11.12.2013 Sivu 1 / 1 5215/02.05.00/2013 121 Vammaisilta asiakkailta perittävistä asiakasmaksuista päättäminen (Kh) Valmistelijat / lisätiedot: Marjo Kekki, puh. 046 877 1993 Nina Hiltunen, puh. 046 877 3466 Osmo Raaska, puh. 050 592 2713 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Perhe- ja sosiaalipalvelujen johtaja Marja-Leena Remes esittää kaupunginhallitukselle, että se vahvistaa vammaisilta asiakkailta perittävät asiakasmaksut liitteen mukaisesti 1.2.2014 alkaen. Käsittely Pinja Nieminen ehdotti Johanna Paattiniemen ja Johanna Värmälän ym. kannattamana, että asia jätetään pöydälle. Pöydällepanon aikana lautakunnalle tuodaan lisäselvityksiä uusista maksuista ja niiden perusteista ja vaikutuksista. Päätös Liite Oheismateriaali jätti asian pöydälle. Pöydällepanon aikana lautakunnalle tuodaan lisäselvityksiä uusista maksuista ja niiden perusteista ja vaikutuksista. 6 Vammaispalvelujen asiakasmaksut 1.2.2014 - Vammaisneuvoston lausunto vammaispalvelujen asiakasmaksuista - Vammaispalvelujen palvelumuotojen kuvaukset - Asiakasmaksutulot - IVA Vammaispalvelujen asiakasmaksut - Vertailutaulukko Kv-asiakasmaksuesitys - Vertailutaulukko VpL-asiakasmaksuesitys Selostus Vammaisilta asiakkailta perittävät maksut ja niiden korottaminen Kehitysvammahuollon asiakasmaksuista on viimeksi päätetty sosiaali- ja terveyslautakunnassa 22.11.2011 ja kaupunginhallituksessa 19.12.2011.
11.12.2013 Sivu 2 / 2 Espoo järjestää kehitysvammaisten ja vammaisten henkilöiden palveluja omana toimintana, ostopalveluna ja kuntayhtymien tuottamana. Kuntayhtymät määrittelevät ja perivät oman toimintansa asiakasmaksut. Muissa kuin kuntayhtymien palveluissa noudatetaan Espoon kaupunginhallituksen vahvistamia asiakasmaksuja. Pääperiaatteena on, että kaupunki perii asiakasmaksut. Muutokset maksuihin esitetään 1.2.2014 lukien. Kaikista vammaisten asiakkaiden asiakasmaksuista voidaan tehdä harkinnanvarainen maksualennus tai -vapautus, mikäli vammaisen henkilön taloudellinen tilanne tai muut erityiset syyt sitä edellyttävät. terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain (734/1992) mukaan kunnallisista sosiaali- ja terveyspalveluista voidaan periä maksu palvelun käyttäjältä, jollei toisin säädetä. Jotkut maksut on säädetty perittäväksi asiakkaan maksukyvyn mukaan. Joillekin maksuille on asetuksella määritelty enimmäismäärä, joka palvelusta voidaan periä. Jos palvelusta perittävää maksua ei ole lainsäädännössä vahvistettu eikä toisaalta säädetty maksuttomaksi, palvelusta voidaan periä kunnan määräämä, enintään palvelun tuottamisesta aiheutuvien kustannusten suuruinen maksu. terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun asetuksen (912/1992) 33 a :n sekä asiakasmaksulain 6 b :n 3 momentin mukaan laissa ja asetuksessa olevien maksujen euromääriä tarkistetaan joka toinen vuosi kansaneläkeindeksin muutoksen mukaisesti käyttäen kansaneläkeindeksin sitä pistelukua, jonka mukaan tarkistusvuoden tammikuussa maksettavina olleiden kansaneläkkeiden suuruus on laskettu. Laitoshoidon vähimmäiskäyttövarojen määrä tarkistetaan joka toinen vuosi työntekijän eläkelain työeläkeindeksin muutoksen mukaisesti käyttäen sitä pistelukua, joka on vahvistettu tarkistusvuodelle. Indeksimuutokset asetuksella säädettyihin maksuihin vahvistetaan valtioneuvoston asetuksella ja lailla säädettyihin maksuihin