TURVATEKNIIKAN KESKUS TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS 2008

TURVATEKNIIKAN KESKUS TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS 2008 Johtokunta hyväksynyt 9.3.2009

1. TOIMINTAKERTOMUS...3 1.1. JOHDON KATSAUS...3 1.2. TOIMINNAN VAIKUTTAVUUS... 5 1.3. TOIMINNALLINEN TEHOKKUUS... 10 1.3.1. TOIMINNAN TALOUDELLISUUS JA TUOTTAVUUS... 10 1.3.2. MAKSULLISEN TOIMINNAN TULOS JA KANNATTAVUUS... 12 1.3.3. TOIMINTATAPOJEN KEHITTÄMINEN... 14 1.4. TUOTOKSET JA LAADUNHALLINTA... 15 1.5. HENKISTEN VOIMAVAROJEN HALLINTA JA KEHITTÄMINEN... 20 1.6. TILINPÄÄTÖSANALYYSI...22 1.6.1. RAHOITUKSEN RAKENNE... 22 1.6.2. TALOUSARVION TOTEUTUMINEN... 22 1.6.3. TASE... 23 1.7. SISÄISEN VALVONNAN ARVIOINTI- JA VAHVISTUSLAUSUMA...23 1.8. ARVIOINTIEN TULOKSET...23 1.9. YHTEENVETO HAVAITUISTA VÄÄRINKÄYTÖKSISTÄ...24 2. TALOUSARVION TOTEUTUMALASKELMA...25 3. TUOTTO- JA KULULASKELMA...27 4. TASE...28 5. LIITETIEDOT...29 6. ALLEKIRJOITUKSET...34 7. MUUT LIITTEET...35 2

1. TOIMINTAKERTOMUS 1.1. JOHDON KATSAUS Yleiskatsaus ja toimintaympäristö Kokonaisuutena katsoen turvatekniikan keskuksen (Tukes) toiminnan volyymi vuonna 2008 väheni lievästi edellisvuodesta. Keskuksen määrärahojen käyttö väheni noin 4 %:lla 10,62 miljoonaan euroon ja henkilötyövuodet laskivat 112:een (117:stä). Keskeisenä syynä kasvun tasaantumiseen oli toimintavuonna käynnistynyt alueellistaminen. Säädösvelvoitteisiin perustuva viranomaispalvelujen kysyntä ja maksullisten palvelujen tuotot kuitenkin kasvoivat toimintavuonna. Tukesin palvelujen kysyntä riippuu elinkeinotoiminnan volyymimuutoksista erityisesti teollisten investointien määrästä sekä säädösvelvoitteiden laajuudesta. Toimintavuonna alkanut taloudellinen taantuma ei vielä näkynyt keskuksen toiminnassa. Mikäli taantuma pitkittyy ja syvenee, se tulee kuitenkin vaikuttamaan myös Tukesin palvelujen kysyntään. Vaikutukset riippuvat kuitenkin toimialasta. Isojen teollisuuskohteiden alasajo ja supistuminen vaikuttaisi eniten laitosvalvontaan. Toisaalta palveluvaltaistuminen merkitsee sitä, että erilaisten teknisten palvelujen kuten asennus-, urakointi-, tarkastustoiminnan valvontakysyntä säilynee lähitulevaisuudessa verrattain vakaana. Mikäli taantuma ulottuu voimakkaasti palvelusektoriin esimerkiksi rakennusalan suhdanteiden myötä, supistaa tämä myös Tukesin palvelujen kysyntää. Tukesin oma-aloitteisen tuotevalvonnan tarve riippuu välillisesti, mutta ei suoraan verrannollisesti tuotemarkkinoiden yleisistä suhdanteista. Uudet säädökset ja myös uudet laiteteknologiat ovat tärkeitä toiminnan määrää ja painopisteitä muotoilevia tekijöitä. EU:n uuden tuotelainsäädäntöpaketin (NLF= New Legislative Framework) voimaantulo lähitulevaisuudessa vaatinee myös Tukesilta lisäpanostuksia ja resursseja. Lisäksi ilmasto- ja energiapolitiikkaan liittyvä sääntely tuo uusia velvoitteita. Tukesissa tämä näkyy erityisesti energiatehokkuuteen ja ekologisiin vaatimuksiin liittyvän valvonnan lisääntymisenä. Mainitut muutokset heijastuvat myös keskuksen viestintä- ja T & K -toimintaan. Mikäli julkinen tutkimuspanostus säilyy yleisesti korkeana, on mahdollista, että myös Tukesin toimialan tutkimus kasvaa. Tukesin toiminnan yhtenä peruspiirteenä on alusta lähtien ollut poikkihallinnollisuus eli toiminta useiden hallinnonalojen asiantuntija- ja valvontaviranomaisena. Tämä on jatkuvasti vahvistunut, vaikkakin työ- ja elinkeinoministeriön toimialan tehtävät ovat määrärahoilla mitattuna yhä hallitsevia (90 %). Erityisesti sisäasiainministeriön sekä ympäristöministeriön tehtäväalueet ovat vähitellen laajentuneet. Uusien vastuualueiden lisääminen, kun se perustuu Tukesin toimintajärjestelmän ja erityisosaamisen hyödyntämiseen, on vastaisuudessakin järkevää ja valtionhallinnon kannalta kustannustehokasta. Tehtävien rahoituskäytännön selkeyttäminen siten, että kukin ministeriö huolehtii kattavasti tehtäviensä tarvitsemista määrärahoista, on vastaisuudessakin tärkeää. Toimintavuonna nousi esille mahdollisia uusia tehtäväalueita. Näistä laajin (noin 70 htv) oli kansallisen kemikaaliviraston perustaminen Tukesin yhteyteen. Tähän tähtäävä valtiovarainministeriön työryhmän ehdotus sai vuoden 2009 alussa poliittisen hyväksynnän ja eteni suunnitteluvaiheeseen. Mahdollisia uusia tehtäviä tuovat myös kaivoslain uudistaminen, tuoteturvallisuusvalvonnan työnjaon tarkistaminen Kuluttajaviraston ja Tukesin kesken sekä Tukesin ja Mittatekniikan keskuksen välisen työnjaon tarkistaminen. Toimintavuonna vahvistetuista uusista säädöksistä merkittävin oli energiaa käyttävien tuotteiden ekologista suunnittelua ja energiamerkintää koskeva laki. Sen täytäntöönpano vaatii Tukesilta lähivuosina muutaman henkilötyövuoden lisäystä. Tukesin toimintakyvyn kannalta merkittäviä tekijöitä lähivuosina ovat hallinnon tuottavuusohjelma sekä alueellistaminen. Tuottavuuden toimenpideohjelma merkitsee Tukesille noin 11 % 3

