SENIORITUTKIMUS Tekstiraportti Kevät..
SENIORITUTKIMUS Sisällysluettelo YHTEENVETO... JOHDANTO.... Tutkimuksen tarkoitus.... Tutkimuksen toteutus... RAHA-ASIOIDEN SUUNNITTELEMINEN JA NYKYINEN RAHATILANNE... SÄÄSTÄMINEN JA SIJOITTAMINEN.... Nykyiset säästämis- ja sijoituskohteet.... Säästö- ja sijoitusaikeet.... Säästö- ja sijoituskohteen valintakriteerit... TALOUDEN RISKIT JA NIIHIN VARAUTUMINEN... MAKSAMINEN.... Internetin käyttö yleensä.... Laskunmaksutavat.... E-laskupalvelut.... Päivittäistavaraostosten maksaminen...
SENIORITUTKIMUS YHTEENVETO Tuloksissa näkyy kyselyajankohdan taloudellisen tilanteen vaikutus. Haastatteluajankohtana taloudellisessa epävarmuudessa on jo näkynyt merkkejä kuluttajien luottamuksen lisääntymisestä. Sijoitusmarkkinoilla jatkunut epävarmuus näkyy kiinnostuksena turvallisia säästö- ja sijoituskohteita kohtaan. Seniorien raha-asioiden suunnittelujänne näyttää lyhentyneen vuoden takaisesta, mutta edelleen reilu viidennes senioreista suunnittelee rahankäyttöään vähintään puolen vuoden tähtäimellä. Myös menoja seurataan, reilut kolme senioria neljästä seuraa säännöllisesti. Vain kymmenen prosenttia ei seuraa omia menojaan lainkaan. Yli puolella senioreista tulot ovat suuremmat kuin menot, ja vain viisi prosenttia joutuu käyttämään säästöjään menojensa kattamiseen. Seniorit suunnittelevat raha-asioitaan koko väestöä harvemmin, mutta seuraavat menojaan säännöllisemmin. Heidän rahatilanteensa näyttää tällä hetkellä kuitenkin olevan hieman epävarmemmalla pohjalla kuin koko väestöllä keskimäärin. Seniorien kiinnostus säästämistä ja sijoittamista kohtaan on lisääntynyt viime vuodesta selvästi. Myös säästö- ja sijoitusaikeita on enemmän. Koko väestöön verrattuna senioreilla on säästöjä ja sijoituksia useammin, mutta säästö- ja sijoitusaikeita selvästi harvemmin. Kuluttajien turvallisuushakuisuus ja sijoitusmarkkinoilla vallitseva epävarmuus näkyvät myös säästö- ja sijoituskohteissa. Pankkitileille säästäminen on senioreilla edelleen suosituinta ja etenkin säästö- ja sijoitustileille säästäminen on lisääntynyt. Tilisäästäminen on myös suosituin tuleva säästämismuoto. Kiinnostus osake- ja rahastosäästämistä kohtaan on laskenut. Loma-asuntoon sijoittamisen suosio on pysynyt viime kevään tasolla, mutta maa- ja metsäomaisuuteen tai sijoitusasuntoon sijoittaminen ovat laskeneet. Kiinnostus osake- ja rahastosäästämistä kohtaan on laskenut senioreilla enemmän kuin koko väestössä. Turvallisuus on edelleen senioreillekin tärkein säästö- ja sijoituskohteen valintakriteeri. Tuotto ja kohteen rahaksi muuttamisen helppous ovat senioreille vähemmän tärkeitä valintakriteereitä kuin kaikille - -vuotiaille keskimäärin. Huomionarvoista on, että tuoton painoarvo on laskenut senioreillakin muutamien aiempien vuosien tasostaan. Alle puolet senioreista kokee riskien uhkaavan omaa talouttaan, mutta riskejä kokevien osuus on noussut vuodentakaisesta. Talouden tulojen lasku koetaan edelleen suurimpana riskitekijänä. Riskeihin seniorit varautuvat yhä useammin säästöillä tai sijoituksilla Senioreista prosenttia käyttää Internetiä: alle -vuotiaista lähes kaksi kolmasosaa ja - -vuotiaistakin lähes puolet. Miehet käyttävät Internetiä edelleen selvästi naisia aktiivisemmin. Verkkopankissa tavallisimmin laskunsa maksavien seniorien osuus on viime kevään tasolla, prosentissa. Verkkopankki on tavallisin maksutapa jo kaikilla - -vuotiailla. Suoraveloitus on edelleen eniten käytetty maksutapa laskettaessa yhteen tavallisimmat ja muut laskunmaksutavat. Maksupalvelukuoren käyttö on lisääntynyt vuodentakaisesta. E-laskupalvelujen käyttö on lisääntynyt senioreilla viime keväästä, kuten myös e-laskun tunnettuus ja kiinnostus sitä kohtaan.
SENIORITUTKIMUS Seniorien käteisen käyttö päivittäistavaraostosten maksamisessa on jonkin verran lisääntynyt viime keväästä, pankkikortilla maksavien osuuden vähentyessä. Verrattuna vuoden takaiseen käteisen käyttäjien osuuden kasvu näkyy erityisesti yli -vuotiailla. Visa Electronilla tai muulla Electron-kortilla maksavien osuus on pysynyt sillä tasolla, johon se nousi vuosi sitten.
SENIORITUTKIMUS JOHDANTO. Tutkimuksen tarkoitus Tässä tutkimuksessa selvitetään - -vuotiaiden suomalaisten säästämistä, maksutapoja ja oman talouden riskejä sekä niissä tapahtuneita muutoksia. Tällä tutkimuskierroksella kysyttiin myös omien menojen seuraamista. Senioritutkimuksen kysymyspatteristo on osittain yhteneväinen Finanssialan Keskusliiton - -vuotiaita koskevan Säästäminen, luotonkäyttö ja maksutavat -tutkimuksen samoja asioita selvittävien kysymysten kanssa, ja tässä raportissa on vertailtu senioreiden ja koko väestön, eli - -vuotiaiden tuloksia keskenään. Samoin tutkimuksen tuloksia on vertailtu soveltuvin osin vastaavana ajankohtana vuosina,,,, ja tehtyjen senioritutkimusten tuloksiin. Lisäksi on tehty ikäryhmittäisiä vertailuja.. Tutkimuksen toteutus Tutkimuksen kohderyhmän muodostavat mannersuomalaiset - -vuotiaat henkilöt. Haastattelututkimuksen aineisto on kerätty tammi-helmikuussa. Tällöin haastateltiin kohderyhmään kuuluvaa henkilöä eri puolilla Suomea. Aineisto on osittain päällekkäinen Säästäminen, luotonkäyttö ja maksutavat -tutkimuksen kanssa, sillä alle - vuotiaat vastaajat on haastateltu tämän tutkimuksen yhteydessä. Iältään -vuotiaat ja sitä vanhemmat haastateltiin erikseen omana ryhmänään. Ikäryhmään - kuuluvia oli Manner-Suomessa Tilastokeskuksen Väestörakennetilaston mukaan vuoden lopussa. Haastattelututkimuksen tulosten tulkinnassa on hyvä ottaa huomioon kyselyajankohdan taloudellisen tilanteen vaikutus. Viime vuonna, jolloin edellisen tutkimuksen haastattelut tehtiin, oli yleinen taloustilanne paranemassa. Sen jälkeen viime kesänä ja syksynä talouskriisin myötä talouden epävarmuus kasvoi ja se näkyi myös kuluttajien talousluottamuksen laskuna. Tämän tutkimuksen haastattelujen aikaan, alkuvuonna, taloudellisessa epävarmuudessa on jo näkynyt merkkejä kuluttajien luottamuksen lisääntymisestä. Tutkimuksen mukaan seniorien rahatilanne on pysynyt hyvänä. Sijoitusmarkkinoilla jatkunut epävarmuus näkyy tutkimustuloksissa kiinnostuksena turvallisia säästö- ja sijoituskohteita kohtaan. Haastattelut suoritti Finanssialan Keskusliiton toimeksiannosta IROResearch Oy. Raportin on laatinut tutkimuspäällikkö Riitta Kuhno IROResearch Oy:stä yhteistyössä rahoitusasiantuntija Ulla Halosen, Finanssialan Keskusliitto, kanssa.