sosiaali- ja terveysministeriön ilmoituksella. Valtioneuvosto on antanut asetuksen ja sosiaali- ja terveysministeriö ilmoituksen 21.11.2013. terveysministeriö julkaisee tarkistetut euromäärät Suomen säädöskokoelmassa. Indeksitarkistukset tulevat voimaan 1.1.2014. Oheismateriaalina olevassa valtioneuvoston antamassa asetuksessa on sosiaali- ja terveysministeriön antamien tietojen mukaan joitakin pyöristysvirheitä, jotka tullaan korjaamaan asetukseen joulukuun 2013 aikana. Tämän johdosta ministeriö on antanut tiedotteen sosiaali- ja terveysministeriön asiakasmaksujen indeksitarkistuksista 2014, johon on korjattu virheelliset indeksikorotusten pyöristykset. Edellä mainittuihin laissa ja asetuksessa oleviin maksuihin esitetään indeksitarkistuksista aiheutuvia korotuksia. Indeksitarkistukset tehdään joka toinen vuosi. Edellinen indeksitarkistus tehtiin vuoden 2012 alusta. Nyt voimaantulevien indeksien perusvuosi on 2011, tarkistusvuosi 2013 ja indeksikorotusten voimaantulovuosi 2014. Kansaneläkeindeksin muutos
11.12.2013 Sivu 3 / 3 vuosien 2011 ja 2013 välillä oli 6,7 prosenttia ja työeläkeindeksin 6,54 prosenttia. Muihin kuin lailla tai asetuksella säädettyihin maksuihin esitetään muutoksia, jotka on tarkemmin esitelty ja perusteltu jäljempänä tekstissä. Esitetyt muutokset asiakasmaksuihin lisäävät vammaispalvelujen tuloja arviolta n. 227 000 euroa. Kehitysvammaisten erityishuolto ja siitä perittävät asiakasmaksut Kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain 1 :ssä säädetään erityishuollon antamisesta henkilölle, jonka kehitys tai henkinen toiminta on estynyt tai häiriintynyt synnynnäisen tai kehitysiässä tapahtuneen sairauden, vian tai vamman vuoksi ja joka ei muun lain nojalla voi saada tarvitsemiaan palveluja. Lain 2 :ssä säädetään erityishuoltoon kuuluvista palveluista, joita ovat mm. tarpeellinen ohjaus, kuntoutus, asumisen järjestäminen, muu vastaava yhteiskunnallista sopeutumista edistävä toiminta sekä yksilöllinen hoito ja huolenpito. Erityishuollon yksilöllinen toteuttaminen määritellään erityishuoltoohjelmassa, joka laaditaan yhteistyössä asianomaisen henkilön itsensä, hänen edunvalvojansa tai muun huoltajan kanssa. terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 4 :n 2 kohdan mukaan kehitysvammaisten erityishuollosta annetussa laissa (519/1977) tarkoitettu erityishuolto ja erityishuollon saamiseksi välttämätön kuljetus ovat maksuttomia. Kehitysvammaisten ylläpidosta voidaan kuitenkin periä maksu lukuun ottamatta alle 16-vuotiaalle annettua osittaista ylläpitoa sekä oppivelvollisen nuoren osittaista ylläpitoa sen lukuvuoden loppuun, jonka aikana hän täyttää 16 vuotta. Ylläpidon käsitettä ei ole lainsäädännössä tarkemmin määritelty. Ylläpidolla tarkoitetaan tavanomaisia asumis-, ravinto- ja muita vastaavia menoja eli sellaisia menoja, joista aiheutuu kustannuksia kehitysvammaisuudesta riippumatta. Ylläpidon tulkinta täydeksi tai osittaiseksi ylläpidoksi tulee ratkaista sen perusteella, mitä henkilön saama palvelu tosiasiassa sisältää, mitä palveluja kehitysvammainen henkilö saa. Ratkaisevaa ylläpidon ja siten myös maksullisuuden tulkinnassa ei ole se, miten palvelu on järjestetty, vaan itse palvelun sisältö. Laitoshoidon, asumispalvelujen, lyhytaikaisen hoidon ja perhehoidon maksut peritään sekä tulo- että lähtöpäiviltä. Asiakasmaksuasetuksen 12 :n 2 momentin nojalla hoitopäivämaksun saa periä vain kerran kalenterivuorokaudessa. Jos asiakas siirtyy välittömästi toiseen laitokseen, lähettävä laitos ei saa periä maksua siltä päivältä, jona asiakas siirtyy. Vammaispalvelulain mukaiset palvelut ja niistä perittävät maksut Vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista annetun lain (380/1987) 2 :n mukaan vammaisella henkilöllä tarkoitetaan
