KIRJALLINEN KYSYMYS 418/2006 vp Oppisopimuksen koulutuskorvauksen maksaminen opiskelijan poissaolon ajalta Eduskunnan puhemiehelle Laissa ammatillisesta koulutuksesta (630/1998) säädetään, että pääosin työpaikalla järjestettävä koulutus voi perustua 15 vuotta täyttäneen opiskelijan ja työnantajan välillä tehtyyn kirjalliseen määräaikaiseen työsopimukseen eli oppisopimukseen. Oppisopimuksen sisällöstä ja työnantajalle maksettavasta koulutuskorvauksesta säädetään tarkemmin asetuksella. Asetuksessa ammatillisesta koulutuksesta (811/1998) säädetään, että oppisopimuskoulutuksessa työnantajalle maksetaan työpaikalla tapahtuvan koulutuksen järjestämistä varten korvausta sen mukaan, mitä koulutuksesta arvioidaan työnantajalle aiheutuvan kustannuksia. Kustannuksia arvioitaessa otetaan huomioon koulutusala, suoritettava tutkinto sekä opiskelijan kokemus ja opintojen vaihe. Koulutuksen järjestäjä ja työnantaja sopivat korvauksesta kunkin oppisopimuksen osalta ennen sopimuksen hyväksymistä. Käytännössä lain määrittelemät puitteet koulutuskorvauksen määrittelemiseen ovat tulkinnanvaraiset. Oppisopimuksen järjestelyissä keskeisessä roolissa ovat paikalliset oppisopimustoimistot tai -keskukset, joissa sovitaan työnantajalle maksettavista koulutuskorvauksista sekä tietopuolisen opetuksen ajalta opiskelijalle maksettavista opintososiaalisista etuuksista. Koska korvauksen maksamista koskevat säädökset ovat väljät, eri paikkakunnilla työnantajat saattavat tulla kohdelluiksi hyvinkin eri tavoin. Erään tulkinnan mukaan koulutettavan sairauspoissaolot vähentävät koulutuskorvauksen määrää. Tämä johtaa käytännössä siihen, että vaikka työnantaja maksaa koulutettavalle sairauslomapäiviltä työehtosopimuksen mukaista palkkaa, niin koulutuskorvauksen taso laskee koulutettavan sairastelun takia. Käytäntöä on perusteltu sillä, että koulutettavan poissa ollessa ei kustannuksia synny. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa silloin, kun työnantajalla on palkanmaksuvelvoite. Vastaavaa tulkintaa ei taas sovelleta vuosilomapäiviin, eli poissaolo työpaikalta vuosiloman takia ei vaikuta koulutuskorvauksen määrään. Koulutuskorvaus perustuu työnantajalle koulutuksesta aiheutuviin todellisiin kustannuksiin. Näiden kustannusten syntymisen kannalta on merkityksetöntä, onko koulutettava pois työpaikalta sairauden tai vuosiloman vuoksi, jos työnantajalla yksiselitteisesti on palkanmaksuvelvollisuus kyseiseltä ajalta. Koulutuskorvauksen tason laskeminen on epäoikeudenmukaista niissä tapauksissa, joissa työpaikalta poissaoloon on asianmukainen ja hyväksyttävä syy ja työnantajalle joka tapauksessa syntyy poissaolon ajalta kustannuksia. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä, että oppisopimuksen koulutuskorvausta maksetaan täysimääräisenä kaikissa niissä tilanteissa, joissa työnanta- Versio 2.0
jalle todellisuudessa lain tai työehtosopimuksen perusteella syntyy kustannuksia koulutettavan opiskelijan työpaikalta poissaolon ajalta? Helsingissä 15 päivänä toukokuuta 2006 Anne Holmlund /kok 2
Ministerin vastaus KK 418/2006 vp Anne Holmlund /kok Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Anne Holmlundin /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 418/2006 vp: Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä, että oppisopimuksen koulutuskorvausta maksetaan täysimääräisenä kaikissa niissä tilanteissa, joissa työnantajalle todellisuudessa lain tai työehtosopimuksen perusteella syntyy kustannuksia koulutettavan opiskelijan työpaikalla poissaolon ajalta? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Oppisopimus perustuu ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (630/1998) 17 :n mukaisesti 15 vuotta täyttäneen opiskelijan ja työnantajan väliseen kirjalliseen määräaikaiseen työsopimukseen. Pääosin työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettävää koulutusta täydennetään tietopuolisilla opinnoilla. Koulutuksen järjestäjä maksaa oppisopimuskoulutuksessa työnantajalle koulutuskorvausta työpaikalla tapahtuvasta koulutuksesta. Koulutuskorvauksesta säädetään asetuksella (811/1998). Asetuksen 6 :n mukaan koulutuskorvausta maksetaan työpaikalla tapahtuvan koulutuksen järjestämistä varten. Korvauksen määrään vaikuttaa se, kuinka paljon koulutuksesta arvioidaan aiheutuvan työnantajalle kustannuksia. Kustannuksia arvioitaessa otetaan huomioon koulutusala, suoritettava tutkinto sekä opiskelijan kokemus ja opintojen vaihe. Koulutuksen järjestäjä ja työnantaja sopivat korvauksesta kunkin oppisopimuksen osalta ennen oppisopimuksen hyväksymistä. Koulutuskorvauksia koskevat säädökset ovat väljät ja jättävät päätäntävaltaa koulutuksen järjestäjille. Väljien säädösten etuna on joustavuus, joka mahdollistaa paikallisen toimintaympäristön ja opiskelijakohtaisten tekijöiden huomioimisen koulutuksen kustannuksissa ja sitä kautta myös koulutuskorvauksen suuruutta määriteltäessä. Toisaalta säädökset sallivat sen, että koulutuksen järjestäjillä on erilaiset käytännöt. Oppisopimuskoulutusta ja työssäoppimista arvioidaan parasta aikaa koulutuksen arviointineuvoston toimesta. Työpaikalla tapahtuvaa oppimista koskevan arviointiraportin luonnoksen perusteella oppisopimuskoulutuksessa maksetut koulutuskorvaukset vaihtelivat 75 260 euroa/kk koulutuksen järjestäjän mukaan. Keskimäärin koulutuskorvaus oli 138 euroa/kk. Koulutusalojen välillä ei ollut merkittäviä eroja koulutuskorvauksen suuruudessa. Koulutuksen määrälliset indikaattorit 2005 -julkaisun mukaan työnantajille maksettavien koulutuskorvausten osuus oppisopimuskoulutuksen kokonaiskustannuksista oli vuonna 2004 17 %. Koulutuskorvausten osuus kokonaiskustannuksista on laskenut edellisistä vuosista. Oppisopimus on määräaikainen työsopimus, jossa opiskelija sitoutuu tekemään työnantajalle työtä tämän johdon, valvonnan ja ohjauksen alaisena palkkaa tai muuta vastiketta vastaan saavuttaakseen ammattitaidon ja tutkintotavoitteisessa koulutuksessa suorittaakseen tutkinnon. Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (630/1998) 18 :n nojalla oppisopimuskoulutukseen sovelletaan työsopimuslakia (55/2001). Poikkeukset työsopimuslain säännösten soveltamiseen luetellaan ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 18 :n 1 momentissa. Muilta osin työsopimus- 3
Ministerin vastaus lainsäädäntöä sovelletaan sellaisenaan. Työnantajan palkanmaksuvelvoite ja palkan suuruus oppisopimuskoulutuksessa perustuvat työsopimuslakiin ja työehtosopimukseen. Koulutuskorvaus ei ole luonteeltaan palkkatuki, vaan se on tarkoitettu kattamaan koulutuksesta aiheutuvia kustannuksia (811/1998, 6 ). Koulutuskorvaus on kulukorvaus esim. oppisopimusopiskelijan ohjausja arviointityöstä aiheutuneista todellisista kustannuksista. Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (630/1998) 46 :ssä on säädetty opetusministeriölle mahdollisuus antaa tarvittaessa määräyksiä koulutuskorvauksista. Valtuus otettiin lakiin, koska työnantajille maksetut koulutuskorvaukset olivat pienenemässä. Säännöksen tarkoituksena ei ole ollut, että opetusministeriö välittömästi ryhtyisi säätelemään koulutuskorvauksia. Opetusministeriö seuraa koulutuskorvausten tasoa. Koulutuksen järjestäjiä voidaan informaatio-ohjata kehittämään selkeät ja johdonmukaiset perusteet koulutuskorvausten määräytymiselle ja maksamiselle sekä tiedottamaan koulutuskorvausten määräytymisperusteet sopijapuolille oppisopimuksen solmimisvaiheessa. Opetusministeriö puuttuu korvausten tasoon ja määräytymiseen, jos koulutuskorvaukset laskevat perusteettomasti. Helsingissä 6 päivänä kesäkuuta 2006 Opetusministeri Antti Kalliomäki 4
Ministerns svar KK 418/2006 vp Anne Holmlund /kok Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 418/2006 rd undertecknat av riksdagsledamot Anne Holmlund /saml: Vilka åtgärder tänker regeringen vidta så att utbildningsersättningen i samband med läroavtal kan betalas till fullt belopp i sådana fall då arbetsgivaren på grundval av lag eller kollektivavtal orsakas verkliga kostnader för den tid den studerande är borta från arbetet? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Enligt 17 i lagen om yrkesutbildning (630/1998) grundar sig läroavtal på ett skriftligt arbetsavtal för viss tid som ingås mellan en studerande som fyllt 15 år och arbetsgivaren. Utbildning som huvudsakligen ordnas på arbetsplatsen i anknytning till de praktiska arbetsuppgifterna kompletteras med teoretiska studier. Inom läroavtalsutbildningen betalar utbildningsanordnaren en utbildningsersättning till arbetsgivaren för utbildning på arbetsplatsen. Utbildningsersättningen regleras genom förordning (811/1998). Enligt 6 i förordningen betalas utbildningsersättning för utbildning som ordnas på arbetsplatsen. Ersättningens storlek är beroende av de kostnader som utbildningen bedöms åsamka arbetsgivaren. Vid bedömningen av kostnaderna beaktas utbildningsområdet, den examen som skall avläggas samt den studerandes erfarenhet och vilket skede studierna befinner sig i. Utbildningsanordnaren och arbetsgivaren avtalar om ersättningen för varje läroavtal innan avtalet godkänns. Bestämmelserna om utbildningsersättningar är liberala och ger utbildningsanordnarna stor frihet att själva bestämma. Fördelen med liberala bestämmelser är flexibiliteten som gör det möjligt att väga in faktorer i den lokala verksamhetsmiljön och faktorer som rör enskilda studerande i utbildningskostnaderna och följaktligen också vid fastställandet av storleken på utbildningsersättningen. Å andra sidan tillåter lagstiftningen att utbildningsanordnarna tillämpar olika praxis. Läroavtalsutbildningen och inlärningen i arbete utvärderas som bäst på uppdrag av rådet för utvärdering av utbildningen. Enligt utkastet till en utvärderingsrapport om inlärningen på arbetsplatsen varierade utbildningsersättningen inom läroavtalsutbildningen mellan 75 och 260 euro/mån beroende på utbildningsanordnare. Utbildningsersättningen var i snitt 138 euro/mån. I fråga om ersättningens storlek fanns det inga större skillnader mellan utbildningsområdena. Enligt rapporten om kvantitativa indikatorer i utbildningen, Koulutuksen määrälliset indikaattorit 2005, uppgick andelen utbildningsersättningar som år 2004 betalades till arbetsgivarna till 17 procent av de totala kostnaderna för läroavtalsutbildningen. Utbildningsersättningarnas andel av totalkostnaderna har sjunkit från föregående år. Läroavtalet är ett arbetsavtal som ingås för viss tid. Enligt avtalet förbinder sig den studerande att utföra arbete för arbetsgivaren under dennes ledning, uppsikt och handledning mot lön eller annan ersättning för att nå yrkeskunnighet och, om det är fråga om examensinriktad utbildning för att avlägga examen. Enligt 18 i lagen om yrkesutbildning (630/1998) skall arbetsavtalslagen (55/2001) tillämpas på läroavtal. Undantagen från tillämpningen av bestämmelserna i 5
Ministerns svar arbetsavtalslagen uppräknas i 18 1 mom. i lagen om yrkesutbildning. Till övriga delar tillämpas arbetsavtalslagen som sådan. Arbetsgivarens skyldighet att betala lön och lönens storlek inom läroavtalsutbildningen grundar sig på arbetsavtalslagen och respektive kollektivavtal. Utbildningsersättningen är inte ett lönestöd, utan tanken är att den skall täcka kostnaderna för utbildningen (811/1998, 6 ). Utbildningsersättningen är en ersättning för de faktiska kostnader som orsakas av t.ex. handledning och utvärdering av studerande inom läroavtalsutbildningen. Enligt 46 i lagen om yrkesutbildning (630/1998) har undervisningsministeriet rätt att vid behov utfärda föreskrifter om utbildningsersättningar. Befogenheten togs in i lagen på grund av att de utbildningsersättningar som betalades till arbetsgivarna höll på att minska. Syftet med bestämmelsen var inte att undervisningsministeriet direkt skulle ta itu med att reglera ersättningarna. Undervisningsministeriet följer upp utvecklingen av ersättningsnivån. Informationsstyrning kan användas för att hjälpa utbildningsanordnarna att ta fram tydliga och logiska kriterier för fastställande och betalning av utbildningsersättningar och för att informera avtalsparterna om kriterierna i samband med att läroavtalet ingås. Beträffande nivån på utbildningsersättningarna och fastställandet av dem vidtar undervisningsministeriet åtgärder om ersättningarna blir oskäligt låga. Helsingfors den 6 juni 2006 Undervisningsminister Antti Kalliomäki 6