SENIORITUTKIMUS RAHA-ASIOIDEN SUUNNITTELEMINEN JA NYKYINEN RAHATILANNE Senioreista prosenttia suunnittelee omaa talouttaan lyhyellä tähtäimellä, korkeintaan puoleksi vuodeksi kerrallaan. Pitemmän tähtäimen suunnittelijoita eli vuoden tai sitäkin pidemmällä aikavälillä talouttaan suunnittelevia on senioreista reilu viidennes. Senioreiden suunnitelmallisuus oman talouden hoidossa on kokonaisuutena hieman vähentynyt viime kevääseen verrattuna ja suunnittelun aikajänne on myös lyhentynyt. Nyt neljännes senioreista suunnittelee talouttaan korkeintaan kuukaudeksi kerrallaan, ja raha-asioitaan jonkinlaisella tähtäimellä suunnittelevien osuus on kaksi prosenttiyksikköä viimekeväistä alempi. Pitemmällä tähtäimellä, eli vähintään puoleksi vuodeksi tai sitä pitemmällä aikavälillä raha-asioitaan suunnittelevien osuus on suurin alle -vuotiaiden seniorien keskuudessa. On luonnollista elämänvaiheesta johtuen, että senioreista selvästi harvemmat suunnittelevat raha-asioitaan kuin koko väestö keskimäärin tekee. Kun reilu kolmannes senioreista ei suunnittele raha-asioitaan lainkaan, koko väestössä eli --vuotiaissa tämä osuus on prosenttia. Seniorit tekevät myös pitemmän tähtäimen suunnitelmia harvemmin kuin koko väestössä keskimäärin tehdään. Koko väestöstä prosenttia suunnittelee talouttaan vuoden tai sitäkin pidemmällä aikavälillä, senioreista niin tekee vain noin kymmenesosa. Kuvio a. Kuinka pitkällä aikavälillä suunnittelee raha-asioitaan "Kuinka pitkällä aikavälillä yleensä suunnittelette raha-asioitanne?" % kaikista - -vuotiaista vastaajista (n= v. ) Korkeintaan kuukausi Vähintään kuukausi, mutta alle kuukautta Vähintään kuukautta, mutta alle puoli vuotta Vähintään puoli vuotta, mutta alle vuosi - vuotta Ei suunnittele raha-asioitaan lainkaan Ei osaa sanoa kevät kevät kevät
SENIORITUTKIMUS Kuvio b. Kuinka pitkällä aikavälillä suunnittelee raha-asioitaan ikäryhmittäin "Kuinka pitkällä aikavälillä yleensä suunnittelette raha-asioitanne?" % - -vuotiaista vastaajista Korkeintaan kuukausi Vähintään kuukausi, mutta alle kuukautta Vähintään kuukautta, mutta alle puoli vuotta Vähintään puoli vuotta, mutta alle vuosi - vuotta Ei suunnittele raha-asioitaan lainkaan Ei osaa sanoa - v. (n=) - v. (n=) - v. (n=) - v. (n=) Vastaajien nykyistä rahatilannetta selvitettiin kysymällä, mikä luetelluista vaihtoehdoista kuvaa parhaiten heidän nykyistä rahatilannettaan. Seniorien rahatilanne näyttää tämän tutkimuksen mukaan pysyneen lähes ennallaan viime kevääseen verrattuna, eli on edelleen varsin hyvä. Senioreista prosentilla tulot ovat suuremmat kuin menot, eli rahaa voisi jäädä säästöön, ja lähes prosentilla tulot ja menot ovat yhtä suuret. Osuudet ovat lähes viimekeväisellä tasolla. Viidellä prosentilla tulot ovat menoja pienemmät, osuus on noussut viime keväästä hienoisesti. Joukossa on jälleen muutamia senioreita, jotka joutuvat ottamaan ylimääräistä lainaa menojensa kattamiseen. Viime keväänä kaikki ne, joiden tulot olivat menoja pienemmät, selvisivät säästöillään. Tulot ovat menoja suuremmat useammin alle -vuotiaiden keskuudessa kuin sitä vanhemmilla. Yli -vuotiailla taas tulot ja menot ovat yhtä suuret nuorempia ikäryhmiä useammin. Senioreiden rahatilanne näyttäisi tällä hetkellä olevan hivenen epävarmemmalla pohjalla kuin koko väestöllä keskimäärin. Niiden osuus, joilla rahaa voisi jäädä säästöön, on noussut koko väestössä keskimäärin prosenttiin. Toisaalta kuitenkin koko väestön keskuudessa kuudella prosentilla tulot ovat menoja pienemmät.
SENIORITUTKIMUS Kuvio a. Nykyinen rahatilanne "Mikä seuraavista kuvaa nykyistä rahatilannettanne?" Tulot ovat suuremmat kuin menot Tulot ovat yhtä suuret kuin menot Tulot ovat pienemmät kuin menot, käyttää säästöjään menojen rahoittamiseen Tulot ovat pienemmät kuin menot, joutuu ottamaan ylimääräistä lainaa menojen kattamiseen Ei osaa sanoa % kaikista - -vuotiaista vastaajista (n= v. ) kevät kevät kevät Kuvio b. Nykyinen rahatilanne ikäryhmittäin "Mikä seuraavista kuvaa nykyistä rahatilannettanne?" Tulot ovat suuremmat kuin menot Tulot ovat yhtä suuret kuin menot Tulot ovat pienemmät kuin menot, käyttää säästöjään menojen rahoittamiseen Tulot ovat pienemmät kuin menot, joutuu ottamaan ylimääräistä lainaa menojen kattamiseen Ei osaa sanoa % - -vuotiaista vastaajista - v. (n=) - v. (n=) - v. (n=) - v. (n=) Tänä vuonna kysyttiin uutena kysymyksenä seuraavatko vastaajat omia menojaan jollakin tavalla. Reilut kolme neljäsosaa senioreista seuraa omia menojaan säännöllisesti ja prosenttia satunnaisesti. Vain joka kymmenes seniori ei seuraa omia menojaan lainkaan. Keskimääräistä säännöllisemmin omia menojaan seuraavat ne seniorit, jotka kokevat talouteensa kohdistuvan joitain riskejä, etenkin pelkäävät taloutensa tulojen laskevan. Niin ikään keskimääräistä suurempi osuus niistä senioreista, jotka suunnittelevat raha-asioitaan pitkällä, vähintään vuoden tähtäimellä, seuraa menojaan säännöllisesti.