suuruista henkilöstön vähennystä. Tulevaisuudessa on erittäin tärkeää, että Tukesin uusien tehtävien vaatimat lisähenkilötyövuodet ja -määrärahat pidetään erillään em. tuottavuuspäätöksestä. Mikäli teknisen turvallisuuden ja luotettavuuden taso halutaan pitää tavoiteuralla, on Tukesin talousarviorahoituksen riittävyydestä huolehdittava yleisemminkin. Keskuksen strategiassa yhtenä tuottavuuslääkkeenä on korostetun riskiperusteinen toimintamalli. Tähän liittyvä toimintaprosessien virtaviivaistaminen sekä sähköisen toiminnan lisääminen ovat etenemässä hyvin. Nämä kehittämistoimet vaativat pitkäjänteistä kehittämisrahoitusta. Toimintavuoden keväällä ministeriö (TEM) päätti Tukesin alueellistamisesta. Tämän myötä puolet Tukesin henkilöstöstä ja tehtävistä siirtyy Tampereelle vuoden 2010 loppuun mennessä. Tukesin sisäinen alueellistamisprojekti (AT-projekti) käynnistyi välittömästi ministeriön päätöksen jälkeen. Alueellistamisen onnistuminen vaati lisärahoitusta sekä siirtymäaikana että tämän jälkeen. Tätä koskevat kustannusarviot ja talousarvioehdotukset tehtiin toimintavuonna ja niitä tarkistetaan projektin edetessä. Henkilöstön siirtymisen ja Tampereella työskentelyn edistämiseksi valmisteltiin erityistä henkilöstöohjelmaa. Alueellistamispäätöksen johdosta henkilöstön vaihtuvuus on lisääntynyt, mikä näkyy osin vuoden 2008 toiminnallisissa tuloksissa. Osaamisen ja toimintakyvyn ylläpito muutoksessa on iso haaste. Toisaalta, henkilöstön vaihtuvuuden ongelmia lieventää jonkin verran se, että avautuviin tehtäviin on yleisestä taloudellisesta tilanteesta johtuen runsaasti perusvalmiuksiltaan hyviä hakijoita. Kulunut toimintavuosi oli tuloksiltaan hyvä, kun otetaan huomioon alueellistamispäätökseen liittyvä merkittävä lisätyö. Keskeiset toiminnalliset tavoitteet saavutettiin. Taloudelliset tulokset ovat niinkään hyviä. Taloudellisia resursseja jäi jonkin verran hyödyntämättä. Säästyneet määrärahat ovat kuitenkin ratkaisevan tärkeitä vuoden 2009 toiminnan taloudellisen pohjan varmistamisessa. Vaikuttavuus Keskuksen keskeisen vaikuttavuustavoitteen, teknisen turvallisuuden ja luotettavuuden paranemisen, kannalta katsoen toimintavuosi 2008 oli yleisesti tavoitteiden mukainen. Arvioinnin perustana on keskuksen vaikuttavuusindikaattorijärjestelmä. Vakavimpien onnettomuuksien määrän vähenemä oli pitkän aikavälin tavoiteuralla, so. 10 %:n vähenemä kautena 2004 2012. Sähköiskukuolemia ei ollut yhtään. Sähköpalot aiheuttivat yhä eniten kuolemantapauksia toimialalla (15 kpl), mutta näiden määrä väheni edellisvuodesta. Turvallisuus- ja luotettavuustaso keskuksen eri toiminta-alueilla on keskimäärin säilynyt ennallaan. Yritysten ja kansalaisten toimintatapojen kehitystä kuvaavat indikaattorit osoittavat myönteistä kehitystä pitkällä aikajänteellä. Kemikaali- ja räjähdetuotantolaitosten turvallisuustaso oli toimintavuonna parempi kuin vuoden 2012 tavoitetaso. Edellisvuoteen nähden laitosvalvonnan indikaattorit pysyivät karkeasti katsoen ennallaan. Vaatimustenvastaisten tuotteiden määrä markkinoilla on valvontahavaintojen perusteella hallinnassa. Vakavasti puutteellisten sähkötuotteiden määrä hyppäsi ylöspäin. Syynä oli kuitenkin yksittäisen tuoteryhmän (kaapelien pakkasenkesto) vaikutus, ei yleisempi tasomuutos. Sähkölaitteistojen turvallisuustilanne on pysynyt likimain ennallaan. Tuotteiden teknisistä vajavaisuuksista suoraan johtuvat onnettomuudet ovat yhä verrattain harvinaisia. Toiminnallinen tehokkuus Taloudelliselta kannalta katsoen keskuksen toiminta oli asetettujen suuntaviivojen mukaista. Toiminnan kokonaiskustannukset toimintavuonna olivat 10,6 milj. euroa, mikä oli lievästi (4 %) edellisvuotta pienempi. Valvontatoiminnan osuus kustannuksista kasvoi jonkin verran ja oli 63 %. Tutkimuksen ja kehittämisen osuus sekä viestinnän osuus vähenivät vastaavasti edellisen ollessa 27 % ja jälkimmäisen 9 %. Muutokset johtuvat lähinnä henkilöstömuutoksista sekä projektirahoituksen kaventumisesta. Toiminnan tuotot kasvoivat noin 14 % ja olivat 1,8 milj. euroa. Toiminnan kulut vähenivät 10,67 milj. euroon, mikä oli jonkin verran vähemmän kuin suunniteltu. Kulujen säästöt johtuivat lähinnä henkilökulujen ja ostopalvelujen säästöistä. Talousarviomäärä- 4

rahan säästö lisääntyi 0,689 milj. euroon, kun otetaan huomioon kaikkien ministeriöiden määrärahat. Vuoden 2008 lisätalousmääräraha 0,250 milj. euroa lisäsi osaltaan määrärahasäästöä. Kannattavuustavoitteena ollutta maksullisen toiminnan kustannusvastaavuutta ei aivan saavutettu. Julkisoikeudellisten suoritteiden kustannusvastaavuus oli 99% ja muiden suoritteiden 88%. Yhteensä 31 000 euron alijäämä selittyy arvioitua suuremmalla kustannusten nousulla. Taloudellisuutta ja tuottavuutta koskevat numeeriset tavoitteet saavutettiin keskimäärin. Tuotokset ja laadunhallinta Keskuksen tuotokset vastasivat asetettuja tavoitteita keskimäärin kaikilla päätoimintalohkoilla (tuote-, laitteisto- ja laitosvalvonta), kun otetaan huomioon toimintavuonna tapahtuneet muutokset. Toimialan valvontasuoritteiden kokonaismäärämäärä myötäili kysyntää ja oli lähes edellisvuoden suuruinen eli noin 26 000. Toimialan kohteisiin tehtyjen valvontakäyntien määrä lisääntyi noin 6 % (5800:aan), kun taas erilaisten lupien, rekisteröintien ilmoitusten, tutkintojen ja turvallisuusselvitysten määrä väheni noin 4 % (20 300:een). Käsittelyaikatavoitteita ei saavutettu kaikilla toimeksiantolohkoilla. Osa näistä selittyy muutostilanteen resurssiongelmilla. Viestintätuotosten määrä ja laatu vastasivat tavoitteita. Kehittämistuotosten osalta päästiin myös varsin hyvin tavoitteisiin. Tutkimus- ja kehittämisprojektien toteutumat olivat yleisesti hyvällä tasolla. Toimintaprosessien kehittämisessä, toiminnan sähköistämisessä sekä EU-toiminnassa edettiin pääosin tavoitteiden mukaisesti. Suomen laatupalkintokilpailussa saatu Recognised for Excellence tunnustus osoitti keskuksen laadullisen suorituskyvyn viime vuosina vahvistuneen. Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Toimintavuonna käynnistynyt alueellistaminen muutti keskuksen henkilöstöä ja henkilöstön kehittämistä koskevia suunnitelmia ja tavoitteita. Henkilöstön määrä (113) oli vuoden lopussa edellisvuotta (120) pienempi, samoin henkilötyövuosien kokonaismäärä (112). Henkilöstökulut, vaikka jäivät alle suunnitellun tason, lisääntyivät 6,21 milj. euroon eli 2 % edellisvuodesta. Henkilöstön koulutukseen ja kehittämiseen panostettiin yhä aktiivisesti. Koulutuspäiviä kertyi aiempien vuosien kaltaisesti noin 7,7 päivää henkilötyövuotta kohden, mutta rahallinen panostus henkilöä kohti väheni noin 1400 euroon/htv. Keskuksen työilmapiiri oli suoritetun työilmapiirimittauksen (Great Place to Work) tulosten perusteella laskusuunnassa. Tästä sekä alueellistamisesta johtuen käynnistettiin seurantaselvitys ja kehittämistoimet. 1.2. TOIMINNAN VAIKUTTAVUUS Tavoite: Turvallisriskien hallinnan puutteista johtuvat henkilö-, ympäristö- ja omaisuusvahingot vähenevät Tukesin toimialoilla Turvallisuusindikaattorien perusteella Tukesin toiminta on ollut tulostavoitteiden mukaista. Indikaattorit osoittavat pääosin myönteistä kehitystä. Turvallisuustaso on kehittynyt pitkän ajan tavoitteiden mukaisesti. Seuraavassa taulukossa esitetään turvallisuusriskien hallinnan puutteista johtuvat henkilö-, ympäristö- ja omaisuusvahingot Tukesin toimialalla vv. 2006 2008 ja tapahtumille asetettu tavoitetila v:lle 2012. 5

