suomessa. Juha Lappalainen MTK Keski-Suomi

:06. KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI Talousosasto

:36. KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI Talousosasto

:50. KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI Talousosasto

Keski-Suomen kaupallinen palveluverkko Kaupan keskukset ja kehitysmahdollisuudet. Liite 3. Kuntakartat (verkkoliite)

Keski-Suomen työllisyyskatsaus

Saarijärven-Viitasaaren seutuedustajiston kannanotto, yhteenveto liitteistä

Katsaus liikenneturvallisuustilanteeseen

Katsaus liikenneturvallisuustilanteeseen

Keski-Suomen työllisyyskatsaus

Keski-Suomen työllisyyskatsaus

Keski-Suomen työllisyyskatsaus

Keski-Suomen työllisyyskatsaus

Keski-Suomen työllisyyskatsaus

Keski-Suomen työllisyyskatsaus

Ennuste kunnittain palvelujen laskutuksesta

Keski-Suomen työllisyyskatsaus

TILASTOJA KESKI-SUOMESTA

Katsaus SOTE-valmisteluun. Silja Ässämäki Kehittämisjohtaja, KS SOTE 2020-hankkeen vastuuhenkilö

Keski-Suomen työllisyyskatsaus

TOIMIALAKATSAUS 2010

Keski-Suomen työllisyyskatsaus

KESKI-SUOMEN KUNTIEN TALOUS

Keski-Suomen työllisyyskatsaus

Keski-Suomen työllisyyskatsaus

Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne päivitetty

Keski-Suomen työllisyyskatsaus

ALUEELLISESTI YHTENÄINEN TIETOJÄRJESTELMÄARKKITEHTUURI PALVELUIDEN JA RAKENTEIDEN KEHITTÄMISEN TUKENA

Keski-Suomen työllisyyskatsaus

Keski-Suomen työllisyyskatsaus

LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT

Keski-Suomen työllisyyskatsaus

Keski-Suomen työllisyyskatsaus

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013

Kymenlaakso Aluetilinpito päivitetty

JÄMSÄN KAUPUNKI. TALOUSARVION MUUTOS talousjohtaja Ari Luostarinen. Jämsä elämäsi tarina

Katoavat työpaikat. Pekka Myrskylä

Keski-Suomen työllisyyskatsaus

Keski-Suomen työllisyyskatsaus

Toimivat työmarkkinat - osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Jyväskylä

Keski-Suomen työllisyyskatsaus

Pohjanmaan ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma. Irina Nori, Pohjanmaan liitto, versio

JÄMSÄN KAUPUNKI. TALOUSARVION MUUTOS kaupunginjohtaja Ilkka Salminen. Jämsä elämäsi tarina

Aluejärjestöraportti Keski-Suomen Yrittäjät. Suomen Yrittäjät

Keski-Suomen työllisyyskatsaus

Keski-Suomi. Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta

9 Keski-Suomi. 9.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

maatilojen suorat tuet

yrityskatsaus y 2013 Tilastokeskus, Alueellinen yritystoimintatilasto

KESKI SUOMI. Työllisyyskatsaus

Koko maan tarkastelussa Pohjois-Suomessa kovin kasvu nykyisellä EUohjelmakaudella. Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto

KESKI SUOMI. Työllisyyskatsaus

Keski-Suomen työllisyyskatsaus

Ennuste kunnittain palvelujen laskutuksesta

Keski-Suomen Aikajana 4/2017

KESKI SUOMI. Työllisyyskatsaus

Koko kansantalouden arvonlisäys* (BKT) maakunnittain vuonna 2016, %

Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne päivitetty

Keski-Suomen Aikajana 3/2017

KESKI SUOMI. Työllisyyskatsaus

Keski-Suomen Aikajana 2/2018

Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit. Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl)

Keski-Suomen Aikajana 1/2018

KESKI SUOMI. Työllisyyskatsaus

KESKI SUOMI. Työllisyyskatsaus

Sopimustunnus Reitin nimi Ajosuunta Lähtö Tulo

1. PERUSKOULUJEN JA LUKIOIDEN TYÖ- JA LOMA-AJAT LUKUVUONNA PIRKANMAA Suomenkielinen koulutoimi. Lähde: kuntien ilmoitukset toukokuussa 2018

Kuntatiedot hankekunnat (osittain tarkastamattomat) Liite 3

KESKI SUOMI. Työllisyyskatsaus

PUOLUSTUSVOIMAT KIRJE 1 (3) Keski-Suomen aluetoimisto KESKI-SUOMEN ALUETOIMISTON JÄRJESTÄMÄT MAANPUOLUSTUSTAPAHTUMAT

