Yleisen kielitieteen ja kieliteknologian valintakoe 2009 Urvalsprovet för allmän språkvetenskap och språkteknologi 2009 Älä kirjoita nimeäsi äläkä henkilötunnustasi vastauspaperiin. Jätä tilaa vastauspaperin yläreunaan. Valvoja merkitsee siihen hakijanumerosi. ~~~ Skriv inte namn eller personbeteckning på svarspappren. Lämna tomt i papprets övre marginal. Övervakaren antecknar där ditt ansökningsnummer. Kokeessa on kolme tehtävää (tehtävä 1, tehtävä 2 ja tehtävä 3), joista tulee vastata kahteen. Kieliteknologiaan pyrkivän on vastattava tehtävään 3 ja oman valintansa mukaan tehtävään 1 tai 2. Yleiseen kielitieteeseen pyrkivä saa vapaasti valita kaksi tehtävää. Jokainen tehtävä on 50 pisteen arvoinen. Merkitse rastilla, mitkä kaksi tehtävää sisällytät kokeeseen. Erityisesti jos pyrit molempiin aineisiin, osoita rasteilla millä tehtävillä osallistut mihinkin aineeseen. Jos valitset yhdelle aineelle kolme kysymystä, kaikki vastaukset arvostellaan, ja kokeen kokonaispistemäärää laskettaessa otetaan huomioon kaksi vähiten pisteitä antanutta vastausta. Kieliteknologiaan pyrkiviltä otetaan kuitenkin aina tehtävään 3 annettu vastaus huomioon. Kirjoita vastauksesi tehtäväpaperiin ja jatka tarvittaessa paperin kääntöpuolelle. Kokeessa jaettu ruutupaperi on omia muistiinpanojasi varten. Provet består av tre uppgifter (uppgift 1, uppgift 2 och uppgift 3) varav alla bör besvara två. De som söker till språkteknologi måste besvara uppgift 3 och välja mellan uppgifterna 1 och 2. De som söker till allmän språkvetenskap får fritt välja två uppgifter. Varje uppgift är värd 50 poäng. Kryssa för de två uppgifter som du vill att skall ingå i provet. I synnerhet om du söker in till båda ämnena, skall du med kryssen visa med vilka uppgifter du deltar i vilket ämne. Ifall du väljer tre uppgifter för ett ämne, bedöms alla svaren, och de två svar som ger sämst poäng beaktas då provets totalpoäng räknas ut. För dem som söker till språkteknologi beaktas dock alltid svaret på uppgift 3. Skriv dina svar på uppgiftspappret och fortsätt på papprets baksida om det behövs. Det rutiga pappret som delas ut under provet är för dina egna anteckningar. Yleinen kielitiede Allmän språkvetenskap Kieliteknologia Språkteknologi Tehtävä 1 / Uppgift 1 Tehtävä 2 / Uppgift 2 Tehtävä 3 / Uppgift 3 1/8
Tehtävä 1 / Uppgift 1 Alla on Keniassa puhuttavan kurian kielen aineistoa (ilman tooneja ja vähän muokattuna). Tee aineiston perusteella neljä osatehtävää (1a, 1b, 1c ja 1d). Huom! Tässä kielessä [r] on frikatiivi. / Nedan finns material från språket Kuria som talas i Kenya (utan toner och något modifierat). Gör på basen av materialet de fyra deluppgifterna (1a, 1b, 1c och 1d). Obs! I detta språk är [r] en frikativ. aanto ihmiset amura nuori ihminen amahiindi maissintähkät amak n d taatelin hedelmät a unohda! ee gwe leopardi a opi! eke kettu hoora pui! uru e pienet siat iruu guuri löysät puurot usiri iso köysi ainu te okor a huumata a jaa! ici guta seinät ka kanna lapsi! ituumbe jakkara uuka esi-isä rema kitke! nta tuo! aaka miehen täysi-ikäisyys oteendeeru tasaisuus oko eemba aiheuttaa sadetta okoombara laskea minut uru uta seinä okoond a huumata minut oryo oikealla roma pure! te eta myöhästy! 