(lkm) 2006 2007 2008 tavoitetila 2012 Toimialueella kuolemaan johtaneiden onnettomuuksien 8,5 1 7,9 1 7,3 < 8,3 1 (pl. sähköpalokuolemat) lukumäärien (1997- (1998- (2003-2012) 2006) 2007) liukuva 10 vuoden keskiarvo Sähköpalokuolemien lukumäärä (yksittäinen vuosiarvo) Vakavien kemikaalivuotojen (tutkintaluokan 2 4 ja 3 5 ) lukumäärä Tukesin valvontakohteissa (kemikaalien laajamittainen teollinen käsittely) (yksittäinen vuosiarvo) Prosessiteollisuuden onnettomuuksien 6 vuosittainen lukumäärä vähenee selkeästi vuosien 1995 1999 keskimääräisestä tasosta (44) (yksittäinen vuosiarvo) Toimialan sähköstä aiheutuvat tulipalot vähenevät samassa suhteessa kuin muut tulipalot (yksittäinen vuosiarvo) 24 17 15 2 < 17 3 25 22 23 < 17 42 40 41 < 44 1114 1178 1255 < 890 7 Taulukko1. Turvallisuusriskien hallinnan puutteista johtuvat henkilö-, ympäristö- ja omaisuusvahingot Tukesin toimialalla vv. 2006 2008 Toimialueella tapahtuneissa onnettomuuksissa kuoli alustavien tietojen mukaan 18 henkilöä (2007: 20), joista sähköpaloissa menehtyi 15 (2007:17). Kemikaalien pienkäytössä sattui kolme kuolemaan johtanutta onnettomuutta. Sähköpalokuolemia aiheutuu edelleen eniten lieden käytöstä. Toiselle sijalle on noussut kiuas. Kuolemaan johtaneita sähkötapaturmia ei v. 2008 ollut, mutta vakavia sähkötapaturmia rekisteröitiin. Suomen silmälääkäriyhdistyksen keräämien tietojen mukaan ilotulitteet aiheuttivat vuodenvaihteessa 2007/2008 silmävammoja 44 henkilölle, näistä 5 loukkaantui vakavasti. 39 tapauksessa uhrilla ei ollut suojalaseja. Ennakkotietojen mukaan vuodenvaihteessa 2008/2009 silmävammojen määrä kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna. Teollisen toiminnan onnettomuudet ja kemikaalivuodot ovat olleet hieman nousussa viime vuosina. Prosessionnettomuuksien kokonaismäärä ei kuitenkaan ylitä tavoitearvoa. Kuvassa 1. on yhteenveto vuosien 2004 2008 onnettomuuksista. Kaivosonnettomuudet eivät sisälly lukuihin. Kuvassa 2. on yhteenveto toimialan onnettomuuksissa kuolleiden lukumäärästä vv. 2008 2008. 1 Vv. 2006 2007 toteumatiedot ovat muuttuneet vuoden 2007 raportissa ilmoitetuista luvuista. Luvut on korjattu tilastokeskukselta v.2008 saadun sähkötapaturmakuolemia koskevan uuden tiedon mukaiseksi. Vuoden 2012 tavoiteluku on laskettu uusien tietojen mukaan. 2 Vahvistamaton tieto 3 tarkistetaan SM:n suunnitelmista 4 Tutkintaluokka 2: toimialalla sattunut vakava onnettomuus, josta on aiheutunut merkittäviä vahinkoja 5 Tutkintaluokka 3: toimialalla sattunut onnettomuus, jonka syy on usein tiedossa ilman erillistä tutkintaa 6 Onnettomuudet, jotka ovat sattuneet seuraavissa Tukesin valvontakohteissa: vaarallisten kemikaalien ja nestekaasun käsittely ja varastointi sekä kaikki painelaitteet Tukesin luvilla toimivissa kohteissa, kaikki rekisteröidyt painelaitteet myös muissa kohteissa, maakaasun käyttö Tukesin valvontakohteissa sekä räjähteiden valmistus ja varastointi räjähdetehtaissa 7 Vuonna 2007 saatiin uutta tietoa sähköstä aiheutuneiden tulipalojen määrästä. Vuoden 2012 tavoiteluku on laskettu uusien tietojen mukaan. 6

Onnettomuudet vv. 2004 2008 (ei kaivokset) 300 250 200 150 100 50 0 2004 2005 2006 2007 2008 Kuva 1. Toimialueella tapahtuneet onnettomuudet vv. 2004-2008 40 35 30 25 20 15 10 5 0 Onnettomuuksissa kuolleet 2004 2008 2004 2005 2006 2007 2008 Kuva 2. Toimialueella onnettomuuksissa kuolleet 8 vv. 2004-2008 Teknologiakohtaiset onnettomuustiedot taulukoissa 19 ja 20, sivulla 35 Tavoite: Yritysten ja kansalaisten turvalliset toimintatavat paranevat Yritysten toimintatapojen kehitystä arvioidaan Tukesissa käytössä olevalla arviointimallilla. Arviointitulosten mukaan kemikaali-, räjähde- ja painelaitetoimijoiden toimintatavat ovat parantuneet. Toimintatavoiltaan merkittävästi puutteellisten tuotantolaitosten osuus 4 % oli tavoitteiden mukainen alle 10 %. Myös tuotantolaitosten riskienhallinnan taso on tavoitteen mukainen. Tarkastuslaitoksilla on merkittävä rooli teknisen turvallisuuden varmistamisessa. Järjestelmän toimivuutta on parannettu kiinnittämällä huomiota tarkastuslaitosten yhtenäisiin toimintatapoihin ja käytössä olevien painelaitteiden tarkastusten kattavuuteen. Painelaitetarkastusten kattavuus onkin parantunut. Saadun tiedon perusteella painelaitteiden käytönaikainen turvallisuus on pääsääntöisesti hyvällä tasolla. 8 Vahvistamaton tieto 7

Taulukossa 2 esitetään yritysten turvallisten toimintatapojen kehitystä vv. 2006-2008 ja kehitykselle asetettu tavoitetila v:lle 2012. (%-osuus) 2006 2007 2008 tavoitetila 2012 Kemikaali- ja räjähdetuotantolaitokset: Toimintatavoiltaan merkittävästi puutteellisten (tasolla 0-1, asteikolla 0-5) tuotantolaitoksien osuus kaikista valvontakohteista vähenee 6,3 1,4 4 9 < 10 Tuotantolaitoksien, joissa riskienhallinta on hyväksyttävällä tasolla (vähintään 3, asteikolla 0-5), osuus kasvaa 60,4 55,6 53 8 >40 Painelaitekohteet: Rekisteröityjen painelaitteiden määräaikaistarkastusten - 80 81 > 90 kattavuus paranee. (Mittari otettiin käyt- töön v.2007) Tauluko 2. Yritysten turvallisten toimintatapojen kehitys vv. 2006-2008 ja kehitykselle asetettu tavoitetila v:lle 2012. Tavoite: Tuotteiden, laitteistojen ja laitosten tekninen turvallisuus ja luotettavuus paranevat Sähkötuotteita, joissa on turvallisuutta vaarantavia ja vakavia puutteita on löytynyt viimevuotista enemmän. Muiden tuotteiden turvallisuus- ja luotettavuustasossa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia. Taulukossa 3 esitetään tuotteiden, laitteistojen ja laitosten turvallisuuden ja luotettavuuden kehitystä vv. 2006-2008 ja kehitykselle asetettu tavoitetila v:lle 2012. Markkinoilla olevien vakavasti puutteellisten sähkötuotteiden (taso 0-1, asteikolla 0-5) 5 vuoden keskiarvo vähenee alle 40 kpl/v. (lkm) 2006 2007 2008 tavoitetila 2012 39,2 43,6 57 < 40 (2002- (2003- (2003- (2008-2012) 2006) 2007) 2007) Sähkölaitteistojen vakavien teknisten puutteiden 4,4 % - 10 (taso 0-1, asteikolla 0-3) säilyy matalana. (Mittari otetaan käyttöön v. 2008) (%-osuus) Taulukko 3. Tuotteiden, laitteistojen ja laitosten turvallisuuden ja luotettavuuden kehitystä vv. 2006-2008 ja kehitykselle asetettu tavoitetila v:lle 2012. Muut valvontahavainnot Tuotevalvonta Tukesin valvonta-alueella markkinoille saatetut tuotteet eivät teknisen vaatimustenvastaisuuden takia ole aiheuttaneet kuolemaanjohtaneita onnettomuuksia. Onnettomuudet ovat tapahtuneet laitteiden käytössä johtuneista virheistä, tuotteiden vikaantumisesta tai laitteiden muuttamisesta. 9 Tulos perustuu 147 valvontakäyntiin. 10 Ei voida vielä asettaa, seurattava muutama vuosi 8

Alla olevassa taulukossa on yhteenveto vv. 2006 2008 tehdyistä tuotevalvonnan valvontatoimenpiteistä. Toimenpiteiden määrä on hieman kasvanut edelliseen vuoteen verrattuna. Toimenpiteet: 2006 2007 2008 Palauttamismenettely 18 19 23 Myyntikielto 108 114 165 Toimituskielto 74 200 75 208 73 261 Huomautus 341 381 227 Notifikaatiot 177 164 176 RAPEX 1) 19 196 17 181 18 194 Selvityspyyntö 192 229 262 Vakauskehoitus 43 55 39 Muu kehotus 34 78 57 Nimileiman rekisteröinnin 15 26 5 lopettaminen 1) EU:n tuoteturvallisuuteen liittyvä nopea tiedonvaihtojärjestelmä (System for the rapid exchange of information) Taulukko 4: Yhteenveto tuotevalvonnan reaktiotoimenpiteistä vv. 2006-2008 Sähkötuotteiden valvontahavainnoissa ja valvontatoimenpiteissä korostuvat vakavasti puutteelliset tuotteet sekä palautusmenettelyt ja myyntikiellot yht. 240 toimenpidettä (2007: 188 toimenpidettä). Valvontatoimenpiteiden määrän lisäys selittyy pääosin markkinoilta löytyneistä erilaisiin tuotteisiin liitetyistä kaapeleista, jotka murtuvat pakkasessa. Muilta osin vuoden valvontahavainnot ovat edeltävien vuosien kaltaisia. Laitteistovalvonta Sähkö- ja hissilaitteistot, sähkö- ja hissiurakointi sekä sähkö- ja hissitarkastajat Vaatimustenmukaisuudessa ei ole havaittu merkittäviä muutoksia aiempaan nähden. Kuolemaan johtaneita sähkötapaturmia ei vuoden aikana sattunut. 2006 2007 *) 2008 Käyttökiellot ja tarkastajien käyttökieltojen vahvistukset 25 21 11 Uhkasakkomenettely 1 5 1 Kehotukset ja vakavat kehotukset 22 32 22 Toimintakiellot tai rajoitukset 0 3 2 Tutkintapyyntö poliisille 17 9 - Korjauskehotus- ja infokirjeet 89 81 Yhteensä 65 159 117 *) Tiedot tarkastettu v. 2007 tilinpäätöksen jälkeen Taulukko5: Yhteenveto sähkölaitteistojen ja hissien valvonnan reaktiotoimenpiteistä vv. 2006 2008 Laitosvalvonta Valvontahavaintojen mukaan riskienhallinta on parantunut isoissa teollisuuslaitoksissa ja mahdollistaa Tukesin toiminnan suuntaamista. Valvonnassa ja sitä tukevassa viestinnässä tulee laajamittaisen teollisen toiminnan lisäksi ottaa huomioon vähäisempi toiminta, sillä kuolemaan johtavia onnettomuuksia on sattunut kemikaalien vähäisessä ja kuluttajakäytössä: nestekaasun, bensiinin ja tärpätin käytössä. Kuluttajille sattuneet ilotuliteonnettomuudet sekä ilotulitetulipalot ovat johtuneet yleensä määräysten vastaisesta käytöstä 9

Teollisuuden käyttämien uusien painelaitteiden ja kemiakaalisäiliöiden valmistuksen yhteydessä tarkastuslaitoksia käytetään vaatimustenmukaisuuden osoittamiseen säädösten edellyttämällä tavalla. Käytönaikaisiin tarkastusten tekemiseen kiinnitettiin erityistä huomiota valitsemalla painelaitetarkastusten kattavuus turvallisuusindikaattoriksi. Saadun tiedon perusteella painelaitteiden ja kuljetussäiliöiden käytönaikainen turvallisuus on pääsääntöisesti hyvällä tasolla. Toimintaympäristöhavaintojen keräämistä muiden turvallisuustoimijoiden kanssa yhteistyössä havaittiin tarvetta tehostaa. 1.3. TOIMINNALLINEN TEHOKKUUS 1.3.1. TOIMINNAN TALOUDELLISUUS JA TUOTTAVUUS Kustannusten kehitys Toiminnan (työ- ja elinkeinoministeriön, TEM:n ja muiden ministeriöiden kanssa sovitun toiminnan) kustannukset olivat yhteensä 10,6 milj. euroa. Vähennystä edellisen vuoteen verrattuna oli 0,5 milj. euroa. Henkilöstövuosien määrä oli 112 (2007: 117). Taulukoissa 6 ja 7 on esitetty Tukesin kokonaiskustannusten ja henkilötyövuosien jakautuminen toiminta-alueittain ja toiminnoittain. Toiminta-alueet ovat: tuotteet, laitteistot ja laitokset. Maksulliset hallintopalvelut on mittatekniikan keskukselle ja energiamarkkinavirastolle tuotettuja henkilöstö- ja taloushallintopalveluja. Kustannusten ja henkilötyövuosien (htv) jakautuminen toiminta-alueittain. Kust. muutos 2006-07 2008 osuus Kust. muutos 2007-08 Toiminta-alue Tukes yhteensä 2006 osuus 2007 osuus htv 1 000 % htv 1 000 % % htv 1 000 % % Tuote 51 5 132 48 53 5 522 50 8 49 5 068 48-8 Laitteisto 25 2 073 19 28 2 229 20 8 26 2 196 21-1 Laitos 37 3 428 32 34 3 153 29-8 35 3 215 30 2 Maksull. hall.palv. 2 124 1 2 150 1 21 2 142 1-5 Yhteensä 115 10 757 100 117 11 053 100 3 112 10 621 100-4 Taulukko 6. Kustannusten ja henkilötyövuosien (htv) jakautuminen toiminta-alueittain Toiminnoittain ryhmiteltynä toiminta on jaettu valvontaan, tutkimus- ja kehittämistoimintaan sekä viestintään. Toiminto 2006 osuus 2007 osuus Kust. muutos 2006-07 2008 osuus Kust. muutos 2007-08 1 000 % htv 1 000 % % htv 1 000 % % Tukes yhteensä htv Valvonta 70 6 437 60 72 6 616 60 3 71 6 645 63 0 T&K 29 2 944 27 30 3 121 28 6 28 2 842 27-9 Viestintä 14 1 252 12 13 1 167 11-7 12 992 9-15 Maksull. hall.palv 2 124 1 2 150 1 21 2 142 1-5 Yhteensä 115 10 757 100 117 11 053 100 3 112 10 621 100-4 Taulukko 7: Kustannusten ja henkilötyövuosien (htv) jakautuminen toiminnoittain 10

Alueellistamispäätös lisäsi henkilöstön vaihtuvuutta ja vähensi henkilötyövuosien ja kustannusten määrää. Henkilöstön vähenemisen johdosta toiminta priorisoitiin asiakaskysynnän mukaan. Toiminta painottui valvontaan, jonka osuus kasvoi. T&k-toiminnan ja viestinnän osuudet vähenivät. T&k-toiminnasta pääosan muodostivat IT-kehitysprojektien (KEMU, Marek, Varo, Intra) investoinnit, muun t&k- toiminnan osuus supistui merkittävästi. Toimintojen osuuksien muutos ei ole Tukesin tavoitteiden mukainen. Laskelmat kustannusten ja henkilötyövuosien jakaumista työ- ja elinkeinoministeriön rahoittamassa toiminnassa on esitetty liitteessä 7. Muut liitteet s. 40, taulukossa 22. Teknologia-alueittain jaoteltuna suurimmat alue ovat sähkö (38 % kustannuksista), vaaralliset kemikaalit (20 % kustannuksista) ja painelaitteet (9 % kustannuksista). Osuudet eivät ole muuttuneet edelliseen vuoteen verrattuna. Tuottavuus ja taloudellisuus Tulossopimuksessa on taloudellisuudelle ja tuottavuudelle on asetettu tavoitteet oheisen taulukon mukaisesti. Tavoite saavutettiin keskeisiltä osilta. Pätevyyskoe- ja luvat ja ilmoitukset -suoriteryhmissä ei saavutettu taloudellisuustavoitetta. Luvat ja ilmoitukset -suoriteryhmän laskentaperuste korjattiin; ryhmästä poistettiin siihen kuulumaton suorite. Taloudellisuustavoite oli asetettu aikaisempien tietojen mukaan. Tuottavuustavoitteet saavutettiin sähkötuotteiden ja pätevyyskokeiden suoriteryhmissä. Mittaamisvälineiden ja jalometallituotteiden suoriteryhmässä jäätiin hieman tavoitteesta. taloudellisuus ( /kpl) 2006 tot 2007 tot 2008 tavoite 2008 tot sähkötuotteen valvonta 492 480 490* 483 mittaamisvälineen ja jalometallituotteen 34 26 37 26 valvonta pätevyyskoe 54 63 66 71 luvat ja ilmoitukset *** 78 98 84** 112 turvallisuusselvitys ja pelastussuunnitelma 991 848-768 tuottavuus (kpl/htp) 2006 tot 2007 tot 2008 tavoite 2008 tot sähkötuotteen valvonta 1,73 1,75 1,73 1,9 mittaamisvälineen ja jalometallituotteen 15,9 18,4 21,7 21,5 valvonta pätevyyskoe 8,4 7,4 6,7 6,9 luvat ja ilmoitukset*** 5,8 4,7 5,3 4,4 turvallisuusselvitys ja pelastussuunnitelma 0,5 0,6-0,6 * suoritteen laatumuutos (neuvontaa enemmän ja aloitetaan systemaattinen toiminnanharjoittajien arviointimallin käyttö), jolloin suoritemäärät vähenevät ** suoritteiden määrä riippuu asiakaskysynnästä, joka on arvioitu varovaisesti *** laskentaperustetta on täsmennetty, vv. 2006 2008 tot. tiedot ovat vertailukelpoiset, tavoitelukua ei ole muutettu Taulukko 8. Eräiden suoritteiden taloudellisuus ja tuottavuus vv. 2006-2008 11