11.12.2013 Sivu 4 / 4 henkilöä, jolla vamman tai sairauden johdosta on pitkäaikaisesti erityisiä vaikeuksia suoriutua tavanomaisista elämän toiminnoista. Vastuu palvelujen ja tukitoimien järjestämisestä on kunnalla. Asiakasmaksulain 4 :n 5 kohdan mukaan vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista maksuttomia ovat päivätoiminta kuljetusta ja aterioita lukuun ottamatta sekä palveluasumiseen liittyvät erityispalvelut. Palveluasumisen erityiskustannuksista voidaan kuitenkin periä maksu silloin, kun henkilö saa niihin korvausta muun lain kuin vammaispalvelulain nojalla, kuten tapaturma- tai liikennevakuutuslain nojalla. Korvaukset asiakasmaksuista voidaan tällöin periä myös vakuutusyhtiöltä. Vammaispalvelulain 8 :n 2 momentissa tarkoitetuista vaikeavammaisille järjestettävistä kuljetuspalveluista voidaan asiakasmaksuasetuksen 6 :n mukaan periä enintään paikkakunnalla käytettävissä olevan julkisen joukkoliikenteen maksua vastaava maksu tai muu siihen verrattavissa oleva kohtuullinen maksu. Vammaispalvelulain 8 :n 2 momentin mukaan kunnan on järjestettävä vaikeavammaiselle henkilölle palveluasuminen, jos henkilö vammansa tai sairautensa johdosta välttämättä tarvitsee palvelua suoriutuakseen tavanomaisista elämän toiminnoista ja mikäli vaikeavammaisen henkilön riittävä huolenpito voidaan turvata avohuollon toimenpitein. Vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista annetun asetuksen (759/1987) 11 :n mukaan palveluasumista järjestettäessä vaikeavammaisena pidetään henkilöä, joka vammansa tai sairautensa vuoksi tarvitsee toisen henkilön apua päivittäisistä toiminnoista suoriutumisessa jatkuvaluonteisesti, vuorokauden eri aikoina tai muutoin erityisen runsaasti. Palveluasumiseen liittyvät erityispalvelut ovat asiakkaalle maksuttomia. Erityispalvelujen käsitettä ei ole lainsäädännössä tarkemmin määritelty. Erityispalveluiksi on katsottava kaikki sellaiset palvelut, jotka järjestetään vaikeavammaisen henkilön asumiseen liittyvinä palveluina ja jotka ovat välttämättömiä vammaisen henkilön jokapäiväiselle suoriutumiselle, riippumatta siitä, minkä lain perusteella näitä palveluja järjestetään. Asetuksen 10 :n mukaan palveluasumiseen kuuluvat asunto sekä asumiseen liittyvät palvelut, jotka ovat välttämättömiä asukkaan jokapäiväiselle suoriutumiselle. Näitä palveluja voivat olla avustaminen asumiseen liittyvissä toiminnoissa kuten liikkumisessa, pukeutumisessa, henkilökohtaisessa hygieniassa, ruokataloudessa ja asunnon siivouksessa sekä ne palvelut, joita tarvitaan asukkaan terveyden, kuntoutuksen ja viihtyvyyden edistämiseksi. Vammaispalvelulain mukaisessa palveluasumisessa asiakkaalta voidaan periä kaikki ne maksut, jotka aiheutuvat tavallisesta asumisesta, esimerkiksi vuokra, tavanomaiset sähkö- ja vesimaksut sekä muut tavanomaiset elinkustannukset kuten ruoka. Ruoan valmistamisesta, kuljetuksesta tai tarjoilusta ei kuitenkaan saa periä maksuja.