Keski-Suomen Osuuspankkiliiton tulevaisuus seminaari Ikaalisten Kylpylä

Hukassa! Mistä olemme tulossa ja mihin menossa? Pekka Myrskylä, kehittämispäällikkö (eläkkeellä), Tilastokeskus

Liitetaulukko 1.0a Suoritepäätöksessä jaettava kohdentamaton tavoitteellinen opiskelijavuosimä 5) mukaan

Sote-uudistus ja Keski-Suomen kuntien talous

Pirkanmaa. Yleisesittely, Pirkanmaan liitto 2017

Keski-Suomen pelastuslaitos - SPPL / yritysturvallisuus

Tilinpäätös Jaakko Kiiskilä kunnanjohtaja. Lasse Leppä talousjohtaja

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Huhtikuu 2015

Kiitos veteraanit! palveluaktiviteetti 107-G piirin käytännön toteutus

Hämeen liitto / AU Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala Kanta-Hämeessä k Lähde: Tilastokeskus

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain

Kuntauudistus Henna Virkkunen hallinto- ja kuntaministeri

Keski-Suomen koulutuksen ja osaamisen kehittämisen verkoston toimintasuunnitelma vuodelle 2017 Verkoston nimi: Osaava Metso

Keski-Suomen työllisyyskatsaus

Ensimmäistä kertaa sijoitetut 0 20 vuotiaat , koko maa (n)

Keski-Suomen työllisyyskatsaus

TOIMIALAKATSAUS 2010

Nuorisotyöttömyydestä ja nuorista työelämän ulkopuolella. Pekka Myrskylä Tilastokeskuksen ent. kehittämispäällikkö

Keski-Suomi. Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta

Hanketoiminta Keski-Suomen maatalouden kehittämisen apuna

Transkriptio:

5.10.2012 MAAKUNNAN TILA JA LÄHIAJAN HAASTEET Anita Mikkonen 1

KESKI-SUOMEN VISIO Yhteistyön, yrittäjyyden ja osaamisen Keski-Suomi Maakuntavaltuuston hyväksymä 8.6.2010 1. Uusimpia tilastoja ja ennakointia: väestö, yritystoiminta, pendelöinti, työllisyys ja koulutus 2. Maakuntaohjelman toteuttaminen

Keski-Suomessa on 23 kuntaa Väestö seuduittain (31.8.2012, ennakkotieto) Jyväskylän seutu 176 305 Saarijärven Viitasaaren seutu 32 231 Jämsän seutu 24 870 Äänekosken seutu 23 224 Keuruun seutu 12 358 Joutsan seutu 5 710 Keski-Suomi 274 698 Lähde: Tilastokeskus

Seutukuntien osuus Keski-Suomen väestöstä 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 1990 1995 2000 2005 2011 10 % 0 % Joutsa Jyväskylä Jämsä Keuruu Saarijärvi-Viitasaari Äänekoski Lähde: Tilastokeskus

Väestön ikärakenne seuduittain v. 2011 Koko maa 16 % 65 % 18 % Keski-Suomi 17 % 65 % 19 % Joutsa 12 % 57 % 31 % Jyväskylä 17 % 67 % 15 % 0-14 Jämsä 15 % 60 % 25 % 15-64 65- Keuruu 14 % 60 % 26 % Saarijärvi-Viitasaari 15 % 60 % 26 % Äänekoski 17 % 62 % 21 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Lähde: Tilastokeskus

Väestöennusteen mukainen kehitys Keski- Suomessa 2011 2020 2030 Muutos 11-20 Muutos 11-30 Koko maa 5 401 267 5 631 017 5 847 678 4,3 % 8,3 % Keski-Suomi 274 379 282 644 289 980 3,0 % 5,7 % Joutsa 5 760 5 344 5 118-7,2 % -11,1 % Jyväskylä 175 324 189 777 200 901 8,2 % 14,6 % Jämsä 25 012 23 010 21 747-8,0 % -13,1 % Keuruu 12 421 11 654 11 233-6,2 % -9,6 % Saarij.-Viitas. 32 604 29 844 28 161-8,5 % -13,6 % Äänekoski 23 258 23 015 22 820-1,0 % -1,9 % Lähde: Tilastokeskus, Väestöennuste 2012