Tukes osallistuu Tilastokeskuksen ylläpitämään Valtion tuottavuustilastokyselyyn. Vuoden 2008 laskelman mukaan Tukesin kokonaistuottavuus kasvoi edellisvuoteen verrattuna. Työn tuottavuudessa ei ollut muutosta. Tämä johtui siitä, että tuotos ja työpanos pienenivät saman verran. Kokonaistuottavuuden kasvuun vaikutti pienentynyt kokonaispanos (määrärahan käyttö). (Kehitys, indeksimuutos edellisestä vuodesta) 2006 2007 2008*) Tuotos -0,05-0,03-0,04 Työpanos -0,02 0,02-0,04 Kokonaispanos 0,09 0,00-0,07 Työn tuottavuus -0,03-0,05 0,00 Kokonaistuottavuus -0,13-0,03 0,03 *) vv. 2007 2008 hintamuutos ei ole vielä tiedossa, joten kokonaistuottavuusluku on alustava Taulukko 8a. Tuottavuuden muutokset vv. 2006 2008. 1.3.2. MAKSULLISEN TOIMINNAN TULOS JA KANNATTAVUUS Suoritetuotannon tuloutusperusteet on vahvistettu maksuperustelain (150/1992) nojalla kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksessä (1032/1996). Tavoite: Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuus toteutuu. Tavoite ei täysin toteutunut. Julkisoikeudellisten suoritteiden kustannusvastaavuus oli 99 % ja muiden suoritteiden 88 %. Alijäämä muodostui pääosin arvioitua suuremmasta kustannusten noususta. Suoritteiden vuoden 2008 hintoja korotettiin 3,99 %, kun kustannusten todellinen muutosprosentti oli 6,32. Alijäämää pienensi turvallisuusselvitysten laskutuksen jaksotus. Turvallisuusselvitysten pitkästä käsittelymenettelystä johtuen osa vuoden 2007 laskutuksesta siirtyi vuodelle 2008. JULKISOIKEUDELLISET SUORITTEET 2006 2007 2008 2008 tot tot tav tot MAKSULLISEN TOIMINNAN TUOTOT - maksullisen toiminnan myyntitulot 1163 1214 1240 1404 MAKSULLISEN TOIMINNAN KUSTANNUKSET Erilliskustannukset - aineet 48 52 51 56 - henkilöstökustannukset 379 430 406 504 - vuokrat 90 98 97 112 - palvelujen ostot 188 151 148 175 - muut erilliskustannukset 119 147 171 154 = erilliskustannukset yhteensä 824 878 873 1002 KÄYTTÖJÄÄMÄ 339 336 367 402 Maksullisen toiminnan osuus yhteiskustannuksista - tukitoimintojen yhteiskustannukset 325 363 348 402 - poistot 17 17 18 15 - korot 1 1 1 1 = osuus yhteiskustannuksista yhteensä 343 381 367 417 = kokonaiskustannukset yhteensä 1167 1259 1240 1418 YLIJÄÄMÄ (+) / ALIJÄÄMÄ (-) -4-45 0-14 TULOT/KUSTANNUS -SUHDE 100 % 96 % 100 % 99 % 12

MUUT SUORITTEET 2006 2007 2008 2008 tot tot tav tot MAKSULLISEN TOIMINNAN TUOTOT - maksullisen toiminnan myyntitulot 193 156 125 125 MAKSULLISEN TOIMINNAN KUSTANNUKSET Erilliskustannukset - aineet 10 7 6 6 - henkilöstökustannukset 78 58 46 53 - vuokrat 19 13 11 12 - palvelujen ostot 28 20 17 18 - muut erilliskustannukset 5 9 3 10 = erilliskustannukset yhteensä 140 107 83 99 KÄYTTÖJÄÄMÄ 53 49 42 26 maksullisen toiminnan osuus yhteiskustannuksista - tukitoimintojen yhteiskustannukset 43 49 40 42 - poistot 4 2 2 2 - korot 0 0 0 0 = osuus yhteiskustannuksista yhteensä 47 51 42 44 = kokonaiskustannukset yhteensä 187 159 125 142 YLIJÄÄMÄ (+) / ALIJÄÄMÄ (-) 6-3 0-17 TULOT/KUSTANNUS -SUHDE 103 % 98 % 100 % 88 % Taulukko9: Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma vv. 2006 2008 Korvaus tuotteiden testaus- ja hankintamenoista Tukes perii erillislakien perusteella korvauksia tuotteiden markkinavalvonnasta aiheutuneista testaus- ja laitehankinnoista. Korvaus peritään tapauksista, joissa tuote on todettu vaatimustenvastaiseksi ja se on määrätty toimitus- tai myyntikieltoon. Perittävään korvaukseen sisältyy laitteen verollinen hankinta- ja testaushinta. Vuonna 2008 perittiin korvauksia sähkötuotteista, pelastustoimen laitteista ja rakennustuotteista. Tavoite on, että tuotteet ovat vaatimusten mukaisia. Tällöin korvauksia ei tarvitsisi periä. '(1000 ) 2006 2007 2008 TUOTOT - sähkötuotteet 208 202 210 - pelastustoimen laitteet 2 2 10 - painelaitteet 5 - rakennustuotteet 1 = perityt korvaukset yhteensä 210 209 221 KUSTANNUKSET Laitteet - sähkötuotteet 60 52 34 - pelastustoimen laitteet 1 1 1 - painelaitteet 0 1 - jalometallituotteet 6 1 - mittauslaitteet 1 2 - rakennustuotteet 1 Laitehankinnat yhteensä 68 56 37 Palvelujen ostot - sähkötuotteet 596 651 564 - pelastustoimen laitteet 16 58 19 - painelaitteet 13 27 4 - jalometallituotteet 5 1 - mittauslaitteet 11 - rakennustuotteet 1 Testauspalvelut yhteensä 641 737 588 = Laite- ja testauspalvelut yhteensä 709 793 625 Taulukko10: Korvaus tuotteiden testaus- ja hankintamenoista vv. 2006-2008 13

1.3.3. TOIMINTATAPOJEN KEHITTÄMINEN Tavoite: Tehokkaat ydintehtäviin kohdennetut toimintaprosessit ja aktiivinen yhteistyö toimintaprosesseja virtaviivaistetaan siten, että tulokset syntyvät optimaalisin resurssein työnjakoa ja yhteistyötä keskeisten kotimaisten ja kansainvälisten yhteistyökumppaneiden kanssa tehostetaan hallinnon tuottavuusvaatimuksiin vastataan ja toiminnan taloudellinen perusta varmistetaan. Tavoitteet saavutettiin pääosin. Laitosvalvonnan valvontakohderekisteri (KEMU) otettiin tuotantokäyttöön 1.1.2008 alkaen. Aluepelastuslaitosten valvomien vähäisten kemikaalikohteiden ilmoituksia varten rekisteriin valmistui ns. PELA-välilehti 1.4.2008. Aluepelastuslaitosten palorekisteritietojen sähköisen tiedonsiirron liitännät toteutettiin kaikkiaan 16 aluepelastuslaitokselta. Pelastuslaitosten edustajilla ja harkinnan mukaan muilla viranomaisilla on rekisterin käyttöoikeus. Markkinavalvonnan tietohallintajärjestelmän (MAREK) ensimmäinen vaihe otettiin käyttöön 1.3.2008 ja toinen vaihe alkuvuodesta 2009. Järjestelmällä korvattiin erillisiä tietokantoja ja manuaalisia menettelyjä. Samassa yhteydessä markkinavalvonnan toimintaprosesseja yhdenmukaistettiin. Järjestelmä mahdollistaa valvonnan toimenpiteiden seurannan ja nopeamman raportoinnin, sekä vähentää päällekkäisen työn määrä ja puutteellisesta tiedonkulusta aiheutuneita virheitä. Sovelluksen hyödyt realisoituvat tulevina vuosina. Järjestelmän toteuttamiseen saatiin vv. 2007 2008 rahoitusta TEM:n tuottavuusmäärärahasta yhteensä 150 000 euroa. Painelaiterekisterin (PAREK) sähköinen tiedonsiirto saatiin kattavaksi. Rekisterin raportointia parannettiin. Kylmälaiteliikkeiden rekisteriin tehtiin toimintaa tehostava sovellus, jonka avulla todistus saadaan suoraan rekisteritiedoista. Kansalaisia, jotka lähettävät sähkötuotteisiin liittyviä kysymyksiä Internetin kautta, on ohjattu palautelomakkeen ohjeilla esittämään kysymyksensä niille tahoille, joiden vastuulle asiat ensisijaisesti kuuluvat. Menettely nopeuttaa kysyjän asian käsittelyä ja vähentää aiheettomien kyselyjen määrää. Tietohallinnon kehittämisprojekteihin käytettiin vuonna 2008 0,4 milj. euroa (2007: 0,7 milj.). Sähkötuotteiden markkinavalvonnassa testauslaitosten kanssa tehdyt sopimukset ovat edelleen parantaneet toiminnallista tehokkuutta. Testauslaitosten kilpailuttaminen on johtanut hintojen alenemiseen. Yhteistyötä aluepelastuslaitosten kanssa jatkettiin; järjestettiin yhteinen kesämökkien kaasulaitevalvontaprojekti ja aluepelastuslaitosten edustajille järjestettiin yhteistyöseminaari. Yhteistyökumppaneiden kesken sovittiin valvonnan työnjaosta ja tehtiin työnjakotaulukko: Kuluttajaviraston (KUV) ja sosiaali- ja terveysministeriön (STM) kanssa sovittiin kanssa koneista ja niihin verrattavista laitteista, laser-toimintoja sisältävistä laitteista sovittiin KUV:n, STM:n ja Säteilytarkastuskeskuksen kanssa. Tavoite: EFQM-laatuarvioinnissa prosessit-osion tulos on 70 % Tukes osallistui Laatukeskuksen järjestämään Suomen laatupalkinto 2008-kilpailuun. Tukes sai kilpailussa Recognised for Excellence (R4E) tunnustuksen kilpailusarjassa julkinen sektori. 14