11.12.2013 Sivu 5 / 5 Sosiaalihuoltolain mukainen asumispalvelu Vammaisten henkilöiden palvelut järjestetään ensisijaisesti sosiaalihuoltolain mukaan. Jos sosiaalihuoltolain tai muun lain mukaiset palvelut eivät ole riittäviä tai sopivia, palvelut järjestetään vammaispalvelulain ja -asetuksen mukaan. Sosiaalihuoltolain mukaisten asumispalvelujen maksuista ei ole erikseen säädetty asiakasmaksulaissa tai -asetuksessa. Asiakasmaksulain mukaan palvelusta perittävä maksu saa olla enintään palvelun tuottamisesta aiheutuvien kustannusten suuruinen. Espoon vammaispalvelujen asiakasmaksujen nykytilanne Kehitysvammahuollon asiakasmaksuista on viimeksi päätetty sosiaali- ja terveyslautakunnassa 22.11.2011 ja kaupunginhallituksessa 19.12.2011. terveystoimen kaikki asiakasmaksutulot olivat vuoden 2012 tilinpäätöksen mukaan n. 35,7 milj. euroa, josta vammaispalvelujen asiakasmaksut (sisältäen ostopalvelut) n. 1,3 milj. euroa. Oheismateriaalina olevassa taulukossa on esitetty vammaispalvelujen eri palvelumuotojen asiakkaiden käyttäjämäärät, asiakasmaksujen määrä vuonna 2012 sekä arvio asiakasmaksujen lisäyksestä vuonna 2014. Vammaispalvelujen palvelukuvaukset on myös esitetty oheismateriaalissa. Espoo järjestää kehitysvammaisten ja vammaisten henkilöiden palveluja omana toimintana, ostopalveluna ja kuntayhtymien tuottamana. Kuntayhtymät määrittelevät ja perivät oman toimintansa asiakasmaksut. Muissa kuin kuntayhtymien palveluissa noudatetaan Espoon kaupunginhallituksen vahvistamia asiakasmaksuja. Pääperiaatteena on, että kaupunki perii asiakasmaksut. Oheismateriaalissa on esitetty vertailutietoa Espoon, Helsingin ja Vantaan vammaispalvelujen voimassa olevista asiakasmaksuista sekä esitys Espoon vammaispalvelujen asiakasmaksuiksi 1.2.2014 alkaen. Maksuihin esitettävät muutokset perusteluineen 1) Laissa ja asetuksessa oleviin maksuihin esitetään indeksitarkistuksista aiheutuvia korotuksia Pitkäaikaisesta laitoshoidosta peritään asiakasmaksulain 7 c :n mukaisesti maksukyvyn (nettotulojen) mukaan määräytyvä maksu. Asiakkaalle tulee jäädä omaan käyttöön 15 % nettotuloista, kuitenkin vähintään 99 euroa kuukaudessa. Pitkäaikaisen laitoshoidon minimikäyttövaraa esitetään korotettavaksi indeksitarkistuksen jälkeen niin, että käyttövaraa tulee pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevalle jäädä 15 % nettotuloista, kuitenkin vähintään 105 euroa kuukaudessa.
11.12.2013 Sivu 6 / 6 Lyhytaikaisesta laitoshoidosta on peritty asiakasmaksuasetuksen 12 :n mukaisesti 32,60 /vrk. Indeksitarkistuksen seurauksena esitetään, että lyhytaikaisesta laitoshoidosta peritään indeksitarkistuksen jälkeen 34,80 euroa / vrk. Lyhytaikaisesta laitoshoidosta perittävät maksut kerryttävät asiakasmaksulain mukaista maksukattoa. Lyhytaikaisesta laitoshoidosta voidaan maksukaton täyttymisen jälkeen periä palvelun käyttäjän ylläpidosta tällä hetkellä 15,10 euroa hoitopäivältä lukuun ottamatta alle 18-vuotiaita, joilta maksuja ei saa periä terveyskeskuksessa, sairaalassa tai sen toimintayksikössä siltä osin kuin hoitopäiviä on kalenterivuodessa kertynyt yli seitsemän. Esitetään, että indeksikorotuksen jälkeen lyhytaikaisesta laitoshoidosta peritään maksukaton ylittymisen jälkeen 16,10 euroa hoitopäivältä lukuun ottamatta alle 18-vuotiaita, joilta maksuja ei saa periä terveyskeskuksessa, sairaalassa tai sen toimintayksikössä siltä