SENIORITUTKIMUS Seniorit seuraavat menojaan säännöllisemmin kuin koko väestössä keskimäärin tehdään. Kaikista - -vuotiaista kaksi kolmasosaa kertoo seuraavansa omia menojaan säännöllisesti ja neljännes satunnaisesti. Toisaalta senioreissa on suhteessa enemmän niitä, jotka eivät seuraa menojaan lainkaan, sillä koko väestöstä vain kuusi prosenttia ei seuraa menojaan lainkaan. Kuvio a. Omien menojen seuraaminen "Seuraatteko omia menojanne jollakin tavalla?" % kaikista - -vuotiaista vastaajista (n= v. ) Kyllä, säännöllisesti Kyllä, satunnaisesti Ei lainkaan Ei osaa sanoa Kuvio b. Omien menojen seuraaminen ikäryhmittäin "Seuraatteko omia menojanne jollakin tavalla?" % - -vuotiaista vastaajista Kyllä, säännöllisesti Kyllä, satunnaisesti Ei lainkaan Ei osaa sanoa - v. (n=) - v. (n=) - v. (n=) - v. (n=)
SENIORITUTKIMUS SÄÄSTÄMINEN JA SIJOITTAMINEN. Nykyiset säästämis- ja sijoituskohteet Seniorien kiinnostus säästämistä kohtaan on lisääntynyt selvästi viime keväästä. Nyt kaikista - -vuotiaista prosentilla on säästettynä tai sijoitettuna varoja eri kohteisiin, kun osuus vuosi sitten oli prosenttia. Tutkimuksessa mukana olevaan väestöön suhteutettuna säästäjien ja sijoittajien osuus edustaa noin iältään - -vuotiasta senioria. Osuus on korkeampi kuin koskaan aiemmin tämän tutkimuksen historiassa. Koko väestöön verrattuna on senioreista edelleen useammilla säästöjä ja sijoituksia, vaikka koko väestössäkin säästäjien ja sijoittajien osuus on noussut viime keväästä. Kaikkien - -vuotiaiden keskuudessa säästöjä ja sijoituksia omaavien osuus on prosenttia. Koko väestössäkin säästäjien määrä on noussut selvästi juuri ikäihmisten, - -vuotiaiden keskuudessa. Kuluttajien turvallisuushakuisuus ja sijoitusmarkkinoilla vallitseva epävarmuus näkyvät myös säästö- ja sijoituskohteissa. Säästö- ja sijoitustilille säästäminen on noussut viime vuodesta ja on tällä hetkellä senioreilla selvästi suosituin säästömuoto, alhaisesta korkotasosta huolimatta. Erilaisille säästö- ja sijoitustileille säästävien osuus on noussut viime kevään tasosta yhdeksällä prosenttiyksiköllä prosenttiin. Käyttötilille säästäminen on toiseksi yleisin säästämisen muoto ja kolmannes senioreista ilmoitti säästöjensä olevan käyttötilillä. Käyttötilisäästäjien osuus on kuitenkin laskenut viime kevään tasosta viidellä prosenttiyksiköllä. Seniorien kiinnostus osake- ja rahastosäästämiseen on laskenut viime keväästä. Molempien osuudet ovat kolme prosenttiyksikköä alempia kuin vuosi sitten. Pörssiosakkeisiin säästäminen on kuitenkin pankkitalletusten jälkeen seuraavaksi suosituin säästömuoto. Nyt prosentilla senioreista on säästöjä ja sijoituksia pörssiosakkeissa ja vastaavasti prosenttia ilmoitti säästävänsä rahastoihin. Loma-asuntoon sijoittaminen on noussut neljänneksi suosituimmaksi seniorien säästö- ja sijoituskohteeksi. Sen osuus on pysynyt sillä tasolla, mihin se nousi viime keväänä, prosentissa. Maa- ja metsäomaisuuteen tai sijoitusasuntoon sijoittamisessa on sen sijaan laskua vuodentakaiseen verrattuna. Vapaaehtoisiin eläkevakuutuksiin säästävien seniorien osuus on palannut pitkäaikaiselle tasolleen kahteen prosenttiin käytyään viime keväänä viidessä prosentissa. Ikäryhmittäin tarkasteltuna säästäjien ja sijoittajien osuus on korkein alle -vuotiaissa senioreissa, joista prosentilla on säästöjä tai sijoituksia. Iäkkäimmistä yli -vuotiaista senioreista säästöjä on reilulla puolella. Aktiivisimmat säästäjät, alle -vuotiaat, ovat myös edelleen hajauttaneet sijoituksiaan aktiivisimmin eri sijoitusmuotoihin. Säästäjien osuus on noussut viime vuoteen verrattuna kaikissa ikäryhmissä, mutta suurin nousu on tapahtunut - -vuotiaiden keskuudessa. Keväällä, kun säästäjien ja sijoittajien osuus oli laskenut, oli se laskenut eniten juuri - -vuotiailla, mutta nyt osuus on palannut lähelle vuoden tasoa prosenttiin. Myös sukupuolten välillä on eroja eri säästö- ja sijoitusmuotojen käyttämisessä. Miehet käyttävät ylipäätään eri sijoitusmuotoja naisia monipuolisemmin ja lisäksi sijoittavat naisia selvästi useammin etenkin maa- ja metsäomaisuuteen, mutta myös pörssiosakkeisiin ja loma-asuntoon. Pankkitileille säästäminen on suositumpaa senioreiden kuin koko väestön keskuudessa. Säästö- ja sijoitustileille säästäviä on koko väestössä keskimäärin prosenttia ja käyttötilisäästäjiä prosenttia, kun vastaavat osuudet nousevat senioreilla ja prosenttiin. Kiinnostus sekä osake- että rahastosäästämistä kohtaan on laskenut niin kaikilla - - vuotiailla kuin senioreillakin, senioreilla vieläpä hieman enemmän kuin koko väestössä keskimäärin. Vaikka osakesäästäjien osuus seniorien keskuudessa onkin laskenut, ovat ikäih-
SENIORITUTKIMUS miset edelleen kiinnostuneempia osakesijoittamisesta kuin koko väestö keskimäärin. Kun koko väestössä osakesäästäjiä oli keskimäärin prosenttia, on osuus seniorien keskuudessa prosenttia. Sen sijaan rahastosäästäminen kiinnostaa senioreita edelleen vähemmän kuin kaikkia - -vuotiaita. Rahastosäästäjien osuus koko väestössä oli prosenttia, mutta senioreilla prosenttia. Loma-asuntoon sijoittaminen on senioreilla selvästi suositumpaa kuin kaikilla - -vuotiailla keskimäärin: osuus senioreilla prosenttia ja koko väestössä kahdeksan. Kuvio a. Nykyiset säästö- ja sijoituskohteet "Onko teillä tällä hetkellä säästettynä tai sijoitettuna varoja jossakin kohteessa?" "Missä seuraavista kohteista teillä on säästöjä tai sijoituksia?" % kaikista - -vuotiaista vastaajista (n= v. ) On säästöjä tai sijoituksia SÄÄSTÖ- JA SIJOITUSKOHTEET Säästö-, sijoitus- tai muulla pankkitilillä Käyttötilillä ( esim. palkkatilillä) Pörssiosakkeissa Loma-asunnossa Sijoitusrahastoissa Maa- ja metsäomaisuudessa Säästö- ja sijoitusvakuutuksissa Sijoitusasunnon muodossa Muissa arvopapereissa (ml. optiot) Joukkovelkakirjalainoissa ja indeksilainoissa Vapaaehtoisissa yksilöllisissä eläkevakuutuksissa PS-tuotteissa,, kevät kevät kevät kevät kevät kevät kevät