1a) Kuvaa kaikki aineistossa esiintyvät vokaalit artikulatorisesti. Onko vokaalisysteemissä riippuvuussuhteita artikulatoristen piirteiden välillä? / Beskriv alla vokaler i materialet artikulatoriskt. Finns det beroendeförhållanden mellan de artikulatoriska särdragen i vokalsystemet. (Tästä osatehtävästä saa 30 % tehtävän pisteistä / Denna deluppgift ger 30 % av uppgiftens poäng) 2/8
Tehtävä 1 jatkuu / Uppgift 1 fortsätter 1b) Ovatko seuraavat äänteet kuriassa saman foneemin allofoneja vai kuuluvatko ne eri foneemeihin? Perustele vastauksesi. / Är följande ljud i kuria allofoner av samma fonem eller hör de till olika fonem? Motivera ditt svar. (1) ], [b] (2) [r], [d] (3) [ ], [g] Mikäli äänteet jostakin parista kuuluvat samaan foneemiin, esitä niiden edustusta kuvaavat säännöt erikseen jokaiseen tapaukseen liittyen. Mikäli mahdollista, esitä myös yleinen sääntö, joka kattaa kaikki tapaukset. / Om ljuden i något av paren hör till samma fonem, ge separat för varje fall reglerna för hur de representeras. Om möjligt, ge även en allmän regel, som inkluderar alla fall. (Tästä osatehtävästä saa 30 % tehtävän pisteistä / Denna deluppgift ger 30 % av uppgiftens poäng) 1c) Puheessa äänteet vaikuttavat toisiinsa. Usein toinen äänne vetää toisen äänteen laadun lähemmäksi omaansa, minkä tuloksena vierekkäiset äänteet voivat tulla artikulatorisesti samankaltaisiksi. Ilmiön nimi on assimilaatio. Löytyykö aineistosta konsonanttiassimilaation esimerkkejä? Jos sellaisia esimerkkejä löytyy, kuvaa minkälaisia yhteisiä piirteitä konsonanteilla on. / I tal påverkar ljud varandra. Ofta gör ett ljud kvaliteten på ett annat ljud mera likt det första, varför närliggande ljud kan bli artikulatoriskt likartade. Fenomenet kallas assimilation. Finns det exempel på konsonantassimilation i materialet? (Tästä osatehtävästä saa 20 % tehtävän pisteistä / Denna deluppgift ger 20 % av uppgiftens poäng) 1d) Muodostavatko [ ], [r] ja [ ] kuriassa luonnollisen luokan? Perustele vastauksesi. / Bildar [ ], [r] ja [ ] i kuria en naturlig klass? Motivera ditt svar. (Tästä osatehtävästä saa 20 % tehtävän pisteistä / Denna deluppgift ger 20 % av uppgiftens poäng) 3/8
Tehtävä 2 / Uppgift 2 Seuraava aineisto on lezgin kielen lauseita käännöksineen. Tee aineiston avulla neljä osatehtävää (2a, 2b, 2c ja 2d). / Följande material består av satser på lezgi med översättning. Gör på basen av materialet de fyra deluppgifterna (2a, 2b, 2c och 2d). (1) balk ánar sewrewdi katunda Hevoset juoksevat karhun luo (futuuri) / Hästarna kommer att springa till björnen (2) sewre jad qwana Karhu joi vettä / Björnen drack vatten (3) sew kwalreq h ksunzawa Karhu nukkuu talon takana / Björnen sover bakom huset (4) didéjari gada kwalreldi tuxunzawa Äidit kantavat pojan talon päälle / Mödrarna bär pojken på huset (5) muallim qürünzawa Opettaja nauraa / Läraren skrattar (6) buba sewrewaj