Matkailu- ja kulttuuriala Klusterikokous 23.9.2014 Päivi Holopainen, Lapin liitto
VATT:n laskelmien pohjalla Kansantalouden tilinpito 2008-2012 2008 vuoden panos-tuotos -rakenne aikaisemmat historia-analyysit Väestöennusteen 2012 työikäinen väestö 15-64 vuotiaat Lähtökohtana koko maan toimialarakenne Perusvuosi 2008 Tavoitevuosi 2030 28 toimialaryhmää
2 650 000 2 600 000 Toimialat yhteensä, koko maa 2 636 550 2 635 676 2 550 000 2 500 000 2 450 000 2 482 000 2 489 334 2 400 000
80 000 79 311 79 000 78 000 77 982 77 000 Toimialat yhteensä, Lappi 78 294 78 318 77 270 77 646 76 000 75 000 74 000 74 898 75 364 73 000 72 000
15-64 -vuotiaat
Työllisten määrä, koko maa 2010-2030
Työllisten määrä, Lappi 2010-2030
VERTAILUTAULUKKO: VATT:n perusurat ja Lapin esitys 55_56 Majoitus- ja ravitsemistoiminta 77_82 Hallinto- ja * tukipalvelutoiminta 90_96 Taiteet, viihde ja virkistys; Muu ** palvelutoiminta VATT perusura syksy 2013 Lapin esitys 7.3.2014 VATT perusura syyskuu 2014 Erotus VATT 2014- Lappi VATT PU- Lappi TU Erotus VATT 2030 2014-2013 Erotus VATT 2014- Lappi VATT- Lappi PU 2011 2030 Lappi PU Lappi TU 2030 3 883 3 033 7 240 7 815 3 639 606-3 602-4 176 (7 240) (7 600) 3 778 2 615 3 835 4 002 3 883 1 268 48-119 (3 835) (4 000) 4 043 3 195 4 687 4 933 4 748 1 553 61-185 (4 690) (4 935) * sis.: Matkatoimistojen ja matkanjärjestäjien toiminnan ja varauspalvelut ** sis.: Urheilutoiminnan sekä huvi- ja virkistyspalvelut (mm. huvi- ja teemapuistot sekä hiihto- ja laskettelukeskukset).
Lapin vastine edellisiin VATT:n lukuihin 7.3.2014 55_56 Majoitus- ja ravitsemistoiminta Matkailukeskusten liikevaihdossa on kasvava kehitys ja matkailutulo on yhteensä n. 700M vuodessa. Rekisteröityneiden yöpymisten määrä kasvaa mukaan on tullut uusia kansainvälisiä markkina-alueita (mm. Aasia). Lisäksi alan positiivisiin kasvunäkymiin vaikuttavat liikuntamatkailun kehitys, matkailukeskusten investoinnit, Venäjän ostosmatkailu sekä mahdollinen viisumivapauden toteutuminen. Tällä hetkellä kasvun hidasteena on saavutettavuus (lentoliikenne). Vuosien 2008 2009 vaikea suhdannetilanne ei ole heijastunut henkilöstömäärään. Ala työllistää mm. kv-opiskelijoita ja muita kv-asukkaita ja on vetovoimainen ala maahanmuuttajia ajatellen. Edelleenkin tavoitteena on vuoden 2012 henkilöstömäärän tuplaantuminen vuoteen 2030 mennessä, jonka lisäksi matkailu käyttää edelleen sesonkityövoimaa. Matkailualalla on ennakoitavissa työvoimapula. Pysyvien työpaikkojen määrään tulee vaikuttamaan kehitystyön alla oleva matkailun ympärivuotisuus. (liitteenä on perusteluja matkailualan kasvusta.)
Lapin vastine edellisiin VATT:n lukuihin 7.3.2014 19_22 Hallinto- ja tukipalvelutoiminta Onko väestöleikkuri vaikuttamassa tässäkin vähennyksiin? Toimialaluokkaan sisältyy mm. matkailun ohjelmapalvelut, joille odotetaan kasvua matkailun kasvaessa (ks. liite). Myös matkailu ja kaivokset tarvitsevat näitä palveluja. 90_96 Taiteet, viihde ja virkistys; Muu palvelutoiminta Työpaikkakehitys kääntyy kasvuun laman väistyessä. Matkailuala työllistää runsaasti kulttuurialojen osaajia kuten muusikoita, tapahtumajärjestäjiä, avmedian osaajia ja kuvataiteilijoita. Matkailualan kasvu lisää myös mm. urheilu-, huvi- ja virkistystoiminnan, kampaamo- ja kauneudenhoidon sekä pesulapalvelujen kysyntää. Liitteenä on perusteluja kulttuurialan kasvusta osana matkailua.