SENIORITUTKIMUS Kuvio b. Nykyiset säästö- ja sijoituskohteet ikäryhmittäin "Missä seuraavista kohteista teillä on säästöjä tai sijoituksia?" % - -vuotiaista vastaajista On säästöjä tai sijoituksia Säästö-, sijoitus-tai muulla pankkitilillä Käyttötilillä Pörssiosakkeissa Lomaasunnossa Sijoitusrahastoissa Maa- ja metsäomaisuud. - v. (n=) - v. (n=) - v. (n=) - v. (n=). Säästö- ja sijoitusaikeet Suomalaisten kiinnostus säästämistä kohtaan näkyy myös senioreiden säästö- ja sijoitusaikeissa. Heillä on nyt viimekeväistä enemmän säästö- ja sijoitusaikeita. Tällä hetkellä prosenttia senioreista aikoo säästää tai sijoittaa varoja seuraavien kuukauden aikana, kun vuosi sitten osuus oli prosenttia. On palattu vuoden tasolle. Eniten säästämisja sijoitusaikeita on alle -vuotiailla senioreilla, joista prosenttia kertoo olevansa säästötai sijoitusaikeissa. Seniorien säästämisaikeet ovat nousseet viimekeväisestä etenkin alle -vuotiailla, mutta laskeneet yli -vuotiailla senioreilla. Vaikka seniorien kiinnostus säästämistä kohtaan onkin kasvanut viime vuodesta, on heillä kaiken kaikkiaan säästö- ja sijoitusaikeita edelleen selvästi vähemmän kuin koko väestöllä keskimäärin. Kaikista - - vuotiaista prosentilla oli tällä hetkellä säästö- ja sijoitusaikeita. Sekä tämänhetkisen säästämisen että säästämisaikeiden kasvu kertovat osaltaan hyvästä rahatilanteesta, mutta myös halusta kasvattaa oman talouden puskuria pahan päivän varalle epävarmassa taloustilanteessa. Myös Kuluttajabarometrin mukaan kotitaloudet pitävät säästämismahdollisuuksiaan hyvinä ja uskovat pystyvänsä säästämään. Myös niistä senioreista, joilla on tällä hetkellä säästöjä tai sijoituksia, viimekeväistä suurempi osuus aikoo edelleen jatkaa säästämistä ja sijoittamista. Osuus on nyt prosenttia, kun se viime keväänä oli laskenut vuoden prosentista prosenttiin. Sen sijaan uusien, säästämistä ja sijoittamista harkitsevien seniorien osuus on nyt kolme prosenttiyksikköä alhaisempi kuin vuosi sitten, prosenttia.
SENIORITUTKIMUS Kuvio a. Säästö- ja sijoitusaikeet "Aiotteko säästää tai sijoittaa seuraavien kuukauden aikana?" "Mihin seuraavista kohteista aiotte säästää tai sijoittaa?" % kaikista - -vuotiaista vastaajista (n= v. ) Aikoo säästää tai sijoittaa SÄÄSTÖ- JA SIJOITUSKOHTEET Säästö-, sijoitus- tai muulle pankkitilille Käyttötilille ( esim. palkkatilille) Pörssiosakkeisiin Sijoitusrahastoihin Säästö- ja sijoitusvakuutuksiin Sijoitusasunnon ostamiseen Maa- ja metsäomaisuuteen Muihin arvopappereihin (ml. optiot) Loma-asuntoon PS-tuotteisiin Joukkovelkakirjalainoihin ja indeksilainoihin Vapaaehtoisiin yksilöllisiin eläkevakuutuksiin Muuhun kohteeseen Ei osaa sanoa vielä, mihin kohteeseen,, kevät kevät kevät kevät kevät kevät kevät Säästö- ja sijoitustilille säästämisen kiinnostavuuden kasvu, mikä oli jo nähtävissä seniorien nykyisissä säästö- ja sijoituskohteissa, tulee selvästi esille myös tulevissa kohteissa. Useimmiten seniorit aikovat edelleen säästää säästö- ja sijoitustileille, ja niiden suosio säästökohteena on noussut jopa hieman kevään tasoa korkeammaksi viime kevään laskun jälkeen. Säästö- ja sijoitustilien osuus on nyt prosenttia, kun se vuosi sitten putosi prosenttiin vuoden prosentista. Myös käyttötilisäästämisen suosio on palannut kevään tasolle kymmeneen prosenttiin. Osake- ja sijoitusrahastosäästämisen suosio
SENIORITUTKIMUS tulevina säästökohteina on jatkanut laskuaan. Osakesijoittamista suunnittelevien seniorien osuus on nyt kolme prosenttia ja rahastosäästämistä aikovien kaksi. Säästö- ja sijoitustilien suosio tulevana säästökohteena on kasvanut viime keväästä eniten alle -vuotialla senioreilla. Alle -vuotiaista selvästi keskimääräistä suurempi osuus aikoo säästää juuri säästö- ja sijoitustileille. Aikeet sijoittaa pörssiosakkeisiin tai sijoitusrahastoihin ovat vähentyneet kaikista senioreista eniten niin ikään alle -vuotiailla, vaikkakin rahastosäästämisaikeissa olevia on heidän joukossaan edelleen keskimääräistä suurempi osuus. Tilisäästämisen suosio tulevana säästö- ja sijoituskohteena on noussut sekä senioreilla että koko väestössä keskimäärin. Kiinnostus rahasto- ja osakesijoittamiseen on vähentynyt sekä senioreilla että kaikilla - -vuotiailla, senioreilla suhteessa hieman enemmän. Kuvio b. Säästö- ja sijoitusaikeet ikäryhmittäin "Mihin seuraavista kohteista aiotte säästää tai sijoittaa?" % - -vuotiaista vastaajista Aikoo säästää tai sijoittaa Säästö-, sijoitus-tai muulle pankkitilille Käyttötilille Pörssiosakkeisiin Sijoitusrahastoihin - v. (n=) - v. (n=) - v. (n=) - v. (n=) Niistä senioreista, joilla on säästöjä tai sijoituksia tai jotka aikovat säästää tai sijoittaa tulevan vuoden aikana, prosenttia säästää vararahastoksi tai pahan päivän varalle. Osuus on noussut yhdellätoista prosenttiyksiköllä vuodentakaisesta, jopa kevään tasoa korkeammaksi. Perinnöksi säästäminen on palannut toiseksi yleisimmäksi säästöjen ja sijoitusten käyttökohteeksi ja sen mainitsee joka viides seniori. Perinnöksi säästämisen osuus on kuitenkin laskenut viime kevään tasosta kuten myös kulutustavaroiden hankkimiseksi säästämisen. Joka kuudes seniori aikoo hankkia säästöillään kulutustavaroita, kun osuus vuosi sitten oli prosenttia. Eläkeaikoja varten säästämisen osuus on jatkanut laskuaan ja on nyt prosenttia. Vararahastoksi tai pahan päivän varalle säästävät muita useammin yli -vuotiaat seniorit, kun taas kulutustavaroiden hankkimiseksi säästävien osuus on korkeimmillaan alle -vuotiailla. Vararahastoksi tai pahan päivän varalle säästäminen on suositumpaa senioreilla kuin koko väestöllä. Kaikista - -vuotiaista prosenttia kertoo säästävänsä vararahastoksi tai pahan päivänä varalle. Kaikilla - -vuotiailla toiseksi yleisin säästöjen tai sijoitusten käyttötarkoitus on kulutustavaroiden hankkiminen, senioreilla taas perinnöksi säätäminen. Elinvaiheestaan johtuen seniorit säästävät koko väestöä useammin perinnöksi ja taas koko väestöä harvemmin ostaakseen asunnon.
SENIORITUTKIMUS Kuvia a Mihin asioihin tai tarkoitukseen aikoo käyttää säästöjä tai sijoituksia. "Minkälaisiin asioihin tai tarkoitukseen aiotte käyttää säästöjänne tai sijoituksianne?" % niistä - -vuotiaista, joilla on säästöjä/ sijoituksia tai jotka aikovat säästää/sijoittaa (n= v. ) Vararahastoksi tai pahanpäivän varalle Perinnöksi Erilaisten kulutustavaroiden hankkimiseksi Eläkeaikoja varten Asunnon hankintaa varten Lomamatkaan Remonttiin Muuta tarkoitusta varten Ei osaa sanoa kevät kevät kevät kevät Kuvio b. Mihin asioihin tai tarkoitukseen aikoo käyttää säästöjä tai sijoituksia ikäryhmittäin "Minkälaisiin asioihin tai tarkoitukseen aiotte käyttää säästöjänne tai sijoituksianne?" % niistä - -vuotiaista, joilla on säästöjä/sijoituksia tai jotka aikovat säästää/sijoittaa Vararahast./ pahanpäivän varalle Perinnöksi Kulutustavaroiden varten Eläkeaikoja hankkimiseen Asunnon hankintaa varten Lomamatkaan Remonttiin - v. (n=) - v. (n=) - v. (n=) - v. (n=)
SENIORITUTKIMUS. Säästö- ja sijoituskohteen valintakriteerit Sijoitusmarkkinoilla vallitseva epävarmuus ja tilisäästämisen suosion kasvu näkyvät myös säästö- ja sijoituskriteereiden painotuksissa. Turvallisuus on edelleen senioreille tärkein kriteeri valittaessa säästö- tai sijoituskohdetta. Seuraavaksi eniten arvostetaan sijoituskohteen riskittömyyttä, joka on ominaisuutena lähellä turvallisuutta. Sen jälkeen painotetaan vaivattomuutta ja seuraavaksi kohteen rahaksi muuttamisen helppoutta, kuten aiemminkin. Riskittömyyden ja vaivattomuuden merkitys säästämis- ja sijoituskohteiden valinnassa on nyt noussut selvästi viime kevään tasosta. Myös sijoitusaika ja ekologisuus ovat nyt merkittävämpiä valintakriteerejä kuin aiemmin. Tuoton painoarvo on laskenut muutamien aiempien vuosien tasostaan. Turvallisuuden, vaivattomuuden, eettisyyden ja ekologisuuden painoarvo vähenee iän karttuessa lähes suoraviivaisesti. Rahaksi muuttamisen helppouden ja tuoton merkitys kasvaa aina -vuotiaaksi asti ja sen jälkeen vähenee jyrkästi. Yli -vuotiaille kaikki kriteerit turvallisuutta ja vaivattomuutta lukuun ottamatta ovat vähemmän merkityksellisiä kuin nuoremmille senioreille. Seniori-naisille sekä sijoituskohteen vaivattomuus että eettisyys ja vastuullisuus ovat tärkeämpiä sijoituskriteereitä kuin miehille. Miehet taas arvostavat naisia enemmän tuottoa. Tuotto, kohteen rahaksi muuttamisen helppous sekä eläketurva/eläkevuosiin varautuminen ovat senioreille vähemmän tärkeitä valintakriteereitä kuin kaikille - -vuotiaille keskimäärin. Turvallisuuden, riskittömyyden ja vaivattomuuden painoarvo sen sijaan on senioreilla korkeampi koko väestössä keskimäärin.
SENIORITUTKIMUS Kuvio a. Säästö- ja sijoituskriteerit "Minkä verran seuraavilla tekijöillä on vaikutusta valitessanne säästämis- ja sijoituskohdetta? Turvallisuus kevät kevät kevät kevät kevät % kaikista - -vuotiaista vastaa jista (n= v. ) Sijoituskohteen riskittömyys kevät kevät kevät kevät kevät Vaivattomuus kevät kevät kevät kevät kevät Rahaksi muuttamisen helppous kevät kevät kevät kevät kevät Tuotto kevät kevät kevät kevät kevät Eettisyys, vastuullisuus kevät kevät kevät Sijoitusaika kevät kevät kevät kevät kevät Ekologisuus kevät kevät kevät Verottomuus ja muut veroedut kevät kevät kevät kevät kevät Eläketurva/ eläkevuosiin varautuminen kevät kevät kevät kevät kevät % % % % % % Paljon vaikutusta Jonkin verran vaikutusta Ei lainkaan vaikutusta Ei osaa sanoa
SENIORITUTKIMUS Kuvio b. Säästö- ja sijoituskriteerit ikäryhmittäin "Minkä verran seuraavilla tekijöillä on vaikutusta valitessanne säästämis- ja sijoituskohdetta? % - -vuotiaista vastaa jista Turvallisuus - v. (n=) - v. (n=) - v. (n=) - v. (n=) Sijoituskohteen riskittömyys - v. (n=) - v. (n=) - v. (n=) - v. (n=) Vaivattomuus - v. (n=) - v. (n=) - v. (n=) - v. (n=) Rahaksi muuttamisen helppous - v. (n=) - v. (n=) - v. (n=) - v. (n=) Tuotto - v. (n=) - v. (n=) - v. (n=) - v. (n=) Eettisyys, vastuullisuus - v. (n=) - v. (n=) - v. (n=) - v. (n=) Sijoitusaika - v. (n=) - v. (n=) - v. (n=) - v. (n=) Ekologisuus - v. (n=) - v. (n=) - v. (n=) - v. (n=) Verottomuus ja muut veroedut - v. (n=) - v. (n=) - v. (n=) - v. (n=) Eläketurva/ eläkevuosiin varautuminen - v. (n=) - v. (n=) - v. (n=) - v. (n=) % % % % % % Paljon vaikutusta Jonkin verran vaikutusta Ei lainkaan vaikutusta Ei osaa sanoa