Ikärakenne Keski-Suomessa v. 2011 ja 2030 95-90-94 85-89 80-84 75-79 70-74 65-69 60-64 55-59 50-54 45-49 40-44 35-39 30-34 25-29 20-24 15-19 10-14 5-9 0-4 2011 12 000 9 000 6 000 3 000 0 3 000 6 000 9 000 12 000 Miehet Naiset 95-90-94 85-89 80-84 75-79 70-74 65-69 60-64 55-59 50-54 45-49 40-44 35-39 30-34 25-29 20-24 15-19 10-14 5-9 0-4 2030 12 000 9 000 6 000 3 000 0 3 000 6 000 9 000 12 000 Miehet Naiset Lähde: Tilastokeskus, Väestöennuste 2012

Työikäisten (15-64 v.) määrän kehitys seuduittain v. 2011-2030 (2011=100) 105 100 95 90 85 80 75 70 65 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 Koko maa Keski-Suomi Joutsa Jyväskylä Jämsä Keuruu Saarijärvi-Viitasaari Äänekoski Lähde: Tilastokeskus, Väestöennuste 2012

Keski-Suomen vahvat erikoistumisalat Keski-Suomen markkinaosuus Suomesta: 10,4 % metsäteollisuudesta 8,9 % kone- ja laitevalmistuksesta 6,0 % matkailusta 5,2 % koulutuksesta Huom! Keski-Suomen osuus Suomen väestöstä on 5,1 %. Keski-Suomen maa-alasta yli 80 prosenttia on metsää. Sen vuoksi metsän ja metsäteollisuuden merkitys maakunnan taloudessa on aina ollut hyvin suuri. Keski-Suomen liiton kuva-arkisto. Taajamailmakuvaus Pihtiputaalla. Kuvaus: Lentokuva Vallas Oy

Keski-Suomen avainluvut 2012 Yritykset ja yhteisöt Yritysten liikevaihto (milj. euroa) 12 300 Yritysten ja yhteisöjen henkilöstömäärä 97 300 (henkilöstötyövuosia) Yritysten ja yhteisöjen toimipaikat 14 900 Vienti (milj. euroa) 2 700 Metsäteollisuus Liikevaihto (milj. euroa) 2 000 Henkilöstömäärä 3 700 (henkilöstötyövuosia) Toimipaikat 160 Vienti (milj. euroa) 1 200 Teknologiateollisuus Liikevaihto (milj. euroa) 2 000 Henkilöstömäärä 10 600 (henkilöstötyövuosia) Toimipaikat 550 Vienti (milj. euroa) 1 100 Toimialaryhmään kuuluvat sahatavaran ja puutuotteiden valmistus sekä massan, paperin, kartongin ja niihin liittyvien tuotteiden valmistus. Toimialaryhmään kuuluvat metallien jalostus, metallituotteiden, koneiden, laitteiden, elektroniikan ja kulkuneuvojen valmistus, asennus ja huolto sekä alan suunnittelupalvelut. Lähde: Aikajana 2/2012

Toimialojen kehitys Keski-Suomessa Kaikki toimialat, Trendisarja 2005=100 130 125 120 115 110 105 100 95 90 85 80 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Henkilöstömäärä Liikevaihto Vientiliikevaihto Lähde: Tilastokeskus, Suhdannepalvelu

Henkilöstömäärän kehitys Keski-Suomessa Jalostus ja palvelut, Trendisarja 2005=100 110 105 100 95 90 85 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 A-F Jalostus G-S Palvelut Lähde: Tilastokeskus, Suhdannepalvelu

Liikevaihdon kehitys Keski-Suomessa Jalostus ja palvelut, Trendisarja 2005=100 140 135 130 125 120 115 110 105 100 95 90 85 80 75 70 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 A-F Jalostus G-S Palvelut Lähde: Tilastokeskus, Suhdannepalvelu

Aloittaneet yritykset suhteessa lopettaneisiin (kuinka monta aloittanutta yhtä lopettanutta kohden) 1,8 1,6 1,4 1,2 1,0 0,8 0,6 0,4 0,2 0,0 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Koko maa Keski-Suomi Lähde: Tilastokeskus