qaqatzawa Isä menee pois karhun luota / Fadern går undan från björnen (7) didé sewrew awana Äiti oli karhun luona / Modern var hos björnen (8) muhmánari sew tuxunda Vieraat kantavat karhun/karhua (futuuri) / Gästerna kommer att bära björnen (9) bubadin muhmán kwalrelaj qaqatda Isän vieras ei mene pois talon päältä (futuuri) / Faderns gäst kommer inte att gå inte ner från huset (10) muallimdi bubadiwaj pul qa una Opettaja otti rahan isältä / Läraren tog pengarna av fadern (11) muhmánar kwalrel ksunna Vieraat nukkuivat talon päällä / Gästerna sov på huset (12) muallimdi balk án bazardiz tuxwana Opettaja toi hevosen torille / Läraren förde hästen till torget (13) qunši kwalreq h aj atanani? Tuliko naapuri talon takaa? / Kom grannen bakifrån huset? (14) bubadi gadadiz kwal gana Isä antoi talon pojalle / Fadern gav huset åt pojken (15) qunšidin gadadi jemiš nenani? Söikö naapurin poika ruokaa? / Åt grannens pojke mat? (16) didéjar kwalreq h di katunzawa Äidit juoksevat talon taakse / Mödrarna springer bakom huset 2a) Luettele aineistosta kaikki leksikaaliset ja kieliopilliset morfeemit ja kerro, mikä on kunkin merkitys (älä luettele vain sanoja ja niiden merkityksiä!). Jos samalla morfeemilla on allomorfeja, luettele ne kaikki ja kuvaa niiden esiintymistä. / Räkna upp alla lexikaliska och grammatiska morfem samt berätta vad varje element betyder (en lista med alla ord räcker inte!). Om samma morfem har flera allomorfer, räkna upp dem alla och beskriv deras distribution. (Tästä osatehtävästä saa 50 % tehtävän pisteistä. / Denna deluppgift ger 50 % av uppgiftens poäng.) 4/8
Tehtävä 2 jatkuu / Uppgift 2 fortsätter 2b) Miten sanot lezgiksi? / Hur säger du på lezgi? (Tästä osatehtävästä saa 10 % tehtävän pisteistä. / Denna deluppgift ger 10 % av uppgiftens poäng.) (1) Opettaja ei juo vettä / Läraren dricker inte vatten (2) Isä antaa vettä opettajalle (FUT) / Pappa kommer att ge läraren vatten (3) Poika nukkuu talon päällä / Pojken sover på huset 2c) Esitä yleinen periaate lezgin morfeemien ja sanojen järjestyksestä. / Ge den allmänna princip som bestämmer ordningsföljden för morfem och ord på lezgi. (Tästä osatehtävästä saa 10 % tehtävän pisteistä. / Denna deluppgift ger 10 % av uppgiftens poäng.) 2d) Lezgi on tunnettu sijajärjestelmänsä rikkaudesta. Mitä osaat sanoa lezgin sijoista, niiden muodostuksesta ja käytöstä aineiston perusteella (esim. minkälaisia sijoja lezgissä on)? Miten subjektin ja objektin merkintä eroaa suomen tai ruotsin objektin merkinnästä? (Huom! Jos et tiedä sijan nimitystä, voit kuvata sen merkitystä vapaasti) / Lezgi är känt för sitt rika kasussystem. Vad kan du säga om lezgis kasusformer, hur de bildas och används på basen av materialet (t.ex. vilka kasusformer finns det i lezgi)? Hur är markering av subjekt och objekt annorlunda än i finska eller svenska? (Obs! Du kan fritt beskriva kasusformernas innebörd, om du inte känner till deras riktiga namn) (Tästä osatehtävästä saa 30 % tehtävän pisteistä. / Denna deluppgift ger 30 % av uppgiftens poäng.) 5/8