SENIORITUTKIMUS TALOUDEN RISKIT JA NIIHIN VARAUTUMINEN Seniorit kokevat omaa taloudellista tilannettaan uhkaavia riskejä enemmän kuin vuosi sitten. Vastaajille lueteltiin joukko heidän omaan talouteensa mahdollisesti liittyviä riskitekijöitä. Tällä hetkellä prosenttia senioreista ei koe minkään näistä riskeistä uhkaavan talouttaan, mutta riskejä kokevien osuus on prosenttia, mikä on neljä prosenttiyksikköä enemmän kuin vuosi sitten. Sairastumisesta, työkyvyttömyydestä, avioerosta tai lähiomaisen kuolemasta johtuva omien tai oman talouden tulojen lasku koetaan edelleen suurimpana oman talouden riskitekijänä. Sen osuus on myös kasvanut eniten viimekeväisestä, neljällä prosenttiyksiköllä prosenttiin. Säästöjen tai sijoitusten arvon laskemisen kokee uhaksi niin ikään suurempi osuus senioreista kuin vuosi sitten: osuus noussut prosenttiin viime kevään prosentista. Asunnon arvon laskua pelkää lähes yhtä suuri osuus senioreista kuin vuosi sitten. Eri-ikäiset seniorit kokevat omaa talouttaan uhkaavia riskejä hyvin samalla tavalla. Yli -vuotiaat pelkäävät hieman muita enemmän oman taloutensa tulojen laskevan. Vaikka seniori-ikäiset kokevatkin omaa talouttaan uhkaavia riskejä nyt enemmän kuin vuosi sitten, kokevat he riskejä kuitenkin edelleen hieman koko väestöä vähemmän. Kaikista - -vuotiaista noin puolet kokee talouttaan uhkaavia riskejä. Kuvio a. Omaan talouteen liittyvät riskitekijät "Luettelen vielä joitakin omaan talouteenne mahdollisesti liittyviä riskitekijöitä. Sanokaa kunkin kohdalla koetteko te sen uhkaavan omaa taloudellista tilannettanne..." Ei koe minkään uhkaavan taloudellista tilannettaan Kokee joidenkin riskien uhkaavan yhteensä Josta yksittäisten riskien osuudet: Omien tai oman talouden tulojen lasku (esim. sairastuminen, työkyvyttömyys, avioero tai lähiomaisen kuolema) Säästöjen tai sijoitusten arvon lasku Asunnon arvon lasku Työttömyys Lomautukset Jokin muu asia (esim. Suomen ja koko Euroopan taloudellinen tilanne) % kaikista - -vuotiaista vastaajista (n= v. ) kevät kevät kevät kevät
SENIORITUTKIMUS Kuvio b. Omaan talouteen liittyvät riskitekijät ikäryhmittäin "Luettelen vielä joitakin omaan talouteenne mahdollisesti liittyviä riskitekijöitä. Sanokaa kunkin kohdalla koetteko te sen uhkaavan omaa taloudellista tilannettanne..." % kaikista - -vuotiaista vastaajista Ei koe minkään uhkaavan taloudellista tilannettaan Kokee joidenkin riskien uhkaavan yhteensä Josta yksittäisten riskien osuudet: Omien tai oman talouden tulojen lasku (esim. sairastuminen, työkyvyttömyys, avioero tai lähiomaisen kuolema) Säästöjen tai sijoitusten arvon lasku Asunnon arvon lasku Työttömyys Lomautukset Jokin muu asia (esim. Suomen ja koko Euroopan taloudellinen tilanne) - v. (n=) - v. (n=) - v. (n=) - v. (n=) Senioreiden yleisin tapa varautua omaa taloutta koskeviin riskitekijöihin on säästäminen tai turvautuminen säästöihin tai sijoituksiin. Nyt prosenttia riskeihin jollain tavalla varautuneista senioreista mainitsi säästämisen/säästöt tai sijoitukset varautumiskeinona. Säästöjen ja sijoitusten osuus varautumiskeinona on noussut lähes kymmenellä prosenttiyksiköllä viime keväästä. Säästämisen intensiteetin nousu näkyi tutkimuksen tuloksissa myös kysyttäessä säästämistä ja sijoittamista eri kohteisiin. Omaisuuden realisoimisen osuus on noussut viime keväästä, vakuutuksilla varautumisen puolestaan vähentynyt. Sekä säästöillä ja sijoituksilla että omaisuuden realisoinnilla varautuminen on yleisempää alle -vuotiaiden seniorien keskuudessa. Seniorit varautuvat taloutensa riskeihin kaikkia - -vuotiaita yleisemmin säästämällä tai säästöillä. Sen sijaan vakuutuksilla varautuminen on selvästi yleisempää koko väestöllä kuin senioreilla. Vaikka koko väestössäkin vakuutuksilla varautuminen on vähentynyt, joka kymmenes varautuu edelleen vakuutuksilla ja se on kaikilla - -vuotiailla toiseksi yleisin varautumiskeino.