osin kuin hoitopäiviä on kalenterivuodessa kertynyt yli seitsemän. Omaishoitajan lakisääteisen vapaan aikaisista palveluista esitetään, että indeksitarkistuksen jälkeen perittäväksi 11,30 euroa / vrk. 2) Lisäksi asiakasmaksuihin esitetään seuraavia muutoksia ja täsmennyksiä Pitkäaikaisessa laitoshoidossa ja perhehoidossa olevalta alle 16-vuotiaalta peritään korvauksena hoidosta, ylläpidosta tai huollosta hänelle tulevat eläkkeet, elinkorot, elatusavut, avustukset tai muut jatkuvat taikka kertakaikkiset tulot, korvaukset tai saamiset siltä ajalta, jonka laitoshoito tai perhehoito kestää. Perittäviä etuuksia ovat mm. lapsilisä ja vammaistuki. Pitkäaikaisen perhehoidon asiakasmaksuperusteita esitetään muutettavaksi siten, että 16 vuotta täyttäneen henkilön käyttöön tulee jäädä käyttövara, joka on 15 % nettotuloista, kuitenkin vähintään toimeentulotuen perusosaa vastaava määrä kuukaudessa vähennettynä ruokaosuudella (244,90 euroa/kk vuonna 2014). Pitkäaikaisen perhehoidon minimikäyttövaraa esitetään korotettavaksi siitä syystä, että pitkäaikaisessa perhehoidossa yli 16-vuotiaan asukkaan käyttövarojen tarve on pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevan henkilön käyttövaran tarvetta suurempi. 18-vuotiaana henkilö joutuu myös maksamaan itse kaikki terveydenhoitokulunsa.
11.12.2013 Sivu 7 / 7 Autetussa asumisessa asukas pääsääntöisesti asuu vuokra-asunnossa ja maksaa vuokrasopimuksen mukaisen vuokran vuokranantajalle sekä maksaa erikseen sähköstä ja vedestä. Mikäli vuokrasopimusta ei ole tehty, esitetään 16 vuotta täyttäneiltä asukkailta vuokraa korvaavana asumismaksuna perittäväksi 233,00 euroa kuukaudessa (1 hengen huone). Sähkö ja vesi sisältyvät maksuun. Espoossa ei käytetä kahden hengen huoneita, mistä syystä ei enää ole tarpeen määritellä maksua kahden hengen huoneille. Autetussa asumisessa asukkailta peritään erikseen ylläpitomaksu ja ateriamaksut. Ohjatussa asumisessa asukas pääsääntöisesti asuu vuokra-asunnossa ja maksaa vuokrasopimuksen mukaisen vuokran vuokranantajalle sekä erikseen sähköstä ja vedestä. Mikäli vuokrasopimusta ei ole tehty, esitetään vuokraa korvaavana asumismaksuna perittäväksi 233,00 euroa kuukaudessa (1 hengen huone). Sähkö ja vesi sisältyvät maksuun. Ohjatussa asumisessa asukkailta peritään erikseen käytön mukaiset ylläpito- ja ateriamaksut. Esitetty vuokraa korvaava asumismaksu on sama kuin autetun asumisen vuokraa korvaava asumismaksu. Henkilökunnan tuen ja ohjauksen määrä ei saa vaikuttaa asukkaalta perittävään maksuun, vaan maksun tulee olla asukkaalle sama tuen tarpeesta ja palvelun järjestämistavasta riippumatta. Lyhytaikaisen perhehoidon, lyhytaikaisen hoidon asumisyksikössä ja lyhytaikaisen autetun asumisen maksuperusteisiin esitetään samaa 25,60 euron vuorokausimaksua lapsille ja aikuisille palvelun järjestämistavasta riippumatta. Perusteluna muutokselle on se, että lyhytaikainen hoito tulkitaan täydeksi ylläpidoksi, joka sisältää ympärivuorokautisen asumisen sekä ateriat ja muut ylläpidosta aiheutuvat kulut. Täyden ylläpidon tulkinta vastaa Helsingin ja Vantaan tulkintaa ko. palveluissa. Edelleen perusteluna esitykselle on se, että palvelun järjestämistavan ei tule vaikuttaa maksuihin tai siihen, tulkitaanko palvelu täyden vai osittaisen ylläpidon palveluksi. Sen sijaan ratkaisevana tulkinnassa tulee olla se, mitä palvelu tosiasiassa sisältää.
11.12.2013 Sivu 8 / 8 Samaa asiakasmaksua esitetään alle 16-vuotiaille ja 16 vuotta täyttäneille, koska lyhytaikaisessa hoidossa ja asumisessa henkilö käyttää samoja palveluja riippumatta siitä, onko kyseessä lapsi, nuori tai aikuinen. Lyhytaikaisessa ohjatussa asumisessa muutoksena voimassa oleviin maksuperusteisiin esitetään, että asiakasmaksuna peritään 14,60 euroa vuorokaudelta. Asiakasmaksu sisältää ympärivuorokautisen asumisen ja muun ylläpidon. Lisäksi peritään ateriat käytön mukaan. Mikäli henkilö käyttää keskitettyä ateriapalvelua, voi tilapäisen ohjatun asumisen vuorokausihinnaksi tulla korkeintaan 25,60 euroa/vrk. Asumisharjoittelussa olevalta henkilöltä peritään asiakasmaksuna 14,60 euroa vuorokaudelta mikäli asumisharjoittelu kestää alle kuukauden. Asiakasmaksu sisältää ympärivuorokautisen asumisen ja muun ylläpidon. Lisäksi peritään ateriat käytön mukaan. Mikäli henkilö käyttää keskitettyä ateriapalvelua, voi asumisharjoittelun vuorokausihinnaksi tulla korkeintaan 25,60 euroa/vrk. Mikäli asumisharjoittelu kestää yhtäjaksoisesti kuukauden tai yli ja mikäli henkilö ei ole solminut vuokrasopimusta asunnosta, esitetään asumisharjoittelun asiakasmaksuksi autetun ja ohjatun asumisen vuokraa korvaava asumismaksu 233,00 euroa/kk. Sähkö ja vesi sisältyvät maksuun. Päivä- ja työtoiminnassa esitetään ateriakohtaisina maksuina perittäväksi lounaasta 4,00 euroa ja välipalasta 1,00 euroa. Erityishuollon saamiseksi välttämätön kuljetus on kehitysvammaiselle henkilölle maksutonta. Esitetään, että työmatkoillaan julkista joukkoliikennettä käyttävälle asiakkaalle 30 päivän lipusta korvataan asiakkaan työpäivät (70 % hinnasta) työssäolokuukausilta. Asiakkaalle itselleen jää maksettavaksi loppuosa julkisen liikenteen sisäisen tai seudullisen 30 päivän lipun hinnasta. Lippua on mahdollista käyttää työmatkojen lisäksi vapaa-ajalla ja viikonloppuina. Koululaisten iltapäivähoidon maksuksi esitetään 24,00 euroa täydeltä kuukaudelta ja 12,00 euroa, mikäli koululainen on iltapäivähoidossa maksimissaan 10 päivää kuukaudessa. Maksu esitetään perittäväksi seuraavan vuoden alusta lukien, kun opetusta saava nuori on täyttänyt 16 vuotta. Palvelun käytöstä sovitaan etukäteen perheen kanssa. Asiakasmaksu esitetään perittäväksi samalla periaatteella kehitysvammaisten ja muiden vammaisten koululaisten iltapäivähoidosta.
11.12.2013 Sivu 9 / 9 Koululaisten loma-ajanhoidon maksuksi esitetään 120,00 euroa täydeltä kuukaudelta ja 60,00 euroa puolikkaalta kuukaudelta. Palvelun käytöstä sovitaan etukäteen perheen kanssa. Asiakasmaksu esitetään perittäväksi samalla periaatteella kehitysvammaisten ja muiden vammaisten koululaisten loma-ajanhoidosta. Asumisen ylläpidosta sekä asumisyksikön yhteisten hankintojen ja tilojen käytöstä esitetään perittäväksi 46,60 euroa kuukaudessa silloin, kun asumisen ylläpitoon sisältyvät siivous- ja pyykinpesuaineet ja -tarvikkeet, asumisyksikön vaatehuoltotilojen käyttö, hoitotarvikkeet ja sauna tai 15,10 euroa kuukaudessa, mikäli asumisen ylläpitoon kuuluu asumisyksikön vaatehuoltotilojen ja/tai saunan käyttö Mikäli asukas ei käytä asumisyksikön siivous- ja pyykinpesuaineita ja -tarvikkeita, vaatehuoltotiloja ja/tai saunaa, maksua ei peritä. Käyttö sovitaan kehitysvammaisen tai vammaisen henkilön tuki- tai palvelusuunnitelmassa. Ateriamaksuja koskevana muutoksena esitetään, että aterioista perittävät maksut määritellään ja peritään ateriakohtaisesti todellisen käytön mukaisesti. Aterioista esitetään aamupalasta, välipalasta tai iltapalasta ateriamaksuksi 1,00 euroa / ateria ja lounaasta tai päivällisestä ateriamaksuksi 4,00 euroa / ateria. Vammaispalvelulain mukaisen palveluasumisen osalta esitetään, että palveluasumiseen liittyvistä yhteisten hankintojen ja tilojen käytöstä sekä aterioista peritään enintään käytön mukaiset kaupunginhallituksen vahvistamat maksut. Mikäli asukas ei käytä asumisyksikön siivous- ja pyykinpesuaineita ja -tarvikkeita, vaatehuoltotiloja ja/tai saunaa, maksua ei peritä. Keskitettyjen hankintojen ja tilojen käytöstä sovitaan tuki- tai palvelusuunnitelmassa.
11.12.2013 Sivu 10 / 10 Asumisvalmennuksen asiakasmaksuna, silloin kun se kestää alle kuukauden, peritään asiakkaalta 14,60 euroa/vrk sekä ateriat käytön mukaisesti. Mikäli asumisvalmennus kestää yhtäjaksoisesti kuukauden tai yli, ja mikäli vuokrasopimusta ei ole tehty, peritään asumisvalmennuksen asiakasmaksuna vuokraa korvaava asumismaksu 233,00 euroa/kk. Sähkö ja vesi sisältyvät maksuun. Asumismaksun lisäksi voidaan periä ateriakustannukset sekä maksut asumiseen mahdollisesti liittyvistä keskitettyjen hankintojen ja tilojen käytöstä. Mikäli asiakas maksaa asumisvalmennuksen aikana vuokraa omasta henkilökohtaisessa käytössä olevasta asunnostaan, asumisvalmennuksesta ei peritä asiakasmaksua. Sosiaalihuoltolain mukainen asumispalvelu voi tulla kyseeseen silloin, kun henkilö tarvitsee apua ja tukea asumiseensa, mutta hän ei kuitenkaan ole vammaispalvelulain ja -asetuksen tarkoittama vaikeavammainen henkilö. Sosiaalihuoltolain mukaisessa asumispalvelussa henkilö asuu omassa asunnossaan palvelutalossa tai vastaavassa ja maksaa huoneenvuokralain mukaisen vuokran tai muut oman asunnon kustannukset sekä muut normaalit asumisen käyttökustannukset kuten sähkön ja veden. Esitetään, että sosiaalihuoltolain mukaisessa asumispalvelussa asiakkaalta peritään voimassa oleva kaupunginhallituksen viimeksi 11.1.2010 vahvistama pitkäaikaisen asumispalvelun asiakasmaksuperusteiden mukainen asiakasmaksu sillä poikkeuksella, että asiakkaan maksamasta asiakasmaksusta irrotetaan vuokra. Voimassa olevan pitkäaikaisen asumispalvelun maksuperusteiden mukaisesti yksinasuvan asiakkaan asiakasmaksu on 85 % asiakkaan nettotuloista. Asiakkaan käyttöön jää kuukausittain käyttövara, joka on 15 % nettotuloista, kuitenkin vähintään toimeentulotuen perusosaa vastaava määrä kuukaudessa vähennettynä ruokaosuudella (vuonna 2013 käyttövara 243,40 euroa, vuonna 2014 käyttövara on 244,90 euroa). Mikäli asiakas on ennen asumispalveluun tulemistaan asunut yhteistaloudessa avioliitossa tai avioliitonomaisissa olosuhteissa ja hänen kuukausitulonsa ovat suuremmat kuin puolison kuukausitulot, asiakasmaksu määräytyy perheen yhteisten nettotulojen perusteella ja on 42,5 % yhteenlasketuista nettotuloista.