R4E-tunnustus myönnetään Suomessa toimivalle organisaatiolle, joka saavuttaa laatupalkintokilpailussa vähintään 400 pisteen rajan. Arvioinnissa prosessiosuuden pistemäärä oli 41 50, joten tältä osin asetettua tavoitetta ei saavutettu. Tarkemmin tuloksista kohdassa 1.8. Arviointien tulokset s. 23. Tavoite: uusi suorituskykymittaristo (TAHKO) on käytössä, Tavoite ei toteutunut täysin. Prosessimittarit on otettu osaksi Tukesin toiminnan suunnittelua ja seurantaa, mutta tietojen käyttö ei ole vielä systemaattista ja kattavaa. 1.4. TUOTOKSET JA LAADUNHALLINTA Tavoite: Asiakastyytyväisyys on toimialoittain todennettavasti korkealla tasolla. Tehdään toimialoittain kohdennettuja asiakastyytyväisyyskyselyjä erillisen suunnitelman mukaan. Pelastusviranomaisten näkemyksiä yhteistyöstä ja sen toimivuudesta selvitettiin kyselyllä. Palaute oli pääosin hyvin positiivista. Tavoite: Kenttävalvonnan kattavuus on riittävä. Tavoitteena on, että valvonta on riittävän kattavaa ottaen huomioon kunkin toimialueen erityispiirteet. Tavoite toteutui pääosin. Osa prosessiturvallisuuden valvonnan vähennyksistä on suunnitelmallista ja se perustuu tuotantolaitosten hyviin turvallisuustuloksiin. Osa valvonnasta jäi tekemättä henkilövaihdosten vuoksi. Sähkötuoteturvallisuuden kenttävalvonnan kattavuus toteutui suunnitelman mukaisesti. Toimiala Valvontakohde ja lukumäärä *) Kattavuus-% 2006 2008 2008 tav tot 30 30 >30 Sähkötuoteturvallisuus ja EMC myymälät ja maahantuojat (lukumäärä 5000) Rekisteröimättömät painelaitteet käytössä 3 milj. kpl, < 0,1 < 0,1 < 0,1 markkinoilla 400 000 kpl Sähkö- ja hissiurakoitsijat Tukesin rekisterissä 1 1 1 (lukumäärä 15 000) Valtuutetut tarkastajat Tukesin rekisterissä 30 30 26 (lukumäärä 100) Rekisteröidyt painelaitteet Tukesin rekisterin 1 1 0,7 painelaitekohteet (lukumäärä 8700) Kemikaalitehtaat, räjähdetehtaat ja kaivokset - turvallisuusselvityslaitokset ja Tukesin rekisterissä 70 70 58 kaivokset (lukumäärä 171) - toimintaperiaatelaitokset Tukesin rekisterissä 33,1 30 29 (lukumäärä 134) - lupalaitokset ja Tukesin rekisterissä 17 20 10 räjähdevarastot (lukumäärä 776) *) Tietolähde: Valvonnan volyymimatriisi. Taulukko ei kata kaikkia Tukesin toimialoja, tässä ovat vain laajimmat toimialat. V. 2007 ei ole tietoja. Taulukko 11: Valvonnan volyymimatriisi vv. 2006 2008 15

Tavoite: Toteutetaan suunnitellut valvontatoimenpiteet. Tavoite saavutettiin ja kysyntäsuoritteiden osalta ylitettiin arvioidut määrät. Valvontatapahtumat (kpl) 2006 tot 2007 tot 2008 arvio 2008 tot Luvat ja ilmoitukset 4 259 4 041 4 000 4 022 Tutkinnot 1 657 1 701-1 955 Rekisteröinnit (painelaiterekisteri ja sähkölaiterekisteri) 13 200 13 650 13 500 12 700 Turvallisuusselvitykset 4+50 1) 34+68 1) - 71+7 1) Muut selvitykset 1 456 1 706 1 500 1 542 Valvontakäynnit 5 701 5 438 4 500 5796 - joista sähkötuotteet 2 755 2 542 1 850 2 776 1) johtopäätökset + lisäselvityspyynnöt Taulukko 12:Valvontatapahtumat vv. 2006-2008 Teknologiakohtaiset valvontatapahtumat on esitetty taulukossa 21 sivulla 36. Tavoite: Palvelut ovat oikea-aikaisia Käsittelyaikatavoitteet eivät täysin toteutuneet. Kemikaali- ja räjähdelaitosten lupien ja ilmoitusten käsittelyaikatavoitteet paranivat kahteen edelliseen vuoteen verrattuna. Sähkölaitteistojen ja sähköurakoinnin ilmoitusten käsittelyajoissa jäätiin jälkeen tavoitteista ilmoitusten suuren määrän vuoksi. Kylmälaiteliikkeiden toimintailmoitusten käsittelyajoissa ollut viive saatiin korjattua loppuvuonna. Käsittelyaikatavoitteet Enimmäisaikatavoite vv. 2006 2008 2006 tot 2007 tot 2008 tavoite 2008 tot Asiatyyppi asiakkaan tarpeiden mukaan, enimmäisaika (pv) tavoiteajassa käsiteltyjen asioiden osuus (%) Kuulutus- ja lausuntomenettelyä edellyttävät 180 *) 65 71 90 81 luvat ja ilmoitukset Muut luvat ja ilmoitukset 80 82 78 90 79 Turvallisuusselvitykset (v. 2006 tulleet) - - - 100 81 Pätevyysarvioinnit 20 95 95 95 98 Sähkölaitteistojen käytönjohtajailmoitukset 20 95 94 90 80 Sähköurakointi-ilmoitukset 20 96 97 90 82 Ilotulitteiden yleiseen kauppaan hyväksyminen 20 68 70 80 85 Räjähteiden vaarallisuusluokitus 60 96 91 95 85 Räjähteiden siirtotodistukset 7 94 90 95 91 Kylmälaiteilmoitukset 20-67 90 56 *) enimmäisaika pidennetään 150 päivästä 180 päivään vuodesta 2008 lähtien Taulukko 13: Käsittelyaikatavoitteet vv. 2006-2008 Onnettomuus- ja vauriotutkinta Vuonna 2008 asetettiin kaksi tutkijaryhmää. Toinen tutki Leppävirralla 30.4.2008 kesämökillä tapahtunutta kuolemaan johtanutta kaasulaiteonnettomuutta. Tutkinta raportteineen valmistui elo- 16

kuussa. Toinen tutkijaryhmä tutki 5.10. Lapuan Räjähdetehtaalla sattunutta tulipaloa. Tämä tutkinta valmistuu keväällä 2009. Vuoden aikana valmistui kaksi onnettomuustutkintaraporttia. Kattilaräjähdyksen (25.10.2007, Hanko) tutkinta valmistui helmikuussa. Kotisivuilla on julkaistu tutkintaraportti ja kaksi tutkintatuloksiin perustunutta tiedotetta. Pintakäsittelylaitoksella Tuusulassa 12.12.2007 sattuneen onnettomuuden tutkinta valmistui maaliskuussa. Tavoite: Laitosvalvontalinjaus valmistuu ja otetaan käyttöön. Tavoite toteutui osittain. Valvontalinjaus on valmistunut asiasisällön osalta ja käyttöönotto on aloitettu. Tavoite: Toiminnanharjoittajien toimintatapojen arviointimallista tehtyjen selvitysten tulokset sovelletaan käytäntöön. Tavoite toteutui. Kemikaali- ja räjähdelaitoksissa arviointi on vakiintunutta. Sähkötuoteryhmässä arviointimallia käytetään tarvittaessa neuvonnan apuvälineenä. Tavoite: Riskimatriisi on käytössä kemikaali- ja räjähdevalvonnassa sekä sähkötuotteiden valvonnassa. Tavoite toteutui, riskimatriisin käyttö on toteutunut molemmilla toimialueilla. Tavoite: Sähköiset asiointipalvelut pidetään nykytasolla. Tavoite toteutui. Tukesiin rekisteröitävien sähkölaitteistojen rekisterisovellus avattiin verkkosivuilla. Rekisterin avulla asiakkaat voivat mm. tarkistaa sähkölaitteiston käytön johtajaa ja määräaikaistarkastuksia koskevat tiedot. Otettiin käyttöön uudistettu kemikaali- ja maakaasukohteiden kuulemismenettely. Kuulemisilmoitus ja niitä koskevat luvat on julkaistu verkkosivuilla. Verkkosivuilla päivittäisten kävijöiden määrä oli 600. Tavoitteena oli 700 kävijää, joten tavoite ei täysin toteutunut. Verkkosivujen kautta tulleiden kysymysten määrä oli 450. Määrä on tavoitteen mukainen, sillä kyselyjen määrän tulisi parantuneen sisällöntuotannon ansiosta vähentyä suhteessa kävijämäärään (vuonna 2007 kyselyjen kokonaismäärä 800). Tavoite: Indikaattorijärjestelmää ja tiedonkeräysjärjestelmää kehitetään jatkuvasti. Tavoite toteutui. Maakaasun siirrolle, jakelulle ja käytölle kehitettiin turvallisuusindikaattori, joka otetaan käyttöön vuonna 2009 Tavoite: Kuluttajilla ja toiminnanharjoittajilla on käytettävissä turvallisuustietoa. Turvallisuusviestinnän strategiset teemat ovat näkyvästi esillä julkisuudessa esim. sähkötuotteiden vaatimustenmukaisuus, sähköpalojen ennaltaehkäisy, prosessi- ja ilotuliteturvallisuus. Tavoite toteutui. Tukes julkaisi 22 lehdistötiedotetta (tavoite 20 25) ja 53 nettitiedotetta (tavoite 50 60). Erilaisia viestinnän käsikirjoituksia (tiedotteet, julkaisut, esitteet, artikkelit) julkaistiin 76 (tavoite 75). Niistä oli artikkeleita 27, julkaisuja 8 ja tiedotteita 53. 17