SENIORITUTKIMUS Kuvio a. Omaan talouteen liittyviin riskitekijöihin varautuminen (spontaanit maininnat luokiteltuina) "Miten olette varautunut näihin omaa talouttanne koskeviin mahdollisiin riskitekijöihin?" Säästämällä/säästöillä Sijoituksilla Elämällä säästäväisesti Omaisuutta realisoimalla Vain tilannetta seuraamalla Vakuutuksilla/Lainaturvavakuutuksella Luottamalla sukulaisten/ystävien apuun Omasta terveydestä huolehtimalla Muu % niistä - -vuotiaista, jotka kokevat riskien uhkaavan ja ovat varautuneet riskeihin jotenkin (n= v. ) kevät kevät kevät kevät
SENIORITUTKIMUS Kuvio b. Omaan talouteen liittyviin riskitekijöihin varautuminen ikäryhmittäin (spontaanit maininnat luokiteltuina) "Miten olette varautunut näihin omaa talouttanne koskeviin mahdollisiin riskitekijöihin?" % niistä - -vuotiaista, jotka kokevat riskien uhkaavan ja ovat varautuneet riskeihin jotenkin Säästämällä/säästöillä Sijoituksilla Elämällä säästäväisesti Omaisuutta realisoimalla Vain tilannetta seuraamalla Vakuutuksilla/Lainaturvavakuutuksella Luottamalla sukulaisten/ystävien apuun Omasta terveydestä huolehtimalla Muu - v. (n=) - v. (n=) - v. (n=) - v. (n=)
SENIORITUTKIMUS MAKSAMINEN. Internetin käyttö yleensä Tällä hetkellä prosenttia senioreista käyttää Internetiä. Ikäluokittain tarkasteltuna lähes kaksi kolmesta alle -vuotiaasta seniorista käyttää Internetiä ja - -vuotiaistakin lähes puolet. Miehet käyttävät Internetiä edelleen selvästi naisia aktiivisemmin, ja sukupuolten välinen ero on taas hieman kasvanut, oltuaan viime keväänä vähän pienempi. Miehistä säännöllisiä Internetin käyttäjiä on prosenttia ja naisista prosenttia. Vuosi sitten miesten ja naisten välinen ero oli yhdeksän prosenttiyksikköä ja vuonna yhdeksäntoista. Kaikista - -vuotiaista prosenttia käyttää tällä hetkellä Internetiä. Koko väestön keskuudessa naisten ja miesten Internetin käytössä ei ole eroja. Kuvio a. Internetin käyttäjät "Käytättekö Internetiä...?" % kaikista - -vuotiaista vastaajista (n= v. ) kevät kevät kevät kevät kevät kevät % % % % % % Kyllä Ei Kuvio b. Internetin käyttäjät ikäryhmittäin "Käytättekö Internetiä...?" % - -vuotiaista vastaajista - v. (n=) - v. (n=) - v. (n=) - v. (n=) % % % % % % Kyllä Ei
SENIORITUTKIMUS. Laskunmaksutavat Tämän tutkimuksen tuloksissa näkyy hyvin pankkiasioinnissa tapahtunut muutos, jonka taustalla on senioreiden Internetin käytön lisääntyminen pitkällä aikajänteellä. Vuonna ensimmäistä kertaa myös seniorit maksoivat tavallisimmin laskunsa verkkopankissa. Nyt verkkomaksajien osuus on prosenttia, eli suunnilleen samalla tasolla kuin viime keväänäkin. Suoraveloituksen osuus on prosenttia, kuten vuosi sittenkin. Maksupalvelukuoren käyttäjien osuus on kasvanut viime keväästä ja on nyt prosenttia. Sen sijaan pankin tiskillä maksamisen osuus on laskenut kuuteen prosenttiin. Pankin laskunmaksuautomaatin pääasiallisten käyttäjien osuus on samalla tasolla kuin vuosi sitten, mutta pitkällä jänteellä niiden käyttäjien määrä on vähentynyt laskunmaksuautomaattien määrän vähentymisen myötä. Kuvio a. Tavallisin laskunmaksutapa "Mikä on tavallisin tapa, jolla maksatte laskunne?" Verkkopankissa Suoraveloituksena Maksupalveluna käyttäen maksupalvelukuorta Pankin tiskillä Laskunmaksuautomaatilla Puhelimitse % kaikista - -vuotiaista vastaajista (n= v. ) kevät kevät kevät kevät kevät kevät kevät Verkkopankin käyttö pääasiallisena laskunmaksutapana on lisääntynyt vuoden takaisesta - -vuotiailla senioreilla. Tavallisin maksutapa se on jo --vuotiailla, joista prosenttia maksaa laskunsa tavallisimmin verkossa. Osuus on noussut hienokseltaan viime vuodesta. Yleisesti verkkopankissa maksaminen vähenee, ja suoraveloituksen käyttäminen taas nousee suoraviivaisesti iän karttuessa. Miehillä verkkopankin käyttö on selvästi yleisempää kuin naisilla, ovathan he myös aktiivisempi Internetin käyttäjiä. Naiset taas käyttävät miehiä tavallisemmin pääasiallisena maksutapanaan suoraveloitusta.
SENIORITUTKIMUS Kuvio b. Tavallisin laskunmaksutapa ikäryhmittäin "Mikä on tavallisin tapa, jolla maksatte laskunne?" % - -vuotiaista vastaajista Verkkopankissa Maksupalveluna Pankin tiskillä Suoraveloituksena Laskunmaksuautomaatilla - v. (n=) - v. (n=) - v. (n=) - v. (n=) Suoraveloitus on kuitenkin edelleen seniorien eniten käyttämä laskunmaksutapa, kun lasketaan yhteen tavallisimmat ja muut laskunmaksutavat. Yhteenlaskettu osuus on pysynyt viime kevään tasolla, prosentissa. Toissijaisina maksutapoina osuuttaan ovat kasvattaneet etenkin maksupalvelukuoren käyttäminen ja hieman myös pankin tiskillä maksaminen. Verkkopankissa maksaminen on senioreilla edelleen selvästi koko väestöä vähäisempää. Verkkopankkia käyttää pääasiallisena maksutapanaan keskimäärin prosenttia - - vuotiaista. Kaikkien muiden laskunmaksutapojen käyttö sen sijaan on senioreilla edelleen koko väestöä yleisempää. Kuvio a. Tavallisin ja muut käytetyt laskunmaksutavat yhteensä "Mikä on tavallisin tapa, jolla maksatte laskunne?" "Mitä muita laskunmaksutapoja käytätte?" % kaikista - -vuotiaista vastaajista (n= v. ) Suoraveloituksena Verkkopankissa Maksupalveluna Pankin tiskillä Laskunmaksuautomaatilla Tavallisin laskunmaksutapa Muut käytetyt laskunmaksutavat
SENIORITUTKIMUS Kuvio b. Tavallisin ja muut käytetyt laskunmaksutavat yhteensä ikäryhmittäin "Mikä on tavallisin tapa, jolla maksatte laskunne?" "Mitä muita laskunmaksutapoja käytätte?" Suoraveloituksena - (n=) - (n=) - (n=) - (n=) Verkkopankissa - (n=) - (n=) - (n=) - (n=) Maksupalveluna - (n=) - (n=) - (n=) - (n=) Pankin tiskillä - (n=) - (n=) - (n=) - (n=) Laskunmaksuautomaatilla - (n=) - (n=) - (n=) - (n=) % - -vuotiaista vastaajista Tavallisin laskunmaksutapa Muut käytetyt laskunmaksutavat