11.12.2013 Sivu 11 / 11 Sosiaalihuoltolain mukaisen lyhytaikaisen hoidon asiakasmaksuksi esitetään ympärivuorokautisesta hoidosta perittäväksi 25,60 euroa / vrk. Asiakasmaksu sisältää ateriat ja ylläpidon. Tuntiperusteisen lastenhoitoavun asiakasmaksuksi esitetään kulloinkin voimassa olevat kaupunginhallituksen vahvistamat tilapäisen lapsiperheiden perhetyön asiakasmaksut. Palvelulla tuetaan vammaisten lasten kotona tapahtuvaa hoitoa. Palvelua annetaan silloin, kun palvelun tarve ei aiheudu erityishuollon tarpeesta. Vammaispalvelulain mukaisen päivätoiminnan kuljetuksesta ja aterioista voidaan asiakasmaksulain mukaan periä maksu. Kuljetuspalveluista voidaan lain mukaan periä enintään paikkakunnalla käytettävissä oleva julkisen liikenteen maksua vastaava maksu tai muu siihen verrattavissa oleva kohtuullinen maksu. Esitetään, että päivätoiminnassa peritään ateriakohtaisina maksuina lounaasta 4,00 euroa ja välipalasta 1,00 euroa. Esitetään lisäksi, että kuljetuspalvelusta, joka toteutetaan ryhmäkuljetuksena, peritään yhdensuuntaisen matkan omavastuuosuutena paikkakunnalla kulloinkin voimassa olevan julkisen joukkoliikenteen sisäisen tai seudullisen lipun hinta. Yksilökuljetukset päivätoimintaan järjestetään samoin periaattein kuin vaikeavammaisten kuljetuspalvelu. Vammaispalvelulain mukaisista vaikeavammaisten kuljetuspalveluista voidaan asiakasmaksuasetuksen mukaan periä enintään paikkakunnalla käytettävissä olevan julkisen liikenteen maksua vastaava maksu tai muu siihen verrattavissa oleva kohtuullinen maksu. Esitetään, että vammaispalvelulain mukaisten kuljetuspalvelumatkojen yksittäisen matkan omavastuuosuutena peritään paikkakunnalla kulloinkin voimassa olevan julkisen joukkoliikenteen sisäisen tai seudullisen yksittäisen lipun hinta. Vaikeavammaisten työ- ja opiskelumatkojen omavastuuosuutena esitetään perittäväksi paikkakunnalla kulloinkin voimassa olevan julkisen joukkoliikenteen sisäisen tai seudullisen 30 päivän lipun hinta (sisältäen vapaa-ajan
11.12.2013 Sivu 12 / 12 matkat). 7-16 -vuotiaiden ja opiskelijoiden omavastuuosuus määräytyy samoin alennusperustein kuin julkisen joukkoliikenteen vastaavat maksut. Omaishoitajan lakisääteisen vapaan aikaisesta palvelusta voi lain mukaan periä maksun myös alle 18-vuotiailta. Esitetään, että myös alle 18-vuotiailta peritään omaishoitajan lakisääteisen vapaan ajaksi järjestettävistä palveluista maksuna 11,30 euroa / vrk. Lakisääteiseen vapaan aikaisen hoidon maksullisuus myös alle 18-vuotiailla perustuu siihen, että kaikki lyhytaikainen hoito on maksullista sovellettavasta lainsäädännöstä tai palvelun järjestämistavasta tai asiakkaan iästä riippumatta. 3) Muutokset maksuihin esitetään 1.2.2014 lukien. Kaikista vammaisten asiakkaiden asiakasmaksuista voidaan tehdä harkinnanvarainen maksualennus tai -vapautus, mikäli vammaisen henkilön taloudellinen tilanne tai muut erityiset syyt sitä edellyttävät. Vammaisneuvoston lausunto Vammaisneuvostolta on pyydetty lausunto vammaispalvelujen asiakasmaksuja koskevaa muutosesitystä koskien. Vammaispalvelujen asiakasmaksuihin esitettävät muutokset on esitelty vammaisneuvostolle 11.11.2013. Vammaisneuvosto on myös saanut luonnosmateriaalia vammaispalvelujen asiakasmaksuihin esitettävistä muutoksista. Vammaisneuvosto on toimittanut lausuntonsa 29.11.2013. Tiedoksi
11.12.2013 Sivu 13 / 13