Ennakoima yhessä! Lapin ennakoinnin toimintamalli
Toimialaklustereiden tavoitteet ja tehtävät Tavoitteet: Muodostaa näkemystä klusterin toimialojen nykytilasta ja kehitysnäkymistä sekä tulevaisuudesta Lapissa Ennakoida yritysten ja muiden työnantajien työvoima-, koulutus- ja osaamisen kehittämisen tarpeita sekä yritysten menestymisen edellytyksiä Reagoida ketterästi toimialan välittömiin palvelutarpeisiin ja esittää ratkaisuja niiden toteuttamiseksi Vahvistaa toimialojen asiantuntemusta sekä tiivistää elinkeinoelämän, aluehallinnon ja koulutuksen järjestäjien yhteistyötä ja parantaa tiedon vaihtoa Tuoda elinkeinoelämän tarpeet maakunnan kehittämiseen. Tehtävät: Tuottaa asiantuntijanäkemyksen suunnittelun ja toimenpiteiden pohjaksi (mm. koulutussuunnittelu, maakuntasuunnittelu, KESU-prosessi) Nostaa esille toimialoihin liittyviä painotuksia, kipupisteitä ja tarvittavia toimenpiteitä Suunnittelee, käynnistää ja organisoi konkreettisia toimenpiteitä yritysten ja työnantajien palvelutarpeisiin vastaamiseksi sekä seuraa niiden toteutumista Toteuttaa vuosittain sovittavaa toimintasuunnitelmaa mm. vuosittaiset painotukset
Ennakointivastaavat Vastaavat toimintamallin arvioinnista ja kehittämisestä yhteistyössä puheenjohtajien kanssa. Kutsuvat kokoon puheenjohtajakokoukset kaksi kertaa vuodessa (kesäja joulukuu). Esittävät tulevan vuoden klusterikokouksissa käsiteltävät sisällöt maakunnallisen ennakoinnin osalta. Toimialaklustereiden rakenne, toiminta ja vastuut vuonna 2014 Ennakointikoordinaattori Huolehtii suunnitelman mukaisesta klusteritoiminnan kehittämisestä. Luo kokouskäytäntöjen ja dokumentaation menettelyt klusteritoiminnalle. Kehittää klustereiden Lapin luotsisivuja. Koordinoi klustereiden toimintaa yhteistyössä ennakointivastaavien, puheenjohtajien ja koulutussihteerin kanssa. Pitää yllä klusteritoiminnan vuosikelloa. Koulutussihteeri Varmistaa puheenjohtajalta seuraavan kokousajankohdan ja tilan. Valmistelee kokousten asialistan puheenjohtajan ja sihteerin kanssa. Lähettää kokouskutsun 3 vkoa ennen kokousta ja ottaa vastaan ilmoittautumiset. Vie muistiot Lapin luotsi-sivustolle. Lähettää muistion ja seuraavan kokousajan tiedoksi jäsenille (linkitys Luotsin sivuilta). Tukee Lapin luotsin käyttöönottoa. Toimialaklusterit Keskusteleva ja toimenpiteitä esittävä rooli. Aineisto ja keskeiset linkit ovat Lapin luotsissa. Keskeiset ja toimintaan sitoutuneet toimialan asiantuntijat: 1/3 elinkeinoelämä, 1/3 aluehallinto, 1/3 koulutuksen järjestäjät. Kokouksia järjestetään 1-3 krt/vuosi. Puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja sekä sihteeri ja varasihteeri on nimetty kaikkiin klustereihin. Kokouksia järjestetään eri klusterin jäsenten tiloissa, huomioiden myös video-osallistumismahdollisuus. Puheenjohtaja (elinkeinoelämä) Toimii kokousten puheenjohtajana. Vastaa klusterin toimivuudesta, kehittämisestä ja seurannasta. Varmistaa elinkeinoelämän kattavan edustuksen. Kutsuu tarpeen mukaan kokouksiin ulkopuolisia asiantuntijoita. Valmistelee kokousten asialistan koulutussihteerin ja sihteerin kanssa. Päivittää sihteerin kanssa klusterin kokoonpanon. Osallistuu 2x vuodessa pidettävään puheenjohtajakokoukseen ja toimii tämän kokouksen puheenjohtajana vuorollaan. Sihteeri (oppilaitoksen edustaja) Valmistelee kokousten asialistan puheenjohtajan ja koulutussihteerin kanssa. Tekee asiamuistion klustereiden kokouksista. Vahvistaa muistion puheenjohtajan kanssa ja lähettää sen koulutussihteerille tallennettavaksi Lapin luotsiin. Jos varsinainen sihteeri ei pääse kokoukseen, huolehtii hän paikalle varasihteerin. Päivittää puheenjohtajan kanssa klusterin kokoonpanon.
Toimialaklustereiden prosessi Klusterikokous syksy - Sovitun teeman (2) käsittely - Klusterin ajankohtaiset aiheet - Luotsi-sivun ajankohtaisuus - Muistion ja tarvittavien tietojen vieminen Lapin luotsiin Joulukuun puheenjohtajatapaaminen - tulevan vuoden teemat ja vuosikello - klusteritoiminnan arviointi ja kehittäminen Vuosikello Klusterikokous kevät - Sovitun teeman (1) käsittely - Klusterin ajankohtaiset aiheet - Muistion ja tarvittavien tietojen vieminen Lapin luotsiin Kesäkuun puheenjohtajatapaaminen - klusteritoiminnan arviointi ja kehittäminen