Tehtävä 3 / Uppgift 3 3a) Päättele rakenteet ja täydennä annetuille viivoille koodikielisen keskustelun puuttuvat vuorot. / Du skall härleda strukturerna och på de givna raderna fylla i turerna som saknas i konversationen på det kodade språket. (Tästä osatehtävästä saa 20 % tehtävän pisteistä. / Denna deluppgift ger 20 % av uppgiftens poäng.) Y: Hei, olen Juhani. / Hej, jag är Johan. h, i b J. X: Olen X. / Jag är X. (1) Y: Puhun ainoastaan murretta. / Jag talar endast dialekt. i s nr D. Y: Puhutko englantia? / Talar du engelska? s d E? X: Kyllä (= j), puhun englantia. / Jo (= j), jag talar engelska. (2) j, Y: Puhutko vähän murretta? / Talar du lite dialekt? s d eb D? X: Kyllä, vähän. / Jo, lite. (3) Y: Suomalaiset pitävät kahvista. / Finländare tycker om kaffe. F m K. Y: Pidätkö sinä kahvista? / Tycker Du om kaffe? m d K? X: Kyllä, pidän kahvista. / Jo, jag tycker om kaffe. (4) Y: Tänään on tuoretta kahvia. / Idag finns det färskt kaffe. h g e f K. 6/8
Tehtävä 3 jatkuu / Uppgift 3 fortsätter Y: Kahvi on tuore nyt. / Kaffet är färskt nu. d K b j f. Y: On hyvää kahvia tänään! / Det är gott kaffe idag! b g K h! X: On erittäin (= sr) hyvää tänään. / Det är mycket (= sr) gott idag. (5) Y: Minun valkoinen passini on sininen. / Mitt vita pass är blått. m v P b b. Y: Tuolla ei ole valkoisia passeja. / Där borta finns inte några vita pass. d g e n v P. Y: Odota vähän! / Vänta lite! w eb! Y vaihtaa muutaman sana vanhemman herran kanssa (K). / Y växlar några ord med en äldre herre (K). Y: Oletteko täällä huomenna? / Är Ni här imorgon? b S h m? K: En ole täällä. / Jag är inte här. i b n h. K: Menen linja-autolla Saloon. / Jag far med buss till Salo. i f m B z Salo. Y: Linja-auto ei ole riittävän nopea. / Bussen är inte tillräckligt snabb. d B b n sl g. K: Linja-auto varmaan olisi jo Helsingissä. / Bussen vore säkert redan i Helsingfors. d B b s sn i He. 7/8
Tehtävä 3 jatkuu / Uppgift 3 fortsätter 3b) Käännä seuraavat lauseet soveltaen osatehtävän 3a keskustelun rakenteita. / Översätt följande meningar med hjälp av strukturerna i konversationen i deluppgift 3a. (Tästä osatehtävästä saa 40 % tehtävän pisteistä. / Denna deluppgift ger 40 % av uppgiftens poäng.) (1) Puhun ainoastaan vähän englantia. / Jag talar endast lite engelska. (2) Eikö ole kahvia tänään? / Finns det inte något kaffe idag? (3) Tuolla on sinisiä passeja. / Där finns några blåa pass. (4) K ei mene linja-autolla Helsinkiin huomenna. / K far inte med buss till Helsingfors imorgon. (5) Onko sininen linja-autoni riittävän nopea? / Är min blåa buss tillräckligt snabb? 3c) Luettele osatehtävän 3b suomen tai ruotsin sanojen ja ilmaisujen koodikieliset käännösvastaavuudet ja laadi lauserakennesäännöt, jotka kuvaavat tuottamasi käännöslauseet. / Räkna up översättningsmotsvarigheterna på kodspråket för de svenska eller finska orden och uttrycken i deluppgift 3b och gör de frasstrukturregler, som beskriver översättningsmeningarna som du producerat. (Tästä osatehtävästä saa 40 % tehtävän pisteistä. / Denna deluppgift ger 40 % av uppgiftens poäng.) 8/8