Strategisten viestintäteemojen esiintymismäärät lehdistössä ovat olleet seuraavat: 2007 2008 Sähköpalojen ennaltaehkäisy 191 58 Sähkötuotteiden vaatimustenmukaisuus 53 72 Sähköasennukset 66 86 Vaaralliset aineet teollisuudessa 23 9 Ilotulitteiden turvallisuus 704 711 Mittauslaitteiden luotettavuus 6 0 Nestekaasu 72 89 Energiatehokkuus (ei seurattu) 7 Taulukko 14: Strategisten viestintäteemojen esiintymismäärät vv. 2007-2008 Valvontakäyntien yhteydessä toiminnanharjoittajille jaettiin tietoa vaatimusten varmistamisesta ja uusista säädöksistä. Tavoite: Tutkimus- ja kehittämisohjelmalla tuotetaan uutta tietoa riskien hallitsemiseksi. Osallistutaan kansalliseen kemikaaliohjelmaan, ETPISin ja Tekesin ohjelmiin ja toteutetaan mm. projektit: Toiminnanharjoittajien uusien toimintatapojen (kuten ulkoistaminen ja verkottuminen) vaikutus terveyden ja ympäristönsuojelun sekä turvallisuuden riskienhallintaan Kansainvälinen vertailututkimus laitosvalvonnan alueelta (aloitus) Sähkölaitteistojen huolto ja kunnossapito -ohjelma maatiloilla Osallistuttiin FITPIS/ETPIS -toimintaan; liityttiin ETPIS Human and Organisational Factors - työryhmään ja FITPIS Inhimilliset tekijät asiantuntijaryhmään sekä osallistuttiin tiiviisti FITPIS - ohjausryhmätyöskentelyyn. Osallistuttiin TEKESin Turvallisuusohjelman Teollinen turvallisuus -osion johtoryhmätyöhön sekä Turvallisuusohjelman rahoituskriteerien/tutkimusaiheiden määrittelyyn. Toiminnanharjoittajien uusien toimintatapojen vaikutus terveyden ja ympäristönsuojelun sekä turvallisuuden riskienhallintaan -projekti on toteutunut suunnitelman mukaisesti. Kansainvälinen vertailututkimus laitosvalvonnan alueelta ei toteutunut. Tutkimuksen aloitus siirtyi vuoteen 2009 kohdeyritysten kiireiden vuoksi. Sähkölaitteistojen huolto ja kunnossapito -ohjelma maatiloilla toteutui suunnitelman mukaan. Tutkimustoiminnan linjaus valmistui asiasisällön osalta. Tukesin sisäinen laatu- ja kehittämisryhmä (LAKE) perustettiin. Tavoite: Tutkimus- ja selvitysraportteja valmistuu 4 kpl. Tavoite toteutui. Tutkimus- ja selvitysraportteja valmistui 7 kappaletta: Turvallisuus teollisuuspuistoissa, Sähkön palo- ja tapaturmariskit maatiloilla, Ts-käsittelyt, Keskisuuret nestekaasukohteet, Erheelliset paloilmoitinhälytykset (SM), Onnettomuuskatsaus 2007. Tukes oli mukana työryhmässä, joka tuotti raportin: Varsinais-Suomen alueellisen riskienhallinnan parantaminen tiedonsiirtoa tehostamalla. 18

Tavoite: Kansainvälinen linjaus toimeenpannaan. Tavoite toteutui. Kansainvälinen yhteistyö etenee suunnitelmien mukaisesti. Kiinan valvontaviranomaisten kanssa solmittavat yhteistyösopimukset (Memorandum of Understanding) teknisen turvallisuuden ja metrologian aloilta ovat tekeillä. Metrologian osalta kolmantena yhteistyöosapuolena on MIKES. Yhteistä kokousta/seminaaria suunnitellaan pidettäväksi Suomessa vuonna 2009. Tavoite: Avustetaan ministeriöitä säädösten ajantasaistamisessa. Viestitään kemikaaliturvallisuuslain soveltamisalaan kuuluvista uusista valtioneuvoston asetuksista sekä muista säädösuudistuksista. Tavoite toteutui. Osallistuttiin kaivoslain valmisteluun varsinaisessa työryhmässä sekä kahdessa alatyöryhmässä (kaivosturvallisuus ja kaivosten nostolaitokset) kemikaaliturvallisuuslain alaisten asetusten lausuntojen käsittelyyn ilotulitteiden haittojen vähentämiseen tähtäävän TEMin työryhmän toimintaan. jätelain uudistamiseen, akku- ja paristoasetuksen, EuP 11 -säädösten ja RoHS 12 - muutosten valmisteluun. mittauslaitelain, mittauslaitteita koskevan puitedirektiivin muutosten implementointiin ja jalometallisäädösten muutosten valmisteluun puolustusvoimien painelaitteiden lainsäädännön valmisteluun sähköalan pätevyyksien koulutusvaatimusten täsmentämiseen STNK:n 13 alaisessa työryhmässä TENKin 14 pyrotekniikkajaostossa pyrotekniikkadirektiivin toimeenpanosäädösten valmisteluun Annettiin lausuntoja eri hallinnonaloille useista säädösehdotuksista. Tukesin teettämä palveludirektiiviselvitys (palveludirektiivin vaikutukset Tukesin toimialoilla) valmistui. Tavoite: Osallistutaan standardisointitoimintaan. Tavoite toteutui. Osallistuttiin sähköalan standardisoimistoimintaan vuonna 2007 päivitetyn linjauksen mukaisesti standardien SFS 3358 "Maalaus. Tilat, käyttö, huolto ja sammutuskalusto sekä ohjeita tilaluokitukseen" sekä SFS 3355 "Palavien nesteiden käsittely satama-alueella" laadintaan CENissä ilotulitteiden EN-standardien uusimiseen pyroteknisten tuotteiden direktiivin yhdenmukaistetuiksi standardeiksi pelastustoimen laitteiden ja laitteistojen standardisointiin sisäasianministeriön kanssa sovitun menettelyn mukaisesti Tukes käytti kansalliseen ja kansainväliseen yhteistyöhön v. 2008 8,3 htv (2007: 8,2 htv). Työajan jakauma eri toiminnoille on esitetty kuvassa 3. Kansalliseen ja kv. yhteistyöhön käytetty aika 2006 2008. 11 Energy-using Products 12 Restriction of Hazardous Substances 13 Sähköturvallisuuden neuvottelukunta 14 Turvallisuustekniikan neuvottelukunta 19

Kuva 3. Kansalliseen ja kv. yhteistyöhön käytetty aika vv. 2006-2008. 1.5. HENKISTEN VOIMAVAROJEN HALLINTA JA KEHITTÄMINEN Tavoite: TUKES on moniosaava työyhteisö, jota johdetaan laadukkaasti. Tavoitteen toteuttamiseksi TUKES panostaa johtamisjärjestelmän toimivuuteen ja johtamisosaamiseen sekä huolehtii, että henkilöstön osaamistaso vastaa tulevaisuuden tarpeita. Johtamista koskeva tavoite oli 3,7 (oma indeksi asteikolla 1-5). Indeksin mukaista kyselyä ei toteutettu, koska Tukes osallistui Laatupalkintokilpailuun. Laatupalkintokilpailun arvioinnissa Tukesin parhaimmiksi arviointialueiksi nousi johtajuus ja henkilöstötulokset. Molempien alueiden pistemäärä oli 51-60 (asteikolla 0-100). Johtamista koskevan tavoitteen arvioidaan toteutuneen. Vuonna 2007 toteutetun Suomen paras työpaikka - tutkimuksen tulokset analysoitiin pienryhmissä kehittämistoimenpiteiden tunnistamiseksi. Näitä tuloksia hyödynnetään loppuvuonna aloitetussa Henkilöstölinjauksen tarkistamisessa. Linjaus valmistuu v. 2009. Päätös Tukesin osittaisesta alueellistamisesta aiheutti suuren vaihtuvuuden. Alueellistamisen vuoksi Tukesista irtisanoutui 6 henkilöä. Lähtövaihtuvuus kokonaisuudessaan oli 8,3 %. Tavoitteen ollut 2,5 %:n lähtövaihtuvuus ei toteutunut. Tukes panosti koulutukseen v. 2008. Tavoitteena ollut 7 koulutuspäivää/htv toteutui ja oli 7,7 päivää/htv. Tukesissa toteutettiin mm. laaja IT-koulutusohjelma. Opinnäytetöitä valmistui kaksi. Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden % -osuus henkilöstä oli 48 % (tavoite 41 %), joten tavoite toteutui. Sairauspoissaolopäivien lukumäärä oli 7,8/htv. Lukumäärä laski edelliseen vuoteen verrattuna (2007: 9,1), mutta tavoite, enintään 4,8 päivää/htv ei toteutunut. Sairauspoissaolopäivistä pitkiä, yli kahden kuukauden poissaoloja oli 207 päivää (24 %) (2007:237, 21 %) ja lyhyitä, 1-3 päivän poissaoloja oli 266 päivää (31%) (2007: 242, 21 %). Henkilöstön jaksamista ja hyvinvointia on omalta osaltaan edistänyt henkilöstön vapaaehtoistoiminta. Se on aktiivisesti edistänyt kulttuuri- ja liikuntatoimintoja. Kuvassa 2 esitetään hyvinvointitoimintaa tapahtumien lukumääränä ja henkilöstön osallistumisprosenttina vv. 2006 2008. Tapahtumien kokonaismäärä on pysynyt 15 16 tapahtuman tasolla, osallistumisaktiivisuus on hieman laskenut edelliseen vuoteen verrattuna. 20

Yhteenveto henkilöstömääristä, -rakenteesta ja -kuluista sekä työhyvinvoinnista ja osaamisesta: 2006 2007 2008 tav 2008 Henkilöstön lukumäärä vuoden lopussa 121 120 113 Henkilöstön lkm:n % -muutos ed. vuoden lopusta 1,7-0,8 5,8 Henkilötyövuodet 115 117 120 112 Keski-ikä 48,9 50 51 Ikäjakauma, yli 45-vuotiaiden osuus henkilöstöstä 72,7 77,5 80,5 Koulutustaso, indeksiluku 5,9 5,8 5,9 Vähintään ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden % -osuus henkilöstöstä (hlö) 41 43 min. 41 % 48 Kokoaikaisten henkilöiden % -osuus henkilöstöstä 94 93 92 Naisten % -osuus henkilöstöstä vuoden lopussa 44 45 49 Kokonaispoistuma, (ns. luonnollinen poistuma) % 6,7 5,0 9,1 Tulovaihtuvuus, % 5,0 6,6 12,1 Lähtövaihtuvuus (toisen palvelukseen ja eläkkeelle siirtyneet), % 5 4,1 2,5 8,3 Henkilötyövuoden hinta euroa/htv (työvoimakustannukset/htv) 53.061 54.577 58.554 Tehdyn työajan palkat, % -osuus työvoimakust. 59 60 57 Välillisten työvoimakust. osuus työvoimakust., % 41 40 43 Sairauspoissaolot, pv/htv 4,9 9,1 max. 4,8 7,8 Työterveyshuolto, euroa/htv 647 559 572 Koulutus ja kehittäminen, euroa/htv 3 341 2 400 1387 Koulutuspäivät/htv 7,6 7,0 7 7,7 Taulukko 15: Yhteenveto henkilöstömääristä, -rakenteesta ja -kuluista sekä työhyvinvoinnista ja osaamisesta: Henkilötyövuodet yksiköittäin Vuoden lopussa henkilöstön määrä oli 113 ja koko vuonna henkilötyövuosia oli käytetty 112. Yksiköittäin henkilötyövuodet jakautuivat seuraavasti: Yksikkö 2003 2004 2005 2006 2007 2008 laitosvalvonta 46 47 46 43 42 41 tuote- laitteistovalvonta 1) 37 40 39 41 45 43 tuki- ja kehityspalvelut, viestintä 33 34 32 31 30 28 Htv yhteensä 116 121 117 115 117 112 Henkilöstömäärä vuoden lopussa 125 122 119 121 120 113 1) tuotevalvonta 31.12.2005 saakka Taulukko 16: Henkilötyövuodet yksiköittäin vv. 2003-2008 Sairaus-ja kuntoutuspoissaolot 2003 2004 2005 2006 2007 2008 Työpäiviä 549 582 599 566 1070 868 Kuntoutuspäiviä 335 - - 18 35 11 Taulukko 17:Sairaus- ja kuntoutuspoissaolot vv.2003-2008 21

1.6. TILINPÄÄTÖSANALYYSI 1.6.1. RAHOITUKSEN RAKENNE Tukes on osittain nettobudjetoitu virasto ja voi nettouttaa tutkimus- ja kehittämistoiminnan yhteishankkeista muilta osapuolilta saatavan rahoituksen. Vuoden 2008 alussa sisäasiainministeriön ja ympäristöministeriön toimeksiantojen rahoitus muuttui. Aikaisemmin osa rahoituksesta sisältyi työ- ja elinkeinoministeriön määrärahaan, nyt rahoitus tulee ao. ministeriöltä. Samoin toimeksiantoihin liittyvät maksullisen toiminnan tulot kirjataan ao. ministeriön tuloksi. Toimintaan käytettävissä olevaa määrärahaa oli yhteensä 11,2 milj. euroa. Tämä muodostui talousarviossa myönnetystä 9,6 milj. eurosta, edelliseltä vuodelta siirtyneestä 0,5 milj. eurosta, sisäasiainministeriö osoittamasta 477 000 eurosta, ympäristöministeriön osoittamasta 468 000 eurosta ja työ- ja elinkeinoministeriön osoittamasta 70 000 euron tuottavuusmäärärahasta. 1.6.2. TALOUSARVION TOTEUTUMINEN Tukesin menot olivat 10,44 milj. euroa ilman arvonlisäveromenoja. Talousarvioissa Tukesille myönnettiin 9,6 milj. euroa, käytettävissä oli myös edelliseltä varainhoitovuodelta siirtynyttä määrärahaa 0,5 milj. euroa. Määrärahasta käytettiin 9,4 milj. euroa ja seuraavalle vuodelle siirtyi 0,69 milj. euroa. Alueellistamispäätöksen aiheuttamiin tarpeisiin lisätalousarviossa myönnetty määräraha 250 000 euroa käytettiin kokonaisuudessaan näihin menoihin. Nettoutettavia tuloja oli yhteensä 201 000 euroa (2007: 115 000 euroa). Sisäasianministeriön osoitti pelastustoimen laitteiden valvontaan 439 000 euroa. Edelliseltä vuodelta oli lisäksi siirtynyt 38 000 euroa. Määrärahan käyttö vuoden aikana oli 439 000 euroa ja seuraavalle vuodelle siirtyi edelleen 38 000 euroa. Ympäristöministeriö osoitti toimialansa valvontaan 299 000, edellisvuoden määrärahaa oli lisäksi käytössä 169 000 euroa. Määrärahaa käytettiin yhteensä 412 000 euroa, joten seuraavalle vuodelle siirtyi 56 000 euroa. Työ- ja elinkeinoministeriö myönsi hallinnonalan tuottavuusmäärärahaa 70 000 euroa tuotteiden markkinavalvontarekisterin kehittämiseen. Määräraha käytettiin kokonaan. Turvatekniikan keskuksen tulomomentille kertyi maksullisen toiminnan tuloja ja muita tuloja 1,6 milj. euroa (2007: 1,5 milj. euroa). Tuloja kertyi 253 000 euroa arvioitua enemmän. Kylmälaiteliikkeiden valvontatulot 83 000 euroa kirjattiin ympäristöministeriön muihin tuloihin. TUOTTO- JA KULULASKELMA Toiminnan tuotot lisääntyivät edellisvuoteen verrattuna 14 % ja toiminnan kulut puolestaan pienenivät 3 %. Toiminnan tuotot olivat 1,8 milj. euroa ja ne olivat 0,2 milj. euroa edellisvuotta suuremmat. Lisäystä oli sekä maksullisen toiminnan tuotoissa (11 %) ja muissa toiminnan tuotoissa (36 %). Kuluissa merkittävimmin pienenivät palvelujen ostot ja muut kulut, erityisesti matkakulut. Palkat, vuokrat ja aineet puolestaan lisääntyivät. Palkkausmenot jäivät tavoitetta pienemmiksi. Toiminnan kulut 2006 2007 2008 osuus% muutos-% 2007-08 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 659 457 464 4 2 Henkilöstökulut 5734 6112 6 206 58 2 Vuokrat 737 751 792 7 5 Palvelujen ostot 2975 3044 2 642 25-13 Muut kulut 531 555 469 4-15 Poistot 139 131 100 1-24 Sisäiset kulut 3 0 0 0. Yhteensä 10 776 11 051 10 673 100-3 Taulukko 18: Toiminnan kulut vv.2006-2008 22