SENIORITUTKIMUS Senioreista prosenttia maksaa laskunsa verkkopankissa tietokonetta käyttäen, yksikään ei tässä otoksessa maksa matkapuhelimella. Matkapuhelimen mobiilipalvelujen hyödyntäminen laskujen verkkomaksamisessa on kuitenkin lisääntynyt koko väestössä keskimäärin. Kaikista - -vuotiaista matkapuhelimella maksajien osuus on noussut, prosentista, prosenttiin. Kuvio. Maksaako verkkopankissa tietokoneella vai matkapuhelimella "Kun maksatte laskuja verkkopankissa, maksatteko tällöin tietokoneella vai matkapuhelimella, jolla on mahdollisuus käyttää mobiilipalveluita?" kevät kevät kevät kevät kevät % kaikista - -vuotiaista vastaajista (n= v. ),, Tietokoneella Matkapuhelimella Ei maksa verkkopankissa. E-laskupalvelut E-laskupalvelujen käyttö jatkaa kasvuaan senioreidenkin keskuudessa. E-laskuja verkkopankkiinsa saavien seniorien osuus on lisääntynyt kolmella prosenttiyksiköllä vuodentakaisesta. Kaikista verkkopankissa laskuja maksavista senioreista reilu neljännes saa tällä hetkellä e-laskuja suoraan verkkopankkiinsa. Koko väestössä joka kolmas verkkopankin käyttäjistä saa e-laskuja verkkopankkiinsa. Kuvio. Saako e-laskuja suoraan verkkopankkiinsa "Saatteko e-laskuja suoraan verkkopankkiinne?" % niistä - -vuotiaista, jotka maksavat laskuja verkkopankissa (n= v. ) kevät kevät kevät kevät kevät % % % % % % Kyllä Ei Ei osaa sanoa
SENIORITUTKIMUS E-laskupalveluiden kiinnostavuus on vaihdellut vuodesta toiseen niitä aiemmin käyttämättömien keskuudessa. Viimeisen vuoden aikana kiinnostus e-laskuja kohtaan on hieman lisääntynyt niitä aiemmin käyttämättömien senioreiden keskuudessa. Kun vuosi sitten prosenttia senioreista oli halukas saamaan e-laskuja omaan verkkopankkiinsa, on e- laskujen kiinnostavuus nyt noussut prosenttiin. Kiinnostus e-laskupalveluita kohtaan on verkkopankkia käyttämättömien senioreiden keskuudessa vähäisempää kuin koko väestöllä keskimäärin. Koko väestössä eli -- vuotiailla e-laskuja verkkopankkiinsa haluaisi joka viides. Myös kaikkien - -vuotiaiden keskuudessa kiinnostus on kasvanut viimekeväisestä. Kuvio. Haluaisiko e-laskuja verkkopankkiin "Haluaisitteko e-laskuja suoraan verkkopankkiinne? " % - -vuotiaista, jotka maksavat verkkopankissa, mutta eivät saa vielä e-laskuja (n= v. ) kevät kevät kevät kevät kevät % % % % % % Kyllä Ei Ei osaa sanoa E-laskun tunnettuus on edelleen lisääntynyt seniorien keskuudessa. Tällä hetkellä vajaa kolmannes senioreista ei tiedä, mikä e-lasku on. Vuosi sitten e-laskusta kokonaan tietämättömien osuus oli prosenttia ja keväällä prosenttia. Edelleen prosenttia senioreista katsoo tietävänsä e-laskusta vähintäänkin jonkin verran, mutta sen nimeltä tuntevien osuus on kasvanut hieman. E-laskun tunnettuus on parasta alle -vuotiaiden seniorien keskuudessa. Heistä enää prosenttia ei tiedä e-laskusta mitään ja kokonaan tietämättömien osuus on heidän keskuudessaan laskenut vuodentakaisesta neljällä prosenttiyksiköllä. Eniten e-laskun tunnettuus on parantunut - -vuotiaiden keskuudessa. Vuosi sitten heistä prosenttia oli kuullut siitä vähintään nimeltä ja nyt e-laskun vähintään nimeltä tuntevia on prosenttia tästä ryhmästä. Senioreiden keskuudessa e-laskujen tunnettuus on kuitenkin edelleen selvästi heikompaa kuin koko väestössä keskimäärin. Kaikista - -vuotiaista keskimäärin vain joka kymmenes ei tiedä e-laskusta mitään.
SENIORITUTKIMUS Kuvio a. E-laskujen tunteminen "Tiedättekö mikä on e-lasku?" % kaikista - -vuotiaista vastaajista (n= v. ) kevät kevät kevät kevät % % % % % % Kyllä, tietää hyvin On kuullut vain nimeltä Saa jo e-laskuja Kyllä, tietää siitä jonkin verran Ei tiedä Kuvio b. E-laskujen tunteminen ikäryhmittäin "Tiedättekö mikä on e-lasku?" % - -vuotiaista vastaajista - v. (n=) - v. (n=) - v. (n=) - v. (n=) % % % % % % Kyllä, tietää hyvin On kuullut vain nimeltä Saa jo e-laskuja Kyllä, tietää siitä jonkin verran Ei tiedä
SENIORITUTKIMUS. Päivittäistavaraostosten maksaminen Käteismaksaminen on edelleen selvästi seniorien yleisin päivittäistavaroiden maksutapa. Käteisellä päivittäistavaraostoksensa maksaa prosenttia senioreista ja osuus on noussut viime keväästä kolmella prosenttiyksiköllä. Pankkikortilla maksavien osuus oli senioreiden keskuudessa vuoteen asti noin prosentissa, mutta vuonna pankkikortin käyttäjien osuus nousi prosenttiin. Pankkikorttia pääasiallisena ostostensa maksutapana käyttävien osuus on kuitenkin laskenut tuosta vuoden tasosta tasaisesti ja on nyt prosenttia. Yleisluottokortilla maksavia on nyt neljä prosenttia. Visa Electron -kortilla seniorit eivät ole aiemmin juuri maksaneet, mutta viime keväänä Visa Electron tai muulla Electronkortilla maksavien osuus nousi neljään prosenttiin ja osuus on pysynyt samalla tasolla. Kuvio a. Päivittäistavaraostosten tavallisin maksutapa "Millä tavalla maksatte tavallisimmin päivittäistavaraostoksenne?" Käteisellä Pankkikortilla/ pankkikorttiominaisuudella/ debit-ominaisuudella *) Visa Electron-tai muulla Electron-kortilla Yleisluottokortilla/ luottokorttiominaisuudella/ credit-ominaisuudella **) Kaupparyhmän maksutai luottokortilla % kaikista - -vuotiaista vastaajista (n= v. ) kevät kevät kevät kevät kevät kevät kevät *) vuodesta lähtien kysytty pankkikortilla/pankkikorttiominaisuudella/debit -ominaisuudella, aiempina vuosina kysytty pankkikortilla/pankkikorttiominaisuudella **) vuodesta lähtien kysytty yleisluottokortilla/luottokorttiominaisuudella/credit -ominaisuudella, aiempina vuosina kysytty yleisluottokortilla/luottokorttiominaisuudella Ikäryhmittäin tarkasteltuna alle -vuotiailla senioreilla pankkikortin käyttäminen ja käteisellä maksaminen ovat yhtä tavallisia päivittäistavaroiden maksutapoja. Sitä iäkkäämmillä käteisen käyttö on selvästi tavallisempaa ja käteisen käyttäjien osuus kasvaa suoraviivaisesti iän karttuessa. Verrattuna vuodentakaiseen käteisen käyttäjien osuus on kasvanut erityisesti yli -vuotiaiden ryhmässä. Seniori-ikäisten käteisen käytön lisääntymiseen saattaa osasyynä olla kauppojen monet erilaiset maksupäätelaitteet ja niiden käytön erilaisuus pankkikortilla maksettaessa.
SENIORITUTKIMUS Seniorit maksavat päivittäistavaraostoksensa koko väestöä useammin käteisellä ja harvemmin pankkikortilla. Kaikista - -vuotiaista keskimäärin prosenttia maksaa ostoksensa tavallisimmin pankkikortilla, useimmiten käteistä käyttäviä on prosenttia. Kuvio b. Päivittäistavaraostosten tavallisin maksutapa ikäryhmittäin "Millä tavalla maksatte tavallisimmin päivittäistavaraostoksenne?" % - -vuotiaista vastaajista Käteisellä Pankkikortilla/ pankkikorttiom./ debit-omin. Visa Electrontai muulla Electron-kortilla Yleisluottokortilla/ luottokorttiomin./ credit-omin. Kaupparyhmän maksu- tai luottokortilla - v. (n=) - v. (n=) - v. (n=) - v. (n=)
SENIORITUTKIMUS