Pendelöinti ja työpaikkaomavaraisuus kunnittain v. 2010 Muurame Toivakka Uurainen Laukaa Petäjävesi Luhanka Konnevesi Multia Hankasalmi Kivijärvi Kuhmoinen Joutsa Kannonkoski Saarijärvi Keuruu Karstula Äänekoski Kyyjärvi Kinnula Pihtipudas Viitasaari Jämsä Jyväskylä Kunnan ulkopuolella työssäkäyvät 40,3 % 35,7 % 35,2 % 33,9 % 33,6 % 28,5 % 27,3 % 24,5 % 23,3 % 22,1 % 21,7 % 21,0 % 20,6 % 19,6 % 18,3 % 16,3 % 15,0 % 45,7 % 56,9 % 55,7 % 54,8 % 54,0 % 65,9 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % Kyyjärvi Jyväskylä Äänekoski Jämsä Pihtipudas Keuruu Kannonkoski Karstula Viitasaari Multia Saarijärvi Kinnula Joutsa Kivijärvi Kuhmoinen Luhanka Hankasalmi Konnevesi Laukaa Petäjävesi Muurame Toivakka Uurainen Työpaikkaomavaraisuus 100 työllistä kohti 65,3 65,3 65 64,3 80,6 80,5 79,7 79,7 74,8 74,1 111,9 107,4 105,1 101,4 97,9 96,9 96,1 95,7 94,8 93,6 92,1 90,4 88,3 0 20 40 60 80 100 120 Lähde: Tilastokeskus, Työssäkäyntitilasto

Pitkäaikais- ja nuorisotyöttömien osuus työttömistä seuduittain (v. 2009-2011 keskiarvo) Koko maa 20 % 13 % Joutsa 20 % 7 % Jyväskylä 23 % 16 % Jämsä 30 % 12 % Keuruu 25 % 11 % Saarijärvi-Viitasaari 16 % 11 % Äänekoski 23 % 14 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % Pitkäaikaistyöttömät Nuorisotyöttömät Lähde: TEM/Työttömät työnhakijat; Kuntaliiton indikaattoripalvelu

Niiden nuorten osuus peruskoulun päättäneistä, jotka eivät jatkaneet heti tutkintotavoitteista opiskelua v. 2010 Päijät-Häme Uusimaa Pohjois-Pohjanmaa KESKI-SUOMI Keski-Pohjanmaa KOKO MAA Pohjois-Savo Kymenlaakso Etelä-Karjala Kanta-Häme Kainuu Varsinais-Suomi Etelä-Savo Pirkanmaa Pohjanmaa Lappi Pohjois-Karjala Itä-Uusimaa Satakunta Etelä-Pohjanmaa Lähde: Tilastokeskus 9,0 % 8,9 % 8,9 % 8,8 % 8,7 % 8,3 % 8,0 % 7,7 % 7,5 % 7,4 % 7,2 % 6,6 % 6,6 % 6,1 % 5,8 % 5,2 % 5,1 % 11,9 % 11,6 % 11,0 % 0 % 2 % 4 % 6 % 8 % 10 % 12 % 14 %

15-vuotta täyttäneiden koulutusaste seuduittain v. 2010 Koko maa 33,0 % 39,2 % 10,5 % 17,3 % Keski-Suomi 32,5 % 41,3 % 10,3 % 15,9 % Joutsa 46,0 % 38,5 % 7,6 % 7,8 % Jyväskylä 27,8 % 41,3 % 10,6 % 20,3 % Jämsä 37,7 % 41,4 % 11,3 % 9,5 % Keuruu 38,6 % 41,6 % 10,8 % 9,0 % Saarijärvi-Viitasaari 43,7 % 40,5 % 8,4 % 7,4 % Äänekoski 38,4 % 42,6 % 10,1 % 8,9 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa Keskiaste Alin korkea-aste Korkea-aste Lähde: Tilastokeskus

Koulutustarjonnan tavoitteet Keski-Suomessa Koulutuksen kysyntä Keski-Suomessa on vahvaa - Ammatillisen koulutuksen vetovoimaluku v. 2011: 1,3 - Nuorten amk-koulutuksen (Jamk) vetovoimaluku (kevät 2012): 4,9 Ennakoitu aloituspaikkatarve vuodelle 2016 - Ammatillinen peruskoulutus: Väli-Suomi 7 766 (Keski-Suomi 2 976) - Amk-koulutus: Väli-Suomi 3 861 (K-S 1 401) - Yliopistokoulutus: Väli-Suomi 4 401 (K-S 1 976) Uhkana on aloituspaikkojen väheneminen: Alustavan tiedon mukaan aloittajamäärä Väli-Suomessa v. 2016 olisi - ammatillinen peruskoulutus 6 620 (15 % alueen tarvetta vähemmän) - amk-koulutus 3 000 (22 % alueen tarvetta vähemmän) - yliopistokoulutus 4 400 (vastaa alueen tarvetta) Lisäksi OKM:n suunnittelemat säästöt tarkoittavat Jyväskylän oppisopimuskeskuksen oppisopimuspaikkoihin 20 % vähennystä v. 2013

Maakuntaohjelma linjaa valintoja: